Miksi valtaa keskitetään vain yksille?

Kalajoen kaupungin luottamushenkilövalinnoissa jatkuu vallan keskittäminen keskustalle vaalituloksen vastaisesti. Keskustalla on nyt jo kolmen paikan määrällinen yliedustus. Jos paikat olisi pisteytetty niiden arvon mukaisesti niin keskustan yliedustus vaalitulokseen nähden olisi häkellyttävä. Mielestäni Raili Myllylään on keskitetty liikaa valtaa. Raili Myllylällä nyt jo yhdeksän luottamusmiespaikkaa. Lisäksi on vielä edelliseltä vaalikaudelta useita paikkoja, joihin uusi kaupunginhallitus ei ole vielä uusia henkilöitä valinnut. Näistä paikosta voidaan mainita mm. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajuus.
Kalajoen sataman tominta on alistettu elinkeino- ja maakäyttötoimikunnalle ja Raili Myllylä kuuluu myös siihen. Myllylä kuluu myös sataman kehittämisen ohjausryhmään. Raili Myllylä toimii myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän eli MYR:n puheenjohtajana.
Keskustan kannatus Kalajoella on Raili Myllylän valtakaudella pudonnut 24:stä 18:aan valtuutettuun eli pudotus on ollut peräti 25 %.

Kaupunginhallituksen edustajia lautakuntiin keskustalle olisi kuulunut neljästä vain kaksi, mutta äänestyksellä se otti kolmannenkin paikan. Valtuuston varapuheenjohtajana edellytän kaupunginhallituksen jäseniltä avointa, rehellistä sekä lain- ja oikeudenmukaista toimintaa.

Nyt Pro Kalajoki on jäänyt erittäin kauaksi valituloksen edellyttämästä luottamusmiespaikkamäärästä. Pro Kalajoella on kolmen paikan vaje luottamiespaikkoja täytettäessä. Asia on vielä mahdollista korjata esim. maasetututoimikunnan jäsenten nimeämisessä. Keskusta havittelee siinäkin toimikunnan puheenjohtajuutta vaikka sillä on jo julmasti yli vaalituloksen näitä puheenjohtajan paikkoja sekä myös muita paikkoja. Pro Kalajoelle kuuluu vaalituoksen perusteella tuo maaseututoimikunnan puheenjohtajan paikka ehdottomasti ja olen käytettävissä tuolle paikalle. Lisäksi Pro Kalajoelle on tultava jäsenen paikka tuohon toimikuntaan.
Vielä on jakamatta joitakin paikkoja, joilla on mahdollisuus tasattava paikkoja vaalituloksen edellyttämällä tavalla. Miksi keskusta varastaa valtaa vaalituloksen vastaisesti?

Luottamusmiespaikkojen jakoa

Kaupunginhallituksen edustajat lautakuntiin: perusturvalautakuntaan Simo Isokääntä (kesk), sivistyslautakuntaan Tomi Reinikainen (kok), tekinseen lautakuntaan Mikko Rahja (kesk), ympäristölautakuntaan Anu Prittinen (kesk).

Kaupunginhallituksen edustajat henkilöstöjaostoon pj. Raili Myllylä (kesk) varalle Anu Prittinen,vpj. Kullervo Niemelä (kesk) varalle Sari Hihnala, Juhani Tolonen (kesk) varalle Mikko Rahja, Hanna Saari (kok) varalle Tomi Reinikainen, Vuokko Saari (Markku Salmu).

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta: Pj. Jukka Puoskari varajäsen Miia Himanka, Kaarlo Isokääntä ( Terttu Myllylahti), Raili Myllylä ( Aija Tilvis), Jouni Jyrinki ( Juhani Latukka), Mari Niemelä ( Kari Untinen), Juha Rahkola ( Tapani Ojala), Sirkka Alho-Konu ( Väino Hietala).

Kutsuntalautakunnan jäsen: Juhani Latukka (kesk) varalle Markku Salmu

Koulujen johtokunnat

Yläaste ja lukio:
Pj. Satu Saari-Kerola (Pia Anttiroiko), vpj. Eeva-Liisa Impola (Päivi Siironen), Anja Suvanto (Kai Rahkola), Juha Alajoki (Marja-Leena Rahja), Voitto Ketola (Vuokko Saari) Sirpa Huotilainen ( Terttu Myllylahti), Mari Myllylä.
Pohjankylän koulu: Pj. Tiina Nevaperä ( Pia Siipola), vpj. Tiina Kauppinen ( Joni Häkkilä), Juha Manninen (Minna Nauha), Tiina Sisko Alho ( Arto Kokko), Reijo Karjalainen (Mari Niemelä), Ulla Salmu ( Krsitiina Pirinen-Alajoki), Maaru Lapinoja (Matti Hakola)

Etelänkylän koulu: Pj Minna Isokääntä (Maire Isopahkala), vpj. Matti Vihelä (Juha Heikkilä), Irja Öljymäki ( Marja-Liisa Salmu), Marjut Siermala ( Kauko Himanka), Sakari Kärjä (Tuija Kärjä), Katriina Silvasti (Tiina Vuollet), Leena Kannus (Kaarina Siermala).

Käännänkylän koulu: Pj, Esko Joki-Erkkilä (Veijo Vedenoja) vpj. Eija Kupari (Leila Mäkelä), Jukka Isokääntä ( Seija Roimela), Raimo Översti ( Aarni Vedenoja) Sinikka Ojala ( Reijo Isokääntä), Petri Kiiveri ( Suvi Päivrinta), Eija Vedenoja.

Metsäkylän koulu: Pj. Seppo Sorvari (Matti Tolonen), vpj. Janne Tölli ( Leena Nikula), Kaisa Tolonen ( Harri Eteläniemi), Marja-Leena Rantala ( Soile Hautala), Anna-Leena Jylkkä (Jouni Isokääntä), Susanna Vuotila (Jaana Kukko), Anna-Sisko Hietala.

Pitkäsenkylän koulu: Pj Marko Sorjonen ( Juha Laurila), vpj. Kirsi Asunmaa (Petri Myllykangas), Erika Anttiroiko ( Anne Penttilä), Asta Myllylä ( Eeva Ijäs), Sami Pahikka-aho ( Hilkka Kerola), Eija Paavola, Tiina Karvonen.

Pöllän koulu: Pj. Marja-Liisa Kaakko (Tapio Hintsala), vpj. Eero Piippo (jyrki Impiö), Leena Impiö ( Sirkka Piippo), Minna Vuorio ( Nina Niskakangas), Tenho Tokola ( An-Brirr Keskisipilä), Päivi Haapala ( Riku Rantanen), Mirja Väliverronen ( Elo Sämpi).

Rahjankylän koulu: Pj. Marja-Leena Rahja (Marika Roukala), vpj. Sari Siironen ( Minna Siironen), Mikko Rahja ( Juha Alajoki), Jussi Hukka ( Reijo Juusola), Saila Kukkonen (Mari Paavola), Anniina Vasankari ( Satu Jylkkä), Veera Parviainen.

Raution koulu: Pj. Ossi rautakoski ( Tapani Hintsala), vpj. Hannu Rantala (Juhani Hyry), Vuokko Saari (Tanja Hihnala), Heidi Hihnala (Virpi Vasalampi), Riitta Sormunen (Minna-Liisa Suomala), Marja Alaverronen ( Elo Sämpi), Rila Kotiaho ( Katja Ojala).

Tavastin koulu: Pj. Katja Hihnala (Merja Hihnala), vpj. Sirpa Rahja ( Juha Hannula), Irina Hannula ( Simo Rahja), Tapani Pentti ( Saija Heikkilä), Markku Heikkilä ( Anita Pentti), Mirja Taari (Satu Niemelä), Kristiina Tuominen ( Sirpa Juola).

Vuorenkallion koulu: Pj. Tapio Manninen ( Jarmo Ojala), vpj. Tiina Junnikkala (Marjukka Junnikkala), Marja Sippola ( Elisa Kärjä), Katja Vihelä ( Juha Junnikkala), Harri Vierimaa ( Elisa Vierimaa), Erkki Pakkala ( Sirpa Ulvi), Hillevi Liias (Merje Maisner-Löf).

Lausunnot ydinvoimalaitosalueen kaavaluonnoksista

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 26.1.2009 kokouksessaan lausuntoa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavasta ja asemakaavaluonnoksesta sekä Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta.

Tekninen johtaja valmisteli

Lausunnon Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavasta ja asemakaavaluonnoksesta oli valmistellut tekninen johtaja Erkki Hirsimäki. Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki olivat pyytäneet lausuntoa asiassa. Fennovoima valmistelee yhden tai kahden ydinvoimalaitosyksikän rakentamista. Tarkastelussa on mukana vielä kolme paikkakuntaa Suomessa. Fennovoimalla on uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen aloittaminen vuonna 2012. Laitos voitaisiin ottaa käyttöön noin vuonna 2018.

Tekinen johtaja Erkki Hirsimäki oli valmistellut myös lausunnon Hanhikiven ydinvoimaakuntakaavan luonnoksesta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut maakuntakaavaa Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin alueella sijaitsevalle Hanhikiven niemelle suunniteltua ydinvoimalahanketta varten. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on maankäyttö- ja rakennuslain 62 § ja MRA 30 § mukaisesti julkisesti nähtävillä 5.1. - 6.2. 2009 Pohjois-Pohjanmaan liiton virastossa sekä kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lisäksi se on nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivulla osoitteessa

www.pohjois-pohjanmaa.fi/ydinvoima.

Tekinen johtaja Erkki Hirsimäki ei ollut kaupunginhallituksen kokouksessa itse esittelemässä valmistelemiaan päätösesityksiä.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari esitti kaupunginhallitukselle lausuntonaan, että Kalajoen kaupungilla ei ole huomautettavaa kummaankaan kaavaluonnoksen osalta.

Kaupunginhallituksen käsittely

Kaupunginhallituksen jäsenille ei oltu toimitettu mitään asioihin liittyvää asiakirja-aineistoa paperimonisteena. Kaupunginhallituksessa ei esitelty mitään asiohin liittyviä asiakirjoja, joista kaupunginhallitus antoi lausuntonsa. Tarkistin myös sen, ettei yksikään kaupunginhallituksen jäsen ollut oma-aloitteisesti perehtynyt asiaan annetun nettiosoitteen kautta, josta asiakirjat oli luettavissa. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että kaupunginhallituksen jäsenet päättivät asiasta tietämättä mistä päättivät. Kaupunginjohtajan esitys "ei huomautettavaa kummankaan kaavaluonnoksen osalta" meni läpihuutojuttuna.

Valtuuston varapuheenjohtajana minulla on oikeus osallistua kaupunginhallituksen kokouksiin ja velvollisuus valvoa, että kaupungihallitus toimii oikein. Katson, ettei näiden asioiden käsittely kaupunginhallituksessa mennyt oikein. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei ollut riittävästi perehtynyt asiaan. Esittelijä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat vastuussa siitä, kaupunginhallituksen jäsenet saavat päätöksen tekemistä varten tarvittavan materiaalin käyttöönsä ja asiat esitellään päättäjille oikein. Päättäjän tulee tietää mistä hän päättää ja mitkä ovat päätöksen seuraukset.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24.1.1986/64

4 luku 10 § Yhteistyövelvoite
Kunnan viranomaisten on ympäristönsuojelua koskevissa asioissa oltava keskenään yhteistyössä. Jos kunnan viranomaisen käsiteltävänä olevalla asialla on olennainen merkitys ympäristönsuojelun kannalta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Tekinisen johtajan olisi tullut pyytää lausunto asioissa ympäristösihteeriltä ja mielestäni näin suuressa asiassa asialle olisi tarvittu myös ympäristölautakunnan käsittely. Tämä lausunto olisi tullut saattaa kaupunginhallituksen tietoon asian päätöksenteon yhteydessä.

Asioihin voi perehtyä näistä linkeistä

www.pohjois-pohjanmaa.fi/ydinvoima

http://www.fennovoima.fi/

Lausunto viljelijätukihallinnon kehittämisestä

Kalajoen kaupunginhallituksen esityslistalla oli maanantaina 26.1.2009 klo 19 lausuntopyyntö viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraporttiin. Minulla valtuuston toisena varapuheenjohtajana on oikeus osallistua kaupunginhallituksen kokouksiin ja asioista käytävään keskusteluun. Minulla on myös mahdollisuus valtuutuuston valtuuttamana valvoa kaupunginhallituksen toimintaa.

Valinta valtuuston varapuheenjohtaksi oli oma prosessinsa. Pro Kalajoen ( 5 valtuutettua) Vasemmistoliitton ( 2 valtuutettua), Kristillisten ( 2 valtuutettua) ja Vihreiden ( 1 valtuutettu) koalition tavoitteena oli keskinäisellä sopimuksella turvata muun muassa Erkki Ahon valinta valtuuston varapuheenjohtajaksi. Koalitioasta kuitenkin valtuuston varapuheenjohtajan valinnan yhteydessä erosi Kristilliset, pappi ja lukkari. Jäljelle jäi kahdeksan valtuutettua. Jos asia olisi mennyt valtuustossa suhteelliseen äänestykseen niin silloin toisen varapuheenjohtajan valinnan osalla suhdeluvuksi olisi tarvittu 8,33. Nyt SDP ja valtuutettu Timo Suni pelasti tilanteen ja tuli koalitioon yhdeksänneksi valtuutetuksi. Näin asiaa ei kannattanut viedä valtuustossa suhteelliseen äänestykseen, koska Erkki Ahon valinta oli jo varmistettu uudella koalitiokoostumuksella. Muut puolueet Keskusta, Kokoomus ja Kristilliset eivät voineet estää Erkki Ahon valintaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Lausunnon käsittely kaupunginhallituksessa

Mielestäni asia olisi pitänyt valmistella paremmin. Kaupunginhallituksen jäsenistä yksikään ei ollut lukenut perehtymisestä puhumattakaan Viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraporttia. He eivät olleet myöskään lukeneet perehtymisestä puhumattakaan loppuraportista tehtyä tiivistelmää. Kaupunginhallituksen jäsenille ei oltu jaettu päätöksenteon pohjaksi edes maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntöä, johon heidän tuli vastata perehdyttyään asiaan. Kaupunginhallituksen jäsenille oli jaettu vain virkamiesten tekemä vastaus asiassa. Näin kaupunginhallituksen jäsenet toimivat luottamushenkilöinä ja luottivat, että virkamiehet ovat tehneet viisaita päätösesityksiä.

Asian käsittelyä vaikeutti vielä se, että Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenille jaettiin tietokoneet vasta kokouksen alussa ja he saattoivat muistitikulta siirtää kokouksen esityslistan tietokoneelle ja sitä kautta katsoa mitä virkamiehet ovat esittäneet. Tosin sähköpostilla oli tullut tieto asioista ao-henkilöille aikaisemmin. Esityslistalla ollut tieto ei kuitenkaan pitänyt paikkansa vaan asiasta oli tehyt uusi kirjallinen versio, mikä ei ollut tietokoneversiossa. Kaikki tämä "tohelointi" vaikeutti asioihin perehtymistä. Valtuuston varapuheenjohtajana edellytän parempaa valmistelua jatkossa asioiden käsittelyyn.

Kaupunginhallituksen jäsenille olisi tullut antaa tieto siitä mihin he antavat lausunnon eli lauusntopyyntö olisi pitänyt monistaa tai saattaa ajoissa kaupunginhallituksen jäsenten tietoon samoin kuin tiivistelmä loppuraportista ja erittäin hyödyllistä olisi ollut perehtyä myös loppuraporttiin kokonaisuudessaan. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei tarkasti tiennyt mistä hän oli päättämässä.

Asiakirjat löytyvät näistä osoitteista

http://www.mmm.fi/attachments/5u3joRTk5/5Ds3RDzLm/Files/CurrentFile/Lausuntopyynto_MMM2008_11.pdf

http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut/tyoryhmamuistiot.html

Ydinkohdat tiivistelmästä

Työryhmän tuli selvittää erityisesti kunnissa nykyisin hoidettavien maaseututoimien tehtävien kehittämisvaihtoehtoja. Työryhmä asetti viljelijätukihallinnon kehittämiselle seuraavat tavoitteet: viljelijöille yhdenmukainen palvelun vähimmäistaso, tehtävien hoidon tehostaminen, rekrytoinnin turvaaminen tehtävänkuvaa ja työympäristöä kehittämällä sekä ohjauksen tehostaminen suhteessa tehtäviä hoitaviin yksiköihin.

Työryhmän näkemyksen mukaan hallintoa on kehitettävä siten, että tehtävät kootaan nykyistä suurempiin yksiköihin, yhteisön lainsäädännöstä tulevat maksajavirasto- ja hallintoviranomaistehtävien hoitamista koskevat vaatimukset voidaan täyttää ja tehtäviä hoitavien yksiköiden kanssa voidaan tehdä yhteisön lainsäädännön edellyttämät maksajavirastosopimukset.

Työryhmä esittää, että kunnat jatkossa vastaavat alueellaan viljelijähallinon tehtävien organisoinnista siten, että tehtävät tulevat hoidetuksi yhteisön ja kansallisen lainsäädännön sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Tehtävien hoidon kehittämiseksi tarvitaan kuntien lakisääteistä ohjausta yhteistoimintaan. Tämä toteutettaisiin siten, että kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita, joiden sisällä tehtävien hoidon vastauu siirtyy lakisääteiesti yhdelle alueen kunnista tai kuntayhtymälle. Kunnat velvoitetaan lakisääteisesti muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue ja luomaan tehtävien hoitamista varten alueelle oma hallinto.

Tavoitteena on, että koko maassa on yhteensä enintään 80 tehtävien järjsetämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 viljelijätukihallinnon asiakasta, jolla tarkoitetaan maataloustukea hakemivien tilojen lukumäärää.
Työryhmän käsityksen mukaan tehtävien hoidon järjestämistä koskeva laki voisi tulla voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2011 maa- ja metsätalousministeriölle, minkä kuntien kanssa se muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen. Valtioneuvosto voi kuntaa kuultuaan velvoittaa kunnan liittymään määräämiensä kuntien muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen.
Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisen tueksi työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtakunnallisen kehittämishankkeen, jota vartenarvioidaan tarvittavan vuosille 2010-2012 yhteensä 500 000 euroa enintään 3 henkilön palkkaukseen vuosittain siten, että rahoitus kohdistetaan Maaseutuvirastolle.

Ydinkohdat lausuntopyynnöstä

Kuntia pyydetään lausunnossaan ottamaan kantaa työryhmän ehdottaman kehittämismallin vaikutuksiin. Erityisesti kuntia pyydetään ottamaan kantaan siihen, miten ne arvioivat maaseutuhallinnon yhtiestoiminta-alueen toteutuvan oman kuntansa osalta kun otetaan huomioon esitetyt kriteerit ja niitä koskevat poikkeukset. Kuntien maaseututimi hoitaa vilejlijähallinnon tehtävien ohella myös esimerkiksi sato-, tulva-, hirvi- ja petoeläinvahinkoihin sekä hukkakauran torjuntaa liittyviä tehtäviä.

Kuntien lausuntojen osalta pyydetään, että maakuntien liitot kokoaisivat alueensa kuntien lausunnot yhteen ja toimittavat ne maa- ja metsätalousministeriöön yhdessä lähetyksessä oman lausuntonsa liitteenä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 20 päivänä helmikuuta 2009 osoitteella maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto.

Lausuntopyynnön allekirjoittaja on valtiosihteeri Jouni Lind.

Kalajoen kaupungin lausunnon ydinkohdat

Työryhmä esittää muodostettavaksi enintään 80 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueiden määrän pääasiallisena perusteena on, ettei Maaseutuvirasto pysty tekemään enempää maksajavirastosopimuksia Lähtökohtana ovat siten olleet Maaseutuviraston omat reusrssit, tarpeet ja tavoitteet eikä siinä ole huomioitu asiaa maaseutuhallinnon palveluiden käyttäjien ja niitä nykyisin tuottavien kuntien kannalta. Palveluiden tuottamisen kannalta on riskialtista ajaa muutos keskushallintovetoisesti läpi kuntatasolla. Mitä tulee komission asetukseen (EY) n:o 885/2006 liite 1, ei siinä ole mainittu tehtävien hoitoon tarvittavan Maaseutuviraston vaatimaa 6 henkilöä.

Kalajoen alueella muutoksissa on otettava huomioon jo hyvin toimivat yhteistyökuviot ja - alueet, Maatalousyrittäjien Eläkeliatoksen hallinnoima lomituspalveluyksikkä tuottaa palvelut kuluvan vuoden alusta alueelle Himanka, Kalajoki, Pyhäjoki, Merijärvi (617 tilaa). Samalla alueelle tuotetaan myös perusturvapaelvelut, Ympäristöterveydenhuollon osalta Kalajoki tuottaa palvelut em. kuntien lisäksi Raahelle ja Siikajoelle.

Kalajoen kaupunki toteaa lausunnossaan, että toimivin viljelijätukihallinon yhteistoiminta.alue muodostuisi nykyisen lomahallinnon paikallisyksikän alueen mukaisesti Kalajoen kaupungista sekä Himangan, Pyhäjoen ja Merijärven kunnista. Kalajoen olisi mahdollista tarjota viljelijätukihallinnon kehittämisen palveluita myös hieman laajemmallekin alueelle.

Erkin kommentti asiaan

Erikoista asiassa on se, että työryhmä on itse määritellyt omat tavoitteensa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että koko työryhmäraportin lähtökohdat ovat keskusjohtoisen byrokratian tukeminen. Periaatteena olisi tullut olla palvelun toimivuus, asiakasnäkökulma ja asiantuntemus eikä byrokratia tarpeet. Loppuraportin tulkinta siitä, että viljelijätukiprosessiin katsotaan tarvittavan 6 eri henkilöä on todella omavaltainen tulkinta, mikä perusteet ontuvat pahasti.
Raporttiin liittyy erittäin merkittävä eriävä mielipide, jonka ovat jättäneet Erkki Ojala ja Taina Wirberg ja se löytyy raportin sivuilta 29-30.

Maaseutuvirasto näyttää sälyttävän kuntien lausuntojen lukemisen maakuntaliittojen harteille. Maaseutuviraston toiminta- ja hallinnointitavat herättävät enemmän kuin kysymyksiä. Niillä saattaa olla vaikutusta jopa keskustapuoleen kannatuksen yhä jyrkempään laskusuuntaan.

Kalajoen kaupunki toteaa lausunnossaan aivan oikein, että Kalajoen kaupungista sekä Himangan, Pyhäjoen ja Merijärven kunnista muodostuisi toimivin viljelijähallinnon yhteistoiminta alue. Palveluita voitaisiin tarjota laajemmallekin alueella. Mielestäni myös Alavieskan kunnalle voisimme tarjota näitä palveluita. Tätä suurempi alue olisi palvelun toimivuuden kannalta vaikea. Toivottavasti alavieskalaiset ovat nähneet jo mitä yhteistyö perusturvan osalta maksaa, kun yhteistyökumppanina on Ylivieska ja ennekaikkea Kallion kuntayhtymä. Toivottavasti alavieskalaiset eivät enää tässä asiassa sorru Kallion kuntayhtymän-kaltaiseen toimintamalliin. Asian ratkaisee pitkälle Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, jonka päätöksen liitteeksi menevät kuntien päätökset.

Kalajoen kaupungissa on tehty virhe siinä, että lakkautettiin maaseutulautakunta ja tilalle nimetään kaupunginhallituksen alaisuuteen maaseututoimikunta. Tällaisen järjestelyn tavoite on ollut mielestäni selvästi henkilökotaisten valtapyrkimysten ja vallanhimoisen ja itsekään politiikan toteuttaminen. Mielstäni väärän muutoksen äitinä pidän Raili Myllylää. Nyt olisi tarvittu vahvaa ja aktiivista maaseutulautakuntaa. Kysymys on Kalajoen kaupungin imagosta maaseudun asioiden hoitamisessa, Varsinkin maaseutulautakunnan ja nykyisin maaseututoimikunnan puheenjohtajan tulisi olla vahva persoona, jolla on näkemystä ja kokemusta sekä aikaa hoitaa asioita. Hänellä tulisi olla suora yhteys ison pöydän päättäjiin. Nyt näyttää siltä, että joidenkin tavoitteena on valtapoliittiset asemat tärkeämmällä sijalla kuin kalajokisten viljelijöiden omat edut.

Berlusconi Avenue

Kalajoen ja Himangan kuntaliitoksen seurauksena vuoden 2010 alusta Kalajoen kaupungille tulee useita samannimisiä teitä ja katuja. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut maankäyttö-ja rakennuslain tarkistus (55 §) mahdollistaa kadun tai muun yleisen alueen nimen tai numeroinnin muuttamisen kunnan erillisellä päätöksellä.

Kalajoella ja Himangalla on samannimisiä teitä 17 kappaletta. Nämä ovat Erkintie, Hakalantie, Isorannantie, Kokkolantie, Koulutie, Merituulentie, Ouluntie, Riihitie, Rannanperäntie, Siipolantie, Välitie, Taaplarinkuja, Tällärinkuja, Harjutie, Kurikkalantie, Pahkalantie ja Torvenkyläntie.
Myös Koskitien, Kivitien ja Pahikaisentien nimenmuutokset ovat harkinnassa.

Teiden nimien muuttamisen valmistelu on nyt Kalajoella teknisen lautakunnan valmisteltavana. Pääperiaatteena nimien muuttamisessa on vähimmän haitan periaate. Lisäksi otetaan huomioon myös esimerkiksi nimen historiallinen tausta jne. Kalajoella Leena Kivioja oli aikanaan suureksi avuksi katujen ja teiden nimeämisessä, koska hän tunsi Kalajoen historialliset paikat ja tapahtumat tavallista kalajokista paremmin.

Erkintie

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokoukseen osallistuivat asiaa informoitaessa Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki sekä elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan varajäsen valtuutettu Erkki Aho. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari heitti kokoukusessa ajatuksen, että molemmissa kunnissa voitaisiin luopua Erkinite-nimestä.

Minulle tuo kyllä sopii. Ehkä Himangalla Erkintie voitaisiin muuttaa Berlusconi avunueksi muistuttamaan tulevia sukupolvia kuntaliitoksesta ja siitä historiallisesta ilmapiiristä mikä kuntaliitoksessa vallitsi vuonna 2010. Himankalaiset ovat nettikeskusteluissa ristinneet Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin Kalajoen Berlusconiksi.
Berlsuconi Avunue-nimeä perustelen juuri historiallisella taustalla informaatioksi tuleville sukupolville. Se jää muistuttamaan tulevia sukupolvia ajan hengestä.

Pleuna on vallattu!

Kalajoella on ennenkin käytetty paikkojen nimeämiseen historiallisia tapahtumia.Pleuna kuuluu niihin kalajokisiin paikannimiin, jotka ovat saaneet alkunsa maamme rajojen ulkopuolelta, tässä tapauksessa aina Balkanilta saakka. Suomen Kaarti osallistui ainoana suomalaisena sotaväenosastona keisarillisen Venäjän armeijan mukana Turkin sotaan 1877-1978. Kaarti sai mainetta erityisesti Plevnan linnoituksen valtaamisesta 10.12.1877. Tämä lähellä Tonavaa saavutettu voitto tuli pian tunnetuksi koko Suomessa, vaikka sanomalehdet ja muut tiedotusvälineet olivat vielä silloin harvinaisia.

Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston nimitarinoista löytyy Pleunaa koskeva teksti vuodelta 1938: "Kalajoen pitäjässä, Siiponjoen varrella, Rahjankylän ja Kurikkalan välillä on pieni torppa, jonka nimi on Pleuna. Nimi on syntynyt seuraavalla tavalla: Eräs tarmokas vaimo puuhasi torpan paikkaa Kalajoen Hietalan pappilan maalle Siiponjokivarteen.
Kun hän lopulta sai torpan paikan, niin hän sanoi - Nyt on Pleuna vallattu! Siitä sai torppa nimensä. Tämä kai tapahtui Turkin sodan jälkeisenä aikana."

Rovasti Vilho Kivioja on kirjoittanut Kalajoen kirkkoherranvirastossa olevaan kortistoonsa, että Pleunaan on vuonna 1878 asettunut asumaan Antti Siermala perheineen. On hyvin todennäköistä, että juuri hän on rakentanut jokivarteen talon ja raivannut peltoja.

Oikaisukehotus keskustan asemakaavamuutokseen

Ympäristökeskuksen suojeltaviksi esittämät kohteet Ventelä ja Naatus Kalajoen keskustan kaavamuutoksessa.

Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa oli tänään perjantaina 23.1.2009 käsittelyssa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen oikaisukehotus kaavanmuutosasiassa. Esitän tässä omat näkemykseni asiasta.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 16.12.2008 tehnyt oikaisukehotuksen diaarinumero PPO-2006-L-971-213 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaava-asiassa Kalajoen kaupuginvaltuuston päätökseen keskustan asemakaavamuutoksesta 25.11.2008 § 100. Oikaisukehotus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 195 §, 9 §, 29 § 2 momentin kohtaan 8, 54 §, 166 § ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 91 §.

Oikaisukehotuksen juridiset perusteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.
Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § 8 kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Sanalliset perusteet

Asemakaavan tulee osoittaa suojeltavaksi korttelin 1014 tontilla sijaitseva Naatuksen asuinrkaennus ja korttelin 1015 tontilla 13 sijaitseva Ventelän pihapiirin kolme rakennusta. Asemakaavan muutoksessa tulee lisäksi tarkistaa korttelin 329 tontille 6 osoitettua rakennusoikeutta ja kerroslukua.

Ympäristökeskuksen mielestä suojelumerkinnän osoittaminen asuinrakennuksille ja ulkorakennusille ei ole kohtuutonta. Jos rakennuksen omistajat eivät pysty tai halua kunnostaa rakennuksiaan, he voivat myydä kiinteistön rakennuksineen, lausuu ympäristökeskus oikaisukehotuksessaan. Kalajoen kuapungin tulisi myös tutkia mahdollisuutta ostaa kiinteistöt ja kehittää niitä joko yleisinä rakennuksina tai myydä edelleen yksityiseen käyttöön, jatkaa ympäristökeskus.

Ympäristökeskuksen mukaan korttelin 329 kerrosluku on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen ja paikalle sopimaton.

Ympäristökeskuksen ovat allekirjoittaneet rakennusneuvos Heikki Aronpää ja ympäristölakimies Liisa Koski-Ahonen.

Erkin kommentti oikaisukehotukseen:

Olen ollut viisi kautta Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja nyt alkoi kuudes kausi. Tämä keskustan asemakaavan muutos on tehty perusteellisemmin kuin yksikään muu kaava pitkän valtuustourani aikana. Kaavaa laatimista varten on laadittu erittäin paljon erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Ympäristökeskus ei ole pystynyt osoittamaan millä tavalla hyväksytty kaavanmuutos on lainvastainen ja mitä selvityksiä olisi pitänyt tehdä lisää. Jos jotakin olisi pitänyt tehdä lisää niin sellaiset vaatimukset ympäristökeskus olisi voinut tehdä kaavanlaadinnan yhteydessä, mutta se ei ole niitä tehnyt nyt eikä silloin.

Kaavan laadinnassa on otettu erittäin perusteellisesti huomioon nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 § 8 kohta. Asian osalta on järjestetty monta yleisötilaisuutta ja kaikki asianosaiset ovat voineet tuoda mieliteensä asiassa esille ja saada vastuksen kysymyksiinsä ja mahdollisiin vastaväitteisiin. Niissä oli mukana myös oikaisukehotuksen laatija Liisa Koski-Ahonen sekä Liisa Ranto-Oikari ympäristökeskuksesta.

Maankäyttö- ja rakennuslakia on noudatettu viimeistä pilkkua myöten. Oikaisukehotuksella ei näinollen ole juridista pohjaa. Se paljastuu ympäristökeskuksen sanallisesta selvityksestä. Suojeluvaatimukset ovat perustuslain vastaisia ja muutoinkin ympäristökeskuksen mielipiteet suojelun toteuttamisesta ovat täysin järkeä vailla. Ne ovat todella käsittämättömiä. Olen kokenut ympäristökeskuksen menettelyn mielivallaksi ja tahalliseksi haitanteoksi.

Suomen perustuslaki 15 § omaisuuden suoja

Ympäristöviranomaiset ovat unohtaneet Suomen perustuslain 15 §. Sen mukaan Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Suomessa on perinteisesti ollut voimassa hyvin vahva omaisuuden suoja. Toisen varallisuutta ja sen vapaata käyttömahdollisuutta on tullut ja tulee jatkossakin kunnioittaa ja arvostaa. Jokaisen omaisuuden suoja on turvattu perustuslaissa. Omaisuuden suoja tarkoittaa laajassa mielessä myös sitä, ettei ketään saa estää käyttämästä omistamaansa tai hallitsemaansa omaisuutta normaalilla tavalla. Omaisuuden omistus- ja vallintarajoituksista täytyy lailla säätää. Laki sisältää muun muassa määräykset tilanteesta, jossa omaisuutta täytyy pakkolunastaa yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan.

Oikeus pakkolunastuksiin perustuu joko Lunastuslakiin (12.4.1995/553) tai Kiinteistönmuodostamislakiin (12.4.1995/554). Ne säädettiin yhtä aikaa hallituksen esityksellä HE 227/1994. Samalla hyväksyttiin nippu muitakin lakejaNiistä vain Lunastuslaki, jonka 4 § antaa oikeuden lunastaa kiinteää omaisuutta "yleisen edun" perusteella, säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tarkka sanamuoto:"Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty."Tavallisella lailla, mm. Kiinteistönmuodostamislaki, ei voi rajoittaa perustuslaissa säädettyjä oikeuksia. Sen kieltää PL 106 § (perustuslain ensisijaisuus).

Lisäksi hallituksen esityksessä todetaan lunastamiseen oikeuttavasta 62 §:stä nimenomaan:"Lunastamisessa siirretään aina rahakorvausta vastaan omaisuutta omistajalta toiselle. Tämän vuoksi yksityisestä tarpeesta tapahtuva lunastaminen tulisi suorittaa vain siinä tapauksessa, ettei kiinteistöjaotukseen saada parannusta muilla toimenpiteillä."

Rakennussuojelulaki 11 §

Jos rakennuksen omistaja suojelupäätöksen mukaisten suojelumääräysten johdosta ei voi käyttää rakennusta tavanomaisella tai kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, hänellä on oikeus saada valtiolta täysi korvaus sellaisesta kärsimästään haitasta tai vahingosta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.

Jos omistajan on suojelumääräysten johdosta ryhdyttävä erityisiin toimiin rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseksi, on tästä aiheutuvat kustannukset korvattava valtion varoista. Korvausvelvollisuutta ja korvauksen määrää harkittaessa ei korvattaviksi kustannuksiksi kuitenkaan katsota rakennuslain mukaisesta kunnossapitovelvollisuudesta tai muutoin rakennuksen tavanomaisesta kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia.
Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty rakennuksen omistajan oikeudesta korvaukseen, koskee myös rakennuksen omistajan vertaista haltijaa sekä rakennukseen kohdistuvan vuokra- tai käyttöoikeuden taikka muun näihin verrattavan erityisen oikeuden haltijaa. Valtion korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koske kuntaa.

Korkeimman oikeuden päätökset
KKO:2004:26 Rakennussuojelu - Perustuslaki - Omaisuuden suoja - Perustuslain etusija
KKO:2003:85

Esimerkki KKO:n päätöksestä: Rakennussuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen omistaja, joka ei suojelupäätöksen mukaisten suojelumääräysten johdosta voi käyttää rakennusta tavanomaisella tai kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, on oikeutettu saamaan valtiolta täyden korvauksen sellaisesta kärsimästään haitasta ja vahingosta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen. Jos omistajan on suojelumääräyksen johdosta ryhdyttävä erityisiin toimiin rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseksi, on tästä aiheutuvat kustannukset pykälän 2 momentin mukaan korvattava valtion varoista. Korvattaviksi kustannuksiksi ei tämän säännöksen mukaan kuitenkaan katsota rakennuslain mukaisesta kunnossapitovelvollisuudesta tai muutoin rakennuksen tavanomaisesta kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvattavia ovat näin ollen vain suojelupäätöksen mukaisen suojelumääräyksen vuoksi aiheutuneet kustannukset.

Yhteenveto:

Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen oikaisukehotus on täysin vailla laillista pohjaa ja perustuu pitkälti lain tuntemuksen puutteeseen. Ympäristökeskus on lähtenyt erittäin vaaralliselle tielle oikaisukehotuksellaan, sillä korvaukset haitasta ja vahingonteosta ovat mahdollisia, jos teko ei ole merkitykseltään vähäinen.

Kalajoen ympäristölautakunta otti aikanaan selkeän kannan suojeluun. Sen päätöksen mukaan rakennukset suojellaan jos omistajat niin haluavat. Nyt ympäristökeskuksen suojeltavaksi esitetyt rakennukset ovat täysin kaupunkikuvaa rumentavia vanhoja ja korjauskelvottomia röttelöitä, joita omistajat ei tahdo suojella. Suomen perustuslain mukaan rakennusten omistajilla on perustuslain suoja. Jos valtio vaatii niitä suojeltavaksi niin silloin valtion on järjestettävä niille myös rahoitus viisastelevien neuvojen sijaan.

On käsittämätöntä, että ympäristökeskus ottaa kantaa talojen kerroslukuihin. Kalajoen kaupunginvaltuusto tulee todennäköisesti hylkäämään ympäristökeskuksen oikaisukehotuksen perusteettomattomana ja jopa lainvastaisena.

Erkki Ahosta valtuuston varapuheenjohtaja

Kalajoen kaupunginvaltuusto kokoontui eilen (20.1.2009 klo 18.30) päättämään muun muassa luottamusmiespaikkajaosta. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kaarlo Isokääntä, 1. varapuheenjohtajaksi Juhani Latukka ja 2. varapuheenjohtajaksi Erkki Aho.

Kaupunginhallituksen kokoonpano on seuraava:
puheenjohtaja Raili Myllylä kesk varajäsen Jouni Jyrinki
varapj. Kullervo Niemelä kesk varajäsen Sari Hihnala
jäsen Simo Isokääntä kesk varajäsen Tarmo Hihnala
jäsen Tomi Reinkainen kok varajäsen Esko Valikainen
jäsen Mikko Rahja kesk varajäsen Juhani Tolonen
jäsen Anu Prittinen kesk varajäsen Aija Tilvis
jäsen Hanna Saari kok varajäsen Pia Antti-Roiko
jäsen Jorma Untinen pro varajäsen Vuokko Saari
jäsen Sirkka Alho-Konu vas varajäsen Markku Salmu

Perusturvalautakunta
pj. Esko Valikainen kok varajäsen Heli Vuorinen
varapj Alpo Murtoniemi kesk varajäsen Simo Kärjä
jäsen Päivi Tilvis kesk varajäsen Anja Suvanto
jäsen Kirsti Limnell vas varajäsen Tellervo Pahikka-aho
jäsen Vuokko Saari pro varajäsen Reijo Karjalainen
jäsen Juhani Tolonen kesk varajäsen Heikki Hiitola
jäsen Terttu Myllylahti kesk varajäsen Leila Juola
jäsen Pasi Rajala kesk varajäsen Seppo Rasmus
jäsen Vesa Rauha krist varajäsen Eila Peltola

Sivistyslautakunta
pj. Juha Nivala kesk varajäsen Juha Alajoki
varapj. Veli Ainali krist. varajäsen Esko Siljander
jäsen Eero Piippo kesk varajäsen Saara Hyry
jäsen Sakari Kärjä pro varajäsen Esa Pirkola
jäsen Aija Tilvis kesk varajäsen Merja Markkanen
jäsen Pia Antti-Roiko kok varajäsen Pia Ruhkala
jäsen Jaana Ahokas-Heikkinen kesk varajäsen Seppo Rasmus
jäsen Juha Hannula kesk varajäsen Eeva-Liisa Impola
jäsen Ruut Kahila sdp varajäsen Leo Valliovuo

Tekninen lautakunta
pj. Tarmo Hihnala kesk varajäsen Aila Siirilä
varapj. Sari Hihnala kesk varajäsen Irja Lapinoja
jäsen Hanna Halmeenpää vihr varajäsen Tapio Lievetmursu
jäsen Kari Tilus pro varajäsen Assi Vähäsarja
jäsen Anne Niemi kesk varajäsen Kai Rahkola
jäsen Riitta Lehto kok varajäsen Jukka Kärjä
jäsen Sanna-Leena Pahikainen kesk varajäsen Terttu Myllylahti
jäsen Tuomi Mäkitalo kesk varajäsen Hannu Hyry
jäsen Timo Suni sdp varajäsen Kaisu Sarkkinen

Ympäristölautakunta
pj. Vuokko Hilli pro varajäsen Esa Pirkola
varapj. Seppo Tuomainen kesk varajäsen Helena Haapoja
jäsen Heikki Nikula kesk varajäsen Kaisu Sarkkinen
jäsen Markku Männistö vihr varajäsen Tapio Lievetmursu
jäsen Jaana Komulainen kesk varajäsen Heikki Hiitola
jäsen Tiina-Sisko Alho kok varajäsen Auli Ojala
jäsen Hannu Heikkilä kesk varajäsen Tuomas Rahkola

Tarkastuslautakunta
pj. Aila Siirilä kesk varajäsen Leila Juola
varapj. Hanna Halmenpää vihr. varajäsen Tapio Lievetmursu
jäsen Pekka Väre pro varajäsen Esa Pirkola
jäsen Irene Siipo krist varajäsen Paula Nikula
jäsen Kauko Hukka vas varajäsen Väinö Hiegtala
jäsen Juha Rahkola kok varajäsen Jarmo Ainali
jäsen Hannu Junttila sdp varajäsen Pertti Haapasaari

Keskusvaalilautakunta
pj. Leena Isopahkala kesk
varapj Lassi Suni kok
jäsen Esa Pirkola pro
jäsen Eila Kotiaho krist
jäsen Esko Lindström vas
varajäsen Juhani Suni sdp
varajäsen Ilpo Ikäheimo vihr
varajäsen Leila Juola kesk
varajäsen Laila Kivirauma kok
varajäsen Vuokko Hilli pro
varajäsen Veteläinen Anja

PP:n sairaanhoitopiiri
Miika Heikkilä kesk varajäsen Juhani Latukka
Esko Valikainen kok varajäsen Sinikka Kääntä
Raili Myllylä kesk varajäsen Terttu Myllylahti

Erityishuoltopiirin kuntayhtymä
Päivi Siironen kesk varajäsen Maritta Ijäs
Sinikka Kääntä kok varajäsen Terttu Myllylahti
Sirkka Alho-Konu varajäsen Mika Tiinanen

Keski-Pohjanmaan Liiton valitsijakokous
Jouni Jyrinki kesk varajäsen Aila Siirilä
Esko Valikainen kok varajäsen Väinö Hietala vas

Ylivieskan seutukuntavaltuusto
Raili Myllylä kesk varajäsen Jukka Puoskari
Alpo Murtoniemi kesk varajäsen Sari Hihnala
Juha Nivala kesk varajäsen Jouni Jyrinki
Esko Valikainen kok varajäsen Hanna Saari
Juhani Männikkö vas varajäsen Vuokko Hilli Pro

Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä
Juhani Latukka kesk varajäsen Seppo Tuomainen
Aila Siirilä kesk varajäsen Aija Tilvis
Tiia Priuska kok varajäsen Sanna-Mari Pyy
Markku Salmu vas varajäsen Timo Suni sdp

PP:n liitto
Raili Myllylä kesk varajäsen Juhani Latukka
Tomi Reinikainen kok varajäsen Tapani Ojala

Kuntapäivät
Kaarlo Isokääntä kesk varajäsen Juhani Latukka
Raili Myllylä kesk varajäsenet Tapani Ojala kok ja Mari Niemelä pro

Korpelan Voiman kuntayhtymä
Raili Myllylä kesk varalla Jukka Puoskari
Alpo Murtoniemi kesk varalla Sari Hihnala
Esa Pirkola Pro varalla Kirsti Limnell vas

Poliisin neuvottelukunta
Kullervo Niemelä kesk varalla Olavi Komulainen

Pelastuslaitoksen johtokunta
Tapani Ojala kok

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet
Jari Lankila
Mauno Rahkola
Leo Juola
Elsa Prittinen
Markku Kääntä
Sakari Kärjä
Pasi Tiinanen
Lasse U Siermala
Kauko Hihnala
Juhnani Männikkö
Lauri Juola
Erkki Oja
Markku Salmu
Esko Okkonen

Käräjäoikeuden lautamiehet
Heikki Nikula
Eeva Salmela
Jaana Siermala
Tapani Ojala
Kauko Hukka
Pekka Väre

Lukion ja yläasteen johtokunta
pj. Satu Saari-Kerola kok varajäsen Pia Anttiroiko
vpj. Eeva-Liisa Impola kesk varajäsen Päivi Siironen
jäsen Anja Suvanto kesk varajäsen Kai Rahkola
jäsen Juha Alajoki kesk varajäsen Marja-Leena Rahja
jäsen Voitto Ketola pro varajäsen Vuokko Saari

Suhteellisuuden toteutumisen tarkastelu

Poliittisin perustein jaettavia luottamuspaikkoja valtuuston päätettävänä oli 160 kappaletta. Näistä ala-asteiden johtokuntien jäsenet nimetään enemmän muilla perusteilla kuin poliittisin perustein. Ala-asteiden johtokunnat muodostuvat kuitenkin pääasiassa keskustalaisista henkilöistä. Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valinta ei mielestäni ole merkittävä poliittinen valinta. Kun tarkastelen tehtyä paikkajakoa niin jätän tarkastelun ulkopuolelle ala-asteiden johtokunnat ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet. Tällöin jää jäljelle 95 paikkaa laskelmaan. Näistä paikoista keskusta sai 50, kokoomus 16, Pro Kalajoki 11, Vasemmistoliitto 8, Kristilliset 4, SDP 3 ja Vihreät 3.

Vaalituloksen mukainen jakoperuste, toteutunut jako, vertailu
Keskusta 51,4 % 49 paikkaa 52,6 % 50 paikkaa +1
Kokoomus 17,1 % 16 paikkaa 16,9 % 16 paikkaa 0
Pro Kalajoki 14,3 % 13,6 paikkaa 11,5 % 11 paikkaa -3
Vasemmistoliitto 5,7 % 5,4 paikka 8,4 % 8 paikkaa +3
Kristilliset 5,7 % 5,4 paikkaa 4,2 % 4 paikkaa -1
SDP 2,8 % 2,7 paikkaa 3,2 % 3 paikkaa 0
Vihreät 2,8 % 2,7 paikkaa 3,2 % 3 paikkaa 0

Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston puheenjohtajuudet( 5 paikan osalta)

Vaalituloksen mukainen jakoperuste, toteutunut jako, vertailu
Keskusta 51,4 % 2,6 paikkaa 4 paikkaa +1,4
Pro Kalajoki 14,3 % 0,72 paikkaa 1 paikkaa

Lautakuntien puheenjohtajuudet ( 7 puheenjohtajuutta)

Vaalituloksen mukainen peruste, toteutunut jako, vertailu
Keskusta 51,4 % 3,6 paikkaa 5 paikkaa +1,4
Kokoomus 17,1 % 1,2 paikkaa 1 paikka -0,2
Pro Kalajoki 14,3 % 1 paikkaa 1 paikka 0

Henkilökohtaiset paikkamäärät tähän mennessä jaetuista paikoista

Raili Myllylä kesk 6 paikkaa
Esko Valikainen kok 4 paikkaa
Alpo Murtoniemi kesk 3 paikkaa

Paikkajakoa on osaltaan vääristänyt puolueiden piiritoimistojen laiton paikkajako ylikunnallisissa paikoissa. Puolueiden piiritoimistoilla ei ole mitään laillista pohjaa tehdä tällaista jakoa. Tämän "laittoman" toiminnan oikaiseminen vaatii Kalajoella sen, että sitoutumattoman Pro Kalajoen paikkalukua korjataan kaupunginhallituksen jaettavissa paikoissa lain mukaiseksi eli suhteelliseksi. Tähän mennessä toteutuneessa paikkajaossa keskusta on saanut kohtuuttoman suuren osan puheenjohtajapaikoista ja muutoinkin yliedustusta vaalitulokseen nähden. On myös syytä valvoa sitä ettei valta keskity liiaksi yksille ja samoille henkilöille.

Eroanomuksesta ja puheenjohtajapelistä

Olen jättänyt virallisen eroanomuksen Kalajoen kaupunginvaltuustosta Kalajoen kaupungille 10.1.2009. Eroanomukseni perusteena on syrjintä. Kuntalain 38 §:n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Kieltäytymisen hyväksymisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Valtuusto siis joutuu nyt ottamaan kantaa onko syrjintä pätevä syy erota valtuustosta. Olen tehnyt mielestäni erittäin vahvat perustelut asialle eroanomuksessani. Jos Kalajoen kaupunginvaltuusto päättää myöntää eron valtuutettu Erkki Aholle syrjinnän perusteella niin Aholle tulee kiistaton ja vahva näyttö siitä, että valtuusto tunnustaa Erkki Ahon syrjinnän. Sellaisen valtuuston päätöksen perusteella Erkki Aho voi esittää Kalajoen kaupungille vahingonkorvauslaskun, mikä on aiheutunut Ahon syrjinnästä. Ahon on laskennut aiheutuneiden vahinkojen määräksi 2,5 miljoonaa euroa.

Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset ja Vihreät pitivät kaksi palaveria, joissa päätettiin yhteenliittymästä luottamusmiespaikkoja jaettaessa. Tilaisuuksia varten valtuutettu Jorma Untinen oli tehnyt tarkat laskelmat sekä värilliset tulosteet asiosta. Muun muassa Veli Ainali oli kiitollinen siitä, että paperitulosteet olivat värilliset.

Koko yhteenliittymän vertausluku oli 10. Yhteenliittymän sisällä vertausluvut ovat seuraavat: Pro Kalajoki 5 ja 2,5. Vasemmistoliitto 2 ja Kristillisdemokraatit 2 ja Vihreät 1. Pro Kalajoki halusi kaupunginhallituksen paikan Jorma Untiselle ja 2. valtuuston varapuheenjohtajan paikan Erkki Aholle. Vasemmistoliitto halusi kaupunginhallituksen paikan Sirkka Alho-Konulle. Seuraavana vuorossa paikkoja jaettaessa oli Kristillisdemokraatit. Tämä merkitsi sitä, että yhden suuren lautakunnan puheenjohtajan paikka tai elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäsenyys kuuluu kristillisdemokraateille.

Jorma Untinen kysyi kaikilta pienryhmien kokouksessa, että voivatko kaikki ryhmät olla Erkki Ahon takana valtuuston varapuheenjohtaja-asiassa. Tämä kysymys esitettiin sen takia, että kaikki tietävät Erkki Ahon olevan keskustan lähinnä Raili Myllylän, Eero Nevalaisen ja Juhani Latukan syrjinnän kohteena sekä saavan asialle parin kokoomuksen edustajan kannatuksen. Kaikki ryhmät hyväksyivät esitetyt valinnat, myös kristillisdemokraatit.

Kun sitten tuli kaikkien ryhmien yhteiskokouksen vuoro niin Veli Ainali esitti, että kokouksesta poistetaan Erkki Aho ja Tapani Ojala, joita kumpaankin oli esitetty toiseksi valtuuston varapuheenjohtaksi. Kun Tapani Ojala ja Erkki Aho kutsuttiin takaisin kokoukseen niin heille ei kerrottu mitä asiassa oli päätetty ja millä perusteella. Aho arvasi kuitenkin tilanteen. Ahon mielestä Veli Ainalin toiminnassa on erikoista se, että hän ei etukäteen ilmoittanut muille yhteenliittymän jäsenille, ettei hän hyväksy vastoin aikaisempaa päätöstä Erkki Ahoa valtuuston varapuheenjohtajaksi. Mielenkiintoista olisi ollut tietää mitkä olivat syyt asiaan. Veli Ainali ja Vesa Rauha siis pettivät muut sopijaosapuolet. Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen.

Kalajoenseutu oli haastattelut Kristillisdemokraattien valtuutettua Veli Ainalia asian johdosta. Ainali vastaa sanatarkasti näin: - Toisella taholla oli meidän mielestämme pätevämpi ehdokas ja vähintään yhtä tärkeä syy on myös vaalien tulos, joka puoltaa Ojalan valintaa.

Valtuutettu Jorma Untinen on Kalajoenseudussa 14.12009 tuonut esille totuuden. Keskustalla on 17 valtuutettua, yhteenliittymällä 10, kokoomuksella 6 ja SDP:llä 1. Keskusta saa valita ensin eli valtuuston puheenjohtajapaikan, koska vertausluku on 17. Keskustan seuraava vertausluku on 8,5. Ojalan laskuopin mukaan 10 on suurempi kuin 8,5 ja suurempi kuin 6. Jos Kristilliset irtautuvat yhteenliittymästä niin yhteenliittymän vertausluku on 8. Tällöin ensimmäisen varapuhenjohtajan paikka menee keskustalle, koska 8,5 on suurempi kuin 8. Kolmas varapuheenjohtajan paikka menee yhteenliittymälle, vaikka siinä ei olisikaan kristillisdemokaatteja, sillä yhteenliitymän vertausluku on 8. Kokoomuksen 6 ja Keskustan 5,67.

Veli Ainalin väite siitä, että vaalien tulos puoltaa kokoomuksen Tapani Ojalan valintaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtaksi on siis täysin tuulesta temmattu eikä pidä paikkaansa totuuden kanssa. Veli Ainali oli varmasti tarkasti tietoinen tilanteesta, sillä hänelle oli laskelmat esitetty ja luovutettu pienryhmien palaverissa. Siksi julkinen valehteleminen kristillisdemokraattien pitkäaikaiselta valtuutetulta on ikävä asia. Laskelmat oli siis tehty värilliseksi sen takia, että niitä oli helpompi lukea ja ymmärtää. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että Veli Ainali kiittäessään värillisiä laskelmia, kiittikin sitä, että värilliset laskelmat ovat värikkäitä ja kauniita. Hän ei näytä ymmärtäneen mitä niissä oli kirjoitettu ja miksi ne oli väritetty. Kaikki oli tehty asioiden selkeyttämiseksi ja ymmärtämisen helpottamiseksi.

Kaikkien ryhmien yhteisneuvottelussa on käytetty "Kaalikosken laskuoppia". Se ei ole tuonut oikeaa lopputulosta, sillä vaalilain mukaan vaalit ovat suhteelliset. "Kaalikosken laskuopin" mukaan vaalien antaman tuloksen paikkajako on ollut suhteeton. Se on merkinnyt sitä, että Keskusta ja Kokoomus ovat saaneet paljon enemmän paikkoja kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Minua ihmettyttää myös se, että jokaiseen valittavaan elimeen Pro Kalajoella on tasa-arvolain vaatima paikka eli ns. jäännöspaikka. Menettely ei ole lainmukainen. Rikoslain 14 luvun 4 § kieltää vaalituloksen vääristämisen.

Veli Ainalin väite julkisesti lehdessä esitettynä, että Tapani Ojala on pätevämpi valtuuston varapuheenjohtajan tehtävään kuin Erkki Aho on ainakin minua loukkaava. Luonnollisesti, kun väite esitetään julkisesti, niin silloin minulla, äänestäjillä ja kaikilla kalajokisilla on oikeus tietää nuo pätevyyskriteerit, joiden mukaan Ojala on pätevämpi kuin Aho. Liittyvätkö ne puheenjohtajataitoihin, kunnallislain tuntemukseen vai mihin. Varmasti äänestäjäni haluavat tietää mitkä ovat pätevyyskriteerit ja kuinka huonon valinnan he ovat tehneet, kun ovat valinneet Erkki Ahon valtuustoon kuudenneksi kaudeksi suurella äänimäärällä.

Veli Ainali ja Vesa Rauha ottavat kirjoituksessaan kantaa myös puheenjohtajien valintaan. Valtuuston puheenjohtajat ovat tietyllä tavalla poikkeus muista luottamusmiespaikoista, koska siinä valtuusto valitsee nimenomaan itselleen puheenjohtajat. Siihen valintaan on kaikilla valtuutetuilla oikeus ottaa kantaa, vaikka muutoin on syytä pitäytyä ottamasta kantaa muiden ryhmien valintoihin.
Ainali ja Rauha kritisoivat keskustan puheenjohtajavalintaa. Heidän mielestään nyt ei ole kokeilun aika. He kyselevät valtuuten saaman valtakirjan painoarvoa, onko se 150 tai vielä enemmän , vai 60.

Kieltämättä minäkin hieman yllätyin keskustan esitystä valtuuston puheenjohtajaksi, kun keskusta esittää ensikertalaista alle 60 äänen valtuutettua puheenjohtajaksi. Tuli sellainen tunne, että keskustan valtuustoryhmässä edelleenkin vaikuttaa tietynlainen klikki. Vanha suomalainen sanonta on, ettei kukaan ole seppä syntyissään. Keskustan valtuustoryhmä on päättänyt menettelyllään kumota vanhat kansan viisaudet.

Valtuuston puheenjohtajat ovat kaupungin edustajia. Kristillisedemokaatit esittävät aivan oikein, että valtuuston puheenjohtajan tulee olla tunnettu, luotettava, kokenut ja tietävä. Puheenjohtajan tulee olla demokraattinen, avoin ja tasapuolinen. Näihin kriteereihin on helppo yhtyä. Useasti jopa ulkonäollä on sanottu olevan merkitystä valinnalle. On otettu kantaa jopa siihen, pitääkö olla vähän vai paljon tukkaa jne.

On todennäköistä, että Ainalin ja Rauhan kielteinen suhtauminen minun valitaani johtuu oikeuden vääristä päätöksistä. Olen tehnyt selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuutetuille asioista, 1879 sivua. Selvitykset kuitenkin salattiin niin valtuutetuilta kuin kaupunginahallituksen jäseniltä. Yksikään päättäjä ei niihin viitsinyt perehtyä. Ei myöskään Veli Ainali. Minulta vielä nimenomaan estettiin selvityksen antaminen valtuuston kokouksessa, vaikka valtuusto oli itse tuota selvitystä päätöksellään pyytänyt. Asian esittelemisen estämisessä keskeisessä roolissa oli Raili Myllylä. Hän oli myös innokkaasti tuomassa asiaa aikanaan valtuustokäsittelyyn, jossa pyydettiin selvitystä. Myllylän tavoitteena oli Erkki Ahon kaikinpuolinen mustamaalaminen. Raili Myllylä on siis yrittänyt erottaa Erkki Ahon valtuustosta ja nyt kun Aho itse pyytää eroa niin todennäköisesti hän on estämässä eron myöntämisen.

Olen eroanomuksessani esittänyt tosiasiat myös näistä oikeuden vääristä päätöksistä. Keskeiset syylliset asioissa ovat syyttäjä Sulo Heiskari ja tutkinnanjohtaja Ylivieskan poliisi Raimo Ollila. Siitä on kiistattomat näytöt esitetty myös eroanomuksessani. Oikeustieteen tohtori ei ole virheitä todistusaineistossani ja juridisessa argumentoinnissani havainnut. Kaikki Ylivieskan käräjäoikeuden ja ylempien oikeusasteiden minua ja yritystoimintaani koskevat päätökset ovat vuoren varmasti vääriä. Jos joku pystyy juridisin argumentein kumoamaan väitteeni niin olen siitä erittäin iloinen.

Lisäksi olen ottanut vahvasti kantaa Suomen Natura-asiaan. En kuitenkaan vastusta luonnonsuojelua. Nyt julkisasiamies on ottanut ratkaisuehdotuksessaan minun esittämäni lain tulkinnan mukaisen kannan. Tämä merkitsee sitä, että Korkeimman hallinto-oikeuden Naturaa koskevat päätökset ovat vääriä. Siis korkeimman oikeuden hallintoneuvokset ovat väärässä ja minä maallikkona oikeassa. Asia on nyt EY-tuomioistuimen ratkaistavana.

Kuntalain 39 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Siksi tulen hoitamaan valtuutetun tehtävää niin kauan kunnes minulle myönnetään ero. En kuitenkaan tule hyväksymään Raili Myllylän valintaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi vaan jätän asiasta eriävän mielipiteeni. Lisäksi tulen seuraamaan aktiivisesti Raili Myllylän toimintaa muutoinkin eri luottamustehtävissä ja käytän asioiden selvitäämiseen kaikki valtuutetulle kuuluvat oikeudet ja keinot.

Minä en voi hyväksyä sitä, että joudun kärsimään toisten rikollisesta toiminnasta. Siksi olen pyytänyt eroa Kalajoen kaupunginvaltuustosta syrjintääni vedoten. Olen tehnyt erittäin perusteellisen eroanomuksen, mutta näyttää siltä, että valtuutetut eivät ole viitsineet perehtyä asioihin. Samansuuruisen kokouspalkkion valtuutettu saa vaikka ei perehtyisikään päätettäviin asioihin. Todistusaineisto on kiistaton. Läheskään kaikkea todistusaineistoa en ole vielä syrjinnästi tuonut esille. Suurin osa valtuutetuista on valmis kahden kesken tunnustamaan syrjintäni. Olen kuitenkin tehnyt asioista rikostutkintapyynnön ja kantelun oikeuskanslerille. Jos ja kun asiat etenevät lainmukaisesti niin korvausvelvollisten joukko saattaa olla melko suuri ja korvauksien määrä sellainen ettei sitä kolehtirahoilla korvata.

Eronpyyntö kaupunginvaltuuston jäsenyydestä

Kalajoen kaupunginvaltuustolle

Pyydän eroa Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesten minuun kohdistaman jatkuvan ja kestämättömän syrjinnan johdosta. Keskeinen tekijä syrjinnässäni on tiettyjen henkilöiden rötösten ja rikosten peitteleminen. Merkittävä tekijä syrjinnässäni on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylän häikälemätön vallanhimo sekä entisen hallintojohtajan ja kunnansihteerin Pekka Ollilan kieroilu ja luikurimainen toiminta. Keskeiset tekijät syrjinnässäni ovat pankinjohtaja Eero Nevalaisen, entinen valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyringin ja nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukan toiminta.
Kalajoen poliisi jätti tekemäni tutkintapyynnön pöytälaatikkoon vuosiksi ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollila jättää kaikki tekemäni rikostutkintapyynnöt tutkimatta ja käsittelemättä. Asioissa on keskeisesti mukana syyttäjä Sulo Heiskari.

Katson tilanteen sellaiseksi, ettei minulla rehellisenä, avoimena, oikeudenmukaisena ja tasapuolisena henkilönä suuresta kaupunkilaisten luottamuksestani huolimatta ole mahdollisuutta ja edellytyksiä toimia Kalajoen kaupunginvaltuutettuna tällaisen jatkuvan ja voimakkaan syrjinnän kohteena ja siksi pyydän eroa Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.

Tässä perustelut asialle:
Kuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 35-paikkaiseen valtuustoon 18 valtuustopaikkaa ja äänistä 48,2 prosenttia (2297), kokoomus 6 paikkaa ja 16.6 prosenttia äänistä (792), Pro Kalajoki 5 paikkaa ja 14,7 prosenttia äänistä (699), vasemmistoliitto 2 paikkaa ja 7,7 prosenttia äänistä (369), kristilliset 2 paikkaa ja 5,2 prosenttia äänistä (250), SDP yhden paikan ja 4,6 prosenttia äänistä (220), vihreät yhden paikan ja 2,9 prosenttia äänistä (140). Äänioikeutettuja oli 7 173. Äänestysprosentti oli 66,7 %.Vaalinen jälkeen on pidetty eri valtuustoryhmien edustajien kanssa yhteispalaveri ja on sovittu siitä, että pyritään sopimusratkaisuun paikkajaossa. Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset ja Vihreät ovat pitäneet palaverin, jossa he ovat päättäneet toimia yhteistyössä luottamusmiespakkajaossa. Tämä tarkoitta sitä, että heillä on yhteenliittymä asiassa. SDP ei lähtenyt mukaan liittymään.

Laitan vertausluvut järjestykseen sen mukaisesti kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Sen mukaisesti eri ryhmät saavat valita luottamumiespaikkoja tässä järjestyksessä:
1. Keskusta 18
2. Liittouma (Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset, Vihreät) 10
3. Keskusta 9
4. Kokoomus 6
5. Liittouma 5
6. Keskusta 4,5
7. Keskusta 3,6
8. Liittouma 3,33
9. Kokoomus 3
10. Keskusta 3
11. Keskusta 2,57
12. Liittouma 2,5
13. Keskusta 2.25
14. Liittouma 2
15. Kokoomus 2
16. Keskusta 2
17. Keskusta 1,8
18. Liittouma 1,67
19. Keskusta 1,64
20. Kokoomus 1,5
21. Keskusta 1,5

Suunniteltu paikkajako
Keskustan Raili Myllylä ( 81 ääntä) haluaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan. Keskusta esittää valtuuston puheenjohtajaksi ensimmäisen kauden valtuutettua Miika Heikkilää (59 ääntä). Hän on monelle kalajokiselle uusi tuttavuus, mutta kun kerrotaan, että hän on entisen Kalajoen valtuuston puheenjohtajan Jouni Jyringin vävy, niin asialle löytyy selitys. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi keskusta esittää Juhani Latukkaa (99 ääntä). Valtuuston toinen varapuheenjohtajan paikka tulee Pro Kalajoen Erkki Aholle (105 ääntä).
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi keskusta esittää rautiolaista Kullervo Niemelää (97 ääntä). Keskusta esittää muiksi kaupunginhallituksen jäseniksi varavaltuutettu Mikko Rahjaa (52 ääntä) Rahjankylästä, Tarmo Hihnalaa (59 ääntä) Tyngältä ja Anu Prittistä ( 58 ääntä) Kalajoen keskustasta. Yhden paikkansa keskusta antaa Vasemmistoliitolle. Vasemmistoliitto ehdottaa paikalle Sirkka Alho-Konua (101 ääntä). Pro Kalajoen edustajaksi kaupunginhallitukseen tulee Jorma Untinen (150 ääntä) ja Kokoomuksen edustajiksi ehdotetaan Hanna Saarta (79 ääntä) ja Tomi Reinikaista (201 ääntä).

Kristillisten käyttäytyminen muuttui
Perjantaina 9.1.2009 klo 17 pidettiin kaikkien ryhmien välinen kokous. Siellä kristilliset eivät ilmoittaneet eroavansa liittoutumasta, mutta ilmoittivat, että he tukevat valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi kokomuuksen Tapani Ojalaa Pro Kalajoen Erkki Ahon sijasta. Tässä yhdessä paikkavalinnassa kristilliset lipeävät koalitiosta ja se merkitsee sitä, että jos asia laitetaan suhteelliseen äänestykseen valtuustossa niin koalitiossa on jäljellä vain 8 valtuutettua ja pitäisi olla yhdeksän jotta Erkki Aho tulisi valituksi. Minä ihmettelen kristillisten toiminaa. Olen ainoa Kalajoen kaupunginvaltuuston valtuutettu, joka on saanut yli 1000 ääntä. Olen ollut Kristillisten listoilla kunnanvaltuutettuna vuoden 2000 vaaleissa ja varmistanut suurella äänimäärälläni Kristillisille kaksi valtuustopaikka ja kolmas paikka jäi vain muutaman äänen päähän. Näyttää siltä, että kiittämättömyys oon maailman palkka.

Kunnallisvaalit 2008
1. Tomi Reinikainen Kokoomus 201 ääntä
2. Terttu Myllylahti Keskusta 153
3. Jorma Untinen Pro Kalajoki 150
4. Veli Ainali 131 Kristilliset
5. Kaarlo Isokääntä Keskusta 113
6. Erkki Aho Pro Kalajoki 105

Kunnallisvaalit 2004
Jorma Untinen Pro Kalajoki 307
Erkki Aho Pro Kalajoki 199
Kaarlo Isokääntä Keskusta 145
Raili Myllylä Keskusta 109
Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108
Juhani Latukka Keskusta 102

Kunnallisvaalit 2000
Erkki Aho Kristillisdemokraatit 216
Simo Kärjä Keskusta 114
Pirkko Nygård SDP 111
Reijo Rautakoski Keskusta 105
Päivi Siironen Keskusta 101
Raili Myllylä Keskusta 98

Kunnallisvaalit 1996
Erkki Aho Keskusta 243
Eero Nevalainen Keskusta 150
Raili Myllylä Keskusta 132
Veli Ainali Kristillisdemokraatit 130
Esko Lindström Vasemmistoliitto 127
Alpo Murtoniemi Keskusta 114

Kunnallisvaalit 1992
Esko Lindström Vasemmistoliitto 166
Pirkko Nygård SDP 163
Eero Nevalainen Keskusta 131
Erkki Aho Keskusta 128
Markku Rautio Kokoomus 110
Keijo Kukkola Keskusta 107

Kunnallisvaalit 1988
Esko Lindström Vasemmistoliitto 138
Eero Nevalainen Keskusta 122
Juha Tavasti Keskusta 113
Erkki Aho Keskusta 111
Alpo Murtoniemi Keskusta 101
Jorma Juusola Keskusta

Mitä Erkki Aho tekee?
Erkki Aho jättää eronpyynnön kaupunginvaltuustolle syrjinnän johdosta. Keskusta on harjoittanut Erkki Ahon syrjintää jo yli kolmekymmentä vuotta. Tässä perustelut asioille.

Syrjinnän kohteena lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi leimaamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/search?updated-max=2008-11-26T09%3A52%3A00%2B02%3A00&max-results=7

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Onko Torstilla puhdas omatunto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Kalajoen työvoimatoimiston "laho" päätös
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/kalajoen-tyvoimatoimiston-laho-pts.html

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti - Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/tarkoitushakuinen-oikeudenkynti-tapio.html
Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html

DVD-dokumentti Youtubessa todistaa suullisen selvityksen ja asiakirjanäytöin asiat.
Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

kohdat
1. Hätähuuto Suomesta
2. SSP-sopimus
3. Toimialarationalisointi
4. Saattohoitajat
5. Oikeudenkäynti tietämättämme
6. Rikolliset konkurssit
7. Rikoksia ei tutkita
8. Ahojahti

Nämä edellä esitetyt aineistot löytyvät osoitteesta
http://www.blogger.com/profile/00295090684102203500
kohdasta oikeuslaitos ja poliisi

KOVALAISEN ASIAAN LIITTYVÄ SELVITYSTYÖAsioiden taustaa kohdassa

Vaarallinen alue
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vaarallinen-alue.html

Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/suomussalmella-ei-tutkita-trkeit.html

Varatuomari väärensi nimet avoimiin asianajovaltakirjoihin
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/varatuomari-vrensi-nimet-avoimiin.html

Erikoiset kalakaupat
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/erikoiset-kalakaupat.html

Poliisille rökäletappio numeroin 10-0
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/poliisille-rkletappio-numeroin-10-0.html

Selvitys Raahen käräjäoikeuden käsittelystä

Puolustukseni Raahen käräjäoikeudessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/puolustukseni-raahen-krjoikeudessa.html

Todistusaineistoni Raahen käräjäoikeudessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

Kovalaisen asia Raahen käräjäoikeudessa 2.9.2008
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalaisen-asia-raahen.html

Ahojahti Raahen käräjäoikeudessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/ahojahti-jatkui-raahen-krjoikeudessa.html

Mikko Kovalainen lain ylä- ja ulkopuolella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalainen-lain-yl-ja.html

Natura - vaiettu valtiosalaisuus
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/natura-2000-vaiettu-valtiosalaisuus.html

Menettiiö Kallan karit itsehallinstonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Katso julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100

Kalajoella 10.1.2009 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu

Kalajoen kaupungin talousarvio vuodelle 2009

Käsittelen Kalajoen kaupungin talousarviota vuodelle 2009 tässä kirjoituksessa pääosin yleisellä tasolla. Kalajoen kaupungin tavoitteena on vuonna 2009 saavuttaa väkilukutavoite 9500 asukasta. Kalajoen kaupungin elinkeinostrategian tavoitteet ovat seuraavat:
1. Kalajoki on alueensa kasvava keskus
2. Kalajoki on valtakunnallisesti tunnettu yritys- ja matkailukeskus
3. Kalajoki on vetovoimainen asumis- ja yritysympäristö
4. Työttömyysaste on alle 8 %
5. Nuorisotyöttömyyttä Kalajoella ei ole
6. Yritysten nettolisäys on 15 yritystä vuodessa
7. Työpaikkojen nettolisäys on 50 työpaikkaa vuodessa

Olennaiset asiat (muutokset) Kalajoen kaupungin talousarviossa vuodelle 2009:

1. Himangan kunnan liittyminen Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alusta valmistellaan vuoden 2009 aikana.

2. perusturvapalveluiden osalta muutoksia on siinä, että Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana Merijärven kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Merijärven kunnalta siirtyy 38,5 henkilöä Kalajoen kaupungin palkkalistoille.

3. Lisäksi Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana ympäristöterveydenhuoltopalveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Kalajoen kaupungille siirtyy 8 virkaa, joista 3+1 on eläinlääkärin virkoja ja 4 terveystarkastajan virkoja. Yksi ympäristöterveydenhuollon viroista on muutettu ympäristöterveydenhuollon johtajan viraksi.

4. Kalajoen kaupunki tuottaa terveystarkastajan palvelut myös Himangan kunnalle ja Kannuksen kaupungille.

5. Sivistyspalveluiden osalta Himangan kunta ostaa Kalajoen kaupungilta kansalaisopiston palvelut.

6. Teknisten palveluiden osalta teknisiin palveluihin siirtyy it-tuen henkilöstö hallintopalveluista, Kalajoen kaupunki tuottaa myös ympäristötarkastajan palvelut Himangan kunnalle.

7. Vuosille 2008-2010 kohdistuu kaksi suurta investointikohdetta: perusturvakeskus 5 325 000 euroa ja Tyngän koulu 2 900 000 euroa. Investoinnit ovat yhteensä 8 225 000 euroa. Tyngän koulun valtionosuus on 1 450 000 euroa.

8. Kalajoen sataman kehittämiseen on varattu 522 500 euroa. Viemärilaitoksen investointeihin on varattu 785 000 euroa. Suurimpina kohteina haja-asutusalueiden viemäröinti.

9. Kalajoen kaupungin sijoitusomaisuuden ( ns. Repo-rahat) arvo oli 31.10.2008 10 400 000 euroa.

Keskeisiä tietoja elinkeinoista vuodelta 2008

Kalajoella on 566 yritystä. Työpaikkoja on 3666. Yritysrahoitusten suuruus on 7 000 000 euroa. Maaseutuelinkeinojen tukeja hakevia yrityksiä on 315 kappaletta. EU- ja kansalliset tuet ovat 12 000 000 euroa. Korkotukilainoja on jaettu 3 500 000 euroa. Avustuksia on jaettu 1 500 000 euroa. Maataloustulo on Kalajoella vuositasolla 39 800 000 euroa.

Keskeiset tiedot Kalajoen kaupungin talousarviosta vuodelle 2009

Talousarvion loppusumma 63,2 miljoonaa euroa. Vuosikate 3 miljoonaa euroa. Vuosikateprosentti verorahoituksesta 5,4 %. Vuosikate/ asukas 317 euroa. Veroprosentti 18,5%. Lainamäärä 24,3 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohden 2 553 euroa/ asukas.

Kokonaismenot
Käyttötalousmenot 51 800 602 euroa
Investoinnit 8 711 360 euroa
Rahoitusmenot 1 172 000 euroa
Lainojen lyhennys 1 500 000 euroa
Yhteensä 63 183 962 euroa

Kokonaistulot
Toimintatuotot 14 257 538 euroa
Verotulot 23 251 000 euroa
Valtionosuus 17 929 700 euroa
Rahoitustulot 551 136 euroa
Omaisuuden myynti 400 000 euroa
Rahoitusosuudet investointeihin 1 084 588 euroa
Lainanotto 5 360 000 euroa
Liittymsimaksut 350 000 euroa
Yhteensä 63 183 962 euroa

Käyttötalousmenot palveluittain
Hallinto 3 555 556 euroa
Kehittäminen 4 673 421 euroa
Perusturva 27 332 809 euroa
Sivistys 9 265 345 euroa
Tekniset 6 973 471 euroa
Yhteensä 51 800 602 euroa

Käyttötalousmenot menolajeittain
Henkilöstömenot 27 027 934 euroa
Palvelujen ostot 17 603 346 euroa
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 660 816 euroa
Avustukset 2 579 185 euroa
Muut menot 929 321 euroa
Yhteensä 51 800 602 euroa

Tulo- ja menoarvio vuodelle 2009

Valtuuston kulut 120 000 euroa.
Tarkastuslautakunta 20 000 euroa.
Eurovaalit 7 375 euroa.

Kaupunginhallitukselle on budjetoitu
konserninohjaukseen 408 308 euroa.
talousohjaukseen 415 936 euroa.
henkilöstönohjaukseen 437 210 euroa
yleishallintoon 2 146 727 euroa
yhteensä 3 555 556 euroa

Elinkeinopalveluihin 1 037 271 euroa
Maaseutupalveluihin 2 922 800 euroa
Kalajoen satamaan 540 130 euroa
Maankäyttöpalveluihin 173 220 euroa

Perusturvalautakunta
Hallinto 290 041 euroa
Perhepalvelut 7 104 485 euroa
Terveyspalvelut 14 416 616 euroa
Kotihoito- ja asumispalvelut 4 601 782 euroa
Ympäristöterveydenhuolto 919 885 euroa
Perusturvapalvelut 27 332 809 euroa
(erikoissairaanhoito 18 991 228 euroa)

Sivistyspalvelut
Hallinto 256 755 euroa
Perusasteinen koulutus 6 143 774 euroa
Keskiaste 1 380 247 euroa
Vapaa-aikapalvelut 1 484 569 euroa
Yhteensä 9 265 245 euroa

Tekniset palvelut
Hallinto 1 063 760 euroa
It-tuki 221 405 euroa
Tilapalvelut 3 443 221 euroa
Kuntatekniikka 1 483 155 euroa
Kaavoitus 227 640 euroa
Mittaus ja kartoitus 333 700 euroa
ympäristöohjaus 200 590 euroa
Yhteensä 6 973 471 euroa

Tekninen lautakunta
Talonrakennus 4 915 000 euroa
Julkinen käyttöomaisuus 1 265 000 euroa
Viher- ja ulkoilualueet 423 860 euroa
Liikelaitokset 1 307 500 euroa

Korkomenot 1 050 000 euroa
Muut rahoitusmenot 122 000 euroa

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 500 000 euroa
Talousarvion loppusumma 63 183 962 euroa

Kriittiset asiat:
1. Yleinen taloudellinen tilanne
2. Ympäristön muutokset
3. Suuri lainamäärä
4. Isot investoinnit
5. Konserniohjaus heikkoa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on keskeinen ongelmakohta kalajokisille veronmaksajille. Siksi sen kohdalta on tehtävä veronmaksajien etujen mukaiset ratkaisut.

Tällaisia epämääräisiä tavoitteita on asetettu konserniohjauksessa:
- kylpylän kävijämäärä kasvaa vuoteen 2008 verrattuna
- liikevaihto kasvaa
- toiminta on taloudellisesti kannattavaa

Konserniohjaukseen on budjetoitu
- henkilöstömenot 212 731 euroa
- palvelujen ostot 41 950 euroa
- aineet, tavarat ja tarvikkeet 7 694 euroa
- avustukset 23 840 euroa
- muut menot 122 093 euroa
yhteensä 408 308 euroa

6. Sijoitusten tuotto
7. Henkilöstöpolitiikan periaatteet:
Esimiehet huolehtivat siitä, ettei määräaikaisia ketjuuntuvia palvelusuhteita muodostu. Mielestäni tämä asia on tarkistettava perinpohjaisesti. Käyttääkö Kalajoen kaupunki määräaikaisia palvelusuhteita lain ja yleisesti hyväksyttyjen menettelytapojen vastaisesti? Onko Kalajoen kaupungin henkilöstöpolitiikka tässä suhteessa vikaraiteilla?
8. Korjaus- ja kunnossapitomäärärahat sekä tiemäärärahat
9. Valtionosuusuudistus