torstai 23. heinäkuuta 2009
tiistai 21. heinäkuuta 2009
Kalajoen tapahtumia 27.7. -9.8.
MA 27.7.
27.7.2009 - 30.7.2009 10:00 - 19:00
JukuJuku-leiri
Tiekirkko avoinna 10-16
Malbergin tupa avoinna 12-15
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Ravintola Dyyni 22-04 Summer Dance karaoke by DJ Wesku
TI 28.7
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset
klo 18.00
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Rantakallassa Isoiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 Summer Dance karaoke by Iikka
KE 29.7.
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset klo 18.00
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18
klo 19.00 Sävelhartaus Vuorenkallion kappeli
klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Merisärkällä naistentansseissa Jani & Jetsetters sekä Kelmeä Q
Rantakallassa naistentansseissa Kari Vepsä & Onnen maa
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Mikko P
TO 30.7.
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset
klo 18.00
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
Kesälatinobic klo 19.00-20.00 Tapahtuma järjestetään Viihdekeskus Merisärkän edessä. Säävaraus!Tervetuloa rohkeasti mukaan liikkumaan latino- ja svingmusiikin tahdissa!
klo 18.00Torstairastit Vasankari
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Rantakallassa Isoiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Wesku
PE 31.7.
Tiekirkko 10-16
Malmbergintupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
IV-sarjan jalkapallo-ottelu K-Pallo - LoVe
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Kajari-viikonlolppu klo 18.00-22.00 Jokilatvan Showdance-ryhmä, Kalajoen Naisvoimistelijat, Unkarilaista tanssia, Kim Herold ym.
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Merisärkällä Kaija K
Rantakallassa Piia Lång &Meriitti
Ravintola Dyyni 22-04 Kim Herold ja DJ Mikko P
LA 1.8.
Tiekirkko 10-16
Kajari Kalajoen kevyen musiikin festivaali
klo 10.00 -23.00
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 10-15
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Merisärkällä Jukka Hallikainen & Monarkia
Rantakallassa Pia Lång & Meriitti
Ravintola Dyyni 22-04 Sunburn DJ Orion + DJ Kaasi
SU 2.8.
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 11-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Rahjankylän kalajuhlat klo 12.00 Konikarvon satamassa
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset
su klo 16.00 ja 17.00.
Havulan kesäkauden päätöskonsertti klo 18.30 Esiintyjät Minna Ainali, piano sekä Suvi Ainali, viulu
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 10-15
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Ravintola Dyyni 22-04 Summer Dance karaoke
MA 3.8.
Tiekirkko 10-16
Vesipuisto JukuPark 11-19
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Ravintola Dyyni 22-04 Summer Dance karaoke
TI 4.8.
Tiekirkko 10-16
Vesipuisto JukuPark 11-19
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 Summer Dance karaoke
KE 5.8.
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Hirvenjuoksu Kalavieska Cup klo 18.30 liikuntakeskuksessa
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 19.00 Sävelhartaus Vuorenkallion kappeli
Klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Merisärkällä naistentansseissa Pekkaniskan Pojat
Rantakallassa naistentansseissa Rosette-kvartetti
TO 6.8.
Tiekirkko 10-16
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
PE 7.8.
Tiekirkko 10-16
Malmbergin tupa 12-15
Vesipuisto JukuPark 11-19
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 19.00 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 9-17
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Tyngän Mylly 8.00-16.30
Tyngän Karkkipaja
Merisärkällä Egotrip
Rantakallassa Jytäbändi
Ravintola Dyyni 22-04 Paha Susi
LA 8.8.
Veispuisto JukuPark 11-19
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
klo 12.00 Vattenfall-seuracup Merenojan kentällä
klo 22 Kalajoen kesäteatteri Napakymppi
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 10-15
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
Merisärkällä Meiju Suvas & Safir sekä Väriloiste
Rantakallassa Kinset trio
Ravintola Dyyni 22-04 Sunburn by DJ Gateway
SU 9.8.
Vesipuisto JukuPark 11-19
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna ti-su klo 12-18.
IV-sarjan jalkjapallo-ottelu K-Pallo- LBK
Vesipuisto JukuPark avoinna 11-19
Iso-Pahkalan keramiikkapaja 9-20
Tapion Tuvan taidenäyttely 7-22
Meriluontokeskus 10-15
Kalastuspaikka ja ravintola Lohilaakso 10-21
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
perjantai 17. heinäkuuta 2009
Napakymppi
Kalajoen kesäteatterissa esitetään Tuomas Kumpulaisen kirjoittamaa ja ohjaamaa Napakymppiä. Käsikirjoituksen lähteinä ovat olleet muistot, haastattelut, internet ja Reijo Ikävalkon toimittama Salmelaisen Karin parhaat Napakympit-kirja. Napakympin pohjana on 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun pyörinyt suosittu televisio-ohjelma, sen tekijät, kilpailijat, taustat ja jälkimainingit. Napakymppiesitys pohjautuu vahvoihin roolisuorituksiin ja näyttelijöiden ilmaisulliseen voimaan. Käsikirjoituksella ei ehkä Finlandia- tai Nobelin-palkintoa tai vastaavaa olisi saanut.
Rooleissa ovat Liisa Ekonkari, Saara Kauppinen, Tobias Effe, Henri Tuominen, Markus Kaarto ja Pekka Kääriäinen. Puvustuksesta vastaa oululainen Tarja Pekkala.
torstai 16. heinäkuuta 2009
Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaiden selvityspyyntö
Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaat ovat osoittaneet Kalajoen kaupungin tekniselle lautakunnalle 8.4.2009 päivätyn kirjeen:
" Me Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaat vaadimme Kalajoen kaupungilta selvitystä kaavateidemme päällystämisen ja katuvalaistuksen valmistumisen aikataulusta. Olemme korvanneet jo etukäteen Kalajoen kaupungille päällystämisestä sekä valaistuksesta johtuvia kustannuksia rakennusoikeuteen suhteutettuna 10 euroa/k-m2. Osa on maksanut kertakorvauksena, osa tasaerälyhennyksinä. Koska olemme suorittaneet etukäteismaksuina kulujen korvauksia, niin vaadimme, että ko. teiden päällystäminen suoritetaan kesän 2009 aikana ja valaistus vuoden 2010 aikana."
Kirjeen liitteenä nimilista, jossa on 27 nimeä.
Kuntatekniikan päällikkö on tehnyt vastauksen, jonka hän aloittaa melkein muinaisista roomalaisista ja vastaa moniin sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole esitettykään. Kuntatekniikan päällikkö ei vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Kalajoen tekninen johtaja esittää 22.4.2009 tekniselle lautakunnalle päätettäväksi, että Golf-puiston alueen päällystystöihin tarvittava 128 000 euroan määräraha otettaisiin pikaiseen tarkasteluun ottaen huomioon, että alueen valmiiksi saattaminen tältä osin lisäisi alueen vetovoimaa ja olisi positiivinen viesti kaupungin toiminnasta. Lisäksi tekninen johtaja esittää, että tekninenlautakunta päättää edelleen, että Usvametsäntien kevyenliiketeen väylän päällystäminen kokonaisuudessaan Satamatielle saakka tulee pyrkiä sisällyttämään meneillään oleviin hankkeisiin, jolloin koko kustannus ei jäisi kaupungille. Valaistuksen osalta tekninen lautakunta totee alueen asukkaiden näkemyksen mukaissti, että valaistuksen toteuttaminen ja sen laajuus käsitellään vuoden 2010 talousarvion yhteydessä.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 18.5.2009 § 164. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esityksestä kaupunginhallitus päätti, että nykysiin investointimäärärahoihin ei ole mahdollista tehdä sellaisia korotusesityksiä, jotka lisäisivät kaupungille aiheutuvia nettomenoja, Kaupunginahliitus eistää, että tekninen lautakunta pyrkii käyttösuunnitelmia vahvistaessaan nykyisten ja tuleviin talousarvioihin varattavien määrärahojen puitteissa saattamaan golfpuiston kunnallistekniset työt suunnitelmmien mukaan valmiiksi mahdollisimman pian. Hankerahoitusmahdollisuudet tulee hyödyntää talousarvioon maksimaalisesti.
Erkin kommentti: Kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston varapuheenjohtajana minulla on puheoikeus, mutta ei päätösvaltaa. Kaupunginhallituksen kokouksessa totesin, että kaupunginahllituksen päätös ei ole vastaus alueen asukkaiden selvityspyyntöön.
On syytä epäillä, että Pallaosarantien ja Tähtisarantien asukkaat ovat joutuneet petoksen kohteeksi. Heille on myyty sellaista mitä ei ole olemassa. Kalajoen kaupungin olisi tullut vastata siihen mitä heiltä kysyttiin eli ilmoittaa toteuksen aikataulu. Kalajoen kaupunki ei ole vastannut esitettyihin kysymyksiin. Päättäjät on ohjattu tekemään sellaiset päätökset joilla varatut määrärahat ohjataan toisiin kohteisiin eli Golf-puiston alueelle ja Rahjankylään menevään kevyenliikenteen väylään.
On helppo päätellä kuka on tällaisen menettelyn takana. Valtuuston varapuheenjohtajana en voi hyväksyä ko. menettelyä vaan kehotan Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaita ryhtymään asian vaatimiin järeämpiin toimiin. Minun mielestäni Kalajoen kaupungin toiminta tässä asiassa on ollut vähintäänkin puolirikollista, koska on syytä epäillä ko. asukkaiden joutuneen petoksen kohteeksi. Pallosarantie ja Tähtisarantie eivät sijaitse golf-puistossa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että teknisestä johtajasta on tullut kaupunginjohtajan juoksupoika.
" Me Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaat vaadimme Kalajoen kaupungilta selvitystä kaavateidemme päällystämisen ja katuvalaistuksen valmistumisen aikataulusta. Olemme korvanneet jo etukäteen Kalajoen kaupungille päällystämisestä sekä valaistuksesta johtuvia kustannuksia rakennusoikeuteen suhteutettuna 10 euroa/k-m2. Osa on maksanut kertakorvauksena, osa tasaerälyhennyksinä. Koska olemme suorittaneet etukäteismaksuina kulujen korvauksia, niin vaadimme, että ko. teiden päällystäminen suoritetaan kesän 2009 aikana ja valaistus vuoden 2010 aikana."
Kirjeen liitteenä nimilista, jossa on 27 nimeä.
Kuntatekniikan päällikkö on tehnyt vastauksen, jonka hän aloittaa melkein muinaisista roomalaisista ja vastaa moniin sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole esitettykään. Kuntatekniikan päällikkö ei vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Kalajoen tekninen johtaja esittää 22.4.2009 tekniselle lautakunnalle päätettäväksi, että Golf-puiston alueen päällystystöihin tarvittava 128 000 euroan määräraha otettaisiin pikaiseen tarkasteluun ottaen huomioon, että alueen valmiiksi saattaminen tältä osin lisäisi alueen vetovoimaa ja olisi positiivinen viesti kaupungin toiminnasta. Lisäksi tekninen johtaja esittää, että tekninenlautakunta päättää edelleen, että Usvametsäntien kevyenliiketeen väylän päällystäminen kokonaisuudessaan Satamatielle saakka tulee pyrkiä sisällyttämään meneillään oleviin hankkeisiin, jolloin koko kustannus ei jäisi kaupungille. Valaistuksen osalta tekninen lautakunta totee alueen asukkaiden näkemyksen mukaissti, että valaistuksen toteuttaminen ja sen laajuus käsitellään vuoden 2010 talousarvion yhteydessä.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 18.5.2009 § 164. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esityksestä kaupunginhallitus päätti, että nykysiin investointimäärärahoihin ei ole mahdollista tehdä sellaisia korotusesityksiä, jotka lisäisivät kaupungille aiheutuvia nettomenoja, Kaupunginahliitus eistää, että tekninen lautakunta pyrkii käyttösuunnitelmia vahvistaessaan nykyisten ja tuleviin talousarvioihin varattavien määrärahojen puitteissa saattamaan golfpuiston kunnallistekniset työt suunnitelmmien mukaan valmiiksi mahdollisimman pian. Hankerahoitusmahdollisuudet tulee hyödyntää talousarvioon maksimaalisesti.
Erkin kommentti: Kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston varapuheenjohtajana minulla on puheoikeus, mutta ei päätösvaltaa. Kaupunginhallituksen kokouksessa totesin, että kaupunginahllituksen päätös ei ole vastaus alueen asukkaiden selvityspyyntöön.
On syytä epäillä, että Pallaosarantien ja Tähtisarantien asukkaat ovat joutuneet petoksen kohteeksi. Heille on myyty sellaista mitä ei ole olemassa. Kalajoen kaupungin olisi tullut vastata siihen mitä heiltä kysyttiin eli ilmoittaa toteuksen aikataulu. Kalajoen kaupunki ei ole vastannut esitettyihin kysymyksiin. Päättäjät on ohjattu tekemään sellaiset päätökset joilla varatut määrärahat ohjataan toisiin kohteisiin eli Golf-puiston alueelle ja Rahjankylään menevään kevyenliikenteen väylään.
On helppo päätellä kuka on tällaisen menettelyn takana. Valtuuston varapuheenjohtajana en voi hyväksyä ko. menettelyä vaan kehotan Pallosarantien ja Tähtisarantien asukkaita ryhtymään asian vaatimiin järeämpiin toimiin. Minun mielestäni Kalajoen kaupungin toiminta tässä asiassa on ollut vähintäänkin puolirikollista, koska on syytä epäillä ko. asukkaiden joutuneen petoksen kohteeksi. Pallosarantie ja Tähtisarantie eivät sijaitse golf-puistossa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että teknisestä johtajasta on tullut kaupunginjohtajan juoksupoika.
tiistai 14. heinäkuuta 2009
Hylkeenpierusta huolimatta
Merisumua Kalajoella kutsutaan hylkeenpieruksi. Se nousee äkkiarvaamatta mereltä sankkana ja peittää alleen koko rannan maata myöten. Jos tuuli käy, se hajoaa varsin nopeasti. Hylkeenpieru ei liity hylkeisiin eikä tavalliseen ihmispieruun. Hylkeenpieru on äänetön ja hajuton, mutta kalsean kostea. Tänään 14.7.2009 oli sellainen päivä jolloin hylkeenpieru peitti Kalajoen Hiekkasärkät. Hylkeenpieru peittää auringon eikä silloin voi ottaa aurinkoa. Siksi on keksittävä muuta tekemistä. Kuvassa hylkeenpierua. Kuvauspaikkana Lohilaaksoon johtava tie.
Lohilaakson palvelut ovat yksi mainio vaihtoehto viettää kesälomaa Kalajoen Hiekkasärkillä. Lohilaakso on koko perheen lomaviettopaikka. Lohilaakso on elämys- ja kokemuspaikka sekä herkullisen ja maittavan savukalan paikka. Ongintaa, virvelöintiä, rantaterassi, korumyymälä, savusiikaa, lämminsavulohta. Katso http://www.lohilaakso.fi/
Muina kohteina voivat olla Kalajoen meriluontokeskus hotelli Sanin yhteydessä. Se on avoinna ma-pe 9-17 ja la-su 10-16. Tapion Tuvalla on kolme taidenäyttelyä sekä Alnus ry:n näyttely. Tapion Tuvalla on Markku Hakolan ja Valo Verrosen taidenäyttelyt. Katso http://www.tapiontupa.fi/
Radio Novan yleisöäänestyksessä Suomen parhaaksi noteerattu pihapiirin Kirppis on kolmatta kesää Rahjassa, kolme kilometriä Hiekkasärkiltä etelään. Vanhaan eläinsuojaan ideoitu kirppis on idyllinen, jossa on nostalgiaa ja historian havinaa. Peltoloiden kirppis on koko perheen kirppis. Siellä on aitoja vanhoja tuotteita naisille, miehille ja lapsille. Kirppis Rahjassa on elämyksiä täynnä. Peltoloiden Kirppis on koko perheen harrastus. Pihapiirin vanha tupa on erinomainen kohtauspaikka ja samalla myös kahvipaikka. Piha sopii mainiosti lasten leikkipaikaksi. Kirppis Rahjassa on avoinna ti-pe 12-18 ja la 10-14.
Rahjan Kirppiksen vieressä on joen toisella puolella Siipon puutarha, jossa on todella kauniita kukkia. Siipon puutarha on mahtava elämys.
Isopahkalan keramiikkapaja on avoinna joka päivä 9-20.
Tyngällä on Kalajoen Osuuskaupan entiseen Tyngän myymälän varastoon tehty Kirppis, jossa on runsaasti esillä erilaisia aitoja vanhoja tavaroita, pääasiassa astioita. Tyngän Kirppis on avoinna ma-ke 12-18
Tyngällä erittäin hyvä matkailukohde perheelle ja ryhmille on Tyngän Mylly, Katso http://www.tynganmylly.fi/
Karkkipaja on Tyngän makein paikka. Kaiken kokoiset tikkarit, nekut, pastillit, marmeladipalat, salmiakki ja tietysti väkevä menthol. Tyngän karkkipaja on elämyspaikka Tyngän Myllyn välittömässä läheisyydessä.
Kesäkahvila Malmbergintupa on myös pysähdyspaikka Jokelan pappilan pihapiirissä. Se on avoinna heinäkuussa ma-pe klo 12-15 ja su 11-15. Elokuussa se on avoinna ke ja pe 12-15 ja su 11-15.
Havula on sahanjohtaja kauppanuevos Oskari Santaholman koti, Hauvulan Jugendtyylinen asuihuvila sijaitsee Kalajoen Plassila. Havulassa vierailija pääsee tutustumaan 1910-1930-luvun varakkaan pohjoispohjalaisen porvarisperheen elämään ja kotiin alkuperäsine sisutuksineen. Opastetut kierrokset 23.6.-2.8.2009 ti, ke ja to klo 18.00 ja su 16.00 ja 17.00. Pääsymaksu on 5 euroa/henkilö.
Kalajoen kotiseutumuseo on avoinna 23.6-16.8. ti-su 12-18.
Tänään pyöräretkeni ja kalajokisiin kohteisiin tutustuminen katkesi, kun ns. Esson liikenneympyrässä kuulin pamahduksen. Näin rekan pysähtyvän ja jäävän paikoilleen. Rekka kuvassa. Virolaisen rekan kuorma oli luisunut äkillisessä pysähdyksessa auton hyttiä vasten. Kuormana oli kaksi 12,5 tonnia painavaa nosturin alustaa. Virolaisen rekan kuljettaja oli venäjänkielinen, mutta siitä huolimatta sain järjestettyä kalajokisen yrittäjän nostoapua nopeasti paikalle. Koneurakointi Visuri & Paavola oli paikalla erittäin nopeasti. Oli onnea siinä mielessä, että Timo Visuri oli juuri oikeankokoisella koneella liikkeellä lähistöllä olevalla Junnikalan Sahalla ja apu tuli nopeasti.
Ongelmaksi muodostui vilkas liikenne 8-tiellä. Soitin hätäkeskukseen ja pyysin apua liikenteenohjaukseen. Koska rekka oli pysähdyksissä liikenneympyrässä, niin käytössä oli vain kiertoliittymän toinen puoli. Ensimmäinen, toinen ja kolmas sekä neljäs soitto hätäkeskukseen oli tuloksellisesti yhtä tyhjän kanssa. Järjestin liikenteenohjauksen omin voimin kahden siviilihenkilön kanssa. Soitin viidennen kerran hätäkeskukseen ja pyysin, että lähettäisivät vaikka palokunnasta henkilöitä ohjaamaan liikennettä. Poliisit saapuivat paikalle noin puolitoista tuntia ensimmäisestä soitosta, palokunnan kaksi kaveria lähes puolitoista tuntia tapahtuman jälkeen. Poliiseista ei ollut mitään apua. Ehdin jo sanoa hätäkeskukseen, että turha niiden on enää tullakaan. Valitettavasti olin oikeassa. Palopäällikkö oli laittanut liikenteenohjaukseen vain kaksi miestä. Olisi tarvittu kolme miestä tai selkeät ohjeet.
Liikenteenohjaus ei tietenkään toiminut tehokkaasti, sillä rekoille ei jäänyt tilaa kääntyä vaan ne joutuivat tekemään entisen Esson pihalla ylimääräisen kierroksen päästäkseen jatkamaan matkaansa. Liikenne olisi pitänyt pysäyttää kauemmaksi liikenneympyrästä jotta rekat olisivat voineet ajaa suoraan. Soitin kuudennen kerran hätäkeskukseen ja kirosin hätäkeskuksen toiminnan alimpaan helvettiin. Varmasti päivystävä naishenkilö ymmärsi kuinka huonoa hätäkeskuksen toiminta on. Liikenteenohjaus toimi parhaiten, kun siviilit hoitivat liikenteenohjauksen. Olin tänään liikenteenohjauksessa lähes puolitoista tuntia. On myös todettava, että tallinnalaismies oli todella taitava korjaamaan kuljettamansa auton.
Oulun läänin poliisijohto on suuressa viisaudessaan lopettanut Kalajoen poliisipalvelut, vaikka Kalajoki on todellisuudessa yhtä suuri paikkakunta kuin Ylivieska, sillä Kalajokeen liittyy ensi vuoden alusta Himanka ja Merijärven asioistakin päätetään Kalajoella jo 80 prosenttia. Vaadin poliisipalveluiden palauttamista Kalajoelle. Siksi asioista on informoitava poliisiministeriä.
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Työkyky- ja työtaitopassiprojekti ja sen taustat
Kalajoen kaupunki on maksanut työllistämissakkoa yli 500 000 euroa 500 päivää työttömänä olleista uudistuksen voimaantulon jälkeen. Vuonna 2006 kunnan osuus oli 199 301 euroa, vuonna 2007 kunnan osuus oli 179 966 euroa ja vuonna 2008 kunnan osuus oli 151 862 euroa.
Kalajoen kaupunginhallitus päätti 6.4.2009 §135 käynnistää Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään projektin. Projekti on yleishallinnon alainen ja projektin vastuuhenkilö on kaupunginsihteeri Heli Huttunen. Projektin kokonaiskustannukset ovat 329.236,00 euroa. Siitä TE-keskus rahoittaa 288.082,00 euroa ja Kalajoen kaupungin osuus on 41.154,00 euroa. TE-eskusksen rahoituksesta 164.168,00 euroa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta ja 123.464,00 euroa on valtion rahoitusta.Projektin rinnakkaishankkeena on TE-keskuksen hallinnoima Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään - työvoimapoliittiset toimenpiteet. Rinnakkaishankkeen kustannukset ovat 506.260 euroa ja siihen on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta 359.100 euroa.Projektin tavoitteena on työllistämisen ja työmarkkinoila pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektissa kehitetyillä työmenetelmillä kartotietaan pitkäaikaistyöttömän kuntoutuksen, valmennuksen ja ohjauksen tarve ja kehitetään koulutuskokonaisuus, jonka avulla työtön voi suorittaa työkyky- ja työtaitopassin. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja erityisesti yli 50-vuotiaat pitkään työttömänä olleet.
Päättäjät tietämättömiä virkamiesten toimista
Kalajoen kaupunginvaltuustolle ei ilmoitettu maksettavaksi määrätyistä sakoista, mitkä johtuivat virkamiesten laiminlyönneistä. Kalajoen päättäjät eivät myöskään ole päättäneet, että kyseiset sakot maksetaan. On syytä epäillä, että ensin virkamiehet ovat syyllistyneet virkavelvollisuuksiensa laiminlyöntiin, koska ovat jättäneet työllistämättä henkilöitä lain määräämällä tavalla. Sen jälkeen he ovat syyllistyneet toimivallan ylityksiin maksaessaan ko.sakot päättäjien tietämättä ilman päättäjien tekemää päätöstä asioista. Asiat on siis salattu. Myöskään tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta eivät ole puuttuneet asiaan. Onko syytä epäillä virkamiesten toimien lainmukaisuutta ja mahdollisesti vieläkin vakavampia asioita?
Hiekkasärkät Oy pelastettiin konkurssilta
Työttömien yhdistyksen toimitilojen vuokrien alentamiseen Kalajoella ei riitä rahaa, mutta Kalajoen kaupunki käyttää rahaa melko avokätisesti muihin kohteisiin. Siitä esimerkkinä muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen konkurssilta. Kalajoen kaupunki osti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä maata yli 1,5 miljoonalla eurolla pelastaaksen yrityksen konkurssilta. Lisäksi Kalajoen kaupungin omistamien tilojen vuokria, muun muassa Ravintola Dyynin ja muiden kohteiden osalta, on osoitettu Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle eikä Kalajoen kaupungille niin kuin olisi pitänyt osoittaa. Menettely on törkeää eri yritysten eriarvoista kohtelua. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa toimivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja kokoomuksen valtuutettu Tapani Ojala. Yhtiöllä ei ole enää ole kannattavan toiminnan edellytyksiä. Siksi onkin todennäköistä, että nyt keksitään mitä erilaisimpia syitä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n järkyttävän suurien tappioiden selittämiseen.
Tilinpäätöksissä ihmeellisyyksiä
Tilintarkastajien raportissa todetaan, että projektien hallintaan näyttää toistuvasti liittyvän ongelmia sisäisen valvonnan kannalta. Tilintarkastajien raportissa todetaan, että kaupungin toimintakertomuksesta puuttui arvio riskeistä. Toimintakertomukseen sisältyvässä sisäisen valvonnan selonteossa todetaan riskien hallinnan riittämättömyys sisäisen valvonnan puutteena. Konsernivalvonnasta annettavaa selontekoa on aiheellista kehittää. Konsernitilanpäätöksen suurimpana ongelmana oli, että edellisten tilikausien ylijäämä ei muodostunut loogisesti tilikauden tuloksen kautta. Otettaessa huomioon edellisenä tilikautena erikseen esitetty erä "kuntayhtymien osuus oman pääoman muutoksesta" eroksi saatiin yli 900 000 euroa. Erolle ei tarkastuksessa löytynyt perustetta vuoden 2008 konsernitilinpäätöksestä. Tästä huolimatta tilintarkastajat esittivät tili- ja vastuuvapauden myöntämistä.
Lisäksi on huomattava, että Kalajoen kaupugin konsernitilinpäätös oli reilusti tappiolla, mutta Kalajoen kaupungin ja sen omistamien yhteisöjen yhteenlaskettu tappio oli huomatavasti pienempi kuin Kalajoen kaupungin konsernitilinpäätöksessä olevat tappioluvut. Miten tämä voi olla mahdollista? Olen sitä mieltä, että vain erityistilintarkastuksella on mahdollisuus totuuden löytymiseen asioissa. Erityistilintarkastusta voi pyytää Oulun lääninhallitukselta.
Myöskään näihin asioihin tilintarkastajat eivät kiinnittäneet huomiota.
Koululle ei ole todellista tarvetta
Tyngän aluekoululle ei ollut todellista tarvetta vaan kaupunginjohtajalla ja niin sanotuilla johtavilla luottamushenkilöillä oli tarve saada muistomerkki toiminnastaan Kalajoen Tyngälle.
Katso Tyngän aluekoulun rakentaminen
Katso Kalajoen kauppakeskus pihtisynnytyksellä ja lainvastaisesti
Nyt Kalajoen kaupunki on mielestäni ryhtynyt sellaisiin toimiin, mitkä eivät kuulu kunnan toimialaan. Ankkurineuvotteluilla rajoitetaan kilpailua eli toimitaan kilpailulain vastaisesti. Kunnan tehtävänä on vain kaavan laatiminen, ei kilpailun rajoittaminen. On annettava tilaa vapaalle kilpailulle. Mielestäni konsulttisopimus ankkurineuvotteluista on purettava mahdollisimman nopeasti ja Kalajoen kaupungin on palattava siihen rooliin, mikä kunnalle kuuluu. Veroeurojen polttamista roviolla en voi hyväksyä. On todennäköistä, että Kalajoen kaupunki menettää ainakin 150 000 veroeuroa tässä toheloinnissa ja rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Kalajoen kaupunki ei voi toimia lainvastaisesti eli rajoittaa kilpailua kilpailulain vastaisesti.
Katso myös Meinalan kaava
Erikoinen ampuratahanke
Ampurataa varten Kalajoen kaupunki hankki maata, vaikka suunnitelmista ei ollu tietoakaan. Hanke sinänsä saattaa olla järkevä, mutta asiasta olisi pitänyt olla tarkat suunnitelmat ja se olisi tullut olla Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskarilla on iso rooli asiassa. On otettava huomioon, että hän on juristi joten menettely on todella järkyttävää toimintaa. Laitetaan ilman suunnitelmia ja ohi budjetin haaveiltuun hankkeeseen kaupungin puolesta 129 500 euroa. Olen varma, että nyt on vastuullisten tultava esiin ja esitettävä niin toiminta- kuin rahoitussuunnitelma. On käsittämätötä, että yhtä urheilulajia suositaan tällä tavalla ilman selkeitä investointi- ja rahoitussuunnitelmia. Nyt on ohitettu päättäjät asiassa ja toimittu vastoin yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.
Katso Kuntavetoinen Golf Kalajoen tapaan
Mielikuvituksellinen Sun Arena
Sun Arena asiaa on käsitelty elinkeino- ja maakäyttötoimikunnassa 2.5.2007 § 57. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan pöytäkirjan mukaan hallissa on tavoitteena liikunta-, messu- ja konserttitapahtumien lisäksi luoda harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet jääpallolle, pika-luistelulle ja maastohiihdolle. Hallin sisällä pystytään järjestämään täysimittaiset maastohiihdon sprittikisat, kierroksena, ei hiihtoputkityyppisenä ratkaisuna. Pöytäkirjan mukaan Kalajoella järjestetään jääpallon MM-kisat ja taitoluistelun EM-kilpailut. Sun Arena hankkeen suunnittelua varten Pohjois-Pohjanmaan Liitto on antanut rahoitusta 51.900 euroa, Keski-Pohjanmaan Liitto 5 000 euroa, Ylivieskan seutukunta 11 000 euroa, Kalajoen kaupunki 15 500 eruoa, Raahen seutukunta 1 000 euroa ja yksityinen rahoitus on 2 000 euroa. Yhteensä 86 500 euroa. Kalajoen kaupungilta ei löytynyt Sun Arenan hankesuunnitelmaa lainkaan, vaikka se on rahoittunut hanketta merkittävästi.
Sun Arenan selvityksiin lisää rahaa 65 200 euroa
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt alueelleen noin 7,5 miljoonan euron rahoituspotin. Ylivieskan seutukuntayhdistys ry on saanut Sun Arena monitoimihallin investointi- ja liiketoiintaedellytysten tekemiseen 65 200 euroa.Aikaisemmin Sun Arena selvityksiin on käytetty rahaa 86 500 euroa, mutta mitään näkyvää ja yleisölle kerrottavaa tulosta ei ole saatu aikaan. Tiedostuvälineiden edusstajatkin ovat pyrkineet saamaan asiasta tietoja, mutta heidänkin työnsä on ollut tuloksetonta. Mielestäni tällainen kontrolloimaton ja päätön rahankäyttö on järkyttävää yhteiskunnan varojen käyttöä, sillä rahanjakajilla ei näytä olevan minkäänlaista vastuuta asioissa. Mielestäni Ylivieskan seutukunta on pikaisesti lakkautettava.
Katso myös Rahalla strategiaa
Kalajoella rahaa riittää Hiekkasärkille ja niin sanotun johdon kyseenalaisiin hankkeisiin, mutta työttömät jätetään oman onnensa nojaan Kalajoella. Työttömien yhdistyksen 173 euron kuukaisvuokran alentamiseen ei riitä rahaa. Näyttää siltä, ettei uudelle työllistämisprojektille kannata suuria toiveita ladata.
Kyseenalainen tilintarkastajayhteisön valinta
Valtuuston esityslistan liitteenä ei ollut jätettyjä tarjouksia. Sen sijaan liitteenä oli tarjousten vertailu pisteystysjärjestelmän perusteella. Arviointikriteereinä olivat hinta 45 % ja laatu 55 %. Minulle syntyi sellainen vaikutelma, että nyt kaikki ei mene oikein. Siksi kävin tutustumassa Kalajoen kaupungintalolla jätettyihin tarjouksiin. Edullisimman tarjouksen oli jättänyt KPMG50 544 euroa, toiseksi edullisin Oy Audiator Ab 51 474 euroa ja kolmanneksi edullisin PwC-Julkistarkastus Oy 55 950 euroa. Tarjouksenjättäjän oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tarjouksenjättäjä tietää etukäteen arviointikriteerit.
Valtuuston kokouksessa kysyin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilältä, oliko tarjouspyynnössä kerrottu arviointikriteerit. Siirilä ei vastannut kysymykseeni vaan kierteli ja kaarteli ja selvitti kuinka hyvin hän on asian hoitanut. Kysyin uudestaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta, oliko tarjousten jättäjillä tiedossa se, että arviontikriteereinä ovat hinta 45 % ja laatu 55 %. Siirilä kierteli ja kaarteli vastauksessaan edelleen eikä vastannut kysymykseeni. Pyysin puheenvuoron ja kysyin ja kolmannen kerran tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta valtuutettu Aila Siirilältä samaa asiaa. Siirilä hermostui ja sanoi, että tarjouspyynnöt ovat kassakaapissa ja ne ovat salaisia.
Pyysin jälleen puheevuoron ja totesin, ettei Aila Siirilä vastannut kysymykseeni eivätkä tarjouspyynnöt ole salaisia. Esityslistan mukaan tarjouspyynnöt on julkistettu HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi). Valtuutetuille ei myöskään kerrottu miten tarjoukset ovat suhteessa budjetoituun. Itse selvitin asian aikaisemmin ja tarjoukset pysyvät juuri ja juuri budjetoiduissa summissa.
On todennäköistä, että tarjousten arviointikriteerit on tehty tarjousten jättämisen jälkeen. Pistetysjärjstelmän avulla saatiin voittajaksi toiseksi edullisin tarjous eli Oy Audiator Ab:n tarjous. Oy Audiator Ab on toiminut Kalajoen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tilitarkastusyhteisönä tähän saakka. Kaupunginjohto on ollut tyytyväinen Oy Audiator Ab:n toimintaan, koska se ei sahaa poikki sitä oksaa jolla istuu. Oy Audiator Ab on mielestäni toiminut kuten kaskun mustalaispoika, joka sanoi "hai, kyllä näki, mutta ei huomannut". Oy Audiator Ab osaa tehdä kaupunginjohtoa miellyttävät tilintarkastukertomukset. Tarjousten mukaan Oy Audiator Ab:n tilintarkastuspäivän hinta on 550 euroa ja tytäryhtiöiden osalta 639 euroa. Tytäryhtiöiden tarjouksia ei edes tuotu valtuustoon käsittelyyn. Tilintarkastusten laadunvalvontajärjstelmää ei ole todellisuudessa ole olemassa.
Nyt on todennäköistä, että tarjousten jättäjien oikeusturvasta ei ole huolehdittu ja Kalajoen kaupungin tilintarkastusyhteisöksi valittiin sopivin eli Oy Audiator Ab. On todennäköistä, että jos KPMG Kunta Oy olisi valittanut Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksestä niin valtuuston päätös kumotaan Oulun hallinto-oikeudessa.
Mielestäni tilintarkastajayhteisön valintaprosessi ja selviin epäkohtiin puuttumattomuus on selkeä syy pyytää Oulun lääninhallitukselta erityistilintarkastusta. Tilintarkastajat ovat sinänsä esittäneet epäkohtia tilintarkastajan raportissa, mutta tämä raportti salattiin valtuutetuilta, jotka päättivät tili- ja vastuusvapauden myöntämisestä.
Taustatietoa työkykypassi- ja työtaitopassi koulutusprojektista
Minua kiinnostaa ko. projekti. Siksi käännyin kaupunginsihteeri Heli Huttusen puoleen ja pyysin projektisuunnitelmat. Sain ko. suunnitelmat. Perehdyin suunnitelmiiin, mutta alan ammattilaisena minua hirvitti se, että projektin kohderyhmästä ei saanut tietoa mistään. Tiedän, että Kalajoella on 156 yli 50-vuotista pitkäaisatyötöntä työtöntä. Valitetavasti itse työttömät eivät tiedä projektista mitään, vaikka olisi syytä tietää, koska projektien kustannusarvio on 835 496 euroa. Otin yhteyttä työttömien yhdistykseen ja minulle jäi sellainen mielikuva, että työttömät eivät katsoneet hyötyvänsä tällaisesta projektista, jossa on kysymys omatekoisesti keksityistä työkykypasseista ja työtaitopasseista. Projektit vaikuttavat täydelliseltä huuhaalta. Projekti ei siis näytä kohdistuvan työttömien tarpeisiin.
Kävin projektipäällikkö Maija-Riitta Vuotin luona tiedustelemassa miten projekti edistyy ja mikä on kohderyhmä ja kohderyhmän tarpeet. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että projektia varten on vuokrattu toimitilat Säästöpankin talosta ja siellä näytti olevan uusi näyttävä kalustus ja tietokoneet. Projektin kesto on 2009-2012. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että projektissa on mukana myös Anitta Carlsson. Kerroin, että en tunne ko. henkilöä. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että Anitta Carlsson on hänen siskonsa. Projektista on painettu myös esite, jossa kerrotaan sanatarkasti näin: Koulutusjakso voi sisältää esimerkiksi: elämänhallinnan taitojen päivittämistä, ammatinvalinnanohjausta, atk-taitojen opiskelua, työyhteisöön ja sen sääntöihin perehtymistä, liikuntaa ja kuntoutusta, vertais- ja keskusteluryhmissä opiskelimista, lyhytkestoista ammatillista koulutusta esim. hygieniapassi, tulityökurssi, työturvallisuuskoulutus.
Pyysin projektipäälliköltä tarkempaa koulutus- ja työllistämissuunnitelmaa, mutta sellaista ei ollut.
Menin Kalajoen työvoimatoimistoon ja pyysin niistä 156 henkilöstä, jotka kuuluvat projektin kohderyhmään ne selvitykset, mitä työvoimatoimisto voi heistä antaa. Kerroin oman näkemyksenäni sen, että jokainen projektin kohdehenkilö on haastateltava ja tehtävä hänelle oma yksityiskohtainen suunnitelma ja toimenpideohjelma. Kalajoen työvoimatoimistossa projektin ohjausryhmään kuuluva Virva Savela totesi, ettei mitään tietoja projektin kohderyhmästä voida antaa ja lisäksi resurssit eivät riitä 156 henkilön tarpeiden kartoittamiseen ja mahdolliseen työllistämisen edistamiseen. Projektin esite ei ollut työvoimatoimistossa yleisessä jaossa vaan sitä sai ikäänkuin tiskin alta jos osasi pyytää. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että Kalajoen työvoimatoimisto ei ollut innostunut projektista eikä työttömien työllistämisestä.
Projektin ohajusryhmän puheenjohtaja on, kuka muu kuin, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja ryhmän jäseninä kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja muita kaupungin virkamiehiä.
Olen itse toiminut aikaisemmin työttömien kouluttajana ja nyt olen ollut yli 14 vuotta pakkotyöttömänä. Pidän itseäni asiantuntijana näissä asioissa. Minun käsitykseni mukaan työkyky- ja työtaitoprojekti on täydellistä huuhaata ja yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Olen täysin vakuutunut siitä, että tällä projektilla parhaiten työllistyvät projektipäällikkö ja tämän sisko. Pitkäaikaistyöttömille tällä projektilla ei ole juuri mitään annettavaa. On päivän selvää, että ensin on tehtävä tarvekartoistus ja sitten on tehtävä yksilökohtaiset toimenpiteet asioissa. Projektin ohjausryhmä on täysin kykenemätön toimimaan ohjausryhmänä, koska he eivät ole kiinnostuneet työttömien asioista eivätkä tunne työttömien asioita. He ovat kiinnostuneita kokouspalkkioista, mutta ei pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Olen suorastaan kauhuissani yhteiskunnan varojen käytöstä tällaiseen näennäistoimintaan, mikä minusta tuntuu työttömien pilkkaamiselta ja selkeältä yhteiskunnan varojen väärinkäytöltä. Kysymyksessä on vanhassa rahassa lähes 5 miljoonan markan summasta ja nyt sanotaan, että on taloudellinen taantuma.
Katson velvollisuudeksi pyytäää työministeri Anni Sinnemäeltä selvitystä projektirahojen mielestäni huuhaa-käytöstä ja Oulun lääninhallitukselta erityistilintarkastusta Kalajoen kaupungin matkailuyhtiöiden toiminnasta ja konsernitilinpäätöksestä.
Katson, että pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja kuntoutus hoituu parhaiten yksilökohtaisella kartoituksella ja henkilökohtaisella haastattelulla sekä henkilökohtaisen toimenpideohjelman tekemisellä. Siihen menee yhdeltä ammattitaitoiselta henkilöltä maksimissaan kolme kuukautta. Toimenpiteiden toteutus ja seuranta vaatii saman verran aikaan. Sen takia ongelman ratkaiseminen vaatii maksimissaan rahaa kartoitusvaiheessa 15 000 euroa ja toteutuksessa ja seurannassa n. 85 000 euroa. Katson, että keinotekoisessa työkyky- ja tyotaitopassi-projektissa maksetaan nyt "tyhjästä" 835 496 euroa. Tällainen toiminta ei voi olla yhteiskunnan edun mukaista. Siksi ministeriön on puututtava tällaiseen järjettömään rahankäyttöön.
lauantai 11. heinäkuuta 2009
Raumankarin markkinat
Himangan keskustassa kokoonnuttiin launataina 11.7. perinteisille Raumankarin kotiseutumarkkinoille. Järjesstyksessään nämä Raumakarin markkinat olivat 35.s Markkinakojut nousivat Kunnanviraston ja Osuuspankin piha-alueelle. Tapahtuma kesti aamusta yli kahteen iltapäivällä. Seitsemältä alkoivat iltamat Sautinkarilla, jossa esitettin näytelmä "Elias ei pidä punaisesta". Raumankarin markkinoiden ohjelmaan kuului myös Roiman beachvolley-turnaus, hanurimusiikkia, markkinamyyntiä ja työnäytöksiä. Raumankarin markkinat ovat kaikkien himankalaisten, entisten ja nykyisten, yhteinen keskikesän juhla. Himankalaiset järjestöt, yhdistykset ja yrittäjät ovat aktiivisesti mukana Raumankarin markkinoiden toteuttamisessa.
Tänä kesänä Raumankarin kotiseutumarkkinat vetivät väkeä "pilvin pimein" kuten valokuvista näkyy. Markkinoilla tapaa entisiä ja uusia tuttuja. Raumankarin markkinoilla on suuri merkitys himankalaisille ja himankalaisten kotiseutuhengelle.
Himangan kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari. Tätä aluetta kutsuttiinkin vielä vuonna 1809 Raumaksi. Raumankari oli vanha markkinapaikka, josta nykyiset jokakesäiset Raumankarin markkinat saivat alkunsa.
Raumankarista länteen Pohjanlahden rannalla sijaitsi ennen saha, josta on jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi. Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestetään vuosittain kansainvälinen moottoripyöräiljöiden Kokko-treffen kokoontumisajo.
Historiallinen Raumankari on Lestijoen suualuetta, josta Himangan taajama on lähtenyt kasvamaan. Tänään valtatie erottaa kirkon Raumankarin vanhasta asutusalueesta. Raumankari oli tunnettu markkinapaikka jo 1600-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla alueen asutus kiinteytyi. Vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa rakennuksista on peräisin 1870-luvulta. Raumankarille on tunnusomaista tiheä rakentaminen ja kodikkaat pihapiirit vanhoine aittoineen ja muine piharakennuksineen.
Nykyisin Himangalla asuu n. 3030 himankalaista, joista tulee 1.1.2010 myös kalajokisia, koska Himangan kunta liittyy Kalajoen kaupunkiin ja saa Himangan kunnan vaakunan kuntaliitoksen myötä Kalajoen kaupungin uudeksi vaakunaksi. Himangan kunnan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Himangalla on hyvät päivittäistavarapalvelut ja kuntakokoon nähden hyvät peruspalvelut. Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.Kuntaliitoksen myötä Kalajoen kaupunki vahvistaa asemaansa Suomen toiseksi suurimpana turkisten tuottajana. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista.
Tunnettu himankalainen Anna-Liisa Tilus-Väisänen (s. 17. joulukuuta 1964 Himanka ) on entinen missi, nykyinen televisiokuuluttaja. Hän voitti Miss Suomi-kilpailun vuonna 1984 19-vuotiaana.
Jukka Uunila (s.4.6. 1923) toimi suurimman suomalaisen urheilujärjestön SVUL:n johtajana 1981–1993; sitä ennen Uunila oli ollut 20 vuoden ajan liiton varapuheenjohtaja. Huippu-urheilua johtavan Suomen olympiakomitean puheenjohtaja hän oli 1969–1984 ja varapuheenjohtaja 1965–1968. Suomen Urheiluliittoa Jukka Uunila luotsasi puheenjohtajana 1965–1974. Kauppaneuvoksen arvon hän sai 1976. Ansioistaan Suomen urheilun hyväksi Uunilalle myönnettiin Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1983. Vuonna 2008 Uunila palkittiin Suomen urheilugaalassa Elämänurapalkinnolla työstään urheilun parissa.
Katso Jukka Uunilan haastattelu
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=&a=2229
Lentopallo on kuulunut himankalaiseen elämänmuotoon ja Himangalta on lähtöisin monia merkittäviä ja tunnettuja lentopalloilijoita. Eräänlainen lentopalloikoni on Arto Rautio, joka on voittanut urallaan n. 50 eri lajien SM-mitalia.
Antti Ylitalo (30. tammikuuta 1983) on 193 cm pitkä suomalainen lentopalloilija, joka pelasi kaudella 2007-2008 hallitsevan suomenmestarin Rovaniemen Santasportin riveissä. Ylitalo on ennen Santasportia edustanut muun muassa Kempeleen Pyrintöä (nyk. Kempeleen Lentopallo), sekä Keski-Savon Pateria. Kaudella 2006-2007 hän pelasi lentopallon ykkössarjassaTornion Lentis-88:ssa. Vuoden 2008 Suomen mestaruuden lisäksi Antti Ylitalo on voittanut SM-pronssia vuonna 2006 ja pelannut kaikkiaan yli 100 SM-liigaottelua.
Kaatarin sisaruksista lentopallossa menestynein on Suvi Tuomaala. Maajoukkueessa hakkurina ja yleispelaajana pelannut Tuomaala edusti viime kaudella Kuusamona Pallo-Karhuja ja edellisillä kausilla Laihian Lujaa ja Pihtiputaan Plokia. Tuomaala on pelannut SM-liigaa myös Seinäjoen Tangossa ja Salon Viestissä. Suvi Tuomaala (s. 5.10.1977) muutti hiljattain asumaan Kalajoelle ja tämä saattaa merkitä sitä, että kalajokisen naislentopalloilun suunta on ylöspäin, koska Kalajoella asuu jo kovan tason virolainen lentopalloilija Merle Vilu ja Kalajoen liikuntapainotteisessa lukiossa on oma lentopalloryhmä. Myös Suvin pikkusiskolla Satu Kaattarilla on kokemusta lentopalloilusta SM-liigasta Lahian Lujattarien riveissä.
Antti ja Jussi Kaattari pelaavat ensi kaudella ykkössarjassa Kokkolan Tiikereiden riveissä.
Himankalaiset ovat menestyneet Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä erinomaisesti. Himanka on voittanut viestin viisi kertaa. Voitot ovat tulleet vuosina 1966, 1976, 1978, 1980 ja 1983. Maakuntaviestin kakkostiloja on tullut vuosina 1965, 1971, 1977 ja 1979. Maakuntaviestin kolmostiloja on tullut vuosina 1953, 1968, 1981, 1982 ja 1984. Himankalaisten hiihtäjien kirkkain tähti on ollut Heikki Torvi, joka on voittanut maakuntaviestissä oman osuutensa seitsemän kertaa.
Himangan Urheilijoiden paras hiihtosaavutus on SM-pronssi naisten 3x5 km:n viestissä vuodelta 1955, jolloin joukkueessa hiihti kolme sisarusta Hillilän kylältä Alli (nykyisin. Oja), Anna-Liisa (nykyisin. Erkkilä) ja Hillevi (nykyisin Tuorila).
Tämän naisten viestin pronssin jälkeen aikuisten sarjassa SM-mitalia lähimmäksi on päässyt Heikki Torvi miesten 15 km:n hiihdossa vuonna 1978, jolloin hän oli neljäs. Naisten viestijoukkue sijoittui 3x5 km:n viestissä vuonna 1972 viidenneksi. Joukkueessa hiihtivät Kerttu Mäki, Anna-Liisa Mäkinen ja Riitta Rahko. Miesten viestijoukkueen paras sijoitus SM-tasolla miesten 4x10 km:n viestissä on kymmes tila vuodelta 1978 joukkueella Esa Torvi, Heikki Torvi, Olavi Pernu ja Tauno Keski-Korpi.
Nuorten sarjassa Heikki Torvi saavutti Suomen mestaruuden 19-20-vuotiaiden sarjassa 15 kilometrillä vuonna 1975. Anna-Liisa Mäkinen voitti vuonna 1969 SM-hopeaa 17-18-vuotiaiden tyttöjen 5 km:n hiihdossa. Samana vuonna hän edusti Suomea MM-kisoissa ja voitti maailmanmestaruuden Suomen viestijoukkueessa.
Heikki Torvi on edustanut Suomea hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa 1978, jolloin hän osallistui 50 km:n hiihtoon. Hän oli vahva ehdokas myös vuoden 1980 olympialaisiin Lake Placidiin, mutta krooninen poskiontelutulehdus leikaksi katkon uralle.
Ensimmäisen yleisurheilun henkilökohtaisen arvokisamitalin Himangan Urheilijoille toi Mauri Kaattari saavuttamalla vuonna 2005 EM-pronssia Liettuassa M19 sarjan 10-ottelussa.Tuomas Saari sijoittui MM-kisoissa Marokossa M17 sarjan keihäässä loppukilpailuun sijalle 12 sekä Joni Mattila sijoittui Euroopan Nuorten Olympiapäivillä Italiassa M17 sarjan kiekossa sijalle 8.
Katso Youtubesta Mauri Kaattarin seiväshyppyä
http://www.youtube.com/watch?v=_SIfUVtBpsk
Katso Tilastopajasta Mauri Kaattarin savutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=7244
Katso Tilastopajasta Joni Mattilan saavutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=4022
Katso Tilastopajasta Joonas Verrosen saavutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=4255
Puukkopäivät Kalajoella
Kalajoen Hiekkasärkkien Basaaritorilla järjestettiin kaksipäiväiset puukkopäivät 11-12.7.2009. Esillä olivat muun muassa kalajokisten puukonvalmistajien Esko Heikkisen ja Jari Kamusen Peura-puukkojen lisäksi lillbyyläisen Kay Vikströmin, kortesjärvisen Rauno Vainionpään tuohipäisten Antti vuolupuukkojen, kaarinalaisen Teuvo Sorvarin ja riitialalaisen Jukka Hankalan puukkomallisto. Jukka Hankalan kotisivujen osoite on http://www.hankala.com/
Katso myös www.peurapuukko.fi ja www.knifedreams.com
Kalajoella puukkojen valmistuksella on pitkät perinteet.
Kalajoen puukot
Kalajoella valmistettiin 1800-luvun lopulla erittäin hyviä puukkoja. Vielä 1900-luvun alussa Kalajoki ja Kauhava olivat kuuluisimpia Pohjanmaan puukkoteollisuuden paikkoja. Metallista valmistettiin Kalajoella 1800-luvun alkupuoliskolla myös aseita, luodikoita, pistooleja ja veitsiä. Tuliaseiden valmistus jäi 1800-luvun puolivälin jälkeen vähiin, mutta sen sijaan puukkoja valmistettiin Kalajoella runsaasti.
Keisarinpuukko
Kalajokiset luovuttivat Venäjän keisarille ja Suomen suuriruhtinaalle Aleksanteri II:lle ns. keisaripuukon. Tämän niin sanotun keisaripuukon valmisti kolme miestä, joista valtiopäivämies Jaakko Merenoja takoi terän, tupen valmisti eräs taitava haapavetinen mies, jonka nimi ei ole tiedossa, tuohipään ja heloitukset sekä vyön koristeet heloineen sekä solituksen kultauksineen teki Olof Helander. Ensimmäinen keisaripuukko on siis kalajokinen eikä kauhavalainen. Ensimmäisen kauhavalaisen keisarinpuukon valmisti vuonna 1888 Kauhavan puukkotehtaan perustaja Iisakki Järvenpää.
Kalajokisesta keisarinpuukosta ei ole säilynyt Kalajoella eikä muuallakaan Suomessa valokuvaa. Kalajokiset puukkoharrastajat ovat erittäin kiinnostuneita saamaan puukosta valokuvan. Puukko lienee nykyisin esillä jossakin pietarilaisessa museossa.
Helanderit ja kalajokinen puukko
Helandereiden toiminnan huippukautena 1860- ja 1870-luvuilla puukkojen valmistus oli keskittynyt Kalajoelle. Vähän myöhemmin Kalajoen puukon valmistusta jatkoi Ylikäännän kylästä oleva Fredrik Haapasaari, joka oli ollut Helandereiden palveluksessa. Haapasaari opetti puukonvalmistusta Friisien metalliteollisuuskoulussa 1890-luvulla. Koulun lopetettua toimintansa puukon valmistus Kalajoella väheni ja vähitellen loppui kokonaan. Puukolla olisi ollut vielä laajat markkinat aina Ruotsia myöten. Pääomien puute, markkinoinnin heikkous sekä kauhavalaisen Järvenpään siirtyminen tehdasmaiseen puukonvalmistukseen lopetti Kalajoen puukon valmistuksen.
Alkuperäinen kalajokinen puukko oli varustettu tuohipäällä, messinkisellä yläholkilla ja alahelalla, jotka oli kaiverruksin koristeltu. Tuppi oli suora, varustettu yläpäästä helalla ja sen suippoa, pyöreähköä kärkeä ympäröi messinkilevystä taivutettu suojus. Friisien puukossa alettiin käyttää suoran tupen asemesta myös vinokärkistä tuppea, jonka messinkilevystä tehty suojus päättyi nuppiin kuten "nykyaikaisissa" Kauhavan hevosenpääpuukossa, joissa malli on säilynyt entisellään.
Lähdeaineisto: Matti Kyllönen Kalajoen ja Raution historia ISBN 951-99292-0-7
Kalajoella tapahtuu 13.-26.7.2009
Kalajoen Meriluontokeskus avoinna ma-pe 9-17, la-su 10-15
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna 23.6.-16.8.klo 12-18. Suljettu maanantaisin, muulloin tilauksesta
Tapion Tuvalla kansalliskoiramme SUOMENPYSTYKORVAN esittely joka päivä
Tapion Tuvalla yläkerran näyttelytiloissa Valo Verrosen näyttely, alakerran tiloissa Ylivieskan alueen kuvantekijäiden näyttely, SiniSivelin-galleriassa Markku Hakolan näyttely
Kesäkahvila Malmbergin tupa avoinna ma-pe 12-15, su 11-15
Vesipuisto JukuPark avoinna joka päivä 11-19
Kalastuspaikka Lohilaakso avoinna 10-21
Isopahkalan keramiikkapaja avoinna 9-20
MA 13.07.klo 18.00 Rahjan ja Raution kenttä lasten urheilukoulu
TI 14.07.klo 18.00 Kärkisen kenttä, Metsän koulu lasten urheilukoulu
TI 14.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
TI 14.07. Kalajoen kristillinen opisto Eläkeläisten leiri http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/elakelaiset.html
Kalajoen kotiseutumuseo avoinna 23.6.-16.8.klo 12-18. Suljettu maanantaisin, muulloin tilauksesta
Tapion Tuvalla kansalliskoiramme SUOMENPYSTYKORVAN esittely joka päivä
Tapion Tuvalla yläkerran näyttelytiloissa Valo Verrosen näyttely, alakerran tiloissa Ylivieskan alueen kuvantekijäiden näyttely, SiniSivelin-galleriassa Markku Hakolan näyttely
Kesäkahvila Malmbergin tupa avoinna ma-pe 12-15, su 11-15
Vesipuisto JukuPark avoinna joka päivä 11-19
Kalastuspaikka Lohilaakso avoinna 10-21
Isopahkalan keramiikkapaja avoinna 9-20
MA 13.07.klo 18.00 Rahjan ja Raution kenttä lasten urheilukoulu
TI 14.07.klo 18.00 Kärkisen kenttä, Metsän koulu lasten urheilukoulu
TI 14.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
TI 14.07. Kalajoen kristillinen opisto Eläkeläisten leiri http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/elakelaiset.html
TI 14.07. Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
TI 14.07 Ravintola Dyynissä Summer Dance karaoke by Ilkka
KE 15.07. klo 18.30 Hirvenjuoksu Kalavieska Cup Kalajoen liikuntapuisto
Ke 15.07. klo 18.00 Merenojan kenttä Lähivakuutus piirikunnalliset kisat + KePy juokucup
KE 15.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
KE 15.07. Merisärkällä naisten tansseissa Korsuorkesteri
KE 15.07. Rantakallassa naistentansseissa Tangoprinsessa Terhi Lehtoniemi & Dolores
KE 15.07. Dyynissä DJ. Wesku
TO 16.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
TO 16.07 klo 19.00 ja klo 20.00 Kesälatinobic. Tapahtuma järjestetään Viihdekeskus Merisärkän edessä. Säävaraus!
TO 16.07. klo 18.00 Torstairastit Ravirata
TO 16.07. klo 18.00 Punttikoulu Hiihtomaja
TO 16.07.Rantakallassa Valtakunnan Mestarit-karaokekisan semifinaali
TO 16.07. Dyynissä Musta Joutsen + Suomirokin perilliset
TO 16.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
PE 17.07. Merisärkällä Hanna Pakarinen
PE 17.07. Rantakallassa Coralia-kvartetti
PE 17.07. Dyynissä Musta Joutsen + Suomirokin perilliset, DJ Mikko ja DJ Pepe
PE 17.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
LA 18.07. Mallikurssi: Mallin ja lapsi-ja teinimallin koulutuspäivä Kalajoella, mahdollisuus mallikuvaukseen. Info ja ilmoittautumiset: www.matine.fi ja valitse kurssikalenteri
LA 18.07. klo 14.00 Tynkä-maraton Lähtö klo 14 Tyngän Myllyltä (os. Myllytie 2). Ilmoittautuminen viim. tuntia ennen. Matkoina 4,2 km Sarjoja eri-ikäisille miehille ja naisille. Lyhyemmällä matkalla myös kuntosarja ilman ajanottoa. Yleisölle mukavaa oheisohjelmaa.
LA 18.07. Kalajoen lentokenttä FHRA Summer Nationals
LA 18.07. Kalajoen kesäteatteri klo 16.00 Napakymppi
LA 18.07. Merisärkällä Jari Sillanpää kesäkiertueella
LA 18.07. Rantakallassa Coralia-kvartetti
LA 18.07 Dyynissä Sunburn by Jonas Haho, DJ Alijas, DJ Mikko P
SU19.07. Kalajoen kesäteatteri klo 14.00 Napakymppi
SU 19.07. klo 16.00 ja klo 17.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
SU 19.07. Kalajoen lentokenttä FHRA Summer Nationals,
SU 19.07. klo 13.00 Tyngän Mylly Kirkkopyhä ja kirkkokahvit
SU 19.07. Dyynissä Summerdance karaoke by Wesku
MA 20.07.klo 18.00 Rahjan ja Raution kenttä lasten urheilukoulu
MA20.07. klo 19.00 Tyngän Myllyn toimintamaja Lauluilta
MA 20.07. Dyynissä Summerdance karaoke by Mikko P
TI 21.07.klo 18.00 Kärkisen kenttä, Metsän koulu lasten urheilukoulu
TI 21.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
TI 21.07. klo 18.00 Onkikilpailut Tyngällä
TI 21.07. klo 17.00 Kalaojokilaakson iltarastit Partiomaja
TI 21.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
TI 21.07. Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
TI 21.07. Dyynissä Summerdance karaoke by Mikko P
KE 22.07.klo 18.00 Keskusta Merenojan kenttä lasten urheilukoulu
KE.22.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
KE 22.07. Särkkäin ravit
KE 22.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
KE 22.07. Merisärkällä naistentansseissa Unelmavävyt
KE 22.07. Rantakallassa Naistentansseissa T. Purontaka & Tähtitaivas
KE 22.07. Dyynissä DJ Wesku
TO 23.07. klo 18.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
TO 23.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
TO 23.07.Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
TO 23.07. Dyynissä DJ Wesku
PE 24.07. Rantakallassa Tarmo Malila & Täysikuu
PE 24.07. Dyynissä DJ Jake & Anssi, DJ Junkle
PE 24.07. Kalajoen kesäteatteri klo 19.00 Napakymppi
LA 25.07. Merisärkällä Kake Randelin, Jari Ylisikkilä & Mustatkitarat
LA 25.07. Rantakallassa Tarmo Malila & Täysikuu
LA 25.07. Dyynissä Sunburn by Dj Flight, DJ Anssi & Jake, DJ Kaasi
LA 25.07. Kalajoen kesäteatteri klo 16.00 Napakymppi
SU 26.07. klo 16.00 ja klo 17.00 Havula - sahanjohtaja Santaholman kotimuseo, opastetut kierrokset, Pääsymaksut: 5€/h - Lapset alle 16 v. ei pääsymaksua.
SU 26.07. Kalajoen kesäteatteri klo 16.00 Napakymppi
SU 26.07. Kalajoen kristillinen opisto Avoin laulukurssi http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/avoinlaulukurssi.html
Kalajoen kristillinen opisto Yksinlaulukurssi
http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/yksinlaulukurssi.html
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Valtra Grassland Show Kalajoella
Kalajoen Etelänkylällä lähes 20 hehtaaria nurmea, Valtran uudet Direct- ja Versu -mallit varustettuna Pöttingerin työkoneilla. Paikalla tehtaan asiantuntijoita sekä Valtralta että Pöttingeriltä.Valtra Grassland Show.
Tilaisuuden juontaa Noora Hautakangas Miss Suomi 2007.
Tilaisuuden juontaa Noora Hautakangas Miss Suomi 2007.
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Plassin IX kesäjuhla
Perinteinen Plassin kesäjuhla pidetiin lauantaina 4.7.2009 klo 10-15. Juhlan teemana oli kaljaasi Ansio jota rakennetaan laivahallilla entisen Santaholman sahan alueella. Laivaan tutustumisen yhteydessä oli mahdollisuus nauttia kuumaa savukalaa. Santaholman konttorirakennuksen pihapiirissa tarjoiltiin herkullista lohisoppaa. Kalajoki-Valssi yhteislaulutapahtuma järjestettiin nyt kahdeksannen kerran.
Kaljaasi Ansion rakentamisen etenemisen näet Plassin sivuilta.
Katso tarkemmin
http://www.plassi.fi/
Muita Palssia käsitteleviä linkkejä
Laivanrakennus Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2009/05/laivanrakennus-kalajoella.html
Harmonikkataitelija Unto Jutila
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/harmonikkataitelija-unto-jutila.html
Efraim Kilpinen - kalajokinen kanteleentekijä
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/efraim-kilpinen-kalajokinen.html
Antti Santaholma - merkittävä liikemies
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/antti-santaholma-oli-merkittv-liikemies.html
Ljungo Tuomaanpoika - Nuijasodan pääideologi
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/ljungo-tuomaanpoika-nuijasodan.html
Kalajoen emäseurakunnan pappila Jokela ja Malmbergin tupa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-emseurakunnan-pappila-jokela.html
Kalajoen Riento - 100 vuotta
Calamniukset Kalajoelta
Terveyden- ja sairaanhidon kehitys Kalajoella
Valo Verronen - heinäkuun taitelija
Tapion Tuvan näyttelytiloissa on heinäkuun ajan alavieskalaisen taiteilijan Valo Verrosen taidenäyttely.
http://www.valoverronen.net/
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Tervaa Kärkisestä
Eräs mielenkiintoinen tapahtuma Rautio-viikolla on Kärkisen tervanpoltto. Tervahauden tekeminen ja tervanpoltto on vanha suomalainen tapa ja Kalajokilaakso oli ennen keskeistä tervanpolttoaluetta ja Kalajoki maan keskeisimpiä tervasatamia.Tervanpoltto on maassamme erittäin vanha taito.Terva vaurastutti koko Keski-Pohjanmaata 1600-luvulta aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.
Tiettävästi ensimmäiset Kalajoen markkinat on pidetty 1620. Yksi suurimpia kaupan kohteita oli terva. Markkinoilla oli oma tervatori: tervaa vaihdettiin muihin markkinatavaroihin kuten työkaluihin, käsitöihin, rukkeihin, elintarvikkeisiin jne.Kalajoen markkinoista oli tullut 1800-luvun vaiheilla yhdet Suomen kuuluisimmat markkinat, jonne tuli kauppiaita ympäri maata. Kalajokiset, raahelaiset ja kokkolalaiset tekivät kauppaa mm. Ruotsiin ja Saksaan.Tervaa meni ulkomaille pääasiassa Englantiin. Tervaa käytettiin ennen pääasiassa laivoihin ja muihin lahoaviin kohteisiin.Tervaa tuotiin Kalajoelle talvikelin aikana suuret määrät ylämaista, sijoitettiin tervamakasiineihin ja lastattiin ulkomaille myytäväksi. Kuljetus tapahtui ulkomaisilla laivoilla. Antti Santaholma osti "Joutsen"-nimisen purjelaivan, jolla hän kuljetti puutavaraa ja tervaa Saksaan ja Englantiin. Kärkisessä ei ole valmistettu muistitiedon mukaan ainakaan sataan vuoteen. Nyt Kärkisestä saa tervaa. Tervan valmistus onnistui jopa yli odotusten. Tervahana aukaistiin torstaina 2.7.2009 klo 13.00. Nykyään tervaa käytetään enimmäkseen paanukattoihin, makeisteollisuuteen ja pieniin pulloihin pakattuna turisteille.
Tervan valmistus
Haudan valmistaminen alkaa puiden hankinnasta. Puiden pitäisi olla tervaskantoja, mutta tervasrosot ja kolopuut käyvät yhtä hyvin joskin tervan tuotto on niistä vähäisempää.
Jos hautaan käytetään tervaskantoja niin on parempi jos ne on otettu hiekkaisilta harjuilta , sillä kosteassa turvemaassa vesi hävittää tervan kannosta. Tervasrosojen hankinta on keräily hommaa. Jos koloamiseen päädytään on puiden koloaminen aloitettava vuosia ennen puiden tekoa.
Käytettävä puuaines on hakittava pari vuotta ennen kasaan odottamaan puiden tekoa. Halottujen puiden pitää kuivua vähintään muutama kuukausi jotta luonnonvesi haihtuisi puusta. Puita ei saa säilyttää pinossa liiankaan kauaa, sillä veden jälkeen puusta alkaa haihtua tervaa. Puut halotaan nykyään koneilla ja puiden pitää olla tasapaksuisia, jotta palo haudassa tapahtuu tasaisesti. Suurin läpimitta on ranteen paksuus ja pienin kirveenvarren paksuus. Jos puu on paksua palaa hauta pitempään.
Vuosien työ
Kärkisen tervanpolton takana on noin kymmenen hengen talkooporoukka. Osakkaita projektissa on kahdeksan, ja heillä kaikilla on ollut 60 puuta polttamista varten. Kolme vuotta sitten tehtiin ensimmäinen perkaus, kun puista perattiin kuoret pois noin kahden metrin matkalta. Viime kesänä otettiin loput kuoret pois. Tämän vuoden helmikuussa puut katkaistiin ja maaliskuussa ne laitettiin pinoon. Hautaa ryhdyttiin tekemään huhtikuussa.
Haudan rakentaminen
Puiden teon jälkeen tehdään haudalle pohja, jonka päälle puut ladotaan. Pohjan pitää olla lähellä valmistettuja puita, jotta niitä ei tarvitsisi tuoda kaukaa haudalle. Pohjan paikkaan vaikuttaa myöskin maasto ja tuuliolosuhteet.
Pohja on muodoltaan tasareunainen, loivasti suppilomainen kuoppa, jonka keskellä on kynän reikä jota pitkin terva lasketaan pois haudasta. Suppilonmallisella pohjalla saadaan aikaan tervan virtaaminen keskipistettä kohden eikä reunoilla olevaa tulta kohden. Pohjan pitää olla myöskin tasainen ja tiivis.
Kun puut ovat kuivaneet vähintään n. 2 kk on haudan latomisen vuoro. Latomisen täytyy tapahtua kauttaaltaan visusti, sillä jos se on jostakin paikasta harvempi etenee tuli siellä nopeammin kuin muualla. Puut asetellaan hautaan niin, että ne osoittavat napaan päin, paksumpi pää puusta ulommaksi jotta keträ saadaan kiertämään napaa. Myös puiden pitää kaatua keskelle päin samassa kaltevuudessa kuin pohjakin on, sillä jos puu jää vaakatasoon ei terva lähde juoksemaan keskelle päin. Haudan korkeimman kohdan ja laidan väliin laitetaan riuku ja riun alle jäävää osaa aletaan latomaan täyteen jolloin haudan katosta tulee kupolimainen.
Haudan keskikohdan korkeudeksi tulee noin kaksi metriä ja laidan korkeudeksi 70 cm. Kun puut on saatu ladotuksi, tasoitetaan haudan laita paukalla. Seuraavaksi laitetaan haudan katolle tasoittava kerros puunteossa syntynyttä sästöä, oka suojaa kunttaa puunpäiltä. Hauta peitellään rahkaisella turpeella.
Haudan sytyttäminen
Sytyttämishetkellä täytyy olla tyyni ilma jotta hauta saadaan syttymään tasaisesti.Tuli haudassa alkaa aluksi etenemään ylöspäin, ei niinkään sisäänpäin. Etenemistä voidaan ohjata tekemällä kattoon haluttuun paikkaan pieniä reikiä riviin tai lisäämällä kunttaa jolloin haudan sisällä alhaalta ylöspäin olevaa imua nopeutetaan tai hidastetaan. On tarkoituksen mukaista että ulkolaidassa oleva lämpö pyritään saamaan sisälle päin eikä olemaan vain haudan laidassa. Jos katon kunttakerros ei näytä päästävän tarpeeksi lävitsensä höyryjä tehdään sinne pieniä reikiä auttamaan haihtumista, sillä muutoin haitallinen vesihöyry saattaa kohdattuaan kuntan tipahtaa tervan sekaan.Harmahtavaa savua pitää tulla koko katon alueelta eikä vain tehdyistä rei'istä. Jos savu muuttuu valkoiseksi on haudan katetta vahvistettava palon hidastamiseksi.
Tervan kusetus
Polton alussa tuli tahtoo pyrkiä herkemmin kuntan läpi kuin lopussa sillä kuntta ei enää laske lävitsensä niin paljon kaasuja ja haudan palaminen hidastuu. Tällöin reikien tekeminen kattoon on tärkeää jotta palaminen ei hidastu liikaa. Ensimmäisessä laskussa saadaan vaaleaa tervan kusta ja vähän tervaa.
Hiiliä haudasta saadaan noin 3-4 m3 riippuen sammutusajankohdasta. Vähintään viikon päästä voidaan aloittaa tynnyreiden kusetus. Tervan seasta poistetaan tällöin tumma kusi joka painuu pohjaan ja vaalea kusi joka myös painuu pohjaan, sekä mahdollinen luonnonvesi joka on tervan pinnassa.
Seuraava talvi kuluu tervan kusetuksessa. Vaalea kusi tosin jäätyy jo muutamassa pakkasasteessa, mutta tumma jäätyy vasta paukkupakkasilla. Tervaa ei saa eroteltua kusesta niin tarkasti ettei sitä aina olisi hiukan mukana.
Tervan monipuoliset käyttömahdollisuudet
Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu tulehduksen ja kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki".
Tervaa on käytetty myös häpäisytarkoituksiin. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa , on ollut tapana rangaista rikollisia tervaamalla. Tervatun päälle on usein kaadettu lisäksi höyheniä, jotka ovat tarttuneet tervaan, jolloin ihminen on saanut höyhenpeitteen.
Perinteinen tapa käyttää tervaa on puun ja köysien suojaaminen säältä ja hajottajamikrobeilta. Terva tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset, estäen näin vettä tunkeutumasta puun sisään. Tervassa on lisäksi lukuisia mikrobisidisiä aineita, jotka tuhoavat mikrobikasvustoa. Perinteisesti päre- ja paanukatot, puiset laivat, puuveneet ja puusukset sekä kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin, on suojattu tervaamalla. Myös köydet voidaan suojata säältä tervaamalla.
Sekoittamalla tervaa pellavaöljyvernissaan saadaan tervamaalia. Maali on kauniin ruskeaa, ja sitä voidaan käyttää puun kyllästämiseen ja sävyttämiseen. Tervamaaliin voidaan lisätä myös pigmenttejä ja sävyttää sitä.
Tervanpoltolla on Kalajoella vahvat perinteet ja tervakauppaa on käyty ennenkin.Voisiko tervasta tulla myyntiartikkeli Kalajoen matkailulle?