tag:blogger.com,1999:blog-90737935698402050542024-03-18T00:15:55.689+02:00KalajokiErkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.comBlogger329125tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-7034813974704363672023-05-27T03:49:00.002+03:002023-05-27T04:05:31.860+03:0027.05.2023 Erkki Aho 73 vuotta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfOwBInz47aHzL2vPF0BeyUrsMKB4Y_-lzR4q1QvYwqqMXH4sUf53DhlA92EIMvgIFiooT24TOXvr4zMN45A40SPD7kRt9hrDapTm2cPMSszeovpDi-tiC2LJi13QAAbxi83-2H9E5vVsZj-pVKxj4f85jcCz-OhHVDx0antb1sW5zJ_B3634awK_mnQ/s2048/erkki%2070%20v..jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="477" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfOwBInz47aHzL2vPF0BeyUrsMKB4Y_-lzR4q1QvYwqqMXH4sUf53DhlA92EIMvgIFiooT24TOXvr4zMN45A40SPD7kRt9hrDapTm2cPMSszeovpDi-tiC2LJi13QAAbxi83-2H9E5vVsZj-pVKxj4f85jcCz-OhHVDx0antb1sW5zJ_B3634awK_mnQ/w358-h477/erkki%2070%20v..jpg" width="358" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2DKHoaXJ9y6la22NYhD4WM62x-ZC56cAM3t3vlBdFzPPufOekVXuavW0mPARGtG4t75nLiWvo1VH9x0QHpNFNiOoAN_FZfEMsni-KgNtDIF7jhQoMXhMRIfKXxCRd_xkB89lSXClgsJ0ns0lyT2c363wX7mTxn6zjfi2kgTpM406jixYWyaL_CnoUIg/s1024/Erkkija%20py%C3%B6r%C3%A4.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="477" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2DKHoaXJ9y6la22NYhD4WM62x-ZC56cAM3t3vlBdFzPPufOekVXuavW0mPARGtG4t75nLiWvo1VH9x0QHpNFNiOoAN_FZfEMsni-KgNtDIF7jhQoMXhMRIfKXxCRd_xkB89lSXClgsJ0ns0lyT2c363wX7mTxn6zjfi2kgTpM406jixYWyaL_CnoUIg/w358-h477/Erkkija%20py%C3%B6r%C3%A4.jpg" width="358" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: 40pt; text-align: left;">Olen
syytön!</span></div><p></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kysymys
on ihmisoikeusrikoksista ja rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Koska
poliisi ei ole tutkinut asioitani, eikä syyttäjä syyttänyt eikä
oikeus ole ottanut käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei ole
nähnyt asioissa mitään laitonta rikoksista puhuttamaan yli 25
vuoteen, niin teko täyttää myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3
artiklan menettelyn eli kidutuksen tunnusmerkistön. Kidutus on
ihmisoikeusrikos mikä on kielletty rikoslaissa ja myös
perustuslaissa.</span></span></span></p>
<p>
<span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minä,
Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia,
yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin
ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin
ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt
Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole
saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä 27 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja
rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa
Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan
poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta
Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä
Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni
sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän
onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni
ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen.
Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta.
Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.</span></span></span></p>
<p><span style="font-size: medium;">Olen joutunut Suomen
valtion 27 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40
vuoden syrjinnän kohteeksi.</span></p>
<p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikoslaki
11 luku 4 § </span></span></span><a href="http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8473333468456108520#a11.4.2008-212"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(11.4.2008/212)</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Törkeä
rikos ihmisyyttä vastaan</span></span></span></p>
<p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jos
rikoksessa ihmisyyttä vastaan<br />1) rikos kohdistuu suureen joukkoon
ihmisiä,<br />2) rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai
nöyryyttävällä tavalla taikka<br />3) rikos tehdään erityisen
suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti<br />ja rikos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava </span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">törkeästä
rikoksesta ihmisyyttä vastaan </span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vankeuteen
vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.<br />Yritys on
rangaistava.</span></span></span></p>
<p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">9
a § </span></span></span><a href="http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8473333468456108520#a4.12.2009-990"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(4.12.2009/990)</span></span></span></span></a></p>
<p>
<span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kidutus</span></span></span></p>
<p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jos
virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä
kärsimystä<br />1) saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan
tai antamaan tietoja,<br />2) rangaistakseen häntä jostakin hänen
tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,<br />3)
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai<br />4)
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen,
sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen,
perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen
mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin
rinnastettavan seikan perusteella,<br />hänet on
tuomittava </span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">kidutuksesta </span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vankeuteen
vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä
lisäksi viraltapantavaksi.<br />Kidutuksesta tuomitaan myös
virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa
tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan
olevan henkilön 1 momentissa tarkoitetun teon.<br />Yritys on
rangaistava.<br />Tämän pykälän virkamiestä koskevia säännöksiä
sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön
ja julkista valtaa käyttävään henkilöön sekä
viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta julkisyhteisön työntekijään
ja ulkomaiseen virkamieheen.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #ff3300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>1.
Erkki Ahon taidenäyttely Raution monitoimitalossa Rautio-viikolla
2023</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/04/erkki-ahon-taidenayttely-raution.html">http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/04/erkki-ahon-taidenayttely-raution.html</a>
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>44.
Maalaus PR-Talojen toiminnasta</b></span></span></span></p><p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html">http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html</a>
</span></span></span>
</p><p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p>
<p><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>LA
01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä
epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti</b></span></span></span></p>
<p><a href="http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html">http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html</a><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Valtiopetos
on tosiasia</b></span></span></span></p>
<p><strong><span style="color: blue;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Suomen
taloudellinen lama 1990-luvun alussa</span></span></span></span></strong></p>
<p><a href="http://valtuustoaloite.blogspot.com/">http://valtuustoaloite.blogspot.com/</a><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: red;"><span style="font-size: medium;"><b>SSP-sopimus</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=76s">https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=76s</a><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwos1pjX3MpOswSFjNZ920pu4yeAAWIYxqT0A4SG_fyfGS3VoTn_Jvw8pVyf3Hwbd4gxliD_GWU8bSaMEZJ3W6ntLFkd_7rkMEug2k775HgbUUEFiWpJ_3VTJSqzOSyRgw0o9fnyqeT0UfcX-DGskit-f_rqMKpOyY-y-u38oIPLiyonTHyV32SuCOqg/s3501/halonen%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3501" data-original-width="2550" height="516" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwos1pjX3MpOswSFjNZ920pu4yeAAWIYxqT0A4SG_fyfGS3VoTn_Jvw8pVyf3Hwbd4gxliD_GWU8bSaMEZJ3W6ntLFkd_7rkMEug2k775HgbUUEFiWpJ_3VTJSqzOSyRgw0o9fnyqeT0UfcX-DGskit-f_rqMKpOyY-y-u38oIPLiyonTHyV32SuCOqg/w376-h516/halonen%20001.jpg" width="376" /></a></div><br />
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tasavallan
presidentti Tarja Halosen minua koskeva päätös 17.10.2005 . Hän
kieltäytyy luovuttamasta Koiviston konklaavin asiakirjoja minulle
presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGulmDJNXBdG0zv7qc0SroPFwd7ZaU0G3qkpM-pXDhX_w8R2HPf0dgul1xthaMpnctNZlxFLDlLiYK1vp-Y4bzUcvDFJIQAWu6tVzl12jKfCKy4BTOFdLyxZq3q5X617WDzR21ljlBO7EcrT_PT7feR5EwlhuZ1t9ZZFqW0Xh7bJ6zZmpGYaBQ97wi5A/s4160/erkki%20vuorilla.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3120" data-original-width="4160" height="331" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGulmDJNXBdG0zv7qc0SroPFwd7ZaU0G3qkpM-pXDhX_w8R2HPf0dgul1xthaMpnctNZlxFLDlLiYK1vp-Y4bzUcvDFJIQAWu6tVzl12jKfCKy4BTOFdLyxZq3q5X617WDzR21ljlBO7EcrT_PT7feR5EwlhuZ1t9ZZFqW0Xh7bJ6zZmpGYaBQ97wi5A/w442-h331/erkki%20vuorilla.jpg" width="442" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Erkki Bulgariassa</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPD7-bc1w_-Jw7f4LwT1Trq7wbQFF5YvUd2pN-NwWq4r-cFOE8i_FXlOS3hDy_gxPRl5JoTyYnp5TUm4ftx1n4TR8Cq9WrraSUyyFg0ySzR290th1SQEpDUp03qnwAHWO6fKkyEtIuVQGmCtgTECKiCxOpmS--7G91cD53ULtYiIXXobb_aRkHIx7xiA/s3501/Bulgarian%20presidentti.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3501" data-original-width="2550" height="499" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPD7-bc1w_-Jw7f4LwT1Trq7wbQFF5YvUd2pN-NwWq4r-cFOE8i_FXlOS3hDy_gxPRl5JoTyYnp5TUm4ftx1n4TR8Cq9WrraSUyyFg0ySzR290th1SQEpDUp03qnwAHWO6fKkyEtIuVQGmCtgTECKiCxOpmS--7G91cD53ULtYiIXXobb_aRkHIx7xiA/w364-h499/Bulgarian%20presidentti.jpg" width="364" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; text-align: left;">Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta olen joutunut menemään useita
kertoja maanpakoon Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen pyytänyt
poliittista turvapaikkaa Euroopan Unionilta ja Bulgarian
presidentiltä. Kumpikaan taho ei myöntänyt minulle poliittista
turvapaikkaa. Tässä Bulgarian presidentin päätös 11.02.2020
asiassa.</span></div>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: xx-large;">Tämä
on oikeusvaltio Suomi!</span></span></span></p><h3 class="post-title entry-title" itemprop="name" style="font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 22px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; font-weight: normal; line-height: normal; margin: 0.75em 0px 0px; position: relative;"><br /></h3><div class="post-header" style="font-size: 10.8px; line-height: 1.6; margin: 0px 0px 1.5em;"><div class="post-header-line-1"></div></div><div class="post-body entry-content" id="post-body-8484899163509018624" itemprop="description articleBody" style="font-size: 13.2px; line-height: 1.4; position: relative; width: 570.038px;"><p style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"> </p><p style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; margin-bottom: 0cm;"><br /></p></div>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-26138661833398415242023-05-22T09:59:00.003+03:002023-05-22T11:37:09.022+03:00 Jussi Kurikkala – Kalajoen Junkkari<p><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5544529381252463058"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFs4jMuOv326rOziljXpGtgTIKMAnfvvL_TBe8Sxs5RlLtgwyv8AwroNPoY0tEXXZn7pGm5o176b_ME9Ov9bUCmuo_9OeUlYrugoJ5FNXjwr1DrvlH0ShX8Q9pAnmsEwlLUuBjcO0iTjA/s1600/kurikkala+002.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="302" hspace="5" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFs4jMuOv326rOziljXpGtgTIKMAnfvvL_TBe8Sxs5RlLtgwyv8AwroNPoY0tEXXZn7pGm5o176b_ME9Ov9bUCmuo_9OeUlYrugoJ5FNXjwr1DrvlH0ShX8Q9pAnmsEwlLUuBjcO0iTjA/w403-h302/kurikkala+002.JPG" vspace="5" width="403" /></span></a><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Jussi
Kurikkalan muotokuvan ja hänen kotinsa on maalannut taiteilija
Markku Hakola</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1fEsBLB9YDxvdUxnvf34LD5mvbqzV3QD7JtPpWLLHFplPBycJqpTK22uh8M12lp2TbjZ0hO9ii6NXqrmjH0U2NhGxYhpqKO8NSIkdNedHu2-Z5I7MEBCkEkK0n1bC1NiX4ea3W4p-3VLdphyK2p1p3GQpbN8jk2fzHnTlDHew-qAkRm89useuCbihWQ/s200/Jussi%20kurikkala%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="150" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1fEsBLB9YDxvdUxnvf34LD5mvbqzV3QD7JtPpWLLHFplPBycJqpTK22uh8M12lp2TbjZ0hO9ii6NXqrmjH0U2NhGxYhpqKO8NSIkdNedHu2-Z5I7MEBCkEkK0n1bC1NiX4ea3W4p-3VLdphyK2p1p3GQpbN8jk2fzHnTlDHew-qAkRm89useuCbihWQ/w299-h398/Jussi%20kurikkala%201.jpg" width="299" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Kurikkala </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>(12.8.1912-10.3.1951)
</b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
yksi niistä erittäin harvinaisista miespuolisista
suomalaishiihtäjistä, joka on saavuttanut maailmanmestaruuden
kaikilla omana aikanaan kilpailtavina olevilla matkoilla:
pikamatkalla, viestissä ja 50 kilometrillä. Jussi Kurikkalan suurta
kansainvälistä arvokilpailujen suoritusvarmuutta osoittaa se, että
hän ei koskaan palannut MM-kisoista ilman mitalia. Tuomisina oli
1938, 1939 ja 1941 kultaa ja vain 1937 himmeämpää laatua eli
hopeaa.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Jussi
Kurikkalan muistokisoja </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">on
järjestetty vuodesta 1958. Kisat ovat olleet Kalajoella erityisesti
1960-luvulla merkittävä kansallinen hiihtotapahtuma. Tuolloin
voitajien joukossa olivat muun muassa Veikko Hakulinen, Eero
Mäntyranta, Kalevi Hämäläinen, Kalevi Oikarainen ja Helena
Takalo.</span></span></span></span></span></p>
<p style="border: none; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 150%; margin-bottom: 0.26cm; orphans: 2; padding: 0cm; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jussin
lenkki </b>on keväinen massahiihtotapahtuma, joka hiihdetään
suurhiihtäjän synnyinkodin maisemissa, Siiponjoen töyräillä,
joista nuori hiihtäjä haki kuntonsa.</span></span></span></p>
<p style="border: none; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 150%; margin-bottom: 0.26cm; orphans: 2; padding: 0cm; widows: 2;">
<span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6sr8JLn0nhmtuF2L7H5BsLDoiMK3wm3F_y_Ff99LgwW_2mKmmK-haBxT15OP6WguGswbWGLxZDU7gi2Jc_n-nxA2VoajWyhTLauBL5D7Uu6RPPv8ABUoc0l8f8wTVbXYcicanyIV1Ekb6/s1600/kalajoki+118+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="328" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6sr8JLn0nhmtuF2L7H5BsLDoiMK3wm3F_y_Ff99LgwW_2mKmmK-haBxT15OP6WguGswbWGLxZDU7gi2Jc_n-nxA2VoajWyhTLauBL5D7Uu6RPPv8ABUoc0l8f8wTVbXYcicanyIV1Ekb6/w458-h328/kalajoki+118+001.jpg" width="458" /></span></a></u></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZT1KKFNmOj63ZTWYzzbU0v3K-JP8UamsJ0RIwKyAHlifKNzRhQvotNpG0GmDfn3yowcUASK8iu7XLNV-ugFGIt_HPaYso7M9gp9VeI1nOdnDvL7ECRAD1vod3PqEr_whcbuxgBi-q0hXN/s1600/kalajoki+119+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="493" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZT1KKFNmOj63ZTWYzzbU0v3K-JP8UamsJ0RIwKyAHlifKNzRhQvotNpG0GmDfn3yowcUASK8iu7XLNV-ugFGIt_HPaYso7M9gp9VeI1nOdnDvL7ECRAD1vod3PqEr_whcbuxgBi-q0hXN/w345-h493/kalajoki+119+001.jpg" width="345" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><img align="BOTTOM" border="0" height="223" name="grafiikka5" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/58_files/20061216.jpg" width="298" />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><img align="BOTTOM" border="0" height="384" name="grafiikka6" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/58_files/20061217.jpg" width="334" /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><img align="BOTTOM" border="0" height="310" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEx3CKxs8a_9T6Xvhp6nTFXYM2WG8A-HUGxiVJJCM_xDX_gXJfONWltbBssnMqz6tPx37PWWoeB_4fUkgK-op326Ho_n6NM1GSlxhi2Y7VH0vvJZVrAvUkucsXetnQ4Bp3ECpfGAb645I/w468-h310/DSC_0184.JPG" width="468" />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antonio_da_Cudan">Antonio
da Cudanin</a><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">veistämä
Jussi Kurikkalan patsas paljastettiin Kalajoella 12.8.1989.</span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><img align="BOTTOM" border="0" height="532" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhM2eMe4SkyIe1PbNY6ZR4SrN7GOElLrAbdAKn-R3UmTWzNdlESoQy2QfO_XffMxWrVp8I32YDVcUQv6jgoYBm6qlkunxLqzvG9BGfzYOX3BvcJXbd0HPCsOThaiRxcWbOTQf9JyGVzYc/w364-h532/jussi+kurikkala+2.jpg" width="364" />
</span></strong>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;">Aito
Junkkari</span></span></span></strong></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="color: #333333;"><b><br /></b></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Junkkarien
kaikkien aikojen maineikkain urheilija Jussi Kurikkala teki nuoren
seuransa nimen tunnetuksi jo 1930-luvulla, jolloin hän voitti 18
kilometrin maailmanmestaruuden Puolan Zakopanessa 1939 ja kuului jo
vuotta aikaisemmin Lahden MM-kisojen viestissä Suomen
kultajoukkueeseen. Kurikkala voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa
1936 pikamatkalla, mutta putosi vielä niukasti olympiajoukkueesta.
Seuraavana vuonna Kurikkala kävi ensimmäiset suuret arvokisansa
Ranskan Chamonix´ssa, mistä oli tuomisina MM-viestihopeaa.
Chamonix´n Mm-hiihtojen jälkeen Kurikkala siirtyi muutaman muun
huippuhiihtäjän tavoin Iisvedelle Esa Rossin talliin, joka tarjosi
mahdollisuuden kokopäiväiseen harjoitteluun ja lisäksi hyvän
maaston. Aikansa kovimpiin harjoittelijoihin kuulunut Jussi Kurikkala
koki pitkän uransa huippuhetket Italian Cortinassa 1941, missä hän
voitti MM-kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä tuli toiseksi
pikamatkalla. Toisen Suomen mestaruutensa hän saavutti sotatalvena
1944 Ounasvaaran 50 kilometrillä. Toinen maailmansota vei
Kurikkalalta mahdollisuuden osallistua hiihtäjänä Olympiakisoihin.
Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä vain 38-vuotiaana talvella
1951.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Kurikkalan muistokisat ovat Kalajoella erityisesti olleet
1960-luvulla merkittävä kansallinen hiihtotapahtuma. Tuolloin
voittajien joukossa olivat muun muassa Veikko Hakulinen, Eero
Mäntyranta, Kalevi Hämäläinen, Kalevi Oikarainen ja Helena
Takalo.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;">Aikansa
varmin kilpailija</span></span></span></strong></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="color: #333333;"><b><br /></b></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Kurikkala (12.8.1912-10.3.1951) on yksi niistä erittäin
harvinaisista miespuolisista suomalaishiihtäjistä, joka on
saavuttanut maailmanmestaruuden kaikilla omana aikanaan kilpailtavina
olevilla matkoilla: pikamatkalla, viestissä ja 50 kilometrillä.
Suomalaisista vastaavaan ovat yltäneet vain Veli Saarinen ja Veikko
Hakulinen. Jussi Kurikkalan suurta kansainvälistä arvokilpailujen
suoritusvarmuutta osoittaa se, että hän ei koskaan palannut
MM-kisoista ilman mitalia. Tuomisina oli 1938, 1939 ja 1941 kultaa ja
vain 1937 himmeämpää laatua eli hopeaa.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kukaan
suomalainen ei ole pystynyt noina vuosia yhtä tasaisen vakuuttaviin
esityksiin. Hiihdon arvokisaputken päättyessä 1941 Jussi Kurikkala
oli vasta 28-vuotias. Jos maailma olisi saanut elää rauhassa,
tuskin hänen mitaliketjunsa olisi katkennut ainakaan vuoteen 1944
mennessä. Paljon enemmän epävarmuutta liittyy siihen teoreettiseen
kysymykseen olisiko Kurikkala yltänyt olympiamitalille
maratonjuoksijana vuoden 1940 ja 1944 kesäolympiakisoissa, joihin
hän ilmoitti hiihdon ohella tähtäävänsä. Ruumiinrakenteeltaan
Kurikkala ei ollut juoksijatyyppiä. Valtava peruskestävyys ja
tavaramerkiksi muodostunut sisu korjasivat kuitenkin puutteita myös
maanteillä. Juoksijana Jussi Kurikkala onnistui toteuttamaan
jokaisen hyvän urheilijan perusunelman osallistumisesta
olympiakisoihin. Hän osallistui Lontoon olympialaisten
maratonjuoksuun ja sijoitus oli 13.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;">Värikäs
persoona</span></span></span></strong></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="color: #333333;"><b><br /></b></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hiihtokauden
1938 merkittävimmät kilpailut päättyivät perinteiseen tapaan
Ounasvaaralla. Pekka Niemi oli voittanut kolmantena suomalaisena
Holmenkollenin 50 km:n hiihdon ja häntä pidettiin ennakkosuosikkina
kotiladuillaan. Rovaniemellä vallitsi voimia kysyvä raskas keli.
Puolet 51:stä ilmoittautuneesta keskeytti kilpailun. Päivä oli
alusta saakka Jussi Kurikkalan näytöstä. Kurikkala voitti Pekka
Niemen lähes kahdella ja puolella minuutilla.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ounasvaaran
50 kilometrin kilpailun radioselostajana toimi Suomen Urheilulehden
päätoimittaja Hugo Valpas. Hän painotti kilpailun aikana ja sen
jälkihaastattelussa Jussi Kurikkalan oletettua tai todellista
väsymystä tavalla, joka nosti laajan vastalausemyrskyn
lehdistössä.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kun
Kurikkala oli voittanut viisikymppisen, yritettiin hänestä tehdä
väsyneempi kuin hän oli. Kurikkala oli ehdottomasti erinomaisissa
voimissa – sen paljasti mikrofoni, johon Jussi vastasi tuoreella
äänellä radiolähetyksessä: ” En perhana minä väsynyt ole”.
Hugo Valpas kirjoitti Kurikkalan Ounasvaaran voitosta Suomen
Urheilulehdessä joidenkin mielestä vähän ärsyttävästi: ”Jussi
Kurikkala oli päivän suuri nimi. Kalajoen poika oli voiton saatuaan
iloinen kuin kolmen markan hevonen. Hän suorastaan säihkyi iloa
pomppiessaan maalipaikalta pukeutumissuojaa kohti. Tuo sitkeä,
suonikas ja vallan hulluuteen saakka sisukas keskipohjalainen, joka
aina imee itsestään kilpailuissa viimeisenkin voimapisaran. Ja
inttää ja väittää sitten väkivängälläkin, ettei hän ole
”poikki”. Se kai on sitä omalaatuista ja peräänantamatonta
suomalaista itsepäisyyttä.”</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kisajoukkueen
lähtiessä Ranskan Chamonxìin kirjoitti Suomen Urheilulehti
jutussaan, joka oli otsikoitu </span></span></span></span><strong><span style="color: #000099;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;">”</span></span></strong><strong><span style="color: #000099;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;">Kurikkalalla
oli 10 kiloa kaloja eväinään”</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> </span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hänestä
näin: ”Jussi Kurikkala on kovin hiljainen poika, mutta tekee sitä
luotettavamman vaikutuksen. Kaikesta päättäen hän on joukkueen
paras valtti. Nytkin on kova huoli ehtiä takaisin hylkeenpyyntiin.
Mukana oli Kurikkalalla eväspussissaan 10 kiloa kalaa, suolattua
lohta, säilykkeitä ynnä muuta, sillä hän ei syö muuta lihaa
lainkaan”.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ruotsalaislehti
kirjoitti Jussista näin: ”Kurikkala on avain uusi ilmestys
urheilun taivaalla. Hän on ihmeteltävin hiihtäjä mitä olemme
nähneet, pieni vaaleakiharainen mies. Heti lähtiessään hän oli
hämmästyttävä – juoksi kuin sataa metriä sukset jalassa ja
tavoitti edellään ollutta norjalaista hetki hetkeltä.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kurikkala
ei ole aikaisemmin nähnyt rautatietä. Kun tämä tieto levisi
tunteellisten ranskalaisten keskuuteen heidän ihastuksellaan ei
ollut mitään rajaa varsinkin kun kuultiin, että tämä villi
lappalainen </span></span></span></span><strong><span style="color: #000099;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;">syö
aamiaisekseen hylkeenrasvaa ja poronkoipea, puolisekseen
sudenhäntälientä ja taas hylkeenpaistia sekä päivällisekseen
karhunlihakeittoa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.”</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkala –
Kalajoen junkkari</span></p><div dir="LTR" id="post-body-3891490083579331490">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYwNaUZkU8hj2WN2OBLuNVvB1uI6oU0C5p_xLDDnyliIR8S7o__XPObNLS_bmcPplrhs_ueJ2dqc4OZWKNuGJsQ-v_n-3EcSd3Z2dvLeOuS16djtvQ5a18WDDLfHIMvaWlviiqm7U0sNO6/s1600/Kurikkala+1+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="556" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYwNaUZkU8hj2WN2OBLuNVvB1uI6oU0C5p_xLDDnyliIR8S7o__XPObNLS_bmcPplrhs_ueJ2dqc4OZWKNuGJsQ-v_n-3EcSd3Z2dvLeOuS16djtvQ5a18WDDLfHIMvaWlviiqm7U0sNO6/w321-h556/Kurikkala+1+001.jpg" width="321" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Länsi-Eurooppa
kiemurteli suursodan kynsissä alkuvuodesta 1941. Saksalaiset olivat
miehittäneet Tanskan, Norjan, Belgian, Ranskan ja Alankomaat,
alkoivat Erwin Rommelin johdolla taistelun brittejä vastaan
Pohjois-Afrikassa ja valmistelivat suurhyökkäystä
Neuvostoliittoon.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Italian sotaretki
Kreikkaa vastaan oli käynnistynyt huonosti ja uusia divisioonia
kuljettiin Adrian meren yli koko alkuvuoden 1941. Sodasta huolimatta
maa oli valmis järjestämään MM-hiihdot helmikuussa. Näyttämöksi
valittiin Cortina d`Ambezzon talviurheilukeskus Dolomiiteilla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Cortinana kisoista tuli
tynkäkisat ja myöhemmin niiltä otettiin MM-kisojen arvo, koska
monet maat jäivät syrjään maailmansodan takia. Saksalaisten jo
vuonna 1940 miehittämä Norja ei osallistunut, mutta sen sijaan
puolueeton Ruotsi ja välirauhasta nauttiva Suomi lähettivät
parhaat miehensä Italian alpeille.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Monet Cortinaan
matkanneista suomalaishiihtäjistä olivat kokeneet talvisodan
pakkaset, kauhut ja taistelut. Poikkeuksiakin oli, kuten Jussi
Kurikkala, ruununraakki, kutsunnoissa hylätty pohjalainen, jonka
keuhkot olivat lääkäreiden mukaan liian heikot kestämään sodan
rasituksia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Toisenlaisia rasituksia
ne kyllä kestivät: Yhtään ainoata lepopäivää ei Jussi
Kurikkala pitänyt joulukuussa 1940, pari kuukautta ennen Cortinan
kisoja, jolloin hän asusti Iisvedellä, Savossa. Ensimmäisen
kerran hän harjoitteli ennen kuin meni töihin sahalle, toisen
kerran täysimittaisen työpäivän jälkeen, kolmannen kerran ennen
nukkumaan menoa. Harjoituskertoja kertyi joulukuussa 50 ja
kilometrejä liki 1200; jokaisen kerran jälkeen olivat vaatteet
vääntömärät. Ei edes jouluaattona mies levännyt, ei liioin
joulupäivänä, ja silloin joskus kun hän harjoitteli juosten,
mäkeen pitkävartiset hiihtokengät jalassaan. Ja olipa takana
vaikka päivänpituinen harjoitusrääkki, niin ennen nukkumista hän
keskuteli vain yhdestä aiheesta – millainen harjoitus tehdään
seuraavana päivänä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Harjoitusmäärissä ei
yksikään suomalainen urheilija yltänyt samaan kuin Jussi
Kurikkala. Hän oli itsensäkiduttajien heimoa, joka rääkkäsi
ruumistaan, koska saoi siitä nautintoa, palava fanaatikko, joka
halusi harjoitella ja kilpailla kivun ja kärsimyksen kautta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kuiva, harmaa
sammaleen peittämä metsäkangas, missä salskeat petäjät
kohottavat oksiaan päivää kohti, levittäytyy paksun hiekan
peittämän tien sivuille, ja vähitellen tasainen maasto saa
pintaansa loivia kohoumia. Siiponjoki pistäytyy silloin tällöin
tien läheisyyteen, heittää komeita mutkia ja katoaa taas
metsään. Lähempänä Kurikkalaa se ilmestyy uudelleen näkyviin
näytellen parhaita puoliaan, jyrkkiä hiekkatörmiään ja
muutamia hauskoja pikkusaariaan. ….Ja siinä pitkin jokivartta
ovat ne hiekkatörmät, joita mies kesällä tempoilee ylös ja
alas, jotta hiekka pöllyää, talvella trenaailee niissä
suksillaan. Törmien takana näkyy pienoinen Kurikkalan kyläkin...</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Noin kuvattiin Urheilijan
Joulussa 1937 sitä ympäristöä, missä Jussi Kurikkala syntyi,
varttui ja hiihtämisen aloitti. Parimetrinen joentörmä oli
pannukakkumaiseman korkein kohta, joten mäet oli haettava muualta.
Ja Jussi Kurikkala haki, jytysi omalla kustannuksellaan Lappiin,
laski päiväkaudet tunturien rinteitä, nousi ja laski, kunnes
kintut kestivät laskut ja pää nousut. <span style="color: red;">Kesäiseen
aikaan sopi Kalajoella kyllä harjoitella ja Jussi Kurikkala myös
harjoitteli, käveli ja juoksi suksisauvat käsissä hiekkoilla ja
sai kyläläisiltä hullun maineen – ainakin aluksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxi5FUq-X1qR2mS-ZM20DqpxHrDJoqA0eV-BS11PLxroIz1Yy8L8-JGaFiPSo3wG0BSjKnkNOpaLRdEX2A-wq0jFVqLQsR9p3PLxQhYvG-nKDxs4qhwU1XYIK-kI5DbdpKVvgMvScBI0lL/s1600/Kurikkala+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="473" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxi5FUq-X1qR2mS-ZM20DqpxHrDJoqA0eV-BS11PLxroIz1Yy8L8-JGaFiPSo3wG0BSjKnkNOpaLRdEX2A-wq0jFVqLQsR9p3PLxQhYvG-nKDxs4qhwU1XYIK-kI5DbdpKVvgMvScBI0lL/w395-h473/Kurikkala+2+001.jpg" width="395" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Suomalaishiihtäjät
olivat aina lähteneet jäyhän vakaista ympäristöistä, missä
lempinimet maistuivat suussa yhtä ätläkän maikeilta kuin
jälkiruoka. Niin lähti Kurikkalan Jussikin, mutta hänetpä
nimettiin Sisu-Jussiksi ja Kalajoen Junkkariksi eikä suinkaan
turhaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kerran hän katkaisi
ranteensa pudotessaan rekiltä, nappasi läkin päähänsä, kipusi
pyörän satulaan ja polki lääkärille 25 kilometrin päähän.
Äiti ehti nähdä käden, joka oli ”väärä kuin kirnun veivi”,
ja pyörtyi. Veli polki perässä minkä ehti, mutta huoli oli
turha. Ei löytynyt Jussia tienojasta vaan hän palaili jo takaisin
käsi lastassa,</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ulos ja niin kovalle että
joka paikka on märkänä! Se oli Jussi Kurikkalan lääke flunssan
oireisiin. Ei niihin tarvittu pulvereita, eikä pillereitä, vahva
ja terve sydän kylläkin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Eräässä suhteessa
Jussi Kurikkala ei liene tavannut vieläkään voittajaansa; aina
jos oli pakko hän otti irti itsestään kaiken , enemmänkin,
horjui ja hoipuroi maaliin käsivarret märkinä riepuina, mutta ei
antanut periksi, ei koskaan hiljentänyt vauhtiaan, vaikka
pahoinvoinnin huurut kohosivat silmiin ja sumensivat ne. Ja auta
armias jos joku harjoitusladuilla pyrki ohi tai kolisteli hänen
suksenkantojaan. Silloin Sisu-Jussia vietiin kuin viimeistä päivää!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Cortinan taivat oli
tähtikirkas helmikuun seitsemännen päivän iltana 1941.
Pakkasaseita oli viisi ja elohopeapatsas kutistui edelleen. Viisi
peninkulmaa hiihdettäisiin ilmeisesti lentokelillä. Ja se oli
Jussi Kurikkalan keli se!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Samantyyppinen sää oli
vallinnut Gubalowka-vuorten rinteillä Zakopanen MM-kisoissa kaksi
vuotta aikaisemmin; pakkasta ja kova latu. Jussi Kurikkala oli
silloin hiihtänyt 18 kilometrin maailmanmestariksi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Aivan ensimmäistä
kertaa Kalajoen mies oli nuuhkinut MM-latujen tuoksuja Chammonix`ssa
helmikuussa 1937; pikamatkan viides sija ja viestihopeaa. Kolmannen
osuuden hän oli kiskonut niin vimmatusti, että otti kiinni
norjalaisten minuutin ja kuudentoista sekunnin etumatkan ja syöksyi
vaihtoon 12 sekuntia ennen Sigurd Röeniä.</span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kurikkala syö
aamiaisekseen hylkeenrasvaa ja poronkoipea, puolisekseen
sudenhäntälientä ja taas hylkeenpaistia, päivällisekseen
karhunlihakeittoa, kirjoitti Paris Soir-lehden toimittaja ja
hekumoi eksoottisilla mielikuvilla.</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ei niin pientä pilaa
ettei totta toinen puoli. Hylkeenpyynti Pohjanlahden jäillä oli
tuohon talveen asti ollut Jussi Kurikkalan mielipuuhaa. Ajopuun
varressa oli työnnettävä päivittäin eteenpäin peninkulmaisia
taipaleita hikisenä ja kuumissaan, ja kun putosi veteen, täytyi
vaatteet vaihtaa tuulessa ja pakkasessa ja kuivattaa sukat
käärimällä ne rinnan ympäri ihoa vasten. Voimat kasvoivat,
luonto lujeni. Ja ennen kuin pyynti taas jatkui, kuparinruskea mies
imi hylkeenverta suoraan luodin reiästä. Raskas tyä vaati
raskaita polttoaineita.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIBGoF0gAcddmnNZXMTTWCK8oI-mmjrEDxq6CCfBCHwk8it9qXRzIHrA6KdtnRdtcmvYi5WqC9D6gV9GlctpacbPWMnh2tNYaRWEpxaJzcUVN69xK0lpr0UTb1fLfRGjQqsS1NFXDuCe04/s1600/kurikkala+3+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="527" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIBGoF0gAcddmnNZXMTTWCK8oI-mmjrEDxq6CCfBCHwk8it9qXRzIHrA6KdtnRdtcmvYi5WqC9D6gV9GlctpacbPWMnh2tNYaRWEpxaJzcUVN69xK0lpr0UTb1fLfRGjQqsS1NFXDuCe04/w371-h527/kurikkala+3+001.jpg" width="371" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Pelätyin vierasmaalainen
Cortinan lähestyvällä 50 kilometrillä oli Ruotsin Alfred
Dahlqvist. Hän oli jo voittanut 18 kilometriä ja jättänyt Jussi
Kurikkalan toiseksi; suomalainen oi saanut kuusen oksilta lunta
silmilleen, oli puolisokeana myllännyt alamäkeä ja suistunut
mutkassa monttuun, oli menettänyt kalliita sekunteja; voittoon
asti eivät nekään tosin olisi vieneet.</span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hyvät herrat! Olen
saavuttanut tavoitteeni. Muita aluevaatimuksia minulla ei ole
Euroopassa. Håsjön ja Rooman välinen akseli on lujempi kuin
milloinkaan. Otan kansainvälisen lehdistön edustajat vastaan kelo
viisi keltaisessa salissa!</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sanansa Alfred Dahlqvist
lausui heti 18 kilometrin maalissa, Joku tajusi ne pöyhkeydeksi,
joku harkintakyvyttömyydeksi. Kuitenkaan ei sanoista, äänenpainoista
eikä asennosta voinut erehtyä; ne olivat herjaa ja lensivät Adof
Hitlerin ja – Benito Mussolin suuntaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Suomalaiset kuuluivat
niihin, jotkapitivät Alfred Dahlqvistiä pöyhkeilijänä, he
vilkaisivat toisiinsa ja hymähtivät. Hymy hyytyi viidenkympin
aikana. Edellisillan lupaava pakkanen oli vaihtunut täydelliseksi
ruotsalaissääksi; muutama aste lämmintä, varjossa luistava keli,
auringossa vesikeli, metsässä uutta lunta. Sekoita siinä oikeat
tökötit suksen pohjiin!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Lähtöpaikan
vähälukuisessa katsojajoukossa kävi kohahdus. Tuntui kuin Jussi
Kurikkala olisi juossut edellään lähteneen Elis Wiklundin kiinni
jo ensimmäisellä 200 metrillä. Ensimmäiseltä latuasetelmalta
kerrottiin, että hurja suomalainen oi repinyt minuutin kaulan
parhaaseen ruotsalaiseen ja vielä pidemmän kaikkiin muihin.
Ruotsalaiset töhersivät joukolla voidepurkkien kimpussa, kun Jussi
Kurikkala reuhtoi rinnettä ylös ja alas toista, varjosta aurinkoon
ja auringosta varjoon. Sukset lipsuivat lähes joka potkulla mutta
siitä viis. Ei laantuisi vauhti vaikka latu heinä kasvaisi! Nyt
hiihdetään Suomen puolesta!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNXQvPY3S3z-O2CDMrPvycSes3sdlOo8kuxTfEIzjWQPCaMR6cfR0aOoQ1UFooOZaQwGK1oACv2k_zCm69KxD7Epx6ZDIkg47Wz2p5tPPJqwmOW4GBo4QM10L9uPTYo8DhQfOfEuHTLxn/s1600/kurikkala+4+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="518" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNXQvPY3S3z-O2CDMrPvycSes3sdlOo8kuxTfEIzjWQPCaMR6cfR0aOoQ1UFooOZaQwGK1oACv2k_zCm69KxD7Epx6ZDIkg47Wz2p5tPPJqwmOW4GBo4QM10L9uPTYo8DhQfOfEuHTLxn/w363-h518/kurikkala+4+001.jpg" width="363" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vasta puolimatkassa Jussi
Kurikkala malttoi hengähtää. Lievä tyytyväisyys hyrräsi
mielessä, sillä hän oli ajanut kiinni kovana pidetyn naapurimaan
Mauritz Bränsströmin.Ja ruotsalainen oli lähtenyt matkaan kuusi
minuuttia aikaisemmin! Jossain sisimmässä kolkuttivat silti
rasvamestari Esa Rossin sanat: - Rasvaa sukset viidesti, muistahan
se!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkala pysähtyi,
sutaisi voidetta pohjiin, henkäisi syvään ja kiskoi taas eteenpäin
hartiat kuperina. Pikamatkan voittaja Alfred Dahlqvist oli jäänyt
jo seitsemän minuuttia. Hän ei ollut pöyhkeillyt, hänellä ei
tosiaan ollut enää aluevaatimuksia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Enää ei Jussi
Kurikkalan meno jatkunut yhtä raivopäisenä. Keskipäivä likeni,
ilman lämpeni ja keli vaikeutui edelleen. Pelkkä sisu ei
riittäisikään. Mies kirosi, repäisi sukset jalastaan ja veteli
voidetta pohjiin kädet töhryisinä. Matkaa oli vielä runsas
peninkulma. Mutta tuskin hän ehti lykkiä puolet siitä, kun sukset
jälleen iskivät kiinni kuin kiisseliin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Mauritz Bränsström,
kiinniajettu, meni menojaa. Hän oli saanut suksensa mahtavaan
luistoon. Kilometri kilometriltä hupeni suomalaisen ajallinen
matka, Kuusi minuuttia kutistui viideksi, neljäksi, kolmeksi,
kahdeksi.. Vain hiljaiset appimaisemat todistivat valkopukuisen
ruotsalaisen yhä kiihtyvää menoa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vajaa kilometri taaempana
Jussi Kurikkala taisteli sisulla eteenpäin; kolme voitelu pienen
mäen alla pari kilometriä ennen maalia mutta loisto silti huono.
Ja kun voimia ja haluja riittäisi vaikka hiihtäisi saman tien
Suomeen!</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Loppukilometrit Jussi
Kurikkala mylläsi kuin itse sisun ruumiillistuma eikä päästänyt
voittoa käsistään. Runsaat puolitoista minuuttia ennen armonajan
umpeutumista hän lykki maaliin – voittajana:</span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ei väsytä! olivat
Jussi Kurikkalan ensimmäiset sanat Martti Jukolan ojentamaan
mikrofoniin; haastattelija oli hengästyneempi kuin haastateltava.</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen junkkari puhui
mikrofoniin kauan, rauhallisesti ja hillitysti, selkeästi ja
humoristisesti; murre oli pitkätavuista, eteläpohjalaista, kuin
lakeus itse. Ääninauha ei ole säilynyt, mutta haastattelun
viimeiset sanat tunnetaan:</span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Olen iloinen että
pieni isänmaa, Suomi, sai tämän voiton...</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Samaan aikaan kuin Jussi
Kurikkalan ajatukset lähtivät eetteriin ja Suomeen; saksalaiset
pommikoneet moukaroivat Lontoota ja Maltan saarta, saksalaiset
sukellusveneet torpedoivat englantilaisia kauppalaivoja ja
saksalaiset panssaridivisioonat käänsivät telaketjujaan hitaasti
kohti itää. Hiihtolatujen ylle lankeavan suursodan varjo oli pimeä
ja pelottava eikä Suomellakaan ollut rauhan aikaa jäljellä enää
kuin runsaat neljä kuukautta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Maailmansota riehui,
vuodet vierivät ja kansainvälinen kilpailutoiminta pysyi lamassa.
Ruotsalainen hiihtoväki odotti rauhaa – itsekkäästä syystä:
se halusi jo vihdoinkin tietää, kuinka hyvä heidän sankarinsa
Mora-Nisse Karlsson oikeastaan oli.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vastauksen aika tuli
vasta helmikuun 19. päivänä 1945, mutta tuli kuitenkin. Sinä
päivänä Mora IK järjesti hiihtokilpailut, joden vetonaulana oli
Mora-Nissen ja maailmanmestari Jussi Kurikkalan kaksintaistelu.
”Sisu-Jussin” 50 km:n maailmanmestaruudesta Cortinassa oli
kulunut neljä raskasta vuotta, mutta hänen nimellään oli edelleen
hohtoa läntisessä naapurimaassa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkalan asiat
eivät kuitenkaan olleet niin hyvin kuin Cortinan päivinä, Jo
lapsena hänellä oli ollut poskenseudussa patti; kun hän rasitti
itseään, se suureni, kun hän puristi sitä, se hävisi. Pahkuraa
oli yritetty poistaa kotipuolessa Kalajoella mutta tuloksetta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kasvain laajeni -ulottui
alaleuasta poskelle asti, ja päänsärky paheni. Päänsärystä
hän oli kärsinyt jo ennen sotia: kovan rasituksen jälkeen se
tavallisesti oli alkanut, oli hämärtynyt ensin silmäät
puristanut sitten viidettäkin tuntia, Vuoden 1944 puolella
särkykohtaukset olivat alkaneet toistua viikoittain. Usein niihin
liittyi tajuttomuutta, joskus jopa usean minuutin ajan. Oli seurannut
passitus sairaalaan ja kallotutkimuksiin, mutta mitään elimellistä
vikaa ei ollut havaittu; viisi kuukautta hoitoa, sitten kotiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Katsoin pitkään
pientä miestä, jonka yllä oli ryppyiset sotilasvaatteet ilman
merkkejä, ilmeisesti jostain sairaalan nurkasta siepatut. Niin oli
asu kuin palaavalla sotavangilla. Mies oli Kurikkalan näköinen,
onko tuo sittenkin Jussi? No, mutta jo mies mennyt kuntoon. Jussi
se oli, joka palasi sairaalasta, kertoi eräs hiihtäjätuttava.</span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkala tuli
kotiin joulukuun 15. päivänä 1944, harjoittelun hän aloitti
joulukuun 16.päivänä. Tammikuussa kilometriä 838, lepopäiviä
neljä. Mora-Nisse vaviskoon! Kuitenkin kasvain oli välillä lähes
nyrkin kokoinen ja päänsärky iski heti, kun mies rasitti
itseään tai kantoi painavia taakkoja. ”Sisu-Jussi” oli enemmän
kuin nimensä veroinen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Moran kauppalassa oli
5000 asukasta, mutta ladun varteen vyöryi 8000 ihmistä etäisiltä
Taalainmaan salokulmilta saakka. Mora-Nissen ja suomalaisen
maailmanmestarin taistelu oli nähtävä. Sotavuodet olivat olleet
ankeaa aikaa hiihtoväelle, nyt se imi kilpailun huumaa päihdyksiin
asti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Matka oli 30 kilometriä.
Kahden peninkulman jälkeen Mora-Nisse johti vain kolme sekuntia.
Maaliin hän hiihti yli puolitoista minuuttia nopeamassa ajassa kuin
Jussi Kurikkala.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Parin kuukauden
harjoittelu ei ollut korvannut viiden kuukauden sairaalassaoloa,
vaikka ”Sisu-Jussi” olikin harjoitellut sairaalan kylpyhuoneessa
paikoillaan juosten.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Tunnelmat Morassa olivat
silti mahtavat ja palkintoja riitti. Suomen lähetystöltä täytyi
pyytää apua, ennen kuin kaikki saatiin kotimaahan. Järjestävä
seura, Mora IK, ei pihistellyt, sillä pääsylipputulotkit oli
huimat.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kasvain oli ja pysyi
Jussi Kurikkalan poskessa mutta ei tuhonnut häntä. Se oli
verisuonikasvain, hyvänlaatuinen. Kasvojen oikean puolen ja
ohimonseudun lihakset pyrkivät surkastumaan ja päänsärky
vaivasi, mutta kuolemantaudista ei ollut kyse.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkala asettikin
uudet tavoitteet: ensin Sankt Moritzin talviolympialaisiin ja sitten
Lontoon kesäolympialaisiin – maratonille. Kumpikaan ajatus ei
ollut hiekalle rakennettu, ei jälkimmäinenkään:</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jussi Kurikkala oli
sotavuosina hallinnut ylipitkiä juoksumatkoja yhdessä toisen
hiihtäjämaailmanmestarin Eino Olkinuoran kanssa. Kesällä 1946
hän oli sijoittunut kolmanneksi SM-maratonilla, jonka kaksi parasta
valittiin Oslon EM-kisoihin. He olivat Mikko Hietanen ja Väinö
Muinonen, jotka juoksivat Oslossa kaksoisvoiton Suomelle...</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Toiseen tavoitteistaan
Jussi Kurikkala ylti: hänet valittiin Lontoon olympiamaratonille
1948. Wembleyn stadionille hän saapui kahdentenatoista, mutta sai
ratakierroksella päästää ohitseen ruotsalaisen Ivar Mellinin,
jalat eivät pitäneet, silmissä hämärsi. Yhtä vaikea oli ollut
koko viimeinen peninkulma kostean kuumilla Lontoon kaduilla, mutta
”Sisu-Jussi” oli ”Sisu-Jussi” , loppuun asti.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz53jGAMkp9TE9EhiLSjTKXpxCq-XfSbbec-seasHC_BEefEObvTta-8MtZYEkAj1bFRVEmjIsvmSGnZLUHeAj4DpUo9nKe76RItZ1B9yM3HTSEfCIEKNvJuz8uGzIdXRvoJfvZ1gFyAJPdjEqHWronO4znRtax8ctp3iTPAVNmbrsrsgfcmGKpNRFEA/s564/Jussi%20Kurikkala%20ja%20Mikko%20Hietanen%20Lontoon%20maraton.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="500" data-original-width="564" height="404" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz53jGAMkp9TE9EhiLSjTKXpxCq-XfSbbec-seasHC_BEefEObvTta-8MtZYEkAj1bFRVEmjIsvmSGnZLUHeAj4DpUo9nKe76RItZ1B9yM3HTSEfCIEKNvJuz8uGzIdXRvoJfvZ1gFyAJPdjEqHWronO4znRtax8ctp3iTPAVNmbrsrsgfcmGKpNRFEA/w456-h404/Jussi%20Kurikkala%20ja%20Mikko%20Hietanen%20Lontoon%20maraton.jpg" width="456" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hiihtonsa Jussi Kurikkala
oli hiihtänyt mutta ei vielä juoksijaan juossut. Jossain taustalla
välkkyi toive toteuttaa se mikä hänen oli pitänyt toteuttaa jo
kesällä 1940 – juosta maraton omissa olympiakisoissa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Harjoitus koveni jälleen,
38 ikävuotta eivät painaneet: useita neljän peninkulman lenkkejä
joulukuun alusta 1950.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sitten ilmestyivät tutut
vatsavaivat mutta pahempina kuin ennen; käristetyt ruuat olivat
aiemmin aiheuttaneet polttoja ylävatsalle, nyt sen ympärilä oli
kuin vanne. Mies tiukensti harjoitustahtia, hierotti, juoksi ja
hiihti, mutta vaivat eivät väistyneet.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun kunto huononi, Jussi
Kurikkala meni sairaalaan. Röntgenkuvaus Jyväskylässä, toinen
Helsingissä. Vatsahaava, kuului diagnoosi. Tammikuun lopulla 1951
Jussi Kurikkala heilautti kättään vaimolleen, tyttärelleen ja
kaksospojilleen, jotka jäivät kotipihaan hiihtelemään.
Hyvästijättö oli viimeinen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kirurgisessa sairaalassa
Helsingissä löydettiin Jussi Kurikkalan vatsalaukun yläosasta
syöpäkasvain, joka oli levinnyt kaikkialle – vatsapaitaan,
maksaan ja vatsakalvoon. Leikkaus ei auttanut. Maailmanmestari Jussi
Kurikkala maaliskuun 10. päivänä 1951. Suomen Urheilulehti
julkaisi hänen testamenttinsa urheiluväelle:</span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vaikka onkin suurta
saavuttaa mainetta urheilun kilpakentill, tärkeämpää on
kuitenkin sielun pelastuminen. Muistakaa, pojat, Jumalaa ja
iänkaikkista elämää.</span></p>
</li></ul>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Junkkarit </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Voimistelu-
ja Urheiluseura Junkkarien perustavana kokouksena voidaan pitää 19.
tammikuuta 1930 pidettyä Kalajoen Nuorisoseuran Urheiluosaston
(KNSU) kokousta. Uusi seura järjestäytyi tässä tilaisuudessa ja
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin <b>Niilo
Ojala </b>sekä
muiksi johtokunnan jäseniksi <b>Eemil
Pehkonen, Kalle Pajala, Eino Kangas, Kalle Heusala, Leevi Myllylä,
</b>Vasankarista
<b>Erkki Niemelä</b>,
Metsäkylästä <b>Tuomas
Tammela</b>,
Käännästä <b>Arvo
Tilvis</b>,
Tyngältä <b>Veikko
Torvi </b>ja
Rahjasta <b>J</b><b>aakko
Roukala</b>.
Sihteeriksi valittiin <b>Kalle
Heusala.<br /></b>Ajan
tavan mukaan voimistelu oli alkuvuosina keskeinen urheilumuoto.
Vuodelta 1932 sen johtajina ja vetäjinä mainitaan <b>Leevi
Myllylä, Yrjö Heusala ja Taavi Härkönen</b>.
Vuonna 1934 lähetettiin 11- miehinen voimistelujoukkue Helsingin
valtakunnallisilla voimistelujuhlilla järjestettyyn suureen
yhteisnäytökseen. </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiihto
on kuulunut alusta lähtien seuran päälajeihin. Junkkarien kaikkien
aikojen maineikkain urheilija Jussi Kurikkala teki nuoren seuransa
nimen tunnetuksi jo 1930-luvulla, jolloin hän voitti 18 kilometrin
maailmanmestaruuden Puolan Zakopanessa 1939 ja kuului jo vuotta
aikaisemmin Lahden MM-kisojen viestissä Suomen
kultajoukkueeseen.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kurikkala
voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 1936 pikamatkalla, mutta
putosi vielä niukasti olympiajoukkueesta. Seuraavana vuonna
Kurikkala kävi ensimmäiset suuret arvokisansa Ranskan Chamonix´ssa,
mistä oli tuomisina MM-viestihopeaa. Chamonix´n MM-hiihtojen
jälkeen Kurikkala siirtyi muutaman muun huippuhiihtäjän tavoin
Iisvedelle Esa Rossin talliin, joka tarjosi mahdollisuuden
kokopäiväiseen harjoitteluun ja lisäksi hyvän maaston. Aikansa
kovimpiin harjoittelijoihin kuulunut Jussi Kurikkala koki pitkän
uransa huippuhetket Italian Cortinassa 1941, missä hän voitti
MM-kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä tuli toiseksi
pikamatkalla. Toisen Suomen mestaruutensa hän saavutti sotatalvena
1944 Ounasvaaran 50 kilometrillä. Toinen maailmansota vei
Kurikkalalta mahdollisuuden osallistua hiihtäjänä Olympiakisoihin.
Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä vain 38-vuotiaana talvella
1951.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><strong><span style="color: #0033cc;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Kurikkalan muistokisat</span></span></span></strong><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ovat
Kalajoella erityisesti olleet </span></span></span><strong><span style="color: #0033cc;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1960-luvulla
merkittävä kansallinen hiihtotapahtuma</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tuolloin voittajien joukossa olivat muun muassa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Veikko
Hakulinen</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
Eero Mäntyranta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalevi
Hämäläinen</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalevi
Oikarainen </span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Helena
Takalo</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Junkkarihiihdon
alkutaival</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Junkkarien
1930-luvun ja 1940-luvun alun muita menestyneitä hiihtäjiä olivat
Saima Kärjä (myöh. Siipola) ja Lauri Suni. Saima Kärjä voitti
Ounasvaaralla 1938 naisten sarjan ja oli seuraavana vuonna paras myös
naisten Oulun hiihdossa. Lauri Suni hiihti alkutalvella 1941 hienosti
13 sijalle Suomen MM-karsinnoissa.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1930-luvun
lopulta aina 1950 luvun alkuun saakka parhaisiin junkkarihiihtäjiin
kuului myös Mauno Kärjä, joka ylti päälajissaan pyöräilyssä
maan parhaimmistoon ja lähelle olympiaedustusta. 1950- ja
60-luvuilla Kalajoen Junkkarien hiihtäjät eivät saavuttaneet
mainittavaa valtakunnallista menestystä. Merja Myllylän 19-20
vuotiaiden SM-pronssi talvella 1980 oli ensimmäinen merkittävä
valtakunnallinen tulos sitten Jussi Kurikkalan.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Junkkarien kasvatti Ossi Juola kuului veljensä Veikon ohella
1960-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan hiihtoparhaimmistoon. Kanadaan
muutettuaan Ossi Juola ylti uudessa kotimaassaan useisiin
veteraanihiihdon maailmanmestaruuksiin.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Arvokisamenestystä</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mauno
Juola nousi ensimmäiseksi Junkkarihiihdon juniorien Suomen
mestariksi 1990-luvun alussa ja kuului 1993 MM-pronssia
saavuttaneeseen Suomen 20-vuotiaiden viestijoukkueessa. Mauno Juola,
Janne Ojala ja Kalle Junnikkala hiihtivät puolestaan juniorien
SM-viestikultaa 1992. Jokainen heistä on menestynyt myös yleisessä
sarjassa; Junnikkala tosin ensisijaisesti hiihtosuunnistuksessa,
missä hänellä on yksi maailmancupin osakilpailuvoittokin.
Juniorien SM-viestimitalia juhlittiin myös 1993, jolloin Mauno
Juolan, Veli-Matti Junnikkalan ja Janne Ojalan muodostama kolmikko
saavutti pronssia. Annika Anttiroiko oli samoissa Keravan kisoissa
20-vuotiaiden viides ja viestikolmikko, johon hänen lisäkseen
kuuluivat Marika Suni ja Katja Ojala tuli seitsemänneksi.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Junkkarien
selviytyminen miesten viestissä SM-kisojen 11. sijalle Pellossa 1993
ja yhdeksänneksi Saarijärvellä 1994 enteili sitä vahvaa nousua,
joka muutamaa vuotta myöhemmin tuotti SM-viestihopeaa 1998 ja myös
henkilökohtaisen SM-mitalin talvella 2000. Junkkarien joukkueissa on
vat 1990-luvun SM-viesteissä hiihtäneet seuran omat kasvatit Mauno
Juola, Janne Ojala, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall sekä muualta
siirtyneet Mika Viitala, Marko Santapakka, Marko Kinnunen, Kuisma
Taipale ja Kusti Kittilä.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vantaalla
1997 Junkkarit oli jo mitalien tuntumassa tullen viidenneksi
joukkueella Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne
Ojala. Seuraavana talvena Puijolla oli riemastuttavasti tuomisina
viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan
tilalla hiihti Marko Kinnunen, jonka loistava kolmas osuus nosti
Kalajoen lopulliselle sijalleen. Seuraavana talvena sama joukkue oli
Inarissa kuudes, mutta talvella 2000 jouduttiin Joensuussa tyytymään
yhdeksänteen sijaan osittain varamiehisellä ryhmällä, johon
kuuluivat Kusti Kittilä, Kuisma Taipale, Janne Ojala ja Marko
Santapakka.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aikaisemmalla
urallaan jo viisi miesten SM-mitalia hiihtänyt ja sekä MM- että
Olympiakisoissa nähty Kuisma Taipale lykki ensimmäisenä
junkkarivuotena pronssille Joensuun 50 kilometrin
SM-yhteislähtökisassa ja oli kaksi muuta kertaa talven SM-lähtöjen
kärkikymmenikössä. Uransa parhaan ja tasaisen varman kauden 2000
hiihtänyt Marko Santapakka ylti Jyväskylän SM-hiihtojen 30
kilometrillä viidenneksi ja nousi kolme muuta kertaa
kärkikymmenikköön.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Junkkarit on hiihdon sinettiseura ja piiriluokittelun mukaan paras
hiihtoseura Keski-Pohjanmaalla.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-17544816349965153972023-05-12T17:48:00.001+03:002023-05-12T17:48:33.958+03:00Tarja Halonen tasavallan presidentti<p> </p>
<ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi82EOYrq2-3OWS8QWtfDzx4j9PLkCx2Q8CAw_OKiYPKbo_kjN-gWlFWM0iFj-qG98XQl-vRDCf8xrKUkGf96uFwxbEkjx9JEpj1N44K8Y374w9T5xrBUhbCq0Qj2RSKhWy9W_nlJiw6zPt0BTE1Vf4oFT2cgvyzbJcLFwaLKjHZpFpYSiIIkig3d4/s907/tarja%20ja%20putin.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="545" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi82EOYrq2-3OWS8QWtfDzx4j9PLkCx2Q8CAw_OKiYPKbo_kjN-gWlFWM0iFj-qG98XQl-vRDCf8xrKUkGf96uFwxbEkjx9JEpj1N44K8Y374w9T5xrBUhbCq0Qj2RSKhWy9W_nlJiw6zPt0BTE1Vf4oFT2cgvyzbJcLFwaLKjHZpFpYSiIIkig3d4/w379-h545/tarja%20ja%20putin.jpg" width="379" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalauksen
presidentti Tarja Halosesta on maalannut taitelija Rositsa Tancheva.
Maalauksen koko on 30x50 cm.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><b>Tarja
Halonen</b></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
presidentti s. 24. joulukuuta 1943 </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.google.com/search?sxsrf=ALiCzsa3c5NO4qfJnSOl7Is9hLWAE2AeEw:1660468689704&q=Kallio+(Helsinki)&stick=H4sIAAAAAAAAAOPgE-LQz9U3MM-uyFHiBLHMstPNUrTEspOt9AtS8wtyUoFUUXF-nlVSflHeIlZB78ScnMx8BQ2P1JzizLzsTM0drIy72Jk4GACVwwNfSwAAAA&sa=X&ved=2ahUKEwje-aPz_8X5AhUrlosKHYdUAIYQmxMoAXoECGMQAw">Kallio,
Helsinki</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Kaarina Halonen on suomalainen poliitikko. Hän toimi Suomen
tasavallan 11. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena
valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Hän astui virkaan 1.
maaliskuuta 2000, ja hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna
2006</span></span></span></span></span></p>
</ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Kaarina Halonen syntyi jouluaattona 1943 Helsingissä. Hänen
vanhempansa, rakennustyöläinen Vieno Halonen ja Lyyli Loimola
avioituivat toisen maailmansodan aikana. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Vieno
Halonen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
tyttären syntyessä rintamalla, ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Lyyli
Halonen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kävi
ansiotöissä muiden työläisvaimojen tapaan. Perheen koti oli
Kallion työläiskaupunginosassa. Isä jätti perheen Tarjan ollessa
vain kaksivuotias. Lyyli Halonen solmi uuden avioliiton vuonna 1950
sähköasentaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Thure
Forssin </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa,
josta tuli Tarjalle läheinen isähahmo ja aatteellinen esikuva. Myös
vahvan äidin arvomaailma on vaikutti tyttären maailmankuvaan. Lyyli
äiti arvosti hyviä ja vaatimattomia työihmisiä, rehellisyyttä
sekä oikeudenmukaisuutta</span></span></span></span></span><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tarja
aloitti opintiensä Kallion kansakoulussa syksyllä 1950. Neljä
vuotta myöhemmin hän siirtyi Kallion yhteiskouluun, mistä hän
kirjoitti työläissukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1962.
Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan Tarja
kirjoittautui syksyllä 1963 opiskeltuaan sitä ennen vuoden
taidehistoriaa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi
pääaineenaan rikosoikeus vuonna 1968.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;">Tarja
Kaarina Halonen syntyi jouluaattona 1943 Helsingissä. Hänen
vanhempansa, rakennustyöläinen Vieno Halonen ja Lyyli Loimola
avioituivat toisen maailmansodan aikana. </span></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Vieno
Halonen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;">oli
tyttären syntyessä rintamalla, ja </span></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Lyyli
Halonen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;">kävi
ansiotöissä muiden työläisvaimojen tapaan. Perheen koti oli
Kallion työläiskaupunginosassa. Isä jätti perheen Tarjan ollessa
vain kaksivuotias. Lyyli Halonen solmi uuden avioliiton vuonna 1950
sähköasentaja </span></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Thure
Forssin </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;">kanssa,
josta tuli Tarjalle läheinen isähahmo ja aatteellinen esikuva. Myös
vahvan äidin arvomaailma on vaikutti tyttären maailmankuvaan. Lyyli
äiti arvosti hyviä ja vaatimattomia työihmisiä, rehellisyyttä
sekä oikeudenmukaisuutta.</span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tarja
aloitti opintiensä Kallion kansakoulussa syksyllä 1950. Neljä
vuotta myöhemmin hän siirtyi Kallion yhteiskouluun, mistä hän
kirjoitti työläissukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1962.
Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan Tarja
kirjoittautui syksyllä 1963 opiskeltuaan sitä ennen vuoden
taidehistoriaa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi
pääaineenaan rikosoikeus vuonna 1968.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Työuransa
Tarja Halonen aloitti jo ennen juristiksi valmistumistaan
Luotonvalvonta oy:n lakimiehenä 1967. Parin vuoden jälkeen hän
siirtyi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) sosiaali- ja
järjestösihteeriksi, jossa hän kiinnostui politiikasta ja liittyi
sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Tarja Halonen palkattiin 1970
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) lakimieheksi, jolloin
hänestä tuli SAK:n ensimmäinen naisjuristi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tärkeän
askeleen kohti poliitikon uraa hän otti 1974, jolloin hänestä tuli
pääministeri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Kalevi
Sorsan </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">eduskuntasihteeri.
Halosesta tuli näin SDP:ta, istuvaa hallitusta ja
ammattiyhdistysliikettä yhdistävä side. Sorsa huomasi pian, että
nuori juristi oli itsenäisesti ajatteleva, mutta samalla
hallitukselle ehdottoman lojaali työtoveri. Kiinnostus politiikkaan
kasvoi. Vuonna 1977 Halonen aloitti lähes kaksikymmentä vuotta
kestäneen kunnallispoliittisen uransa, kun hänet valittiin
Helsingin kaupunginvaltuustoon.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Syksyllä
1978 Halosen oli tarkoitus osallistua valtakunnallisen
maanpuolustuskurssin kertausjaksolle kurssin emäntänä. Hänen piti
lentää tapaamista varten Kuopion Rissalaan, mutta lääkäri kielsi
lentämisen pitkällä olleen raskauden vuoksi. Lääkärin määräys
pelasti Halosen ja hänen vielä syntymättömän tyttärensä
hengen, sillä lentokone syöksyi maahan paluulennollaan Helsinkiin.
Kaikki koneen matkustajat kuolivat. Loppuvuodesta 1978 Tarja Halonen
ja hänen avopuolisonsa, SDP:n eduskuntaryhmän silloinen sihteeri
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Kari
Pekkonen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">saivat
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Anna</span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-tyttären.
Vuonna 1979 Halonen pyrki toistamiseen eduskuntaan SDP:n listoilta ja
tuli valituksi. Äiti Lyyli auttoi vauvan hoidossa ja olipa vauva
joskus mukana eduskunnassakin. Halonen ja Pekkonen erosivat
1980-luvun alkupuolella.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Eduskunnassa
työmarkkinajuristi Halosen ansiot huomattiin pian, ja hän sai
osakseen lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli muun muassa
sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja 1984–1987 ja lakivaliokunnan
varapuheenjohtaja 1991–1995. Poliitikkona Halonen oli tiukan
asiallinen, päämäärätietoinen ja kunnianhimoinen, mutta
toisaalta humaani, suvaitsevainen ja sydämellinen. Hänestä on
osuvasti sanottu, että hän on mielenkiintoinen yhdistelmä
aatteellista idealistia ja realistia ”saman hatun alla”.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Poliittisen
uransa aikana Halonen oli aktiivisesti mukana myös
järjestötoiminnassa. Se näyttää olleen hänelle pikemminkin
elämäntapa kuin harrastus. Hän on ollut mukana muun muassa
solidaarisuusliikkeessä sekä puolustamassa ihmisoikeuksia ja
rauhaa. Vaikka Halonen ei kuulunut luterilaiseen kirkkoon, hän on
ollut mukana myös kristillisessä työssä, kuten Suomen
Setlementtiliitossa. Hänen suvaitsevaisuudestaan kertoo, että hän
on toiminut luottamustehtävissä Seksuaalinen tasavertaisuus (</span></span></span></span></span><a href="http://seta.fi/" target="_blank"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">SETA</span></b></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
ry:ssä, rasismin vastaisessa valtuuskunnassa ja Romaniasiain
neuvottelukunnassa. Myös ikääntyneiden ihmisten ongelmat ovat
olleet lähellä Halosen sydäntä, ja hän on ollut mukana Vanhus-
ja lähimmäispalvelun liiton hallinnossa. Lisäksi hän on toiminut
erinäisissä kulttuuri- ja urheilujärjestöissä. Taide, kulttuuri
ja siirtolapuutarhan hoito ja liikunnalliset harrastukset toivat iloa
vapaa-aikaan.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ministeriuransa
Tarja Halonen aloitti 1987, jolloin hänet nimitettiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Harri
Holkerin </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
sosiaalihuolto-, alkoholi- ja tasa-arvoasioista vastaavaksi
sosiaaliministeriksi. Hän hoiti 1989–1991 myös pohjoismaisen
yhteistyöministerin tehtävää ja 1990 hänestä tuli
oikeusministeri. Ministeriura jatkui 1995 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Paavo
Lipposen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ensimmäisen
hallituksen ensimmäisenä naispuolisena ulkoasiainministerinä.
Päteväksi havaittu Halonen jatkoi ulkoasiainministerinä myös
Lipposen toisessa hallituksessa aina presidentiksi valitsemiseensa
saakka.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuoden
2000 presidentinvaalien lähestyessä SDP:ssä alettiin järjestää
puolueen esivaalia. Istuva presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Martti
Ahtisaari </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ilmoitti
vähän ennen ehdokkaaksi ilmoittautumisajan päättymistä, että
hän jää syrjään vaaleista kokonaan. Tarja Halonen valittiin
SDP:n ehdokkaaksi ja hän kävi presidenttitaistonsa Keskustan
puheenjohtajan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Esko
Ahon </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Toisella äänestyskierroksella Halonen sai 51,6 % äänistä ja
Suomi ensimmäisen naispresidenttinsä. Ainoastaan neljässä
maailman maassa on ollut naispuolinen presidentti ennen Suomea.
Vaalit teki jännittäviksi se, ettei Halonen edustanut niin
sanottuja perinteisiä arvoja: hänellä oli tunnetusti
vasemmistodemarin maine, hän eli avoliitossa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: #f4f4f4;">Pentti
Arajärven </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: #081520;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa
eikä kuulunut kirkkoon. Hänen arkisen rento olemuksensa,
asiantuntevat kommenttinsa sekä aidoksi koettu esiintymisensä
tekivät hänestä kuitenkin Ahoa suositumman.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maaliskuun
alussa 2000 virkaansa astunut presidentti Tarja Halosen ensimmäinen
presidenttikausi alkoi juuri uudistetun </span></span></span></span></span><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" target="_blank"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">perustuslain</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: #f4f4f4;"> </span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">merkeissä
Laki astui voimaan samana päivänä, kun Halonen astui virkaansa.
Hän puolusti sen mukaisia valtaoikeuksiaan määrätietoisesti
etenkin ulkopolitiikkaan ja puolustusvoimien komentajuuteen
liittyvissä kysymyksissä. Halonen linjasi rooliaan toteamalla, että
presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen.
Halonen hoiti sotilaalliset ja valtiolliset tehtävänsä yhtä
säntillisesti kuin edeltäjänsä, mutta korosti enemmän
tasa-arvokysymyksiä ja oli esiintymistavaltaan mutkattomampi.
Presidenttiin saattoi törmätä arkisissa merkeissä kaupassa,
bussissa tai vaikka vatsatanssitunnilla. Ensimmäisen
presidenttivuotensa kesällä hän meni yllättäen naimisiin
pitkäaikaisen elämänkumppaninsa tohtori Pentti Arajärven kanssa.
Halonen uudisti itsenäisyyspäivän juhlia, kun hän emännöi niitä
ensimmäistä kertaa. Juhlavieraiden joukossa oli aiempaa enemmän
nuoria vaikuttajia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja
kulttuuriväkeä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maaliskuussa
2002 Halonen alkoi johtaa YK:n globalisaation sosiaalista
ulottuvuutta selvittävää komissiota yhdessä Tansanian presidentti
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Benjamin
Mkapan </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Huhtikuussa hän tapasi Valkoisessa talossa tuoreen Yhdysvaltain
presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">George
Bushin</span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vuoden 2002 tapaaminen oli viimeinen virallinen tapaaminen pitkään
aikaan Yhdysvaltojen ja Suomen ylimmän johdon välillä, ja tämä
herätti Suomessa myöhemmin runsaasti keskustelua Suomen ja
Yhdysvaltojen suhteista. Halonen arvosteli 2000-luvulla kärkkäästi
George Bushin johtamaa hallintoa Irakin sodan aloittamisesta ja
myöhemmin myös hallinnon hyväksymistä kidutuksista. Halonen
totesi YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa pitävänsä
Yhdysvaltain johtamaa Irakin sotaa laittomana ja kansainvälisten
sopimusten vastaisena.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuoden
2003 vaalien jälkeen Suomi sai ensimmäisen naispääministerinsä,
keskustan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Anneli
Jäätteenmäen </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
tästä presidentti oli hyvin ilahtunut. Jäätteenmäen kausi jäi
kuitenkin lyhyeksi. Jäätteenmäki oli käyttänyt vaalien aikana
tietojaan Irakin sodasta SDP:n </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Paavo
Lipposta </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan.
Salaiseksi luokitellut tiedot oli hänelle vuotanut presidentin oma
neuvonantaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Martti
Manninen</span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Jäätteenmäki jätti eronpyyntönsä presidentille kesäkuussa
presidentin kesäasunnolla Kultarannassa ja hänen tilalleen
pääministeriksi nousi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Matti
Vanhanen</span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Halosen
toinen virkakausi alkoi maaliskuun alussa 2006 tiukan vaalikamppailun
jälkeisessä jännitteisessä tilanteessa. Vastapelurina oli ollut
Kokoomuksen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Sauli
Niinistö</span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Halonen voitti niukasti vaalin toisella kierroksella saaden 51,8 %
äänistä. Vaalivoittonsa jälkeen Halonen ilmoitti aikovansa olla
toisella presidenttikaudellaan rohkeampi, puhuessaan
hyvinvointiyhteiskunnan ongelmista. Halosen toisen kauden alkua
hallitsi keskustelu perustuslain uudistuksesta ja presidentin
valtaoikeuksien supistamisesta hallituksen eduksi. Halonen noudatti
määrätietoisesti vallitsevaa lainsäädäntöä etenkin
presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien osalta eikä suostunut
mukautumaan perustuslain tarkastamiskomitean esityksiin
valtaoikeuksien supistamisesta. Hän perusteli presidentin
valtaoikeuksien säilyttämistä sillä, että presidentti tarvitsee
todellista valtaa voidakseen toimia yhteiskunnallisena
arvovaikuttajana. Halonen osallistui arvokeskusteluun muun muassa
ottamalla puheissaan esille vanhusten aseman heikkoudet, suomalaisen
väkivallan ja uusköyhyyden. Hän korosti myös yhteisvastuuta,
tasa-arvoa ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä. Halonen on
todennut presidentin työssä olevan parasta sen, että saa olla
tekemisissä ihmisten arjessa merkittävien ajankohtaisten asioiden
kanssa. Presidenttikausiensa aikana Halonen teki yhteensä 270
ulkomaanvirkamatkaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Presidentti
Halonen kiinnittyi viimeisimpien virkavuosiensa aikana aikaisempaa
tiiviimmin YK:ta lähellä olevaan toimintaan. Vuonna 2009 Halonen
nimettiin Kansainvälisen naisjohtajaverkoston puheenjohtajaksi ja
2011 YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin neuvonantajapaneelin
puheenjohtajaksi. Tarja Halosen kausi Suomen tasavallan presidenttinä
päättyi 1.3.2012, ja kokoomuksen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><span style="background: transparent;">Sauli
Niinistö </span></b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">aloitti
virkakautensa. Viimeisimmässä lehdistötilaisuudessaan Halonen
sanoi aikovansa jatkaa osallistumistaan yhteiskunnalliseen
keskusteluun. ”Olen sellainen, että elän aina tässä hetkessä.”</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Presidentin
viimeistä virkavuotta kuvaavan </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;">Rouva
Presidentti </span></span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-elokuvan
ensi-illassa (28.3.2012) Halonen totesi, että se antaa presidentin
työstä hyvin kiireisen ja totuudenmukaisen kuvan.
Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtään lukuisissa
kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tarja
Halosen mukaan on nimetty pensasruusulajike vuonna 2011, jonka hän
itse istutti Kallion Torkkelinpuistoon ja puistikko Helsingin
kaupunginteatterin vieressä vuonna 2013, jolloin Tarja Halonen
täytti 70 vuotta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Tasavallan
presidentin Mauno Koiviston järjestämä oikeuspoliittinen
keskustelutilaisuus</b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(tunnetaan
nimellä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><b>Koiviston
konklaavi</b></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
oli presidentti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto">Mauno
Koiviston</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">koolle
kutsumaa tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten
edustajien tapaamista 6. toukokuuta 1992. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Presidentinlinna"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Presidentinlinna</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">an
kokoontui silloin noin 30 henkeä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Arvellaan,
että tässä tapaamisessa Koivisto painosti korkeimman oikeuden
jäseniä olemaan myötämielisempiä pankeille velallisten ja
pankkien välisissä oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi professori
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ylikangas">Heikki
Ylikangas</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">muistelee:</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">»Tilaisuuden
tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista –
mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus
tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.»</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koivisto
piti virheellisenä erityisesti Korkeimman oikeuden 3.4.1992 tekemää
päätöstä, jonka mukaan pankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti
nostaa lainansaajan korkoa. Koiviston mielestä tuomioistuinten oli
ajateltava erityisesti pankkien asemaa. Pankit kärsivät
massiivisista ongelmaluotoista toisaalta </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama">talouslaman</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuoksi
ja toisaalta siksi, että ne halusivat periä luotoista
devalvaatiokorotukset, mikä oli monelle yritykselle liikaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ainakin
tietokirjailija </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Pekka_Pietilä">Antti-Pekka
Pietilä</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjassaan
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Pankkikriisin
peitellyt paperit </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(2008)
ja toimittaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Konttinen">Seppo
Konttinen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjassaan
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Salainen
pankkituki </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(2007)
tulkitsevat niin että kokouksen jälkeen tuomioiden linja muuttui
velallisia kohtaan ankarammaksi ja pankeille edullisemmaksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Osanottajat"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Osanottajat</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden jäseniä</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Heinonen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(presidentti)</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki-Juhani_Taipale"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki-Juhani
Taipale</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Per-Johan_Lindholm"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Per-Johan
Lindholm</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Tulokas"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Tulokas</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li></ul>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">korkeimman
hallinto-oikeuden hallitusneuvos </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Hallberg"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Hallberg</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Itä-Suomen
hovioikeuden presidentti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Esko_Kilpeläinen&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Kilpeläinen</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vaasan
hovioikeuden presidentti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Rintala"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Rintala</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oikeushistorian
professori </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ylikangas"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Ylikangas</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">noin
20 muuta henkilöä</span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Muistiinpanojen_kohtalo"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muistiinpanojen
kohtalo</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koivisto
oli pyytänyt keskustelua Korkeimman oikeuden presidentin kanssa sekä
ennen että jälkeen varsinaista kokousta Koiviston keskusteluista on
olemassa muistiinpanot. Presidentti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen">Tarja
Halonen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätti
salata ne ulkopuolisilta</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">tarvitaan
parempi lähde</span></i></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tilaisuudesta
tehty 36-sivuinen muistio siirrettiin 2013 tasavallan presidentin
kansliasta </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallisarkisto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kansallisarkistoon</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jolloin toimittajat pääsivät tutustumaan siihen.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><br /></b></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Vakaan
markan politiikka</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">nimitti
Suomen Pankin johtajan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Harri
Holkerin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Holkerin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
ohjelmaan kuten myös </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koivisto
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Sorsa</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Liikanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.<br />Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen
yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000.
Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja
itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Koiviston
konklaavi on valtiopetos?</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Tasavallan
presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Mannisen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.<br /><br />Kokouksessa teemoina olivat<br />1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus<br />2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu<br /><br />Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heinonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
rouva </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tellervo
Koivisto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
KKO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki-Juhani
Taipale</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Per
Lindholm</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
KHO:n hallintoneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Hallberg</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
kihlakunnantuomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Markku
Arponen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
ylituomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Karikoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
pormestari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Kettunen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Itä-Suomen HO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Kilpeläinen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Vaasan HO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Rintala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Tulokas</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aulis
Aarnio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
apulaisprofessori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Kekkonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
erikoistutkija </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jyrki
Tala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Leena
Kartio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Mäenpää</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
dosentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Pöyhönen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kirsti
Rissanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaarlo
Tuori</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeustieteen lisensiaatti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Uotila</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
kansliapäällikkö </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Kalela</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
erityisavustaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Manninen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
Ratan johtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Aranko</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.<br />KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.<br /><br />Toukokuun tuomarineuvoston
kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kekkonen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Louekoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja S</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">eppo
Lindblom </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.<br />Soitin europarlamentaarikko </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anneli
Jäätteenmäelle </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kysyin ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan
alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002
käräjätuomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Nilsson.</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Asiapaperit
salaisiksi</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Presidentti
Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn
”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston
pyynnöstä ja tasavallan presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halosen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">määräyksestä.<br />-
Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei
tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori
Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden
ilmapiiristä.<br />Myös professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Ylikankaan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">mukaan
Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla
painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu
pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin
pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja
velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille
lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet
rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän
hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.<br /><br />Jos Koiviston
seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt
julistaa salaisiksi.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentti
Mauno Koivisto puuttui riippumattoman tuomioistuinlaitoksen
toimintaan perustuslain vastaisesti. Kysymyksessä on valtiopetos,
mikä ei vanhene koskaan. Presidentti Mauno Koivisto ohjeisti
oikeuslaitosta antamaan pankeille suosituimmuusasema
oikeudenkäynneissä. Tämä tarkoitti sitä, että pankit voittivat
ylemmissä oikeusasteissa. On tutkittu 5000 pankkioikeudenkäyntiä
ja vain yhdessä pankki on hävinnyt. Presidentti Koiviston
päätöksellä pankit pelastettiin. Tarkoitus oli vahvistaa pankkien
vakavaraisuutta jotta Suomi täyttäisi EY:hyn liittymisen
vaatimukset. Pankki ei voinut voittaa ylemmissä oikeusasteissa ellei
oikeusistuimet syyllistyneet rikolliseen toimintaan. Tämä merkitsi
sitä, että rikollisille annettiin syytesuoja.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSD6cE5jSWd81tVUNgXvFIBSJxDmRVhr-PU0MlHkFHBfLfZGFLfyoNibV4bYo87515VnnnOkonlXkSwQe8ox-X1rkZTKSaaTAkVblvhqgInhw3myLxBVmhI5oOTge9GbtWzpUXzQs9MbORLFHibmkTCaw7E4xCJcSMW_nO7ArFb5Kxu9pD3OLxXRA/s3501/halonen%20001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="545" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSD6cE5jSWd81tVUNgXvFIBSJxDmRVhr-PU0MlHkFHBfLfZGFLfyoNibV4bYo87515VnnnOkonlXkSwQe8ox-X1rkZTKSaaTAkVblvhqgInhw3myLxBVmhI5oOTge9GbtWzpUXzQs9MbORLFHibmkTCaw7E4xCJcSMW_nO7ArFb5Kxu9pD3OLxXRA/w397-h545/halonen%20001.jpg" width="397" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentti
Tarja Halonen on mukana valtiopetoksessa suojellessaan presidentti
Mauno Koiviston rikollista toimintaa.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtiopetokset
Suomessa</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk">https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Valtiopetokset
Suomessa</b></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa">https://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suomessa
poliittiset veljet ja siskot suojelevat kavereitaan ja tovereitaan
tavalla, joka ei vastaa käsitystä demokraattisesta länsimaasta.</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">DDR:n
tunnustamiskomitean hallituksen jäsenet olivat:<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kuuno
Honkanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
skdl; Tarja Halonen, sdp/SAK; </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ontro
Virtanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
skdl/Suomi-DDR – seura; </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-Christian
Björklund</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
sdp ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Laajava</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
LKP/SYL.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Skdl=
Suomen kansan demokraattinen liitto on vasemmistoliiton kommunistinen
alkukoti.<br />LKP= Liberaalinen kansanpuolue<br />SYL = Suomen
ylioppilaskuntien liitto</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ryhmän
sihteerinä toimi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Sunell</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
skdl, jonka vaimo työskenteli DDR:n kulttuurikeskuksessa
Helsingissä.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sihteeri
mukaan lukien hallituksessa istui kolme kommunistia, kaksi
sosialistia ja yksi ns. liberaali.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kuuno
Honkasen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Urho
Kekkonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">palkitsi
myöhemmin suurlähettilään viralla Itä-Berliinissä.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Berliinin
muurin murtumisen vuosipäivä 9.11. sai poliittiset kielenkannat
laulamaan vanhaa virttä, jonka mukaan </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tiitisen
lista </span></span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">täytyy
saada julkiseksi.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiitisen
listan ympärillä toistuvasti pyörivä kommentointi
kansanedustajien taholta on surkuhupaisaa puuhastelua. Suomi on ainoa
Neuvostoliiton poliittisessa ohjauksessa toiminut maa Euroopassa,
joka ei ole nostanut ”kissaa pöydälle” neuvostovuosien
tapahtumista.<br />Häpeällinen asia, joka kertoo omaa kieltään
siitä, miten poliitikot vasemmalta oikealle suojelevat toisiaan.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiitisen
listan avaamiseen ja julkistamiseen riittäisi eduskunnan päätös.
Suojelupoliisin valta ei ylitä eduskunnan valtaa vaan eduskunta on
yhteiskunnan korkein päättävä elin, joten erilaisten
vakoilulistojen julkaiseminen on kiinni vain ja ainoastaan eduskunnan
enemmistön tahdosta.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toistaiseksi
tahtoa ei ole riittänyt, kuten Suomen kaltaisessa konsensuksen ja
poliittisen korruption maassa on luonnollista. Veljet ja siskot
suojelevat toisiaan ja omiaan, sillä jos yksi paljastuu, on vaarana,
että hän vuotaa lisää tietoa, jonka perusteella vanhojen valtaa
pitäneiden puolueiden kannatus romahtaa entisestään.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaikki
muistanevat </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Rusin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">piinan,
kun häntä ryhdyttiin jahtaamaan Stasi-epäiltynä. Poliittisten
kilpailijoiden (sdp) käynnistämä Rusi-jahti meni pieleen, mutta
paljon jäi vielä selvitettävää.<br />Stasiin liittyvän ”Tiitisen
listan” julkistaminen ja listalla olevien henkilöiden toiminnan
perinpohjainen selvittäminen odottaa edelleen.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<br />
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Lyhyt
kertaus.</b></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suomi
sai 29 vuotta sitten (v. 1990) Saksan tiedustelupalvelulta listan,
jossa on 18 suomalaisen nimet. He ovat henkilöitä, jotka ovat
vakoilleet vieraan vallan hyväksi tai vaihtoehtoisesti he ovat
olleet potentiaalisia vakoojaehdokkaita DDR:n valtiolle.</span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saksalaiset
luovuttivat nimilistan Supolle, jonka silloinen johtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Tiitinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(kesk)
sopi yhdessä presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koiviston </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa,
että listaa ei julkisteta eikä listalla olevista henkilöistä
tehdä esitutkintaa. Lista säilöttiin Supon kassakaappiin.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Listan
salaaminen ja tutkimatta jättäminen herätti ja herättää monia
kysymyksiä, jotka ovat edelleen vailla vastauksia.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mistä
syystä Suomen presidentti ja Supon johtaja halusivat, että lista
salataan eikä edes esitutkintaa suoriteta? Miksi he halusivat
suojella vakoojia tai potentiaalisiksi vakoojiksi ulkovallan
olettamia henkilöitä?<br />Halusiko presidentti suojella omia
puoluetovereitaan (=sdp)?</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskustalla
saattaa myös olla jotain salattavaa listan suhteen. Tiitinen on
keskustan mandaatilla urallaan edennyt henkilö.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ihmetystä
herättää erityisesti se, miksi valtionjohto suojeli mahdollisia
maanpettureita?<br />Ensimmäisenä syynä tulee mieleen punamulta eli
skdl (nyk. vas), sdp ja keskusta + rkp. Siis se, että listalla
saattaa olla juuri näiden puolueiden edustajia, koska punamullan
edustajilla oli usein pakottava tarve avautua sosialistivaltioita
edustaville henkilöille.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Stasin
tietolähteiksi ovat toistaiseksi paljastuneet vasemmistoliiton
edesmennyt ex-kansanedustaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pentti
Tiusanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Itä-Suomen yliopiston historian didaktiikan lehtori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jouko
Jokisalo</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SAK:n </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Riitta
Juntunen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(ent.
tiedottaja, nykyisin tutkimusasiantuntija) sekä Helsingin yliopiston
germaanisen filologian lehtori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hartmut
Lenk</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaikkien
kiinni jääneiden poliittinen ideologia on sosialistinen, Tiusasen
ja Jokisalon kohdalla varmuudella kommunistinen.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jokisalo,
Juntunen ja Lenk säilyttivät paljastumisesta huolimatta virkansa.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiusasen
vakoilu tuli ilmi vuonna 2001, siitä huolimatta hänet valittiin
edelleen eduskuntaan vuoden 2003 ja 2007 vaaleissa. Tiusanen putosi
eduskunnasta vasta 2011 vaaleissa raiskauskohun saattelemana.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Seppo
Tiitinen tuli eduskunnan pääsihteerinä kuuluisaksi
Kansallisoopperan talousongelmien myötä istuttuaan vuosikausia sekä
oopperan hallituksessa että eduskunnan pääsihteerinä. Tiitinen
vaikutti samaan aikaan sekä rahaa jakavassa että sitä
vastaanottavassa ryhmässä.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aidossa
demokratiassa Tiitinen olisi saanut potkut eduskuntavirastaan, mutta
Suomessa Tiitinen sai jatkaa kansanedustuslaitoksen kunnioittamana
hahmona.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Onko
Suomi maailman ainoa läntinen maa, jossa mahdolliseen
maanpetokselliseen toimintaan syyllistyneet henkilöt ovat
valtiovallan erityissuojeluksessa?<br />Huolestuttavaa on tietysti myös
se, että listalla olevia henkilöitä on saatettu edelleen kiristää
ulkovaltojen taholta. Jos lista olisi avattu, kiristämisen
mahdollisuus olisi kadonnut saman tien.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiitisen
listan julkaisemista on puitu oikeudessa useaan otteeseen. Viimeisin
oikeudellinen päätös saatiin vuonna 2010, jolloin KHO kumosi
Helsingin hallinto-oikeuden aiemmin antaman päätöksen, jonka
mukaan lista olisi pitänyt luovuttaa sitä vaatineelle
toimittajalle.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Supo
valitti tuolloin poliisijohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Paateron </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(kok)
toivomuksesta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja KHO
kumosi aiemman, asiakirjan luovutusta tukeneen päätöksen.<br />KHO:n
veljet ja siskot suojelivat tovereita.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Suojelupoliisi
esti Tiitisen listan luovuttamisen tutkijalle viimeksi vuonna 2018.
Supon antamissa perusteluissa kerrottiin seuraavaa:<br /></span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">”Päätöksessä
on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa
Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset.
Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja
lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus
Suojelupoliisiin säilyy.”</span></span></span></span></span></em></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Supo
on poliittinen poliisi, joka pyrkii toimimaan tavalla, joka
miellyttää poliittista johtoa. Tiitinen oli keskustan mies, Alpo
Rusia jahdannut </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Nevala </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
demari ja Supon nykyinen johtaja on kokoomuksen kansanedustaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Paula
Risikon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">serkku
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Pelttari </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(kok),
joka oli ennen Supon johtajaksi siirtymistään sisäministeri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anne
Holmlundin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(kok)
poliittinen valtiosihteeri.</span></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Holmlund
puolestaan oli se sisäministeri, joka käynnisti toden teolla
poliittisen poliisin toiminnan. Lokakuun lopussa 2009 sisäministeri
Holmlund piti Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä puheen,
josta seuraava lainaus:<br /></span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Turvapaikanhakijoiden
määrä on viime vuosina noussut voimakkaasti ja
turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet.
Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on
maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen …..”</span></span></span></span></span></em></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Holmlundin
pitämän puheen jälkeen heräsi kysymys mistä syystä poliisin
tehtäviin kuuluu keskeisesti maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen? </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Noudatetun
maahanmuuttopolitiikan vastustaminen ei ole laitonta toimintaa, joten
miksi poliisi velvoitetaan toimimaan poliittisesti, hallituksen
haluaman poliittisen agendan mukaisesti? Poliisin tehtävä ei ole
ottaa kantaa maahanmuuttoon vaan huolehtia kansalaisten
turvallisuudesta yhteiskunnassa. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Holmlundin
puheesta tuli mieleen Neuvostoliitosta tuttu malli, jossa kansalaiset
pakotetaan ajattelemaan myönteisesti jostain itselleen
epämiellyttävästä asiasta.</span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Historiassa
tapahtuu kaiken aikaa. Arkistojen avautuminen muuttaa maailmankuvaa.
Toivottavasti kansalaisilla on kyky ottaa tietoa vastaan ja hyväksyä
totuus, vaikka se tuhoaisi mielikuvan, joka heillä on tähän asti
ollut joistain poliittisista persoonista.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 0.58cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiitisen
lista ei ole ainoa pimitetty vakoilijoiksi epäiltyjen lista, sillä
venäläisten KGB-loikkariupseerien mukaan on olemassa myös toinen
lista koskien joitain Neuvostoliitolle vakoilleita. Supo kiistää
listan olemassaolon. KGB-upseeri puolestaan on kertonut
luovuttaneensa listan Supolle.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Entinen
suurlähettiläs, historioitsija </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Rusi </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tuo
julkaistussa kirjassaan </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kremlin
kortti – KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 </span></span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Docendo
2022) esiin listan suomalaishenkilöistä, joita koskevista tiedoista
pyydettiin vuonna 1999 lisäinformaatiota Saksan Stasi-aineistoja
valvovalta viranomaiselta (BSTU). Kutsumme listaa jäljemmässä
Stasi-listaksi.<br /><br />Pyynnöt toimitettiin saksalaisviranomaiselle
kahden suomalaisprofessorin kautta. Kirjoittajan mukaan ne perustuvat
oletettavasti Supon tiedossa olleisiin Rosenholz-henkilökortteihin
sekä ns. Tiitisen listaan.<br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Stasi-listan
nimet</b></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><a name="h-stasi-listan-nimet"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka-Christian
Björklund</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKDL/SDP, kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeri<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jouko
Jokisalo</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKDL, tutkija, Stasin värvätty agentti ”Boris” 1979–87<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Kalela</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, tutkija<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Osmo
Kock</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKDL, kansanedustaja, Suomen suurlähettiläs Berliinissä
1974–79<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Tapani Laakso</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP/VAS, Tiedonantajan toimittaja, kansanedustaja, KGB:n ”Jan” ja
Stasin ”Mantel” 1973–89<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Marjatta
Laires</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
diplomaatti DDR:ssä 1978–80<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Riitta
Myller</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP:n kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Veijo
Olavi Puhjo</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, lääkäri, opiskellut DDR:ssä<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johannes
Pakaslahti</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, Tiedonantajan Berliinin kirjeenvaihtaja 1972–79, Maailman
rauhanneuvoston pääsihteeri 1986–89.<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Irma
Anneli Nurmela</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ulf.
L. Sundqvist</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, STS:n pääjohtaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka
Taipale</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pentti
Tiusanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, Stasin värvätty ”Timur”<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rauno
Viemerö</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, diplomaatti<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pirkko
Saisio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKDL, kirjailija<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jouko
Kajanoja</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, SKP:n puheenjohtaja 1980-luvulla<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaisa
Korhonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, laulaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vappu
Taipale</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, virkamies<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Heinäluoma</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, SAK:n toimitsija<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Sorsa</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, pää- ja ulkoministeri, puoluejohtaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ulpu
Iivari</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP:n puoluesihteeri<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kirsti
Lintonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, diplomaatti<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Arto
Mansala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, diplomaatti<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Laajava</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
LKP, diplomaatti<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Paavo
Lipponen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Blomberg</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, diplomaatti<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Tuomioja</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Ahde</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, Suomi–DDR-seura, kansanedustaja, ministeri<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko-Juhani
Tennilä</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP, kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SDP, kansanedustaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Taisto
Sinisalo</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
SKP-y:n puheenjohtaja<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka
Kanerva</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Kok., kansanedustaja, ministeri</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Näiden
lisäksi tietoja on pyydetty Antti Matti Ilmari Ruso/Russi/Rusi
-nimisestä henkilöstä. 2000-luvun alkuvuosien ns. Rusi-kohun
aikana kävi kuitenkin selväksi, että viranomaiset olivat tahallaan
tai tahattomasti sekoittaneet Alpo Rusin hänen huomattavasti
vanhempaan isoveljeensä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rusiin</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jolla oli ollut yhteyksiä Itä-Saksan turvallisuuspalveluun.
Saksalaislähteistä on sittemmin vahvistettu suomalaisten pyrkineen
tarkoitushakuisesti etsimään nimenomaan presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Ahtisaaren </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">keskeisenä
neuvonantajana 1990-luvulla toimineen Alpo Rusin nimeä likaavaa
aineistoa.<br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Mitä
lista tarkoittaa?</b></span></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><a name="h-mita-lista-tarkoittaa"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Nimi
Stasi-listalla tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että henkilön
yhteys Itä-Saksan turvallisuuspalveluun on ollut syystä tai
toisesta niin kiinnostava, että suomalaistutkijat ja/tai
-viranomaiset ovat halunneet tutustua heitä koskeviin dokumentteihin
lähemmin. Merkittävällä osalla yhteistyö lienee ollutkin
melkoisen syvällistä, mistä kertoo useampien KGB:n ja
itäsaksalaisten suoranaisesti värväämien henkilöiden mukanaolo
listalla. Toisaalta osan kontakti on saattanut olla löysempi ja
perustua pikemminkin keskusteluyhteyden ylläpitämiseen kuin
tehtävien vastaanottamiseen. Raja näiden kahden välillä ei ole
kuitenkaan aina selkeästi vedettävissä.<br /><br />Nykyhetken kannalta
keskeisin ongelma liittyy siihen, että Stasin tiedusteluasema
koordinoi läheisesti toimintaansa Neuvostoliiton KGB:n kanssa. Näin
ollen myös Venäjä saattaa kyetä edelleen käyttämään hyväksi
itäsaksalaisten kautta muodostettuja
riippuvuussuhteita.<br /><br />Rikosoikeudellisessa katsannossa
yhteydenpidon luonne on aina riippuvaista valtion asemoitumisesta,
liittolaissuhteista ja kansainvälisestä tilanteesta. Mikä on
voinut 1980-luvun YYA-Suomessa olla normaalia tai vain eettisesti
kyseenalaista, saattaa Venäjä-pakotteiden eturintamaan asettuneessa
EU-Suomessa olla yksiselitteisen rikollista. Toivottavasti listalle
syystä tai toisesta päätyneet ymmärtävät tämän ja viimeistään
viranomaiset varmistavat mahdollisesti jatkuvien epäasiallisten
yhteyksien katkaisemisen.<br /><br />Usein tiedusteluaseman kontaktien
arvo voi olla myös heidän kauttaan välitettävän disinformaation
tai yleiseen mielipiteeseen vaikuttavien teesien levittämisessä.
Tällöin on tärkeää, että mukana on riittävästi totuutta
eivätkä esitetyt väitteet ole liian kaukana kulloisenkin
yhteiskunnan yleisestä mielipiteestä. Tällä hetkellä esimerkiksi
kansainvälisestä oikeudesta piittaamaton Venäjä ei edes itse
yritä erityisemmin perustella toimintaansa laillisuudella, saati
sitten että Kreml odottaisi moista kaikilta suomalaisilta
vaikuttaja-agenteiltaan. Paljon helpompaa on vaikkapa lietsoa
epäluuloa siitä, onko puolustusliitto Natoon järkevää liittyä
nopealla aikataululla vai sittenkin antaa asian odottaa –
mahdollisesti niin kauan, että Venäjä pääsee uhkaamaan Suomea
sotilaallisesti.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"></span></span></span></span></span><p></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-4408614392368617462023-05-12T17:16:00.003+03:002023-05-20T05:10:43.942+03:00Pääministeri Esko Aho ja SSP-sopimus<p><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz5xLW5LGl9TkiOC3PIVAERFJ9grcCCOsjykeNYdyrBUBo7rT8mjWk6kpyROjetAtR0d2Ujh8Vv1d9pxfZhDgSa4gC_n2BpDguqt-enTCu2exDG6ejl2tp_26MleeFrRusIXSU3xAh9-UC1UDejFqvrtRShTFpqKOnio5kjYbRhXYPv2N8TGrWnJc/s960/esko%20aho%202.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="497" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz5xLW5LGl9TkiOC3PIVAERFJ9grcCCOsjykeNYdyrBUBo7rT8mjWk6kpyROjetAtR0d2Ujh8Vv1d9pxfZhDgSa4gC_n2BpDguqt-enTCu2exDG6ejl2tp_26MleeFrRusIXSU3xAh9-UC1UDejFqvrtRShTFpqKOnio5kjYbRhXYPv2N8TGrWnJc/w373-h497/esko%20aho%202.jpg" width="373" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><b>Esko
Aho </b></i>pääministeri s. 20. toukokuuta 1954 Veteli,
poliitikko. Esko Tapani Aho on suomalainen keskustalainen
poliitikko. Hän toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995.
Kansanedustajana Aho toimi vuosina 1983–2003 ja Keskustan
puheenjohtajana vuosina 1990–2002. Aho oli Tarja Halosen
vastaehdokkaana vuoden 2000 presidentinvaalien toisella
kierroksella. Esko Ahon hallitus teki SSP-sopimuksen neljän
ostajapankin kanssa. Markkinoilta poistettiin kymmeniä tuhansia
yrityksiä. Seurauksena oli yli 10 000 yrittäjän itsemurha.
Karikatyyrimaalauksen Esko Ahosta on maalannut taitelija Rositsa
Tancheva.</span></span></span></p></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jätettyään
politiikan Aho toimi vuodesta 2003 </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitra_(rahasto)">Sitran</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yliasiamiehenä
ja vuodesta 2009 </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokia_(yritys)">Nokian</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yhteiskuntasuhteista
vastaavana johtajana (</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Executive
Vice President</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
sekä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johtokunta">johtokunnan</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jäsenenä.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Toukokuussa
2012 Aho ilmoitti jättävänsä johtokunnan. Hän siirtyi Senior
Fellow -tehtävään </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Harvardin_yliopisto">Harvardin
yliopiston</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kennedy
Schooliin.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sen
jälkeen hän on työskennellyt </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/East_Office">East
Officen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">puheenjohtajana
ja Venäjällä eri tehtävissä, muun muassa EU:n pakotelistalla
olevan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sberbank">Sberbankin</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
jäsenenä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aho
on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
valittiin keskustan puheenjohtajaksi vuoden 1990 puoluekokouksessa,
jossa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Väyrynen">Paavo
Väyrysen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">seuraajaksi
pyrki myös </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva_Kuuskoski"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eeva
Kuuskoski</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Puoluesihteeriksi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Kääriäinen">Seppo
Kääriäisen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">seuraajaksi
valittiin </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erja_Tikka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erja
Tikka</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Keskusta saavutti Ahon puheenjohdolla ”veret seisauttavan
vaalivoiton” </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1991"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kevään
1991 eduskuntavaaleissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Voiton taustalla oli syksyllä 1990 alkanut </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lama</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vaalivoiton jälkeen keskusta pyrki muodostamaan vähintään kolmen
suuren puolueen </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sateenkaarihallituksen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
mutta </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue">SDP</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kieltäytyi
vaalitappionsa vuoksi. 36-vuotiaana Ahosta tuli tuohon mennessä
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi">Suomen</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">nuorin
pääministeri. Hallituksen lamavuosina toteuttamaa tiukkaa
talouspolitiikkaa ja suuria menojen leikkauksia on pidetty keskustan
vaalitappion syynä </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1995"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuoden
1995 vaaleissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Ahosta käytettiin tällöin kansan keskuudessa nimeä "Pula-Aho".</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hiipuvan
i</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Idänkauppa">dänkaupan</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">näkyvänä
hallitusten välisenä yhteistyöelimenä oli </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-neuvostoliittolainen_taloudellinen_yhteistyökomissio"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">talouskomissio</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka johtajana pääministeri Aho toimi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Harri_Holkeri">Holkerin</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jälkeen
aina </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_hajoaminen">Neuvostoliiton
hajoamiseen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">eli
vuoden 1991 loppuun asti.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ahon
hallituksen ulkoministeri Paavo Väyrynen oli jättäytynyt Suomen
EU-jäsenhakemuksen alivaltiosihteeri </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Veli_Sundbäck"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Veli
Sundbäckillä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
EU:ta vastustavan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa-_ja_metsätaloustuottajain_Keskusliitto">MTK:n</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
keskustan vahvimpien puoluepiirien vastustus EU-jäsenyydelle
pyrittiin hillitsemään puhumalla EU-jäsenhakemukseen liitettävistä
reunaehdoista, mitä ei lopulta neuvotteluissa käsitelty pysyvien
poikkeuksien saamiseksi yleisiin jäsenyysehtoihin joidenkin muiden
maiden tapaan. Kun neuvottelutulos valmistui, Väyrynen ryhtyi
vastustamaan EU-jäsenyyttä ja erosi hallituksesta ryhtyäkseen
presidenttiehdokkaaksi </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1994"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuoden
1994 vaaleissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Ehdokkuutta tavoittelivat myös Lapin läänin maaherra ja entinen
oikeusministeri </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannele_Pokka">Hannele
Pokka</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuun_Sanomat">Kainuun
Sanomien</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätoimittaja,
entinen alivaltiosihteeri ja ulkoasiainministeri </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keijo_Korhonen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Keijo
Korhonen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka lupasi presidentiksi päästyään estää EU-jäsenyyden.
Hävitystä esivaalista huolimatta Korhonen lähti omalla listalla
presidenttiehdokkaaksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
pysyi Väyrysen ja Korhosen presidenttiehdokkuuksista huolimatta
EU-linjalla ja hankki EU-neuvottelujen loppuunviejäksi ja Väyrysen
seuraajaksi ulkoasiainministeriksi MTK:n puheenjohtajan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Haavisto">Heikki</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Haavisto">Haaviston</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka veikin EU-neuvottelut loppuun. Toisena vaihtoehtona olisi ollut
se, että </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallinen_Kokoomus">kokoomus</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">olisi
kaatanut hallituksen ja olisi muodostettu sosiaalidemokraattien ja
kokoomuksen hallitus, missä keskusta ei olisi voinut vaikuttaa
EU-jäsenyysneuvottelun maatalousratkaisun tuloksiin. Aho oli valmis
vastustamaan EMU-jäsenyyttä, mutta sekin hyväksyttiin samasta
syystä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kevättalvella
1996 Aho esitteli </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustan_työreformi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Keskustan
työreformia</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka korosti työehtosopimusten joustoa esittämällä paikallista
sopimista. Ohjelma julkaistiin ennen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1999">vuoden
1999 eduskuntavaaleja</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Vanhanen">Matti
Vanhasen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Kaisa_Aula">Maria
Kaisa Aulan</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">johdolla.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aho
toimi puheenjohtajana vuoteen 2002 saakka ja ilmoitti
kansanedustajuudesta luovuttuaan, että julkisen viran hakeminen oli
poissuljettu. </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aho
toimi </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Hiihtoliitto">Suomen
Hiihtoliiton</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">puheenjohtajana
vuosina 1996–2000.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_2000">Vuoden
2000 presidentinvaaleissa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
oli </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen">Tarja
Halosen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaehdokkaana
vaalien toisella kierroksella, jolla hän korosti perinteisiä
perhearvoja ja keskustalaista perhepolitiikkaa. Aho sai toisella
kierroksella 48,4 prosenttia äänistä. Vaalien jälkeen hän johti
lokakuusta 2000 alkaen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat">Yhdysvalloissa</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Harvardin_yliopisto">Harvardin
yliopistossa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">viikoittaista
opintoryhmää, jossa käsiteltiin </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni">Euroopan
unionia</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
sen poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia kansainvälisiin
suhteisiin. Hän palasi Suomeen kesäkuussa 2001.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylen
vuonna 2008 teettämässä kyselyssä mieluisista ja epämieluisista
presidenttiehdokkaista vuoden 2012 presidentinvaaleihin Aho nimettiin
kaikkein epämieluisimmaksi ehdokkaaksi.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
toimi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitra_(rahasto)">Sitran</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yliasiamiehenä
heinäkuusta 2004 marraskuuhun 2008. Sitran hallitus oli
yksimielisesti esittänyt tehtävään taloustieteilijä </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt_Holmström"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Bengt
Holmströmiä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Hän on esitellyt rakennemuutosajatuksia muun muassa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkeinoelämän_valtuuskunta">Elinkeinoelämän
valtuuskunnan</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">julkaisuissa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sitran
jälkeen hän toimi vuoden 2009 alusta </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokia_(yritys)">Nokian</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yhteistyösuhteista
ja yhteiskuntavastuusta vastaavana johtajana. Samalla hänestä tuli
Nokian johtokunnan jäsen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Veli_Sundbäck">Veli
Sundbäckin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jäädessä
eläkkeelle.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hän
luopui Nokian johtokunnan tehtävästä kun hänet nimitettiin
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Harvardin_yliopisto">Harvardin
yliopiston</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kennedy
Schoolin Senior Fellow -tehtävään. Aho aikoi edistää tutkimusta
siitä, miten valtion rooli muuttuu hyvinvoinnin ja globaalin
kilpailukyvyn ylläpitämisessä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
on toiminut </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologiateollisuus">Teknologiateollisuus</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ry:n
hallituksessa varapuheenjohtajana. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_yliopisto">Vaasan
yliopisto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">mitti
Ahon vuonna 2006 hallintotieteiden kunniatohtoriksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Toimittaja
Risto Uimonen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">on
julkaissut kirjan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Pääministerin
puhuva pää </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(WSOY
2011), jota varten hän haastatteli myös Ahoa. Kirjassa Aho sanoo,
että media on "väliaine", joka on "kansan ja
päättäjien välillä". Median logiikka on hänen mielestään
ongelmallinen päättäjille, koska se kiinnittää huomioita
seikkoihin, joilla ei Ahon mielestä ole asian kannalta ratkaisevaa
merkitystä. "Alussa suosio ja positiivinen julkisuus kulkevat
käsi kädessä. Kun lakipiste on saavutettu, julkisuus tuhoaa
mielellään ilmiön”, Aho sanoo kirjassa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
J. Mattila ja Marko Erola kirjoittavat kirjassa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Kasinokeisari:
Pekka Salmen tarina </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Helsinki-kirjat,
2011), että pääministeri Aho on innokas </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pokeri">pokerin</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
ruletin pelaaja. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Salmi">Pekka
Salmen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">mukaan
Aholla oli pääministeriaikana tarve jatkaa pelaamista vielä
auringon nousun aikaan, jos hän sattui olemaan häviöllä. Hänellä
oli taipumus jättää pokerivelkansa maksamatta, ja tappion
tunnustaminen oli hänelle erityisen vaikeaa.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kirjassaan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Keskustan
valtakunta </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Into,
2019) toimittajat Jyri Hänninen ja Jarno Liski väittävät, että
Aho on peliriippuvainen. Seura-lehden toimittajan kysyessä Aholta
peliveloista ja niiden kautta syntyneestä poliittisen painostuksen
mahdollisuudesta Aho lähti kysyjää juosten karkuun.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipilän_hallitus">Sipilän
hallituksen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">aikaan
2015–2019 Aho toimi pääministeri Juha Sipilän neuvonantajana.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
oli suomalaisten yritysten idänkauppaa edistävän </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/East_Office">East
Officen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">johtokunnan
puheenjohtaja 2013–2019.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
oli myös </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-Venäläinen_kauppakamari">Suomalais-Venäläisen
kauppakamarin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
puheenjohtaja 2013–2019.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
valittiin </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sberbank">Sberbankin</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallintoneuvostoon
vuonna 2016. Tapaus on herättänyt epäilyksiä siksi, että
Sberbankilla on suora yhteys Venäjän hallitukseen ja että pankki
oli asetettu EU:n ja Yhdysvaltain </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_kriisistä_johtuvat_pakotteet"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pakotelistalle</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pertti_Salolainen">Pertti
Salolaisen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">mukaan
asetelma oli "erikoinen", "hieman ongelmallinen"
ja se "herättää kysymyksiä". Tutkija </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkka_Railo">Erkka
Railo</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">arvioi,
että Ahon nimitys olisi Venäjän yritys vaikuttaa pakotteiden
purkamiseen, mutta hän näki myös, että suomalaiset poliitikot
ovat perinteisesti pyrkineet ylläpitämään hyviä suhteita
Venäjään. Keskustalainen pääministeri </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sipilä">Juha
Sipilä</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ei
nähnyt asiassa mitään ongelmaa vaan piti sitä Ahon
henkilökohtaisena ratkaisuna. </span></span></span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Euroopan
parlamentin erityisvaliokunnan mietinnössä Aho nostettiin
esimerkiksi niistä eurooppalaisista poliitikoista, jotka Venäjä
oli "kaapannut" edistämään etujaan. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kun
Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen haastatteli Ahoa
Sberbankin hallituksen jäsenyydestä, Aho yritti estää jutun
julkaisun. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sberbank
maksaa Aholle 10,8 miljoonaa ruplaa palkkioita vuonna 2022.Venäjä
hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, jolloin Aho ilmoitti, että hän
pidättäytyy pankin hallituksen työskentelystä. Ahon mukaan hän
ei halunnut protestoida pankkia vastaan, mutta pakotteet
vaikeuttavat hallitustyöskentelyä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aho
on juontajana ja toimittajana Ylen esittämässä dokumenttisarjassa
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Hullu
vuosi 1991</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Hänen rooliaan siinä on arvosteltu ja katsottu, että
journalistisesti se ei sovi, koska Aho oli osallinen sarjan
käsittelemissä tapahtumissa. Suomen Kuvalehden toimittaja Pauliina
Penttilä arvioi: "Ahon kaksoisrooli rikkoo räikeästi yhtä
professionaalin journalismin peruspilareista, puolueettomuuden
ihannetta. – – Journalistisesta näkökulmasta dokumentti on
pikemminkin Esko Ahon intressejä palvelevaa poliittista viestintää
kuin journalismia." Ahon rooli on herättänyt yleisempääkin
keskustelua. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kanerva"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka
Kanerva</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">viittaa
tulevaan presidentinvaaliin: "Yle on ystävällisesti tarjonnut
hänelle valtavan foorumin"</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsingin
Sanomien Tero Kartastenpää kirjoittaa: "Lamavuodesta kertova
sarja näyttää välillä Esko Ahon mainosvideolta."</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Valtiopetos
on tosiasia</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Suomen
taloudellinen lama 1990-luvun alussa</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgchndblDZy2mn7q7w_7n8bSswxMkXuKMEEmcpHE4L_heyIKp_P0NY1gJMCQE63I-c-lcngrgtL__WPE6PJgY5LfhrqLFGw6mo0eVd8Rl2Dbg9PwOEo1f8tweaHcRBcJ-4w-1i_B5QVucs/s1600-h/Finland+vaakuna.png"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="258" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgchndblDZy2mn7q7w_7n8bSswxMkXuKMEEmcpHE4L_heyIKp_P0NY1gJMCQE63I-c-lcngrgtL__WPE6PJgY5LfhrqLFGw6mo0eVd8Rl2Dbg9PwOEo1f8tweaHcRBcJ-4w-1i_B5QVucs/s320/Finland+vaakuna.png" vspace="5" width="274" /></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vakaan
markan politiikka</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">nimitti
Suomen Pankin johtajan </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Harri
Holkerin </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Holkerin
</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallituksen
ohjelmaan kuten myös </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Koivisto
</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Sorsa</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
</span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Liikanen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.<br />Vahvan markan politiikalla aiheutettiin
Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli
280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä
ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Koiviston
konklaavi on valtiopetos?</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Tasavallan
presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Mannisen </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.<br /><br />Kokouksessa teemoina olivat<br />1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus<br />2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu<br /><br />Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heinonen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
rouva </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tellervo
Koivisto</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
KKO:n presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
oikeusneuvos </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki-Juhani
Taipale</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
oikeusneuvos </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Per
Lindholm</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
KHO:n hallintoneuvos </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Hallberg</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kihlakunnantuomari </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Markku
Arponen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
ylituomari </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Karikoski</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
pormestari </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Kettunen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
Itä-Suomen HO:n presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Kilpeläinen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
Vaasan HO:n presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Rintala</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
oikeusneuvos </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Tulokas</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aulis
Aarnio</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
apulaisprofessori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Kekkonen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
erikoistutkija </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jyrki
Tala</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leena
Kartio</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Mäenpää</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
dosentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Pöyhönen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kirsti
Rissanen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kaarlo
Tuori</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
oikeustieteen lisensiaatti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Uotila</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kansliapäällikkö </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Kalela</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
erityisavustaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Manninen </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
Ratan johtaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Aranko</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.<br />KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.<br /><br />Toukokuun tuomarineuvoston
kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kekkonen
</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Louekoski</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halonen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Lindblom </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.<br />Soitin europarlamentaarikko </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Anneli
Jäätteenmäelle </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kysyin ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan
alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002
käräjätuomari </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Nilsson.</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Asiapaperit
salaisiksi</span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Presidentti
Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn
”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston
pyynnöstä ja tasavallan presidentti </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halosen </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">määräyksestä.<br />-
Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei
tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori
Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden
ilmapiiristä.<br />Myös professori </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Ylikankaan </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mukaan
Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla
painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu
pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin
pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja
velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille
lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet
rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän
hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.<br />Jos Koiviston
seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt
julistaa salaisiksi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Salaiseksi
julistettu SSP-Sopimus</span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomen
Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993
Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja
Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa
sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan
viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet
luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi
joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus
poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen
pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja
kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu
sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja
ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin
pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallituksen
toimesta. Valtionvarainministerinä toimi </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
sisäministerinä </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauri
Pekkarinen</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”.
Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin
Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä
jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500
valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa
sukupolvessa.<br /><br /><b>”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon
luvanneen ilmaista rahaa”</b><br /><br />Keski-Pohjanmaan Säästöpankin
johtaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Korpela
</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme
rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.
Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska
valtio maksaa pankin luottotappiot”.<br /><br />MOT-ohjelmassa
29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut
toimitusjohtaja</span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Ojala </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoo
näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla
riski ja oma vakavaraisuus parani”.<br /><br />Pankit puhdistivat
mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla
poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi
voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla
aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen
valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut
yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta.
Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi
tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja
omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän
läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen
työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat,
yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja.
Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Osa3"></a><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä</span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä,
jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin
liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä
pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti
kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että
asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Änkö </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
hallitusneuvos </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sakari
Arkio </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
KTM:n kansliapäällikkö </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Wuoria</span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Talonrakennusalalla
kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900
talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992
tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80
miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa
markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta
pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli
miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100
miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi
suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa
tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.<br /><br />Kera
Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy,
koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja
taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys.
Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus
keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.<br /><br />Velkasaneerausmiehet
asianajajat </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juhani
Tuomaala </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lauri
Ylipukki </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rahastivat
muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista
rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.<br />Alavieskan
Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen
keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt
täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä
sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja
ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.<br /><br />Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten
tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin.
Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan
Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n
osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan
velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja
jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä
arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan
syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi
miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada
konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne
Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko.
säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koiviston
konklaavi – salatut sopimukset</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM0QpOoxZzYG1KK3FG9HVpXWNIG0Rg_n-NWDuvRzj5AloytwWyZCnXMwaNA-qGswk4AjZoApQ7My1Wxo-IIyvByxXSE03yUGymsXi3VxCGL7lgANybOioCe3SjBsq6ouPKDZ8NtF80gXk/s1600-h/mauno+koivisto+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="313" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM0QpOoxZzYG1KK3FG9HVpXWNIG0Rg_n-NWDuvRzj5AloytwWyZCnXMwaNA-qGswk4AjZoApQ7My1Wxo-IIyvByxXSE03yUGymsXi3VxCGL7lgANybOioCe3SjBsq6ouPKDZ8NtF80gXk/s320/mauno+koivisto+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><span style="color: #333333;"><span face="Trebuchet MS, sans-serif"><span style="font-size: 15pt;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vakaan
markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin.
Tasavallan presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kutsui
6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan
kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa
rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman
oikeuden presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Pyysin
tasavallan presidentti </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>T</b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">arja
Haloselta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuon
kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.
Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum
asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>T</b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">arja
Halonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">julisti
asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään
kirjeessä. Perusteluna oli presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koiviston </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pyyntö.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Säästöpankkisopimus</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Pankkikriisin
varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille
annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan
tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallituksen
ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi
valtionvarainministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
ministerit </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauri
Pekkarinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jan-Erik
Enestam </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ruotsalainen
kansanpuolue ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Toimi
Kankaanniemi </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kristilliset.
Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä
valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi
nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus.
Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten
mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat
lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin
salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset
lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu
poliittisten valtaelinten alaisuuteen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tyhminkin
pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />KEP:n
Säästöpankin johtaja</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Korpela
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Korpela
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jatkaa,
että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa
olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella
ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin
luottotappiot”.<br /><br />MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin
isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Ojala </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoi
näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui
kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.<br /><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jälkien
peittely</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Säästöpankkien
pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin
ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja
kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin
siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot
korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli
kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi
valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että
sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden
tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500
miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On
todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu.
Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton
puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.<br /><br />Aktiv Hansa Oy ja C&A
Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Suvi
Anne Siimeksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin
markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla
markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.<br />Nyt näitä
saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla
korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan
päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.<br />Erikoista
kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka
Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy
vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin
koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on
perustuslain vastainen.<br /><br />Velallisille ei kuitenkaan annettu
mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin
Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja
siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta
perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos).
Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin
tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n.
1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi.
Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi
valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että
nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa
on yrittäjäpula.<br /><br />Keskipohjan Aluesäästöpankin johtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Veikko
Korpela </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja
kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota
myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja
oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001.
Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten
kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat
rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia
laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin)
piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista
ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin.
Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien
yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin
piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo
kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit
ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa
Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen häpeä.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johtopäätökset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomessa
pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat
kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien
virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea.
Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä
vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien
puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen
kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten
perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten
vastainen menettely.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pankkikriisin
peitellyt paperit</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb7vHfiZ1cQwgIJ_6lnvZ_28szng-q3CcveeY3lmOTPbsI-axNNvFry5P-53PSf-tA9hyr5c6o8_pl0vJaIO63tIemIg3shdARN7ixpoYY_NUGkB7kCFedeUIyPOWtVi8N7bY7Ia6eUyk/s1600-h/20080528_251_peitellytpaperit_1.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="537" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb7vHfiZ1cQwgIJ_6lnvZ_28szng-q3CcveeY3lmOTPbsI-axNNvFry5P-53PSf-tA9hyr5c6o8_pl0vJaIO63tIemIg3shdARN7ixpoYY_NUGkB7kCFedeUIyPOWtVi8N7bY7Ia6eUyk/s320/20080528_251_peitellytpaperit_1.jpg" vspace="5" width="399" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antti-Pekka
Pietilä </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjan
mukaan kansantaloustieteilijät </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Honkapohja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Koskela </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ovat
painokkaasti sitä mieltä, että huonon talous- ja rahapolitiikan
seurauksena suomalaisen menestyksen kupla paisui kuin ilmapallo. Kun
se lopulta puhkesi, markka devalvoitiin, valuutta pakeni maasta,
valuuttaluottojen ottajat kaatuivat konkurssiin ja kansalaiset
ajautuivat jättimäiseen työttömyyteen. Huonosta
talouspolitiikasta kehittyi ensin valuuttakriisi ja sen jälkeen
pankkikriisi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Iiro
Viinanen oli yksi päätoimijoista</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />"Hätä
ei lukenut lakia, eikä kuolemanpelossa kaihdettu keinoja",
sanoo </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka oli valtionvarainministerinä suuren laman ja pankkikriisin
aikana 1990-luvun alussa. Hän oli purkamassa pommia, joka oli
viritetty vuosina 1986-1991 eli ennen hänen ministerikauttaan.
Valuuttaluottojen vyöry kulki läpi kansantalouden ja yrityskentän.
Halvaksi rahaksi luullut valuuttaluotot muuttuivat vääräksi
rahaksi, kun markan arvo romahti ja velkapommi räjähti.
Valuuttaveloista kehkeytyi Suomen taloushistorian suurin yksittäinen
katastrofi, josta kehkeytyi pankkikriisi.<br /><br />Pankkikriisin
sumeisiin kohtiin kuuluu valuuttavelallisten taloudellinen ja
oikeudellinen kohtalo. Sitä ei ole juurikaan selvitetty, koska
devalvaatioista hyötyjien määrä on ollut lukumääräisesti
paljon suurempi kuin tappioista kärsineiden määrä. Vähemmistöön
jäävän kansanosan asema on aina kurja. Syrjäytyneet elävät
hyvinvoinnin ja hyväksynnän marginaalissa. He ovat eläneet
velkahelvetissä.<br />Valtionvarainministeriön, valtion
vakuusrahaston ja Suomen Pankin virkamiehet sekä Esko Ahon
hallituksen ministerit myöntävät yksityisissä keskusteluissa,
ettei pankkien pelastaminen ja valuuttavelallisten kohtelu mennyt
lain mukaisesti.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Björn
Wahlroos pääkonna?</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />SYP
kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain
valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan
aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti
devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja
ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.<br />Pankki itse
suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain
vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että
lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän
suojan.<br />Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden
valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja.
Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän.
Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi juuri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Björn
Wahlroos </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">perusteli
arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa.
Presidentti Mauno Koivisto järjesti talousseminaarin
presidentinlinnassa 2.3.1992. Mukana olivat Postipankin pääjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Lindblom</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
SYP:n emopankin Unitaksen johtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vesa
Vainio </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
KOP:n pääjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pertti
Voutilainen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tilaisuudessa Bjorn Wahlroos avasi pankkikriisin syvimmän olemuksen
arvovaltaiselle päättäjäjoukolle. Wahlroosilla oli ratkaiseva
rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio
pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.<br /><br />Näin
siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli
maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan
kaatumisen aiheuttamat tuhot. Wahlroosin perustelut hyväksyttiin
laajasti ja nopeasti. Pääministeri Ahon hallituksen
talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi samaan lopputulokseen
kuin Wahlroosin analyysi.<br />Eikä tässä vielä kaikki.
Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama
pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä
suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei
pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä
oli kirjan mukaan Wahlroos.<br /><br />SYP pelastautui rukkaamalla
rakennettaan, hinnoittelemalla uudelleen omaisuutensa ja muuttamalla
nimensä niin taidokkaasti, että asiakkaat eivät sitä huomanneet.
Suomen Yhdyspankin rakenneuudistus toteutettiin siten, että käyttöön
otettiin pankin vanha nimi Pohjoismaiden Yhdyspankki. Sille
siirrettiin Suomen Yhdyspankin koko pankkitoiminta. Tämän
seurauksena Pohjoismaiden Yhdyspankista tuli Suomen Yhdyspankin
tytäryhtiö ja emoyhtiönä toimineen Suomen yhdyspankin nimi
vapautui ja Pohjoismaiden Yhdyspankki voitiin muuttaa takaisin Suomen
Yhdyspankiksi. Voitot pantiin toiseen taskuun ja tappiot toiseen.
Järjestelyn jälkeen pankkitoimintaa voitiin jatkaa perinteisenä
Suomen Yhdyspankkina. Emoyhtiö Unitaksen palvelukseen jäi vain
parikymmentä henkilöä hoitamaan konsernihallintoa ja arvokkaita
omaisuusmassoja. Tytäryhtiönä toimiva Suomen Yhdyspankki harjoitti
varsinaista pankkitoimintaa. Valtionvarainministeriössä jäi
vahingossa tai tahallaan huomaamatta, että vaihtoon olisivat tulleet
SYP:n eivätkä Unitaksen pörssissä noteeratut osakkeet.<br /><br />SYP
teki vekseleistä väkisin velkakirjoja. Rata hyväksyi SYP:n toimet.
SYP oli lain yläpuolella. Suurpankki velkoi asiakkailtaan 8
miljardia markkaa kyseenalaisin perustein.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kymmenen
miljardia tukea vahingossa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />A-P
Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot,
pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa
pankkikriisin aikaan. Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama
anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit
olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan
sijoitustodistuksista.<br />Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro
Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä
vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10
miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.<br /><br />Viinanen
ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa
vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään
pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.<br />Viinanen
ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Keinänen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">päättivät,
että leimaverot on pakko antaa anteeksi.<br />Anteeksiannosta
laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan.
Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä (kuten
tänäänkin asioista) ongelman laajuudesta. On todennäköistä,
että kansanedustajat eivät ymmärtäneet mitä päättivät.
Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei
ollut taloudellisia vaikutuksia. Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen
alla kansanedustajien loman edellä ilman sen suurempaa
huomiota.<br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>P</b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">residentti
Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Miksi
tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja
velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa
kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta.
Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä
muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen
ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.<br /><br />Valuuttavelallisten
näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992,
jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin
hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut
tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja
seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon.
Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian
keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.<br /><br />Presidentinlinnaan
kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja
tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa.
Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano:
presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
oikeusneuvokset </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki-Juhani
Taipale, Per Lindholm ja Mikko Tulokas</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.<br /><br />Paikalle
saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Hallberg</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
josta myöhemmin tuli KHO:n presidentti. Lisäksi mukana oli viisi
muuta alempien oikeusistuinten jäsentä: Itä-Suomen hovioikeuden
presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Kilpeläinen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
Vaasan hovioikeuden presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Rintala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
Oulun lääninoikeuden ylituomari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Karikoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
Kuopion raastuvanoikeuden pormestari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Kettunen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Markku
Arponen. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaikkiaan
osanottajia oli kolmisenkymmentä.<br />Tilaisuudessa käsiteltiin
tuomioistuinten yhteiskunnallista vallankäyttöä ja
riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä.
Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ollut kutsuttu
oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan
poliitikkoja.<br /><br />Helsingin yliopiston oikeushistorian professori
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Ylikangas </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja
luonnetta seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan
presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden
arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen
ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Ylikangas viittaa
Koiviston aikaisemmin esittämään näkemykseen, jonka mukaan
pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja.
KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston järjestämää
tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koiviston
puhuttelu muutti tuomioiden linjaa</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koivisto
oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat
ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston
mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi
pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset
näkökulmat.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän
mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat
tulkita lakia pankkien eduksi ja velallisten vahingoksi yhtä
tapausta lukuun ottamatta.<br />Koiviston keskustelut on tallennettu
Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut
muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa
2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.<br />Myöhemmin
Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää
ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston
ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että
pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi
osapuoli.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oikeuslaitos
päätti pankin tarpeen mukaan</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Oikeuslaitoksen
juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy
pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa
noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin
vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva
korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet
tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin
papereihin.<br /><br />Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia
tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli,
että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti
asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen
kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä
pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis
voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi
selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu
markkasumma.<br /><br />Tällainen kanta jäi voimaan eräässä
kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa.
Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä
välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan
devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin
väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali
luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.<br /><br />Kun
verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki
onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin
siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle
hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle
oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat
tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä
oli pankille edullisinta.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valuuttavelalliset
elävänä hirressä rikosten uhreina</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Valuuttavelallisten
kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt
tulla. Suomen Pankki ja pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallitus
vakuuttivat yhdessä presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koiviston </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa,
että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja
hyvinvoinnin ankkuri.<br />Pohja kuitenkin petti, ankkuri irtosi,
markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan. Tapahtumien virta
alkoi viedä valuuttavelallisia. Tulvan paisuessa mukaan tempaantui
satojatuhansia suomalaisia, joiden velat kasvoivat ylivoimaisen
suuriksi. Lopulta pankki pani heidän omaisuutensa pakkomyyntiin.
Vuonna 1994 ulosotossa oli yli 500 000 suomalaista, kun "normaalina"
voidaan pitää vuoden 2006 tasoa, noin 200 000.<br /><br />Valuuttaluottojen
perintä on ollut poikkeuksellinen tapahtuma, ja sen yhteydessä on
myös koeteltu Suomen kansainvälisten valtiosopimusten pitävyyttä.
Tuomioistuinten tuomarit eivät ole tutkineet tai ymmärtäneet,
minkälaisista asiakirjoista korivaluuttavekseleissä oli kyse.
Valtionvarainministeriö ja pankkitarkistajat ovat edesauttaneet
epäselvyyksien luomisessa. Tarkoitus ja tavoite ovat ohittaneet
Suomen lain. Kun otetaan huomioon pankkien, pankkiviranomaisten ja
poliittisen vallan yhteistyö lainsäädäntötyössä, niin tästä
paljastuu suuren luokan operaatio. Valuuttavelkojen jälkien
seuraaminen vie lukijan Suomen taloushistorian synkimpään
ajanjaksoon, suureen lamaan ja pankkikriisiin, jonka selvittelyyn
osallistuivat maamme silloiset huippupoliitikot. Heidän tekonsa ja
kommenttinsa vaikuttivat valuuttavelallisten järkyttävään
kohtaloon.<br /><br />1980-luvun talouspoliittisen kokeilun, vakaan
markan ylläpidon kustannukset toteutuivat satojen miljoonien
markkojen tappiopottina. Se kaatui lyhentämättömänä ensin
valuuttavelallisten ja sen jälkeen veronmaksajien syliin. Ihmettelyn
määrä lisääntyi, kun 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin
useita lainsäädäntöhankkeita, joilla tehtiin hyväksyttäviksi
pankkikriisin aikana kiireessä tehdyt ja toteutusaikanaan
lainvastaiset ratkaisut.<br /></span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lähde
mm.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A.-P. Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit, ISBN
978-951-884-443-6, julkaistu 22.5.2008</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Osa4"></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: blue;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUjb3oerfQA6hzE83LzLLFxH9EQuInlDfY4mpRYRv3erlxSsXC_WBHVJGrDW_DOfAICXloJeiCGEveQd2y6vvOClltb-IjI-VYZiY0XjvFeolNZ2oEY0vXWgCbIwImQqg9599Xck6aU98/s1600-h/suvi+anne+siimes.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="358" hspace="5" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUjb3oerfQA6hzE83LzLLFxH9EQuInlDfY4mpRYRv3erlxSsXC_WBHVJGrDW_DOfAICXloJeiCGEveQd2y6vvOClltb-IjI-VYZiY0XjvFeolNZ2oEY0vXWgCbIwImQqg9599Xck6aU98/w445-h358/suvi+anne+siimes.jpg" vspace="5" width="445" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Seppo
Konttisen kirja Salattu pankkituki ja sitä seuranneet ohjelmat
Ajankohtainen kakkonen 13.2.2008 ja A-Zoom 15.2.2008 nostivat
uudelleen esille niin sanotun Aktiv-Hansakaupan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ajankohtainen
kakkonen kertoi 13.2.2008, että 1990-luvun laman aikana Suomessa
velkaantui yli 120 000 ihmistä, joista kolmasosa oli yrittäjiä.
Lopputuloksena oli henkilökohtaisia katastrofeja: ulosottoja,
avioeroja, alkoholismia, jopa itsemurhia. Suurin osa
ylivelkaantuneista on kuitenkin sinnitellyt velkataakkansa alla. Tänä
vuonna asioiden piti muuttua. Vuodenvaihteessa astui voimaan säädös
velkojen lopullisesta vanhenemisesta, jonka piti armahtaa
lamavelalliset.<br /><br />Mutta ihan niin ei taida käydä.
Velkaneuvojien arvion mukaan mukaan laman vuoksi velkaantuneista
vapautuu maaliskuussa korkeintaan joka kymmenes. Muilla pankkikriisin
maksutalkoot jatkuvat vielä vuosia.<br />A-Zoom jatkoi perjantaina
15.2.2008 keskustelua: Pankkivangit. Joko lamavelallisten
pankkivankeus vihdoin päättyy? Reportaasi jättivelkojen painamista
kansalaisista ja päättäjistä, jotka katosivat. Studiovieraana oli
salaisesta pankkituesta pamfletin kirjoittanut taloustoimittaja Seppo
Konttinen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikä
on Aktiv Hansa-kauppa?</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Arsenal
sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä
perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin
julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan
Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13
yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että
raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa
ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan
asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland
Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä
12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla
todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu
mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen
myymisestä ei ole virallista päätöstä.<br /><br />Helsingin Sanomien
1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja
siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta
perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos).
Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen
rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on
raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000:
tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin
aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin
myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja,
mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä
velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.<br /><br />Kauppasopimukseen
sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa
pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa
maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo
lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat?
Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko
kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä
petos?<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Törkeä
petos?</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Omaisuudenhoitoyhtiöt
Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000
allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa,
pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla
markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä
oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi
hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta
toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli
ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille
perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut.
Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä
kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta
olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia
myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen
sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan
valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat
suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät
perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi.
Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä,
että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien
rikolliset toimet.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oikeusministeri
Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Ulosottolain
3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen
allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää
(valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa
heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa
ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan
ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia
sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran
mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Perustuslain
vastainen sopimus</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kauppaehtoihin
sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on
pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös
valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen
perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan
kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja
totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia,
eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri
koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää
sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan
ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan
eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan
hyväksyttäviksi.<br /><br />Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy
ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla
Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet
saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia
velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka
ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai
muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan
asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen
hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A
Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan
menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns.
nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia.
Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on
yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näin
Suvi-Anne Siimes vastasi</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Suvi-Anne
Siimeksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vastaus
turkulaisen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Kannuksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kyselyyn:<br /><br />"Arsenalin
saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen
talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä
1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien
myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12
kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc +
Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja
allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo
edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa
omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."<br /><br />Mainitun
valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Paavo
Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eva
Biaudet</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kokouksessa 8.12.: </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sauli
Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä,
Suvi-Anne Siimes </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Tuomioja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Poliittinen
salaisuus</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kysyin
(siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi
Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä
kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain
vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät,
mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns.
”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi
yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?<br /><br />Kaikki
kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Suvi-Anne
Siimeksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aktiv
Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu
myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että
pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat
tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin
vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa
saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on
oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty
valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä.
Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.<br />Oman
rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin
sanotut maakuntajoukot.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Useita
rikostutkintapyyntöjä</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Minun
oikeustajuni mukaan Aktiv Hansa kauppa on tutkittava ja on
selvitettävä sisältyykö siihen rikollista toimintaa. Olen
toimittanut aineistot alkuvuodesta 2004 valtakunnansyyttäjävirastoon
tutkija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pauli
Mattilalle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
tutkinnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Simo
Kolehmaiselle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
Keskusrikospoliisiin talousrikosyksikön päällikölle </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapio
Kalliokoskelle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tein tämän kaiken siksi, että minuun on otettu yhteyttä erittäin
paljon ylivelkaantuneiden kohtuuttoman aseman parantamiseksi.<br /><br />On
täysin perusteltua vaatia, että valtio purkaa Aktiv Hansa-kaupan
sekä vapauttaa ylivelkaantuneet kohtuuttomasta oikeustoimilain ja
perustuslain vastaisesta asemastaan kokonaan. Silloin noin 76 000
ylivelkaantuneen asemaa helpotetaan ratkaisevasti. Yhteiskunnan
kannalta meillä on varaa sijoittaa tähän 600 miljoonaa markkaa ja
saada sitä kautta onnellisempi loppuelämä mahdollisille rikosten
uhreille. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava
esitutkinta sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä
epäillä, että rikos on tehty.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Aktiv
Hansa-kaupan todistusaineistoa</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKi8D42-8R6g2jNb7pEdEfjgiQ30hpvyIH__DP16OumGBYd2j_4dXMuOBWrpusbmSUrc_xPzMIJygAQtVe3rZZ5GCGNGw5XoKCGgfmyBl4M9h_QjsvQ6KgLEuwlGxp7xXBQQTrITAiiW4/s1600/niiniston-pakti.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="231" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKi8D42-8R6g2jNb7pEdEfjgiQ30hpvyIH__DP16OumGBYd2j_4dXMuOBWrpusbmSUrc_xPzMIJygAQtVe3rZZ5GCGNGw5XoKCGgfmyBl4M9h_QjsvQ6KgLEuwlGxp7xXBQQTrITAiiW4/w443-h231/niiniston-pakti.jpg" width="443" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><div dir="LTR" id="primary">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Pankkikriisin
osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän
valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät
myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus
teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä
todistusaineiston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena
ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten alla olevasta ilmenee.</span></p>
<div dir="LTR" id="current-content">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div dir="LTR" id="post-18998">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tässä
palaute arkistosta:<br />—– Alkuperäinen viesti —–<br />Lähettäjä:
“Suominen Lea”<br />Vastaanottaja: kalevi.kannus<br />Lähetetty:
15. tammikuuta 2003 15:20<br />Aihe: Ministeri
Siimekseltä<br />Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa
kokouksessa läsnäolleet ministerit:<br /></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Lipponen,
Heinonen, Siimes ja Biaudet.</b></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Toisessa
8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet
ministerit: </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Niinistö,
Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Käsittelyn
pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun
tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan
myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa
toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.<br />Saatavakannan
myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen
ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.<br />Suvi-Anne
Siimes<br />terveisin<br />Lea Suominen<br />Ministeri Siimeksen
erityisavustajien sihteeri<br />Valtiovarainministeriö<br />* * *</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">OTE
kauppakirjasta 31.3.2000</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myyjät
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj<br />Omaisuudenhoitoyhtiö
Arsenal-SSP Oyj<br />Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj<br />Ostajat
Aktiv Hansa Oy<br />C & A Finland Oy<br />Kaupan kohde<br />yhteensä
noin 76.000 saatavaa<br />yhteensä noin 57.000 vastuussa
olevaa<br />Myytyjen saatavien pääomat<br />yhteensä noin 12
miljardia markkaa<br />Kauppahinta<br />600 miljoonaa markkaa, joka
myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin
perustuvien hinnanalennusten vuoksi</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Ote
kauppaehdoista<br />Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos<br />Tämä kohta koskee
kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta
lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä
tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä
sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa
ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli
tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan
kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien
täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai
pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa
lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin
silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat
samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei
olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan
kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen
maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen
arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.<br />Sellaisen
Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena
Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa
Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on
velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen
määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy
osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa
ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus
saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti
ratkaistavaksi.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />19
VÄLITYSLAUSEKE<br />Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat
ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792)
mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että
myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin
valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan.
Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään
kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista
koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole
nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan
välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai
puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta.
Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn
kieli englanti.<br /></span></span></span><a href="http://www.promerit.net/2013/01/18998/"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">http://www.promerit.net/2013/01/18998/</span></span></span></span></a></p>
</div>
</div>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131235-ei-vain-armoa-vaan-oikeutta">http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131235-ei-vain-armoa-vaan-oikeutta</a>
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"> </span></p><p align="LEFT"><a name="Osa23"></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWGifYKj50Huf6Vc21ArIMviCoJtvqNfAjNpE2ZHkl3Kyi1AGpx4UvfpAXNVAhpcQYZdtd8NTtKytADYjIY-RF63VI6-m8CtrHzYEC2kZpXE2pdvbQke1d-BW0gc-xpPoDa8R-B7foytg/s1600-h/salainen+pankkituki.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="438" hspace="5" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWGifYKj50Huf6Vc21ArIMviCoJtvqNfAjNpE2ZHkl3Kyi1AGpx4UvfpAXNVAhpcQYZdtd8NTtKytADYjIY-RF63VI6-m8CtrHzYEC2kZpXE2pdvbQke1d-BW0gc-xpPoDa8R-B7foytg/s320/salainen+pankkituki.jpg" vspace="5" width="368" /></span></a><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT"><br /><strong><span style="color: black;"><span face="Trebuchet MS, sans-serif"><span style="font-size: medium;">Salainen
pankkituki – pääkonna Mauno Koivisto</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span face="Trebuchet MS, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
taloushistorian suurimmasta katastrofista ei ole kerrottu kaikkea.
Seppo Konttinen tekee paljastuksia kirjassaan nimeltä Salainen
pankkituki. Konttisen esityksen mukaan poliittinen ja taloudellinen
eliitti oli hämärtänyt kärsimysten vuodet. Käyttöön oli otettu
vaikeasti ymmärrettäviä sanoja kuten rakennemuutos, muutostarve,
talouden vakaus, pankkialan tervehdyttäminen tai markkinavoimat.
Pelkästään voittajien kertoma "totuus" on hallinnut
pankkikriisivuosien historian kirjoittamista ja tilintekoa. Se on
ollut liian yksipuolista.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pääsyyllinen</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Konttisen
kirjasta tulee selvästi esille, että pankkikriisin konna on
presidentti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka on vetänyt omaa rooliaan kaukana virallisten linjojen takana ja
etäällä etusivujen uutisista. Pankkilait olivat peräisin Mauno
Koiviston ensimmäisen hallituksen ajoilta.<br />Vuosien saatossa
pankkien lainahanat olivat päästetty holtittomasti soljumaan, mikä
johti pankit vararikon partaalle. Päättäjät eivät itsekään
tienneet, mitä oltiin tekemässä. Vakaan markan politiikka ja
holtiton rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat yli puolen miljoonan
ihmisen työttömyyteen. Yli 60 000 yritystä hävisi markkinoilta,
yrittäjien omaisuus ja elämäntyö tuhottiin. Tuhannet ihmiset
päättivät päivänsä oman käden kautta. Toiset taas elävät
näiltä sijoilta huippupalkoilla ja -eläkkeillä tässä samassa
yhteiskunnassa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muut
syylliset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Pankkikriisin
todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa.
Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat
olivat<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto,<br />Harri Holkeri,<br />Erkki Liikanen,<br />Matti
Louekoski,<br />Esko Aho,<br />Iiro Viinanen,<br />Ulf Sundqvist,<br />Seppo
Lindblom,<br />Esko Ollila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
muita.<br /><br />Entinen elinkeinoasiamies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
entinen pienyrittäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">joutuivat
mahdottoman tehtävän eteen.<br /><br />Toiseen eliittiryhmään
kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehet<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rolf
Kullberg,<br />Sirkka Hämäläinen,<br />Jaakko Lassila,<br />Ahti
Hirvonen,<br />Paavo Prepula,<br />Vesa Vaino,<br />Björn Wahlroos,<br />Pertti
Voutilainen,<br />Pekka Laajanen,<br />Christopher Wegelius </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
muita.<br /><br />Missä he ovat nyt kun kultaiset kädenpuristukset on
annettu ja ennenaikaiset suureläkkeet maksettu?<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Laman
syy</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomen
Pankin entisen pääjohtajan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koiviston </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vetämä
vahvan markan politiikka oli laman pääsyy. Suomen Pankin pääjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rolf
Kullberg </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti
nimittäjälleen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivistolle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syyskuussa
1991, että hän jättää tehtävänsä jos markka
devalvoidaan.<br />Valtionvarainministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">löi
14.11.1991 vetoa, että ei devalvoida. Jos devalvoidaan, niin hän
eroaa. Markka devalvoitiin. Viinanen ei eronnut. Puntila erosi ja
Kullberg palkittiin myöhemmin korkealla kunniamerkillä.<br />Väärä
politiikka nakersi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten
leipää.<br />Nuori pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti
kesällä 1992, että pankit tullaan pelastamaan kaikissa
olosuhteissa. Julkilausuma johti Suomen taloushistorian kaikkien
aikojen suurimpaan kansalaisten varallisuuden uusjakoon salaa ja
peitellysti.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pankkiherrat
linnaan</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Koivisto
kutsui linnaan maaliskuussa 1993 maan johtavat ekonomistit
keskustelemaan talouspoliittisesta tilanteesta. Aina kun Koivisto
halusi vaikuttaa asioihin, niin hän järjesti salaisen puhuttelun
linnaan. Tästä johtamistavasta ei jäänyt merkkejä historian
lehdille. Pankinjohtajat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Lindblom, Vesa Vainio, Björn Wahlroos </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pertti
Voutilainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eivät
tienneet tilaisuudesta poistuessaan, oliko kysymyksessä ollut
ripitys vai niskalaukaus. Näin alkoi isänmaan taloushistorian
mittavin hämäysoperaatio: vastuu levitettiin, syyllisuus jaettiin,
teot peiteltiin.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näytelmä
Säätytalolla</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomen
pankkien tilaa pohdittiin valtioneuvoston kanslian asettaman
pankkityöryhmän avulla. Siihen kuuluivat<br />valtiosihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Keinänen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,<br />ylijohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Aranko </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja<br />puheenjohtajana
Suomen Pankin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sirkka
Hämäläinen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Pankkien
etuja ajoivat<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ahti
Hirvonen,<br />Pertti Voutilainen,<br />Seppo Lindblom,<br />Pauli Komi
ja<br />Kalevi Kauniskangas</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br />Sihteeri
toimi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vesa
Vihriälä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Maaliskuun
18. päivä 1992 jätettiin Suomen EU-hakemus ja pankkityöryhmä
jätti raporttinsa kahdeksan miljardin pankkituesta.<br />Samana iltana
Säätytalolle asteli Kannuksen Kenedy </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">adjutantteinaan
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen, Sirkka Hämäläinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Keinänen.</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Syytettyjen
aitioissa istuivat rosvot - pankkien pääjohtajat. Tilaisuuden
lopussa Aho hehkutti, että virheitä tehneet pankinjohtajat on
pantava vastuuseen.<br />Pankkitukea hallinnoimaan perustettiin Valtion
vakuusrahasto. Sen johtokuntaan kuuluivat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Aranko, Esko Ollila ja Pekka Laajanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Koplan tehtävänä oli jakaa rahat pankeille. Julkisuuteen luotiin
kuvaa, että säästöpankit olivat konnan roolissa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Säästöpankit
päätettiin poistaa markkinoilta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Säästöpankkiasiassa
pankkieliitti ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallitus
pelasivat julkisuudelta piilossa vähintäänkin kaksilla korteilla,
eikä pankkituen maksajille haluttu kertoa totuutta. Suomen
Säästöpankki lahdattiin lokakuun 20. päivänä 1993.<br />Hallituksen
tiedotustilaisuudessa 22.10.1993 Säätytalolla kerrottiin Suomen
kansalle Suomen Säästöpankin jaosta neljän kilpailevan pankin
kesken. Puhetta johtivat pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
valtionvarainministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joiden johdolla oli päästy aamuyöllä salaiseen sopimukseen
pankkikaupan ehdoista. Pankkien yksityiset osakkeenomistajat oli
saatu pelastettua ja roskat saatu haudattua kansalaisten
maksettavaksi. Suomen Säästöpankin hinnaksi tuli 5,6 miljardia
markkaa, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Viinanen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aho
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eivät
saaneet pankista haluamaansa hintaa. Mutta mikä oli myydessä, kun
kyseessä eivät olleet omat vaan veronmaksajien rahat.<br />Suomen
Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon
mukaan 45 miljardia markkaa, joista riskiluottoja 12 miljardia.
Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen
upotetun 1999 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa. Joillekin
pankeille on täytynyt syytää rahaa miljarditolkulla. Minkälaisilla
kepulikonsteilla pankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista,
ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?<br />Salaiseksi
julistettu Säästöpankkisopimus paljastaa totuuden.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Liikepankkien
hämärät pelastustoimet</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Salailu,
peittely ja harhaanjohtaminen kuuluivat pankkiherrojen
tiedottamistrategiaan. Talous pullistui ulkomailta tuodusta
velkarahasta, kansantaloudessa elettiin yli varojen. Vaaleihin
valmistauduttiin Liikasen lentävällä lauseella: verotus
kevenee.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ahti
Hirvosen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Björn
Wahlroosin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimista
ei ole kansalle riittävästi kerrottu. Menettely oli todella törkeää
toimintaa. KOP ja SYP liitettiin yhteen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kolmen
tähden johtokunta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Pankkikriisin
poliittisen päätöksenteon johtokunnan muodostivat puheenjohtajana
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
sihteerinä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
jäsenenä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iiro
Viinanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kolmikon yhteispeli sujui saumattomasti: isähahmo suunnitteli
taustalla, sihteeri toteutti päätökset ja jäsen kertoi ikävät
asiat. Koivisto puuttui kaikkeen joko julkisesti tai taustalla,
välittämättä siitä kuuluivatko asiat presidentin
toimivaltaan.<br />Valtion talousarviosta myönnettiin 190 000
euroa eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi
osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. Aho on
saanut poliittisen turvapaikan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston
Sitran yliasiamiehenä. Sitra maksaa parempaa palkkaa kuin ministerit
saavat.<br />Myös pankkiherroilla menee hyvin. SYP:n
pankkitukistrategi, halikkolainen sokerijuurikkaan viljelijä, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Björn
Wahlroos </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.<br />Suomessa pankkikriisin uhreja
näkee leipäjonoissa. Tutkija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Kautto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">todistaa,
että 40 000 köyhältä loppuvat ruokarahat kuukausittain ja 4000
ihmistä näkee nälkää.<br />Mikä on tulevaisuudessa hiipivän
vallankumouksen poliittinen ja ennenkaikkea inhimillinen
hinta?<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkin
kommentti</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Konttisen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirja
Salainen pankkituki on yksi kirja lisää luetteloon, jolla voidaan
todistaa presidentti Mauno Koiviston valtiopetos, sekä koko Suomen
poliittisen ja taloudellisen johdon syyllisyys suureen lamaan ja
pankkikriisiin. Syyttomät ovat joutuneet kärsimään ja todelliset
syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.<br />Miten kansainvälinen
rikostuomioistuin ICC mahtaa tulkita tekemäni tutkimuspyynnön
Suomen taloudellisesta lamasta ja kansanmurhasta? Pankkikriisin
jäkiseurauksena noin 14 500 ihmistä teki itsemurhan.<br />Olen itse
ollut mukana pankkikriisin jälkikuviossa voimakkaasti ja tehnyt
asioista lukuisia rikostutkintapyyntöjä. Seppo Konttinen kysyy
kirjassaan tosin hiukan eri sanamuodoin kuin minun kysymykseni
kuuluu. Milloin kansa päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja
saattaa todelliset syylliset vastuuseen teoistaan?</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Esko Aho viemässä Suomea
EY:hyn MTV:n uutisten jutussa</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=4Bk1X47PgMY&t=148s">https://www.youtube.com/watch?v=4Bk1X47PgMY&t=148s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">EUROON: eduskunnassa
v.1998 Lipponen, Niinistö, Esko Aho</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=TSngJmYPBCE&t=105s">https://www.youtube.com/watch?v=TSngJmYPBCE&t=105s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1992
Hornetit Venäjä ja Velka Esko Aho </span></span><a href="https://www.youtube.com/hashtag/neuvottelija"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><u>#neuvottelija</u></span></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> 158</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=-0rBUpiA8qw">https://www.youtube.com/watch?v=-0rBUpiA8qw</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Esko
Aho – 1991 Mustien joutsenten vuosi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=oFruLGUS8sA&t=1660s">https://www.youtube.com/watch?v=oFruLGUS8sA&t=1660s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.youtube.com/hashtag/neuvottelija"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><u>#neuvottelija</u></span></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> 71
- 1991 Mustien joutsenten vuosi (Esko Aho)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=629s">https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=629s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Esko
Aho hermostui toimittajille.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=NGPRcsTAKUg">https://www.youtube.com/watch?v=NGPRcsTAKUg</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Dissidentti
3. jakso: Esko Ahon kohtalokas isänmurha</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=zrgPF-dfQi0">https://www.youtube.com/watch?v=zrgPF-dfQi0</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">45
Minuuttia - Esko Ahon dopingkorvaukset</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Pkjcd-JOe9k">https://www.youtube.com/watch?v=Pkjcd-JOe9k</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Osa24"></a>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-52965455819603655542023-05-12T15:04:00.005+03:002023-05-12T15:04:46.622+03:00Mauno Koivisto – tasavallan presidentti – valtiopetoksen tekijä<p><br /></p>
<div dir="LTR" id="post-body-5995567017711594532">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br /></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwYQ1e2diQdD1K8NT0GNESv0vGQb62ZtTHIIY83RvVUJdKrw0V--02uKEtpPZiQq_DDJDDCRiKx76ss_Hktwy4KQfaNkBJssWh4CkkY8FqXhYv6zjzaRMTLWUptBzCkyyoe3PHqMRR9YT7xuAGTXzUjRxOZGEMyh-jrNDMZ0CbDZaeLqk5wH5HRS4/s920/Mauno.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="560" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwYQ1e2diQdD1K8NT0GNESv0vGQb62ZtTHIIY83RvVUJdKrw0V--02uKEtpPZiQq_DDJDDCRiKx76ss_Hktwy4KQfaNkBJssWh4CkkY8FqXhYv6zjzaRMTLWUptBzCkyyoe3PHqMRR9YT7xuAGTXzUjRxOZGEMyh-jrNDMZ0CbDZaeLqk5wH5HRS4/w380-h560/Mauno.jpg" width="380" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalauksen
presidentti Mauno Koivistosta on maalannut taitelija Rositsa
Tancheva. Karikatyyrimaalauksen koko on 30 x 50 cm.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Henrik Koivisto syntyi 25.11.1923 Turussa työläisperheen toisena
poikana. Perhe sai vielä kolmannen lapsen, tyttären. Isä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Koivisto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
laivapuuseppä. Äiti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hymni
Sofia Eskola </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
kanttorin tytär. Isä Koivisto oli ollut merillä ja kokenut siellä
uskonnollisen herätyksen, joka heijastui perheen elämään.
Lapsuuden karuihin kokemuksiin kuului äidin kuolema Maunon ollessa
10-vuotias ja siitä alkaneet kotitalouden hoidon vaikeudet isän
ollessa yksinhuoltaja.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kansakoulun
käytyään Maunolla oli useita työpaikkoja. Talvisodan sytyttyä
hän liittyi 16-vuotiaana sammutusyksikköön. Jatkosodan puhjettua
Mauno ilmoittautui vapaaehtoiseksi kenttäsammutusjoukkoihin. Vuoden
1942 helmikuussa hän oli asevelvollisena ja sitten rintamalla
jalkaväkirykmentti 35:n riveissä Itä-Karjalassa aina vuoden 1944
helmikuuhun, josta alkaen hän palveli legendaarisen kapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lauri
Törnin</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> johtamassa
1. divisioonan jääkärikomppaniassa. Aikuisena Koivisto kertoi
sodan vaikutuksista: ”</span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Kun
on ollut mukana pelissä, jossa oma henki on panoksena, niin kaikki
muut pelit ovat sen kokemuksen jälkeen pieniä.” </span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hänestä
kehkeytyi tarkkaan harkitseva, asioita monelta puolelta punnitseva
pohdiskelija, joka lopputulokseen päästyään puhui painavaa
asiaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sodan
jälkeen Koivisto kiinnostui toden teolla poliittisesta
vaikuttamisesta. Liittyminen Suomen Sosialidemokraattiseen
Puolueeseen (SDP) 1947 tapahtui tilanteessa, joka vaati kannanottoa
ja uskallusta. Koivisto käytti Turussa puuseppien lakkokokouksessa
lakkoon liittyviä menettelytapoja arvostelevan puheenvuoron, ja
turkulaiset sosiaalidemokraatit kiinnittivät häneen huomionsa.
Koivisto ja </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Sosialistin
</span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätoimittaja
ja poliitikko </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rafael
Paasio </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tapasivat
ensi kerran.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">OPISKELUT
JA TYÖURA</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sosiaalidemokraattien
toimintaan osallistumisen ja satamassa työskentelyn ohella Koivisto
opiskeli iltakoulussa ensin keskikoulun ja sitten ylioppilaaksi
1949. Kesällä 1950 Koivisto otti etäisyyttä satamaan. Hän oli
mansikanpoimintaleirillä Englannissa ja siirtyi seuraavana vuonna
väliaikaiseksi kansakoulunopettajaksi. Tähän vaiheeseen kuului
myös 1952 solmittu avioliitto ekonomiksi opiskelevan,
satakuntalaisen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tellervo
Kankaanrannan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Vuonna 1953 Mauno Koivisto jatkoi opintojaan Turun yliopistossa
suorittaen filosofian kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot. Kolme
vuotta myöhemmin hän julkaisi väitöskirjan sosiologian
alalta, </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Sosiaaliset
suhteet Turun satamassa</span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka perustui hänen omiin kokemuksiinsa. Pariskunta sai </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Assi
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tyttären
vuonna 1957.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Opiskelu
ja väitöskirjan teko tutustuttivat Koiviston yhteiskuntatieteiden
opettajiin ja nuoriin tutkijoihin. Hän oli myös Turun Akateemisen
Sosialidemokraattisen Yhdistyksen jäsen. Yliopistouraan tähtäävät
suunnitelmat muuttuivat, kun Helsingin Työväen Säästöpankista
tarjottiin paikkaa ensin varatoimitusjohtajana ja sittemmin
johtajana. Uusi tehtävä vei Koiviston suomalaisen talouden arkeen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsingissä
Koivisto liittyi nuorten kansantaloustieteilijöiden ryhmään,
jotka uskoivat talouspolitiikan mahdollisuuksiin ja
Yhteiskuntapoliittiseen Sosialidemokraattiseen Yhdistykseen, jonka
tunnetuin jäsen oli </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">60-luvun
sosiaalipolitiikan </span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjoittaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Kuusi</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Etsiessään sovintomahdollisuuksia kahtia jakautuneiden
sosiaalidemokraattien puolueriidassa Koivisto ymmärsi, että
puolueen eristyksistä pääsemiseksi oli solmittava suhteet kolmeen
tahoon: </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kekkoseen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
kommunisteihin ja Neuvostoliittoon.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">POLIITTINEN
URA</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koivisto
ei pyrkinyt koskaan eduskuntaan. Tärkeä etappi tiellä kohti
valtakunnan johtopaikkoja oli nimitys Rafael Paasion hallituksen
valtiovarainministeriksi 1966. Paasion hallituksen aikana vuoden
1967 loppupuolella Mauno Koivistolla oli runsaasti kysyntää. Ensin
hänet valittiin Elannon pääjohtajaksi ja sitten Suomen Pankin
pääjohtajaksi. Kun Sosiaalidemokraatit ja kommunistit saivat
vaalivoiton 1968, Koivistosta tuli pääministeri.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koiviston
1. hallitus joutui tekemään isoja ratkaisuja. Suomalainen
yhteiskunta oli muutoksen tiellä. Suuria yhteiskuntapoliittisia
ratkaisuja olivat muun muassa uusi alkoholilaki ja siitä erillinen
keskiolutlaki sekä aborttilaki. Vuoden 1970 vaaleissa
hallituspuolueet menettivät kannatustaan, mutta Koiviston suosio
oli korkealla. Osatekijänä suosioon oli uusi väline, televisio.
Pääministeri oli esimerkiksi suositun, keveän keskusteluohjelman
</span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Jatkoajan
</span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vieraana.
Hänen esiintymisensä oli avointa, poikamaista ja arkista, mutta
samalla vaikutelmaksi jäi pohtiva ja pohjimmiltaan
luoksepääsemätön, uudentyyppinen poliittinen johtaja.
Televisioon ja elokuviin syntyi jopa hahmo, </span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Vara-Manu</span></i></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jota esitti turkulainen näyttelijä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ismo
Kallio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vaimo Tellervo oli aktiivinen politiikassa yhden kauden
kansanedustajana, valitsijamiehenä ja myöhemmin
kunnallispoliitikkona. Hänkin avasi televisiossa kuvaa arkisesta
Manusta lakonisella huumorillaan. Koivistot pariskuntana olivat
käsite.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koiviston
1. hallituksen aikaan osui vaikeita ulko- ja kauppapoliittisia
asioita. Ensimmäinen oli Neuvostoliiton Tshekkoslovakian miehitys
21.8.1968. Koivisto on kertonut itkeneensä vuolaasti kuullessaan
uutisen. Hän totesi, että siinä tulivat esille maailman
epävarmuus ja pahuuskin. Koiviston ensimmäinen hallitus päättyi
vuoden 1970 vaaleihin. Paasion toiseen hallitukseen 1972 Koivisto
nousi jälleen valtiovarainministeriksi. 1970 luvun lopun Koivisto
”kasvoi korkoa” Suomen pankissa ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Sorsan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ollessa
pääministerinä. Seuraava Koiviston hallitus istui keväästä
1979 alkutalveen 1982. Erilaisissa valtapeleissä Kekkonen yritti
saada Koiviston eroamaan, mutta tämä varmisti selustansa
juridisesti ja totesi, että hallitus nauttii eduskunnan, ei
presidentin luottamusta. Kekkosen sanouduttua sairautensa vuoksi
irti tehtävistään lokakuussa 1981, Koivisto hoiti presidentin
tehtäviä loppuvuoden.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentinvaalit
järjestettiin ennenaikaisesti alkutalvesta 1982. Molemmat Tellervo
ja Assi Koivisto olivat valitsijamiehinä ja Tellervo sai
historialliset yli 50 000 ääntä. Vaalitaistelun kuluessa Mauno
Koivistolta kysyttiin neuvostosuhteista. Koivisto vastasi, että ei
niissä ollut kehumista. Vastaus lisäsi Koiviston kannatusta
entisestään. Hän ei halunnut tulla valituksi Moskovan tuella.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">PRESIDENTTINÄ</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koivisto
tuli valituksi jo ensimmäisellä kierroksella. Pohdiskeleva ja
kuulijoille tilaa antava presidentti sopi hyvin siihen
tyytymättömyyteen, jota pitkäaikainen käskyillä ja
myllykirjeillä operoija oli nostattanut. Vuoden 1988 vaaleissa
Koivisto lisäsi kannatustaan entisestään kaikissa vaalipiireissä.
Tällöin sovellettiin uutta vaalitapaa: kansalaiset äänestivät
sekä ehdokasta että valitsijamiestä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mauno
Koiviston kaksi presidenttikautta 1982–1994 olivat murrosvaihetta.
Koivisto korosti aluksi jatkavansa Kekkosen linjaa, vaikka hänen
vankka kannatuksensa pohjasi myös siihen, että hän oli erilainen
kuin Kekkonen. Ulkopoliittinen linja pysyi kuitenkin varovaisena,
puolueettomuuspolitiikkaa noudattaen. Keväällä 1990 Koivisto
antoi julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että
Neuvostoliitossa hajallaan asuvia inkerinsuomalaisia voidaan pitää
paluumuuttajina. Tästä seurasi noin 30 000 inkerinsuomalaisen
muutto Suomeen. Koiviston sisäpolitiikkaa leimasi muun muassa
presidentin valtaoikeuksien rajoittaminen. Presidentin toimikaudet
rajattiin kahteen kauteen. Presidentti Mauno Koivisto oli
Neuvostoliiton ohjauksen alaisena siten, että hänellä oli oma
kotiryssä Felix Karasev nimeltään.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
Neuvostoliitto syksyllä 1991 hajosi, ulkopolitiikan suuri
kurssinmuutos toteutettiin Koiviston johdolla. Suomi sanoutui irti
Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyys-, yhteistoiminta- ja
avunantosopimuksesta (YYA-sopimus) sekä Pariisin rauhansopimuksen
eräistä rajoitteista syyskuussa 1991 ja suuntautui Euroopan
unionin jäsenyyteen ja Nato-yhteistyöhön. Näin varman päälle
laskijasta tuli radikaalien muutosten johtaja, kun aika oli hänen
mielestään siihen kypsä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentti
Koivisto on kirjoittanut muistelmansa ja toistakymmentä muuta
poliittista teosta. Häneen mukaansa on nimetty puisto Helsingin
Töölössä ja aukio Kampissa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Vakaan
markan politiikka – pankit pelastettiin - valtiopetos</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan
politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">nimitti
Suomen Pankin johtajan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Harri
Holkerin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Holkerin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
ohjelmaan kuten myös </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koivisto
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalevi
Sorsa</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Liikanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.<br /><br />Vahvan markan politiikalla aiheutettiin
Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli
280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä
ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko
puhua kansanmurhasta?<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Koiviston
konklaavi on valtiopetos?</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Tasavallan
presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Mannisen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.<br /><br />Kokouksessa teemoina olivat<br />1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus<br />2. Tuomioistuimen toiminnan
arvostelu<br /><br />Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n
presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heinonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Koivisto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
rouva </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tellervo
Koivisto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
KKO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Heinonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki-Juhani
Taipale</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Per
Lindholm</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
KHO:n hallintoneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Hallberg</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
kihlakunnantuomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Markku
Arponen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
ylituomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Karikoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
pormestari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Kettunen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Itä-Suomen HO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Kilpeläinen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Vaasan HO:n presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Rintala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeusneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Tulokas</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aulis
Aarnio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
apulaisprofessori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Kekkonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
erikoistutkija </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jyrki
Tala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Leena
Kartio</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Mäenpää</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
dosentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Pöyhönen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kirsti
Rissanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaarlo
Tuori</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
oikeustieteen lisensiaatti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Uotila</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
kansliapäällikkö </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Kalela</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
erityisavustaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Manninen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
Ratan johtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Aranko</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.<br />KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.<br /><br />Toukokuun tuomarineuvoston
kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kekkonen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Louekoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Lindblom </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.<br />Soitin europarlamentaarikko
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anneli
Jäätteenmäelle </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kysyin ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen
valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä
2/2002 käräjätuomari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Nilsson.</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Asiapaperit
salaisiksi</b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Presidentti
Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn
”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi
Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tarja
Halosen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">määräyksestä.<br />-
Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos
ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori
Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden
ilmapiiristä.<br />Myös professori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Ylikankaan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">mukaan
Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla
painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu
pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin
pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja
velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille
lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet
rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän
hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.<br /><br />Jos Koiviston
seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt
julistaa salaisiksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentti
Mauno Koivisto menehtyi Alzheimerin taudin uuvuttamana 12.5.2017
korkeassa 93-vuoden iässä.</span></span></p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-9146797827490491062023-05-12T14:02:00.000+03:002023-05-12T14:02:29.898+03:00Jääkiekkoilija Jussi Jokinen ja Kalajoen jääkiekon historia<p> </p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFy14Hz0dBaDO9lwUpRHE6YRG9wanR2QIeHH_JptwODkENhjROahRxSF043gzUbvDHHVtHoE_yFNuCcrWecAKReQL7Qjf3X5uDBdQ6TGXLot62TJ16La7BAL81cq5jM_TC0Xz7tRccj7c/s695/Jussi+Jokisen+muotokuva.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="640" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFy14Hz0dBaDO9lwUpRHE6YRG9wanR2QIeHH_JptwODkENhjROahRxSF043gzUbvDHHVtHoE_yFNuCcrWecAKReQL7Qjf3X5uDBdQ6TGXLot62TJ16La7BAL81cq5jM_TC0Xz7tRccj7c/s640/Jussi+Jokisen+muotokuva.jpg" width="442" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrikuvan
Jussi Jokisesta on maalannut taitelija Rositsa Tancheva.
Karikatyyrikuvaa on Erkki Ahon taidegalleriassa Kalajoella</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Jussi
Petteri Jokinen</b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1._huhtikuuta">1.
huhtikuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1983">1983</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki">Kalajoki</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
on </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi">suomalainen</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekko">jääkiekkoilija</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka edustaa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-Liiga">SM-liigassa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pelaavaa </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Kärpät"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oulun
Kärppiä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Jokinen on pelipaikaltaan laitahyökkääjä, vaikka hän toisinaan
pelaakin keskushyökkääjän paikkaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
on edustanut Suomea useissa arvokisoissa. Hänellä on olympiahopeaa
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2006">Torinon
talviolympialaisista</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
olympiapronssia Sotšin talviolympialaisista. MM-kilpailuissa hän on
voittanut hopeaa vuonna </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2016">2016</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
pronssia vuosina </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2006">2006</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2008"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Lisäksi Jokinen voitti pronssia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_nuorten_maailmanmestaruuskilpailut_2002">2002</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_nuorten_maailmanmestaruuskilpailut_2003"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2003</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liiga">SM-liigassa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
on pelannut yhteensä 237 runkosarjaottelua </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Kärpät">Oulun
Kärppien</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">riveissä
vuosina 2001–2005 ja NHL:n työsulun aikana 2012–2013.
Pudotuspeleissä Jokinen on tehnyt 46 ottelussa tehopisteet 9+9=18.
Jokinen on voittanut Oulun Kärpissä kaksi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanada-malja">jääkiekon
SM-kultaa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuosina
2004 ja 2005.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Ura"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>URA</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Kärpät_(2001–2005)"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kärpät
(2001–2005)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwLg"></a><a name="mwLQ"></a><a name="mwKg"></a><a name="mwKQ"></a><a name="mwKA"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
aloitti jääkiekkoilun </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/JHT_Kalajoki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
Junkkareissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jossa hän harrasti nuorempana myös </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurheilu"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yleisurheilua</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Junkkareista hän siirtyi </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Kärpät"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oulun
Kärppiin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Jokinen vietti Kärpissä neljä kautta aikavälillä 2001–2005, ja
voitti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanada-malja">SM-kultaa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kahdesti.
Lisäksi hän paransi pistetilastojaan jokaisella kaudella.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwMw"></a><a name="mwMg"></a><a name="mwMQ"></a><a name="mwMA"></a><a name="mwLw"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Menestyksekkäällä
viimeisellä kaudella Suomessa Jokinen vakiinnutti paikkansa
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_jääkiekkomaajoukkue"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A-maajoukkueessa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Lisäksi hän oli herättänyt kiinnostusta </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Amerikka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pohjois-Amerikassa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
ja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dallas_Stars">Dallas
Stars</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">varasi
Jokisen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL:n_varaustilaisuus_2001">vuoden
2001 varaustilaisuudessa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kuudennella
kierroksella numerolla 192.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Dallas_Stars_(2005–2008)"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Dallas
Stars (2005–2008)</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwPQ"></a><a name="mwPA"></a><a name="mwOw"></a><a name="mwOg"></a><a name="mwOQ"></a><a name="mwOA"></a><a name="mwNw"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
aloitti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL">NHL:ssä</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kaudella
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2005–2006"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2005–2006</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tulokaskaudellaan Jokinen onnistui vakiinnuttamaan paikkansa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dallas_Stars">Dallas
Starsin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">joukkueessa.
Runkosarjassa hän pelasi 81 ottelua tehopistein 17+38=55. Hän oli
heti Dallasin päävalmentaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dave_Tippett">Dave
Tippettin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">luottomies.
Rangaistusminuutteja Jokiselle kertyi 30. Jokinen pelasi usein
kakkos- tai kolmosketjussa yhdessä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Niko_Kapanen">Niko
Kapasen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Miettinen">Antti
Miettisen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Pudotuspeleissä hän pelasi 5 ottelua tehoin 2+1=3.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwRg"></a><a name="mwRQ"></a><a name="mwQA"></a><a name="mwPw"></a><a name="mwPg"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erityisesti
Jokinen kunnostautui työsulun jälkeen käyttöön otettujen
rangaistuslaukausten spesialistina. Jokisen yhdeksän maalin putki
rangaistuslaukauksissa katkesi 18. maaliskuuta 2006, kun </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/San_Jose_Sharks">San
Jose Sharksin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">maalivahti
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa_Toskala">Vesa
Toskala</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">onnistui
pysäyttämään Jokisen. Kokonaisuudessaan Jokinen pääsi
yrittämään maalia rangaistuslaukauksesta 13 kertaa, ja onnistui
niistä kymmenellä yrityksellä. Jokisen nähtiin tekevän
rankkareissa joitakin huikeita harhautuksia, kuten
esimerkiksi </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Forsberg"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Forsberg</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-tyylinen
kikka ohitse maalivahti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tim_Thomas"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tim
Thomasin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwSw"></a><a name="mwSg"></a><a name="mwSQ"></a><a name="mwSA"></a><a name="mwRw"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
jatkoi hyviä otteitaan toisella kaudellaan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2006–2007">2006–2007</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
teki 48 pistettä. Starsissa pelasi tuolloin Jokisen lisäksi monta
suomalaista kuten </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jere_Lehtinen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jere
Lehtinen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Miettinen">Antti
Miettinen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Niklas_Hagman"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Niklas
Hagman</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Heinäkuussa 2007 Jokinen teki uuden kaksivuotisen sopimuksen
Dallasin kanssa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwVQ"></a><a name="mwVA"></a><a name="mwUw"></a><a name="mwUg"></a><a name="mwUQ"></a><a name="mwUA"></a><a name="mwTw"></a><a name="mwTg"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
aloitti kauden </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2007–2008">2007–2008</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Dallas
Starsissa. 16. marraskuuta 2007 Jokinen teki neljä maalia, kun Stars
voitti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Colorado_Avalanche">Colorado
Avalanchen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6–1.
Hän ehti tehdä Dallasissa 14 maalia, kunnes hänet kaupattiin
siirtoajan viimeisenä päivänä suurkaupassa </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampa_Bay_Lightning"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tampa
Bay Lightningiin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonne siirtyivät myös maalivahti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mike_Smith">Mike
Smith</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
hyökkääjä </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Halpern"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jeff
Halpern</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Dallas sai kaupassa maalivahti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Holmqvist">Johan
Holmqvistin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
hyökkääjä </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Brad_Richards"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Brad
Richardsin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Tampa_Bay_Lightning_(2008–2009)"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tampa
Bay Lightning (2008–2009)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwXg"></a><a name="mwXQ"></a><a name="mwXA"></a><a name="mwWw"></a><a name="mwWg"></a><a name="mwWQ"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
pelasi kevään </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2007–2008">2008</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampa_Bay_Lightning">Tampa Bay
Lightningin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">riveissä.
Jokisesta tuli Tampan valmentaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Tortorella">John
Tortorellan</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">luottomies,
sillä hän pelasi ykkösketjussa yhdessä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vincent_Lecavalier">Vincent
Lecavalierin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_St._Louis">Martin
St. Louisin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Hän ehti pelata vain 20 runkosarjaottelua, joissa hän tehtaili
pisteet 2+12=14. Jäähyminuutteja kertyi vain neljä. Joukkue oli
sekä oman konferenssinsa että myös divisioonansa viimeisellä
sijalla, eikä pelannut kaudella pudotuspeleissä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwaQ"></a><a name="mwaA"></a><a name="mwZw"></a><a name="mwZA"></a><a name="mwYw"></a><a name="mwYg"></a><a name="mwYQ"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaudella
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2008–2009">2008–2009</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lightningin
johtoportaassa tapahtui muutoksia ja päävalmentaja vaihtui.
Päävalmentaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rick_Tocchet">Rick
Tocchet</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kasvatti
ykkösvaraus </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Steven_Stamkos">Steven
Stamkosin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">peliaikaa
ja ne peliminuutit olivat poissa Jokiselta. Edellisen kevään
ykkösketjun mies oli yhtäkkiä nelosketjun mies. Jokinen seilaili
eri ketjujen välillä, eikä sopivaa pelipaikkaa tuntunut löytyvän.
Jokinen ehti pelata ainoastaan 46 runkosarjaottelua tehopistein
6+10=16, kunnes seura laittoi hänet siirtolistalle. Alettiin huhuta
Jokisen paluusta Suomen kaukaloihin. Kuitenkin helmikuussa 2009
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carolina_Hurricanes">Carolina
Hurricanes</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tiedotti
hankkineensa Jokisen pelaajistoonsa vaihdossa </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wade_Brookbank"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Wade
Brookbankiin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Melichar">Josef
Melichariin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
neljännen varauskierroksen pelaajavalintaan. Jokisen ollessa
siirtolistalla Hurricanes olisi saanut hänet käytännössä
ilmaiseksi, tosin seuralla ei olisi ollut tuolloin varaa maksaa
Jokiselle palkkaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Carolina_Hurricanes_(2009–2013)"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Carolina
Hurricanes (2009–2013)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwdA"></a><a name="mwcw"></a><a name="mwcg"></a><a name="mwbw"></a><a name="mwbg"></a><a name="mwbQ"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kolmannessa
NHL-seurassaan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carolina_Hurricanes">Hurricanesissa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
debytoi 7. helmikuuta 2009 </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Phoenix_Coyotes">Phoenix
Coyotesia</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan
pelatussa ottelussa. Jokinen pelasi loppukaudesta 25 ottelua, joissa
tehopisteiksi jäivät 1+10=11. Pudotuspeleissä Jokinen pelasti
uransa. Hän oli mukana 18 ottelussa tehopisteillä 7+4=11. Joukossa
oli muutamia huikeita osumia. Jokinen ratkaisi ottelun </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/New_Jersey_Devils">New
Jersey Devilsiä</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan
kun ottelua oli jäljellä vain 0,2 sekuntia, mikä oli NHL-historian
myöhäisin voitto-osuma. Jokinen ohjasi kiekon maaliin, ohi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Brodeur">Martin
Brodeurin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
Hurricanes voitti 4–3. Jokista alettiinkin kutsua lempinimellä
"The Finnish Finnisher". Carolina pääsi aina
konferenssifinaaliin asti, missä se kuitenkin hävisi tulevaa
mestaria </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pittsburgh_Penguins">Pittsburgh
Penguinsia</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwgQ"></a><a name="mwgA"></a><a name="mwfw"></a><a name="mwfg"></a><a name="mwfQ"></a><a name="mwfA"></a><a name="mwew"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaudella
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2009–2010">2009–2010</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
jatkoi Carolinassa. Hän pelasi pääosan kautta yhdessä
tähtisentteri </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_Staal">Eric
Staalin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tai
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomo_Ruutu">Tuomo
Ruudun</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_jääkiekkomaajoukkue">Suomen
jääkiekkomaajoukkueen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päävalmentaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Jalonen">Jukka
Jalonen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätti
jättää Jokisen ulos </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekko_talviolympialaisissa_2010"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vancouverin
olympialaisista</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
mitä kritisoitiin paljon. Vihdoin Carolinassa arvostettiin Jokisen
monipuolisuutta. Jokinen sai kauden alusta asti runsaasti luottoa ja
kiitti kunniasta: hän iski uransa maali- ja piste-ennätykset
joukkueessa, joka ei päässyt pudotuspeleihin. Hän teki 45
viimeisessä pelissä 45 pistettä. Jokinen ylitti kahdeksantena
suomalaisena pelaajana historiassa 30 maalin rajan, kun hänen
tehopisteikseen muodostuivat 30+35=65. Hän oli Hurricanesin paras
maalintekijä runkosarjassa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwgw"></a><a name="mwgg"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
lähti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2010"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">MM-kisoihin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joissa ei aivan yltänyt tasolleen. Carolinan
ammattilaisjääkiekkotoimittajat palkitsivat hänet kaudesta
2009–2010 Carolina Hurricanesin MVP-palkinnolla.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwhw"></a><a name="mwhg"></a><a name="mwhQ"></a><a name="mwhA"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaudella
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2010–2011">2010–2011</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
pelasi pääosin kakkosketjun laidassa, yhdessä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomo_Ruutu">Tuomo
Ruudun</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Skinner">Jeff
Skinnerin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Vaikka Carolina jäi niukasti ulos pudotuspeleistä, pelasi Jokinen
silti jälleen hyvän kauden. Hän teki 70 ottelussa tehot 19+33=52.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwiA"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jokinen
solmi 30. kesäkuuta 2011 kolmen vuoden ja yhdeksän miljoonan
dollarin sopimuksen Carolina Hurricanesin kanssa. Carolinan
ammattilaisjääkiekkotoimittajat palkitsivat Jokisen Good Guy
-palkinnolla hyvästä yhteistyöstä median kanssa kaudella
2010–2011.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwig"></a><a name="mwiQ"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaudella
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2011–2012">2011–2012</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
pelasi jälleen melko hyvän kauden. Hän teki 46 pistettä, joilla
hän oli joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwlA"></a><a name="mwkw"></a><a name="mwkg"></a><a name="cite_ref-14"></a><a name="mwkA"></a><a name="mwkQ"></a><a name="mwjw"></a><a name="cite_ref-13"></a><a name="mwjQ"></a><a name="mwjg"></a><a name="mwjA"></a><a name="mwiw"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">NHL:n
työsulun alkamisen varmistuttua syyskuussa 2012 Jokinen ilmoitti
solmineensa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Kärpät">Oulun
Kärppien</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa
alustavasti kahdeksan ottelun mittaisen sopimuksen. Hän pelasi
ensimmäisen ottelunsa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liiga">SM-liigassa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">seitsemän
vuoden tauon jälkeen,</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
hän pelasi ottelussa joukkueensa ykkösketjussa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Huml">Ivan
Humlin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha-Pekka_Haataja">Juha-Pekka
Haatajan</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">rinnalla
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_Ässät">Porin
Ässiä</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan.
Jo ensimmäisessä ottelussaan Jokinen onnistui maalinteossa vieden
Kärpät 3–0-johtoon ylivoimalla. Kahdeksassa SM-liigaottelussaan
Jokinen keräsi yhteensä tehopisteet 2+8=10.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Pittsburgh_Penguins_ja_Florida_Panthers_(2013–2017)"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pittsburgh
Penguins ja Florida Panthers (2013–2017)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwnA"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heikon
alkukauden jälkeen Carolina kauppasi Jokisen Pittsburgh Penguinsiin
vuoden 2013 huhtikuun alussa. Penguins-debyytissään Jokinen iski
joukkueensa ainoan maalin varsinaisella peliajalla ja voittomaalin
rangaistuslaukauskilpailussa NY Rangersia vastaan.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwng"></a><a name="mwnQ"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuoden
2014 heinäkuussa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Florida_Panthers">Florida
Panthers</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ilmoitti
solmineensa Jokisen kanssa neljän vuoden mittaisen ja yhteensä 16
miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.Heinäkuussa 2017 Florida osti
hänen sopimuksensa ulos.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Kausi_2017–2018"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kausi
2017–2018</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="cite_ref-22"></a><a name="mwsQ"></a><a name="mwsg"></a><a name="mwsA"></a><a name="mwrw"></a><a name="mwrg"></a><a name="mwqw"></a><a name="mwqA"></a><a name="mwpw"></a><a name="mwpg"></a><a name="mwpQ"></a><a name="mwpA"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heinäkuussa
2017 Jokinen solmi vuoden mittaisen sopimuksen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Edmonton_Oilers">Edmonton
Oilersin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Koko joukkue menestyi huonosti alkukaudesta ja Jokinenkin teki vain
yhden tehopisteen 14 ottelussa. Marraskuussa 2017 Oilers </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelaajakauppa">vaihtoi</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokisen
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Los_Angeles_Kings">Los
Angeles Kingsin</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Michael_Cammalleri">Michael
Cammalleriiin</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kingsissä rooli vakiintui nelosketjuun ja Jokisen mukaan hän pystyi
pelaamaan annetussa roolissa hyvin, tehden 5 tehopistettä 18
ottelussa. Tammikuussa 2018 hänet laitettiin kuitenkin
suojaamattomien pelaajien listalle, josta hänet poimi </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Columbus_Blue_Jackets"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Columbus
Blue Jackets</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Siirtotakarajalla helmikuun lopussa 2018 Jokinen siirtyi yhdessä
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyler_Motte">Tyler
Motten</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vancouver_Canucks">Vancouver
Canucksiin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vaihdossa
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Vanek"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Thomas
Vanekiin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Canucksissa
Jokinen pelasi 14 ottelua tehden 10 tehopistettä 12.49 minuutin
peliajalla per ottelu.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwtQ"></a><a name="mwtA"></a><a name="mwsw"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kauden
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL-kausi_2018–2019">2018–2019</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">alla
Jokinen teki try out -sopimuksen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Detroit_Red_Wings">Detroit
Red Wingsin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa,
mutta ei saanut harjoitusleirin päätteeksi sopimusta.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Lyhyt_pesti_Sveitsissä_ja_paluu_Kärppiin_(2018–)"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lyhyt
pesti Sveitsissä ja paluu Kärppiin (2018–)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwuw"></a><a name="mwug"></a><a name="mwuQ"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jäätyään
ilman NHL-sopimusta Jokinen pysyi ilman seuraa marraskuuhun 2018
asti, jolloin hän teki kuukauden mittaisen sopimuksen
Sveitsin </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Swiss_League">toiseksi
korkeimmalla sarjatasolla</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pelaavan
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/EHC_Kloten">Klotenin</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa.
Hän teki 7 ottelussa 12 tehopistettä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mwww"></a><a name="mwwg"></a><a name="mwvw"></a><a name="mwvg"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tammikuussa
2019 </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Kärpät">Kärpät</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ilmoitti
solmineensa Jokisen kanssa loppukauden mittaisen sopimuksen. Kärpät
voitti runkosarjan selvästi, ja Jokinen pelasi 14 ottelua tehden 20
tehopistettä. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liigan_pudotuspelit_2019">Pudotuspeleissä</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kärpät
eteni finaaliin, jossa se hävisi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenlinnan_Pallokerho">HPK:ta</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastaan
seitsemässä ottelussa. Jokinen teki pudotuspeleissä 9 tehopistettä
16 ottelussa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Maajoukkue"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">MAAJOUKKUE</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mw1g"></a><a name="mw0w"></a><a name="mw0g"></a><a name="mw0Q"></a><a name="mw0A"></a><a name="mwzw"></a><a name="mwzA"></a><a name="mwyw"></a><a name="mwyg"></a><a name="mwyQ"></a><a name="mwyA"></a><a name="mwxw"></a><a name="mwxg"></a><a name="mwxQ"></a>
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
on pelannut kuusi kertaa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut">MM-kisoissa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kahdesti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">olympialaisissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vuonna 2006 Jokinen oli voittamassa sekä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekko_talviolympialaisissa_2006">olympiahopeaa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">että
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2006"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">MM-pronssia</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Toisen MM-pronssinsa hän saavutti Kanadassa pelatuissa </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2008"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">MM-kisoissa
2008</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Päävalmentaja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Jalonen">Jukka
Jalosen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätöstä
jättää Jokinen valitsematta </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2010"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vancouverin
olympialaisiin</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">n
kritisoitiin paljon. Jokinen oli kuitekin mukana </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2010">MM-kisoissa
2010</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Köln">Kölnissä</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa">Saksassa</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
hän oli mukana myös vuonna </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2012">2012</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jääkiekon
maailmanmestaruuskilpailuissa. Vuonna 2014 Jokinen oli myös
voittamassa olympiapronssia Sotšin talviolympialaisissa. Hän oli
Suomen joukkueen kapteeni </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2015"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tšekin
MM-kisoissa 2015</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kevään </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2016">2016
MM-kisoissa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokinen
saavutti MM-hopeaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Yksityiselämä"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">YKSITYISELÄMÄ</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="mw2Q"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jussi
Jokinen meni naimisiin vuonna 2007 lääketieteellisessä opiskelevan
Sallan kanssa. Jussin pikkuveli </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Jokinen">Juho
Jokinen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pelasi
omalla urallaan yli 200 ottelua puolustajana SM-liigassa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.eliteprospects.com/player/2716/jussi-jokinen">https://www.eliteprospects.com/player/2716/jussi-jokinen</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.nhl.com/fi/player/jussi-jokinen-8469638">https://www.nhl.com/fi/player/jussi-jokinen-8469638</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen myy kotiaan – tarjolla paljon luksusta lähes kahden
miljoonan hintalapulla</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-jokinen-myy-kotiaan-tarjolla-paljon-luksusta-lahes-kahden-miljoonan-hintalapulla/7645236#gs.cjwb47">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-jokinen-myy-kotiaan-tarjolla-paljon-luksusta-lahes-kahden-miljoonan-hintalapulla/7645236#gs.cjwb47</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen on tukenut Wilma Murron seiväshyppyuraa merkittävällä
summalla jo vuosien ajan: "Ei mennyt ihan heti jakeluun, että
tällaista voi tapahtua</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://yle.fi/urheilu/3-11430580">https://yle.fi/urheilu/3-11430580</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
oma kiekkotähti Jussi Jokinen: ”Täällä voin hengittää”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://kalajoki.fi/kalajoen-oma-kiekkotahti-jussi-jokinen-taalla-voin-hengittaa/">https://kalajoki.fi/kalajoen-oma-kiekkotahti-jussi-jokinen-taalla-voin-hengittaa/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen - Highlights</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=NOBF0jGLa9U">https://www.youtube.com/watch?v=NOBF0jGLa9U</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen fires a laser past Rask</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=QPDYj-Ajmoo">https://www.youtube.com/watch?v=QPDYj-Ajmoo</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"The
Miracle Finnish" [sic] Jussi Jokinen's 0.2 Second Goal</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=SmMqotFGoI0">https://www.youtube.com/watch?v=SmMqotFGoI0</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen records his second career hat trick 10/8/13</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=F9IrcikPBCA">https://www.youtube.com/watch?v=F9IrcikPBCA</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen uses one hand to score unreal shootout goal</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=lNyTLLPqmNs">https://www.youtube.com/watch?v=lNyTLLPqmNs</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen steals and scores goal</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=_7F3ysPYk6U">https://www.youtube.com/watch?v=_7F3ysPYk6U</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen #36 - Highlights [HD]</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=qvC69PWhXtE">https://www.youtube.com/watch?v=qvC69PWhXtE</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen scores four goals (11/16/07)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Y4yR8N3PHpY">https://www.youtube.com/watch?v=Y4yR8N3PHpY</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen: "Lauantaista tulee tunteikas ilta"</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=KtQ9aLJ-f64">https://www.youtube.com/watch?v=KtQ9aLJ-f64</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen: Poika palasi pohjoiseen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=fh4bShTTlB4">https://www.youtube.com/watch?v=fh4bShTTlB4</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">LÄMÄRI:
Jussi Jokinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=KCLH2Rgt-Ac">https://www.youtube.com/watch?v=KCLH2Rgt-Ac</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kannattajat
kysyivät - Jussi Jokinen vastaa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=3w9tUP3kcvQ">https://www.youtube.com/watch?v=3w9tUP3kcvQ</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Terveiset
Pikulle: Jussi Jokinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=6h1-lIpht-4">https://www.youtube.com/watch?v=6h1-lIpht-4</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen Kärpät 2012-2013</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=xEVT72IDqgc">https://www.youtube.com/watch?v=xEVT72IDqgc</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen Hat Trick 6/26/13</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=YvvMAkwQpUk">https://www.youtube.com/watch?v=YvvMAkwQpUk</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">JHT
- Jussi Jokinen All Stars 09.08.2014 maalikooste</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=lz8YuNe8VzI">https://www.youtube.com/watch?v=lz8YuNe8VzI</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">JHT
- Jussi Jokinen All Stars 15.08.2015 maalikooste</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=KMyZfYyiQTg&t=174s">https://www.youtube.com/watch?v=KMyZfYyiQTg&t=174s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">JHT
- Jussi Jokinen All Stars 13.8.2016</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=a3Ts471pSpQ&t=31s">https://www.youtube.com/watch?v=a3Ts471pSpQ&t=31s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen Hockey Carnival 2016 - Joonas Donskoi #72</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZHoii9p6-6c">https://www.youtube.com/watch?v=ZHoii9p6-6c</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars vs JHT 12.8.2017 sisääntulo !!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=294j3phndIA">https://www.youtube.com/watch?v=294j3phndIA</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All stars 12.8.2017. Patrik Laine jakaa nimmareita.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=h7bZtHMO1ls">https://www.youtube.com/watch?v=h7bZtHMO1ls</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. Patrik Laineen ranne puhuu 2-1 !!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=M40TMVxCiec">https://www.youtube.com/watch?v=M40TMVxCiec</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars - JHT 12.08.2017 tapahtumakooste</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZvEU3BEcrUg&t=259s">https://www.youtube.com/watch?v=ZvEU3BEcrUg&t=259s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. 1 RL-kisa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=EHOTfUU_zfY">https://www.youtube.com/watch?v=EHOTfUU_zfY</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. 2 RL-kisa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=AoYzHndz2Xw">https://www.youtube.com/watch?v=AoYzHndz2Xw</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars - JHT 12.08.2017 koko ottelu</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=jBMWE8lQNkw">https://www.youtube.com/watch?v=jBMWE8lQNkw</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. Lopputunnelmat+Jokisen puhe.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Nc-LMgTx5c0">https://www.youtube.com/watch?v=Nc-LMgTx5c0</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen all stars 12.8.2017. Ässäkasvatti Sebastian Aho
kirjoittamassa nimmareita</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=y9mAXkGR10s&t=22s">https://www.youtube.com/watch?v=y9mAXkGR10s&t=22s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars - JHT 11.08.2018 tapahtumakooste</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=LsbPLCL3PSc&t=194s">https://www.youtube.com/watch?v=LsbPLCL3PSc&t=194s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All stars - JHT 11.8.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=5DYViZMoc2s">https://www.youtube.com/watch?v=5DYViZMoc2s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars - JHT 10.08.2019 tapahtumakooste</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=-DVkVmQNTVM&t=433s">https://www.youtube.com/watch?v=-DVkVmQNTVM&t=433s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen All Stars - JHT 10.8.2019</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Rgw6D9mvSNI&t=134s">https://www.youtube.com/watch?v=Rgw6D9mvSNI&t=134s</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussi
Jokinen ja Janne Pesonen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=kLNUAEI5cyA">https://www.youtube.com/watch?v=kLNUAEI5cyA</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: blue;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
jääkiekon historiaa </b></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://urheilunhistoria.blogspot.com/2020/04/kalajokisen-jaakiekon-historiaa.html">http://urheilunhistoria.blogspot.com/2020/04/kalajokisen-jaakiekon-historiaa.html</a>
</span></span></span>
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-15549073850469654192023-05-12T04:02:00.001+03:002023-05-12T04:04:24.070+03:00Maalaus PR-Talojen toiminnasta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxqQABMroXCwgntglD0DCLTWNJViBHZ5h8AfmZLdHrjIwCB5GeUezMjbB-KBRMYbcGjV3u2Msh2cRhm8LZrGa9i1vicAm1xr_4AiyCP5eRaZhbH-gEjPayv80zzjZvnqthtSxa3kZG2NDqKLkU4NeWB-uvuiU97gm8UutsDUpUKlEuLhf2muMKf_-cpQ/s1304/pr-talot%20olga.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="969" data-original-width="1304" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxqQABMroXCwgntglD0DCLTWNJViBHZ5h8AfmZLdHrjIwCB5GeUezMjbB-KBRMYbcGjV3u2Msh2cRhm8LZrGa9i1vicAm1xr_4AiyCP5eRaZhbH-gEjPayv80zzjZvnqthtSxa3kZG2NDqKLkU4NeWB-uvuiU97gm8UutsDUpUKlEuLhf2muMKf_-cpQ/w378-h281/pr-talot%20olga.jpg" width="378" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Taiteilija
Olga Markova-Orell on maalannut taulun PR-Talojen toiminnasta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-pLau3zHhw4b3h4JZmcZdiRsTOWKTbjY_-O34S8H5X590Gqmfc3UfeT2QsmRqc6UPON2Lm_UNuMXs6tM7duEYB6uP_uTY7v48JasV3APytTUD52p0w5xQo24xjXTp3A0f6UxdJqhFlVEUMtuMY5waHze3v7Xnyv_QOoLb5uiPD20QzYJVl8p3aqEt8w/s440/PR-Teollisuus%20Oy.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="233" data-original-width="440" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-pLau3zHhw4b3h4JZmcZdiRsTOWKTbjY_-O34S8H5X590Gqmfc3UfeT2QsmRqc6UPON2Lm_UNuMXs6tM7duEYB6uP_uTY7v48JasV3APytTUD52p0w5xQo24xjXTp3A0f6UxdJqhFlVEUMtuMY5waHze3v7Xnyv_QOoLb5uiPD20QzYJVl8p3aqEt8w/w401-h212/PR-Teollisuus%20Oy.jpg" width="401" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguqj4gPC9u0u-SAZ9bIkRrQ21vmopmylQz3SWEVgIQef5MyMRmTSa-KskQz-pohirEnBVtRa7HaS-a0OEErhcNQLpD0689avkw7TZ-WntVewomu4ZIiIilIsY0i-VOUay1prXeCfUcKtytHMkNrlF6pxGXBe_ya6zo7axKB23T6Sq6A1va6mNWyYvHBg/s1600/sulo.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguqj4gPC9u0u-SAZ9bIkRrQ21vmopmylQz3SWEVgIQef5MyMRmTSa-KskQz-pohirEnBVtRa7HaS-a0OEErhcNQLpD0689avkw7TZ-WntVewomu4ZIiIilIsY0i-VOUay1prXeCfUcKtytHMkNrlF6pxGXBe_ya6zo7axKB23T6Sq6A1va6mNWyYvHBg/w387-h290/sulo.JPG" width="387" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Perusteet
sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen
valtion viranomaiset toimivat rikollisesti</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="597" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKf2H7Sca5Ef13Htw-vyXG-tVGS1cWDVxN_9Tj2IaFrILvoBvN4jcZ2dTHuTrUz0z-zn7fmVn9PacYEYhCMauC-A5r99u8hoF4YyY6IhOBGLVeqjD2FRpQlK4eqn_tuaubtRs_Cs1SS_qm/w421-h597/olet+maamme+armahin+001.jpg" width="421" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;">Kirjassani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X on sivulla </span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><b>277-285
</b></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;">Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus
Oy) väliset kauppasopimukset. </span></span><span style="text-decoration: none;">Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin
PR-Teollisuus Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella
maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen
tilauskannan. Myyjinä toimivat väliaikaiset konkurssipesän
hoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen. Heidän päämiehinään
olivat Arsenal Oy ja Kera Oy. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän </span><span style="color: #330099;"><span style="text-decoration: none;">väliaikaiset
pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää
omaisuutta konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. </span></span><span style="text-decoration: none;">He
myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää
valtakirjoja. </span><span style="color: #330099;"><span style="text-decoration: none;">He
toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He salasivat
kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten kauppasopimuksista käy
ilmi. </span></span><span style="text-decoration: none;">Niistä
ei ole kauppasopimuksissa mitään mainintaa. </span><span style="color: red;"><span style="text-decoration: none;"><b>Kysymyksessä
oli törkeä petos.</b></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaupanvahvistajan
on toiminut <span style="color: red;"><b>tuleva syyttäjä Sulo Heiskari</b></span>,
joka on toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä
johtuvissa oikeudenkäyneissä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #ff3333;"><b>Kihlakunnansyyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin
20 vuoden ajan. </b></span><span style="color: blue;"><b>Esteellisyys
johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin
on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää
syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. </b></span><b>Olen
lähettänyt Oulun käräjäoikeuteen todistuksen
kaupanvahvistuksesta, jossa näkyy, että Sulo Heiskari on
vahvistanut lainvastaisen kaupan, </b><span style="color: #ff3333;"><b>sillä
väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta
konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen
syyttäjistä annetun lain mukaan.</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kaupanvahvistus</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtwsYhYfOFwZFFQpskhlJhDSdtFTvtxL7sqT87nFZzRsQBbgEQkjJ4K_dE7O1nR4uqkoIm98ij6_u4gjpYK1CP5hUhFQ7-5M33ZRrT7N78A1j5RcncqMZoa40Rs2BYvC6ILVpDVb28qy28/s1600/kaupanvahvistus%25252520001.jpg" target="_blank"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="501" name="m_-4493542314679997248_m_-6951408940727469529_grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtwsYhYfOFwZFFQpskhlJhDSdtFTvtxL7sqT87nFZzRsQBbgEQkjJ4K_dE7O1nR4uqkoIm98ij6_u4gjpYK1CP5hUhFQ7-5M33ZRrT7N78A1j5RcncqMZoa40Rs2BYvC6ILVpDVb28qy28/w438-h501/kaupanvahvistus%25252520001.jpg" width="438" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi
kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole
koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Rt63SOE0GLHY74Y93NoySdrnphAUOWnwKJJwjK9izdbCcpoFbTbd5N29xsRc7EHDxU8O77ZLvNKsDpF4bN8AlqY02zpWNUVkoBqLmC9YoILiyP8Uz5lPdORnFQf9JR9BpktjLmBX3b6S/s1600/heino+virta.JPG" target="_blank"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="329" name="m_-4493542314679997248_m_-6951408940727469529_grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Rt63SOE0GLHY74Y93NoySdrnphAUOWnwKJJwjK9izdbCcpoFbTbd5N29xsRc7EHDxU8O77ZLvNKsDpF4bN8AlqY02zpWNUVkoBqLmC9YoILiyP8Uz5lPdORnFQf9JR9BpktjLmBX3b6S/w420-h329/heino+virta.JPG" width="420" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa,
ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVX9hZ7V1FM-FyaLZ3g5gMP-zZ6BUhJ55YRyQKtwiqpGb3BIlZGTS8xptxVz5CV83s0-yGkfm1Q7ZT9D1vP_WlG2ncEJ4YM-4wwcgn7haZhbDk26tNMXZXS3bZ3Q6QZ68NkTjBs-KmWA4A/s1600/ranta-ylitalo%25252520001.jpg" target="_blank"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="354" name="m_-4493542314679997248_m_-6951408940727469529_grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVX9hZ7V1FM-FyaLZ3g5gMP-zZ6BUhJ55YRyQKtwiqpGb3BIlZGTS8xptxVz5CV83s0-yGkfm1Q7ZT9D1vP_WlG2ncEJ4YM-4wwcgn7haZhbDk26tNMXZXS3bZ3Q6QZ68NkTjBs-KmWA4A/w471-h354/ranta-ylitalo%25252520001.jpg" width="471" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi
kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, joista tässä
esimerkkinä yksi sivu. Kysymyksessä on siis törkeä petos. Olen
pyytänyt Oulun poliisia toimittamaan teille nämä kaikki
asiakirjat, koska olen ne Oulun poliisille toimittanut.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5lMAaQWdzx_0uJ8FVGBh1efyrQ0yFU6lbfzvOdh8n4iF-jUh2qSGS9Y0aXoyuT69H7ljfCEvYvUP2tDye_YjbBbnjMkFuL_OpNNTRzmOZMmdjtmFnfaYfkUGSF2uiSJPITjcIPFRcjhcP/s1600/pantatut+kiinnitykset.JPG" target="_blank"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="370" name="m_-4493542314679997248_m_-6951408940727469529_grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5lMAaQWdzx_0uJ8FVGBh1efyrQ0yFU6lbfzvOdh8n4iF-jUh2qSGS9Y0aXoyuT69H7ljfCEvYvUP2tDye_YjbBbnjMkFuL_OpNNTRzmOZMmdjtmFnfaYfkUGSF2uiSJPITjcIPFRcjhcP/w473-h370/pantatut+kiinnitykset.JPG" width="473" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on
virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari
organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen
perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos
ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että
ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä
yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset ,
kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppasopimuksissa
on toiminut kaupanvahvistajana tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka
on myöhemmin toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäyneissä,
joissa on käsitelty näitä sopimuksia oikeudessa. Syyttäjä Sulo
Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä
oikeudenkäynneissä:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Syyttäjän
puolueettomuusvaatimus. </b>Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen
periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden
hän on esteellinen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="text-decoration: none;">Syyttäjiin
kohdistuvia esteellisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa
siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi
syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin
edellytys.<br /><br />Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996
vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä
määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi
tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden
voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on
harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään
asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin
henkilöihin".<br /><br />Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa
julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta.
Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei
lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta,
vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden
perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti
katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I
s.128-129).<br /><br />Syyttäjän esteellisyydestä säädetään
yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1
momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan
syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa
tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.<br />Syyttäjälain 12 §:<br />1)
asianosaisjääviys,<br />2) intressijääviys,<br />3)
asiamiesjääviys,<br />4) palvelusuhdenjääviys,<br />5)edustusjääviys,<br />6)
yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka
on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuttaan asiassa.<br /><br />Syyttäjän tehtävänä
oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen
näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on
oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion
lainmukaisuudesta.<br /><br />Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja
syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen
hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa
totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen
luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä
katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen
ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä
syyttäjätapa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oikeudenkäytölle
on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi
varmaa, myös nopeaa ja halpaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja samaa mieltä kanssani
oli myös laillisuusvalvoja Jarmo Hirvonen. Sen lisäksi, että
syyttäjä Sulo Heiskari oli toiminut kaupanvahvistajana kaupoissa ,
joista oikeutta käytiin, niin hän oli vahvistanut laittoman kaupan,
koska se oli tehty konkurssisäännön, maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen vastaisesti. Lisäksi kaupoissa oli
<span style="color: blue;">salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset sekä
ilmoitettu keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Sul Heiskarin esteellisyyttä ei vielä rikostutkinnoissa eikä
oikeuskäsittelyissä ole käsitelty.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten
maksamiseksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutus
kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja
myytävä kiinteistö.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koska
väliaikaiset pesänhoitajat </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Latola </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hannu
Maskonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. </span></span></span></span></span><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. </span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kera
Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. </span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kera
Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy
käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">Ostajien
joukkoon oli soluttautunut Kera Oy:n saattohoitajaksi epäilemämme
erikoisella tavalla konkurssiin ajetun Alavieskan Puurakenne Oy:n
talouspäällikkö </span><span style="color: #333333;"><b>kauppatieteen
maisteri Jouni Remes</b></span><span style="color: #333333;">, joka oli
tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella. Jouni Remes teki muiden osakkaiden
tietämättä Kera OY.n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy:tä käytetä
rahoittajana. Jos muut osakkaat olisivat tienneet asiasta niin koko
yritystä ei olisi perustettu. Remeksen toiminta oli yksi osa törkeää
petosta. Remeksen tekemä sopimus kirjan sivulla </span><span style="color: #ff3399;"><b>276.</b></span><span style="color: #ff3399;"> </span><span style="color: black;">Myyjä
tiesi, että myytävä kohde oli markkinoilta poistettavien listalla.
Ostajien joukkoon oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella
otettu henkilö, joka jonka oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä
Kera Oy:n kanssa sopimuksen, josta hän ei kertonut muille
osakkaille. Jos osakkaiden tiedossa olisi ollut tämä sopimus, niin
koko yritystä ei olisi perustettu eikä kauppoja olisi tehty.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jos
petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen
erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään neljäksi vuodeksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Latola </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hannu
Maskonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">myivät
myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa </span></span></span></span></span><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">15
miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
</span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Konkurssipesänhoitajien
Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
</span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Törkeä
petos oli 63 miljoonaa markkaa</b></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa.
Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani </span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>sivulla
286. </b></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kauppa
oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen
laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaupanvahvistajaksi
on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä </span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Sulo
Heiskari. </b></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Toinen
kauppakirjan allekirjoittaja </span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Heino
Virta </b></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">todistaa
kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskaria</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Heino Virran todistus kirjan </span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>sivulla
294.</b></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Arto
Ranta-Ylitalo </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut.
Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä.
Hän on varmasti</span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>esteellinen
syyttäjistä annetun lain perusteella. </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kiinteistokauppa
on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren
vastainen. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Arto
Ranta-Ylitalon todistus </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">on
Erkki Ahon korkeimmalle oikeudelle tekemän tuomionpurkuhakemuksessa,
mikä on toimitettu Oulun käräjäoikeuteen tässä asiassa R
20/925. Esitän tämän todistuksen asian kuulustelussa, johon minulla
on lain mukainen oikeus eikä sitä voi poliisi virkavallan
väärinkäytöllään estää.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">1)
luovutustarkoitus;</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">2)
luovutettava kiinteistö;</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">3)
myyjä ja ostaja; sekä</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">4)
kauppahinta ja muu vastike.</span><span style="color: black;"><br /></span><span style="color: #333333;">Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömien todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä
oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä
esteellisenä syyttäjänä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja
Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. <b>Kirjani
sivu 298. </b>Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa
syyttäjä Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin
kirjoitettu teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät
ole palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Asianosaisia
käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman
heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan <b>asianajaja Jouni
Vihervalli. </b>Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. <b>Kirjan
sivu 299-300</b>. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole
edes keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä <b>purki tekemänsä kaupat
</b>PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996. <span style="color: red;"><b>Kirjan
sivut </b></span><span style="color: #ff3333;"><b>307-308 </b></span>sekä
toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu <span style="color: #ff3333;"><b>305</b></span>.
Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä.
Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska
kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaupanpurkuilmoitus
on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939.
Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukeavat.
Takaussitoumus on liitännäinen kauppasopimukseen, joten missään
tapauksessa <b>takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa</b>. <span style="color: red;">Kirjan sivuilla </span><span style="color: red;"><b>309
– 310</b></span><span style="color: #ff3399;"><b> </b></span>varatuomari
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Takaukset
olivat maksettu kokonaan. Kirjan<span style="color: #ff3333;"> </span><span style="color: #ff3333;"><b>sivu
302 </b></span>summa 401 404,45 markkaa, <span style="color: #ff3333;"><b>kirjan
sivu 303 </b></span>summa 500 000,00 markkaa, <span style="color: #ff3333;"><b>kirjan
sivu 304 </b></span>summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli
maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko
Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso <span style="color: #ff3333;"><b>kirjan
sivut 516-517.</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat
rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla
haettu konkurssihakemus on<span style="color: #ff3333;"> </span><span style="color: #ff3333;"><b>kirjan
sivuilla 328- 329. </b></span>Konkurssihakemus on tehty väärillä
tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja
lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu –
siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Varatuomari
Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa
konkurssiasiassa.<span style="color: #ff3333;"> </span><span style="color: #ff3333;"><b>Petäjän
tunnustus kirjan sivulla 514. </b></span>Varatuomari on kuitenkin
antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasiassa väärän
lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja
asianomaisten valtakirjoja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #ff3333;"><b>Konkurssituomio
kirjan sivuilla 314 – 316</b></span>. Miksi syyttäjä Heiskari on
lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle
eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M.
Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus
Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomari Paavo M. Petäjä
oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi
konkurssiinhakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n
tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. <span style="color: #ff3333;"><b>Kirjan
sivut 330-331</b></span>.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkein
oikeus ei ole purkanut väärää konkurssipäätöstä ja siksi se
sai lain voiman. Nyt tätä väärää konkurssipäätöstä <span style="color: red;"><b>syyttäjä
Sulo Heiskari ja muut rikoksista epäillyt </b></span>käyttivät
hyväkseen uusien väärien päätösen aikaansaamiseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä
oikeudenkäynneissä:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">R98/503
Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">R02/393
Ylivieskan käräjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">S01/320
Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">S00/1437
Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">S01/447
Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">R98/692
Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: red;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">R03/150
Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 </span></span></span></span></span><a href="http://r1.oh.kp/" target="_blank"><span style="color: #1155cc;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">R1.OH.KP</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaasan
hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaasan
hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaasan
hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaasan
hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaasan
hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeimman
hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">konkurssiasiat<br />K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Konkurssituomio
3.1.1997/1<br />K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma
Keskinäinen yhtiö)<br />Konkurssituomio 7.9.1998/963<br />K 00/1003
Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)<br />ratkaisu 28.2.2001/280,
rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen<br />K 10/5019 Erkki Aho
(hja Mikko Kovalainen)<br />ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu<br />K
10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)<br />ratkaisu 30.8.2010/4430,
sillensä, muu syy<br />K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko
Kovalainen)<br />ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä<br />ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista<br />Rikosasiat:<br />R
98/71 Asia: velallisen vilpillisyys<br />ratkaisu 1.6.1998/144<br />R
98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset<br />ratkaisu
26.8.1998/1<br />ratkaisu 13.8.1998<br />RD 01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta<br />R 05/506 asianomistajana
Tapio Lahola<br />Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen<br />R
10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen<br />Tuomio 6.9.2010/1034,
valitettu hovioikeuteen<br />R 11/537 asianomistaja Markku Koski<br />Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen<br />Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista<br />Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista<br />S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho,
Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta
Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä<br />Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain<br />Katriina
Rantinsalo<br />hallintosihteeri</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylläoleva
on hallintosihteeri Katriina Ratinsalon ilmoitus asiakirjapyyntööni.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAwEWrs79iV-ICEz1Oije1CsetX1kD4MhdhboyiXbHt2lI6q6z8QeU5NvBKltxQ49ZTsTED6VbVwHKDwl7y41LPpYl5q1pC-Ipvfqn5N0tfekYJgM6XbIxqHncOc-bCcv_QxIwX6nQTsXm/s320/sulo+heiskari.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="324" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAwEWrs79iV-ICEz1Oije1CsetX1kD4MhdhboyiXbHt2lI6q6z8QeU5NvBKltxQ49ZTsTED6VbVwHKDwl7y41LPpYl5q1pC-Ipvfqn5N0tfekYJgM6XbIxqHncOc-bCcv_QxIwX6nQTsXm/w444-h324/sulo+heiskari.jpg" width="444" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
Heiskarin kommentit asiaan:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNBQWk4HIeJPxZSpv6abBjkhajQD4gjH61CXkjscT5cephzN5UrHDHtqGi3UFmShpKlDJ1u8h9vLkpPh5LfT3_Kpy-fvQSOpNbkQooh4F9ZGbmVrzKtA4AHyGCDsrOk4wWP4yNPYYHfF1m/s1600/sulo+heiskari+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="163" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNBQWk4HIeJPxZSpv6abBjkhajQD4gjH61CXkjscT5cephzN5UrHDHtqGi3UFmShpKlDJ1u8h9vLkpPh5LfT3_Kpy-fvQSOpNbkQooh4F9ZGbmVrzKtA4AHyGCDsrOk4wWP4yNPYYHfF1m/w517-h163/sulo+heiskari+1.jpg" width="517" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> = </b></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Sulo
Heiskari </b></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>kommentoi
postausta </b></span></span></span></span><a href="https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html?showComment=1544208643104#c3024864705273084677" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>"Kihlakunnansyyttäjä
Sari Leppäluoto"</b></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">7.12.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaikk
on mänt. Wituiksi?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka7" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sotamies
svejk</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/09/karajaoikeus-havitti-todistusaineiston.html?showComment=1544102072634#c871312273754520039" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Käräjäoikeus
hävitti todistusaineiston"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">6.12.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Taas
loppulausunto, heh,</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka8" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2018/09/kantelu-ylitarkastaja-laura.html?showComment=1543766416739#c87343470141082620" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Kantelu
ylitarkastaja Laura Kvarnströmin toiminnasta"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2.12.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ei
voi välttyä tietynlaiselta vaikutelmalta...</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2019/04/to-25042019-miten-kalajoella-voi-elaa.html?showComment=1556301792146#c1728657770011698369" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"TO
25.04.2019 Miten Kalajoella voi elää kaksi viikkoa ilman
euroakaan?"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">26.4.2019</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
voi välttyä vaikutelmalta, että oikeustaistelijaa ketuttaa...</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2018/12/04122018.html?showComment=1543920623279#c7290513753427735847" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"04.12.2018"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">4.12.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ei
voine välttyä vaikutelmita...</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka9" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2018/06/ma-18062018.html?showComment=1543578201941#c476180574756231870" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"MA
18.06.2018"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">30.11.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miten
muuten?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka10" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2018/10/la-13102018.html?showComment=1539493536448#c5405219322280434186" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"LA
13.10.2018"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">14.10.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ei
taaskaan voi vältytyä vaikutelmilta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka11" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2018/10/la-06102018.html?showComment=1538838773319#c5498467020025775061" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"LA
06.10.2018"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">6.10.2018</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kannttaisiko
kaivaa esiin se uskollinen ystävä ja hypätä selkään?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="56" name="grafiikka12" src="https://lh3.googleusercontent.com/a/default-user=s56-c" width="56" /></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://draft.blogger.com/profile/06338782580517492408" target="blank_">sotamies
svejk</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kommentoi
postausta </span></span></span></span></span><a href="https://kalajokinen.blogspot.com/2018/09/to-27092018.html?showComment=1538119534898#c3307434117978717046" target="blank_"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"TO
27.09.2018"</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">28.9.2018</span></span></p>
<p style="border-bottom: 1px solid rgb(0, 0, 0); border-left: none; border-right: none; border-top: none; margin-bottom: 0cm; padding-bottom: 0.07cm; padding-left: 0cm; padding-right: 0cm; padding-top: 0cm; padding: 0cm 0cm 0.07cm;">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjän työ
jättää todella jälkensä. Niin syyttäjään kuin
syytettyihinkin. Ei voi välttyä vaikutelmista...</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjassa
on selostukset ja keskeinen todistusaineisto asioista lukuun
ottamatta kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon
todistusta siitä, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on
allekirjoitettu. Kirjan todistusaineistosta puuttuu lisäksi entisen
asianajaja Asko Keräsen tunnustus siitä, että hän on jättänyt
valituksesta tekemättä Vaasan Hovioikeuteen. Kirjasta puutuu kopiot
48 miljoonan pantatuista kiinnityksistä, mutta maininta niistä
löytyy kirjasta. Nämä kirjasta puutuvat aineistot on minulla
esittää paperitulosteena.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
saanut selville, että valtiopetoksessa pankeille annettiin
suosituimmuusasema eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa ja
rikollisille on annettu syytesuoja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
jättänyt poliisille entisen asianajajan ja nykyisen <span style="color: red;"><b>varatuomarin
Asko Keräsen tunnustuksen </b></span>siitä, että hän on jättänyt
valituksen tekemättä Vaasan hovioikeudelle PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiasiassa vaikka hänellä oli valtakirjat hoitaa asia.
PR-Teollisuus Oy:n konkurssihan oli laiton, koska kaupat oli purettu
ja takaukset olivat rauenneet. Konkurssi oli haettu väärillä
tiedoilla ja se oli siksi laiton. Väärä konkurssipäätös jäi
kuitenkin voimaan, koska <span style="color: #330099;"><b>poliisi jätti
asian tutkimatta vaikka tutkintapyyntö tehtiin ajoissa eli 15.3 1997
ja päätös 26.06.1997 6870/S/5406/07. </b></span>Asia on ollut
siitä lähtien koko ajan keskeytyksettä vireillä joten se ei voi
olla vanhentunut. Lisäksi valtiopetos varmistaa sen, ettei asia ole
vanhentunut. Valtiopetos on ns. Koiviston konklaavi, SSP-sopimus ja
Aktiv Hansa-kauppa.</span></span></p><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"></span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Entinen
asianjaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen on tunnustanut
muitakin rikoksia ja sai niistä ehdottoman vankeustuomion.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juristi
Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja
tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://mvlehti.net/2016/10/18/juristi-asko-kerasen-talousrikosoikeudenkaynti-yllatti-syyttajan-ja-tuomarin-keranen-tunnusti-kaiken-heti-kattelyssa/">https://mvlehti.net/2016/10/18/juristi-asko-kerasen-talousrikosoikeudenkaynti-yllatti-syyttajan-ja-tuomarin-keranen-tunnusti-kaiken-heti-kattelyssa/</a>
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjassani
on selostus asioista:</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Ahon oikeustaistelu</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
108 </b>Maakunnallinen veturyritys</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
109 </b>Pankkikriisi ja talotehtaiden pudotuspeli</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>aivu
111 </b>Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
112 </b>Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
114 </b>Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
115 </b>Alavieskan kunnan petollinen toiminta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
116 </b>Vanhalle Pöllölle ja muillekin alavieskalaisille</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
117 </b>Kera Oy:n petos ja pitämättömän kokouksen pöytäkirja
olemattomissa tiloissa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
118 </b>Kohtuuton kauppasopimus ja kaupanvahvistus etätyönä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
119 </b>Otin lainaa osakepääomaan</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
120 </b>Markku Kosken kelkankääntö</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
121 </b>Messuvoitto Joensun asuntomessuilta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
121 </b>Vihdoinkin Remekselle lopputili</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
122 </b>Kera Oy:n kiristys</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
123 </b>Konkurssi tavoitteena</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
124 </b>Meistä tehtiin rahanpesijöitä Kera Oy:n toimesta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
127 </b>Ulkomainen ostajataho</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
128 </b>Oikeuskäsittely tietämättämme Ylivieskan käräjäoikeudessa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
129 </b>Konkurssipesä purki kaupat</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
130 </b>Konkurssiin hakeminen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
131 </b>Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
132 </b>Tappouhkauksia, rikosilmoituksia, likaista peliä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
134 </b>Uuden yrityksen perustaminen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
134 </b>Ajojahti käynnistyy</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
135 </b>Kolmen miljoonan mies</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
137 </b>Kohtalokas konsultointi ja äkkinäinen konkurssi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
137 </b>Uskomatonta toiminta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
138 </b>ITC Finland Oy:n pesänluettelon vannomistilaisuus</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
139 </b>Velkojien kokous Kajaanissa 22.04.1998</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
140 </b>Ajojahti jatkuu</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
141 </b>Oikeudenkäynti velallisen epärehellisyydestä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
143 </b>Hyvitykset konkurssin myöhäisemmässä vaiheessa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
144 </b>Virkamiesterrorismi, Hyvä veli-järjestelmä ja
kollegiaalinen suojelujärjestelmä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
146 </b>Mittaamattomat henkiset kärsimykset ja valtavat
taloudelliset tappiot</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
147 </b>Vaasan Hovioikeuden väärä päätös</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
148 </b>Vaasan Hovioikeuden toinen väärä päätös</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
148 </b>Hallitusmuodon 32 §</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
148 </b>Kuin paatunut rikollinen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
149 </b>Vaikea uutisoitava</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
151 </b>Saatanan tunarit</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
152 Aktiivisuuteni herättää huomiota</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
153 Korkeimman oikeuden suojelupäätös</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
154 </b>Kansanedustaja Kuisman eduskuntakysely</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
155 </b>Kansanedustaja Vistbackan puhe 21.2.2000</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
156 Kirjeenvaihtoa Tasavallan Presidentin kanssa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
158 Valitus Korkeimpaan oikeuteen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
159 Tuomiopurkuhakemukset Korkeimpaan oikeuteen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
160 </b>Menin yllättäen Vantaan KRP:hen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
160 Henkilökohtainen konkurssi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
162 Kirje Arkkipiispalle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
162 </b>Maskosen outo kuolema</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
163 Matkailuyrittämisen ihanuus Kalajoella</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
169 Kuntosalilaitteet rahoitettiin moneen kertaan</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
169 Muotokuvafarssi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
171 Metsäpalstoja tukimiehelle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
172 Kuntaliitossopimusta ei kunnioitettu</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
172 Laholan perätön ilmianto</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
173 Haastoin Laholan ja suuren määrän todistajia oikeuteen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
175 Betonista Oy:n konsultointi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
175 Ikimuistoinen Puolan vierailu</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
176 Outoa tonttikauppaa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
177 Palautin Korkeimman Oikeuden päätöksen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
178 Erkki Aho rahoituksen este</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
179 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
180 Kantelut EU:n komissiolle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
181 Ylivieskan käräjäoikeuden huikea päätös</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
181 Mitä kansalainen edellyttää tuomioistuimelta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
182 Kalajokilaakson ja muiden lehtien uutisointi</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
182 Avoin kirje Eduskunnan oikeusasiamies Pauniolle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
184 Epätietoisuutta, pelkoa, odotusta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
185 Paavo M. Petäjän rooli</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
187 Valitus Vaasan Hovioikeuteen ja täydennys Korkeimpaan oikeuteen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
190 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle ja
perustuslakivaliokunnalle</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
191 Starttirahan takaisinmaksu</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
194 Alpo Ylitalon loppuyhteenveto kirjaani</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
202 Erkki Ahon muistiinpanot ITC Finland Oy:n ajalta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
230 Liitteet</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
235 Erkki Ahon ansioluettelo</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
238 Kunnallisvaalien tulos</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
239 Maanvuokrausanomus Satumaa Oy, tämä todistaa sen, että
Kalajoen kunta varasti Satumaa idean meiltä , minulta Erkki Aholta
ja Allan Seikkulalta ja niiden ideoiden pohjalta perustettiin
JukuJukumaa. Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli myös
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja eli toimi
esteellisenä asiassa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
240 Esitys Matkailun yhteistyöstä /Tapioland Oy, kopio
pöytäkirjasta osoittaa miten Kalajoen kunta varasti Allan
Seikkulalta kylpylä-idean. Kunnanjohtaja Kalliokoski oli kunnallisen
Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimi siis
esteellisenä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
243 Yrittäjä Allan Seikkulan kirje Kalajoen
Yrittäjäjärjestölle. Kirje kertoo totuuden yrittäjän asemasta
Kalajoen matkailussa Kalajoen kaupungin monopolin varjossa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
246 Yrittäjä Esa Tanskan aloite Kalajoen kunnan matkailuasioiden
selvittämiseksi. Yrittäjät kokivat Kalajoen kunnan monopolin
haitallisena ja yrittäjien toimintaa rajoittavana</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
249 Anomus keskioluen tarjoilusta Leiribaarissa, pöytäkirja
osoittaa Erkki Ahon syrjinnän</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
250 Kunnanvaltuuston pöytäkirja mikä osoittaa Erkki Ahon olleen
oikeassa vastustaessaan todetessaan , että kunnan riski tässä
asiassa on liian suuri. Kysymys oli Paratiisikylpylä Oy:n
rakentamisesta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
252 Eriävä mielipide takauksen myöntämiseen Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n lainoille. Eriävä mielipide oli oikeaan
osunut: ”Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä tukemaan Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n lainoja koska hankkeelle ei ole ole olemassa
riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä
kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on
varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen
ja toiminnan tasosta. Näin suurten lainojen takaus on kunnalle
kohtuuttoman suuri riski.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Paratiisikylpylä
Oy olisi mennyt konkurssiin mutta kunta pelasti ottamalla
vastattavakseen 21,7 miljoonan korkeakorkoiset lainat. Samalla
pelastettiin kunnallinen Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Sen
hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
252 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajan valheellinen
katsaus yhtiön sijoitusmuistiossa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
253 Sijoitusmuistiossa johdetaan sijoittajia harhaan utopistisilla
investointisuunnitelmilla'</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
254 Kalajoen kunnanvaltuutetuille esiteltiin täysin virheelliset ja
utopistiset laskelmat jotta valtuutetut ottaisivat Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n velasta Kalajoen kunnan maksettavaksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
255 Valtuustoaloitteeni jonka tarkoituksena oli selvittää Kalajoen
matkailun asiat ja niiden lainmukaisuus. Asia ei tietenkään
edennyt, mutta Erkki Aho oli oikeassa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
258 Tilinpäätöksestä todistus, mikä osoittaa, että
kirjapitoarvot olivat täysin tuulesta temmattuja, tonttien arvot
olivat täysin mielikuvituksen tuotetta. Tuomitaverna n. 20 miljooaan
ja Kuusikkonokka 10 miljoonaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
259t Tilintarkastajien lausunto on harhaanjohtava</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
261 Todistus siitä miten yhtiön kirjanpidossa puliveivaukset
tehtiin jotta yritys saatiin pelastettua konkurssilta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
263 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilinpäätös tiedot</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
264 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kanteluvastaus ósoittaa
laillisuusvalvojien toiminnan yleisen laadun EI ANNA AIHETTA</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
265 Kalajokiseudun uutinen , jossa kerrotaan että SaniFani löi
valtuutetut ällikällä. Valtuutetuille tuotiin yllättäen
päätettäväksi Kalajoen kaupungin suurin investointi koskaan eli
uimahallin rakentaminen. Asia tuli valtuutetuille yllätyksenä ja
ohi kaikkien hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien. Tarkoituksena oli
pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta..</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
269 Kylpylä Sanifanin kustannusennuste oli täysin ”metsässä”.
Tällä johdettiin harhaan päättäjiä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
270 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainajärjestelyt olivat melkoista
suhmurointia. Niistä päättäjillä ei ollut tarpeeksi tietoa
päätöksenteon pohjaksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
272 </b>RTS-toimialaraportti-97 .mikä osoittaa talotehtaiden
ylikapasiteetin kysyntään verrattuna. SSP-sopimukesssa oli sovittu
ylikapasiteetin poistamisesta ja yritysten kaatamisperusteista.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
273 </b>Helsingin Sanomien uutinen mikä todistaa Kera Oy:n roolin ja
toiminnan ylikapasiteetin poistamisessa. Kera Oy:ssä oli perustettu
niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tavoitteena oli poistaa Kera
Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat kilpailijat. Ruumiinpesuryhmä
toimi Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja
sitä veti kehityspäällikkö Veikko Anttonen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
274 </b>Alavieskan Puurakenne Oy:n jatkohanke. Tämä on todiste
siitä, miten Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella
Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut Jouni Remes oli tehnyt
Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että
perustettava yritys ei edellytä Kera Oy:n tukea. Jos muut osakkaat
olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei
olisi perustettu. Myöhemmin Jouni Remes paljastui Kera Oy:n
saattohoitajaksi ja hänet erotettiin PR-Teollisuus Oy:n
palveluksesta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
277-285 </b><span style="color: red;"><b>kauppakirjat ( 3 kpl) Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välillä.
Kauppakirjat todistavat, että väliaikaiset konkurssipesän hoitajat
myivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteää toisen omaisuutta
omanaan. Kauppakirjoissa ei mainita mitään 48n miljoonan
pantatuista kiinnityksistä. Kaupoissa siis tehtiin törkeä petos.
Myöhemmin ilmeni, että perustettava yritys oli markkinoilta
poistettavien listalla joten myyjä tiesi myydessään, että yritys
tullaan poistamaan markkinoilta eli ajamaan konkurssiin. Teko on
varmasti törkeä petos.</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
286 </b>Kalevan uutinen jossa kerrotaan kaupasta. Lehti uutinen
todistaa toisen petoksen kaupassa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
287 </b>Keran johtajan Seppo Arposen todistus asiassa. Myyjä siis
todistaa, että petos on tapahtunut: keskeneräinen tilauskanta ei
ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljonaa. Petoksen suuruus oli siis
15 miljonaa + salatut pantatut kiinnitykset 48 miljoonaa on yhteensä
63 miljoonaa markkaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
288 </b>Kuulustelupöytäkirja osoittaa , että Jouni Remes oli Kera
Oy:n saattohoitaja</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
292 </b>Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa
tiloissa Helsingissä. Kukaan pöytäkirjassa mainituista henkilöistä
ei ollut paikalla olemattomissa tiloissa Helsingissä. Pöytäkirja
on väärennetty saattohoitaja Jouni Remeksen ja kansanedustaja
Markku Kosken toimesta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
292 </b>Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa petoksen
tapahtuneen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
294 </b>Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hä
ole koskaan henkilökohtaisesti tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
295 </b>Haastehakemus irtaimesta kaupasa Ylivieskan käräjäoikeuteen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
298 </b>Asianajaja Jouni Vihervalli on edustanut osakkaita asiassa
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjäoikeuden sihteeri
ihmettelee missä on tiedoksiannot asioista. Se on merkitty
kirjallisesti asiakirjoihin. Tiedoksiannoista vastaa
kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari. Asianomaiset eivät siis saaneet
asiaa tiedokseen ja heitä edusti oikeudessa heidän tietämämättään
ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon henkilö asianajaja
Jouni Vihervalli.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
299 </b>Suomen Asinajajaliittoon antamassaan vastineessa asianajaja
Jouni Vihervalli todistaa, ettei ole koskaan tavannut kantelijoita
eikä musa edes koskaan keskustelleensa heidän kanssaan puhelimitse.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
301 </b>Heino Virran todistajalausunto jossa hän todistaa kuinka
asianjajaja Jouni Vihervalli, varatuomari Paavo M. Petäjä ja
asianajaja Antti Latola ovat edustaneet häntä ilman valtakirjoja
hänen tietämättään. Virta ei ole myöskään antanut
valtakirjoja Veli Päivikkö Ky:lle.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
302 </b>Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 401.444,45 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonaisuutta, mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
303 </b>Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 500.000,00 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonaisuutta, mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
304 </b>Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 100.000,00 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonasuutta, mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
305 </b>Todistus kauppojen purkamisesta. Kun kaupat on näin purettu
niin takaussaatava myös purkaantui. Kaupat purettaessa sen
liitännäiset eivät voi jäädä voimaan vaan purkautuivat.
Konkurssihakemus oli siis tehty väärillä tiedoilla koska kaupat
oli purettu ja takaukset oli kaiken lisäksi maksettu. Kaupan purku
on lopullinen ja peruuttamaton.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
306-308 </b>Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistöjen kaupat. Kaupat purettiin virheellisesti koska
kauppojenpurku tapahtuu samalla tavalla kuin kauppojen tekeminen eli
kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Nyt tässä ei ollut
kaupanvahvistajaa eikä kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa
paikalla.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
309-310 </b>Varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesälle. Kirjeestä käy selkeästi esille tosiasiat
kaupanpurusta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
311-13 </b>Varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma Ylivieskan
käräjäoikeudelle ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja takaajien
asiassa. Lausuma on väärä koska kaupat oli purettu ja takaukset
oli maksettu. Lausuma on annettu ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
314-316 </b><span style="color: red;">Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio
riita-asiassa Tuomio on tehty väärillä tiedoilla ja rikosten
avulla koska Paavo M. Petäjällä ei ollut valtakirjoja ja
toimeksiantoja asiassa. Petäjä tunnustaa tekonsa. Kaupat oli
purettu ja takaukset olivat rauenneet lisäksi takaukset oli
maksettu. Tästä rikoksilla aikaansaadusta päätöksestä johtuu
ulosottosaatavani ja tätä rikoksilla aikaansaatua päätöstä on
esteellinen syyttäjä ja muut rikoksista epäillyt ovat käyttäneet
hyväkseen saadakseen uusia vääriä päätöksiä</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
317 – 318 </b>Heino Virran rikostutkintapyyntö Paavo M. Petäjästä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
318- 321 </b>Kera Oy:n Seppo Arpoosen vastaus, mikä osoittaa, että
Kera Oy oli tehnyt meistä kansainvälisen rahanpesuilmoituksen mikä
osoittautui perättömäksi. Tämä oli todella häikälemätön rikos,
mutta se tarkoituksena minun näkemykseni mukaan oli mustata meidän
kansainväliset ja meille tärkeät markkinat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
322 </b>Keran kehityspäällikkö Veikko Anttosen vastaus
oikeuskanslerille osoittaa kuinka Kera Oy levitti perätöntä tietoa
eri tahoille.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
323 -324 </b>Kera Oy:n Juhani Ruudun vastaus Heino Virralle todistaa
Kera Oy:n menettelyn, Kera levitti meistä tietoja kilpailijoille.
Vastauksessa todetaan, että Muistio sisältää normaaleja
selvitystyössä ja yritystutkimuksissa tehtyjä havaintoja iskeä
viittauksia keskusteluihin Teidän kanssanne. Kera Oy:n
tutkintasyyteminä yritysiin oli yritystutkimukset, joita Kera Oy:n
henkilöt käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen omien
tarkoitusperiensä toteuttamiseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
325 </b>Tapani Käännän todistus siitä, miten toinen saattohoitaja
Stig Weckström levitti perätöntä rahanpesutietoa eteenpäin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
326 </b>Timo Viitamaan todistus siitä miten saattohoitaja Stig
Weckström levitti perätöntä tietoa eteenpäin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
327 </b>KTM:n päätös mikä ei perustu lakiin ja osoittaa
PR-Teollisuus Oy:n syrjintää. Päätöksen perustelut: ”Yritys
jatkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana konkurssin tehneen yrityksen
toimintaa. Ministeriön ohjeiden mukaan konkurssiin tehneen yrityksen
jatkajalle tukea voidaan myöntää vain ensimmäisen tilikauden
vahvistamisen jälkeen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
328 -329</b><span style="color: red;"><b> Konkurssihakemus.
Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla, koska kaupat oli
purettu ja takaukset olivat rauenneet. Lisäksi takauset oli kokonaan
maksettu joten Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei ollut
saatavaa PR-Teollisuus Oy:ltä.</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
330-331 </b>Konkurssiasiassa käräjäoikeudelle lausuman on antanut
konkurssiin hakija konkurssiin haettavan puolesta tämän tietämättä
ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
332 </b>Anne Sormunen luovuttaa PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan
saattohoitaja Stib Weckströmille. Tilauskannan suuruus oli n. 32
miljoonaa markkaa. Tilauskannasta olin ottanut kopiot
kauppasopimuksista ja olen toimittanut ne todistusaineistoksi
Ylivieskan käräjäoikeuteen. Kirja on löydyttävä
käräjäoikeudesta, koska käräjäoikeus ei ole sitä minulle
palauttanut.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
333 </b>Alavieskan kunta maksoi konsultti saattohoitaja Stig
Weckströmille tilauskannasta 88 000,00 euroa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
334-344 </b>Varatuomari Jorma Herttuainen teki laajan ja
perusteellisen tutkintapyynnön asioista Oulun KRP:lle. Oulun KRP
jätti asian tutkimatta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
345-346 </b>Kera Oy teki kolmen takaajan kanssa sopimuksen
rikollisesti aikaansaatujen takausten maksusta. Nämä kolme henkilöä
olivat Markku Koski, Jouni Remes ja Kari Konu. Tällaista sopimusta
ei tehty eikä tietääkseni esitettykään Heino Virralle ja Erkki
Aholle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
347 </b>Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä jatkoi
täysimääräisen takausvastuun perimistä Erkki Aholta ja Heino
Virralta vaikka oli tehnyt maksusopimuksen muiden takaajien kanssa.
Todisteena Erkki Aholta perittyä 1 207 502,94 markan perintää,
jota todellisuudessa ei ollut olemassakaan , koska kaupat oli purettu
ja takaukset olivat rauenneet ja takaussummatkin oli kaikki maksettu.
Lisäksi takauksen kohteena olleet tuoteoikeudet oli myyty eteenpäin
ja niistä oli saatu 200 000,00 markkaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
348-351 </b>Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kauppakirja
rahanpesijöiden kanssa. Siitä näkyy kauppasumma 2.360.000.00
markkaa. Ostajina rahanpesusta epäillyt Henrik Riensta, syyttäjä
USA:ssa vaati Henrikille vankeutta 210 vuotta mutta Henriki kuoli
ennen oikeudenkäyntejä. Richard Rienstralle vaadittiin 190 vuotta
vankeutta, mutta hän pääsi vähemmällä. Kun Richard oli
vankilassa niin Richardin yritys Suomessa meni konkurssiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
352-353 </b>Asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,
mikä todistaa Kejon rikolliseksi epäiltävän toiminnan. Seuraava
lause kertoo kaiken: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin ,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme”.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
354-356 </b>International Timber Company Oy:n velkojain kokous.
Konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan
konkurssipessän kuulumattoman yrityksen koneet ja laitteet
konkurssipesän omaisuudeksi. Näin parannettiin konkurssipesän
tilannetta. Minä vastustin menettelyä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
357 </b>Konkurssipesä ei hyväksynyt korkeinta tarjousta vaan
hyväksyi sopivimman tarjouksen eli rahanpesijöiden tarjouksen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
358-59 </b>Tuomionpurkuhakemus korkeimmalle oikeudelle jonka Ylivieskan
oikeusaputoimisto teki mutta jätti allekirjoittamatta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
360-361 </b>Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan
tutkimattajättämispäätös, mitä on syytä epäillä
virkarikokseksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
362 </b>Kahdeksan kansanedustajan kuudesta eri puolueesta tekemä
rikostutkintapyyntö, josta yksi allekirjoittaja eli Antti
Rantakangas veti myöhemmin nimensä yli koska huomasi, että hänen
kaverinsa Markku Koski voi joutua todellisiin vaikeuksiin jos
rikostutkinnat aloitetaan. Kari Häkämies oli tuolloin
sisäministerinä. Kun soitin sisäministerin erityisavustajalle niin
tämä kertoi, että hänelle on annettu ohjeet tehdä
tutkimattajättämispäätös asiassa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
363 </b>Ministeri Häkämiehen vastaus asiassa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
364-365 </b>Sisäministeriön vastaus asiassa. Aikanaan sovin Jouni
Välkin kanssa tapaamisen sisäministeriöön. Kun menin tapaamiseen
sovittuna aikana niin minua oli vastassa komisario Jonne Lähteenmäki
joka kertoi etten voi tavata Jouni Välkkiä ja Lähteenmäki kertoi
minulle että minun on poistuttava välittömästi tai muuten hän
pidättää minut. Myöhemmin kuulin, että Jouni Välkki oli ampunut
itsensä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jouni
Lähteenmäen päätös on kiistaton virkarikos sen allekirjoittanut
poliisijohtajan sijainen Jorma Vuori.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
366 </b>Kun en saanut mielestäni viranomaisilta oikeita ratkaisuja
niin käännyin tasavallan presidentti Tarja Halosen puoleen. Halonen
vastasi: ”Kun kyseessä olevassa tapauksessa viranomaiset ovat
ratkaisseet asian voimassa olevan lainsääsäädännön mukaisesti
jakun aisa ei lainsäädännän mukaisesti kuulu presidentin
toimivaltaan´, en katsoi voivani puuttua asiaan. Tarja Halonen
Tasavallan Presidentti:”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
367 </b>Kriminaaliyhdistyksen kirje. Tämä osoittaa syyttäjä Sulo
Heiskarin toiminnan. Hän oli esteellinen syyttäjä syyttäjistä
annetun lain mukaan. Hän toimi Yliivieskan käräjäoikeuden
tiedottajana eli hän kävi myös lehdistössä oikeudenkäyntejä ja
vaaransi näin Ylivieskan käräjäoikeuden puolueettomuuden , koska
hän kommentoi Ylivieskan käräjäoikeuden tuomioita
tiedotusvälineissä. Kävin kertomassa huoleni asiassa silloiselle
Ylivieskan käräjäoikeuden laamannille henkilökohtaisesti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sosiaalityöntekijä
Rainer Kolppanen ilmoitti minulle puhelimitse, että kyllä hän
minut tuntee ettei tarvitse tulla soveltuvuusselvitykseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
368 </b>Internarional Timer Company kirje, jossa sovittiin minun
palkkasaatavani maksusta. Maksut jäivät saamatta ja konkurssipesä
ei hyväksynyt minun palkkasaataviani konkurssipesän hoidettavaksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
369 </b>Korkein oikeus ei purkanut vääriä alioikeuksien päätöksiä.
Päätös on perustelematon ja siten perustuslain ja
ihmisoikeussopimusten vastainen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
370 </b>Henkilökohtaisen konkurssipesän hoitaja asianajaja Veli
Päivikkö uhkasi minua vankeudella kun pyysin häntä selvittämään
totuuden asioissa. Hän kirjoittaa, että ”tulen vaatimaan Ahon
vangitsemista niskoittelevana velallisena , koska hän on saanut
vankeuden uhasta tiedon useaan kertaan:”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
371 </b>Käräjäoikeus ei ole suostunut vaatimuksiini Maskosen
tahdosta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
372-375 </b>Haaste Ylivieskan käräjäoikeuteen niiden osalta joiden
olen katsonut toimineen rikollisesti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
376 Valitus EU-komissiolle Natura-asiassa. Suomen Natura on tehty
direiktiivien vastaisesti. Olen selvittnyt laajasti asioita
NATURA-blogissani.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
377 Matti Orellin ja Lauri Seikkulan kantelu EU-komissiolle asiasta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
378-379 Ympäristöministeriön ilmoittanut Natura 2000 verkoston
perustamisperiaatteet ovat kokonaan toiset kuin EU-direktiivien
edellyttämät perustelut.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
380-381 Itsenäiset Kallan karit liitettiin Naturaan vastoin
itsehallintoelinten päätöksiä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
382 Himangan kunnanvaltuuston päätös asiasta. Himangan kunnan
alueet on liitetty Naturaan Himangan kunnan vastustuksesta
huolimatta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
383-384 Kallan karineuvoston kirje mikä todistaa että Kallan karit
on liitetty Naturaan itsehallintoelinten päätösten vastaisesti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
385 Kalajokiseudun uutinen karikokouksesta Naturalle yksimielinen ei</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
386 Rahoitushakemuksen sivu jossa todetaan tilanne</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
387 Poliisineuvos Veikko Autereen todistus asiassa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
388-389 Kalajoen kunnanhallituksen päätös mikä on tehty väärillä
tiedoilla. Tämä osoittaa hakemuksen tekijöiden petoksen, koska
hakijoiksi on ilmoitettu sellaisia tahoja jotka eivät ole mukana
eivätkä myöskään rahoittamassa hakemusta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
390 Rahoitushakemus on tehty väärillä tiedoilla . Todistaa
petoksen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
391-392 Asianajaja Timo Nikulan selvitys Oikeusturva ja perusoikeudet
unohtuvat Naturan valmistelussa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
393-395 Asianajaja Timo Nikulan selvitys Natura 2000 ja Life-rahoitus
Todistaa Naturan ongelmat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
396-397 Varatuomari Karja Apajan luento Kalajoen käräjillä
28.11,1998 Todistaa Naturan ongelmallisuuden</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
398-399 Tutkintapyyntö Naturasta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
400 Tarkennus tutkintapyyntöön</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
401 poliisipäällikkö Esa Heikkisen vastaus Oulun
lääninhallitukselle valitukseeni Ylivieskan poliisin toiminnasta-</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
402-403 Uudistettu tutkintapyyntö Naturasta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
404 -405 Kokkolan poliisin tutkimattajättämispäätös</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
406-413 Vastine Oulun lääninhallitukselle poliisi Raimo Ollilan
toiminnasta-Sivu 414-416 Oulun lääninhallituksen päätös</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kävin
Oulun lääninhallituksessa tapaamassa läänin poliisijohtaja Erkki
Haikolaa yhdessä Alpo Ylitalon kanssa. Keskustelun kuluessa minä
halusin tarkistaa kuinka hyvin poliisijohtaja tuntee lakia. Haikola
ei siitä tykännyt vaan totesi ei tämä ole mikään tietokilpailu.
Valitettavasti jouduin toteamaan poliisijohtajan laintuntemuksen
varsin vähäiseksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
417.418 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
419-420 Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
421-423 kirje valtionvarainministeri Sauli Niinistölle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
424-425 Natura tietokanta ja sen tulosteet (0ngelmat)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
426-427 Huomautus Euroopan komissiolle ( Naturan virheellinen
toteutus eli direktiivien vastainen toteutus Suomessa)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
428-430 komissaarin vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
431-432 komission jäsenen vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
434-436 MOT-toimittaja Martti Backmanin kirje Tapani Veistolalle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
437 -442 Selvitys EY-säädösten muodoista</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
443-447 kantelu oikeuskanslerille</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
444-458 valitus korkeimmalle oikeudelle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
459 tiedote eduskuntaryhmille</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
460 Valtakunnansyyttäjän vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
461 Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
462 – 464 Pyyntö Ympäristöministeriölle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
465 Europarlamentaarikon näkemys Naturasta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
466 Kirje eduskuntaryhille ja kansaedustajille laillisuusvalvojien
toiminnasta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
468 Keskustelun vahvistu sisäministeri Ville Itälän kanssa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
468-473 Oikeuskanslerin päätös ( normaali päätös ei anna
aihetta)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
474-485 Ylivieskan käräjäoikeuden päätös haasteeseeni</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
486-487 Suomen Asianajajaliiton vastaus kanteluuni Miksi osa on
julistettu salassa pidettäväksi?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
488-491 Suomen Asianajajaliiton suojelupäätös koskien asianajaja
Antti Kejon toimintaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
492-493 </b>konkurssiasiamiehen vastaus Heino Virralle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
494-498 </b>Puhelinkeskustelun vahvistus korkeimman oikeuden
esittelijälle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">todistaa
korkeimman oikeuden toiminnan</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
499 </b>Tasavallan presidentin vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
500 </b>Kansanedustajien kantelu oikeuskanslerille</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
501 </b>Eduskunnan hallintovaliokunnan vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
502 </b>Oikeusministerin vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
503 </b>Kauppa- ja teollisuusministerin vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
504 -508 </b>Ministeri Suvi-Anne Siimeksen vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">s<b>ivu
509 </b>Arkkipispa Jukka Parman vastaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
510 </b>Keskustelut Paavo M. Petäjän kanssa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
511-512 </b>Paavo M. Petäjä kieltäytyy hoitamasta asiaa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
sivu 513 </b>kirjeeni eduskuntaryhmillel</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: red;"><b>Sivu
514 </b></span>Paavo M. Petäjän tunnustus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
515 </b>Konkurssipesä tunnustaa kaupanpurut konkurssissa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
516-517 </b>Asianajaja Asko Keräsen kirje osoittaa, että konkurssi
on laiton eikä saatavaa ole konkurssipesällä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sivu
518-522 Hannu Maskosen vastaus Ylivieskan käräjäoikeudelle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>sivu
523-526 </b>Maskosen vastaus konkurssiasiamiehelle</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Sivu
527 </b>Rahanpesufirman ilmoitus New England Internatinal Suretu INC.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
528 Sopimukseni Henrik Rienstran ja Richard Rienstran kanssa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivu
529 Rikostutkintapyyntö</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jätin
<b>todistusaineistoksi kuulustelua varten salaiseksi julistetun
SSP-sopimuksen. </b>Se on tallennettu muistitikulle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kerron
sopimuksesta tarkemmin tällä videolla</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SSP-sopimus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY">https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Salaisessa
SSP-sopimuksessa oli määritelty toimiala rationalisointi ja
yritysten kaatamisperusteet. SSP-sopimus ja PR-talojen
konkurssivyyhti liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tähän
kokonaisuuteen kuuluvat ns. Koiviston konklaavi, SSP-sopimus ja Aktiv
Hansa-kauppa. SSP-sopimus solmittiin Kansallis-Osake-Pankin,
Osuuspankkien keskusliiton, Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion
vakuusrahaston kesken ns. SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993.
Sopimus julistettiin salaiseksi. Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin
yritysten kaatamisperusteet: jos yritys toimii jollakin seuraavista
toimialoista</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kiinteistösijoittaminen
ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">muu
sijoittaminen</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rakentaminen</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vähittäiskauppa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hotelli-
ja ravintolatoiminta</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vapaa-aikatoiminta</span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">todistusaineistona
salaiseksi julistettu SSP-sopimus, mikä liittyy olennaisena osana
ns. Koiviston konklaaviin, missä tasavallan presidentti Mauno
Koivisto ohjeisti oikeuslaitosta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SSP-sopimus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&list=UUYDxoEzvz_VQ_HnFKXRkrZA&index=6">https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&list=UUYDxoEzvz_VQ_HnFKXRkrZA&index=6</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html">http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Esko
Aho oli nuori ja kokematon pääministeri ja toimi presidentti Mauno
Koiviston juoksupoikana järkyttävin seurauksin. Kysymyksessä on
minun tulkintani mukaan valtiopetos.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN6uQ8lGtbsbULcwmlhl9dRyt4nUz-nPEPmPCX8Y8xuKk1ZmR9YOyqhyUwQ6YsElOdG-AvhrDLWrq9NFG58SA1SrL8X4hwHzy09wVwhCBzzU_Lro1OiCT5Z_TMfrUVfO_SEO_aaFI3izfs/s1600/ssp.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="536" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN6uQ8lGtbsbULcwmlhl9dRyt4nUz-nPEPmPCX8Y8xuKk1ZmR9YOyqhyUwQ6YsElOdG-AvhrDLWrq9NFG58SA1SrL8X4hwHzy09wVwhCBzzU_Lro1OiCT5Z_TMfrUVfO_SEO_aaFI3izfs/w393-h536/ssp.jpg" width="393" /></span></a>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEiMPKXtNPXJWCEgwnaxtWlSDTFOlLgzGgLyNrJ9NMJjDeupdeZnlgxG2bB8f9bCXH1vq6UdB7aPJbAJ7mkeHcDBbGXExuRnye1rrhmDM8JVk4yXkZ8RCLQW89_hu_fiHKeIusdrhdVcGH/s1600/ssp2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="553" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEiMPKXtNPXJWCEgwnaxtWlSDTFOlLgzGgLyNrJ9NMJjDeupdeZnlgxG2bB8f9bCXH1vq6UdB7aPJbAJ7mkeHcDBbGXExuRnye1rrhmDM8JVk4yXkZ8RCLQW89_hu_fiHKeIusdrhdVcGH/w406-h553/ssp2.jpg" width="406" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOqtMjSR1_3Vh9_AwUrNV_WXM4iNBT1KFsEtqrr9KcQGHnkuQdFAam-ym_8jGfoSKbdXi_RVvCg6O-FB-xwQOawVgtGrkl0OABpsh3qLNDePRM66mYQMk7AiMDXyejPbdCKyNOLDk5ZZne/s1600/ssp+4.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="267" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOqtMjSR1_3Vh9_AwUrNV_WXM4iNBT1KFsEtqrr9KcQGHnkuQdFAam-ym_8jGfoSKbdXi_RVvCg6O-FB-xwQOawVgtGrkl0OABpsh3qLNDePRM66mYQMk7AiMDXyejPbdCKyNOLDk5ZZne/w415-h267/ssp+4.jpg" width="415" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3fTVLQuQ97igdfJHnihymOZssmkW8XJULMm5jXpjEACv5SwoPJmBWBCTgdG9nm2vvmSd8xYjmUkJQpg-gaRt-PmzW159keMc0lT2vgJTpN_WXNJvSnkj64wW_8Q3LIubLm6dgHGkI5Sm6/s1600/ssp+3.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="512" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3fTVLQuQ97igdfJHnihymOZssmkW8XJULMm5jXpjEACv5SwoPJmBWBCTgdG9nm2vvmSd8xYjmUkJQpg-gaRt-PmzW159keMc0lT2vgJTpN_WXNJvSnkj64wW_8Q3LIubLm6dgHGkI5Sm6/w376-h512/ssp+3.jpg" width="376" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tuohonn
aikaa ei ollut voimassa poikkeuslait ja valtuuslait, jotka olisivat
mahdollistaneet lain vastaisen toiminnan. Siksi SSP-sopimuksen
perusteella tehdyt markkinoilta poistamiset ovat rikoksia. Ne
liittyvät suoraan PR-talojen konkurssivyyhteen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtiopetos
on tosiasia</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://valtuustoaloite.blogspot.com/">http://valtuustoaloite.blogspot.com/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jorma
Jaakkolan kotisivut</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://jormajaakkola.fi/">http://jormajaakkola.fi/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koiviston
konklaavi: VAIETTU RIKOS</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=-ZTx-SwVYDQ">https://www.youtube.com/watch?v=-ZTx-SwVYDQ</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkein
oikeus ei ole purkanut vääriä tuomioita , koska minulla, Erkki
Aholla, ei ole oikeudenkäymiskaaren edellyttämää pätevyyttä
tuomionpurkujen hakemiseen. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on
kieltäytynyt avustamasta asiassa ja Kalajoelta oleva asianajaja teki
minulta salaa sellaisen tuomionpurkuhakemuksen jolla ei ollut
edellytyksiä tuomionpurkuihin. Koska en saanut Suomesta asianajaja
niin hankin ruotsalaisen asianajajan Haaparannasta. Hänellä oli
oikeudet ajaa asioita Suomessa. Ylivieskan oikeusaputoimisto
kieltäytyi avustamasta ruotsalaista asianajajaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Poliisi
on koko ajan kieltäytynyt tutkimasta asioita. Näin syyttäjä Sulo
Heiskari ja Hannu Maskonen sekä muut asianajajat saattoivat jatkaa
toimintaansa perusteena väärä konkurssipäätös, mikä oli saanut
lainvoiman koska silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko
Keränen oli jättänyt valituksen tekemättä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämän
johdosta olen joutunut kärsimään neljä konkurssia, yhden 75
päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota,
kun olen pyrkinyt saamaan oikeutta asioissa. Suuri syy on siinä,
että poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja suojellut
rikollisia. Ulosottoviranomaiset sekä asianomaiset vastuuministerit
ovat olleet tietoisia asioista, mutta eivät ole ryhtyneet asian
vaatimiin toimenpiteisiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaikki
ulosottotuomioni perustuvat näihin Suomen valtion rikoksiin. Poliisi
ei ole tutkinut/selvittänyt asioita ja syyttäjä ei ole nostanut
syytteitä. Ehkä siihen on vaikuttanut se, että syyttäjä on ollut
esteellinen ja asianosainen asioissa. On syytä epäillä, että
hänellä on ollut tietty tarkoitus, kun on estänyt rikostutkinnat.
Vaadin että kaikki ulosottotoimet keskeytetään oikeudenkäynnin
ajaksi. Vaadin, että Suomen valtio palauttaa kaikki minulta perityt
ulosotot korkoineen 30.06.1996 alkaen aina tähän päivään saakka
7 %:n korolla korkoa korolle menetelmän mukaisesti. Tarkoitus on
että käräjäoikeuden päätöksen perusteella voidaan hakea Suomen
valtiolta vahingonkorvauksia ja korkeimmalta oikeudelta
tuomionpurkuja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
tehnyt Valtiokonttorille seuraavan vahingonkorvausanomuksen, jonka
tueksi tarvitsen rikostutkinnan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">valtiokonttorille
tiedoksi</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Arvoisa
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Asiassani
Oulun käräjäoikeus on tehnyt seuraavan päätöksen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oulun
käräjäoikeus on päättänyt, että R20/925 on rikos.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">28.03.2020</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hyvä
Erkki Aho</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjeessänne
selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana
diaarinumerolla R 20/925.<br />Ystävällisin terveisin<br />Antti
Savela<br />laamanni</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oulun
käräjäoikeus jätti asian käsittelemättä. Minun näkemykseni on
se, että se johtuu siitå, että poliisi ei ollut tutkinut asiaa
eikä syyttäjä näinollen ollut yhtynyt syytevaatimukseeni.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikos
on tämä:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen
menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut
esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta
ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja
Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli
oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen
menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan
verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea
verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Minulle on aiheutettu avioero
valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän
vaikea asia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katson,
että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen
tunnusmerkistön. Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut
perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää
kiistatta ihmisoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja ennen kaikkea
kidutuksen tunnusmerkistön. Toiminta on ollut perustuslain vastaista.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikolliset
ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat.
Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on
tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat
tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin
ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on
estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Todelliset
syylliset ovat tässä</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kihlakunnansyyttäjä
Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asianajaja
Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asianajaja
Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies
Kera Oy</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">varatuomari
Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">entinen
asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut
rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)</span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikollisten
suojelijat</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">poliisi
Raimo Ollila</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">poliisi
Petri Oulasmaa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oulun
KRP</span></span></p></li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kiduttajat</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kihlakunnanvouti
Anssi Tuomaala</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ulosottomies
Eveliina Nissilä</span></span></p></li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tarkistettu
korvausvaatimukseni Suomen valtiolle 09.07.2020</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.7,2020</span></span></p>
<ol>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">osakepääoma
euroa 90 447 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimitusjohtajan
palkka 4 438 394 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">omaisuuden
menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuotemerkit
ym. 1 344 477 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tilauskanta
165 911 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kotimaan
myynti 26 053 406 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Japanin
myynti 1 443 430 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Optinorm
Saksa 30 425 586 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ikkunakauppa
17 551 182 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rautia/Kesko
47 407 000 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Saksan
hirsi 10 460 000 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäjän
puu 11 460 569 euroa</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rikollinen
ulosotto 1.7.1996 – 09.07.2020 241 209 euroa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">15,Henkiset
kärsimykset: 25 vuoden luottokelvottomuus,yritystoiminan estäminen,
rikollinen ulosotto, viranomaisten vainoaminen, kidutus, aviero.
häätö,sairastuminen hengenvaarallisesti, maanpakolaisuus,
turvapaikan hakeminen EU:sta Bulgariasta 25 000 000 euroa.</span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yhteensä
165 miljoonaa euroa</span></span></p></li></ol><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #3333ff;">Koska
Oulun käräjäoikeuden laamanni on päättänyt, että asia on
rikosasia niin Oulun poliisi ei voi muuttaa R-asiaa S-asiaksi. Oulun
poliisia on syytä epäillä asiassa virkarikoksesta, koska on
muuttanut käräjäoikeuden laamannin määrittelemän</span><span style="color: #330099;">
rikosasian S-asiaksi.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tutkinnanjohtaja
<b>Tiina Sarparanta </b>ei ole perehtynyt asiaan juuri lainkaan.
Hänellä oli kuitenkin selvä mielipide asiasta, vaikka ei
kyennytkään vastaamaan kysymyksiini. Siksi puhelinkeskustelu oli
hyödytöntä hänen kanssaan. Saimme kuitenkin sovittua että lähetän
hänelle kirjani todistusaineistoksi asioista. Jos Sarparanta toimii
edelleenkin lain vastaisesti niin voin haastaan ja <b>haastan
hänet oikeuteen, koska hänellä on käytössään riittävä
todistusaineisto rikostutkintojen käynnistämiseksi. </b><span style="color: red;">Tarvittaessa
tulen haastamaan poliisi Tiina Sarparannan oikeuteen ja tulen
syyttämään häntä virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä,
esteellisenä toimisesta, virka-aseman törkeästä väärin
käytöstä, rikollisten suojelusta, rikosten peittelystä ja
ihmisoikeusrikoksista kuten esim kidutuksesta ja oikeudenkäynnin
estämisestä ja perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesta
toiminnasta. Tulen vaatimaan hänelle elinkautista
vankeusrangaistusta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tässä
on todistusaineistoa vaatimukselleni edellisten lisäksi</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">U20/4572
= R20/295</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/03/u204572.html">http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/03/u204572.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.com/2020/05/su-31052020-onko-oulun.html"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">SU
31.05.2020 Onko Oulun oikeusaputoimiston Tapio Maakasta syytä
epäillä virkarikoksista?</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.com/2020/05/">http://kalajokinen.blogspot.com/2020/05/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html">http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html">http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html">http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
tehnyt asioista seuraavat videot mitkä todistavat tapahtumat</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hätähuuto
Suomesta</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=4nXGEkuiAvs">https://www.youtube.com/watch?v=4nXGEkuiAvs</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SSP-sopimus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY">https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toimialarationalisointi</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=MKxCNequ31E">https://www.youtube.com/watch?v=MKxCNequ31E</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Saattohoitajat</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=mB1U6KXh3rA">https://www.youtube.com/watch?v=mB1U6KXh3rA</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oikeudenkäynti
tietämättämme</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=XiEVYhhx4DU">https://www.youtube.com/watch?v=XiEVYhhx4DU</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikolliset
konkurssit</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ypfexhxQT64">https://www.youtube.com/watch?v=ypfexhxQT64</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikoksia
ei tutkita</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Y1OZNY8F26I">https://www.youtube.com/watch?v=Y1OZNY8F26I</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ahojahti</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=njyMvw7qrik">https://www.youtube.com/watch?v=njyMvw7qrik</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nimeni
on Erkki Aho</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4">https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi
olen tehnyt Ylivieskan käräjäoikeuteen erittäin laajan
selvityksen asioista. Ylivieskan käräjäoikeus on nykyisin Oulun
käräjäoikeutta. Tämän aineiston olen nimennyt todistusaineistoksi myös asiassa R20/295. Lisäksi olen tehnyt siihen tarkemman
todistusaineiston. <span style="color: #ff3333;"><b>Tämä aineisto on Oulun
käräjäoikeudessa.</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden
käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html">http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koska
vahingonkorvauslaskelman loppusumma on muodostunut varsin suureksi
niin olen valmis tekemään sopimuksen Suomen valtion kanssa ja
kohtuullistamaan vaatimukseni. Olen valmis tekemään sopimuksen XX
miljoonan euron vahingonkorvaussummalla. Luonnollisesti ulosotto pitää
lopettaa ja väärät tuomiot on purettava. Pyydän asian
kiireellistä käsittelyä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
30.07.2020</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><span style="color: black;">Erkki
Aho</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Merenojatie
9 B 16</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">85100
Kalajoki</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="mailto:e.ahoky@gmail.com">e.ahoky@gmail.com</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">044-3025948</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://www.erkkiaho.com/">www.erkkiaho.com</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nimeni
on Erkki Aho</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4&t=3s">https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4&t=3s</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span><p></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-23856000915700273832023-05-12T02:54:00.002+03:002023-05-12T02:54:13.614+03:00Menestyneet kalajokiset – kirjailija Maarit Verronen ja verojohtaja Jukka Kauppila<p><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalaus
verojohtaja Jukka Kauppilasta</span></span></p>
<div dir="LTR" id="post-body-7142088231005158210">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5p-ZBXNiNlFf6t4OzBmZLZlPCMInjrhCXoXC19bA4BziqwO0s4w32klQApXsIWJ1NuMiV8IW7GP9Uf1S3F6FjktP-uAXjWBcVUvpnrbMepPOH4Vs9Bt4-gjFdqA-6U6hKzrud2JUfDAZpWiXUYu8H_5WVgOK6sZ4kxIndD3GYPo2q55djkuNbp2Y/s960/jukka%20kauppila%202.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="590" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5p-ZBXNiNlFf6t4OzBmZLZlPCMInjrhCXoXC19bA4BziqwO0s4w32klQApXsIWJ1NuMiV8IW7GP9Uf1S3F6FjktP-uAXjWBcVUvpnrbMepPOH4Vs9Bt4-gjFdqA-6U6hKzrud2JUfDAZpWiXUYu8H_5WVgOK6sZ4kxIndD3GYPo2q55djkuNbp2Y/w442-h590/jukka%20kauppila%202.jpg" width="442" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalauksen
verojohtaja Jukka Kauppilasta on maalannut taiteilija Rositsa
Tancheva. Maalauksen koko on 30 x 50 cm.<br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jukka
Kauppila on urallaan voittanut sata arvokisamitalia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #222222;"><b>Jukka
Kauppila </b></span><span style="color: #222222;">johtaa yli 300 hengen
organisaatiota Pohjois-Suomen toimiston verojohtajana.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Verojohtajalla
on kymmenkunta EM- ja MM-mitalia veteraanisarjoista. Hän on
siirtynyt 60-vuotiaiden sarjaan, jonka SE-tulokset odottavat
rikkoutumistaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
ennätykset ovat vaarassa monella matkalla.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maililta
maratonille, Kauppila muotoilee ilman mitään pöyhkeyttä
äänessään.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Ihmisen
ruumiin </b>rappeutuminen alkaa kolmikymppisenä. Myös juoksijan
vauhti hidastuu iän myötä vääjäämättömästi, vaikka treeni
olisi kuinka laadukasta tahansa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppila
ei tee poikkeusta, mutta pieni fysiologinen ihme hän on, sillä
miehen askeltahti hyytyy huomattavasti verrokkiryhmää hitaammin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ikääntyessä
nopeuden väheneminen on rajua. Se on luonnonlaki, Kauppila sanoo.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
mies ei enää päässyt Ouluhallissa 3 000:ta metriä kymmeneen
minuuttiin, hän ihmetteli, miten ihmeessä se on mahdollista. Muut
voisivat lähinnä äimistellä, miten on mahdollista, että
kuusikymppinen pystyy juoksemaan 3 000 metriä kymmeneen minuuttiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Treenaaminen
on äärimmäisen helppoa, hän toteaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pitää
riittävän monipuolisesti rasvata eri ominaisuuksia ja antaa
elimistölle riittävästi aikaa sopeutua eli levätä, hän
kiteyttää.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppila
juoksee vuodessa noin 3 600 kilometriä. Arkena lenkit aloittavat ja
päättävät työpäivän, lauantaina on yleensä vauhtijuoksun tai
-leikittelyn aika ja sunnuntaina ohjelmassa on parin tunnin pitkä
hidasvauhtinen lenkki.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Määrät
ovat selvästi pienemmät kuin monilla muilla parhailla MM- ja
EM-tasolla.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppilan
yksi salaisuus voi olla se, ettei hän ole juossut itseään
fyysisesti ja henkisesti piippuun. Vaikka Kauppila on liikkunut koko
ikänsä, veteraanikilpailut hän aloitti vasta viisikymppisenä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Valitettavasti,
</b>Kauppila vastaa. Kyllä, vero- ja työasiat pyörivät mielessä
myös lenkillä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mutta
kun mies pääsee kansainvälisten kisojen kokoontumishuoneeseen ja
lähtöviivalle, verot unohtuvat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kun
numerolappu lyödään rintaan, homma on ihan yhtä totista kuin
nuorilla. Psyyken pitää kestää, kun ihmiset ovat vahtimassa
kellojen kanssa. Se on kiehtova kokemus.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppilan
arvokisojen saldo on vakuuttava ja huipputuloksia löytyisi pitkä
lista. Nostetaan yksi esiin: maantiekymppi 55-vuotiaiden sarjassa
aikaan 34.17.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Siinä
kasvavalle nuorisolle tavoitetta, hän naurahtaa.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Maratonkeräilijä
</b>mies ei ole. Yksi tulee kuitenkin lisää lauantaina, kun
Kauppila juoksee Terwamaratonin talkoohengessä kolmen tunnin
jäniksenä. Se on kymmenisen minuuttia hitaampaa kuin hänen
huippuvauhtinsa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ei
se ole minulle läpihuutojuttu. Kolmen tunnin vauhdilla voisi saada
MM-mitalin, hän laskee.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miten
juostaan hyvä maraton?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Varmin
tapa pilata maraton on aloittaa liian kovaa. Olen sitä mieltä,
että paras tulos tulee, kun pystyy hieman kiristämään loppua
kohti. Samalla kokemuksesta saa miellyttävän, Kauppila vinkkaa.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppila
liikkuu myös hiihtämällä ja pyöräilemällä. Hän ei halua
mystifoida juoksemistaan tai korottaa sitä elämää suuremmaksi
filosofiaksi. Mitaleista ja ennätyksistä huolimatta se on hänelle
ennen kaikkea terveysliikuntaa.</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Se
on vain elämäntapa ja tottumus, raakaa raatamista. En tiedä
mistään euforiasta. Joskus olen toki miettinyt, mitä tapahtuisi,
jos en pystyisikään juoksemaan.</span></span></p></li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yleisurheilija
Jukka Kauppila palkittiin Vuoden aikuisurheilijana Keski-Pohjanmaan
urheilugaalassa Kokkolassa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sata
arvokisamitalia urallaan voittanut ja yhdeksää voimassaolevaa
Suomen ennätystä hallussaan pitävä veteraaniurheilija Jukka
Kauppila edustaa jälleen Kalajoen Junkkareita. Viime kesänä kaksi
Euroopan mestaruutta voittanut Kauppila teki paluun Junkkareiden
riveihin muutaman vuoden tauon jälkeen. Hän voitti kesällä 1500
metrin ja 5000 metrin veteraanimestaruudet ajoilla 4.47,42 ja
17.34,40 ja Pohjoismaiden mestaruuden 1500 metrillä ajalla 4.41.
Lisäksi Kauppila saavutti viime keväänä maastojuoksun MM-kultaa
Puolan Torunissa 60-vuotiaiden sarjassa. Kauppila on juossut
60-vuotiaiden SE:t 5000 m: 17.15,06 , 10 km maantiellä: 35.40 ja
½-maraton: 1.19.18. Viime syksynä tuli voitto Frankfurtin
maratonilla M60-sarja 2.49.28.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Kauppilan aikaisempia saavutuksia</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maratonjuoksu</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2005
Suomen mestaruus 24.9. Ylivieska 2.49,21</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 15.9. Ylihärmä 2.45.18</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maantiejuoksu
10 km</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 1.9. Lapinlahti 34,46</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">10
000 m</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2006
SM-hopea 6.8. Kuopio 34.46,79</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
PM-mestaruus 1.7. Århus Tanska 33.50,72</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 12.8. Turku 35.51,56</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
PM-mestaruus 28.6. Huddinge Ruotsi 36.51,98</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">5000
m</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2006
SM-hopea 5.8. Kuopio 16.28,32</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
PM-mestaruus 30.6. Århus Tanska 16.08,94</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 11.8. Turku 17.03,63</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
Suomen mestaruus 5.7. Vaasa 16.02,56</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
EM-kisojen 4. 30.7. Ljubljana Slovenia 16.28,64</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
PM-hopea 26.6. Huddinge Ruotsi 16.30,00</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
SM-hopea 11.7 Jyväskylä 16.49,39</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
MM-kisojen 4. 30.7. Lahti 16.25,18</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">3000
m ylipitkä rata</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
Suomen mestaruus 10.2. Tampere 9.29.1</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2010
Suomen mestaruus 14.2. Oulu 9.50,09</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">3000
m</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 17.2. Kuortane 9.29,13</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
PM-mestaruus 1.3. Reykjavik Islanti 9.28,51</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
EM-kisojen 3. 20.3. Clermont-Ferrand Ranska 9.24,43</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
Suomen mestaruus 15.2. Helsinki 9.24,49</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
EM-kisojen 4. 26.3. Ancona Italia 9.25,82</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1500
m ylipitkä rata</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
Suomen mestaruus 9.2. Tampere 4.26,14</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1500
m</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 17.2. Kuortane 4.29,03</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2007
Suomen mestaruus 12.8. Turku 4.25,18</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
PM-mestaruus 29.2. Reykjavik 4.28,57</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
Suomen mestaruus 6.7. Vaasa 4.25,83</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2008
EM-hopea 26.7. Ljubljana 4.31,42</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
Suomen mestaruus 14.2. Helsinki 4.21,32</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
PM-hopea 28.6. Huddinge Ruotsi 4.21,32</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2009
Suomen mestaruus 12.7. Jyväskylä 4.29,81</span></span></span></span></span></p></div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Luettelo
ei ole läheskään täydellinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Maarit
Verronen -karikatyyrimaalaus</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisZNg6B8B9ccM7sRiLwc0oN871pi72JV1LOPuSrbg-oLX7wR99eRi1kCpBnpROkWLnu9I-nT7sHHEaZbJv4_vUIbVSxRCn3NTsjVoofvEr-ZFTvsagRiZn5it5Pgb5bA6_bTzopeaU_Z0/s2048/maarit+verronen+kariaktyyri.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="569" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisZNg6B8B9ccM7sRiLwc0oN871pi72JV1LOPuSrbg-oLX7wR99eRi1kCpBnpROkWLnu9I-nT7sHHEaZbJv4_vUIbVSxRCn3NTsjVoofvEr-ZFTvsagRiZn5it5Pgb5bA6_bTzopeaU_Z0/w394-h569/maarit+verronen+kariaktyyri.jpg" width="394" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Maarit
Verronen </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/20._elokuuta">20.
elokuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1965">1965</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki">Kalajoki</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
on </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi">suomalainen</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjailija">kirjailija</a></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Verronen valmistui </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa">filosofian
kandidaatiksi</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_yliopisto">Oulun
yliopistosta</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuonna
1989 pääaineenaan </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tähtitiede"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tähtitiede</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1991. Verronen on
työskennellyt Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja
tutkimustehtävissä ja opiskellut myös </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatehistoria"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">aate</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-
ja </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteen_historia"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oppihistoriaa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Päätoiminen kirjailija hän on ollut vuodesta 1994 lähtien.
Verronen asuu </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsingissä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Verronen
on ollut kahdesti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Finlandia</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-ehdokkaana
ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Verronen kuvaa teoksissaan
usein ohikulkijoita ja tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle
jääneitä. Monet hänen teoksistaan sisältävät joitakin
fantasia-aineksia, hänen teoksiaan voidaan kuvailla käsitteillä
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reaalifantasia">reaalifantasia</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tai
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaginen_realismi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">maaginen
realismi</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Elämäkertatietoa</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vanhemmat:
insinööri Harri Verronen ja Kaija o.s. Hemmilä<br />Asunut Oulussa
vuosina 1984–1995, nykyään Helsingissä.<br />Työskennellyt
opetus- ja tutkimustehtävissä Oulun yliopistossa vuosina 1987-1993,
päätoiminen kirjailija vuoden 1994 alusta lähtien<br />ylioppilaaksi
1984 (Kalajoen lukio), FK 1989 (Oulun yliopisto; pääaineena
tähtitiede) FL 1991 (Oulun yliopisto; pääaineena tähtitiede)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Sijoituksia
ja kunniamainintoja Suomen Tieteiskirjoittajien novellikilpailussa
(1985) ja Tampereen Science Fiction Seuran novellikilpailuissa
1987-1991, Kalevi Jäntin palkinto 1993,
Finlandia-palkintoehdokkuudet romaaneilla Yksinäinen vuori ja
Pimeästä maasta, Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1994, Olvi-säätiön
kirjallisuuspalkinto 1996, Sokeain kuunnelmapalkinto 1997 ja Nuori
Aleksis -palkinto 2005<br /><br />Harrastukset: vrt. jäsenyydet
seuraavissa<br />Amnesty International<br />PEN<br />Suomen
kirjailijaliitto<br />Suomen muinaistaideseura<br />Talviuimarienkerho</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Maarit
Verronen </b></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.1965)
on elämäntapakirjoittaja, joka ei edes halua erottaa työ- ja
vapaa-aikaa toisistaan. Hän on ollut päätoiminen kirjailija
vuodesta 1994 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt Oulun
yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä.
Kirjoittamisen lomassa hän harrastaa avantouintia sekä
omatoimireppuselkämatkailua pääkaupunkiseudulle ja Euroopan
reunoille. Hän syntynyt Kalajoella mutta asuu nykyisin Helsingissä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maarit
Verronen on saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa
kaunokirjallisuudessa. Persoonallisesti kirjoittavana proosan eri
lajien taitajana hän puhuttelee niin tieteisfantasian ystäviä kuin
perinteisen proosan lukijoita. Verronen on ollut kahdesti
Finlandia-ehdokkaana sekä voittanut useita kirjallisuuspalkintoja.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjailijan
omat sanat</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>KIRJOITTAMISESTA</b><br /><br />Me
kaikki kerromme jatkuvasti itsellemme ja muille sekä tietoisesti
että huomaamattamme tarinoita siitä, millaisia me olemme ja miksi
meistä on sellaisia tullut; mitä meistä vielä voi tulla ja miten.
Nämä tarinat voivat olla sopusoinnussa todellisuuden kanssa, mutta
ne voivat myös olla epärealistisia: liian naiiveja tai liian
kyynisiä; liian toiveikkaita tai liian pessimistisiä. Joskus
ympäröivä maailma muuttuu niin, että vanhat tarinat eivät enää
pidä paikkaansa. Joskus ihminen itse muuttuu: ikääntyy, saa uusia
kokemuksia. Kirjailija heijastaa omia tarinoitaan kuvitteellisiin
teksteihin, joita hän kirjoittaa. Tämä tapahtuu väistämättä ja
usein tiedostamatta. Kun omat tarinansa näin joutuu asettamaan
uuteen ympäristöön, näkee usein aiempaa helpommin, jos tarinoissa
on jotakin vikaa. Fiktiivinen teksti nimittäin ei lähde toimimaan,
ellei sen pohjalla oleva näkemys todellisuudesta ole realistinen ja
sisäisesti johdonmukainen. Kirjoitettavaa tarinaa ei voi eikä pidä
pakottaa taipumaan kirjoittajan itsepetoksen mukaan vaan kirjoittajan
on luovuttava omista epärealistisista tarinoistaan. Kirjoittaminen
voi muuttaa kirjoittajaa. Lukijan ei tätä vuorovaikutusta
kirjoitetun tarinan ja kirjailijan omien tarinoiden välillä
lainkaan tarvitse nähdä eikä ottaa huomioon. Lukemistapahtumassa
tärkeitä ovat vain kirjoitettu tarina ja lukijan omat tarinat.
Lukeminen saattaa muuttaa lukijaa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><b>HELSINGISTÄ</b><br /><br />Olen
syntynyt maaseudulla; asunut ensin yhdeksäntoista vuotta
yhdeksäntuhannen asukkaan paikkakunnalla ja sitten yksitoista vuotta
vajaan sadantuhannen asukkaan kaupungissa. Vasta sen jälkeen muutin
pääkaupunkiin. Muutin, koska halusin asua juuri täällä; koska
tämä on oikea kaupunki, sopivan kokoinen, ja minulla on täällä
ystäviä. En luopunut mistään, kun tulin tänne; tämä kaupunki
ei vaatinut minulta uhrauksia. Monta kertaa olen havahtunut talvisen
iltapäivän hämärässä jonkin vilkasliikenteisen kadun
keskikorokkeella vihreää valoa odotellessani ajattelemaan, että
tämä on minun kotikaupunkini, ja täällä haluan elää. Olen
löytänyt täältä muun muassa aarniometsän ja ihmisiä, jotka
asuvat keskellä kaupunkia omakotitalossa meren rannalla. Pidän
pienistä saarista, joita täällä on paljon, ja maailman lyhimmästä
luontopolusta, joka eräänä kesänä ilmestyi tiheään kaislikkoon
kahdensadan metrin päähän keskusrautatieasemasta. Ja ihmisistä,
satunnaisista vastaantulijoista. Ystävällinen pultsari halusi
kerran Sörnäisten metroaseman edustalla auttaa minua saamaan
polkupyörän lampun toimimaan. Yritys ei tuottanut tulosta, koska
ongelmana olivat loppuun kuluneet paristot - mutta ajatus oli kaunis.
Toisella kerralla tuntematon nainen olisi halunnut, että tulen hänen
kanssaan panttilainaamoon ja todistan siellä oman henkilöllisyyteni
ja sen, että hän on se joka sanoo olevansa. Hänen
henkilöllisyystodistuksensa oli unohtunut kotiin - tietysti
hyvämaineiseen ja varakkaaseen kaupunginosaan - eikä hän enää
ehtinyt käydä sitä hakemassa ennen sulkemisaikaa. Hyvä yritys,
virkistävän naiivi ja omaperäinen. Ja mistä tietää, vaikka hän
olisi puhunut totta? Minä vain olin niin kyynisen epäluuloinen,
että en lähtenyt hänen mukaansa. Sitten oli vielä se vähän
rähjäisen näköinen mies, joka kysyi kelloa bussissa. Kun vastasin
"puoli neljä", hän halusi tarkennuksen: "Iltapäivälläkö?"
Ennen luulin, ettei tuollaisia ihmisiä oikeasti ole olemassa. Mutta
on heitä. Työhuoneeni ikkunasta näkyy puisto, hiljainen kuja ja
muutamia kauniita taloja. Pikkuvarpuset hyppivät orapihlaja-aidan
juurella ja penkovat kuivuneita lehtiä. Aina silloin tällöin
matkustan täältä kauas muutamaksi viikoksi näkemään ja kokemaan
jotakin aivan muuta. Mutta sitten kun taas rauhoitun työskentelemään
kotona, haluan nähdä ikkunasta juuri tuollaisen maiseman.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Novellikokoelmat"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Novellikokoelmat</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Älä_maksa_lautturille:_Fantastisia_kertomuksia&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Älä
maksa lautturille: Fantastisia kertomuksia</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1992. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/951263726X"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-3726-X</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viimeinen_lapsitähti_ja_muita_ylimääräisiä_ihmisi&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Viimeinen
lapsitähti ja muita ylimääräisiä ihmisiä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1994. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9512639254"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-3925-4</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulkureita_ja_unohtajia"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kulkureita
ja unohtajia</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1996. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9512641801"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-4180-1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Löytöretkeilijä_ja_muita_eksyneitä"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Löytöretkeilijä
ja muita eksyneitä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 1999. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513116190"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-1619-0</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luotettava_ohikulkija"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Luotettava
ohikulkija</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2002. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513124703"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-2470-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keihäslintu"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Keihäslintu</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2004. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513130932"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-3093-2</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saari_kaupungissa"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari
kaupungissa</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2007. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513138769"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-3876-9</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Normaalia_elämää"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Normaalia
elämää</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2009. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513147433"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-4743-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_kuviot"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vanhat
kuviot</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2012. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513166038"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-6603-8</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Romaanit"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Romaanit</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksinäinen_vuori"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Yksinäinen
vuori</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1993.</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/951263841X"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-3841-X</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pimeästä_maasta"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pimeästä
maasta</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1995. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9512640678"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-4067-8</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavuodet"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Luolavuodet</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1998. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9512643693"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-4369-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylmien_saarten_soturi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kylmien
saarten soturi</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2001. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513121216"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-2121-6</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_elintila"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pieni
elintila</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2004. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513129950"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-2995-0</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Osallisuuden_tunto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Osallisuuden
tunto</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2006. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9513137163"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-31-3716-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karsintavaihe"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Karsintavaihe</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2008. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513142964"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-4296-4</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkaan_selkeää"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kirkkaan
selkeää</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2010. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513156237"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-5623-7</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varjonainen&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Varjonainen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2013. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513171353"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-7135-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiljaiset_joet&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hiljaiset
joet</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Aviador, 2018. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789527063613"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-7063-61-3</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Muut"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muut</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_Albaniaan"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matka
Albaniaan</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kirjayhtymä, 1997. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/951264259X"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-26-4259-X</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_kumikanoottikirja"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pieni
kumikanoottikirja</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tammi, 2011. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789513160364"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-31-6036-4</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulhanen_Lapinniemen_viimeinen_saari"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sulhanen
Lapinniemen viimeinen saari</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Books on Demand, 2014. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789522869326"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-286-932-6</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puutornimuuntamot"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Puutornimuuntamot</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Aviador, 2017. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789527063330"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-7063-33-0</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Varjosaari_–_piilossa_keskellä_Helsinkiä"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Varjosaari
– piilossa keskellä Helsinkiä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Reuna, 2019. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789523550018"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-355-001-8</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Palkinnot"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Palkinnot</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sijoituksia
ja kunniamainintoja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Tieteiskirjoittajat">Suomen
tieteiskirjoittajat ry:n</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">novellikilpailussa
(1985) ja </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Portti_(lehti)">Tampereen
science fiction -seuran</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">novellikilpailuissa
1987–1991.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Jäntin_palkinto">Kalevi
Jäntin palkinto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1993.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Portti-palkinto
vuoden 1993 parhaasta fantasiakirjasta.</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atorox-palkinto">Atorox-palkinnon</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toinen
sija novellista ”Älä maksa lautturille” 1993.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Euroopan
yleisradioliiton EBU:n nuorten käsikirjoituskilpailun palkinto
1993, kymmenen finalistin joukossa.</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nuoren
taiteen Suomi-palkinto 1994.</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olvi-säätiön_kirjallisuuspalkinto">Olvi-säätiön
kirjallisuuspalkinto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1996.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sokeain
kuunnelmapalkinto kuunnelmasta ”Kellarimies ja vaimo” 1997.</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Aleksis_-palkinto">Nuori
Aleksis -palkinto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjasta
Keihäslintu 2005.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tähtivaeltaja-palkinto">Tähtivaeltaja-palkinto</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjasta
Kirkkaan selkeää 2011</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjallisuuden_valtionpalkinto">Kirjallisuuden
valtionpalkinto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2018.</span></span></span></span></span></p></li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Ehdokkuudet"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ehdokkuudet</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Finlandia-ehdokkuus
1993 (Yksinäinen vuori).</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Finlandia-ehdokkuus
1995 (Pimeästä maasta).</span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Runeberg-palkintoehdokkuus
2009 (Normaalia elämää).</span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Novelleja"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Novelleja</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari
ja lentäjä”. Antologiassa Jäinen vaeltaja, Ursa 1986.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Teloitus”.
Aikakone 3/1989.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Desierto.bas”.
Portti 4/1989 ja antologiassa Keskiyön mato Ikaalisissa, Ursa, 1989</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Freyrin
maa, Ingolfin maa”. Aikakone 1/1992.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uhrituoksujen
viesti”. Antologiassa Kultainen naamio, 1993.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pitkä,
hyytävä kesä”. Mytago 4, 1993.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pahanilmanlintu”.
Image 1994.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kellonvalajan
suku”. Portti 2/1996.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pikkuvanha
petunjärsijä”. Virke 1997.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Varjomaa”.
Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 44, 2000.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">The
Dedalus Book of Finnish Fantasy (2006, toimittanut Johanna
Sinisalo), käännökset novelleista ”Musta juna” sekä
”Kellarimies ja vaimo”</span></span></span></p></li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Kuunnelmat"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kuunnelmat</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mustahiuksinen
nainen”, 1996</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kellarimies
ja vaimo”, 1997</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ruhtinas
Ardian”, 1999</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tuntematon
eteläinen maa”, 2001</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-69739859826324887292023-05-12T02:11:00.001+03:002023-05-12T02:11:25.894+03:00Kalajoen professorit - Timo Honkela ja Juho Saari<p> </p><div dir="LTR" id="post-body-8299378487809258517">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid0kNodh-ECTxfU63Glj9HCiO8yX-P47WlxPvb5KVKjNmECjKQjv-WhSSi4G-6e6HFmwSwOhtDLz2FvSEJHhDrkPdV-JN4tjhod8NM77aeMNgP7ArwaInnGJDCtLEl5jcmOoO2jhvht4k/s960/Juho+saaren+muotokuva.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="503" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid0kNodh-ECTxfU63Glj9HCiO8yX-P47WlxPvb5KVKjNmECjKQjv-WhSSi4G-6e6HFmwSwOhtDLz2FvSEJHhDrkPdV-JN4tjhod8NM77aeMNgP7ArwaInnGJDCtLEl5jcmOoO2jhvht4k/w349-h503/Juho+saaren+muotokuva.jpg" width="349" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Professori
Juho Saaren muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoelta
lähtöisin oleva professori Juho Saari on yksi Suomen
tunnetuimmista sosiaalipolitiikan professoreista. Minä tunsin hyvin
hänen isänsä Paavo Saaren, joka opasti ja ohjasi meitä nuoria
keskustalaisia Kalajoella 1960-luvun lopulla. Paavo Saari oli
monessa suhteessa suuri esikuvani. Valitettavasti Paavo Saaren elämä
ja poliittinen ura katkesi auto-onnettomuuteen. Professori Juho
Saari on isänsä kaltainen todella suuri suomalainen persoona.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Juho
Saari</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari">https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Ura</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari
väitteli tohtoriksi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalipolitiikka">sosiaalipolitiikasta</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_yliopisto">Turun
yliopistossa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuonna
1996, ja hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä
1996–2007, toiminut hyvinvointisosiologian professorina </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Suomen_yliopisto">Itä-Suomen
yliopiston</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio">Kuopion</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kampuksella
vuodesta 2007 ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC)
johtajana vuodesta 2009.Vuodesta 2016 hän on toiminut Tampereen
yliopistossa sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. 1.1.2019
alkaen hän on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen
tiedekunnan dekaani.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari
on tutkinut muun muassa suomalaista </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Köyhyys"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">köyhyyttä</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">. Hän
on esiintynyt tähän aiheeseen liittyen usein julkisuudessa ja
kirjoittanut muun muassa kirjan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Huono-osaiset
</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Hän on muun muassa puheenjohtaja pääministeri Juha Sipilän
asettamassa työryhmässä, joka pohtii eriarvoisuuden
pysäyttämistä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hän
on julkaissut viitisenkymmentä teosta, joista merkittävää
julkisuutta on saanut <i>Yksinäisten Suomi </i>(2016). Siinä hän
osoitti, että yksinäisyys on suomalaisten pahin vitsaus ja myös
yhteiskunnallinen ongelma.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuonna
2020 Saari julkaisi teoksen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Kuuluisan
kuoleman varjo</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jossa hän tutkii </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isojoki">Isojoella</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuonna
1953 murhatun </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyllikki_Saaren_murha">Kyllikki
Saaren</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tapausta
sosiologian näkökulmasta.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Teokset</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Monografioita"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Monografioita</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Markkinayhteiskunta,
työmarkkinat ja sosiaalipolitiikka: Karl Polanyin ”suuren
murroksen” yhteiskuntateoriasta ja sen ajankohtaisuudesta</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
University of Tampere, Research Institute for Social Sciences, Work
Research Centre, Working papers 40. Tampere: Tampereen yliopisto,
1993.</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9514433521"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-44-3352-1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Uusi
aikakausi: Yhdentyvä Eurooppa ja sosiaalipolitiikka</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Perustuu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella 2003
pidettyyn luentosarjaan Euroopan sosiaalinen malli ja Suomi.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2003. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9517471521"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-747-152-1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Yksinäisten
yhteiskunta</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: WSOYpro, 2010. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789510362648"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-0-36264-8</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Kuuluisan
kuoleman varjo: Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu?</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsinki:
Gaudeamus, 2020. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789523450936"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-345-093-6</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toimitteita</span></span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Niemelä,
Heikki & Saari, Juho & Salminen, Kari (toim.):
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Sosiaalipolitiikan
teoreettisia lähtökohtia: Sosiaalitaloudellinen näkökulma</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1996.
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9516694217"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-669-421-7</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Piirainen,
Timo & Saari, Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Yhteiskunnalliset
jaot: 1990-luvun perintö? </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sosiaalipoliittisen
yhdistyksen julkaisuja 58. Helsinki: Gaudeamus, 2002. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9516628389"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-662-838-9</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(toim.):
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Hyvinvointivaltio:
Suomen mallia analysoimassa</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia. Helsinki:
Yliopistopaino, 2005. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9515706041"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-570-604-1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari,
Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Köyhyyspolitiikka:
Johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2005. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9517471610"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
951-747-161-0</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari,
Juho & Yeung, Anne Birgitta (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Oikeudenmukaisuus
hyvinvointivaltiossa</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, Gaudeamus, 2007.I</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789524950190"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">SBN
978-952-495-019-0</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari,
Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Sosiaaliset
innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2008. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789517471879"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-747-187-9</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kananen,
Johannes & Saari, Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Ajatuksen
voima: Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2009. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789524922296"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-492-229-6</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hiilamo,
Heikki & Saari, Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Hyvinvoinnin
uusi politiikka: Johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2010. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789524930925"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-493-092-5</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: url() no-repeat top center scroll;"><a href="http://www.diak.fi/files/diak/Julkaisutoiminta/A_27_ISBN9789524930932.pdf">Teoksen
verkkoversio</a> </span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(PDF).</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pessi,
Anne Birgitta & Saari, Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Hyvien
ihmisten maa: Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789524931106"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-493-110-6</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: url() no-repeat top center scroll;"><a href="http://www.diak.fi/files/diak/Julkaisutoiminta/A_31_ISBN_9789524931113.pdf">Teoksen
verkkoversio</a> </span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(PDF).</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Niemelä,
Mikko & Juho Saari (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Huono-osaisten
hyvinvointi Suomessa</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Helsinki: Kela. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789516699151"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-951-669-915-1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: url() no-repeat top center scroll;"><a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40230">Teoksen
verkkoversio</a> </span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(PDF)
(viitattu 20.5.2015).</span></span></span></span></span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari,
Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Yksinäisten
Suomi</span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Gaudeamus, 2016. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789524954068"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-495-406-8</span></span></span></span></span></span></a></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saari,
Juho (toim.): </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="font-weight: normal;">Sosiaaliturvariippuvuus:
Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? </span></i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tampere:
Tampere University Press, 2017. </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjalähteet/9789520303655"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ISBN
978-952-03-0365-5</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: url() no-repeat top center scroll;"><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0366-2">Verkkokirja</a>
</span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(PDF)
(viitattu 24.3.2017).</span></span></span></span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
hiekoilta hyvinvointivaltion oraakkeliksi – professori Juho Saari
on utelias mies</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/05/kalajoen-hiekoilta-hyvinvointivaltion-oraakkeliksi-professori-juho-saari-on">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/05/kalajoen-hiekoilta-hyvinvointivaltion-oraakkeliksi-professori-juho-saari-on</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikä
maksaa?: Kesäkuun vieraana köyhyystutkija Juho Saari</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/audio/1-3411043">https://areena.yle.fi/audio/1-3411043</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ihan
pihalla: Onko köyhyys oma syy? Vieraana professori Juho Saari</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/audio/1-3221360">https://areena.yle.fi/audio/1-3221360</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalle
Haatanen: Huono-osaisuus</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/audio/1-2837779">https://areena.yle.fi/audio/1-2837779</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yksinäisyys
on suurinta köyhyyttä</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/audio/1-3721260">https://areena.yle.fi/audio/1-3721260</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valon
ja varjon mies</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/1-50659427">https://areena.yle.fi/1-50659427</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Professori
Juho Saari penkoi Kyllikki Saaren murhatutkinnan arkiston –
Pitkään salassa pidetty aineisto vilisee erikoisia yksityiskohtia
ja paljastaa jotain outoa 1950-luvun Suomesta</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006653801.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006653801.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juho
Saari haastaa pohtimaan hyvinvointivaltion nykytilaa ja uudistamista</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhasavela/juho-saari-haastaa-pohtimaan-hyvinvointivaltion-nykytilaa-ja-uudistamista/">https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhasavela/juho-saari-haastaa-pohtimaan-hyvinvointivaltion-nykytilaa-ja-uudistamista/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">VIIKON
HENKILÖ Professori Juho Saaren mielestä suomalainen keskiluokka
ratkaisee hyvinvointivaltion kohtalon.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-on-koyhyyden-ammattilainen/0efe38ce-58bf-3e79-8989-23550c4061d">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-on-koyhyyden-ammattilainen/0efe38ce-58bf-3e79-8989-23550c4061d</a><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-on-koyhyyden-ammattilainen/0efe38ce-58bf-3e79-8989-23550c4061d1"> 1</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Arkistosta:
Professori Juho Saaren mukaan Suomessa on yhä enemmän
hyvätuloisia, jotka eivät halua maksaa köyhien sosiaaliturvaa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/arkistosta-professori-juho-saaren-mukaan-suomessa-on-yha-enemman-hyvatuloisia-jotka-eivat-halua-maksaa-koyhien-sosiaaliturvaa/">https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/arkistosta-professori-juho-saaren-mukaan-suomessa-on-yha-enemman-hyvatuloisia-jotka-eivat-halua-maksaa-koyhien-sosiaaliturvaa/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Professori
Juho Saari tunnetaan esimerkiksi yksinäisyyttä ja huono-osaisuutta
käsittelevistä tutkimuksistaan. Vapaa-ajallaan hän pohtii yhtä
Suomen tunnetuimmista murhamysteereistä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://tyoelakelehti.fi/digilehti/012019/tapasimme-juho-saaren-professori-juho-saari-tunnetaan-esimer">https://tyoelakelehti.fi/digilehti/012019/tapasimme-juho-saaren-professori-juho-saari-tunnetaan-esimer</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Professori
Juho Saari pitää itseään paholaisen asianajajana - etsii
päätyönään Suomen heikkouksia</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-pitaa-itseaan-paholaisen-asianajajana-etsii-paatyonaan-suomen-heikkouksia/0f63bd38-bea3-3ccf-ae62-f7277369babd">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-pitaa-itseaan-paholaisen-asianajajana-etsii-paatyonaan-suomen-heikkouksia/0f63bd38-bea3-3ccf-ae62-f7277369babd</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juho
Saari</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/juho-saari/">https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/juho-saari/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juho
Saari Yle</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://yle.fi/uutiset/18-228859">https://yle.fi/uutiset/18-228859</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studio:
Nuorten syrjäytymiseen etsitään uusia keinoja</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/1-3948326">https://areena.yle.fi/1-3948326</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katkaistaanko
nuorten syrjäytyminen monimiljonäärien rahoilla? Peliyhtiö
Supercellin perustajien rahoittaman Me-säätiön toimitusjohtaja
Ulla Nord ja Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan
professori Juho Saari keskustelevat uusista keinoista, joilla nuoren
syrjäytymiskierre saataisiin loppumaan. Molemmat istuvat
pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työryhmässä, joka etsii
tapoja eriarvoistumisen pysäyttämiseen. Hallitukselta ei ole
luvassa lisää rahaa, vaan uudet keinot pitäisi kattaa
nykyresursseilla.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Politiikkaradio:
Onnellisuuspolitiikka</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://areena.yle.fi/audio/1-1572885">https://areena.yle.fi/audio/1-1572885</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"> </span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Professori
Timo Honkelan muotokuva taidenäyttelyssäni</b></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEfaPu7X1PuuqcdWB9mxbtdK62n_nS5XiuKsksQv3PV71FjMQmsBbznC3iWwUvgZpbG4RGKnUCGCtoejQC5tEimt1OiJrje2yLNtv-ATlxaURxKe2R_tBNJaovT59xxpEUExjB8j18w4Y/s1024/timo+honkela+1.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="644" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEfaPu7X1PuuqcdWB9mxbtdK62n_nS5XiuKsksQv3PV71FjMQmsBbznC3iWwUvgZpbG4RGKnUCGCtoejQC5tEimt1OiJrje2yLNtv-ATlxaURxKe2R_tBNJaovT59xxpEUExjB8j18w4Y/w429-h644/timo+honkela+1.jpg" width="429" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
Honkela</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela">https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Timo
Untamo Honkela </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/4._elokuuta">4.
elokuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1962">1962</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki">Kalajoki</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">–
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/9._toukokuuta">9.
toukokuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/2020">2020</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsinki)
oli suomalainen tekoälytutkija. Honkela toimi vuosina 2014–2018
digitaalisten aineistojen tutkimuksen määräaikaisena professorina
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Yliopisto">Helsingin
yliopistossa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalliskirjasto">Kansalliskirjaston</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Digitointikeskuksessa
Mikkelissä.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aiemmin
hän toimi tutkijana </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-yliopisto">Aalto-yliopiston</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tietojenkäsittelytieteen
laitoksella, jossa hän johti laskennallisten kognitiivisten
järjestelmien tutkimusryhmää.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hän
oli kieliteknologian dosentti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto">Helsingin
yliopistossa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
tietämystekniikan (erityisesti tietoteoreettista, kognitiivista ja
sosiaalista mallinnusta koskevassa vuorovaikutussuunnittelussa)
dosentti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taideteollinen_korkeakoulu">Taideteollisen
korkeakoulun</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">medialaboratoriossa,
jossa Honkela toimi virkaatekevänä professorina vuosina 1998–2000.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkelan
2017 ilmestyneen kirjan <i>Rauhankone</i> tekemisen ja
julkaisemisen avuksi syntyi aikaisemmin samana vuonna kansanliike.
Kirja sisältää Honkelan ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen
valjastamisesta tuottamaan ihmisille hyvää.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkelalla
diagnosoitiin 2014 parantumaton aivosyöpä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Honkelalle
myönnettiin 2018 </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Mensa#Mensa-palkinto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mensa-palkinto</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="page-article-content"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
Honkela 1962–2020</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.hs.fi/muistot/art-2000006537850.html">https://www.hs.fi/muistot/art-2000006537850.html</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Timo
Honkela</b></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Professori
Timo Honkelalla on yli 30 vuoden kokemus tekoälytutkimuksesta. Hän
tietää, mitä tekoälyn kestävä hyödyntäminen vaatii:
menestykseen tarvitaan myös viisautta, yksinään älykkyys ei
riitä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkelalla
on laaja näkemys siitä, miten merkittävät tehokkuus- ja
kustannustehokkuusvaikutukset koneoppimisella, hahmontunnistuksella
ja modernilla kieliteknologialla voi olla ihmisten elämään.
Honkela esittää 1990-luvun alussa alkaneen oman
neuroverkkotutkimuksensa ja sen soveltamisen pohjalta hyvinkin
hätkähdyttäviä näkemyksiä siitä, miten tietotekniikan ala voi
muuttua ja kehittyä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkela
kysyykin, mitä oikeastaan tarkoitamme sellaisilla asioilla kuin
onnellisuus, oikeus ja tehokkuus. Vastauksia niihin ja moniin
muihinkin kysymyksiin tarjoaa hänen maailmankuulu
Rauhankone-projektinsa. Rauhankoneen tavoitteena on hahmotella,
kuinka pystymme tekoälyn avulla tekemään parempia ja
rationaalisempia päätöksiä, jotka parhaimmillaan voisivat johtaa
rauhallisempaan maailmanjärjestykseen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkelan
ydinteesi on, että tekoälyssä on jotain, mitä ihminen ei pysty
koskaan saavuttamaan: täysin objektiivinen tarkastelutapa maailmaan
vapaana kaikista ennakkoluuloista, harhoista, ahneudesta ja
itsekkyydestä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keynote:
Monialaisten ja laajojen AI-hankkeiden johtamisesta</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://digisfaari.io/puhujat/timo-honkela/">https://digisfaari.io/puhujat/timo-honkela/</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Isojen
AI-hankkeiden suunnittelu ja toteutus edellyttää ratkaisuja, jotka
osin poikkeavat perinteisten tietotekniikkahankkeiden lähtökohdista.
Koneoppimista ja neuroverkkoja hyödyntävissä hankkeissa on
otettava huomioon se, että mukana on kehkeytyviä elementtejä,
joita koskeva suunnittelu vaatii datan ja käyttöympäristön
huolellista tarkastelua design-in-the-large -hengessä. Haaste ja
mahdollisuus piilee siinä, että järjestelmä voi mukautua
käyttäjään ja käyttötilanteeseen sekä hyödyntää kasvavaa
määrää dataa järjestelmän käyttöaikana. Tällaisissa
puitteissa järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja
hyödyntämisen johtaminen on erityisen vaativaa. Kieliteknologian
alueella on tulossa mahdolliseksi mallintaa ihmisten erilaisuutta ei
pelkästään mielipiteiden ja mieltymysten osalta vaan myös ottaen
huomioon kielen käytön ja tulkinnan yksilölliset vivahteet.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela">https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela</a></span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;"><a href="https://twitter.com/thonkela">https://twitter.com/thonkela</a></span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;"><a href="https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/timo-honkela-9016312">https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/timo-honkela-9016312</a></span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: transparent;"><a href="https://www.gaudeamus.fi/rauhankone/">https://www.gaudeamus.fi/rauhankone/</a>
</span></span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoelta
lähtöisin ollut emeritusprofessori, tekoälytutkija Timo Honkela
(1962-2020) on kuollut</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/594519">https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/594519</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Emeritusprofessori
Timo Honkela nukkui pois lauantaina 9.5.2020 vakavan sairauden
uuvuttamana. Timo Honkela oli syntynyt Kalajoella 4.8.1962. Hän oli
suomalainen tekoälytutkija.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkela
toimi vuosina 2014–2018 digitaalisten aineistojen tutkimuksen
määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa ja
Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä. Aiemmin hän
toimi tutkijana Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen
laitoksella, jossa hän johti laskennallisten kognitiivisten
järjestelmien tutkimusryhmää. Hän oli kieliteknologian dosentti
Helsingin yliopistossa ja tietämystekniikan dosentti Taideteollisen
korkeakoulun medialaboratoriossa, jossa Honkela on toiminut
virkaatekevänä professorina vuosina 1998–2000.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
Honkelan vuonna 2017 ilmestyneen kirjan Rauhankone –
Tekoälytutkijan testamentti, tekemisen ja julkaisemisen avuksi
syntyi aikaisemmin samana vuonna kansanliike. Kirjassa on Honkelan
ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen valjastamisesta tuottamaan
ihmisille hyvää.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Honkela
kertoo teoksessaan, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää
maailmanrauhan tavoittelussa ja konfliktien ehkäisemisessä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
Honkelan Facebookissa tehty julkaisu:</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
Honkela 4.8.1962 – 9.5.2020</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rakas
ystävämme, isä, isoisä, veli ja puoliso, Emeritusprofessori Timo
Honkela on nukkunut viime yönä rauhallisesti syvään uneen
Suursuon sairaalassa vakavan sairauden uuvuttamana. Aivokasvain
uusiutui kevään aikana ja vei voimat hiljalleen. Viimeiseen asti
Timo taisteli, oli läsnä kanssamme ja sai olla kotona ja nauttia
elämästä, musiikista, tieteestä ja golfista. Timo eli
kokonaisvaltaisesti tapahtumarikkaan elämän, kiitos kaikki ystävät,
sukulaiset, työkaverit ja muut yhteistyökumppanit. Liput liehuivat
tänään korkealla koko Suomessa, Timon nimipäivänä, pois lukien
Timon kotitaloa Katajanokalla. Aurinkoinen päivä olisi ollut mitä
mainioin golfkierrokselle mistä Timo haaveili viimeiseen asti.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Timo
piti aina elämää elämisen arvoisena ja uskoi ihmisten hyvyyteen.
Olit sitten Timon pitkäaikainen ystävä tai puolituttu, oli hän
kaikista kohtaamisista kiitollinen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lepää
rauhassa, rakas Timo.</span></span></span></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-63617124674797717982023-05-12T01:40:00.009+03:002023-05-20T05:16:42.779+03:00Tunnettuja himankalaisia – Anna-Liisa Tilus ja Jukka Uunila<p> <span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Anna-Liisa
Tilus</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7pJd0G4DTHjWdh0It4svtJFM_COXH_I3EFZzOzQjK7Xj0M1L7c-lddx5tRKYTudgkjE-fGipcJoQ82GRWFlrFRMPQpEGgvLe2xm_vB5yX4pDQkGFQKb_Z0UNCRTchnD9agEzvDVWRmZM/s2048/Anna-Liisa+Tiluksen+muotokuva.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="454" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7pJd0G4DTHjWdh0It4svtJFM_COXH_I3EFZzOzQjK7Xj0M1L7c-lddx5tRKYTudgkjE-fGipcJoQ82GRWFlrFRMPQpEGgvLe2xm_vB5yX4pDQkGFQKb_Z0UNCRTchnD9agEzvDVWRmZM/w454-h454/Anna-Liisa+Tiluksen+muotokuva.jpg" width="454" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"> <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvan
Anna-Liisa Tiluksesta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b><br /></b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Anna-Liisa
Tilus-Väisänen </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/17._joulukuuta"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">17.
joulukuuta</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1964">1964</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himanka">Himanka</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">on
suomalainen entinen missi, nykyinen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedottaja">tiedottaja</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
Ylen televisiokuuluttaja.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hän
voitti </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Miss_Suomi">Miss
Suomi</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-kilpailun
vuonna </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1984">1984</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">19-vuotiaana
ja oli silloin 173 senttimetriä pitkä ja painoi 53 kiloa. Tilus oli
kilpailussa myös kuvauksellisin missi ja lehdistön ihannetyttö.
Perintöprinsessoiksi valittiin Tiina Laine ja Tiina Hyvärinen. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Miss_Maailma">Miss
Maailma</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-kilpailussa
Tilus pääsi finaaliin.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anna-Liisa
Tilus on </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yle_TV1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">TV1</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-televisiokanavan
kuuluttaja ja TV1:n vakituinen kanavaemäntä. Hän on opiskellut
tiedottajaksi ja toiminut muun muassa </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Seinäjoen_Tangomarkkinat">Seinäjoen
Tangomarkkinoiden</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">juontajana.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anna-Liisa
Tilus oli naimisissa tuottaja Antti Väisäsen kanssa vuodesta 1988,
mutta pari erosi lokakuussa 2013.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaksi
heidän kolmesta lapsestaan on jalkapalloilijoita, nuorempi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Väisänen">Leo
Väisänen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
isoveli </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauli_Väisänen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sauli
Väisänen</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ex-missi
Anna-Liisa Tiluksen pojat Sauli ja Leo Väisänen tekevät
urheiluhistoriaa – äiti kannustaa katsomossa!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.seiska.fi/Uutiset/Ex-missi-Anna-Liisa-Tiluksen-pojat-Sauli-ja-Leo-Vaisanen-tekevat-urheiluhistoriaa-aiti">https://www.seiska.fi/Uutiset/Ex-missi-Anna-Liisa-Tiluksen-pojat-Sauli-ja-Leo-Vaisanen-tekevat-urheiluhistoriaa-aiti</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kotiliesi:
Anna-Liisa Tilus kannustaa tarttumaan uusiin haasteisiin: ”Kun on
astunut omalta hiekkalaatikoltaan epämukavuusalueelle, se on kerta
kerralta vähän helpompaa”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://seura.fi/viihde/julkkikset/anna-liisa-tilus-kun-on-monta-kertaa-astunut-omalta-hiekkalaatikoltaan-epamukavuusalueelle-se-on-kerta-kerralta-vahan-helpompaa/">https://seura.fi/viihde/julkkikset/anna-liisa-tilus-kun-on-monta-kertaa-astunut-omalta-hiekkalaatikoltaan-epamukavuusalueelle-se-on-kerta-kerralta-vahan-helpompaa/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Anna-Liisa
Tilus ja idolimyytti</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/04/anna-liisa-tilus-ja-idolimyytti">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/04/anna-liisa-tilus-ja-idolimyytti</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Futisäiti
Anna-Liisa Tiluksen jännät paikat – molemmat pojat Huuhkajissa:
”Ihan mieletön fiilis”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/aeea20e3-f20c-4ea6-b7f0-33518c806148">https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/aeea20e3-f20c-4ea6-b7f0-33518c806148</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maalaistyttö
Anna-Liisa Tiluksesta tehtiin paperinukke: "Mietin että nyt
olen urani huipulla"</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.apu.fi/artikkelit/maalaistytto-anna-liisa-tiluksesta-tehtiin-paperinukke-mietin-etta-nyt-olen-urani-huipulla">https://www.apu.fi/artikkelit/maalaistytto-anna-liisa-tiluksesta-tehtiin-paperinukke-mietin-etta-nyt-olen-urani-huipulla</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Anna-Liisa
Tiluksen molemmat pojat mukana historiaa tehneissä Huuhkajissa –
äiti jännitti paikan päällä: ”Ihan huikea härdelli”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000006312680.html">https://www.is.fi/viihde/art-2000006312680.html</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">KUVAT:
Anna-Liisa Tilus 50 vuotta – tyrmäävänä missiajoista tähän
päivään</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuvat-anna-liisa-tilus-50-vuotta-tyrmaavana-missiajoista-tahan-paivaan/4620380#gs.b21sd8">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuvat-anna-liisa-tilus-50-vuotta-tyrmaavana-missiajoista-tahan-paivaan/4620380#gs.b21sd8</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">KUVA:
Missitrio 30 vuoden takaa juhli Tiluksen viisikymppisiä –
tunnistatko?</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuva-missitrio-30-vuoden-takaa-juhli-tiluksen-viisikymppisia-tunnistatko/4622558#gs.b21tjw">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuva-missitrio-30-vuoden-takaa-juhli-tiluksen-viisikymppisia-tunnistatko/4622558#gs.b21tjw</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">YLE
TV1 Anna-Liisa Tilus kuuluttaa Meripojan Elämää 2004</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=5X5rv79qyks">https://www.youtube.com/watch?v=5X5rv79qyks</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yle
TV1: Kuulutus 14.10.2011</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=zK-lcCTN7X0">https://www.youtube.com/watch?v=zK-lcCTN7X0</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miss
Suomi 1984 - 2/2</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=-5FRO_N3ApU">https://www.youtube.com/watch?v=-5FRO_N3ApU</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Menestyneitten
naisten vierailut jatkuvat</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.verkkoviestin.fi/lionshkipasila/kausi_2018-2019/menestyneitten_naisten_vierailut_jatkuvat/">https://www.verkkoviestin.fi/lionshkipasila/kausi_2018-2019/menestyneitten_naisten_vierailut_jatkuvat/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aikakone/Anna-Liisa
Tilus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://www.elka.fi/aikakone/index.php/tag/anna-liisa-tilus/">https://www.elka.fi/aikakone/index.php/tag/anna-liisa-tilus/</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Video:
suomalainen kertoja Anna-Liisa Tilus ilahdutti virolaisia katsojia</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><u><span style="font-weight: normal;"><a href="https://menu.err.ee/647171/video-soome-diktor-anna-liisa-tilus-roomustas-eesti-televaatajaid">https://menu.err.ee/647171/video-soome-diktor-anna-liisa-tilus-roomustas-eesti-televaatajaid</a>
</span></u></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Miss Suomi 1984</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=VzllPe_YOhg">https://www.youtube.com/watch?v=VzllPe_YOhg</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Miss World 1984 Anna-Liisa
Tilus</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=RUUbF5HZraw">https://www.youtube.com/watch?v=RUUbF5HZraw</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">YLE TV1 Anna-Liisa Tilus
kuuluttaa Meripojan Elämää 2004</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=5X5rv79qyks">https://www.youtube.com/watch?v=5X5rv79qyks</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Yle TV1 kuulutus - Ben
Furman (2002)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=CXHCYe5hqts">https://www.youtube.com/watch?v=CXHCYe5hqts</a>
</span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="color: black;"><span style="font-style: normal;">Jukka
Uunila ”urheilun Kekkonen”</span></span></b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfRFR6V0-YZoUhJ_jwbwkGgTGWWHacly1l9uqx2XOuKmPaaOx6OGkx73FJjW8vwW49EUl6jWn4O3LYZ6LHphNwSJVRf7XdcP5dx4N9zMmOMjihmli7lWv4uU796zWV-rS0kt-ZEE9mO38/s402/Jukka+Uunilan+muotokuva+.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="633" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfRFR6V0-YZoUhJ_jwbwkGgTGWWHacly1l9uqx2XOuKmPaaOx6OGkx73FJjW8vwW49EUl6jWn4O3LYZ6LHphNwSJVRf7XdcP5dx4N9zMmOMjihmli7lWv4uU796zWV-rS0kt-ZEE9mO38/w442-h633/Jukka+Uunilan+muotokuva+.jpg" width="442" /></span></a></u></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvan
Jukka Uunilasta on maalannut taitelija Rositsa Tancheva</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jukka
Uunila </b></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Uunila">https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Uunila</a></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Ahti
Juhani ”Jukka” Uunila </b></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/4._kesäkuuta"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">4.
kesäkuuta</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1923"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">1923</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu">Oulu
– k. 22.11.2021 Oulu</a> koronaan</span></span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">)
on suomalainen urheiluvaikuttaja, jota vaikutusvaltansa ja uransa
keston vuoksi on kutsuttu myös ”</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilu"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">urheilun</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">Kekkoseksi</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">”.
Näkyvimmissä tehtävissä hän oli </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/SVUL"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">Suomen
Valtakunnan Urheiluliiton</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(SVUL)
puheenjohtajana 1982–1993 (varapuheenjohtaja 1961–1981), </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Olympiakomitea"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">Suomen
Olympiakomitean</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">puheenjohtajana
1969–1984 (varapuheenjohtaja 1965–1968), </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Urheiluliitto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">Suomen
Urheiluliiton</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(SUL)
puheenjohtajana 1965–1974</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkaus_(entinen_yritys)"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">Veikkauksen</span></span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimitusjohtajana
1973–1990.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>NUORUUS</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ensimmäiset
vuotensa Jukka Uunila asui </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himanka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Himangalla</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Hänen isänsä Kalle toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä ja
äitinsä Sally kansakoulunopettajana. Jukalla oli kaksi veljeä.
Perhe harjoitti myös maanviljelyä.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kun
perhe muutti </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kokkolaan</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Jukka meni mukaan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkolan_Pallo-Veikot">KPV:n</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jalkapallotoimintaan.
Hänen lopulliseksi lajikseen tuli kuitenkin </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurheilu"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">yleisurheilu</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
päälajina </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/400_metrin_aitajuoksu">400
metrin aitajuoksu</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kansallisella
tasolla. Ura jäi lyhyeksi, kun hän ryhtyi valtakunnallisiin
valmennus- ja järjestötehtäviin.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Ura"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>URA</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uunila
lähti kesällä 1941 suoraan lukiosta jatkosotaan.</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sodan
päätyttyä hän opiskeli </span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_urheiluopisto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Suomen
urheiluopistossa</span></span></span></span></span></span></a> <span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vierumäellä
liikuntaneuvojaksi</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
palkattiin Suomen Urheiluliiton aluevalmentajaksi 1946–1949</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uunila
toimi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuortaneen_urheiluopisto">Kuortaneen
urheiluopiston</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ensimmäisenä
johtajana 1949–1960, sen jälkeen Ilkka Oy:n toimitusjohtajana
Seinäjoella 1960–1962 ja sitten Helsingissä Veikkauksen omistaman
kirjapaino Kvartto Oy:n toimitusjohtajana 1962–1973 ja huipensi
uransa Veikkauksen toimitusjohtajana.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunila
oli karismaattinen johtaja, monen mielestä kenraali- tai
ministeriainesta. Hän suunnittelikin koulupoikana upseerin uraa,
mutta sota muutti suunnitelmat. Hän oli erinomainen puhuja ja
esiintyjä, jolla oli urheilusta valtava tietomäärä ja
laaja-alainen kokemus seuratasolta valtakunnallisiin järjestöihin.
Häntä houkuteltiin politiikkaan, mutta hän ei koskaan suostunut
minkään puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilan
heikko puoli oli kielitaidon puute. Sen takia hän ei koskaan päässyt
kansainvälisiin johtotehtäviin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uunila
sai </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppaneuvos">kauppaneuvoksen</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">arvon
1976. Veikkauksen ja urheilujärjestöjen johtamisen ohessa hän oli
muun muassa Union Öljy Oy:n hallintoneuvoston jäsen ja
Tapiola-yhtiöiden hallintoneuvoston pitkäaikainen
varapuheenjohtaja.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uunilalle
myönnettiin ansioistaan Suomen urheilun hyväksi </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_liikuntakulttuurin_ja_urheilun_suuri_ansioristi">Suomen
urheilun suuri ansiorist</a>i </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuonna
1983.Vuonna 2008 Uunila palkittiin </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_urheilugaala">Suomen
urheilugaalassa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Elämänurapalkinnolla
työstään urheilun parissa. Hän on Suomen Urheiluliiton
kunniapuheenjohtaja. </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyväskylän_yliopisto">Jyväskylän
yliopistossa</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hän
sai 1982 liikuntatieteiden kunniatohtorin arvon.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="SUL"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>SUL</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="cite_ref-aoa067_8-0"></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uunila
valittiin yleisurheilun lajiliiton Suomen Urheiluliiton johtokuntaan
27-vuotiaana 1951, nuorempana kuin kukaan sitä ennen tai sen
jälkeenkään.</span></span></span></span></span><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hän
tuli SUL:n puheenjohtajaksi 1965, kun suomalainen yleisurheilu oli
heikommalla tasolla kuin koskaan ennen, esimerkiksi vuoden 1966
EM-kilpailuista Budapestista ei saatu yhtään mitalia. Puheenjohtaja
Uunila käynnisti 1960-luvun lopussa SUL:n kehittämisohjelman, johon
liittyivät organisaation uudistaminen, taloustilanteen kohentaminen,
valmentajakoulutuksen lisääminen, yleinen johtamiskoulutus myös
piiri- ja seuratasolla sekä urheilijoiden harjoitusmahdollisuuksien
parantaminen esimerkiksi uuden stipendijärjestelmän avulla.
Puheenjohtaja Uunila hankki Suomeen </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">maailmankuulun
kestävyysjuoksuvalmentajan </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Lydiard">Arthur
Lydiardin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Uudesta
Seelannista. Lydiard sai aikaan perinteisen kestävyysjuoksun uuden
nousun, jonka tuloksena olivat </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Väätäinen">Juha
Väätäisen</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">menestykset
Helsingin EM-kisoissa 1971 sekä </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Virén">Lasse
Virénin</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Vasala">Pekka
Vasalan</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">voitot
Münchenin olympiakisoissa 1972. Uunila jätti SUL:n
puheenjohtajuuden 1974, kun Suomi oli saavuttanut laajaa menestystä
EM-kilpailuissa Roomassa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Olympiakomitea"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Olympiakomitea</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olympiakomitean
puheenjohtajana Uunila samalla tavalla uudisti järjestön
organisaatiota ja kohensi sen taloutta. Hän oli 1950- ja
1960-luvuilla olympiajoukkueiden johtotehtävissä (joukkueen
ylijohtaja Mexicossa 1968), ja on ollut paikalla kaikkiaan 20
olympiakisoissa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><b><a name="SVUL"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SVUL</span></span></b></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Urheilun
keskusjärjestön SVUL:n puheenjohtajana Uunila joutui 1990-luvun
alussa näkemään Suomen suurimman aatteellisen järjestön
taloudellisen tuhon, kun nousukauden aikana SVUL sijoitti
lainarahalla varojaan erilaisiin toimistotaloihin,
laskettelukeskuksiin ja kelomajoihin, jotka 1990-luvun alun
talouslamassa joutuivat </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ylivoimaisiin
vaikeuksiin. Uunila oli vuosikymmeniä puhunut ja tehnyt työtä sen
eteen, että Suomeen saataisiin yksi ja ainoa urheilun
keskusjärjestö. Niitä oli 1990-luvun alussa vielä neljä: SVUL,
</span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Työväen_Urheiluliitto">Työväen
Urheiluliitto</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(TUL),
ruotsinkielisten urheilujärjestö </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=CIF&action=edit&redlink=1">CIF</a>
</span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Palloliitto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Suomen
Palloliitto</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka ohjelmassa tosin oli vain jalkapallo. Talouslaman takia
valtiovalta ryhtyi toimiin säästöjen aikaansaamiseksi ja 1993
perustettiin uusi keskusjärjestö </span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Liikunta_ja_Urheilu">Suomen
Liikunta ja Urheilu</a> </span></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(SLU).
Uunilan johtama SVUL oli kuitenkin lähes konkurssitilassa, eikä
lähtenyt SLU:n jäseneksi. SVUL:n</span></span></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
toiminta käytännössä loppui 1993, vaikka järjestöä ei ole
koskaan virallisesti lakkautettu. Uunilan loistavaan maineeseen tuli
pieni tahra. Hän todisteli vastustaneensa SVUL:n hallituksessa
huikeimpia investointisuunnitelmia, mutta jääneensä
demokraattisessa päätöksenteossa vähemmistöön.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="Veikkaus"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Veikkaus</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Veikkauksen
toimitusjohtajana Uunila oli kehittämässä perinteisen
vakioveikkauksen ja loton oheen runsaasti uusia pelimuotoja.
Veikkauksen liikevaihto ja tuotto moninkertaistuivat hänen aikanaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunila,
Jukka (1923–2021)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><a href="http://www.suhs.fi/uunila-jukka-1923/">http://www.suhs.fi/uunila-jukka-1923/</a>
</span></span></span></span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppaneuvos,
liikuntatieteiden kunniatohtori, Veikkauksen toimitusjohtaja,
urheilujohtaja</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jukka
Uunila voi sanoa perustellusti 1900-luvun jälkipuoliskon
merkittävimmäksi kotimaisilla areenoilla toimineeksi suomalaiseksi
urheilujohtajaksi. Hän vaikutti SUL:n, Suomen Olympiakomitean ja
SVUL:n johtotehtävissä yli 40 vuoden ajan. Uunila vaikutusvaltaa
lisäsi Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajuus. Uunila on ollut ennen
kaikkea yleisurheilumies ja huippu-urheilun edunvalvoja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jukka
Uunila syntyi suojeluskunnan aluepäällikkönä toimineen isän ja
opettajaäidin esikoisena valkoisen kenraalin C. G. Mannerheimin
syntymäpäivänä 1923. Varhaisimmat vuotensa hän vietti
Keski-Pohjanmaan Himangalla. Yleisurheilu ja penkkiurheilu kuuluivat
Uunilan ja hänen veljiensä harrastuksiin. Oppikoululaisena
Kokkolassa toiseksi tärkeäksi lajiksi tuli jalkapallo.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunila
lähti suorittamaan asevelvollisuuttaan vapaaehtoisena täytettyään
18 vuotta 1941. Lyhyen koulutuksen jälkeen hänet komennettiin
alikersanttina rintamalle Kiestingin suunnalle. Uunila kävi
Reserviupseerikoulun jatkosodan aikana ja oli Jyväskylässä
kevätkesällä 1944 urheilu-upseerikoulutuksessa, joka keskeytyi
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua. Uunila osallistui myös
Lapin sotaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sotien
päätyttyä Uunila hakeutui koulutukseen Vierumäen urheiluopiston
liikuntaneuvojakurssille, jolta hän valmistui helmikuussa 1946. Hän
toimi aluksi lyhyen aikaa SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin
piirivalmentajana ja 1946─1949 SUL:n aluevalmentajana. Uunilasta
tuli 1949 juuri perustetun Kuortaneen urheiluopiston ensimmäinen
johtaja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nuoren
miehen tarmokkuus kiinnitti huomiota SUL:ssa. Uunila nousi SUL:n
hallituksen jäseneksi 27-vuotiaana 1951. Uunila saavutti SUL:ssa
nopeasti vahvan aseman. Helsingin olympiakisoissa hän toimi jo
Suomen yleisurheilumaajoukkueen varajohtajana. Maaottelumiehistöjä
hän johti 1951─1964 yli 50 kertaa ja olympiajoukkuetta Mexico
Cityn kisoissa 1968. Uunilasta tuli 1950-luvulla myös SUL:n
valmennusvaliokunnan puheenjohtaja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kuortaneen
urheiluopiston johtajan paikalta Uunila siirtyi lehtiyhtiö Ilkan
toimistojohtajaksi 1960. Kaksi vuotta myöhemmin Uunila sai kutsun Oy
Veikkauksen Ab:n tytäryhtiön Kvartton johtoon. Muutto Helsinkiin
paransi mahdollisuuksia toimia urheilujohtajana. Uunilasta oli tullut
SVUL:n varapuheenjohtaja 1961.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SUL:n
puheenjohtajaksi Uunila valittiin 1965 ja samana vuonna hänestä
tuli myös Olympiakomitean varapuheenjohtaja. Suomen yleisurheilu eli
tuolloin taantumakautta ja muun muassa Ruotsi voitti Suomen
maaottelussa 12 vuoden tauon jälkeen. Suomen joukkue jäi 1966
Budapestin EM-kisoissa mitaleitta. Uunila koki myös, että
yleisurheilu oli menettämässä asemiaan jalkapallolle ja
pesäpallolle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näytti
ilmeiseltä, että vanhoin keinoin ei enää voitu odottaa
menestystä. Uunila lähti reippain ottein uudistamaan sekä
valmennusta että johtamista. Tavoitteena oli parantaa huipulle
tähdänneiden urheilijoiden valmentautumisedellytyksiä.
Tilanteeseen oli mahdollista vaikuttaa sekä Uunilan johtoonsa saaman
Olympiakomitean valmennusvaliokunnan että SUL:n kautta. SUL:n
uudistamiseen hän haki vaikutteita yritysmaailmasta, josta
omaksumiaan tavoitejohtamisen oppeja hän ryhtyi soveltamaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilan
mukaan urheilun arvostus mitataan suomalaisten silmissä nimenomaan
yleisurheilussa ja erityisesti kestävyysjuoksumenestyksellä. Hän
pestasi tunnetun uusiseelantilaisen juoksuvalmentajan Arthur
Lydiardin nostamaan suomalaisen juoksun tasoa. Uunila pohjusti asian
niin, että SUL:n luottamusmiehet hyväksyivät 1967 kallispalkkaisen
Lydiardin tulon Suomeen. Lydiardin palkkaaminen herätti kuitenkin
myös närää ja nähtiin suomalaisen valmennusosaamisen
väheksyntänä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lydiardin
kausi toimi Uunilan käsityksen mukaan ennen kaikkea herätteenä,
joka pohjusti sekä 1970-luvun kestävyysjuoksumenestystä että
hölkkäinnostusta. Uunilan vuoteen 1974 kestäneelle SUL:n
puheenjohtajakaudelle osuivat Juha Väätäisen EM-menestys 1971 ja
Lasse Virénin sekä Pekka Vasalan olympiavoitot 1972.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olympiakomitean
puheenjohtajaksi Uunila nousi 1969. Hänen valintansa kohtasi
yllättävää vastustusta viime vaiheissa. Komitean väistyvä
puheenjohtaja Akseli Kaskela ja Erik von Frenckell yrittivät ajaa
paikalle Olavi J. Mattilan, vaikka Uunilalla oli komitean
jäsenliittojen vahva tuki. Uunila voitti vaalin äänin 32─22.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olympiakomitea
muuttui Uunilan puheenjohtajakaudella olympiamatkojen
järjestelytoimistosta koko olympiadin ajan aktiivisesti toimivaksi
järjestöksi. Urheilijoiden valmentautumisen perustaksi luotiin
silloisten tiukkojen amatöörisääntöjen ehdot täyttänyt
stipendijärjestelmä. Lisäksi Urheilijoiden
Ammattienedistämissäätiö aloitti toimintansa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunila
olisi halunnut keskittää valmennusta vielä enemmän lajeihin,
joissa suomalaisurheilijoiden menestysmahdollisuudet olivat parhaat.
Etusijalla olisivat siten olleet yksilölajit tai urheilumuodot,
joissa kansainvälinen kilpailu on suhteessa vähäisempää, kuten
pohjoismaiset talvilajit. Uunila ei kuitenkaan halunnut unohtaa
kiristyvästä kilpailusta huolimatta yleisurheilua ja painia, joilla
on pitkät kansalliset perinteet. Vaikutteita ajatteluun antoi Saksan
demokraattisen tasavallan mitalimäärän maksimointiin tähdännyt
urheilupolitiikka.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oy
Veikkaus Ab:n toimitusjohtaja Uunilasta tuli 1973. Valintaa edelsi
poliittinen peli ja viime kädessä sen varmisti pääministeri
Kalevi Sorsan (sos. dem.) antama hyväksyntä nimityspaketille, jossa
SDP, Keskustapuolue ja SKDL saivat johtajanpaikat. Uunila hoiti
toimitusjohtajan tehtävää vuoteen 1990.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1982 alussa Uunila sai johtoonsa urheilun suurimman keskusjärjestön
SVUL:n. Urheilun keskusjärjestöt olivat tuolloin valtansa huipulla.
Vuoden 1980 alussa voimaantullut liikuntalaki takasi niille pääroolin
liikuntatoiminnan järjestäjinä ja rahoituksen vakaan kasvun.
Urheilujärjestöjen henkilökunta kasvoikin nopeasti
1970─80-luvuilla Veikkauksen 1971 markkinoille tuoman Lotto-pelin
tuoton ansiosta. Keskeisten urheilujohtajien valtaa kuvaa se, että
1980-luvulla Uunila sopi TUL:n puheenjohtajan Matti Ahteen sekä
järjestöjen pääsihteerien Mauri Oksasen ja Ossi Sjömanin kanssa
järjestömäärärahojen jaosta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilan
toimintaa urheilujohtajana voi luonnehtia käytännönläheiseksi,
menestyshakuiseksi ja urheilulähtöiseksi. Uunila varmisti omalla
panoksellaan, että SVUL ja TUL saivat aikaan
yhteistoimintasopimuksen kesällä 1966. Olympiakomiteassa hän toimi
TUL:n edustuksen lisäämiseksi. Kun keskusjärjestöjen yhdistyminen
näytti epätodennäköiseltä, niin oli järkevää toimia
ristiriitoja lieventäen. Puoluepolitiikasta Uunila pysytteli erossa.
Hän on määritellyt ainoaksi puolueekseen ”urheilupuolueen”.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilan
asemaa vahvisti se, että hän osasi koota lähipiiriinsä
henkilöitä, jotka tukivat hänen päämääriään. Komitean
ensimmäiseksi valmennuspäälliköksi Uunila ajoi 1969 Kalevi
Tuomisen. Carl-Olaf Homén hoiti Olympiakomitean pääsihteerin
tehtäviä oman toimensa ohella 1969─1973. Sittemmin Homén toimi
SUL:n ja Olympiakomitean johdossa. Olympiakomitean varapuheenjohtajan
tehtävää 1973─1980 hoitaneella Pertti Paloheimolla oli hyvät
suhteet Urho Kekkoseen. Olympiakomitean ensimmäiseksi päätoimiseksi
pääsihteeriksi Uunila järjesti 1977 eteläpohjalaisen Kosti
Rasinperän. Hän oli myös SUL:n ja Olympiakomitean johdossa
toimineen Tapani Ilkan taustavoima. Uunilalle oli lisäksi hyvät
suhteet Opetusministeriöön. Kokoomuspoliitikko Harri Holkeri kuului
Uunilan lenkkiseurueeseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urheilupolitiikkaa
tarkasti seuranneeseen Urho Kekkoseen Uunilalla oli etäinen suhde.
Hän antaa kuitenkin Kekkoselle tunnustusta ”ainoana
presidenttinä”, joka on tosissaan edistänyt urheiluasioita.
Uunila ei pannut pahakseen, jos häntä kutsuttiin toisinaan
julkisuudessa ”urheilun Kekkoseksi”. Uunilan on myös sanottu
olevan hyvä puhuja, mutta huono kuuntelija.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Luottamusmiehiin
ja kenttäväkeen on vedonnut Uunilan kiistaton karisma. Kookkaalla
ja johtajanoloisella miehellä on ollut kykyä pelkistää asiat
iskulauseiksi ja sitkeyttä toistaa viestinsä yhä uudelleen. Uunila
kiersi vuodesta toiseen ahkerasti kenttää. Epävirallisissa
yhteyksissä Uunila heittää urheilumiehille ominaista, toisinaan
kovaakin herjaa. Arvostusta on lisännyt se, että Uunilan
laaja-alainen lajituntemus on Suomen ehdotonta huippua. Hän on myös
kuntoliikunnan harrastaja, jolle kertyi hiihtokilometrejä
1970-luvulla talvikaudessa yli 2000. Rintamamiehenä hänellä on
ollut samat kokemukset kuin suurella osalla aikalaisistaan, mikä on
osaltaan lisännyt uskottavuutta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilalla
oli johtajana kentän vankka tuki, minkä vuoksi häntä oli vaikea
haastaa puheenjohtajavaaleissa. Tämä kävi ilmi, kun Uunilalle oli
tarkoitus löytää vastaehdokas SVUL:n liittokokouksessa 1989
Mikkelissä. Uunila torjui pääsihteeri Mauri Oksasen useiden
lajiliittojen avustuksella junaileman yrityksen SVUL:n piirien tuella
ja ottamalla esiin urheilun keskusjärjestöjen yhdentymisajatuksen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunilan
Mikkelissä pitämä puhe sai urheilun yhdentymiskehityksen
liikkeelle. SVUL näytti alkuvaiheessa kykenevän määrittelemään
prosessin kulun etenkin sen jälkeen, kun Suomeen muodostettiin Esko
Ahon (kesk.) johdolla sinivihreä hallitus 1991. Uunila ja SUL:n
puheenjohtaja, työministeri Ilkka Kanerva (kok.) saivat edellisen
hallituksen pääministerin Harri Holkerin (kok.) suostumaan Valtion
liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi. Holkerin päätehtävänä oli
viedä läpi urheilun yhdentyminen SVUL:n toivomalla tavalla.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SVUL:n
sijoitustoiminnan aiheuttamat talousvaikeudet muuttivat kuitenkin
neuvottelujen kulkua, mikä paransi TUL:n asemaa oleellisesti.
Velkojien ja valtion kanssa sovituilla järjestelyillä SVUL ja sen
omistama Vierumäen urheiluopisto pelastuivat konkurssilta. Uunilan
oli kuitenkin myönnyttävä siihen, ettei SVUL lopulta liittynyt
marraskuussa 1993 perustetun SLU:n jäseneksi, vaan lakkautti
toimintansa. SVUL:n loppuvaiheet ovat himmentäneet Uunilan kuvaa
urheilujohtajana. Hän itse on sanonut suhtautuneensa kriittisesti
SVUL:n käymiin kasinopeleihin, mutta hän ei toisaalta kuitenkaan
käyttänyt arvovaltaansa niiden torjumiseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansainvälisissä
tehtävissä Uunilan toimintaa rajoitti heikko kielitaito. Jukka
Rangell toivoi 1966 Uunilan ryhtyvän seuraajakseen Kansainvälisessä
olympiakomiteassa, mutta tämä joutui kieltäytymään heikon
englannin kielen taidon vuoksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uunila
on eläkevuosinaan ottanut kantaa huippu-urheilun tilaan Suomessa.
Hänen mielestään arvokisoihin on etenkin 2000-luvulla valittu
urheilijoita liian kevein perustein. Työnsä 2010 aloittanut
Huippu-urheilun muutostyöryhmä on kuullut Uunilaa asiantuntijana.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ahti
Juhani (Jukka) Uunila S 4.6.1923 Oulu. V Aluepäällikkö Kalle
Uunila ja kansakoulunopettaja Sally Siviä Soini.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><b>Ura.
</b></span><span lang="fi-FI">Viisi luokkaa keskikoulua Kokkolan
Suomalaisessa Yhteiskoulussa; liikuntaneuvoja 1946; SUL:n
aluevalmentaja 1946─49; Kuortaneen Urheiluopiston johtaja 1949─60;
Ilkka Oy:n toimitusjohtaja 1960─62; Kvartto Oy:n toimitusjohtaja
1962–73; Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtaja 1973─90.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><b>Luottamustoimet.
</b></span><span lang="fi-FI">SUL:n johtokunnan jäsen 1951─64 ja
puheenjohtaja 1965─74; SVUL:n varapuheenjohtaja 1961─82 ja
puheenjohtaja 1982─93; Olympiakomitean varapuheenjohtaja 1965─69,
puheenjohtaja 1969─84; Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen
1959─96, puheenjohtaja 1985─96; Valtion urheilulautakunnan jäsen
1966─67; Valtion urheiluneuvoston jäsen 1967─73; Yleisurheilun
Tukisäätiön hallituksen jäsen 1953─88; Stadion-säätiön
hallituksen jäsen 1976─84; edustajiston jäsen 1963─74 ja 1984─;
Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön hallituksen jäsen
1972─2004, puheenjohtaja 2004─07.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><b>Ansiomerkit.
</b></span><span lang="fi-FI">Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun
suuri ansioristi 1982 (kultainen ansioristi 1973); talvisodan
muistomitali; jatkosodan muistoristi; SUL:n kultainen ansioristi;
SNLL:n kultainen ansiomitali; SVUL:n kultainen ansiomerkki 1966;
SVUL:n kunniajäsen 1975; kauppaneuvos 1976; liikuntatieteiden
kunniatohtori (Jyväskylä) 1982; Olympiakomitean ja SUL:n
kunniapuheenjohtaja; KOK:n Olympic Order 1982; IAAF:n kunniajäsen
1978; Elämänurapalkinto Urheilugaalassa 2008.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><b>Tuotanto.
</b></span><span lang="fi-FI">Kansainvälinen 75-vuotias Olympia-aate
/ Den internationella 75-åriga Olympiska rörelsen / The
international 75 years old Olympic movement. Avery Brundagen ja Jukka
Uunilan puheet Olympia-aatteen 75-vuotisjuhlassa. Tal av Avery
Brundage och Jukka Uuni. Olympiakomitea, Helsinki 1968; Tahkon
hengessä. Ideointi ja toteutus Jukka Uunila et al. Suomen
Urheilutoimittajain Liitto, Helsinki 1981.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><i>Toimittanut</i></span><span lang="fi-FI">:
Pohjanmaan Urheiluopisto 1950, Kuortaneen Urheiluopisto 1970, 20
[vuotta]. Toimituskunta: Matti Lähdesmäki, Jukka Uunila ja Veli
Kaakinen. Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane 1970.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urheilusaavutukset:
–</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Julkiset
muotokuvat ja muistomerkit: –</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Henkilön
mukaan nimetty: –</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span lang="fi-FI"><b>Lähteet.
</b></span><span lang="fi-FI">Nurmela Kari A. Jukka Uunila,
Urheilujohtaja. Weilin+Göös, Helsinki 1979; Kokkonen Jouko,
Pyykkönen Teijo. Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna.
Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi no. 24. Liikuntatieteellinen
Seura, Helsinki 2011; Kulha Keijo K. Urheilujärjestöjen kujanjuoksu
– urheilun rakenneuudistus 1989─1993. Suomen Urheilumuseosäätiön
julkaisu n:o 14. Suomen Urheilumuseosäätiö, Helsinki 1995.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"></span></span></span></span></span><p></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-81883851053546933422023-05-11T19:23:00.002+03:002023-05-20T05:25:14.443+03:00Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia osa 2<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVcFP4IKxv3fy29_PX78RrF1M5UHopUYKRZbbprTcr7zU0-q5C4HeiT68rLKpxigIhKD0D8n16-5qOoacGpGAfhAkYiifrgNT8ziSGV-MNis2kml8fJ3vlmJMls3Sqecp0SiV6BR1LEa1w68bk4mqwgdV4a2VjGRs01FluILOKkLnK_M6FHIc7MQQZfA/s942/allan%20seikkula%20ja%20tapion%20tupa.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="675" data-original-width="942" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVcFP4IKxv3fy29_PX78RrF1M5UHopUYKRZbbprTcr7zU0-q5C4HeiT68rLKpxigIhKD0D8n16-5qOoacGpGAfhAkYiifrgNT8ziSGV-MNis2kml8fJ3vlmJMls3Sqecp0SiV6BR1LEa1w68bk4mqwgdV4a2VjGRs01FluILOKkLnK_M6FHIc7MQQZfA/w419-h300/allan%20seikkula%20ja%20tapion%20tupa.jpg" width="419" /></a></div><br /><p></p>
<p style="line-height: 140%; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #222222; font-size: large;">Allan
Seikkulan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Tapion
Tupa 40 vuotta</b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div dir="LTR" id="post-body-4531183993850241951">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5343917709199283378"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHOtQCG_zeCYg5_tMOoTbrbCUNIqPo6zdvNZq_gwbmDimVSiJy3gjJP_WyQ5yvQyZPABxFGvMx-7V6bUD1EpkkRlMbX7hD-DW2-epimudeITyeW9xVWaIkjVMGMMin3_4E6DRvgvppo-gX/s1600-h/tapion+tupa+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="344" hspace="5" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHOtQCG_zeCYg5_tMOoTbrbCUNIqPo6zdvNZq_gwbmDimVSiJy3gjJP_WyQ5yvQyZPABxFGvMx-7V6bUD1EpkkRlMbX7hD-DW2-epimudeITyeW9xVWaIkjVMGMMin3_4E6DRvgvppo-gX/w432-h344/tapion+tupa+001.jpg" vspace="5" width="432" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4S8IdfgqE12ubO76l-bwWul1uNNLz0vwEbxi7RYLyQQOjuAJSOcOjitCe-0YMRhpL8ZbDptDcZ4RUXN_3uaBvgnmHCokc_bV_IbwSq6RBbAcEtASEb_nVZvyrOjE4-vcg0FE2Ke3o6mxe/s1600-h/raution+pappila+004.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="401" hspace="5" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4S8IdfgqE12ubO76l-bwWul1uNNLz0vwEbxi7RYLyQQOjuAJSOcOjitCe-0YMRhpL8ZbDptDcZ4RUXN_3uaBvgnmHCokc_bV_IbwSq6RBbAcEtASEb_nVZvyrOjE4-vcg0FE2Ke3o6mxe/w373-h401/raution+pappila+004.JPG" vspace="5" width="373" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tupa täyttt vuonna 2019 40 vuotta. Tapion Tuvan
neljäkymmentävuotiseen historiaan mahtuu useita tunnustuksia
tehdystä työstä matkailun ja yrittäjyyden saralta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />1987
Kalajoen matkailumajakka<br />1992 Kalajoen vuoden yrittäjä<br />1995
Maakunnallinen yrittäjäpalkinto<br />2003 Suomen helmi Seura-lehden
palkinto<br />2004 Maakunnallinen matkailun tunnustuspalkinto</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Suomen paras hostelli
löytyy Kalajoelta - Tapion Tuvalla jopa oma vesipuisto</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/d7ac18d2-4349-4f84-bde7-e572eba19f59">https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/d7ac18d2-4349-4f84-bde7-e572eba19f59</a>
</span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Talonpoikaishenkinen
Tapion Tupa täyttää tänä vuonna 40 vuotta, ja se on rakennettu
vanhoja arvoja kunnioittaen. Hostellin pihapiirissä on viisitoista
hirsirakennusta, joista vanhin on 1700-luvulta peräisin oleva
pikkuaitta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tupa tarjoaa huone-, huoneisto- ja aittamajoitusta niin ryhmille
kuin yksittäisille matkailijoillekin. Talvella hostellissa on sata
vuodepaikkaa, kesäkaudella 150. Tuvalta löytyy lisäksi oma
vesipuisto Tapioland sekä ympäri vuoden avoinna oleva caravanialue.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #222222;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hostellin
tiloissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyjä. Sen
ravintolassa tarjoillaan kotitekoista lähiruokaa, ja puodissa
myydään paikallisia tuotteita ja elintarvikkeita. Rakennukset sekä
vesipuisto lämmitetään kotimaisella puuhakkeella, ja osa sähköstä
tuotetaan aurinkopaneeleilla.</span></span></span> </span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katso
tarkemmin </span></span></span><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://www.tapiontupa.com/">http://www.tapiontupa.com/</a></span></span></span></p>
</div>
<p style="line-height: 140%;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 15pt;">Syrjinnän
kohteena jo 40 vuotta</span></span></span></strong></p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiunHausyo-V2mRJiVOThnivIJSYaJBFRB9q1oBAQiETxDflyj0nsNfh3jO3UemwyjsC2rnPPUUkFn1dNxr5zcC0JiaVFZAdo7TkloTQa1urSvFpf-q8QxsS6Uf5ZU2-_wT2urbvqFJXD8/s1600-h/leiribaari+3+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="251" hspace="5" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiunHausyo-V2mRJiVOThnivIJSYaJBFRB9q1oBAQiETxDflyj0nsNfh3jO3UemwyjsC2rnPPUUkFn1dNxr5zcC0JiaVFZAdo7TkloTQa1urSvFpf-q8QxsS6Uf5ZU2-_wT2urbvqFJXD8/w487-h251/leiribaari+3+001.jpg" vspace="5" width="487" /></span></a><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /></p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcpTnIf4i2D17YfO3NzhWUntUeRUVWKQY_1l2if6Vww3JXVmOCX73hyphenhyphengEnWzL5GlB0sTeu-VfOe8Z4SOuGwt-vsdwScAjWmUmKzBQR4rPq1DNwgpo2EGwnCfOE0hazTVFAlZjQzf8q8g0/s1600-h/auto+0012.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="333" hspace="5" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcpTnIf4i2D17YfO3NzhWUntUeRUVWKQY_1l2if6Vww3JXVmOCX73hyphenhyphengEnWzL5GlB0sTeu-VfOe8Z4SOuGwt-vsdwScAjWmUmKzBQR4rPq1DNwgpo2EGwnCfOE0hazTVFAlZjQzf8q8g0/w478-h333/auto+0012.jpg" vspace="5" width="478" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /><br /><br /></span></span></span><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%;"><span style="font-size: large;">Kalajoki on tunnettu
Hiekkäsärkeistään. Minulla on yrittäjäkokemusta
matkailuyrittäjänä juuri noilla kuuluilla Kalajoen
Hiekkasärkeillä. Kokemukset ovat todella ikäviä, sillä Kalajoen
kunta oli pahin kilpailija ja uhkatekijä yritystoiminnalleni.
Minulla on myös kokemusta kuntapäättäjänä kunnallisesta
yritystä, sillä minulle alkaa nyt kuudes valtuustokausi. Olen ollut kaksien kuntavaalien ylivoimainen ääniharava
ja muulloin yksi eniten ääniä saanut valtuutettu. Kaikesta tästä
huolimatta minut on sysätty rivivaltuutetuksi, koska olen
perustellusti arvostellut kunnallista yritystoimintaa. Kirjoitan
seuraavaksi usean jutun sarjan kokemuksistani matkailuyrittäjänä
ja kuntapäättäjänä Kalajoella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mitä
on syrjintä?</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rikoslain
11 luvun 9 §:n mukaan syrjintä määritellään näin:<br />Syrjintä<br />Joka
elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa,
virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista
tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman
hyväksyttävää syytä<br />1) ei palvele jotakuta yleisesti
noudatettavilla ehdoilla,<br />2) kieltäytyy päästämästä jotakuta
tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka<br />3)
asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti
huonompaan asemaan<br />rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen
suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen
mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin
rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole
rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen
enintään kuudeksi kuukaudeksi.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailusta
se alkoi</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunta pyysi vuonna 1983 vuokratarjouksia Suomen suosituimmalla
leirintäalueella Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella olevan
leiribaarin toiminnan hoitamisesta kolmen vuoden ajaksi. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> teki
korkeimman tarjouksen. Kalajoen Osuuskaupan tarjous oli toiseksi
korkein. Kalajoen kunnan päättäjiä alettiin painostaa ettei Erkki
Aholle saa vuokrata ko. kiinteistöä. Pyrittiin etsimään
kaikenlaisia syitä jotta vuokrasopimuksen tekeminen olisi voitu
estää. Matkailulautakunta päätti vuokrata kiinteistön korkeimman
tarjouksen tehneelle Erkki Aholle, mutta </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> piti
tehdä selvitys miten hän aikoo toimintaa pyörittää, mistä hän
aikoo hankkia puuttuvan kaluston, mistä hän aikoo hankkia myytävät
tavarat jne. Nämä asiat eivät minkään lain mukaan kulunut
matkailulautakunnan toimialaan, koska kysysymys oli Erkki Ahon
yrityksen liikesalaisuuksista. Erkki Aho teki matkailulautakunnalle
tämän pyytämät selvitykset. Siiten matkailulautakunta päätti,
että Erkki Ahon on annettava kolmen vuoden vuokrien eli 516 000
markan pankkitakaus kunnalle ennen kuin hän voi ryhtyä toimimaan
yrittäjänä kunnan omistamassa leiribaarikiinteistössä.<br /><br />Tuohon
aikaan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
Säästöpankin asiakas ja matkailulautakunnan puheenjohtaja oli
Säästöpankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Näinollen Erkki
Aholla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada pankkitakausta
Säästöpankista. Erkki Aho joutui vaihtamaan pankkia. Hän meni
Kalajoen KOP:n pankinjohtajan luokse ja esitteli yksityiskohtaisen
tarkat budjetit ja toimintasuunnitelmat asioista. KOP:n pankinjohtaja
ilmoitti antavansa vaaditun pankkitakauksen. Matkailulautakunta oli
neuvoton, koska enää ei löytynyt keinoja Erkki Ahon
yritystoiminnan sabotoimiseen. Silloin astui kuvioihin kunnanjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka vei asian kunnanhallituksen käsittelyyn. Kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski esitti kunnanhallitukselle, että laitetaan
tarjouskilpailu uusiksi. Kunnanhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt
kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esitystä.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Seuraavaksi
oli vuorossa vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Kunta saneli
vuokrasopimuksen, mikä oli täysin erilainen kuin edellisellä
vuokralaisella eli Kalajoen Osuuskaupalla. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuokrasopimukseen
tuli muun muassa mainonnon kieltävä pykälä. Vuokrasopimus oli
varmasti lain vastainen ja täytti kiistatta syrjinnän
tunnusmerkistön. Lisäksi vuokrasopimuksen tuli käsittämätön
vuokrasopimuksen purkupykälä, mitä edellisen vuokralaisen
vuokrasopimuksessa ei ollut. Vuokrasopimuksen pääarkkitehtina toimi
kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Palveluja
ei saanut parantaa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kesä
1983 oli loistava. Yrityksen henkilökunta oli paras mahdollinen ja
yrityksen hankittu tavaramäärä oli tarkan suunnitelman perusteella
tuloksiltaan lähes täydellinen. Erkki Aho itse työskenteli
yrityksessä joka viikon päivä aamu puoli seitsemästä yöllä
yhteen saakka. Erkin vaimo työskenteli yrityksessä lähes 1.5
vuoroa joka päivä. Menestyksestä innostuneena </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">halusi
kehittää leiribaarin palveluja. Ahon ajattelutavan mukaan mitä
paremmat palvelut sitä tyytyväisemmät asiakkaat. Juhannus oli
yrityksessä poikkeuksellinen, sillä silloin Erkki Aho teki töitä
kolme vuorokautta yhteen menoon lukumatta välillä
lainkaan.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toiminimi
Erkki Aho esitti 8.8.1983 Kalajoen kunnalle palvelua parantavien
muutosten tekemistä leiribaarirakennukseen. Muutostöiden
kustannusarvio oli 35 000 markkaa. Kalajoen kunta ei suostunut
siihen, että leiribaarirakennuksessa tehdään palveluja parantavia
muutostöitä, vaan kielteistä päätöstä 15.11.1983 perusteli
sillä, että koko rakennus on saneerattava ja toiminta
suunniteltava uudelleen, kun kolmen vuoden vuokrakausi on.<br /><br />Kesä
1984 oli edelliskesää jonkin verran sateisempi. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> oli
varautunut kesään erittäin huolellisesti hankkimalla runsaasti
uutta kalustoa. Tästä syystä käytettävissä ei ollut niin paljon
rahaa kuin edellisenä kesänä. Tulos oli kuitenkin lähes samaa
luokkaa kuin edellisenä kesänä. Syksyllä 1983 Erkki Aho teki
Kalajoen kunnalle uuden esityksen leiribaarirakennuksen palveluja
parantavista muutoksista. Nämä parannukset koskivat ulkoterassin
rakentamista leiribaarirakennukseen. Kustannusarvio oli vain muutamia
tuhansia markkoja. Kalajoen matkailulautakunta oli käsitellyt asiaa
1.11.1984 ja päättänyt, että leiribaarin vuokralaisen myynti
lisääntyy suunnitellun investoinnin johdosta 700 000 markkaa
kesässä ja yrittäjä saa siitä 245 000 markan hyödyn. Siksi
terassia ei voida rakentaa. Matkailulautakunnassa toimi asian
esittelijänä Kalajoen kunnan matkailuasiamies, joka samalla toimi
Toiminimi Leiribaarin kilpailijan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
toimitusjohtajana. Näin Kalajoen kunta esti Erkki Ahon
liiketoimintaa laittomin keinoin.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toiminimi
Leiribaari muutti yritysmuotonsa kommandiittiyhtiöksi.
Matkailulautakunnan puheenjohtaja otti yhteyttä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
ilmoitti, että vuokrasopimus ei ole enää voimassa, koska yritys on
muuttanut yritysmuotoa. Matkailulautakunnan puheenjohtaja ei
kuitenkaan saanut suurempaa kannatusta Ahaa-elämykselleen.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Huoneistonhaltija
ei puoltanut lupahakemusta</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Keväällä
1985 Leiribaari Ky anoi huoneistonhaltijan eli Kalajoen kunnan lupaa
keskioluen anniskeluun ruokailun yhteydessä. Leiribaarissa oli 112
asiakaspaikkaa. Tällainen lupa oli edellisellä vuokralaisella eli
Kalajoen Osuuskaupalla. Kalajoen matkailulautakunta vastusti 22.4.1985
matkailuasiamiehen esityksestä luvan myöntämistä Leiribaari
Ky:lle. Päätöksen perusteluina oli se, leirintäalueen
lapsikeskeisyys, anniskelun valvontaongelmat sekä anniskelusta
mahdollisesti johtuvat mahdolliset lieveilmiöt ovat niin suuri
ongelma-alue, että vuokranantajan ei pitäisi suostua
vuokranantajana keskiolutanomukseen. Lisäksi todettiin, että alueen
välittömässä läheisyydessä on jo riittävästi vastaavanlaista
ja korkeampitasoista alkoholin anniskelua. Kunnanhallitus päätti
hyväksyä matkailulautakunnan esityksen. Matkailulautakunnan
sihteerinä toimi Erkki Ahon omistaman Leiribaari Ky:n kilpailijan
eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja kunnan
matkailuasiamies ja Kalajoen kunnanhallituksen esittelijänä toimi
saman yhtiön hallituksen puheenjohtaja kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keväällä
1986 Leiribaari pyysi uudelleen huoneistonhaltijan lupaa keskioluen anniskeluun ruokailun yhteydessä leiribaarissa. Kalajoen
matkailulautakunta ja Kalajoen kunnanhallitus torjuivat jälleen
Leiribaari Ky:n anomuksen. Perusteluina oli se, että osa
Leiribaarin palvelujen käyttäjistä on lapsiperheitä, joista osa
jättää käyttämättä Leiribaarin palveluja keskioluttarjoilun
vuoksi, Siksi lautakunta päättää lausuntonaan esittää, ettei
anniskeluoikeusien anomusta Leiribaari Ky:n osalta
puollettaisi.<br />Kalajoen kunnanhallitus hyväksyi matkailulautakunnan
esityksen. Jälleen on muistettava se, että matkailulautakunnan
esittelijä oli Leiribaari Ky:n kilpailevan yrityksen Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja ja Kalajoen kunnanhallituksen
esittelijä kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
saman yrityksen hallituksen puheenjohtaja.<br /><br />Erkki
Aho/Leiribaari Ky esitti Kalajoen kaupungille eli
huoneistonhaltijalle palveluja parantavien muutosten tekemistä
leiribaarirakennukseen. Kalajoen kunta päätti 19.5.1986, että
muutostöitä ei ole mahdollista suorittaa, koska leiribaari on
vuokrattu siinä kunnossa kuin se tällä hetkellä on. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ostotarjous
Hiekkasärkät Oy:n osakkeista tyrmättiin. Toiminnan kehittämisideat
varastettiin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Leiribaaari
Ky tarjoutui ostamaan enemmistön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä
4.6.1984. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esitti,
että osakepääomaa nostetaan miljoonasta 1,2 miljoonaa markkaan ja
Leiribaari Ky ostaa osake-enemmistön eli 50,8 %. Kalajoen kunta
kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esityksestä
päätti merkitä tarjouksen tietoon saatetuksi ja todeta, ettei asia
anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aho
tarjoutui 24.8.1985 vuokraamaan hotelli Kalajoen, viihdepuiston,
Merisärkän, leiribaarin ja leirintäalueen 6 249 000
vuokrasummalla. Kalajoen kunta ei hyväksynyt
vuokratarjousta.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimi
talvet opettajana Raahen Porvari ja kauppakoulussa, jossa hän opetti
markkinointia, asiakaspalvelua, yhteiskuntataloutta, yritystaloutta,
talousmaantiedettä, vero-oppia ja liikuntaa.<br />Markkinointiopin
tunnilla ylioppilaspohjaisen myyntilinjanoppilaat tekivät
luovuusharjoituksen, jonka aiheena oli satumaa. Ideat olivat
loistavia. Niinpä Erkki Aho otti yhteyttä Tapion Tuvan isäntään
Allan Seikkulaan. He päättivät ryhtyä toteuttamaan ideoita ja
anoivat Kalajoen kunnalta perustettavan yhtiön lukuun vuokralle
Kalajoen kunnalta maa-aluetta Tapion Tuvan maa-alueen lisäksi noin
hehtaarin suuruista aluetta Metsäsortolitasta RN.o 3:70.
Tarkoituksena oli tehdä vesileikkimaa Satumaa Oy. Kalajoen kunta
päätti 7.6.1984 kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esityksestä,
että periaatteessa hanke on hyvä, mutta sijoituspaikka on väärä.
Kalajoen kunta ei vuokrannut maa-aluetta perustettavan yhtiön
lukuun. Siitä huolimatta se pyysi vielä lisäselvityksinä
selvitystä toteutustavoista aikatauluineen. Kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski toimi kilpailevan yrityksen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
hallituksen puheenjohtajana ja esitteli asiat kunnanhallitukselle.
Koska kunta ei vuokrannut maata niin haketta ei voitu toteuttaa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimesta.
Niinpä Kalajoen Hiekkasärkät Oy toteutti idean
JukuJukumaana.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpyläidea
varastetaan</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapioland
Oy/Allan Seikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pyysi
9.11.1984 Kalajoen kuntaa osakkaaksi Tapionkeitaan vesiparatiisin- ja
uimahallihankkeeseen sekä kunnan takauksia yhtiön lainoille.
Tavoitteena oli toteuttaa hanke maauimalan kattamisena ja
laajennuksena. Aho oli mukana ideoimassa hanketta, jonka suunnitelmat
laati tanskalainen arkkitehti. Kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">huomasi,
että idea on hyvä. Niinpä asian käsittely kunnassa pitkittyi.
Samaan aikaan ryhdyttiin kunnanjohtajan johtamassa yrityksessä
kiireesti suunnittelemaan kilpailevaa versiota Tapionkeitaan
hankkeelle. Vihdoin asia tuotiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
esityksestä kunnanhallituksen käsittelyyn. Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:llä oli samassa kokouksessa kilpaileva hanke luonnosteltu
paperille ja kunnanjohtaja esitti, ettei kunta voi rahoittaa kahta
keskenään kilpailevaa hanketta. Kunnanhallitus ilmoitti kantanaan
ettei osakkuus ja takaus tule näinollen Tapionkeitaassa kysymykseen.
Kunnanhallituksen jäsen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulalle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja näin loistavaa
ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn hankkeesta. Näin
idea varastettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen
puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uudet
vuokratarjoukset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunta pyysi uudet vuokratarjoukset leiribaarista vuosiksi
1986-1989. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">teki
tarjouksen pyydetylle ajalle ainoana vuokrantarjoajana. Muut olivat
lukeneet huonosti tarjouspyynnön ja tekivät tarjouksen kolmelle
vuodelle. Aho teki neljälle kuten oli pyydetty. Tarjoukset avattuaan
Kalajoen kunta päätti pyytää uudet vuokratarjoukset, koska suurin
osa tarjouksen jättäjistä oli jättänyt virheellisen tarjouksen.
Näin Kalajoen Hiekkasärkät Oy sai tietoonsa Erkki Ahon tarjouksen
suuruuden ja Kalajoen kunta pyysi uudet vuokratarjoukset. Kalajoen
Hiekkasärkät Oy hävisi silti tarjouskilpailussa Erkki Ahon
omistamalla Leiribaari Ky:lle. Näin Leiribaari Ky voitti
vuokratarjouskilpailun vuosille 1986-1988.</span></span></span></p><p style="line-height: 140%;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnan monopoli ärsyttää</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhf6ZoZ20vEGfCIwE_mncBINe3OgggjhxoeNgpUwSMyNsF2az9mUJoxwYOiNStoeSH2W40cMatPZizFz6nvhGEsA7OQeqGa9JtJjmlvtbPudL5Fqv5DryTxuviJhz-wRE1IdyHKArmXNwk/s1600-h/mäki-ullakko+12.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="440" hspace="5" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhf6ZoZ20vEGfCIwE_mncBINe3OgggjhxoeNgpUwSMyNsF2az9mUJoxwYOiNStoeSH2W40cMatPZizFz6nvhGEsA7OQeqGa9JtJjmlvtbPudL5Fqv5DryTxuviJhz-wRE1IdyHKArmXNwk/w264-h440/m%C3%A4ki-ullakko+12.jpg" vspace="5" width="264" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5272919718970637170"></a>
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kuvassa
Seppo Mäki-Ullakko</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tuvan isäntä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suivaantui
Kalajoen kunnalle ja kirjoitti 13.1.1989 Kalajoen yrittäjäjärjestölle
kirjeen, jossa oli muun muassa seuraava teksti:</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olen
toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 alkaen. Yrittäjänä olemiseen
kuuluu ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä yrityksille,
mutta ei se, että kunta itse toimi yrityksen kilpailijana. Muutaman
viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin.
Toivoisinkin järjestön ottavan kunnolla kantaa, toimiiko se
yrittäjien puolesta, vain kunnan juoksupoikana.<br />Samalla pitäisi
selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja
varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen
johdossa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kritisoi
vielä kunnan toimintaa Tapionkeitaan asiassa ja kysyi, että
uskallettko yksityisinä yrittäjinä toteuttaa miljoonien
investoinnin, kun kunta tekee samanlaisen hankkeen vähän
hienommalla nimellä toteutettuna ja vetää väen, niin varmasti
reagoitte. Seikkula jatkaa, että syksyllä ennen Tapionkeitaan
julkistamisvaihetta saimme vihiä, että Hiekkasärkät Oy
suunnittelee jälleen kerran samanlaista hanketta. Ihmettelemme,
mistä asia on vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä
kysymään neuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja.
Hiekkasärkät Oy:n asemapiirros oli vain hahmotelmia, ei mitään
trooppista kylpylää. Me toimitimme anomuksemme rahoittajille. He
kehuivat ideaamme ja lupasivat nopeita päätöksiä. Kunta kutsui
sitten meidät "neuvotteluun". Tämä kokous ei ollut
mikään neuvottelu vaan painostustilaisuus, jonka kaikki yhtiömme
edustajat voivat todistaa. Kuulimme, että kunnasta oli oltu
yhteydessä rahoittajiin Keraan ja KTM:ään rahoituspäätöksien
estämiseksi. Samalla oli esitelty omia suunnitelmia ja koetettu
jarruttaa yrityksemme kehittämistä. Kunta sabotoi ja jarrutti
kehitystä, jotta heidän omat suunnitelmansa ehtisivät mukaan.
Kysymme missä on se kehitysyhtiö nyt, kirjoittaa Allan
Seikkula.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aave
matkailun yllä</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Hiekkasärkillä
oleva Siikarysän yrittäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esa
Tanska </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">laittoi
kirjeen Kalajoen valtuutetuille. Siinä hän totesi, että aave
liikkuu Kalajoen matkailun yllä - pelko elinkeinon kuolemasta. Kohta
idylliset Tuomipakat on katettu asfaltilla, tekolammikoilla ja
tekonurmikoilla. Se pääoma, luonnonkauneus, jonka varaan ja pariin
minäkin parikymmentä vuotta sitten kahvilani rakensin, on
syöty.<br />Kaiken kruunaa näiden väärien valtiaiden härski
juhannusrahastus. Kun satunnainen matkailija kahdensadan viidenkympin
tieveron maksettuaan joutuu toteamaan, että rahalle ei saa mitään
vastineeta, niin petos varmasti muistetaan ja kerrotaan
naapureillekin.<br />Viime vuosien juhannuksista on yrittäjälle
jäänyt luu käteen, ja väsymys ja masennus. Samat taitavat olla
tunnelmat myös minua vastapäätä olevassa Pihvituvassa. Lohtu on
ollut se, että on voinut maksaa palkan hyville
työntekijöille.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leiribaarin
muutostyöt tyrmättiin</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Erkki
Aho/Leiribaari Ky anoi kunnalta keväällä 1987 leiribaariin
palvelua parantavien muutosten toteuttamista ja ulkoalueen
asfaltointia. Kustannusarvio oli 17 500 markkaa. Leiribaari Ky halusi
suorittaa muutostyöt omalla kustannuksella ja vähennetään
aiheutuneet kustannukset vuokrasta. Lisäksi Aho oli valmis siihen,
että vuokraa korotetaan kustannusten kattamiseksi 17 500 markalla.
Tähän Kalajoen kaupunki ei suostunut, Palveluja ei voinut parantaa,
koska vuokrakausi oli kesken, kuului kunnan perustelu.<br />Erkki Aho
ei enää jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan vaan suoritti
suunnittelemansa rakennusinvestoinnit ilman kunnan suostumusta kunnan
kiinteistöön. Vuosi 1988 oli taloudellisesti erinomainen. Mikäli
Aho ei olisi suorittanut ko. investointeja niin leiribaarin
palvelukyky olisi ollut tukossa. Aho siis maksoi omalla rahallaan nuo
17 500 markan investoinnit ja maksoi vielä vuokraa noin 2500 markkaa
päivältä.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leirintäalue
ja leiribaari lahjoitettiin Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:lle</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Leiribaari
Ky:n tehokas ja tuloksellinen toiminta vaikutti siihen, että kateus
kunnan ja varsinkin kunnallisen yhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
piirissä kasvoi. Niinpä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen
puheenjohtaja, kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski junaili asiat niin,
että hänen esittelystään kunta lahjoitti leirintäalueen kunnan
omaisuuden siis rakennukset ja leiribaarin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Kalajoen
kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Valtuusto
hyväksyi sen, että Kalajoen kunta lahjoitti Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:lle 5.250 000 markan arvoisen omaisuuden. Näin Erkki
Aho/Leribaari Ky joutui lopettamaan menestyksellisen yritystoiminnan.
Tehdyt investoinnit menivät hukkaan. Samalla mittava kalustomäärä
jäi käyttämättömäksi ja maksettavaksi tuli äkillisen
yritystoiminnan lopettamisen johdosta erittäin suuret verot, koska
toiminnan lopettamisen yhteydessä täydet varaukset oli purettava.
Leiribaari Ky:n liikevaihto vuositasolla oli noin 3 miljoonaa markkaa
ja työntekijöitä oli parhaimmillaan lähes 30. Näin Hiekkasärkät Oy pelastettiin jälleen kerran talousvaikeuksilta ja mahdolliselta konkurssilta.<br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Aho valtuustoon</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kärsimänsä
vääryyden johdosta Erkki Aho päätti ryhtyä
kunnallisvaaliehdokkaaksi jotta hän voisi jatkossa estää tällaiset
väärinkäytökset mihin hän itse oli yrittäjänä saanut
tottua. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sai
neljänneksi eniten ääniä. Eniten sai Esko Lindström
Vasemmistoliitto 138, toiseksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 122
kolmanneksi eniten Juha Tavasti Keskusta ja neljänneksi eniten 113
Erkki Aho Keskusta 111.<br />Suuresta vaalimenestyksestä huolimatta
Erkki Aho jätettiin rivivaltuutetuksi. Aholle jätettiin asioihin
vaikuttamistavaksi ainoastaan valtuustoaloitteet. Aho teki
valtuustoaloitteen 23.2.1989 ja vaati valtuustoa käymään
perusteellisen keskustelun kunnan roolista ja yritystoiminnasta
viimeistään seuraavassa valtuustonkokouksessa. Siihen Kalajoen
kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Aho teki uuden
valtuustoaloitteen 29.3.1989, jossa hän totesi, että Kalajoella
kunta on lähtenyt kilpailemaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n nimissä
yksityisten yritysten kanssa sellaisilla toimialoilla, joita ei
yleensä katsota kuuluvan kunnan toimialaan. Kunnan toimintaa voidaan
pitää moraalisesti kyseenalaisena, kun se yhteiskunnan varoilla
kilpailee yksityisten yritysten kanssa ja pyrkii Hiekkasärkkien
alueella täydelliseen monopoliin keinoja kaihtamatta. Kunnanjohtaja
istuu kahdella tuolilla. Hän ei voi toimia tasapuolisesti,
rehellisesti ja oikeudenmukaisesti hoitaessaan näitä tehtäviä.
Hän toimii vain yhden yrityksen etujen ajajana. Kunnanjohtajan
alaiset joutuvat päätöksiä tehdessään ottamaan huomioon
esimiehensä näkemyksen ja odotukset koskien alueen muita yrityksiä.
Kunnanjohtaja ei voi hoitaa molempia tehtäviä vaarantamatta eri
yritysten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Erkki Aho vaati
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:tä lopettamaan virheellisen mainontansa,
jossa se johtaa osakkeenomistajia harhaan. Erkki Aho totesi
valtuustoaloitteessaan, että ilman yhteistyötä ja yhteisymmärrystä
asiat eivät onnistu vaan johtavat katastrofiin.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Takauksen
myöntäminen Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoille</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanjohtaja Torsti Kalliokoksi oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
hallituksen puheenjohtaja ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle
päätettiin perustaa tytäryhtiö Paratiisikylpylä Oy, jonka
toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
hallituksen puheenhohtajaksi Aila Siirilä. Paratiisikylpylä Oy:n
tehtäväksi tuli kylpylän rakentaminen. Tapionkeitaalle ei voitu
antaa takauksia, mutta Paratiisikylpylä Oy:lle kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esitti
12.8.1989 kunnan takausta 11 miljoonan markan lainoille.
Vastavakuutena kunnalle oli kiinnitys Paratiisikylpylän
vuokraoikeuteen. Voidaan kysyä mikä oli takauksen vastavakuuden
todellinen arvo ja merkitys? Vedettiinkö päättäjiä
höplästä?<br /><br />Valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jätti
asiasta valtuustokäsittelyssä seuraavan eriävän mielipiteen:
Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:N lainoja, koska hankkeelle ei ole olemassa
riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Riski on liian suuri. Ensin on
varmistettava kannattavuusedellytykset. Ensin on tehtävä Kalajoen
matkailusta kokonaissuunnitelma, jossa selkeästi määritellään
matkailun päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Kunnan
hallitseva rooli johtaa epätyydyttävään lopputulokseen. Kalajoen
vapaa-ajanpalveluista ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa. Niihin
palveluihin on sisällytettävä uimahalli Kalajoen keskustaan. Aho
katsoi, että Kalajoen kunnanjohtaja istuu kahdella tuolilla ja on
näin ollen esteellinen tekemään päätöksiä asiassa.
Äänestystulos oli 32 puolesta kaksi vastaan ja yksi oli poissa.
Vastaan äänestivät </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Manninen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br />Kalajoen
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja soitti Erkki Ahon työnantajalle ja
vaati tätä erottamaan Erkki Ahon työpaikasta, koska Aho vastustaa
hyviä hankkeita. Erkki Aho ei kuitenkaan erotettu Raahen Porvari- ja
kauppakoulun opettajan toimesta.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkät
Oy:n osakeanti</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Lokakuun
14. päivänä 1988 Kalajoen Hiekkasärkät Oy julkisti
sijoitusmuistionsa, jossa se kertoi yhtiän investoivan n. 60
miljoonaa markkaa. Yhtiö vakuutti sijoitusmuistiossaan, että
sijoitus Hiekkasärkät Oy:n osakkeisiin on varma ja tuottoisa ja
että osinkopolitiikka on dynaaminen. Tiedotustilaisuudessa yhtiön
toimitusjohtaja takasi sijoitukselle vähintäänkin 10 prosentin
tuoton. Investointikohteina oli hotellin laajennus 10 miljoonalla
markalla, JukuJukumaan laajennus 5 miljoonalla markalla, 23
lomaosaketta 12 miljoonalla markalla, leirintäalueen laajennus 7
miljoonalla markalla. asuntohotellin laajennus, taidekeskuksen
rakentaminen ja Armas Maikkula-instituutin perustaminen. Sijoittajat
eivät olleet vakuuttuneita sijoitussuunnitelmasta ja niinpä koko
homman meni kiville.<br /><br />Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
toimitusjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Mäki-Ullakko </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kertoi
Suomen Kunnat lehdessä 22/1990 Kalajoen matkailuvisiosta. Sen mukaan
matkailukeskuksesta tulee verovapaa alue, merellä kelluu kasinolaiva
ja thaihierojat hemmottelevat kylpylävieraita. Tavoitteena on
lisäksi rakentaa 250 hengen hotelli ja 1500 hengen kokous- ja
kongressitilat. Seppo Mäki-Ullakon visio ei silloin toteutunut.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpylä
rakennetaan</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifIPMSZBakqjlq3ta8R4Ot_rNkOluBw6HlTjKl5W3fT1AyKPuxBlD8OzFD86oGfAYXl0wZ8t6RKtXw8UPkITtb9B7wsyrtOZMa-MW_os0h12p8ISLYzw-tT84RgT8mHTJ31KOS37qgMpo/s1600-h/kylpylän+vihkijäiset+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="326" hspace="5" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifIPMSZBakqjlq3ta8R4Ot_rNkOluBw6HlTjKl5W3fT1AyKPuxBlD8OzFD86oGfAYXl0wZ8t6RKtXw8UPkITtb9B7wsyrtOZMa-MW_os0h12p8ISLYzw-tT84RgT8mHTJ31KOS37qgMpo/w424-h326/kylpyl%C3%A4n+vihkij%C3%A4iset+2.jpg" vspace="5" width="424" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen
turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa
pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4
miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa
näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jätti
valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että
kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden
tilintarkastjiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat
tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa
kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei
huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n
rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50
prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.</span></span></span><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5272927211292254978"></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotellikauppa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunta osti Valtiolta Kalajoen matkailuhotellin 600 000 markan
hinnalla. Kalajoen kunta myi hotellin kunnanjohtajan johtamalle
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Hintaaan sisältyi
hotellikiinteistöjen lisäksi Tuomimaja-tontista Rn:o 3:71 määräala
kooltaan 2,85 hehtaaria. Lisäkin kaluston arvo katsottiin 75 000
markan arvoiseksi ja tämä sisältyi kokonaiskauppahintaa,
Kauppakirja tehtiin 15.10.1982. Sen jälkeen kunta lahjoitti yhtiölle
5.250 000 markan arvoisen Suomen suosituimman leirintäalueen.
Lisäksi Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyöritti huvipuisto
JukuJukumaata Hiekkasärkkien parhaimmalla paikalla ja maksoi
alueesta vuokraa 5000 markkaa vuodessa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urheiluopistosäätiölle
avustusta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana
26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle
annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja
vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan
takaamalle lainalle kunta sai konkurssikypsän Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa
toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle
ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan
takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin
Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse
ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa.
Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle
vuokratussa tilassa.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992
ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet
600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä
kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli
käytännössä vain noussut.<br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Aho toiselle kaudelle valtuustoon</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">valittiin
toiselle kaudelle valtuustoon neljänneksi suurimmalla
äänimäärällä. Kunnallisvaalit 1991 eniten ääniä sai </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Lindström </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasemmistoliitto
166, toiseksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pirkko
Nygård </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SDP
163, kolmanneksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta
131 ja neljänneksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta
128. Keskusta jätti Erkki Ahon jälleen rivivaltuutetuksi, koska
Erkki Aho oli valvonut kuntalaisten etuja Kalajoen matkailun
järkyttävissä investoinneissa ja muussa päättömässä
toiminnassa. Jälleen valtuutettu Erkki Aholle ainoaksi
toimintakanavaksi jäi lehtikirjoittelu ja valtuustoaloitteiden
tekeminen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjoitti
29.11.1992 omana mielipiteinään, että hänen mielestään
kunnanjohtaja on jäävi, koska kunnanjohtaja on mukana myös
yhtiöiden hallituksissa. Aho piti menettelyä arveluttavana. Aho
kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioista tulee mieleen H.S.
Anderssenin satu "Keisarin uudet vaatteet". Sadussa kaikki
ihmiset ihailivat keisarin uusia vaatteita. Lopuksi pieni lapsi sanoi,
että keisari on alasti. Silloin vasta muutkin alkoivat uskoa
silmiään: tosiaankin keisari on alasti. Aho kirjoitti, että
Hiekkasärkkien asioissa on käymässä samalla tavalla. Uskotellaan,
että Hiekkasärkät Oy on suuri ja mahtava eri yhtiöineen, jopa
korvaamaton joidenkin mielestä. Pian kuitenkin huomataan, että
sinne uppoaa veromarkka toisensa jälkeen ja kaikki menestys onkin
vain toiveajattelua. Aho väitti, että Hiekkasärkät Oy on alasti.
Hän oli varma, että koululaiset saavat ruokamenoissa säästää
jatkossakin, jos kunnanvaltuutetut eivät ryhdistäydy ja rohkene uskoa
omia silmiään.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Musta
aukko</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjoitti,
että avaruudessa tiedetään olevan mustia aukkoja. Nämä
pelottavat mustat aukot imaisevat itseensä kaikin mikä on
lähistöllä, kivenmurikoita, isompiakin möhkäreitä ja jopa
kokonaisia tähtiäkin ja minkä musta aukko on imaissut, sitä ei
enää koskaan näy. Mutta ei tarvitse mustia aukkoja kaukoputkien
kanssa etsiä. Sellainen löytyy lähempääkin ja se on Kalajoen
Hiekkasärkät Oy nimeltään. Tämän aukon syövereihin katoavat
liukkaasti veronmaksajien työllä ja tuskalla hankkimat tienestit,
setelit suhisten ja kolikot kilisten. Ikuiset jäähyväiset saa
veronmaksaja rahoillensa heittää, Hiekkasärkät Oy:n mustasta
aukosta ei ole paluuta kymmenpenniselläkään. 15-50 vuotta tulee
musta aukkoa ihmisten rahoja nielemään. Sitten voi jo ruveta
pilkottamaan päivä, arvioivat alan terävimmat tutkijat ja
asiantuntijat, kirjoitti valtuutettu Erkki Aho.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Takaus
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoille</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunnanhallitus ja kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja,
esitti 10 miljoonan markan takausta lainalle. Vastuuvakuutena oli
Tuomitaverna tilaan rn.o 3:147 viimeisellä sijalla olevat
kiinnitykset. Vastavakuudella ei käytännössä ollut mitään
arvoa. Tätä valtuutetut eivät ymmärtäneet. Näin huijaus
onnistui täydellisesti. Tuomitavernan tontti oli puolikas Tuomimaja
tontista, Tontilla sijaitsi matkailuhotelli ja se oli ostettu
kunnalta 675 000 markalla. Tontin puolikas oli kiinnitetty 20
miljoonasta markasta, Tästä kiinnityksestä viimeinen osa oli
vakuutena kunnan 10 miljoonan markan takaukselle. Kalajoen kunnan ja
kunnallisen matkailuyhtiön välinen vuokrasopimus Kuusikkonokan
tontista oli kiinnitetty 10 miljoonasta markasta, Näitä
kiinnityksiä oli käytetty kunnan takauksen vastavakuutena. Totuutta
valtuutetuille asiassa ei kerrottu eikä sitä moni olisi varmaan
ymmärrystäkään. "Huijaus" meni jälleen
täydestä,<br /><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuustoaloite</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">teki
valtuustoaloitteen 30.6.1994. Aho kirjoitti valtuustoaloitteessaan
seuraavaa: Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja
asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien
miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet
valvomassa kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
valtuuston puheenjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väinö
Oksanen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kunnanhallituksen edustaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raili
Myllylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n johtoelimissä. He ovat kuitenkin salanneet
valtuutetuilta olennaisen tärkeitä tietoja yhtiöiden toiminnasta.
Pyydän kunnanhallitusta tutkituttamaan onko kunnan edustajat
Hiekkasärkät Oy:ssä syyllistyneet rikolliseen toimintaan
salatessaan valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytäkirjat,
tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä
tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan.<br /><br />Lisäksi
Aho pyysi kunnanhallitusta selvittämään onko kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syyllistynyt
virka-aseman väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti
kunnanjohtajana ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen
puheenjohtajana. Hän on joutunut katsomaan sekä kunnan etua että
yhtiön etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle. Kunnalle on
jäänyt kannettavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot.
On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja
syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle
aiheuttamistaan erittäin suurista tappioista. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vaati
aloitteessaan myös erityistilintarkastuksen suorittamista Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön.
Siihen menettelyyn kunnanjohtajan johtama kunnanhallitus ei
suostunut. Siksi valtuutettu Aho teki asiasta kantelun eduskunnan
oikeusasiamiehelle.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">KHT-tilintarkastajan
väärä lausunto</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja pelastaakseen nahkansa oli pyytänyt
lausumaa asiassa lestadiolaiselta KHT-tilintarkastajalta, joka toimi
matkailuyhtiöiden tilintarkastajana. KHT-tilintarkastaja antoi
eduskunnan oikeusasiamiehelle täysin virheellisen lausunnon.
Lausunnossa oli seuraava teksti: Vaikka toiminta on viime vuosina
ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen tallella,
eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä
Oy:n osalta on todettava, että yhtiön pääoma on ollut 31.12,1993
kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan
tappioita.<br />Eduskunnan apulaisoikeusasiamies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pirkko
K. Koskinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
esittelijäneuvos </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Jonkka </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">olivat
allekirjoittaneet päätöksen, jonka mukaan kirjoituksenne ei anna
aihetta toimenpiteisiin. Totuus oli kuitenkin toinen, sillä
tilinpäätös sisälsi perusteettomia arvonkorotuksia ja muita
laittomuuksia aivan riittävästi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpylä
kunnalle</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Totuus
ei kunnioittanut lestadiolaisen tilintarkastajan lausuntoa. Kalajoen
kunta joutui pelastamaan molemmat matkailuyhtiönsä konkurssilta.
Kalajoen kunta otti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan
markan lainat vastattavakseen ja kylpyläkiinteistö siirtyi suoraan
kunnan omistukseen. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eriävä
mielipide kylpylän lainatakauksessa suurista riskeistä oli
toteutunut. Valtuutetuille perusteltiin kylpylän ostamista niin
heille esiteltiin laskelma, jonka mukaan kunta saa yli 40 miljoonan
markan vuokratulot kylpylästä. Toisin kuitenkin kävi. Kunta joutuu
joka vuosi maksamaan kylpylän käyttökuluja n.1,5 -2 miljoonaa
markkaa vuodessa ja kaikki lipputulot menevät vuokralaiselle eli
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokralainen ei kuitenkaan ole
muistanut tai paremminkin sanottuna pystynyt maksamaan vuokriaan.
Järkyttävintä kaupan esittelyssä olisi se, että Kalajoen kunnan
kamreeri, joka on yksi talousasioissa yksi Suomen parhaimpia kunnan
kamreereja oli laitettu esittelemään valtuutetuille täysin
virheellinen ja toiveajattelua esittelevä totuudenvastainen laskelma
hotellikaupan edullisuudesta.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkät
Oy pelastetaan konkurssilta</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä pirtuprosentin verran
eli 96 prosenttia. Kalajoen kunnanhallitus kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">johdolla
esitti, että Kalajoen kunta antaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle
oman pääomanehtoista lainaa saa kolme miljoonaa markkaa.
Valtuutetuille esitettiin asia niin, että kysymys oli lainasta.
Kalajoen kaupunginhallitus päätti, että lainasta käytetään 2,5
miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääoman
korottamiseen ja puoli miljoonaa käytettiin maksamattomiin laskuihin
ja muihin pakollisiin kuluihin. Sen jälkeen yhtiön osakepääomaa
alennettiin 11 956 240 markalla vuoden 1996 tilinpäätöksessä.
Näin vältettiin konkurssi. Yhtiän pääoma alennettiin 2.989.060
markkaan. Näin Kalajoen kunta menetti 10 miljoonaa markkaa ja
piensijoittajat n. kaksi miljoonaa markkaa. Sijoituksista katosi
taivaan tuuliin noin 80 %, vaikka aikanaan sijoitus oli luvattu
kirjallisesti varmaksi ja tuottoisaksi sekä sijoitukselle oli
luvattu vähintäänkin 10 %:n tuotto. Ei ole ihme vaikka
piensijoittajat tunsivat itsensä petetyksi. Monet piensijoittajat
olivat puolipakolla joutuneet sijoittamaan rahaa yhtiöön, koska
muutoin kauppasuhteita ei olisi syntynyt yhtiön kanssa. Petettiinkö
sijoittajia väärällä informaatiolla? Oliko kysymyksessä petos?
Antoiko lestadiolainen KHT-tilintarkastaja tietoisesti väärän
lausuman eduskunnan oikeusasiamiehelle? Syyllistyikö
KHT-tilintarkastaja lainvastaiseen menettelyyn antaessaan
vääränsisältöisen lausuman viranomaismenettelyssä, mikä lain
mukaan on rangaistava teko?</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
matkailun tila oli 1990-luvun alussa katastrofaalinen, vaikka
tilintarkastajat toisin väittivät. Tilinpäätöksessä oli tehty
perusteettomia arvonkorotuksia, joilla vääristeltiin
tilinpäätöstietoja. Tilintarkastuslaki määrittelee
tilintarkastajan vastuun selkeästi. Tilintarkastajat ajattelivat
kuitenkin omaa etuaan, sillä kunnallisissa yhtiössä
tilintarkastuspalkkiot ovat hulppeat ja kun antaa yhtiön hallituksen
toivoman tilintarkastuskertomuksen niin saa jatkaa nauttimista
hulppeista tilintarkastuspalkkioista.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunta
ja yhtiö tekivät maakauppoja, joissa ostajana ja myyjänä oli
käytännössä sama henkilö. Kalajoen kunnassa tarkastuslautakunnan
puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen jäsen, joka oli
pankinjohtaja. On syytä epäillä, ett menettelyssä kaikki ei ollut
lainmukaista. Näin asiat saatiin pidettyä päättäjiltä piilossa.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi
kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Esteellisyysasiat
Kalajoella on ollut tuntematon käsite.</b></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
Kalajoen kaupunki joutui ottamaan Paratiisikylpylä Oy:n velat
vastuulleen ja kiinteistön omistuksensa niin Kalajoen
kunnanvaltuutetuilta salattiin kylpylän vakava homeongelma. Sen
korjaaminen tuli maksamaan Kalajoen kunnan veronmaksajille
maltaita. On täysin selvää, että kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskella </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
pinna tiukalla, kun joutui koko ajan peittelemään totuutta ja
salaamaan todellista tilannetta.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kysymyksiä
kyselytunnille ja tietojen pimitystä</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan
johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin.
Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka olivat tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aholle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jäi
toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">teki
kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993,
että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan
menettely oli lainvastainen.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aholle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kieltäydyttiin
antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n
tilinpäätöstietoja, taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän
pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen,
koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja
yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutettu
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hankki
tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä
valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus
asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja
patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">saamissa
papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sai
tilinpäätöstiedot patentti- ja rekisterihallituksesta niin
eduskunnan oikeusasiamies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pirkko
K. Koskinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
jo tehnyt väärän päätöksen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanteluun
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Jonkan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esityksestä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Aho kolmannelle kaudelle erittäin suurella
äänimäärällä</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnallisvaaleissa
1995 eniten ääniä sai </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta
243, toiseksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta
150 , kolmanneksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raili
Myllylä </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskusta
132, neljänneksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Veli
Ainali </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kristillisdemokraatit
130 ja viidenneksi eniten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Lindström </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasemmistoliitto
127. Vaalitulos oli järkytys keskustan johtohenkilöille. Siksi he
pitivät huolen siitä, ettei </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aholle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tullut
mitään keskeistä eikä vähempiarvoisempaakaan
luottamusmiespaikkaa. Ainoa luottamusmiespaikka, mikä Aholle
annettiin oli Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen
johtokunnan puheenjohtajuus. Menettely täyttää varmasti syrjinnän
tunnusmerkistön. Valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syrjintä
oli kiistaton tosiasia.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tuohon
aikaan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
jo mukana PR-talojen toiminnassa ja oli siellä joutunut Kera Oy:n ja
Arsenal Oy:n rikollisen toiminnan kohteeksi. Kalajoella asuva
kihlakunnansyyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
keskeisessä asemassa näissä rikoksissa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rahaa
virheellisellä hakemuksella</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnan matkailuyrityksellä oli kovat talousvaikeudet ja siksi rahaa
hankittiin sieltä mistä saatiin keinoja
kaihtamatta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keski-Pohjanmaan
Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään
11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura
2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon.
Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen
alue, Siiponjokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan
karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702
548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk,
Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205
096 mk.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himangan
kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (khall 112 §
14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto. Kalajoen
kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138 §
22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden
vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000
markalla.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myös
Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät
asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä
tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Laukkanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan
kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa
kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen
200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä
tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä
harhaan.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hakemuksessa
sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet
liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio
hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä
ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. On siis syytä epäillä
törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja
syyttäjän toimesta syyttämättä. Hakemuksen Kalajoen kunnan
puolesta oli allekirjoittaneet kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan
niin silloin loukattiin syvästi Kallan karien itsehallintoa. Kallan
karit siis sisällytettiin Natura-ohjelmaan, mutta kun asiasta nousi
niin suuri häly niin Suomen viranomaiset ilmoittivat poistaneensa
Kallan karit Naturasta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Soitin
ympäristöministeriöön </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka
Heikkiselle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">4.2.1998.
Heikkinen kertoi minulle, että Kallan karit on mukana
Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista,
kenen luvalla ja kenen päätöksellä. 5.2.1998 soitin
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tom
Hästbackalle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka kertoi, että ympäristöministeriöstä oli tullut ohjeet
poistaa Kallan karit Naturasta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ympäristöministeriön
ylitarkastaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leila
Suvantola </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti
2.10.1998, että Kallan karit poistettiin Natura 2000-ohjelmasta ns.
giljotiini vaiheessa ennen ministerityöryhmää lähinnä
itsehallintokysymyksen takia. KHO:ssa Metsähallitus on kerran
hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin
kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin edelleen olevan
voimassa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samat
virnaomaiset, jotka olivat sitoutuneet laittamaan Rahjan saariston
Natura Life-anomuksessa mainitut alueet (Kallan karit) Naturaan
olivat päättämässä myöhemmin mitkä alueet laitetaan Naturaan.
Esteellisyys on kiistaton, mutta poliisi ei tutki asiaa, syyttäjä
ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe asiassa mitään
huomautettavaa rikoksesta puhumattakaan. Esteellisyys on Suomen lain
mukaan virkarikos ja rikoksen avulle tehty oikeustoimi on mitätön.
Poliisi jätti kaikki asiat selvittämättä lukuisista
tutkintapyynnöistä huolimatta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tein
yleisöosastokirjoituksen, jossa vaadin kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskelta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">julkista
vastausta minun mielestäni laittomaan menettelyyn, jossa väärillä
tiedoilla haettiin rahaa EU:lta. Kunnanviraston henkilökunnalta
kuulin kuinka kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
lukiessaan yleisönosastokirjoitustani suureen ääneen sadatellut
valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimintaa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuutetut
lyötiin ällikällä</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanvaltuusto sai yllättäen joulukuun viimeisessä kokouksessaan
1998 käsiteltäväkseen Kalajoen kunnan kaikkien aikojen suurimman
investoinnin eli uimahallin rakentamisen. Asia ei ollut
esityslistalla vaan se tuotiin käsittelyyn ohi esityslistan.
Hankkeen kustannusarvio oli 27 509 524 markkaa. Paikallislehti
Kalajoenseutu otsikoi uutisen asiasta seuraavasti: Sanifani löi
valtuutetut ällikällä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kuten
tavallista niin Kalajoen valtuusto hyväksyi uimahallin rakentamisen
lähes mukisematta. Joku kuitenkin ihmetteli menettelyä asiassa.
Rahoituksesta ei ollut selvitystä, vaan hanke kaatui veronmaksajien
niskaan. Hanke ei sisältynyt kyseisen vuoden toimintasuunnitelmiin
ja talousarvioon.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
uimahallia lähdettiin toteuttamaan niin yllättäen kustannusarvio
nousikin 32 miljoonaan markkaan. On syytä epäillä, että
uimahallin rakentamisella peiteltiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
katastrofaalista tilannetta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
valtuusto sai 26.9.1999 käsiteltäväkseen Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n lainojen uudelleenjärjestelyn. Kysymyksessä oli 18,3 miljoonan
markan laina, johon pyydettiin kunnan takausta. Laina-aika oli 10-15
vuotta. Näin jälleen pumpattiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön
uutta rahaa ja pelastettiin yritys konkurssilta. Lainajärjestelyihin
sisältyi myös rahaa käyttöpääomaan, mutta sitä ei kerrottu
päättäjille.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tein
koko prosessista ja minuun kohdistuneesta syrjinnästä
tutkintapyynnön Kalajoen poliisille. Kun tarkistin asian etenemistä
parin vuoden kuluttua tutkintapyynnön tekemisestä niin Kalajoen
poliisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Harri
Rahkola </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanoi
minulle, että tutkintapyyntö on hänen työpöytänsä alimmaisessa
laatikossa alimmaisena. Koskaan en saanut päätöstä
tutkintapyyntööni. Kunnan virkamiehiä oli kielletty puhumastakin
valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa.
Näin asian ilmoitti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aholle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eräs
kunnan johtava virkamies.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
Sport-lehti</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnanjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
hyvin kiinnostunut siitä miten PR-taloilla menee. Hyvä
veli-järjestelmä oli tarkasti tietoinen siitä, että PR-talot
poistetaan markkinoilta. Markkinoilta poistaminen ei kuitenkaan
onnistunut suunnitellussa ajassa ja siksi mielenkiinto oli suuri, kun
rahoittajat yritystoimintaan löytyivät ulkomailta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanjohtaja ja Alavieskan kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aarne
Karvonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tekivät
yhteistyötä Ylivieskan seutukunnan kassa. Yksi yhteistyön kohde oli
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuhoaminen.
Siinä olivat mukana niin poliisit kuin syyttäjäkin.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">PR-talojen
konkurssien jälkeen syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskarilla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
tarvetta leimata rehellinen yrittäjä Erkki Aho roistoksi ja
rikolliseksi omien tekojensa peittelemiseksi. Niinpä kunnanjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">päättivät
yhdistää voimansa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalliokoski
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">haastoi
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oikeuteen
kunnianloukkauksesta, kun </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vaati
Kalajoki Sport-lehdessä Kalajoen matkailuyhtiöiden asioiden
selvittämistä. Kirjoituksessa ei mainittu kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskesta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sanallakaan.
Tutkinnanjohtajana asiassa oli Raimo Ollila.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
vein asiassa poliisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raimo
Ollilalle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oman
vastineeni asiaan, niin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ollila
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">totesi
siinä yhteydessä, että kysymyksessä on selvä kunnianloukkaus ja
jätti todistusaineistoni kokonaan käsittelemättä. Mielestäni
menettely oli outoa, mutta jälkeenpäin ymmärrettävää. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aho
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">piti
tuomita keinoja kaihtamatta. Tärkeintä oli suojella kunnanjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskea </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskaria</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta
laamanni </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kuurinmaa-Myllyniemen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimesta
täysin kestämättömin perustein. Kysymyksessä on Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 224.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koska
huomasin, että syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskarilla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskella </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
tarkoitus peitellä omia tekemisiään Ylivieskan käräjäoikeuden
väärän päätöksen aikaansaamisella niin ilmoitin Ylivieskan
käräjäoikeudelle asiasta 10.8.1998 erittäin perusteellisella
8-sivuisella kirjeellä. Ilmoitin tarkasti Ylivieskan käräjäoikeuden
laamannille, mistä tässä oikeudenkäynnissä oli kysymys. Siksi
kieltäydyin tulemasta oikeudenkäyntiin, jossa rikostutkinnat oli
jätetty tietoisesti ja tarkoituksellisesti tekemättä sekä siksi,
että syyttäjänä oli esteellinen henkilö, jonka perustellusti
koen vihamiehekseni syyttäjän tekeminen laittomuuksien ja
tuomitsematta olevien rikosten tähden. Pyysin Ylivieskan
käräjäoikeutta siirtämään oikeuskäsittelyä siihen saakka
kunnes asiallinen rikostutkinta asioissa on suoritettu ja myös
syyttäjät ovat asiallisia ja ammattitaitoisia eivätkä ole
esteellisiä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskan
käräjäoikeus ei vastannut siirtopyyntööni lainkaan. En katsonut
voivani mennä oikeudenistuntoon, koska tiesin, että joudun tuossa
oikeudenkäynnissä rikoksen kohteeksi oikeuden väärän tuomion
perusteella. Syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heiskari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">laittoi
poliisit hakemaan minua oikeudenistuntoon luontopolulta, jota olin
rakentamassa tuohon aikaan muutaman kilometrin päässä Tapion
Tuvalta. Syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heiskarilla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
lähes pakottava tarve saada leimattua </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rikolliseksi.
Sama koski kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskea.</span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Esitin
jo tuolloin syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskarin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esteellisyydenasian
tutkimista, mutta niin Ylivieskan käräjäoikeus kuin Vaasan
hovioikeuskin jätti syyttäjä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskarin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esteellisyyden
asiallisesti tutkimatta. Myös poliisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raimo
Ollila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jätti
asian tutkimatta. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskella </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
asianajajana </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Takala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka minun mielestäni on yksi häikäilemättömimmistä
asianajajista, joita tunnen. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Takala </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">otti
kantaa 5.11.1998 syyttäjän esteellisyyteen näin: "Alioikeudessa
esiintuoduista seikoista tai yllä olevassa valituksessa
esiintuoduista taikka mistään muustakaan asianomistajana tiedossa
olevasta seikasta ei ole vedettävissä johtopäätöstä, että
virallinen syyttäjä olisi menetellyt omaa esteellisyyttään
harkitessaan virheellisesti". Hipooko Takalan kannanotto
rikoksen rajoja?</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jätin
asian rikostutkinnan yhteydessä poliisille kansion, mikä sisälsi
myös Natura-asiat. Ylivieskan poliisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raimo
Ollila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
nykyinen Ylivieskan poliisipäällikkö </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Petri
Oulasmaa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">näki
materiaalin, koska Oulasmaa on antanut siitä oman lausuntonsa
5.5.1998. Asia jätettiin tutkimatta. On syytä epäillä, että
poliisi laiminlöi virkavelvollisuutensa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syyttäjä
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
antanut Vaasan hovioikeudelle väärän lausuman 22.10.1998. Myös
Vaasan hovioikeuden päätös syntyi rikoksen avulla, koska syyttäjä
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskarin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lausuma
hovioikeudelle on väärä ja totuuden vastainen.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotelliasiaa
ajettiin kuin käärmettä pyssyyn</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl4VToTVF0GpFY8W_AFNNgd0prK4E3iSKmVneBK7sZwFtOHLZbPeW-Ck_ftF4cyu3Kf4IMvujHrNDv1jNpAIBGeefA-sxJVZqvBvOdXRnl1baM8bgEyPY_Za46GGsaxYkDTgh-0O5DyXc/s1600-h/hotelli.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="214" hspace="5" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl4VToTVF0GpFY8W_AFNNgd0prK4E3iSKmVneBK7sZwFtOHLZbPeW-Ck_ftF4cyu3Kf4IMvujHrNDv1jNpAIBGeefA-sxJVZqvBvOdXRnl1baM8bgEyPY_Za46GGsaxYkDTgh-0O5DyXc/w521-h214/hotelli.jpg" vspace="5" width="521" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5274328198646476130"></a>
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnallisvaaleissa
1999 </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">säilytti
ylivoimaisen ääniharavan aseman Kalajoella. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
siirtynyt Kristillisdemokraattien listalle siroutumattomaksi
ehdokkaaksi, koska koki syrjinnän keskustan riveissä
sietämättömäksi. Ääniharavien osalta vaalitulos oli seuraava:
Erkki Aho Kristillisdemokraatit, sitoutumaton 216, Simo Kärjä
Keskusta 114, Pirkko Nygård SDP 111, Reijo Rautakoski Keskusta 105,
Päivi Siironen Keskusta 101.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
Socking Estate Oy</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kun
Paratiisikylpylä Oy jäi paperiyhtiöksi niin sen nimi muutettiin
Kalajoki Stocking Estate Oy:ksi. Yhtiön toimitusjohtajana oli
kunnansihteeri Pekka Ollila. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana oli
opettaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oiva
Utriainen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Yhtiön nimissä oli haettu hotellille rahoitusta niin, ettei yhtiön
hallitus tiennyt asiasta mitään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja
Oiva Utriainen oli asiasta ihmeissään ja päätti kutsua yhtiön
hallituksen koolle asian johdosta. Kalajoen kunnasta
ilmoitettiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oiva
Utriaiselle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
että hän ei voi kutsua yhtiön hallitusta koolle, koska yhtiön
hallitus on erotettu jo lähes vuosi sitten, mutta asia on jäänyt
ilmoittamatta yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja yhtiön
hallituksen jäsenille. Yhtiön omisti 100-prosenttisesti Kalajoen
kaupunki ja yhtiökokouksessa päätösvaltaa käytti yksin
kaupunginjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Puoskari</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Kun
valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kuuli
asiasta niin hän meni Kalajoen kaupungin hallintojohtajan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollilan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">luokse
ja pyysi pöytäkirjat nähtäväkseen yhtiön yhtiökokouksesta ja
yhtiön hallituksen kokouksista. Niitä pöytäkirjoja ei löytynyt.
Aholle syntyi epäilys, että niitä ei ollut koskaan tehtykään.
Myöhemmin pöytäkirjat löytyivät elinkeinojohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Veijo
Rautiaisen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallusta.
Pöytäkirjojen mukaan yhtiön hallitus oli vaihdettu ja
toimitusjohtaja oli vaihdettu sekä yhtiön nimi oli muutettu
kiinteistöyhtiö Kalajoen Kylpylähotelli Oy:ksi. On syytä epäillä,
että pöytäkirjat on tehty pahasti jälkikäteen.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rahoitusta
hotellille oli haettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnalta. Asia tuli
esille kun sitä oli käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä
MYR:ssä, jonka puheenjohtaja on kalajokinen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raili
Myllylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka oli siihen aikaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen
jäsen. Unohtuiko esteellisyysasiat? Tiedotusvälineet uutisoivat
asian näyttävästi 3.6.2003. Asia oli uutisoitu niin, että
meriluontokeskus ja hotellihanke on tärkeä kokonaisuus, mikä on
parasta toteuttaa yhdessä. Hankkeiden kustannusarvio oli
vähintäänkin n. 60 miljoonaa tapettua markkaa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotelli
ja meriluontokeskus</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Hotelli-
ja meriluontokeskusta Kalajoen niin sanotut johtavat päättäjät
ajoivat kuin käärmettä pyssyyn. Kalajoen kaupungin uskonto on
matkailu ja sen pyhä lehmä on Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Sopivat
kunnallispoliitikot ovat sen hallituksen jäseniä. Kun </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jouni
Jyrinki </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">valittiin
Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi niin valinnan ehdoksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">laittoi
sen, että hotellihanketta ei viedä eteenpäin valtuutettujen
tietämättä. Jyrinki lupasi pyhästi valvoa asian. Toisin kuitenkin
kävi.<br /><br />Kalajoen matkailu-uskonnon dogmi eli uskonkappale on
se, että suuri hotelli, varsinkin kalajokisten veronmaksajien
rahoilla rakennettuna, pelastaa koko Kalajoen matkailun. Se tuo lisää
runsaasti kaivattuja naistyöpaikkoja. Näin asiaa
markkinoitiin.<br />Kilpailun rajoituslain 7 §:n mukaan määräävän
markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema.
Kalajoen kunta on lähtenyt kilpailemaan yksityisten hotellien kanssa
omalla hotellillaan ja se on lainvastainen menettely.<br /><br />Hotelli-
ja meriluontokeskus-asia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Hotellin
kustannusaviota oli pienennetty 11,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan
euroon jotta valtuutetut voisivat paremmin hyväksyä
kustannusarvion. Kustannusarviosta oli jätetty pois paljon sellaisia
asioita, jotka tulevat myöhemmin kaupungin maksettavaksi. Lisäksi
hotelli ja meriluotokeskus oli koplattu yhteen ja siihen tulee
toimitiloja myös muille tahoille. Asian kritisoijille valtuustossa
kaupunginjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Puoskari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti,
että hotellin rakentamiseen Kalajoen kaupunki ei tule laittamaan
euroakaan. Tämä lausunto on kirjattu myös sanomalehtijuttuun.
Kalajoen kaupungin taseesta kuitenkin selviää, että Kalajoen
kaupunki omistaa hotellin kiinteistöyhtiöstä 81 %. Onko
kaupunginjohtaja Jukka Puoskari puhunut valtuutetuille muunnettua
totuutta?<br /><br />Kun alueella on yksityistä hotellitoimintaa on niin
on täysin selvää, että kunnallinen hotellitoiminta vääristää
kilpailua ja on kilpailulain vastaista toimintaa. Se on myös
kuntalain 2 §:n vastaista, sillä kunnan toimialaan ei kuulu
hotellitoiminta. Tein asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen.
Siellä ei kuitenkaan lakia kunnioiteta kun herroja ja heidän
tekojaan suojellaan. Myös KHO:ssa on sama linja.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Aho viidennelle kaudelle</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Aho oli aika väsynyt jatkuvaan syrjintään sekä viranomaisten
kuten poliisin, laillisuusvalvojien ja oikeuslaitoksen rikolliseksi
epäiltävään toimintaan. Aho oli valmis luopumaan
kunnallispolitiikasta. Pro Kalajoki syntyi koulujen lopetuskiistan
seurauksena. Lähdin valtuustoehdokkaaksi aivan "viime
metreillä" Pro Kalajoen yhteislistalle. Vaalitulos oli yllätys
kalajokisille. Kunnallisvaalien 2003 ylivoimainen ääniharava oli
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Untinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pro
Kalajoki 307, toiseksi eniten ääniä sai </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pro
Kalajoki 199 , seuraavaksi eniten Kaarlo Isokääntä Keskusta 145,
Raili Myllylä Keskusta 109, Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108.
Nämä olivat selkeät protestivaalit.<br /><br />"Vanhan vallan
voimat" </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">keskusta,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Lindström </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasemmistoliitto
jne. olivat kuntavaalien jälkeen "neuvottelemassa" muiden
puolueiden kanssa ja varmistamassa omiensa asemia. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yritettiin
keskustan taholta estää jopa osallistumasta
paikkajakoneuvotteluihin Pro Kalajoen edustajana.<br />Keskustan
riveissä oli suurta tyytymättömyyttä valtuuston puheenjohtajan
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jouni
Jyringin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimintaa.
Kunnallisjärjestön kokouksessa äänestettiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jouni
Jyringin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kullervo
Niemelän </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kesken.
Silloin valtuutettujen äänet menivät 10-9 Niemelän hyväksi,
mutta asiasta kerrottiin niin, että Jyrinki oli voittanut 14-10.
Kunnallisjärjestön kokouksessa oli äänestyksessä ollut mukana
myös viisi ei-valtuutettua.<br /><br />Keskustan ryhmäkokouksessa
äänestettiin uudestaan ja silloin äänestys päättyi 10-7
Jyringin voittoon. Kaksi valtuutettua oli joutunut muuttamaan
kantaansa pankinjohtajan puhuttelun jälkeen. Olikohan kysymys
lainojen irtisanomisesta ellei mieli muutu? Ja muuttuikohan se
mieli.<br />Siiten alkoi uusi vääntö, koska valtuuston jäsenet
valitsevat valtuuston puheenjohtajan. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jouni
Jyrinki </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
olisi tullut saamaan enemmistöä valtuustossa. Siksi Jyrinki oli
pakotettu luopumaan valtuuston puheenjohtajan paikasta.<br /><br />Pro
Kalajoki esitti valtuuston varapuheenjohtajaksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Paikka suhteellisen vaalitavan mukaan kuului Pro Kalajoelle.
Keskusta, kokoomus ja SDP sekä Vasemmistoliitto halusi paikalle
SDP:n </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pirkko
Nygårdin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Asia meni suhteelliseen äänestykseen, vaikka keskustalaiset aina
mielellään kertovat kuinka he sopivat asioista ja hoitavat asioita
kaikin puolin hienosti ja tyylikkäästi. Kysymys oli kuitenkin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syrjinnästä
ja vallan sisäpiiriin pääsyn estämisestä. Vasemmistoliitto ei
lähtenyt tukemaan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">äänesstyksessä,
vaan yksi edustaja eli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väinö
Hietala </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lupasi
lähteä tukemaan Pro Kalajoen vasemmistotaustaista </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kari
Untista </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">valtuuston
varapuheenjohtajaksi. Näin Pro Kalajoki joutui äänestykseen
vaihtamaan ehdokkaakseen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kari
Untisen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka voitti suhteellisessa äänestyksessä Pirkko Nygårdin. Näin
keskusta sai syrjäytettyä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vallan
sisäpiiristä.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
valittu valtuuston toiseksi suurimmasta äänimäärästä huolimatta
kaupunginhallituksen jäseneksi eikä elinkeino- ja
maankäyttötoimikunnan jäseneksi. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
keskustalaisten johtohenkilöiden ja heidän hännystelijöidensä
mustalla listalla rehellisyytensä takia. Kysymys on selkeästä
syrjinnästä, minkä Ylivieskan poliisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raimo
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> jätti
jälleen kerran tutkimatta.<br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ELMA
– kohtalon lapsi Kalajoella</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kaupunginhallitus ei ollut vielä nimennyt uutta elinkeino- ja
maankäyttötoimikuntaa vuosille 2007-2008 (tilanne
9.11.2007!)<br /><br />Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan (Elman)
toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Tällä vaalikaudella
ensimmäinen Elma toimi vuodet 2005-2006. Seuraava Elma toimii vuodet
2007-2008. Vuosien 2007-2008 Elma oli vielä valitsematta johtuen
siitä, että Pro Kalajoen ehdokas Elmaan on valtuutettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tästä syystä Elma on jatkanut vanhassa kokoonpanossa vielä koko
vuoden 2007. Lainvastaisesti!<br /><br />Pro Kalajoen edustajat
kaupunginhallituksessa olivat tulleet siihen tulokseen, että Erkki
Ahoa ei tulla hyväksymään muiden, lähinnä keskustan ja
kokoomuksen edustajien taholta, elinkeino- ja maan käyttötoimikunnan
varsinaiseksi jäseneksi kaupunginhallituksessa. Siksi Pro Kalajoen
kaupunginhallituksen jäsenet </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vuokko
Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Untinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kysyivät
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aholta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
että voidaanko varsinaiseksi jäseneksi Pro Kalajoen edustajaksi
nimetä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vuokko Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
varajäseneksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Näin tehtiin ja kaupunginhallitus päätti asiasta. Vuoden 2008
elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa Pro Kalajoen
varsinainen jäsen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vuokko
Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
ollut poissa kokouksista ja varajäsen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
ollut kokouksissa mukana. Täyttyykö syrjinnän
tunnusmerkistö?<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikä
on Elma?</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Elma
on Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta.
Johtosäännön mukaan sen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan
kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan
ympäristökuvaa. Elman palvelualueiksi on nimetty elinkeinojen
kehittäminen, maan myynti ja ostaminen sekä maankäytön
suunnittelu. Asiat ratkaistaan siten, että elinkeinojen
kehittämisestä esittelyvastuun kantaa elinkeinoasiamies,
maanmyynnistä ja ostamisesta maanmittausteknikko ja maankäytön
suunnittelusta kaavoitusarkkitehti. Elman puheenjohtajana toimii
kunnanjohtaja. Johtosäännön mukaan kunnanhallitus erikseen päättää
toimialaansa kuuluvien asioiden delegoinnista elinkeino- ja
maankäyttötoimikunnalle sekä em. viranhaltijoille. Elman
johtosääntö on hyväksytty valtuuston päätöksellä 28.11.2000 §
101.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Täytäntöönpanopäätös</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kalajoen
kaupunginhallitus teki 10.1.2005 § 40 meriluontokeskus- ja
hotellihankkeen täytäntöönpanopäätöksen. Asia ei ollut
esityslistalla, mutta asia otettiin kiireellisenä käsittelyyn
listan ulkopuolelta. Esityksen mukaan kaupunki rakentaa hotellin ja
palkkaa projektipäälliköt. Ohjausryhmään oli valittu sopivat
henkilöt. Ryhmän kokoonpano ei vastannut valtuuston voimasuhteita.
Hotellihanketta vietiin eteenpäin kuin käärmettä
pyssyyn.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotellin
rakennuslupa-asia</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
ympäristölautakunta sai 24.1.2006 § 5 käsiteltäväkseen
5-kerroksisen meriluonto/hotellihankkeen poikkeuslupahakemuksen.
Erikoista hakemuksessa oli se, että hakijana ei ollut rakentaja eli
kiinteistöyhtiö, vaan Kalajoen kaupunki. Lisäksi hakemuksessa ei
oltu esitetty tonttia mihin ko. poikkeuslupa pitäisi myöntää!
Erikoista oli se, että pitäisi myöntää poikkeuslupa, vaikka ei
ole rakennuspaikkaakaan. Vähemmällekin asiantuntijalle lienee
ymmärrettävää, että tässä on lainvastainen toimenpide.
Hakemuksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on kuullut
naapureita lehtikuulutuksella sekä virallisella kuulutuksella
ilmoitustaululla. Huomatusta ei ole jätetty.<br /><br />Hanke oli kaavan
vastainen. On syytä epäillä, että kaavoitusarkkitehti oli
kuitenkin ohjattu tekemään asiasta puoltava lausunto. Ei voi
välttyä vaikutelmalta, että myös rakennustarkastaja oli
"määrätty" tekemään myönteinen esitys asiassa
lautakunnalle.<br />Ympäristölautakunnassa puheenjohtajana otin
esille ne lainvastaisuudet, mitkä koskivat tätä asiaa. Lautakunnan
jäsenet tajusivat tilanteen, mutta kaikki olivat valmiita
”joustamaan”. Minä en yksin ryhtynyt vastustamaan asiaa, enkä
myöskään jättänyt asiasta valmiiksi kirjoittamaani eriävää
mielipidettä pöytäkirjaan. Tuossa vaiheessa minulla ei ollut
kaikista asioista riittävää varmuutta todistusaineistoineen, koska
asioita salattiin päättäjiltä.<br /><br />Kaupunginhallitus hyväksyi
ympäristölautakunnan päätöksen ja asia vietiin
ympäristökeskuksen päätettäväksi mielestäni virheellisillä
tiedoilla. Tonttiasia ei ollut kunnossa. Ympäristökeskus myönsi
poikkeusluvan. Olihan kysymys myös meriluontokeskuksesta.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Valtuusto
sai käsiteltäväkseen tonttiasian vasta 28.2.2006 § 19</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Elinkeino-
ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt asiaa 30.1.2006 § 7. Siinä
maanmittausteknikko esittää, että Kalajoen kaupunki hyväksyy
20.1.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen täydennyksen Kalajoen
kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välillä. Tuota
vuokrasopimusta ei ollut olemassa vielä ympäristölautakunnan
kokouksessa 24.1.2006. Siksi epäilen, että vuokrasopimus on tehty
jälkikäteen. Tontista oli poistettu Kalajoen kaupungin 337 000
euron kiinnitykset. Näin tontti voidaan kiinnittää uudelleen
tontin ostajan toimesta. Kaupunki voi sitten tulevaisuudessa
tarvittaessa taata kiinteistöyhtiön lainoja ja saada vastavakuutena
kiinnityksen tonttiin.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Epäreilua
toimintaa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kaupunginhallitus
asetti 10.1.2005 Meriluontokeskus-/hotellihankkeelle ohjausryhmän.
Ohjausryhmään valittiin kakkien muiden ryhmien edustajia, mutta ei
Pro Kalajoen edustajia. Uusi kaupunginhallitus valittiin kuun
lopulla, joten silloin Pro Kalajoen edustajien jättäminen pois
ohjausryhmästä ei olisi onnistunutkaan.<br />Myöhemmin Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäseniä vaihtui. Tapana on ollut,
että hallituksessa on mukana Kalajoen kaupungin valtuustoryhmien
edustajia. Nyt käytäntö muutettiin. Vapautuvalle paikalle ei
valittukaan Pro Kalajoen edustajaa, vaan Pro Kalajoen paikalle oli
valittu Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Okkonen.</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mitä
maksoi?</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Meriluontokeskuksen
hinnaksi on esitetyn laskelman mukaan muodostunut 2 254 724 euroa.
Hotellin hinta on 5 362 612 euroa, yhdysputken hinta on 337 080
euroa. Koko hankkeen hinta on yhteensä 7 954 416 euroa.<br /><br />TE-keskus
on antanut meriluontokeskukselle investointiavustusta 1 239 000
euroa, mikä on 55 % kustannusarviosta. Kaupungin osuus on 1 013 850
euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt
hotellihankkeeseen investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 %
hyväksytyistä hankekustannuksista.<br /><br />Lisäksi alueelle
rakennettiin biolämpölaitos, minkä kustannusarvio oli 1,3
miljoonaa euroa. Te-keskus myönsi investointiavustusta tähän
hankkeeseen 243 200 euroa.<br /><br />Olen suhtautunut hotellihankkeeseen
tietyllä kriittisyydellä, koska mielestäni kannattavuuslaskelmat
eivät ole tehty realistisiksi. Epäilen, että tulevat vuodet
paljastavat totuuden. Milloin pestään likainen pyykki?<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kilpailun
rajoituslaki</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä
markkina-asema ja Kalajoen kunta omistaa Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:stä 96 %. Määräävän markkina-aseman katsotaan kilpailun
rajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai
elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai
tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema
tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi
hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tai
muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Määräävässä
markkina-asemassa oleva yritys voi käyttää markkina-asemaansa
hyväksi ilman että se menettää heti markkinaosuuttaan
kilpailijoille. Määräävässä markkina-asemassa riittää, että
yritys on kilpailijoihinsa nähden ylivoimainen.<br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Meriluontokeskuksen
ja kylpylähotelli Sanin harjannostajaiset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />13.2.2007
vietettiin Kalajoen Hiekkasärkillä Kylpylähotelli Sanin ja
Meriluontokeskuksen harjannostajaisia. Hanke on informaation mukaan
edennyt aikataulun mukaisesti ja rakennuskokonaisuus valmistuu
kesäkuun alkuun mennessä. Meriluontokeskuksen, hotellin ja
biolämpölaitoksen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 10
miljoonaa euroa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Meriluontokeskus</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Meriluontokeskushankkeeseen
sisältyy Metsähallituksen tutkimus- ja näyttelytilat, luentosali,
keskusvaraamo, kokoustila, monitoiminen kokoustila (Aaltosali),
Kalajoen ammattiopiston Arteman toimistotilat, yritysten
toimistotiloja sekä aula-, tekniset- ja sosiaalitilat ynnä
väestönsuojat. Meriluontokeskus sijoittuu kylpylähotellin kanssa
samaan rakennukseen, josta rakennetaan yhdysputki kylpylä
Sanifaniin. Yhdysputken rakentaminen ei sisälly Meriluontokeskuksen
ja kylpylähotellin hankesisältöön. Yhdysputken
rakentamiskustannuksista vastaa Kalajoen Hiekkasärkät
Oy.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Meriluontokeskuksen
kerrosala on 1383 nelimetriä ja tilavuus 6750 m3 ja sen
kustannusarvio on 2 254 724 euroa. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on
myöntänyt investointiavustusta 1 239 000 euroa. Kalajoen kaupungin
osuus on 1 013 850 euroa. Metsähallituksen ylläpitämän
meriluontokeskuksen näyttelyn yleisenä teemana tulee olemaan
hiekka. Se keskittyy esittelemään Pohjanlahden rannikkoluontoa.
Aihetta esitellään Kalajoen ympäristön luonnonilmiöiden,
eläinten, kasvien ja kulttuurin avulla. Teemoina ovat dyynit,
maankohoaminen, kalastus sekä Siiponjoki. Teemat tuodaan esille
lyhytfilmien, kertomusten ja interaktiivisten sisältöjen avulla.
Kolmikerroksiseen näyttelytilaan rakennetaan erillisiä pyöreitä
tilamoduleja, solmuja. Interaktiivisena sisältöinä toimivat
Internet-sivustot, erilaiset pelit sekä multimedia. Lisäksi
näyttelytilaan tuodaan kalastukseen liittyvää välineistöä.
Näyttelyn suunnitteluprojektin rahoittaa Oulun lääninhallitus.
Kokonaiskustannusarvio on 400 000 euroa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpylähotelli
Sani</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Hotelliin
tulee 72 kahden hengen huonetta. Huoneista 48 on varustettu
lasitetulla parvekkeella, josta avautuu merinäköala. Hotellin
toiminnasta vastaa Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy.
Yrittäjinä toimivat Minna ja Pekka Kamunen. Hotellin kustannusarvio
5 362 612 euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt
Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Oy:lle investointitukea 840
000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista.
Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy:n rahoitukseen
osallistuvat Matkailun Kehitys Nordia Oy, Finnvera Oyj sekä Kauppa-
ja teollisuusministeriö. Kalajoen kaupunki on taannut Kiinteistö Oy
Kalajoen Kylpylähotelli Oy:n
lainan.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urakkatarjoukset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kylpylähotellin
ja Meriluontokeskuksen rakennusurakkakilpailun voitti rakennusliike
Nivat & Fors. Rakennusurakan arvo on 4 767 000 euroa. Muut
kohteet jakautuivat seuraavasti: Elementtitoimitukset v Rajaville Oy
618 000 euroa<br />Putkiurakka Tekmanni Oy 548 800 euroa<br />Ilmanvaihto
Oulun Lämpö ja vesi Oy 395 000 euroa<br />Sähköurakka Sähköliike
Kalajoki Ky:llä 522 158,28 euroa<br />Rakennusautomaatio Fidelix Oy 53
460 euroa<br />Kokonaistavoitehinta on 8 186 000
euroa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harjannostajaiset</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Harjannostajaiset
olivat perinteisen kaavan mukaiset. Kaupungininsinööri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Paavo
Soukka </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esitteli
hanketta ja hanuristi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Harri
Rönn </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">soitti
muutaman kappaleen. Harjannostajaisjoukon mukaan mahtui myös pari
henkilöä, jotka olivat nauttineet muutakin kuin
kansalaisluottamusta. Pöydät kuitenkin pysyivät pystyssä, mutta
osa astioista löysi tiensä lattialle aste. Hernekeitto oli hyvää
ja sitä oli riittävästi.<br /><br />Ministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauri
Pekkarinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">saapui
paikalle kello 16.00 jälkeen. Pekkarisen näkemyksen mukaan hotelli-
ja meriluontokeskus luo edellytyksiä matkailun voimalliseen
kehittämiseen. Metsähallituksen edustajat olivat tyytyväisiä
siitä, että nyt heillä on muista luontokeskuksista poikkeava
kohde. Sinne ei välttämättä tarvitse hankkia asiakkaita, vaan
niitä tulee ikään kuin itsestään hotellin ja kylpylän siivellä.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span>Iso
riski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Tämä
matkailuinvestointi on erittäin suuri riski Kalajoen kaupungille.
Siksi matkailua ja ennen kaikkea toiminnallisuutta lisääviä
kohteita on kehitettävä lisää. Hotelliyrittäjillä on haastava
tehtävä edessään. Miten käyttöaste saadaan riittävän
korkeaksi? Hotellihanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn usean
vuoden ajan. Valitettavasti kaikki kannattavuuslaskelmat eivät ole
riittävän huolellisesti laadittuja. Kahden kolmen vuoden kuluttua
näemme miten on mennyt.<br /><br />Itse olen suhtautunut hankkeeseen
tietyllä varauksella, koska minun mielestäni monet asiat perustuvat
liiaksi toiveiden ja haaveiden varaan. Tosiasia kuitenkin on se, että
Hiekkasärkille nousee hotelli ja me seuraamme mielenkiinnolla miten
toiminta käynnistyy. Hotelli tarvitsee tuekseen toiminnallisia
kohteita, hiihtotunnelia ja beachhallikokonaisuutta. Lisäksi on
kaavoitettava lisää alueita. Hotelli- ja meriluontokeskus tulevat
vaikuttamaan myönteisesti Kalajoen matkailun kehittymiseen. Kaavaan
on varattu rakennusoikeutta Hiekkasärkkien ydinalueelle 66 500
kerrosalaneliötä.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">JukuJukumaasta
Jukuparkki</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kaupunginhallitus on 18.2.2008 päättänyt 42§ esittää
kaupunginvaltuustolle, että Kalajoen kaupungin omistaman
JukuJukumaan noin neljän hehtaarin alue vuokrataan Jukupark Oy:lle
pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mikä ulottuu vuoteen 2022.
Samalla esitetään 41 § hyväksyttäväksi yhteistyösopimus.
Kaupunginvaltuusto päätti asiasta 26.02.2008.<br /><br />Netissä
julkaistun kaupunginhallituksen virallisen ja tarkastetun pöytäkirjan
mukaan kaupunginhallitus käsitteli 18.2.2008 kauppakeskuksen
konseptisuunnittelijan valintaa 41 §:ssä ja 42 §:ssä
käyttösuunnitelmia vuonna 2008. Netissä julkaistun
kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan Jukujukumaan vuokrausta
Jukupark Oy:lle ja yhteistoimintasopimusta ei ole käsitelty
kokouksessa lainkaan.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yksityistäminen
jatkuu</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
Hiekkasärkät Oy on luopunut osasta liiketoimistaan yksityisten
hyväksi. Ensin luovuttiin tanssipaikka Merisärkästä, kun se
myytiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Laitalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">omistamalle
yritykselle. Tanssipaikka Merisärkästä on sen jälkeen kehittynyt
maakunnan suurin ja vilkkain tanssipaikka.<br /><br />Seuraavaksi
yksityistämisvuorossa oli entisen matkailuhotellin
ravintolatoiminnot. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aulis
Yppärilän </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hanna
Saaren vuokraama </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ravintola
Dyyni aloitti matkailuhotellin tiloissa toimintansa vuokralaisena.
Vuokrasopimus on tehty vuoteen 2015 saakka.<br /><br />Suomen suosituin
leirintäalue, Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue, myytiin
Kalajoen Etelänkylän jakokunnan ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Laitalan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> omistamalle
yritykselle. Leirintäalueen kehittäminen sai näin voimakkaan
sysäyksen uusilla mittavilla investoinneilla.<br />Yksityistämisen
jatkuu nyt huvipuisto JukuJukumaan yksityistämisellä.
Yksityistäminen on Kalajoen päättäjien tahto. Päättäjät
katsoivat, ettei tällainen liiketoiminta kuulu kaupungille, vaikka
niin sanotut johtavat poliitikot ovatkin Hiekkasärkät Oy:n
hallituksessa.<br /><br />Kalajoen valtuustoryhmille suljettujen ovien
takana pidetyssä informaatiotilaisuudessa 18.2.2008 Jukupark Oy:n
edustajat kertoivat investoivansa alueelle ensimmäisenä vuotena 1,5
miljoonalla eurolla ja viiden vuoden kuluessa 2,5 miljoonalla
eurolla. Kävijätavoite ensimmäisenä vuonna on 50 000 kävijää.
Liikevaihtotavoite on miljoona euroa. Markkinointiin käytetään 100
000 euroa Vesipuiston investoinnit käynnistyvät toukokuussa ja ne
on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuun ensimmäiseen päivään
mennessä. Ensimmäiseksi investoidaan suuret vesiliukumäet, joita
on seitsemän. Vesipuisto työllistää kesän aikana 30-40 henkilöä.
Jukupark Oy tekee tiivistä yhteistyötä Kalajoen Hiekkasärkät Oy
ja muiden yritysten kanssa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy pelastetaan jälleen</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma
yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina
26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä.
Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja
aikaisemmin historiansa aikana.<br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pelastava
kiinteistökauppa</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin kuten monesti muuten ostajana ja
myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue
ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin
budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppaa
tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa? Miksei
kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla
halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy
konkurssilta?<br /><br />Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen
kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:ltä.<br /><br />Esityslistassa
lukee:<br />Kaupunginhallitus<br />18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n
liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan
toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen
supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi.
Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että
Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille
seuraavasti;<br />1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha),
rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen
ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa
(kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja
maapohjan osuus 1.152.000 euroa)<br />2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha)
= 5.886 euroa<br />Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta
Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin
sekä koskiin,<br />3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034
euroa<br />Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti
luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen
Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.<br />Yhteensä = 1.512.920
euroa<br />Maanmittausteknikko: kaupunginhallitus esittää
valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen
(Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne
RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä
RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä
(karttaliite 1:2000). Kauppahinta on
miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä<br />(1.512.920,00)
euroa.<br />Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy
maanmittausteknikon esityksen.<br />ja esittää lisäksi, että
valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron
investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että
valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa
lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa
sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se
harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille
edullisemmaksi.<br />Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.<br />Tapani Ojala
ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian
käsittelyn ajaksi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Konkurssilta
pelastaminen</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n liiketoiminnat on yksityistetty ja jäljelle on
jäänyt vain vuokralaisena toimiminen Kalajoen kaupungin omistamassa
kylpylä-ja uimahallikiinteistössä. Samalla yhtiön
toimitusjohtajan työt ovat vähentyneet siinä määrin, että
tehtävää voidaan verrata kesällä opettajan ja talvella
sisävesilaivan kapteenin tehtävään.<br /><br />Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:llä on velkaa reilusti yli 2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
tulot eivät riitä velkojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun.
Siksi on myytävä omaisuutta, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja
konkurssi välttää. Kun Kalajoen kaupunki ostaa Hiekkasärkät
Oy:lta takaisin maa-alueet, jotka se aikanaan lähes lahjoitti
yhtiölle, niin Hiekkasärkät Oy:n konkurssi voidaan
välttää.<br /><br />Kalajoen matkailun värikkäät vaiheet ja alati
muuttuvat yrityskuviot saattavat sekoittaa monen valtuutetunkin
ajatuksenjuoksua. Miten matkailuasiat todellisuudessa ovat? Millaisia
yrityksiä siellä toimii ja miten ne toimivat?</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Yhteenveto
matkailuyrityksistä ja niiden liikesuhteista</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä yli 90 prosenttia.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Kalajoen
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Ojala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Yhtiön hallituksen jäsenenä on Kalajoen valtuuston puheenjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raili
Myllylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole kovin paljon tulonmuodostusta,
mutta sillä on velkaa reilusti yli kaksi miljoonaa euroa. Velkojen 2
077 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.<br /><br />Kalajoen
Hiekkasärkät Oy omistaa 80 prosenttia Kiinteistöyhtiö Kalajoen
kylpylähotelli Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa hotellia
pyörittävä yritys Kalajoen kylpylähotelli Sani Oy, jossa
omistajina ovat 1/3 osalla </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Minna
Kamunen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
1/3 osalla </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Kamunen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
1/3 kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli
Oy:n osakepääoma on 400 000 euroa. Yhtiöllä on lainaa
kohtuullisesti ja 1 350 000 eurossa on Kalajoen kaupungin
takaus.<br /><br />Ennen nimenmuutosta Kiinteistöyhtiö Kalajoen
kylpylähotelli Oy:n nimi oli Kalajoki Stocking Estate Oy. Tämän
yrityksen nimi oli aikaisemmin Paratiisikylpylä Oy. Yritys jäi
paperiyhtiöksi, kun Kalajoen silloinen kunta otti vastattavakseen
Paratiisikylpylän 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat ja
pelasti näin kylpyläyhtiön ja sen emoyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n konkurssilta. Nykyisin Kalajoen kaupunki omistaa
kylpyläkiinteistön ja uimahallin, joissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy
toimii vuokralaisena ja maksaa tilojen käytöstä nimellistä
vuokraa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy kerää tästä liiketoiminnasta
tuotot ja Kalajoen kaupunki maksaa kiinteät ja muut kulut. Liikeidea
on tältä osin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kannalta ajateltuna
erinomainen. Muussa mielessä nurinkurinen.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy on vuokrannut Kalajoen kaupungilta JukuJukumaan
alueen ja on maksanut siitä vuokraa vuodessa 1000 euroa. Kalajoen
kaupunki on vuokraamassa Jukujukumaan aluetta Jukupark Oy:lle, mutta
vuokratulot menevät Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on
perustuslain 6 §:n vastainen, koska menettely asettaa muu
kalajokiset yritykset eriarvoiseen asemaan. Olen aivan varma, että
moni kalajokinen yritys olisi valmis vastaanottamaan Kalajoen
kaupungin maa-alueita lähes ilmaiseksi ja vuokraamaan alueet
edelleen ottaen tällaisesta vuokratulot itselleen.<br /><br />Kalajoen
Hiekkasärkät Oy omistaa Kalajoen matkailuhotellin, jossa
vuokralaisena on ravintola Dyyni, jonka vuokralaisina ovat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hanna
Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aulis
Yppärilä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015. Liiketoimintojen uudelleen
järjestely -esityksen mukaan maa-alue ja kiinteistö siirtyvät
Kalajoen kaupungille. Dyynin maksamat vuokratulot kuuluvat
luonnollisesti silloin Kalajoen kaupungille, eikä Hiekkasärkät
Oy:lle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuokratulot menevät
edelleen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, vaikka Kalajoen kaupunki
omistaa maa-alueet ja kiinteistöt. Näin voidaan turvata johtaville
luottamushenkilöille hallituspaikat ja julkisuudessa esiintyminen,
kun he ovat kunnallisessa matkailuyhtiössä hallituksen jäseniä.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjoitin
yleisönosastokirjoituksen, jossa vaadin Kalajoen silloiselta
kunnanjohtajalta Torsti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalliokoskelta
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">julkista
selvitystä Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemukseen.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minun
oikeustajuni mukaan kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoskea </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollilaa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
hakemuksen arkkitehtiä biologi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Laukkasta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
syytä epäillä rikoksesta, kun he olivat väärillä tiedoilla
hakeneet tätä rahoitusta EU:lta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katso
tarkemmin päiväkirjani kohdasta "Menettikö Kallan karit
itsehallintonsa?"</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14">http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14</a>
</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnanviraston
henkilökunnan mukaan kun kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
lukenut lehteä, jossa yleisönosastokirjoitukseni oli ollut, niin
hän oli kertojan mukaan kironnut raskaasti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Ahoa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
vastannut minulle, mutta nosti syytteen herjauksesta koskien erästä
toista lehtikirjoitusta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Onnistunut
sponsorointi</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
Sport-lehdessä kirjoitin onnistuneesta sponsoroinnista. Lehden
päätoimittaja oli lisännyt kirjoitukseni alkuun seuraavan
lauseen:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Hiihtosponsorin
ajankohtaisen puheenvuoron kirjoittaa PR-talojen toimitusjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Hän oli Kalajoen kunnallisvaalien 1990 ylivoimainen ääniharava.
Hänen oikeaan osuneet ennakkoarvionsa Hiekkasärkät Oy:n
kehityksestä ovat osaltaan luoneet Kalajoen oloissa poikkeuksellisen
kansansuosion ja arvostuksen.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjoitin
lehdessä PR-talojen sponsoroinnista ja PR-teamin mahdollisuudesta
eli alueen huippuhiihtäjien kokoamisesta yhden seuran alaisuuteen
omaksi hiihto-teamiksi. Kerroin kirjoituksessani suurista
sopimuksista ja PR-talojen menestyksestä. Kirjoitin myös siitä,
että konkurssiin ajettu Santaholman Saha olisi voitu käynnistää,
mutta Kalajoen kunta esti toimillaan sahakaupan. Näin menetettiin
merkittävä määrä työpaikkoja.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Otin
esille myös Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnan.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjoitin
sanatarkasti näin:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Matkailun
edellytykset ovat Kalajoella erinomaiset. Myös Hiekkasärkät Oy:lle
luotiin parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Matkailuhotelli
ostettiin Suomen valtiolta 600 000 markalla. Leirintäalue
lahjoitettiin Hiekkasärkät Oy:lle . Paratiisikylpylä Oy
pelastettiin konkurssilta ostamalla kylpylä Kalajoen kunnalle.
JukuJukumaan idea varastettiin. Hiekkasärkät Oy maksaa
JukuJukumaasta vain 12 000 markkaa vuodessa vuokraa ja eikä
penniäkään kylpylä Sanifanista. Hiekkasärkät Oy on
konkurssikypsä ja sillä on velkaa yli 20 miljoonaa markkaa. Kunnan
vastuulla on matkailuvelkoja noin 50 miljoonaa markkaa, joista on
maksettu jo kymmenen vuotta korkeaa korkoa. Kalajoen kunnan
ylivoimaisena ääniharavana vaadin kirjoituksessani asioiden
perinpohjaista selvittämistä Hiekkasärkät Oy:n ja
Paratiisikylpylä Oy:n osalta.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjoituksessa
en maininnut kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">nimeä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tästä
kirjoituksesta minut haastettiin Ylivieskan käräjäoikeuteen
herjauksesta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lehden
päätoimittajaa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lauri
Järvistä </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
haastettu. Tämä osoittaa sen, että toimenpide oli
tarkoitushakuinen, vain minua koskeva. Syyttäjänä asiassa
toimi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sulo
Heiskari</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jolla oli tarvetta saada mustata mainettani suuren yleisön silmissä,
sillä hän oli PR-talojen konkurssivyyhden rikoksissa mukana
kurkkuaan myöden. Asiassa ei suoritettu rikostutkintaa lainkaan,
sillä kun vein vastineeni asian tutkinnassa Ylivieskan poliisille
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Raimo
Ollilalle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
niin hän sanoi minulle ennen kuin oli edes toimittamaani aineistoa
vastaanottanut, että kysymyksessä on selvä herjaus.
Oikeuskäsittelyssä kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asianajajana
toimi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Takala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Minut tuomittiin Ylivieskan käräjäoikeudessa laamanni
Kuurinmaa-Myllyniemen toimesta kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
herjauksesta. Syyttäjä Sulo Heiskari ei ilmoittanut olevansa
esteellinen asiassa.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ideoiden
varastaminen?</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">varmaan
ajatteli, että hyökkäys on paras puolustus. Siksi, etteivät hänen
laittomiksi ja suorastaan rikollisiksi toimiksi epäiltävät
toimensa tulisi päivänvaloon. Kalajoen kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimi
samanaikaisesti kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen
puheenjohtajana eli istui kahdella tuolilla yhtä aikaa. Esteellisyys
oli kiistatonta monien asioiden valmistelussa ja esittelyssä. On
syytä epäillä myös virka-aseman väärinkäyttöä, koska
ideoitamme jostain syystä joutui kilpailijoiden toteutettavaksi.
Tämä kilpailija oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen
puheenjohtajana kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> toimi.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tupa edelläkävijänä</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tuvan isännän </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa
suunnittelimme projektin Satumaa Oy. Idean toteuttamiseen tarvittiin
Allanin maiden lisäksi Kalajoen kunnalta suikale maata vuokralle.
Teimme kunnalla anomuksen 20.8.1984 (Khall 519 §) ja jouduimme
tekemään selvityksen, mihin aiomme käyttää maa-aluetta. Kunta ei
vuokrannut lisämaata, mutta Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka
hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
toteutti meidän ideamme JukuJukumaa-nimisenä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulalta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kumppaneineen
estettiin myös Tapioland Oy:n hanke ja jälleen idea varastettiin ja
toteutettiin Kylpylä Sanifanina. Olimme anoneet kunnan takausta
21.11.1988 (Khall 530 §) Tapioland Oy:n toteuttamiseen ja näin idea
meni kunnanjohtajan tietoisuuteen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy alkoi
toteuttaa meidän ideaamme. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula k</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">irjoitti
Kalajoen yrittäjäjärjestölle 13.1989 kirjeen, jossa hän toteaa
näin:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Olen
toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 lähtien. Yrittäjänä
olemiseen on kulunut ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä
yrityksille, mutta ei itse toimi yrityksien kilpailijana. Muutaman
viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin. Pitäisi
selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja
varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen
johdossa. Kunta otti Satumaa-idean omiin nimiinsä, mikä sinänsä
on hyvä asia ja osoittaa, että idea toimii.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samassa
kirjeessä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjoittaa
myös Tapioland Oy:stä näin:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Olemme
tutustuneet trooppisiin vesielementteihin eri puolella Eurooppaa ja
nyt olemme toteuttamassa niitä. Syksyllä vähän ennen
julkistamisvaihetta saimme vihiä siitä, että Kalajoen Hiekkasärkät
Oy suunnittelee samanlaista hanketta. Ihmettelemme mistä idea on
vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä kysymään
toteuttamisneuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja.
Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät
Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta. Eräät kunnan edustajat mm.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
sanonut, ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa
ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn
ideasta”.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Voimakas
panostus kunnalliseen matkailuun</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanjohtaja oli aloittanut voimakkaan kunnallisen matkailun
kehittämisen.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minulla
oli Suomen suosituimmalla leirintäalueella leiribaari kunnalta
vuokralla. Maksoin vuokravastinetta noin 2500 silloista markkaa
päivässä. Nykyrahassa se oli noin 700 euroa päivässä.
Työllistin kesäkuukausina noin 30 henkilöä. Torsti Kalliokosken
piti saada minut ja yritykseni pois leirintäalueelta. Syynä voidaan
pitää ilmeisesti menestystäni ja kalajokista kateutta.
Kunnanjohtaja keksi keinon häätööni. Koko leirintäalueen
kunnallinen omaisuus lahjoitettiin eli annettiin
apportio-omaisuutena Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Yhtiölle, jonka
hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy päätti nostaa osakepääomaansa ja ilmoitti
sijoitusmuistiossaan 14.10.1989, että sijoitus Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n on varma ja tuottoisa sekä osakeanti dynaaminen. Se tarkoitti
vähintään 10 % vuodessa. Sijoitusmuistio ohjasi sijoittajia
tietoisesti harhaan. Mielestäni se on arvopaperilain vastaista
toimintaa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aikaisemmin
Kalajoen kunta oli myynyt 15.10.1982 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle
matkailuhotellin tontteineen 675 000 markalla.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kylpyläyhtiölle takaus</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy perusti tytäryhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä
Oy:n, jonka se omisti 100-prosenttisesti. Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:stä Kalajoen kunta omisti 96 %. Paratiisikylpylä Oy:n
toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoen kaupunginhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle, että
Kalajoen kunta myöntää Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:lle takauksen
kylpylän rakentamiseksi. Takauksen vastavakuudet olivat
erikoisia.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuusto
käsittelyssä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Manninen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vastustivat
takauksen myöntämistä. Erkki Aho jätti valtuustonkokouksessa
28.9.1989 eriävän mielipiteen, jossa hän totesi
seuraavaa:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Kalajoen
kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä
Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole riittäviä
kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä
riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset
ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suuren
lainan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski. Edellytän, että
Kalajoen matkailusta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa
määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja
tavoitteet aikatauluineen. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen
kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan hallitseva rooli johtavat
epätyydyttävään lopputulokseen.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin
32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia.
Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty
hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi:
Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti
kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista
kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen
vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen
kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole
mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että
valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span>Vaadin
erityistilintarkastusta</span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaadin
Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän
kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta
eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen
KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon:
”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993
yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain
13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka
toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön
omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.”
Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki
ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin
kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli
tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä
todellisuutta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Osakepääoman
laskeminen</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan
omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus
muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti korottaa 4.6.1997 7 § yhtiön
pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan.
Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa
14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla
tappioiden kattamiseksi.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näin
Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat
2 miljoonaa markkaa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">On
aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa
tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden
pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpylä
kunnalle</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin
välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän..
Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa
olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä
vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin
tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja
sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan
markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan
tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi
markaksi.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mielestäni
minulla oli Kalajoen kunnanvaltuuston ylivoimaisena ääniharava
oikeus kyseenalaistaa investointien järkevyys. Olinhan toiminut
liikealalla koko elämäni ja toiminut mm. johtajien kouluttajana
Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulussa. Olin ennakoinut taloudelliset
asiat oikein, mutta jouduin kärsimään rikolliseksi epäiltävän
vastapuolen toimista vääristä oikeuden päätöksistä, mitkä oli
saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minä,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">olen
joutunut olemaan velkavankeudessa, koska </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asianajajan
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Takalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">palkkiot
on maksettu oikeusturvavakuutuksen perusteella. Näitä maksuja on
peritty minulta jo kohta kymmenen vuotta. Minun mielestäni ne on
saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla. Näin minulta on
estetty normaali eläminen. En ole voinut tehdä töitä,
vastaanottaa palkkaa ja minulta estettiin myös työttömyyskorvausten
saanti. Onko estäminen ollut rikoslaissa esiintyvää toimintaa,
siitä voi olla melkein varma.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämä
on oikeusvaltio Suomi.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tupa edelläkävijänä</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tapion
Tuvan isännän </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa
suunnittelimme projektin Satumaa Oy. Idean toteuttamiseen tarvittiin
Allanin maiden lisäksi Kalajoen kunnalta suikale maata vuokralle.
Teimme kunnalla anomuksen 20.8.1984 (Khall 519 §) ja jouduimme
tekemään selvityksen, mihin aiomme käyttää maa-aluetta. Kunta ei
vuokrannut lisämaata, mutta Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka
hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
toteutti meidän ideamme JukuJukumaa-nimisenä.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkulalta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kumppaneineen
estettiin myös Tapioland Oy:n hanke ja jälleen idea varastettiin ja
toteutettiin Kylpylä Sanifanina. Olimme anoneet kunnan takausta
21.11.1988 (Khall 530 §) Tapioland Oy:n toteuttamiseen ja näin idea
meni kunnanjohtajan tietoisuuteen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy alkoi
toteuttaa meidän ideaamme. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula k</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">irjoitti
Kalajoen yrittäjäjärjestölle 13.1989 kirjeen, jossa hän toteaa
näin:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Olen
toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 lähtien. Yrittäjänä
olemiseen on kulunut ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä
yrityksille, mutta ei itse toimi yrityksien kilpailijana. Muutaman
viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin. Pitäisi
selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja
varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen
johdossa. Kunta otti Satumaa-idean omiin nimiinsä, mikä sinänsä
on hyvä asia ja osoittaa, että idea toimii.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samassa
kirjeessä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Seikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjoittaa
myös Tapioland Oy:stä näin:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Olemme
tutustuneet trooppisiin vesielementteihin eri puolella Eurooppaa ja
nyt olemme toteuttamassa niitä. Syksyllä vähän ennen
julkistamisvaihetta saimme vihiä siitä, että Kalajoen Hiekkasärkät
Oy suunnittelee samanlaista hanketta. Ihmettelemme mistä idea on
vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä kysymään
toteuttamisneuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja.
Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät
Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta. Eräät kunnan edustajat mm.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Nevalainen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
sanonut, ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa
ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn
ideasta”.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Voimakas
panostus kunnalliseen matkailuun</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanjohtaja oli aloittanut voimakkaan kunnallisen matkailun
kehittämisen.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minulla
oli Suomen suosituimmalla leirintäalueella leiribaari kunnalta
vuokralla. Maksoin vuokravastinetta noin 2500 silloista markkaa
päivässä. Nykyrahassa se oli noin 700 euroa päivässä.
Työllistin kesäkuukausina noin 30 henkilöä. Torsti Kalliokosken
piti saada minut ja yritykseni pois leirintäalueelta. Syynä voidaan
pitää ilmeisesti menestystäni ja kalajokista kateutta.
Kunnanjohtaja keksi keinon häätööni. Koko leirintäalueen
kunnallinen omaisuus lahjoitettiin eli annettiin
apportio-omaisuutena Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Yhtiölle, jonka
hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy päätti nostaa osakepääomaansa ja ilmoitti
sijoitusmuistiossaan 14.10.1989, että sijoitus Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n on varma ja tuottoisa sekä osakeanti dynaaminen. Se tarkoitti
vähintään 10 % vuodessa. Sijoitusmuistio ohjasi sijoittajia
tietoisesti harhaan. Mielestäni se on arvopaperilain vastaista
toimintaa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aikaisemmin
Kalajoen kunta oli myynyt 15.10.1982 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle
matkailuhotellin tontteineen 675 000 markalla.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kylpyläyhtiölle takaus</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy perusti tytäryhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä
Oy:n, jonka se omisti 100-prosenttisesti. Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:stä Kalajoen kunta omisti 96 %. Paratiisikylpylä Oy:n
toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoen kaupunginhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle, että
Kalajoen kunta myöntää Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:lle takauksen
kylpylän rakentamiseksi. Takauksen vastavakuudet olivat
erikoisia.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtuusto
käsittelyssä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Manninen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vastustivat
takauksen myöntämistä. Erkki Aho jätti valtuustonkokouksessa
28.9.1989 eriävän mielipiteen, jossa hän totesi
seuraavaa:</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Kalajoen
kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä
Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole riittäviä
kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä
riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset
ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suuren
lainan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski. Edellytän, että
Kalajoen matkailusta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa
määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja
tavoitteet aikatauluineen. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen
kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan hallitseva rooli johtavat
epätyydyttävään lopputulokseen.”</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin
32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia.
Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty
hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi:
Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti
kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista
kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen
vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen
kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole
mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että
valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span>Vaadin
erityistilintarkastusta</span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vaadin
Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän
kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta
eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen
KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon:
”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993
yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain
13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka
toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön
omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.”
Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki
ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin
kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli
tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä
todellisuutta.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Osakepääoman
laskeminen</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan
omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus
muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti korottaa 4.6.1997 7 § yhtiön
pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan.
Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa
14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla
tappioiden kattamiseksi.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näin
Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat
2 miljoonaa markkaa.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">On
aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa
tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden
pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kylpylä
kunnalle</span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin
välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän..
Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa
olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä
vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin
tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja
sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan
markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan
tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi
markaksi.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mielestäni
minulla oli Kalajoen kunnanvaltuuston ylivoimaisena ääniharava
oikeus kyseenalaistaa investointien järkevyys. Olinhan toiminut
liikealalla koko elämäni ja toiminut mm. johtajien kouluttajana
Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulussa. Olin ennakoinut taloudelliset
asiat oikein, mutta jouduin kärsimään rikolliseksi epäiltävän
vastapuolen toimista vääristä oikeuden päätöksistä, mitkä oli
saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Minä,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">olen
joutunut olemaan velkavankeudessa, koska </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asianajajan
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tapani
Takalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">palkkiot
on maksettu oikeusturvavakuutuksen perusteella. Näitä maksuja on
peritty minulta jo kohta kymmenen vuotta. Minun mielestäni ne on
saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla. Näin minulta on
estetty normaali eläminen. En ole voinut tehdä töitä,
vastaanottaa palkkaa ja minulta estettiin myös työttömyyskorvausten
saanti. Onko estäminen ollut rikoslaissa esiintyvää toimintaa,
siitä voi olla melkein varma.</span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämä
on oikeusvaltio Suomi.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Merta ja hiekkaa -
Kalajoen kuntavideo 1986</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo&t=1098s">https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo&t=1098s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Junkkarit Hockey Team -
inserttejä 90-luvulta</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E-IzT55uapg&t=5s">https://www.youtube.com/watch?v=E-IzT55uapg&t=5s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">Marinanalueen ja Rantakallan alueen viimeaikaiset investoinnit ja niihin liittyvät asiat puuttuvat tästä esityksestä toistaiseksi.</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p>
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-85916296687428658212023-05-11T14:35:00.002+03:002023-05-20T05:23:12.143+03:00Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia osa 1<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBobseKpSRzeO9iQ4HH6ukY-yhdbb_wCqhk2pJAyhPFM6edBaUUYNERQXFugv0dkcjMW93aUvCm8cTyIN-g0SJtrq40MTrtDrVy6UJWeR0HCRDQm4eJCWXjBIdIooA7C6lx-TW8bAFeUCoryKtONVGaeqJ0UXyF7_5nEsW3MGf1Gj1ikNwdT5ifejpiA/s1494/Hilma%20Rahja.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1494" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBobseKpSRzeO9iQ4HH6ukY-yhdbb_wCqhk2pJAyhPFM6edBaUUYNERQXFugv0dkcjMW93aUvCm8cTyIN-g0SJtrq40MTrtDrVy6UJWeR0HCRDQm4eJCWXjBIdIooA7C6lx-TW8bAFeUCoryKtONVGaeqJ0UXyF7_5nEsW3MGf1Gj1ikNwdT5ifejpiA/w379-h304/Hilma%20Rahja.jpg" width="379" /></a></div><br /><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Hilma ja Hilman hotelli. Muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola.</b></span></p>
<p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQgBmcjNXduaZiIXWlU4Y5dzJvtDgkyXQw5ggE4dxhEkF5Vvts0NO4g1XlN2C4ifXCLEDdl2ftGDS0y1G3d738sk2NR22o4ChNLIWBg5VvxvgBUTR8zMS8bQGlJHmcTq2_zIO_ArFOiSfG/s1600/kalajoki_keskusvaraamo-+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="182" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQgBmcjNXduaZiIXWlU4Y5dzJvtDgkyXQw5ggE4dxhEkF5Vvts0NO4g1XlN2C4ifXCLEDdl2ftGDS0y1G3d738sk2NR22o4ChNLIWBg5VvxvgBUTR8zMS8bQGlJHmcTq2_zIO_ArFOiSfG/w420-h182/kalajoki_keskusvaraamo-+1.jpg" width="420" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: medium;">Auringonlasku Hiekkasärkillä</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kalajoki on
kirjaimellisesti syntynyt merestä. Se vapautui vesi- massojen alta
kivikauden loppupuolella ja maan kohoaminen jatkuu yhä. Alueen
ensimmäiset asukkaat olivat saamelaisia, jotka asuttivat Kalajokea
1300-luvulle asti. Myöhemmin satakuntalaiset ja hämäläiset
löysivät alueen ja ottivat sen eräalueekseen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vakituisempi asutus sai
alkunsa kun muutama rohkea metsänkävijä asettui pysyvästi asumaan
Kalajoen suulle. Pikkuhiljaa alueelle rakentui tiiviitä
kyläyhteisöjä, kuten Pohjankylä ja Eteläkylä. Paikallinen
väestö eli pääsääntöisesti merestä, vaikka myös maanviljelyä
harjoitettiin. Kalastus ja hylkeenpyynti säilyivät kuitenkin
pitkään tärkeimpinä elinkeinoina. 1400-luvulla merestä kohonnut
Maakalla muodostui tärkeäksi kalastustukikohdaksi, jonne
rakennettiin aikojen kuluessa kymmeniä kalamajoja.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">1600-luvulla Kalajoki eli
hitaan kasvun kautta. Katovuodet ja sota-ajat olivat ankaria
paikalliselle väestölle. Isovihan jälkeen asukasmäärä alkoi
kuitenkin kasvaa ja asutuskin levisi laajemmalle. Edullinen sijainti
Perämeren rannalla johti siihen, että Kokkolan rikkaat porvarit
alkoivat järjestää markkinoita Kalajoella. Plassin
markkina-paikasta tulikin nopeasti yksi lähialueen tärkeimmistä
kauppa-paikoista. 1800-luvulla Kalajoki oli jo tunnettu
monipuolisesta pienteollisuudestaan. Pitäjässä valmistettiin muun
muassa kuuluja messinkiesineitä, kelloja ja aseita. Myös
tervanpoltto oli tärkeä elinkeino.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Hiekkasärkkien
synnystä kiertää monta tarinaa. Varmasti tiedetään kuitenkin,
että alun perin Tuomipakkoina tunnettu alue oli paikallisen väestön
suosiossa jo 1800-luvun lopulla. Pakoille kokoonnuttiin alkukeväästä
nauttimaan tuomien kukinnasta ja erityisesti viettämään
juhannusta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien
historiikki</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Dyynien
syntymisen edellytyksenä ovat kulkeutumiseen sopiva hiekka,
riittävän kuiva ilmasto ja riittävän voimakkaat tuulet.
Kasaantumista edesauttaa rantavehnä. Hiekkasärkkien syntyyn ovat
vaikuttaneet maankohoaminen, vallitseva tuulen suunta ja aallokko.
Nykyisen Hiekkasärkkien alueen lentohietikon syntymisen syynä on
arveltu olleen 1800-luvun puolivälin rajut metsänhakkuut, jotka
käynnistivät herkillä hiekkakankailla hietikon liikkeellelähdön.
Hiekka peitti sisämaan metsikön alleen ja kerrostui metrien
paksuisiksi kerroksiksi. Alueella on myös riehunut 1830-luvulla
metsäpalo. Vuoden 1869 isojakokartan mukaan metsää oli tuhoutunut
tulipalossa myös laajoilta alueilta nykyisten raviradan ja myöhemmin
Jukuparkin tienoilta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien synty</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIZY5qvRApzsScBLyJw-_EHVgw2ZC2o2GWbOmXsKTEbFdb_mugnCDdtZu3fDBgthVprpvItV04LUBDdTBvcSIdEgeEphofsE8bqsvjZ4bxzCjanFiojMx6eQw-hCZZWjo6ZJd7OOg_cxK9/s1600/Hiekkasarkat+4.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="272" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIZY5qvRApzsScBLyJw-_EHVgw2ZC2o2GWbOmXsKTEbFdb_mugnCDdtZu3fDBgthVprpvItV04LUBDdTBvcSIdEgeEphofsE8bqsvjZ4bxzCjanFiojMx6eQw-hCZZWjo6ZJd7OOg_cxK9/w430-h272/Hiekkasarkat+4.jpg" width="430" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8C0-4Fd3_tDOFNQf8iih2aMbV09hpOIEWIuP4e08R4KRhCcDUCGRh74MX89WnolkX1nj20VqvHJ5JUpoogHE-xLTGlJr2cMJeJZPaa550B0uwqA_UlBDhMEw-lL31zfaKbgx2yWk2s2t9/s960/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="275" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8C0-4Fd3_tDOFNQf8iih2aMbV09hpOIEWIuP4e08R4KRhCcDUCGRh74MX89WnolkX1nj20VqvHJ5JUpoogHE-xLTGlJr2cMJeJZPaa550B0uwqA_UlBDhMEw-lL31zfaKbgx2yWk2s2t9/w407-h275/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+1.jpg" width="407" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqrHgRg84n1OkpNuIAy28eIJducG8Zf4dZU36jTU-RBqU1Vltx3IP11lxZjcfHLOEuzL_xhChLIIZpSYJP3MiP_ph4bK27z4oqMoeX4E9zu03tyyA7z-pG6EvwxshQI8cbwdi4OYKZAV-1/s1280/Hiekkasark%25C3%25A4t+3.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="260" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqrHgRg84n1OkpNuIAy28eIJducG8Zf4dZU36jTU-RBqU1Vltx3IP11lxZjcfHLOEuzL_xhChLIIZpSYJP3MiP_ph4bK27z4oqMoeX4E9zu03tyyA7z-pG6EvwxshQI8cbwdi4OYKZAV-1/w414-h260/Hiekkasark%25C3%25A4t+3.jpg" width="414" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgut2dsN69YRcqami0N78jcB4EhcHQPPbyu-DBEYPzCMTkSyilD9gcUT1vQHTSTSwBO63zZAGJ5v-93dDXBdHgn6dQlg53oiYTv1wffnXjWCqWaHWh24i5_mG4EcbWgKt42aHH580ANZe5p/s1280/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="265" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgut2dsN69YRcqami0N78jcB4EhcHQPPbyu-DBEYPzCMTkSyilD9gcUT1vQHTSTSwBO63zZAGJ5v-93dDXBdHgn6dQlg53oiYTv1wffnXjWCqWaHWh24i5_mG4EcbWgKt42aHH580ANZe5p/w413-h265/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+2.jpg" width="413" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Hiekkasärkillä
on pitkä matkailuhistoria. Puitteet matkailulle loivat meri ja
laajat hiekkarannat. Kalajoen lentohietikko on yksi Suomen
edustavimpia. Avoimen rannan osalta hiekkadyynialuetta on 120 ha.
Kaikkiaan lentohietikkoalueita on alueella lähes kymmenen kertaa
enemmän, suurinta osaa siitä peittää kuitenkin metsä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien ydinalue
käsittää noin kolme kilometriä pitkän ja puolisen kilometriä
leveän rannalta poispäin kohoavan lentohietikon, jota sisämaan
puolella rajaa jopa 20 metrin korkeuteen kohoava kulkudyyni.
Kulkudyynin eteneminen on ollut nopeaa, noin 200 metriä runsaassa
sadassa vuodessa. Nopeimmin dyyni on edennyt alueilla, joilla
ihmisten liikkuminen on estänyt hiekkaa sitovan kasvillisuuden
kehittymisen.<br />Nykyisin dyynin eteneminen on lähes pysähtynyt ja
se verhoutuu hitaasti kasvipeitteeseen. Hiekkasärkillä noin 300-500
vuotta sitten rannan tuntumaan kehittyneestä dyyniketjusta ovat
muistoina Herrain- ja Tuomipakat.</span></p>
<p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0pafqQsfOpdGeI17oLzNOddmaZZYxFo9zc0re8Mw3w6tRL-Vdz6IVYyN3DGFql2BqOEWifO-tu2lW2OiIOaOXjRV1vW-uL1UpuhHi2LGO8t4GgyxVR2xOFg5c_dNvX0fcSO5e5a_vCbQK/s640/hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="361" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0pafqQsfOpdGeI17oLzNOddmaZZYxFo9zc0re8Mw3w6tRL-Vdz6IVYyN3DGFql2BqOEWifO-tu2lW2OiIOaOXjRV1vW-uL1UpuhHi2LGO8t4GgyxVR2xOFg5c_dNvX0fcSO5e5a_vCbQK/w361-h361/hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t.jpg" width="361" /></span></a></span></p>
<p style="line-height: 140%;"><span style="font-size: large;">Hiekkasärkkien korkeimmat
kohdat paljastuivat merestä noin 1000 vuotta sitten. Rantaviiva on
siirtynyt reilussa sadassa vuodessa noin 50 metriä. Sata vuotta
sitten nykyinen leirintäalue oli vielä veden peitossa. Vuonna 1869
rantaviiva sijaitsi Tuomipakkojen juurella olevien lammikoiden
tienoilla. Lammikoiden laidoilla kasvanut rehevä rantaniitty näkyy
vielä 1960-luvun ilmakuvista. Rantaniitty hävisi leirintäalueen
perustamisen yhteydessä tehdyissä kuivatuksissa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOdUNp4RczOPjXfWkoQn2mKXaQ-_34PnoljecMYyv4OixZmC6EUd5XVGT2OOxuyYuMQLkG8YQPh1J1HZ_BNG-KzhP17k8XGdDeCpGyGFPSIZu8ckynNyh93WKImPakMszR5DVDKmt8bNfR/s960/hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+puun+juuret.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="287" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOdUNp4RczOPjXfWkoQn2mKXaQ-_34PnoljecMYyv4OixZmC6EUd5XVGT2OOxuyYuMQLkG8YQPh1J1HZ_BNG-KzhP17k8XGdDeCpGyGFPSIZu8ckynNyh93WKImPakMszR5DVDKmt8bNfR/w407-h287/hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+puun+juuret.jpg" width="407" /></span></a></span></p>
<p style="line-height: 140%;"><br /><span style="font-size: large;">Matkailun ensiaskeleet</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Järjestäytynyt matkailu
alkoi Suomessa Suomen Matkailijayhdistyksen perustamisesta vuonna
1887. Yhdistys ryhtyi julkaisemaan mm. matkaoppaita. Rautatiet olivat
helpottaneet matkantekoa, junalla pääsi jo tuolloin Ouluun saakka.
Kalajoelle ei kuitenkaan koskaan saatu rautatietä monista
yrityksistä huolimatta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien matkailullinen merkitys
kasvoi 1920-luvulla. Sanomalehti Liitto luettelee Kalajoen
400-vuotisjuhlanumerossa vuonna 1925 paikkakunnan nähtävyyksiä:
Lentohiekkaiset Tuomipakat, jo kymmenkunta vuotta suosituin
matkailupaikka, jonne sunnuntaisin jalan, polkupyörillä, autoilla
ja kaikilla esineillä kokoontuu kerrassaan valtava kansainvaellus.
Saman vuoden Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata esittelevässä
Matkailijayhdistyksen matkailuoppaassa mainittiin vain
yleiskuvauksessa lyhyesti Kalajoen lentohiekkasärkät.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ennen
hiekkarantoja matkailijat olivat löytäneet Kalajoelta Rahjan
saariston, jota jo vuonna 1879 mainostettiin sanomalehdissä
oivalliseksi kylpypaikaksi. Muun muassa Oulun Wiikko-Sanomia
kirjoitti 7.6.1879: Uimamiehiä ja naisia kuulostaa tänne keräytyvän
kosolta tänä kesänä. Täällä nimittäin on Rahja -niminen
ranta, jossa Pohjanlahden laineet liikkuvat erinomaisen
terveellisesti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ja
Sanomia Turusta 23.8.1881 kertoo, että Rahjankylän saaristo olisi
hyvin sowelias paikka kylpylaitokseksi ja luulisin että sinne
kokoontuisi paljo kansaa sekä likeltä että kaukaa nauttimaan niitä
etuja mitä Pohjolan meriwesi parantajana woipi tarjota wierailleen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1pXRYzgcFqwtBx-T57HdZvKsi0GseN526n9EYeQaclbS0rT5jkxDqsW0z4clUnHkf6oErvlGM056fkHQup7N_lbbASDWuTM2OKa10DBwklZiqcj-jt5Tjs5iK4iZ9fKX-HdESn22njmeH/s1838/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4+10.JPG"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="316" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1pXRYzgcFqwtBx-T57HdZvKsi0GseN526n9EYeQaclbS0rT5jkxDqsW0z4clUnHkf6oErvlGM056fkHQup7N_lbbASDWuTM2OKa10DBwklZiqcj-jt5Tjs5iK4iZ9fKX-HdESn22njmeH/w441-h316/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4+10.JPG" width="441" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
Riviera</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Hiekkasärkät
tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomi- ja
vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi
matkailukäyttöön. Tuomipakat olivat saaneet nimensä alkukesällä
kukkivista ja tuoksuvista tuomista, jotka olivat levittäytyneet
Ison- ja Pikkupakan väliseen, Lemmenlaaksoksi nimettyyn notkelmaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaiku
kirjoittaa 1929: Sikäli kuin on opittu tietämään ja tuntemaan
auringon, hiekan ja veden ihmeelliset vaikutukset on huomio
suuntautunut hiekkasärkkiin. – Ne, jotka olivat joitakin kertoja
käyneet hiekkasärkillä, olivat mielistyneet paikkaan vallan
suunnattomasti. He pitivät peräti säälittävänä sitä kun
sellainen arvokas terveyden antaja sai lojua joutilaana. Hietikoilla
retkeili aluksi vain herrasväki, joka piti leiripaikkanaan
Herrainpakkoja. Herrasväkeä seurasi vähitellen myös tavallinen
kansa. Paikkakunnan talolliset matkasivat perhekunnittain
hevoskyydillä kerran kesässä hietapakoille viettämään yhden
lomapäivän ennen heinäniitulle lähtöä. Rannalla riisuttiin
sukat, käärittiin housunlahkeet, syötiin eväitä ja keitettiin
merivesikahvit.<br />Hiekkasärkistä tulikin 1920-luvulta lähtien
suosittu retki- ja auringonottopaikka, jonne saapui väkeä
kauempaakin. Pyörät ja autot jätettiin lähelle maantietä, ja
loppumatka tehtiin jalan. Mukaan otettiin kahvinkeittovälineet ja
muut eväät, nisut ostettiin kirkonkylältä Orellin leipomosta.
Leiripaikaksi etsittiin suojainen ”krooppi” ja nuotiopuut
kerättiin hietikolta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyZGcWDtk-4Pc1-Nv8RvTr6S1ue71UpLrL9yQIXaX2hyphenhyphenjdfFbqnzy8lUcHMOqFYAzqTmYq-Nsm4KsKiOWLkaTJyIdr-rSlrKkRYuVTLX2JqvM8X6QexQE29HPNDdenXoKOdNTNcS7ftwoU/s960/herrain+pakat+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="305" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyZGcWDtk-4Pc1-Nv8RvTr6S1ue71UpLrL9yQIXaX2hyphenhyphenjdfFbqnzy8lUcHMOqFYAzqTmYq-Nsm4KsKiOWLkaTJyIdr-rSlrKkRYuVTLX2JqvM8X6QexQE29HPNDdenXoKOdNTNcS7ftwoU/w406-h305/herrain+pakat+1.jpg" width="406" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kalajokinen
Eila Saari (s. 1914) muistaa olleensa pystyttämässä pikkutyttönä
isänsä, K. A. Siipolan kanssa opastekylttiä Tuomipakoille kesällä
1927. Kun tarpeeksi moni ”turisti” oli eksynyt kyselemään
Kalajoen kirkonkylälle, vanhan Raahentien varrella Jokisuun koulua
rakentamassa olleelta Siipolalta Tuomipakkojen sijaintia, päätti
hän omin varoin teetättää ja pystyttää kyltin ohjaamaan
ulkopaikkakuntalaisia Hietapakoille. Santaholman sahan
nikkariverstaalla nikkaroitu kyltti oli punapohjainen, jossa
valkoisilla kirjaimilla luki Tuomipakkoille. Maantieltä risteävä
tie Hiekkasärkille sijaitsi samoilla kohdin kuin nykyäänkin, ja
siinä risteysalueella kyltti seisoi pitkän aikaa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien
ensimmäinen matkailuyritys oli pieni Oskari Kärjän perikunnan
laittama virvokekioski Tuomi- ja Herrainpakkojen välisessä
laaksossa. Kioski oli yksinkertainen maalattiainen lautarakennus,
jonka sivuseinän alaslaskettava luukku palveli myyntitiskinä.
Kioskissa myytiin ainoastaan Maria Rappin limonaatia ja Orellin
leipomon nisua ja possuja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nimimerkki
Ananias kertoo kesäisestä retkestä Kalajoen Rivieralle eli
Tuomipakoille vuonna 1925: Suvanto väänsi tappeja ja Chewrolet
kiisi 60 kilometrin nopeudella Tuomipakkoja kohden. Perillä
ihailtiin Puhdasta hienoa meren seulomaa hiekkaa hirmuisia aloja...
Jumalallinen näky, luonnon itsensä muodostama suuri templi, jossa
pyhä hartaus nousee sielusta, jossa ainoastaan hyvä ja kaunis tulee
mieleen. – Ja mikä ihmisten paljous! - Siinä ne olivat
ryhmittyneet leireihinsä. - Vieraskäynneillä käytiin katsomassa
kuinka naapuri indiaanit jaksavat. Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus
vallitsi tässä yhteiskunnassa. - Miksi herran nimessä me
matkustamme ulkomaille? Ovatko ne paremmat, kuin kotoiset
”Rivieramme”. - Että Kalajoen Tuomipakat, joita myös
Hietapakoiksi kutsutaan, ovat huomiota ansaitseva huvittelupaikka, se
vakaumus leviää jo laajemmallekin, - Kalajokisten velvollisuus on
vaan tehdä enempi propagandaa Hietapakkojen tunnetuksi tekemiseksi.
- voin vakuuttaa, että hermo-, sydän-, vatsa-, luulo-. reumatismi-
yms. sairaudet siellä paranevat, jos ne vielä ovat paranemisen
rajoissa. Tahdon huutaa koko maailmalle: Tulkaa Tuomipakoille!</span></span></p>
<p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnOSm2Qs5KPoyJIzv7o1yXR8hZFYtWMq29J3X92ZGyayfe9rwuT6PpLYI-gmUROBePXCsMfMoN958Dh_oZzALwzhrxuREIMdahyphenhyphen6TH07rszVwqvqYIiOkdSfmwa1VdiHKfIBZitKWI_Det/s1780/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+11.JPG"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="292" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnOSm2Qs5KPoyJIzv7o1yXR8hZFYtWMq29J3X92ZGyayfe9rwuT6PpLYI-gmUROBePXCsMfMoN958Dh_oZzALwzhrxuREIMdahyphenhyphen6TH07rszVwqvqYIiOkdSfmwa1VdiHKfIBZitKWI_Det/w411-h292/Hiekkas%25C3%25A4rk%25C3%25A4t+11.JPG" width="411" /></span></a></span></p>
<p style="line-height: 140%;"><br /><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vanhempi
polvi muistelee vieläkin kaiholla noita aikoja: Tuomipakkojen
juhannusyön idylli ei unohdu sen kerran kokeneelta. Jo edesmennyt
kalajokinen lehtimies ja kunnallisvaikuttaja Arvo Pahkala maalailee
idylliä Kalajoki-lehdessä 1980: Juhannusyön auringon pudotessa
merta kohti punahehkuisena lähelle horisontin rajaa ja tapaillen
kullanhohtoisin sätein Tuomipakkojen ruskeita hiekkamassojen
harjanteita, oli varmaa, että sen harvat näkijät mykistyivät
ihmeellisen näkymän todistajina. Lemmenlaakson kukkivien
tuomipuiden notkelma loi myös kauniin ja hyvälle tuoksuvan
paratiisin juuri syttyneelle rakkaudelle.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juhannusjuhlat
yleistyivät 1930-luvulla. Hietapakoille matkustettiin juhannuksena
joukolla koivunoksin koristeltujen kuorma-autojen lavoilla. Myöhemmin
naisilla oli usein kansallispuku yllään. Monet kalajokiset
hankkivat lisätuloja pystyttämällä juhannuksena myyntikojuja
alueelle. Myös lottakioski toimi myöhemmin lähellä rantaa
vilkkaimpaan kesäaikaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ja
sille kevät tuhlas tuoksujansa, kun kukkii Hiekkasärkkäin
tuomipuut”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Paikallisesti
ja maakunnallisesti Kalajoen hiekkarantojen suosio kasvoi etenkin
juhannuksen viettopaikkana. Tuomi- tai Hietapakkoja alettiin
1930-luvun kuluessa myös yhä useammin kutsua Hiekkasärkäksi.
Hiekkasärkät oli ulkopaikkakuntalaisten käyttämä nimi -
Kalajoella ei tunnettu sanaa särkkä ja hiekka -sanan asemesta
käytettiin sanaa hieta - joka sittemmin vakiintui käyttöön.
Osasyynä nimen muuttumiseen saattoi myös olla alueen tuomikannan
nopea hupeneminen, sillä kasvava kävijöiden joukko riipi kukkivia
tuomenoksia mukaansa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Järjestäytyneen
matkailun ensiaskeleet</span></span></p><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
matkailu eli 1930-luvulla nousukautta. Lapin matkailu voimistui ja
alueelle rakennettiin uusia matkailumajoja ja hotelleja, mm.
Pohjanhovi ja Pallashotelli. Terijoen hiekkarannoista tuli suosittu
lomakohde. Autoistuminen vilkastutti matkailua. Matkailun
kehittäminen toimi siten, että valtio rakennutti kohteita ja Suomen
Matkailijayhdistys hoiti käytännön järjestelyt. SMY:llä oli myös
asiamiehiä ympäri Suomea. Vuoden 1930 SMY:n vuosikirjassa mainitaan
Kalajoelta asiamieheksi apteekkari Väinö Granlund, jäseniä
yhdistyksellä oli paikkakunnalla yksitoista. Himangalla asiamiehenä
toimi Sakari Pöyhtäri ja jäseniä oli Kalajokea enemmän,
kahdeksantoista. Samainen kirja esittelee myös Keski-Pohjanmaata ja
Lohtajan ja Kalajoen hiekkadyynejä: Kauniita ne ovat valkoisine,
pehmeästi kohoavine kaarineen ja sirosti muodostettuine aaltoilevine
harjoineen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkistä
muodostui erityisesti nuorisoseuraväen ja muidenkin yhdistysten
kokoontumispaikka 1930-luvulta lähtien. Työväenyhdistys kokoontui
yleensä Maristonpakoilla. Suomen Nuorison Liiton valtakunnallisia
suvipäiviä vietettiin Kalajoella kesällä 1935. Pyrkijä –lehti
esitteli saman vuoden numerossa Kalajoen nähtävyyksiä, joiden
joukkoon kuului myös Hiekkasärkät: Yhäti kantaen mielessämme
pyhää juhlatuntua voimme suunnata [sankarihaudoilta] matkamme
eteenpäin ”Pohjanmaan Rivieralle”</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heti
maantieltä pois käännyttäessä alkaa olla hiekkaa. Siihen painuu
jalkamme ja tekee kävelemisen vaikeaksi. – Perillä avautuu
eteemme silmän kantama puhdasta, valkeaa hiekkaa, niin puhdasta,
että valkoisimmallakin puvulla voimme siihen istua pelkäämättä
sen rypeytyvän. – Ja mitä sitten teemme Kalajoen Rivieralla? Jos
meillä on mukanamme uimapuku, ja tietystihän se on, menemme uimaan.
Se on ihanaa ja siitä voi nauttia uimataidotonkin. Osa rannikosta on
näet hyvin matalaa, niin ettei ole hukkumisen pelkoa. – Rannalla
on hiekka kovaa ja siinä voimme juosta erinomaisen hyvin, ja jos
haluamme estejuoksua, voimme sitä erinomaisesti suorittaa pehmeässä
hiekassa. Hyppiä myöskin voimme, kolmiloikkaa, pituutta, korkeutta
ja syvyyttäki. - Kun pois on lähdettävä, olemme raukeita ja
ihmeen tyytyväisiä koko maailmaan ja Kalajoen Rivieraan
erikoisestikin. Lupaamme tulla sinne vastakin etsimään välitöntä
iloa ja uutta uskoa elämään.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kymmenen
vuotta myöhemmin samaiset suvipäivät olivat jälleen Kalajoella.
Viljami Hanni kirjoittaa Pyrkijässä, että Kalajoen
nuorisoseuraväki on Hiekkasärkillä kuin kotonaan ja jatkaa: On
sitä lentohiekkaa Kalajoellakin, joten ei niilläkään elinalueilla
ahdasta tule eikä riitaa synny, vaikka Liiton suvipäiville tulisi
tuhansiakin ihmisiä. Kalajokiset ovat myöskin suopeata väkeä.
Olisi toivottavaa, että niin moni suvipäivien osanottaja kuin
suinkin koettaisi päästä Kalajoelle jo perjantaiksi, jotta voisi
jo silloin iltapäivällä viipyä Tuomipakoilla vähän pitemmän
aikaa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnYVlhTs7MSMR91Yu5lArfI5ISJtz-YuGyir_0PjAREu73DlaFiIwGBkgtUZeeKTV6-Zsmdih0CP9nA99lnr8tKPCo1ojh0v17X9PDOBrB8lmLFe6bOHagM1413MaqLU2iO0E8azJyPX1U/s1233/Bimmerp.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="245" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnYVlhTs7MSMR91Yu5lArfI5ISJtz-YuGyir_0PjAREu73DlaFiIwGBkgtUZeeKTV6-Zsmdih0CP9nA99lnr8tKPCo1ojh0v17X9PDOBrB8lmLFe6bOHagM1413MaqLU2iO0E8azJyPX1U/w398-h245/Bimmerp.jpg" width="398" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgKgM2ml4ZK-OWdcC8EUTxDHEXnhQK6uUjHJUulO1oICi2BCaJdHfZEiXSJEgWDAeX5B7-W3gmz8ynmkjYKH-b33RrmThyphenhyphenunfharAnOSXSxot3r8SlbKRaxgzbb2ZQ44c6-4AYwNTu-jVK/s1231/Bimmerparty+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="205" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgKgM2ml4ZK-OWdcC8EUTxDHEXnhQK6uUjHJUulO1oICi2BCaJdHfZEiXSJEgWDAeX5B7-W3gmz8ynmkjYKH-b33RrmThyphenhyphenunfharAnOSXSxot3r8SlbKRaxgzbb2ZQ44c6-4AYwNTu-jVK/w419-h205/Bimmerparty+2.jpg" width="419" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%;"><br /><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 16pt;">Hilman
hotelli</b></p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLQ6KwVkKSdmGKI2codgkhmB9Q9diEsqu_u3C6kGQAW41qPU_lKPq6EtePdtz_nUiWEVdxpmF0FfExDbjB423oOeabmjY_YcqoduOj8Utje_5iKskzixZ0UCRWhCfGU6j0qSZiUtdAaG_n/s960/hilman+hotelli+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="271" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLQ6KwVkKSdmGKI2codgkhmB9Q9diEsqu_u3C6kGQAW41qPU_lKPq6EtePdtz_nUiWEVdxpmF0FfExDbjB423oOeabmjY_YcqoduOj8Utje_5iKskzixZ0UCRWhCfGU6j0qSZiUtdAaG_n/w383-h271/hilman+hotelli+1.jpg" width="383" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNGl-zp2P7Yl3hX48M73kRrPHJcFmkdyTzpvTau5nxihQlt6etxtGZ8c2AIW4BFcFIkFyDtBT7AunwRpd2ELXL2BXL-01dhIOqqYUPbcUSIUMi8uIt5M4kPZDYGqaEnsEeULHf_PiPcLt1/s1280/Hilman+hotelli+10.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="256" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNGl-zp2P7Yl3hX48M73kRrPHJcFmkdyTzpvTau5nxihQlt6etxtGZ8c2AIW4BFcFIkFyDtBT7AunwRpd2ELXL2BXL-01dhIOqqYUPbcUSIUMi8uIt5M4kPZDYGqaEnsEeULHf_PiPcLt1/w389-h256/Hilman+hotelli+10.jpg" width="389" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKIcpqzJFOkG7GIEIgWG10WEGRyBXttWTAN6y2RkZeSRYRIPwrmD1rfXl3ByHPv-6lORz3d0kSLxRTy91QcEQCY25am24HVgpnrUcGpEPFAmrqjC_ptoAIe0TMyx4JrFpDJa7uphhWs5I3/s1280/Hilman+hotelli+11.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="242" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKIcpqzJFOkG7GIEIgWG10WEGRyBXttWTAN6y2RkZeSRYRIPwrmD1rfXl3ByHPv-6lORz3d0kSLxRTy91QcEQCY25am24HVgpnrUcGpEPFAmrqjC_ptoAIe0TMyx4JrFpDJa7uphhWs5I3/w380-h242/Hilman+hotelli+11.jpg" width="380" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%;"><br /><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Matkailijamäärien
lisääntyessä alettiin Kalajoellakin kaivata majoitus- ja
ravintolapalveluita. Kaiku kirjoittaa jo 1929, että tämän myötä
Pohjois-Suomikin saisi täysiarvoisen merikylpylän, jossa meri,
hiekka ja aurinko lahjoittaisivat suurin määrin uutta elinvoimaa
elämän taisteluissa väsähtäneille ihmisille. Tähän toiveeseen
vastasi rohkea ja yritteliäs nainen Hilma Sofia Rahja (1891-1972).
Hilma oli syntynyt Kalajoella Rahjan kylässä
maanviljelijä-kalastaja perheeseen. Kiertokoulunopettajaksi
valmistunut Hilma työskenteli aluksi eri puolilla Suomea opettajana,
myöhemmin hän hoiti kyläkauppaa Tyngällä. Vuonna 1931 Hilma osti
yhdessä rahjalaisen Jaakko Jyringin kanssa Santaholman sahan vanhan
väentuvan, joka talvella kuljetettiin jäitä pitkin Hiekkasärkille.
Siitä tehtiin ravintola- ja matkustajakoti Hilman hotelli, jossa oli
alakerrassa ravintola ja yläkerrassa majoitustilat. Jyrinki luopui
myöhemmin osuudestaan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilma
avioitui 1937 rakennusmestari Jalmari Pahikkalan kanssa. Jalmari oli
leskimies, jolla oli Paavo-niminen poika. Yhteisiä lapsia
pariskunnalla ei ollut.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pahikkaloiden
täysihoitola oli pitkään ainoa majoitus- ja ravitsemusliike
Hiekkasärkillä. Hotellin maine tunnettiin laajemminkin ja siellä
vieraili moni kuuluisuus. Paikka oli kotoisa ja kiireetön, ruoka
maukasta ja palvelu hyvää. Hilma itse leipoi ja laittoi ruoan,
lehmä laidunsi lammikoiden rannalla ja iltalypsyn aikaan kuului
navetasta Hilman kaunis laulu. Paikan hengen loi emäntä, joka
tunnettiin supliikistaan ja elämänmyönteisyydestään. Hän oli
hyvä keskustelija ja tuli erinomaisesti toimeen monenlaisten
vieraiden kanssa. Hilma osasi myös soittaa ja laulaa. Hankalat
asiakkaat hän sieppasi kainaloonsa ja tömäytti hietikolle, niin
että pölypilvi vähäksi aikaa peitti näkymän lemmenlaaksoon.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samana
kesänä, kun Hilman hotelli avattiin, kirjoittivat Hiekkasärkistä
sekä Suomen Kuvalehti että Kansan Kuvalehti. Ensin mainittu
kirjoittaa: Ei ainakaan Pohjois-Suomessa ole toista luonnon itsensä
muodostamaa seutua, jota likimainkaan voisi verrata Kalajoen
hiekkasärkkiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">On
laskettu, että viime aikoina on hiekkasärkillä käynyt noin 12 000
henkeä kesässä. Tämä kylpypaikka antaa vauraan ja komean
Kalajoen elämälle oman viehätyksensä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansan
Kuvalehdessä kuvailtiin Hiekkasärkkejä Suomen Saharaksi: Noin 8 km
Kalajoen kirkolta etelään poikkeaa valtamaantieltä tienviitan
osoittama autokelpoinen polku merenrantamännikköön. Tulipa
matkamies etelästä tai pohjoisesta, kilometrittäin on hänen
tiensä jo kulkenut metsittyneitä lentohietikoita pitkin. Mahtavia
hiekka-aaltoja, joiden vaelluksen kasvipeite on muutamia
vuosituhansia sitten pysäyttänyt. Maantieltä käsin ei saattaisi
aavistaa, että hiekka vielä nytkin tuossa vajaan puolen kilometrin
päässä on elossa, tuulenuurtamina kinoksina</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Äkkiä
metsästä tulleena et voi olla hämmästymättä maiseman muutosta:
edessäsi lännessä aava, saareton meri ja ympärilläsi
suunnattomasti hiekkaa. Niin hienoa, tasarakeista hiekkaa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ainakin
Suomi-Filmin tarpeisiin pitäisi tämä riittää, vaikka olisikin
kysymyksessä Sahara- Filmin aikaansaaminen.</span></span></p>
<ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lukemattomia
kantoja pitkin aavikkoa osoittamassa hiekkameren valloituskulkua.
Rantavehnämättäitä taistelemassa metsän oikeuksien puolesta.
Rantalaguuneja täynnä vihreää ruohoa. Satapäinen, arkana
laukkaava lammaslauma, tämän Saharan kyttyrättömät kameelit.</span></span></p>
</li></ul>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotellivieraita</span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilman
hotellin vieraista on saatu tietoa vieraskirjoista. Sotavuosina
1944-45 hotellissa asui kirjailija Tito Colliander perheensä kanssa.
Tito jatkoi Kalajoellakin kirjallista työtään. Vaimo,
kuvataiteilija Ina Colliander maalasi tuolloin muotokuvat Hilman
sukulaisperheen kaikista lapsista.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Laulajatar
Anna Mutanen vieraili myös hotellissa ja lauloi sen parvekkeelta
emännälle ja muille hotellivieraille. Samoin muusikot Marjatta ja
Martti Pokela. Heille Hilma oli esittänyt myös omaa
tuotantoaan. Vaasa -lehden päätoimittaja Jaakko Ikola kävi
hotellissa juhannuksena 1947 ja kirjoitti vieraskirjaan, kuinka
tuomet, syreenit ja pihlajat kukkivat ja Hiekkasärkkien lummelammet
olivat täynnä valkeita lumpeenkukkia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Monet
muutkin kirjoittivat havaintojaan ja tuntemuksiaan vieraskirjoihin:
”Kaunista hiekkaa ja ihanaa ruokaa – tulemme varmasti pian
takaisin.” ”Tämähän on kuin osa Petsamoa, merta, hiekkaa ja
kalaa heti syötävänä. Eli lyhyesti: ihanin olotila mitä
petsamolainen evakko voi toivoa.” ”Oli kaunis kevätpäivä kun
Särkille saavuttiin. On jotain uutta ja kaunista Pohjanmaan
lakeuksiin verrattuna.”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nimensä
vieraskirjaan kirjoittivat myös näyttelijät Martti Katajisto,
Tauno Majuri (Palo), Ansa Ikonen, Asta Backman, Sirkka Sipilä ja
oopperalaulaja Wäinö Sola.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ilmari
Kianto</span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kirjailija
Ilmari Kianto löysi Kalajoelle ja Hilman hotelliin kollegansa Tito
Collianderin kehotuksesta. Hän oli myös pitkään halunnut tehdä
matkan seudulle, mistä hänen Calamnius-sukuiset esi-isänsä olivat
kotoisin. Kalajoelle hän saattoi myös ottaa mukaansa ”sihteerinsä”,
jota kirjailijoiden suosimassa Nummelan Päivölän lepokodissa ei
suvaittu.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kianto
itse kertoo matkastaan Kalajoelle1947 samana vuonna Kuva-lehdessä
seuraavaa: Niinpä siis eräänä toukokuun päivänä saavuimme
sihteerini kanssa Kokkolaan ja nousimme ahtaaseen linja-autoon, joka
ajaa noin kolmessa tunnissa tämän välin. - Ajaa hyrryytimme läpi
Himangan ja sitten meidät pudotettiin hyvin kuivan näköiseen
paikkaan, jossa ei näkynyt mitään taloa. Siinä nyt istua
kökötimme matkalaukkujemme vieressä ja ihmettelimme, kunnes
männiköstä ilmestyi reipas emäntä-ihminen, joka kertoi hänelle
soitetun meidän tulostamme. Niin läksimme kimpsuinemme ja
kampsuinemme tarpomaan pitkin hiekkaista kangasta ja muutamien
satojen metrien päästä mäen päältä ilmestyi näkyviin
täysihoitola.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjailija
ja hänen sihteerinsä olivat hotellin ensimmäiset kesävieraat, he
viipyivät Kalajoella kolmisen viikkoa ja viihtyivät hyvin: -
Huolimatta mereltä puhaltavista jääkylmistä tuulista saatoimme
hiekkasärkkien suojaisilla rinteillä alotella aurinkokylpyjä,
mutta meressä uinti lykkääntyi viikosta viikkoon. Iltaisin olemme
joskus tehneet kävelyretkiä pitkin yksitoikkoista merenrantaa
Tahkokorvalle. Auringon nousut ja laskut ovat aina ihanat ja
salaperäiseltä näyttää kaukaisen Kallankarin vilkkuva
majakkatuli. Siellä Kallankarin puolessa lienee se satoja vuosia
vanha kirkkokin, jonka olemme nähneet kuvissa. Keskuskarin
kalamajoille soutelimme kerran ja saimme hyvää merivesikahvia
ystävällisiltä ihmisiltä. Rantaväestön kuten yleensä
kalajokelaisten kanssa on helppo jutella – huumorintajuakin tuntuu
olevan. Kalajoen hiekka vaatisi oman lukunsa, niin oikullinen
elementti se on – hiekka täällä tekee sekä metsälle että
rannikkoasumuksille lukemattomia kepposia.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">Kianto on kertonut matkastaan,
kuinka: emäntä Hilma on vilkas ja ystävällinen sielu, rupesimme
saamaan erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä,
hylkeenlihaa, sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on
entinen jääkäri ja rakennusmestari, joka nyt kohentelee täällä
paikkoja ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vieraskirjan
sivuille Kianto kirjoitti runon emännästään:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Hiekkarannan
emäntä</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Pahikkalan
Hilma,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Tämän
Hiekkarannan Emäntä,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kuka
häntä tuntee muut kuin me,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Jotka
hänet tunnemme supliikista</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
hyvistä ruuista – totta se on –</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Iloinen
Ihminen, ymmärtäväinen,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Elämää
kokenut kerrakseen –</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Myöhään
joutunut avioliittoon,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Saipas
vain miehen hän verrakseen!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Hilima
on Pohjolan ponteva Nainen,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Pystyy
mihin vain tarvis on,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Nauraa
kaikelle naurettavalle</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Tuskin
on koskaan onneton –</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Älykäs
nainen, supisuomalainen,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Tahtoisi
tuntea maailman –</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Varmaan
ennen kuolemaansa</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Saavuttaa
onnen ja kunnian!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kianto
jatkaa toisessa kohdin runoiluaan:</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Olkoon
kaunis tai ruma ilma,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Hilpeä
aina on hiekkarannan Hilma,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Laulellen,
veisaten ruuat hän laittaa,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
täällä jos missään: ruoka maittaa!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
sitten on emännän sisko se Hanna,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Jota
ei jalat oikein päällänsä kanna!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
sitten on Paavo ja Isäntä Vääpelijääkäri,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">joka
naisille pistää kääreen kuin lääkäri!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
vielä on Lehmät, nuo kantturat tuolla,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
Lampaat, joita ei Luojakaan huolla!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
Kukko se Kanoineen kiekuu ja raakuu,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Ja
lopuks’ on talossa kaksikin kissua.</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Nyt
kukkuvi Käki, kun kirjoitan tätä,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Vaan
matkailijalla on kiire ja hätä!</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Me
lähdemme täältä kuin mustalaiset,</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Eläkööt
Kalajoen kaikki naiset!</span></span></span></span></em></p>
<p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kianto
vieraili myös kirkonkylällä ja hautausmaalla: Tunsin sanoin
selittämätöntä juhlamieltä astellessani siinä ikivanhojen
kumpujen yön ritarien luiden päällä. - Kalajoen hiekkasärkät,
kuten tunnettua, vetävät puoleensa sydänkesällä tuhansia
auringonpalvojia, mutta meikäläisen matka käy luonnollisesti
sinne, mistä on lähtenytkin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Etelänkylällä Kianto yöpyi
vanhan tuttavansa Eino Halosen luona, missä hänen Kalajoen matkansa
päättyi hieman onnettomasti. Hänen nuori sihteerinsä karkasi,
vieraskirjaan oli kirjoitettu: En jaksa enää seurata herraani…</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kianto
kirjoitti Hilman vieraskirjaan myös tästä episodista runon
nimeltään Voi sitä naista!, joka alkaa riimillä Voi sitä heilaa,
joka herransa jättää, Voi sitä naista, joka miehensä pettää!
Ja jatkuu vielä usealla säkeistöllä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kiannon
lähdettyä Kalajoelta Hilma sai häneltä kesäkuun alussa kortin,
jossa todetaan muun muassa: Nyt olisi sihteeri sopiva hoitamaan
minua, mutta hänen osoitteensa on tuntematon – lienee siis
piiloutunut. Kesäni uhkaa mennä pilalle. Mutta ei auta muu kuin
kärsiä ja odottaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hotellin
myöhemmät vaiheet</span></span></span></strong></p><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1950-luvulta
lähtien Kalajoen matkailu ja Hiekkasärkät alkoivat olla käsitteitä
maakuntalehdissä. Juhannuksen edellä 1955 Keski-Pohjanmaa
kirjoittaa: Moottoriajoneuvot ovat alkaneet kiidättää kansaa
Kalajoelle yhä laajemmilta alueilta. On alettu järjestää
kaiken muotoista ohjelmaakin keskikesän juhlan viettäjille. Melu ja
touhu paikan ympärillä on valtavasti lisääntynyt, ja sankat
pölypilvet laskeutuvat tienvarsien kasvustolle.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sisäsivuilla
esitellään Hilman hotellin omistajat juhannushuolineen. Kuvassa
Hilman ja Jalmarin lisäksi näkyy poika Paavo ”Rommelin
jeeppeineen”, jolla on ajettu tienvarresta kolmattasataa koria
limunaatia ja kaljaa kellareihin. Pari vierasmaalaistakin oli jo
saapunut Hiekkasärkille juhannusta odottamaan. Odotellaan
toistakymmentätuhatta kävijää. Lehti kirjoittaa, että kioskeja
nousee kuin sieniä sateella. Työvoiman saatavuuden kanssa
tuskaileva Hilma uhkailee jo heittää hanskat naulaan ja ruveta
eläkeläiseksi: Myydään pois koko hoito. Saavat sitten rakentaa
uudet hotellit sun muut. Ehkä hoitavat paremmin.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lehdessä
mainitaan myös, että Sotainvalidien Veljesliiton Kalajoen
piiriosasto järjestää jo neljänsiä juhannusjuhlia
Hiekkasärkillä. Aiempina vuosina on ollut mm.
juhannustyttökilpailuja, nyt esiintymään oli saatu ryhmä oopperan
baletista. Yhdistys oli rakentanut myös tanssilavan hotellin
läheisyyteen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilman
hotelli jatkoi pitkään ainoana palveluntarjoajana Hiekkasärkillä.
Talvisin siellä vieraili hiihtolomalaisia ja se toimi
hiihtokilpailujen keskuksena. Monena vuonna hiihtojen kirkkain tähti
oli Kalajoen oma poika Jussi Kurikkala, moninkertainen
maailmanmestari, jonka sanotaan hankkineen kuntonsa Hiekkasärkiltä
ja hyljejäiltä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pahikkaloiden
jälkeen vuonna 1963 hotellin omistajaksi tuli Sotainvalidien
järjestö, nimikin vaihtui Meri-Baariksi. Sotainvalidien osasto myi
hotellikiinteistön vuonna 1976 Kalajoen kunnalle ”kymmenen vuoden
maksuajalla”. Hotellin toimintaa jatkettiin, mutta rakennuksen
kunto heikkeni niin pahasti, että helmikuussa 1987 se valvotusti
poltettiin. Sitä ennen oli Kalajoen kunnanhallitus saanut
pohdittavakseen kuntalaisaloitteen, jossa ehdotettiin Hilman hotellin
perusteellista kunnostamista tai sen rakentamista uudelleen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keski-Pohjanmaa
kirjoitti Hiekkasärkistä kesällä 1963. Kirjoituksessa
haastateltiin alueella yöpynyttä telttailijaa, myyntipäällikkö
Paavo Pouttua, jonka mielestä Ollakseen näin suurenmoinen paikka se
kyllä ansaitsisi huomattavasti enemmän mainosta, tuskinpa monetkaan
ulkomaalaiset arvaavat tänne poiketa maantieltä sekä vaatimattoman
kylätie-viitan nähtyään.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lehti
kirjoittaa myös, että Tänä kesänä on saatu vielä tyylikäs
sauna aivan niemen uloimpaan nenään, meren äärelle ja jatkaa
tulevaisuutta oivallisesti ennustaen: Se on paikka, joka kelpaisi
vaikkapa edustussaunaksi diplomaattikutsuja varten.</span></span></p><ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myös
itse leirintäalue on hauskasti suunniteltu ja hyvin toteutettu: se
sisältää tulisijat avoimen taivaan alla sekä grillin. Suojaisan
keittiökatoksen alla taas voi keittää kaasulla, jos niin haluaa.
On saatavissa hyvää juomavettä ja toisesta paikasta taas
pesuvettä, on pieni kioskimyymälä, on tikanheittopaikka ja muita
kenttäpelejä. Leirintäalueen suunnittelijana ja toteuttajana oli
alusta saakka toiminut kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski.</span></span></p>
</li></ul><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><ul>
<li><p style="border: none; line-height: 140%; padding: 0cm;"></p></li></ul><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3oP5IlwixhFkhyphenhyphenPqKlIERIohEPBIVEZ19GRAK19xBlu2Ta8EaMwSLDQbnMJ2Vq1En4Tfh9_fJ4u2E7a0RklZcBKHjQ3tlUmV47WY7Y-TOTlLzxD-AnckTKSP77EIzXwOYhecXPkAsF7tF/s2048/muisto+471.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="303" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3oP5IlwixhFkhyphenhyphenPqKlIERIohEPBIVEZ19GRAK19xBlu2Ta8EaMwSLDQbnMJ2Vq1En4Tfh9_fJ4u2E7a0RklZcBKHjQ3tlUmV47WY7Y-TOTlLzxD-AnckTKSP77EIzXwOYhecXPkAsF7tF/w403-h303/muisto+471.jpg" width="403" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 9pt;">Erkki
Aho leirintäalueen päävalvojana vuonna 1973. Kuvassa oikealla.</span></span></p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtbHCAL7KMqufOuZsOi0sOxcgEPHv3QXQVMs6L8f4ydHyPDqNR4WhxBSmBytHGh8PvRzKRb5Wh5AVcVGz0JrRyWSVhi_KhqJoOmNo38NjvzJgZTRJ608ryQNxEMlLHTkhBzdUuFkpERhGi/s1600/Leirint%25C3%25A4allue.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="293" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtbHCAL7KMqufOuZsOi0sOxcgEPHv3QXQVMs6L8f4ydHyPDqNR4WhxBSmBytHGh8PvRzKRb5Wh5AVcVGz0JrRyWSVhi_KhqJoOmNo38NjvzJgZTRJ608ryQNxEMlLHTkhBzdUuFkpERhGi/w414-h293/Leirint%25C3%25A4allue.jpg" width="414" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #ff9900;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBNMGAKnPQUYGlnqE-giJPGfQN8-NMJ1jvMU8KMkbcW7rY4TaoR_BvDJjlqUL4_A4VXvbEVwU4Ohbbjqy81p0KVG7rWetLke3OKwz6305cU9srTR3vyPSVuy3iTHvX1V1WxWz2FdPsSS6k/s2048/muisto+473.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="304" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBNMGAKnPQUYGlnqE-giJPGfQN8-NMJ1jvMU8KMkbcW7rY4TaoR_BvDJjlqUL4_A4VXvbEVwU4Ohbbjqy81p0KVG7rWetLke3OKwz6305cU9srTR3vyPSVuy3iTHvX1V1WxWz2FdPsSS6k/w405-h304/muisto+473.jpg" width="405" /></span></a></u></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"> <span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;">Vastaanottotoimisto</span></span></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kunta
matkailun kehittäjänä - </b></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leirintäalue</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Matkailua
ryhdyttiin kehittämään alueella kuntavetoisesti 1960-luvun alussa.
Keski-Pohjanmaan matkailijayhdistys vuokrasi Etelänkylän
jakokunnalta vuonna 1961 merenranta-alueen ja luovutti sen kunnalle
50 vuoden sopimuksella leirintäalueen perustamista varten. Samalle
paikalle oli jo ehditty suunnitella ravirataakin. Hiekkasärkät
haluttiin palvelemaan matkailua, nostamaan Kalajoen mainetta ja
tuomaan kuntaan hyvinvointia, kuten kunnanhallituksen pöytäkirjaan
on kirjattu. Seuraavana vuonna perustetulle leirintäalueelle
kunnostettiin tie ja rakennettiin myyntikioski, käymälät ja
keittokatos. Kioskin vuokraaja huolehti vartioinnista,
puhtaanapidosta ja maksujen perinnästä. Ensimmäisenä kesänä
yöpyjiä oli 2500.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajokilaakso
kirjoittaa kesällä 1965 otsikolla Kalajoki – merenrantapitäjä
on Kalajokilaakson suosituin matkailukohde, että juhannuksena
Hiekkasärkillä oli ollut yli kaksikymmentätuhatta ihmistä,
enemmän kuin missään muualla Suomessa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailulautakunta
aloitti Kalajoella vuonna 1967 opettaja Olavi Eilon johdolla. Sen
tehtäviksi määriteltiin yleisen matkailupolitiikan hoito,
elinkeinon edistäminen ja leirintäalueen hoito.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samalla
kymmenluvulla leirintäalueen tieverkkoa ja varustelua parannettiin,
alueelle rakennettiin kymmenen majaa, kuivattiin ympärillä olevia
lammikkoja, rakennettiin vesi-wc:t, laitettiin sähköistetty
asuntovaunualue, valaistiin ulkoalueita jne. Kunta rakensi alueelle
vuonna 1968 myös 40 asiakaspaikkaa käsittävän Leiribaarin, jossa
oli keittiö- ja kylmäsäilytystilojen lisäksi pieni asunto ja
varastotilaa. Samana vuonna painettiin alueesta yhteistyössä
Kansallis-Osake-Pankin kanssa ensimmäinen matkailuesite.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIz3veZoQvEE5VVyFKphj54B9KRa9sk9YwJSgtYFCiV-tjCJ8nANjesDNF7xhyPGhLivHIECPNS5lx3YaQ7LyPbH8rMwtjnUiASC-XG2DHTzFmcwDUipokmpER5QP8sSpqrvbsvLG40iB1/s1280/Kallan++karit+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="282" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIz3veZoQvEE5VVyFKphj54B9KRa9sk9YwJSgtYFCiV-tjCJ8nANjesDNF7xhyPGhLivHIECPNS5lx3YaQ7LyPbH8rMwtjnUiASC-XG2DHTzFmcwDUipokmpER5QP8sSpqrvbsvLG40iB1/w405-h282/Kallan++karit+1.jpg" width="405" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcXguqorMh_5YM-80jsPaBoyFpxfsHtTXx6pQXlv-CMctHbEHDzn0dlV_FALmt7gfBAPDWnDKwofF2akjwfZHndlqAaZn7Zh8OXmFU-1mA5pGM8nnc3XTjTrP9bqZqQDhf1rd_6N7wZeVQ/s1280/kallan+kirkko+3.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="279" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcXguqorMh_5YM-80jsPaBoyFpxfsHtTXx6pQXlv-CMctHbEHDzn0dlV_FALmt7gfBAPDWnDKwofF2akjwfZHndlqAaZn7Zh8OXmFU-1mA5pGM8nnc3XTjTrP9bqZqQDhf1rd_6N7wZeVQ/w441-h279/kallan+kirkko+3.jpg" width="441" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kallan
matkailu aloitti liikennöinnin leirintäalueelta Maakallan
historialliselle kalastajasaarelle Kalla–laivallaan vuonna 1966.
Laivalaituri rakennettiin alueen pohjoispäähän. Laituri oli 30
metriä pitkä ja metrin leveä. Matkustajamäärien kasvaessa
liikennöinti siirrettiin Keskuskarin venesatamaan.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leirintäalueen
matkailijamäärät nousivat koko ajan. Alueen ensimmäisen hoitajan
Pauli Koivulan mukaan moitetta on tullut vain siitä, ettei Särkkiä
mainosteta tarpeeksi. Hän kertoo, että ulkomaalaiset tulevat aivan
sattumalta, ihastuvat paikkaan ja monet aikovat tulla uudelleen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Apu
kirjoittaa 1967 otsikolla Kalajoen suurmatkailukeskus hiekkarannoista
ja sen kalajokisista omistajista, jotka ovat rakentaneet pakkojen
pohjoispäähän rantamökkinsä - pienet ja mitättömät punaiset
tönönsä, joista jokaisella on kuitenkin oma ranta. Siinä
mainitaan myös vanhan tanssilavan syrjäyttänyt ilmalla jännitetty
uudenaikainen puolipallo valtatien risteyksessä. Tässä
”kupla-hallissa” esiintyi tuohon aikaan myös suosittu
Danny-show. Lohtajalaislähtöinen kirjoittaja, joka pikkupoikana
Hilman hotellin aikaan oli vieraillut hiekoilla, ihmettelee: Onko
tässä kaikki, mitä puolessa vuosisadassa on saatu aikaiseksi?</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santapakat
on kansallinen aarre, tulevaisuuden suurenmoinen kesä- ja
talvimatkailukeskus; luonnon loistokeksintö, joka suorastaan kosii
ihmisen yritteliäisyyttä. Se on köyhän Keski-Pohjanmaan
kulta-aitta ja turismin kulmakivi tässä maakunnassa. Kirjoituksensa
hän päättää humoristisesti, haastatellen kuvitellun
Santapakkayhtiön matkailuteknistä johtajaa, sieviläistä herra E.
Ylitaloiselaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uusi
Suomi uutisoi kesällä 1969 koko sivun jutussa maaseudun
suosituimmasta leirintäalueesta. Kylpyläkylä Kalajoki, tähän me
tähtäämme, lausui matkailulautakunnan sihteeri Raija Yrjänä,
meille on pääasia, että saadaan turisti Suomeen ja Kalajoelle,
toisarvoinen seikka jo on, kenen omistamaan ”petiin” hän päänsä
kallistaa. Lehti toteaa, että onko sitten ihme, että nimenomaan
puheena kulkenut tieto Kalajon mukavuudesta matkailukeitaana
houkuttelee paljon turisteja – ystävällisyys ja avuliaisuushan
muistetaan.<br />Hiekkasärkkejä ryhdyttiin markkinoimaan ulkomaista
ennen kaikkea Norjaan. Norjalaisessa Finmarks Post –lehdessä
Kalajoen matkailu sai palstatilaa ensimmäisen kerran 1969 ja mukaan
lähti Kalajoelta 15 ilmoittajaa. 1970-luvun taitteessa
osallistuttiin Pohjois-Ruotsiin ja -Norjaan tehdylle myyntimatkalle.
Ehdotettiin myös norjalaisten apulaisten palkkaamista alueen
liikkeisiin ja leirintäalueelle. Ulkomaalaisista erityisesti
norjalaiset ja ruotsalaiset löysivätkin Hiekkasärkät.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVP63Z-GF2XLDix4lPRVDZhJRmP_UtM8N5_t1uzaY_lvnrfuZP8iX8dNkVAYQyEaji2dw7ZMEfhqEXXp0X0XnfwVxquzdtepnFlbXpJADDXUmR_XYJGQ_gpvwCHpFZBYc_5Nc0h0Uyjhsx/s2048/Leiribaari+3.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="328" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVP63Z-GF2XLDix4lPRVDZhJRmP_UtM8N5_t1uzaY_lvnrfuZP8iX8dNkVAYQyEaji2dw7ZMEfhqEXXp0X0XnfwVxquzdtepnFlbXpJADDXUmR_XYJGQ_gpvwCHpFZBYc_5Nc0h0Uyjhsx/w436-h328/Leiribaari+3.jpg" width="436" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leiribaari</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyzjzmDi-A8SqwJht6FRSIR_Ri4sbqrVmGeg_eK1ErH3rM190Yq-Cf7yomJVzQJ71X9WPPWmihpqo-WRSw6Osj5wxk3b7i6TQYR3C8yZrVz3py4PQiayot4gCn5x8N_D5ORVS0qOK2GRKm/s2048/Leiribaari+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="333" name="grafiikka22" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyzjzmDi-A8SqwJht6FRSIR_Ri4sbqrVmGeg_eK1ErH3rM190Yq-Cf7yomJVzQJ71X9WPPWmihpqo-WRSw6Osj5wxk3b7i6TQYR3C8yZrVz3py4PQiayot4gCn5x8N_D5ORVS0qOK2GRKm/w444-h333/Leiribaari+2.jpg" width="444" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leiribaarin
jäätelökioski<br /><br />Asuntovaunumatkailu kasvatti suosiota
1970-luvulla, karavaanarit saattoivat viipyä alueella viikkojakin.
Vuonna 1972 Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue nousi Suomen
suosituimmaksi. Yöpymisten Suomen ennätys, 90 000 matkailijaa,
kirjattiin 1987. Yöpyjien lisäksi alueella vieraili lukuisa joukko
päiväkävijöitä lähiseuduilta.<br />Alueen palvelutasoa
parannettiin edelleen, mökkejä rakennettiin lisää ja
asuntovaunualuetta laajennettiin sitä mukaa, kun telttailun suosio
väheni. Leirintäalueelle laadittiin arkkitehdin toimesta
ensimmäinen yleissuunnitelma vuonna 1970 ja sen perusteella ehdotus
kehittämisinvestoinneista. Vuonna 1988 leirintäalue siirtyi
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka osakkeista kunta omisti 85
prosenttia. Yhtiöltä se siirtyi yksityiselle yrittäjälle
2000-luvun alussa ja nykyisin se toimii Kalajoki Resortin
alaisuudessa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
Resortin alaisuudessa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5unbWYN16utNuqMOy1Orr61KlT76GECplS8gyBqleDaCyE8BwHn0SGbcJtGKba4xUkdm3zo-kL0S8z6evGd_IYUBmtIFLi9DuH2KcGCuDaNygOu3ZZOO8z_kpVQ67E-lzGq9bJNYhzOhC/s2048/LB+auto.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="307" name="grafiikka23" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5unbWYN16utNuqMOy1Orr61KlT76GECplS8gyBqleDaCyE8BwHn0SGbcJtGKba4xUkdm3zo-kL0S8z6evGd_IYUBmtIFLi9DuH2KcGCuDaNygOu3ZZOO8z_kpVQ67E-lzGq9bJNYhzOhC/w408-h307/LB+auto.jpg" width="408" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe_yDswrWHvPmxHHpo_LQeOpZKjPa2MLrZWDPyioBs_-H-mK31qKAhlaOZ8Zihz1jEpFUmQIRkPssMPYo7MkbiLoQ5fft9Z4Fzi2ohosqjwT02PActsFaXjRsuQPi5x8WTJR-gezDKgbTG/s2048/Leiribaari+4.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="432" name="grafiikka24" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe_yDswrWHvPmxHHpo_LQeOpZKjPa2MLrZWDPyioBs_-H-mK31qKAhlaOZ8Zihz1jEpFUmQIRkPssMPYo7MkbiLoQ5fft9Z4Fzi2ohosqjwT02PActsFaXjRsuQPi5x8WTJR-gezDKgbTG/w324-h432/Leiribaari+4.jpg" width="324" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4P0sSkPCgPZY4Xy8QnOlLw1VdKzbGIU8sHnPRkFNZSLHJFm97x2Nm2-vWSrk_whuizbOLW2Nn3IR9QnyuKOwcoXtc7QbGY97QRKyPN4zM4sBCW0KwGUfBAByVYG5Z8XaCr98_1UApPyJ/s2048/erkki+aho+logo.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="297" name="grafiikka25" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4P0sSkPCgPZY4Xy8QnOlLw1VdKzbGIU8sHnPRkFNZSLHJFm97x2Nm2-vWSrk_whuizbOLW2Nn3IR9QnyuKOwcoXtc7QbGY97QRKyPN4zM4sBCW0KwGUfBAByVYG5Z8XaCr98_1UApPyJ/w395-h297/erkki+aho+logo.jpg" width="395" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Matkailuhotelli</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuY4_1D2TZsh-ScYZ64RWFlzCc1rYG1_2K7bd0hw3Yp0GQnY1M3Hq_yJgzZoKBWdlR70c0LLjctk0iTt5Gu4GafZxdLpy3BwDQ7Adc_gmItRnIbcNi8HcxkC4gZKd6SoJsNx05P6QQjoYN/s1600/Matkailuhotelli.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="295" name="grafiikka26" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuY4_1D2TZsh-ScYZ64RWFlzCc1rYG1_2K7bd0hw3Yp0GQnY1M3Hq_yJgzZoKBWdlR70c0LLjctk0iTt5Gu4GafZxdLpy3BwDQ7Adc_gmItRnIbcNi8HcxkC4gZKd6SoJsNx05P6QQjoYN/w420-h295/Matkailuhotelli.jpg" width="420" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfaBbrnTz8R7O-8-1pVINZnhrr9g4qgVlZ269UXMOiVmfNNUFka5rmNs9-aFOa2OapF0irRMVJBj6gRvEWLm8u540oeQXNfiTZo4UvASH6isPyQqxngmbZHV13pybHE4OPFhPhe9KLq6kz/s1600/matkailuhotelli+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="295" name="grafiikka27" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfaBbrnTz8R7O-8-1pVINZnhrr9g4qgVlZ269UXMOiVmfNNUFka5rmNs9-aFOa2OapF0irRMVJBj6gRvEWLm8u540oeQXNfiTZo4UvASH6isPyQqxngmbZHV13pybHE4OPFhPhe9KLq6kz/w413-h295/matkailuhotelli+1.jpg" width="413" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><b>Matkailuhotelli
, myöhemmin ravintola Dyyni</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT01LJDeA7T0MMTWArM-ajYOOcxOCH0Kmz1bbWViyQOj63oGL3TwOs2mwL7_PXu7jrWODyaFdgWdQ6Gxt31mm_Bq-F07vtorU_9AEfVHzDYKpktmsdRjQZLX0EXAcFF27Apn6LgTANyOlT/s2048/Ravintola+Dyyni.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="310" name="grafiikka28" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT01LJDeA7T0MMTWArM-ajYOOcxOCH0Kmz1bbWViyQOj63oGL3TwOs2mwL7_PXu7jrWODyaFdgWdQ6Gxt31mm_Bq-F07vtorU_9AEfVHzDYKpktmsdRjQZLX0EXAcFF27Apn6LgTANyOlT/w413-h310/Ravintola+Dyyni.jpg" width="413" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZt2Y05QnNUHzAdQ6zEid6SwAtAMX2NKaU0yEefMmdau_2GW3Sk5TOEJ1BlFNQqmKJBm_r0XMah-cOCjlbpVoF6sbjr8U9IyQbEtNxPKwfUUjzakhumATw8D8nJly1ZdFPCh5Zkk3dBuPD/s2048/ravintola+dyyni+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="317" name="grafiikka29" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZt2Y05QnNUHzAdQ6zEid6SwAtAMX2NKaU0yEefMmdau_2GW3Sk5TOEJ1BlFNQqmKJBm_r0XMah-cOCjlbpVoF6sbjr8U9IyQbEtNxPKwfUUjzakhumATw8D8nJly1ZdFPCh5Zkk3dBuPD/w422-h317/ravintola+dyyni+2.jpg" width="422" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
sai modernin, ympärivuotisen majoitusliikkeen vuonna 1964, kun
Suomen Matkailijayhdistys ja valtio rakennuttivat Tuomipakkain mäelle
hotellitasoisen matkailumajan. Hotellin saaminen kohotti alueen
matkailullista tasoa ja mahdollisti ympärivuotisen majoittumisen.
Ajanmukainen hotelli tarjosi myös tasokkaat puitteet kokouksille ja
juhlille. Hotellia laajennettiin jo vuosikymmenen lopulla. Kaikki
eivät varauksetta hyväksyneet AI–anniskeluoikeuksin varustettua
hotellia. Maalaisliiton paikallinen naisjaosto toimitti valtuustolle
1026 kuntalaisen allekirjoittaman vetoomuksen hanketta vastaan.
Valtuusto äänesti anniskeluoikeuksien puolesta 16-3.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4-jai3qXp82CKg3N883_g1ZIiuQv8kB6O83_NILyeCzPLk0wMLAkrLWlvaZLLUPXqs1N9vrA3N8gkuOpnk5yN5jid18u9CN27KZz7MJL3lSuX0ZAHHWL7MDZi0BdboaMNkdnanHkM8EPB/s640/kuva+hiekkas%25C3%25A4rkilt%25C3%25A4.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="429" name="grafiikka30" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4-jai3qXp82CKg3N883_g1ZIiuQv8kB6O83_NILyeCzPLk0wMLAkrLWlvaZLLUPXqs1N9vrA3N8gkuOpnk5yN5jid18u9CN27KZz7MJL3lSuX0ZAHHWL7MDZi0BdboaMNkdnanHkM8EPB/w421-h429/kuva+hiekkas%25C3%25A4rkilt%25C3%25A4.jpg" width="421" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtTf9_ibWxag2yjnsJJHtseV3cPYlC0Rl5uGbzv4OtGY3FGIKe82UN7Ww2S_2SOpH1MAoWA1ivmnSKUW3YvVHVpt-T3zaTu67Jp7Z3d08jPBQcKbY5BPdmktLmzs_lsEY1_b6x2D_uCEuy/s1600/muisto+475.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="253" name="grafiikka31" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtTf9_ibWxag2yjnsJJHtseV3cPYlC0Rl5uGbzv4OtGY3FGIKe82UN7Ww2S_2SOpH1MAoWA1ivmnSKUW3YvVHVpt-T3zaTu67Jp7Z3d08jPBQcKbY5BPdmktLmzs_lsEY1_b6x2D_uCEuy/w426-h253/muisto+475.jpg" width="426" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kekkonen
, Karjalainen, Rahko, Haavisto ja Kosygin </span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrO69tk0Fh7SsZGqORQFFT9MpVE3593rAqBXCAdjCIEe0MEMAO1aMEd3mJ3eH6GaCpsyUOAQ-6xSLdK9m8ynmckLmNqeFZ5Tydp-jm6UDHaauW9VRDdZ0Eu4vTrtfQzZYd-v57i31IV883/s2048/muisto+474.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="306" name="grafiikka32" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrO69tk0Fh7SsZGqORQFFT9MpVE3593rAqBXCAdjCIEe0MEMAO1aMEd3mJ3eH6GaCpsyUOAQ-6xSLdK9m8ynmckLmNqeFZ5Tydp-jm6UDHaauW9VRDdZ0Eu4vTrtfQzZYd-v57i31IV883/w408-h306/muisto+474.jpg" width="408" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leirintäalueen
sauna jossa Kekkonen ja Kosygin saunoivat</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailuhotelli
sai korkeatasoisia vieraita alkukesästä 1966, kun Suomen tasavallan
presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei
Kosygin seurueineen vierailivat Kalajoella Pohjois-Suomen kierroksen
päätteeksi. Kekkoselle Kalajoki oli tuttu jo aiemmilta matkoilta.
Erään tiedon mukaan hän olisi vieraillut paikkakunnalla jo
1930-luvun lopulla sisäministerinä tutustumassa Rahjan sataman
kehittämiseen. Seuraava vierailu tapahtui pääministeriaikana
1950-luvulla, jolloin Kekkonen tutustui Rahjan saaristoon ja
Kallankareihin. Vuonna 1962 presidentti Kekkonen kävi Kalajoella
kalastus- ja virkistysmatkalla, jolloin hänelle järjestettiin
päivällinen kansanopistolla.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kekkosen
ja Kosyginin Pohjois-Suomen vierailu oli alkanut aamulla Oulusta,
puolilta päivin siirryttiin Raaheen ja noin kello 16 saavuttiin
Kalajoelle. Rouvat saapuivat ensimmäisinä. Vieraita
vastaanottamassa olivat valtuuston pj. Uuno Rahko ja
kunnanhallituksen pj. Uuno Välimaa. Keski-Pohjanmaa –lehti kertoo,
että alueella liikuskeli valkolakkisia poliiseja, ulkoministeriön
virkamiehiä ja paljon myös paikallisia, jotka olivat tulleet
autoilla paikalle katsomaan arvovieraita Kansainvälisiä lehtimiehiä
oli tullut paikalle kolme linja-autollista. Virvokejuomapöytiä
aseteltiin sinne tänne. Päävieraat saapuivat vähän myöhemmin,
he istuivat kuumissa autoissa paitahihasillaan.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Lehdessä
kuvattiin pääministeri Kosyginia vaatimattomaksi ja hiljaiseksi
mieheksi, joka tervehti heitä venäjäksi ja vetäytyi pian
sisätiloihin. Presidentti Kekkonen tuli sen sijaan ulos juttelemaan.
Uuno Rahkolta hän tiedusteli, vieläkö Rahjankylän Laurinkarin
vesillä liikkuu yhtä paljon ja yhtä suuria haukia kuin ne
kymmenkunta, jotka hän syksyllä –62 veteli virvelillä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQtCHRys0qe29RtSETFa8XM4Aw8hEGq3KFw6XVkeX8EgF4zDEVHt5ytaxiYXmIu-gR2wTwrAIY38jROv6Md7FSBJ_sA3zjB1fZinh_7KKoCfQgW1XXOK34V386Uv2OUQTJA6NXLE-vC4B-/s1600/Kekkonen+Kallan+krkossa.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="274" name="grafiikka33" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQtCHRys0qe29RtSETFa8XM4Aw8hEGq3KFw6XVkeX8EgF4zDEVHt5ytaxiYXmIu-gR2wTwrAIY38jROv6Md7FSBJ_sA3zjB1fZinh_7KKoCfQgW1XXOK34V386Uv2OUQTJA6NXLE-vC4B-/w427-h274/Kekkonen+Kallan+krkossa.jpg" width="427" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kekkonen
Kallan kirkossa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi64y9BmeW6Sy6W_VHBFENQPqSEUAmIlGGM0jcsz7P03RYni3J0hZWwwvPdPBDcJRJks2YFSCFOvfmG8rgAMQmzRcxvXsWYA6hjssS2iOZUWSZzjbdxEuunu6s2YfI10HiX0aPq1os43JkE/s1200/Urho+Kekkonen+Kalajoella+25.0.1962+Rahjan+satamassa.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="421" name="grafiikka34" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi64y9BmeW6Sy6W_VHBFENQPqSEUAmIlGGM0jcsz7P03RYni3J0hZWwwvPdPBDcJRJks2YFSCFOvfmG8rgAMQmzRcxvXsWYA6hjssS2iOZUWSZzjbdxEuunu6s2YfI10HiX0aPq1os43JkE/w423-h421/Urho+Kekkonen+Kalajoella+25.0.1962+Rahjan+satamassa.jpg" width="423" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kekkonen
Rahjan satamassa </span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWYfFyAIvS8LwxZkv67NwYy6t6KJgQIVfPAcM203G3qUDNCWPwo5sq14WA-9cvzAb2UVjCB7-IT-9WiTMowf8L36sVFS0VUr4_PQfh-qYuuukC-ultEVekuSHj-3dMi1sMxoAsFs4CwBL1/s1200/Presidentti+Urho+Kekkosen+kalansaalis+Veikko+Saari.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="419" name="grafiikka35" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWYfFyAIvS8LwxZkv67NwYy6t6KJgQIVfPAcM203G3qUDNCWPwo5sq14WA-9cvzAb2UVjCB7-IT-9WiTMowf8L36sVFS0VUr4_PQfh-qYuuukC-ultEVekuSHj-3dMi1sMxoAsFs4CwBL1/w424-h419/Presidentti+Urho+Kekkosen+kalansaalis+Veikko+Saari.jpg" width="424" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kekkosen
saalis Rahjan saaristossa - soutaja kalastusreissulla oli Veikko Saari
ja saalista esittelee Antti Kilpiö.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Seurue
siirtyi hotellilta Hiekkasärkkien rantasaunaan saunomaan ja uimaan.
Suurlähettiläs Kovalevin mainitaan harjoitelleen uintiliikkeitä jo
etukäteen. Seurueen käyttämät saunavihdat roikkuivat pitkään
saunan eteisessä muistuttamassa arvovieraista. Illallinen syötiin
hotellissa, isäntänä toimi Rautaruukki Oy:n hallintoneuvoston pj.
Ahti Karjalainen, joka kohotti maljan Suomen ja Neuvostoliiton
väliselle yhteistyölle. Rahko ja Välimaa ojensivat Kosyginille
Kalajoen kunnan viirin. Ylivieskasta kello 22.30 lähtenyt juna
kuljetti vieraat takaisin pääkaupunkiin.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailuhotelli
pääsi parrasvaloihin jälleen 1970 Veikko Huovisen Lampaansyöjät
–romaanin myötä. Sepe lähetti ystävälleen Valtterille sähkeen:</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Operaatio
Lampaansyöjät alkaa maanantaina. </span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Liitto
Kalajoen matkailumajalla sunnuntai-illalla. Matka jatkui: Ja niin
kaartoi sininen auto matkailuhotellin asfalttipihalle ja kaunis
Pohjanlahti aukesi </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hiekkatörmän
takana autereisen sinivihreänä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-
Näin ei liene kovinkaan liioiteltua, jos lähdemme retkellemme
todella kauniilta paikalta. Katso ympärillesi, katso meren
majesteetillista mahtavuutta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ja
näethän komean hotellin noin viidentoista askeleen päässä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">– <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ehkäpä
otat salkkusi automopiilin matkatavaratilasta, minkä jälkeen
menemme sisälle ensimmäisen luokan hotelliin.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirjan
pohjalta filmattiin samanniminen elokuva vuonna 1972, jota kuvattiin
myös Kalajoella. Elokuvan pääosissa olivat Leo Jokela ja Heikki
Kinnunen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myös
matkailuhotellin omistus siirtyi HSOY:lle vuonna 1982. Se nimettiin
uudelleen Hotelli Kalajoeksi. Nykyisin se tunnetaan suosittuna
tanssiravintola Dyyninä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkamuistokilpailu
ja Hiekkasärkkien hylje</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
järjestettiin vuonna 1968 matkamuistokilpailu. Vastauksia tuli 17
kpl ja esityksiä kaikkiaan 41. Ensimmäinen palkinto meni
kalajokiselle hanuristille Unto Jutilalle Kalajokivalssista, joka
myös sittemmin levytettiin. Kalajoen matkailun tunnukseksi ja
maskotiksi otettiin hylje. Leirintäalueen lammikkoon tuotiin
ensimmäinen hylje, Eetu I vuonna –68.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hylkeitä
oli myöhemmin kaksikin. Allaskokeilu epäonnistui ja hylkeet
palautettiin takaisin luontoon. Hylje jäi kuitenkin elämään
Kalajoen matkailun ja myös Jukujuku-maan tunnuksena ja myöhemmin
Juku-hylje (hyljehaalariin pukeutunut työntekijä) myös seikkaili
Jukujuku-maassa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
vanha hylkeenpyyntiperinne yritettiin myös valjastaa matkailuun.
Kalajoen Hyljematkat tarjosi keväällä 1972 hyljesafareja
turisteille. Tuotteen vaativuus ja oikean asiakaskunnan löytyminen
tuottivat kuitenkin haasteita. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö
suhtautui kielteisesti tämän kaltaiseen toimintaan. Hylkeiden
rauhoitus hautasi toiminnan lopullisesti. Hylkeitä liikkuu edelleen
Kalajoen vesillä ja hyvällä onnella otuksen voi bongata vene- tai
laivamatkalla.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rantakalla</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpq5UeV5m9z_lUCTbU0ppz5pUF1hcEo59yze1eTtJYUzCaqFKl4WcLy-awqZ-OYxAYtc90qBL7VUYDd741E8v9Q_-12J3N2Q8-IMz7BH8kilh5YZokkBiKQiwyNR60Adk0W3-wAbTBHwCI/s1600/Rantakalla.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="297" name="grafiikka36" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpq5UeV5m9z_lUCTbU0ppz5pUF1hcEo59yze1eTtJYUzCaqFKl4WcLy-awqZ-OYxAYtc90qBL7VUYDd741E8v9Q_-12J3N2Q8-IMz7BH8kilh5YZokkBiKQiwyNR60Adk0W3-wAbTBHwCI/w427-h297/Rantakalla.jpg" width="427" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailuhotellin
rinnalle valmistui vuosina 1971/-72 Hiekkasärkkien Tahkokorvain
päähän Rantakallan matkailukeskus. Ensin valmistui motelli
uimahalli-kahviloineen, vuoden päästä Hotelli Rantakalla
näköalapaikalle kulkudyynin päälle. Näköalat olivat komeat,
paikalta näkyivät myös Tahkokorvain vanhat merenrantakämpät.
Hotellia kuvattiin ”kolmen kovan” yhteiseksi yritykseksi:
perustajia olivat pankinjohtaja Aarne Isomäki, lääkintöneuvos
Untamo Sorasto ja kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rantakallan
läheisyyteen nousi keväällä 1972 Lomakylä Aurinkohiekat Oy.
Hotelli vuokrattiin 1978 Lomaliitolle ja 1984 sille siirtyi myös
omistus. Vähän aiemmin Lomaliitto oli uutisoinut Rantakallan
yhteyteen, pakan alapuolelle suunnitellusta terveyskylpylästä ja
kuntoutuslaitoksesta, joka yhdistettäisiin hotelliin tien ali
kulkevalla yhdyskäytävällä. Tämä ei koskaan toteutunut.
Lomaliitto myi kiinteistöt ja maa-alueet Eläke-Fennialle vuonna
2001 ja jäi vuokralaisena jatkamaan toimintaa, kunnes ajautui
konkurssiin 2009. Vuonna 2011 hotelli liiketoimintoineen on siirtynyt
ylivieskalaisten Antti Rantalan ja Esa Vallin omistukseen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailun
1970-luku</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vuosikymmenen
aluksi Hiekkasärkille rakennettiin yksityisten voimin dyynin päällä
kulkeva Matkailutie. Se korvasi useat maantieltä erkanevat
pistotiet. Tien mutkaisuus johtui maapolitiikasta, tie tehtiin
siihen, mistä maapohjaa saatiin hankittua. Vuonna 1971 valmistuneen
tien otti myöhemmin hoitoonsa TVL. Tie oikaistiin myöhemmin dyynin
päältä Rantakallan ja Merisärkän väliltä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Apu
kirjoitti Hiekkasärkistä 1970-luvulla useaan otteeseen. Kesällä
1975 lehti kirjoittaa monipuolisesti Suomen suosituimmasta
leirintäalueesta ja matkailukeskuksesta: Kaikkialla Kalajoella
huomaa selvästi ostovoimaa olevan runsaammin kuin kuntalaisten oma
panos edellyttäisi. Kirkonkylän tavaratalo on laskenut matkailun
lisäävän liikevaihtoa 12 prosentilla. Me naiset kirjoitti 1971,
että Kalajoella matkailu on myötätuulessa. Ja kysyy, mitä
Kalajoki tarjoaa turistille? Kirjoittaja vastaa: Iät ajat se on
tarjonnut särkkien hiekan, matalat uimarannat ja Pohjanmaan
auringon.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2qLTilF5L20H5k9J_YZR5wuHbeHf4vigm2slkT7TCgPzfiiZi4NbILwkuACCSqaRhVshyphenhyphenwrB_Pcy_4k4DHqxalVcmstB2QpBdl_qtgDegGk-W9cNF5oSJwrLwc5_-MvzqcEWVwWT9IHYs/s2048/muisto+479.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="328" name="grafiikka37" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2qLTilF5L20H5k9J_YZR5wuHbeHf4vigm2slkT7TCgPzfiiZi4NbILwkuACCSqaRhVshyphenhyphenwrB_Pcy_4k4DHqxalVcmstB2QpBdl_qtgDegGk-W9cNF5oSJwrLwc5_-MvzqcEWVwWT9IHYs/w437-h328/muisto+479.jpg" width="437" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1970-luvulla
leirintäalueelta kuvia</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtVdZ4jaLZ593skVtuwyBlo03Wfd51UbAhtKpqzKrRfNe3toClRzNnQ3xJfj1AdawAGRkiJ29N4U9b9w21WK0aVNk4Zj8FrhE1-AKFGirrYO0ArVeotMcOkOvK29jgSH7Ovl3yUgVrmwvN/s2048/muisto+478.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="312" name="grafiikka38" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtVdZ4jaLZ593skVtuwyBlo03Wfd51UbAhtKpqzKrRfNe3toClRzNnQ3xJfj1AdawAGRkiJ29N4U9b9w21WK0aVNk4Zj8FrhE1-AKFGirrYO0ArVeotMcOkOvK29jgSH7Ovl3yUgVrmwvN/w415-h312/muisto+478.jpg" width="415" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Järjestysmiehiä
ja asiakkaita</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHBOsgm2eRJPPPJeAZAKU1GAbfxTiLr7FB1gUM1_WJHrgZWw2wLYIF9CqiwRu5DUSbE5BdcFo5U1Og7kyoE_S7CPMtz7s7wUjvPAXAVsXxfTOpobDrDYKzjp9bSvQib9YojXQn8YW92XZq/s2048/muisto+480.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="326" name="grafiikka39" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHBOsgm2eRJPPPJeAZAKU1GAbfxTiLr7FB1gUM1_WJHrgZWw2wLYIF9CqiwRu5DUSbE5BdcFo5U1Og7kyoE_S7CPMtz7s7wUjvPAXAVsXxfTOpobDrDYKzjp9bSvQib9YojXQn8YW92XZq/w434-h326/muisto+480.jpg" width="434" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koirapartio
leirintäalueella</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc6WErDEFPcxVkJxo_WlrTf53yeTm_wdkUBa9d5FZKNMtLtXrBYiQUMimQfqLdodCz49L7fAmkzwXUaJJbGwPTmUn6e1tAjhh8PyuNqeRRnq5b5lsOJJAY1AkPxkVm8MFnYGl1vjtia1dg/s2048/muisto+472.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="316" name="grafiikka40" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc6WErDEFPcxVkJxo_WlrTf53yeTm_wdkUBa9d5FZKNMtLtXrBYiQUMimQfqLdodCz49L7fAmkzwXUaJJbGwPTmUn6e1tAjhh8PyuNqeRRnq5b5lsOJJAY1AkPxkVm8MFnYGl1vjtia1dg/w421-h316/muisto+472.jpg" width="421" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leirintäalueen
portti</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg212os5KOTnL88Gu83pzv5CWC5OZxDs-T3abw2z-vK6xjs1MfkD6JFcsAjWlPFP12S0yCaiW5gb2Ed9xjlGSx_FuaD_rzps9EiMDF1oN_A929HKzvp0MdZTZ32Q-7VdYjSU5sFu_zPISSv/s2048/muisto+477.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="316" name="grafiikka41" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg212os5KOTnL88Gu83pzv5CWC5OZxDs-T3abw2z-vK6xjs1MfkD6JFcsAjWlPFP12S0yCaiW5gb2Ed9xjlGSx_FuaD_rzps9EiMDF1oN_A929HKzvp0MdZTZ32Q-7VdYjSU5sFu_zPISSv/w421-h316/muisto+477.jpg" width="421" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rannalla
pelattiin lentopalloa ja otettiin aurinkoa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-
Tänä kesänä voi Kalajoki vielä kerskua saastumattomilla
vesilläänkin, seikka joka käy vuosi vuodelta yhä suuremmaksi
ylellisyydeksi ihmislapselle.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matkailulautakunta
lähti hankkimaan tietoa ja kokemusta muista kotimaan kohteista ja
myös ulkomailta. Kohteina olivat mm. Jyväskylän ja Turun
leirintäalueet, Skellefteå ja Piteå. Mietittiin myös
Keski-Pohjanmaan yhteismarkkinointia ja teetettiin ensimmäinen
matkailututkimus, josta kävi ilmi erityisesti mainonnan ja
tiedotuksen heikkoudet. Kalajokiseudun Matkailupalvelu ry
perustettiin 1975 tehtävänään markkinointi. Mukana oli yli 80
yritysjäsentä ja kuusi kuntaa. Kymmenluvun alussa Kalajoki sai
viimein ensimmäisen matkailu- ja elinkeinoasiamiehen. Ansioituneita
matkailun kehittäjiä ryhdyttiin palkitsemaan matkailumajakalla.
Ensimmäisenä sen sai Raija Yrjänä, toinen Aurinkohiekat Oy:n
perustajista.</span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRrJGwAxMh2WMuLINJDbxYseI_jvG62q5E2f_W1gtxpa8vV0XELzR7tbEdrUz4xBG-hlripGKTsSktdKtcnJgjTTPoDXm2x1rKd4ZEfs5kEPuYUVtASf4KwUkJylA-AeVwAHVsoU-oZuL2/s1600/N%25C3%25A4k%25C3%25B6allagrilli.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="272" name="grafiikka42" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRrJGwAxMh2WMuLINJDbxYseI_jvG62q5E2f_W1gtxpa8vV0XELzR7tbEdrUz4xBG-hlripGKTsSktdKtcnJgjTTPoDXm2x1rKd4ZEfs5kEPuYUVtASf4KwUkJylA-AeVwAHVsoU-oZuL2/w412-h272/N%25C3%25A4k%25C3%25B6allagrilli.jpg" width="412" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näköalagrilli</span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp5d0dGzCP19mUPI_n8YRmh96xEtHlVvyml55Yxvzi6leQp486I6X1w-HeAdZtEZNZ0EFCBgkuDxGdGLQFLzlG0gQt8Kc96YEDrSepJ6fo8LfKkKsyOJ7R7FYx-L61-KdNYRZbYMiGf9L2/s1600/N%25C3%25A4k%25C3%25B6alagrilli+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="465" name="grafiikka43" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp5d0dGzCP19mUPI_n8YRmh96xEtHlVvyml55Yxvzi6leQp486I6X1w-HeAdZtEZNZ0EFCBgkuDxGdGLQFLzlG0gQt8Kc96YEDrSepJ6fo8LfKkKsyOJ7R7FYx-L61-KdNYRZbYMiGf9L2/w311-h465/N%25C3%25A4k%25C3%25B6alagrilli+1.jpg" width="311" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">Mikko Prittinen vaimonsa
kanssa<br /><span style="font-size: 16pt;"><br /></span><span style="font-size: medium;">Tanssipaikkojen
puute korjaantui myös 1970-luvun alussa, kun ns. Järjestöyhdistys
rakennutti Merisärkkien tanssipaviljongin. Kesäteatteritoiminta
aloitti alueella 1970-luvun alussa ja näytelmäperinnettä jatkoi
Särkkäin näyttämö.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE3vHPC6WovKg4E0PdSWUIVezHVdG4YTSgd9kxGdQRfgU3Lbzew-MlCy7oShRYMjauH3JJZ_v528zdsDQaWOGcmrHzka4IqDI8qELUDbw3Ox-Yi98XhEzIZsWpYYrXCIZSZCUkzp2xErdo/s2048/py%25C3%25B6r%25C3%25A4ily+3.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="294" name="grafiikka44" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE3vHPC6WovKg4E0PdSWUIVezHVdG4YTSgd9kxGdQRfgU3Lbzew-MlCy7oShRYMjauH3JJZ_v528zdsDQaWOGcmrHzka4IqDI8qELUDbw3Ox-Yi98XhEzIZsWpYYrXCIZSZCUkzp2xErdo/w392-h294/py%25C3%25B6r%25C3%25A4ily+3.jpg" width="392" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 9pt;">Tapion
Tuvan aluetta</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6El9sDWFka5YAid86f7gGVdqZnBrEi8_W7SWA2J_wnvvuSlxIdChAzDgaQbxRp-Jr8sOQod347bgcJvR_F5NbloyQAyXpV8zOLmsxgTKMbO5zcO7uXmt7O4tOByV-tgxnPNSDZ47vhsrG/s2048/Tanja+9.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="471" name="grafiikka45" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6El9sDWFka5YAid86f7gGVdqZnBrEi8_W7SWA2J_wnvvuSlxIdChAzDgaQbxRp-Jr8sOQod347bgcJvR_F5NbloyQAyXpV8zOLmsxgTKMbO5zcO7uXmt7O4tOByV-tgxnPNSDZ47vhsrG/w353-h471/Tanja+9.jpg" width="353" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;"><br />
<span style="font-family: Times New Roman, serif;">Tapion
Tuvan taidenäyttelyt</span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvNc8ZG950DSN_zm09eUvzs5FEI9Zx0fsdIh6YoL3WlkHA1dP7-U2eyIzf3JZG7fg8Y72u9rEUzTRPm8gftXQ5HDGNRNapZNO1Td95JvlXfrQjN1-b3Cbhk4Ad-TKJvzdYE3YRhhJmqbhn/s1600/matkailujuna.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="274" name="grafiikka46" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvNc8ZG950DSN_zm09eUvzs5FEI9Zx0fsdIh6YoL3WlkHA1dP7-U2eyIzf3JZG7fg8Y72u9rEUzTRPm8gftXQ5HDGNRNapZNO1Td95JvlXfrQjN1-b3Cbhk4Ad-TKJvzdYE3YRhhJmqbhn/w394-h274/matkailujuna.jpg" width="394" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 9pt;">Hiekkasärkkien
juna</span></span></span></p><p><br /><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kansainvälinen
harmonikkaleiri Särkät soi sai alkunsa –74.</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Sen
taiteellisena johtajana toimi vuoteen -85 saakka Unto Jutila.
Leirillä nuoret soittajat saivat tasokasta opetusta ja tapahtuma
tarjosi konserttien muodossa viihdykettä sekä turisteille että
paikkakuntalaisille</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%2010_1%20Unto%20Jutila.jpg?503,598"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="379" hspace="5" name="grafiikka110" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/20070817.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%202_1%20Hannu%20Peitso,%20Sepp%20Leino,%20Unto%20Jutila.jpg?857,666"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="291" hspace="5" name="grafiikka210" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/20070818.jpg" vspace="5" width="374" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%209_1%20Friedrich%20Lips.jpg?612,771"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="360" hspace="5" name="grafiikka310" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/20070819.jpg" vspace="5" width="288" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%207_1%20John%20Molinari,%20Seppo%20Leino,%20Friedrich%20Lips,%20Unto%20Jutila,%20Veikko%20Ahvenainen.jpg?986,534"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="250" hspace="5" name="grafiikka47" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/2007081A.jpg" vspace="5" width="459" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%204_1%20Anatoli%20Beljajej.jpg?414,313"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="263" hspace="5" name="grafiikka51" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/2007081B.jpg" vspace="5" width="347" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070817_967_sarkat%20soi%203_1%20Antero%20Sorasto,-,%20Unto%20Jutila.jpg?854,587"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="294" hspace="5" name="grafiikka61" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/2007081C.jpg" vspace="5" width="426" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Antero
Sorasto</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070821_712_PekkaUntoFolke_1.JPG?800,419"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" alt="image" border="1" height="227" hspace="5" name="grafiikka71" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422_files/20070821.jpg" vspace="5" width="432" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harmonikkataiteilija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syntyi
joulukuun 5. päivänä 1944. Hän vietti lapsuuteensa ja nuoruutensa
Kalajoen</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Plassilla.
Unton isä Väinö hankki pojalleen harmonikan ja jo 11-vuotiaana
Unto Jutila esiintyi Kalajoen teatteritalossa ja Ämman lavalla
tanssien taukosoittajana. Unton isä oli pojalla tukena ja
turvana.<br /><br />Alpo Ylitalo muistelee Unton soittokeikkaa Rahjan
nuorisoseuran pikkujouluiltamissa. Unto oli tullut sinne isänsä
kanssa polkupyörällä. Unto oli tuolloin 12-vuotias. Innokkaan ja
tunnollisen harjoittelijan taidot olivat kehittyneet niin, että hän
kykeni soittamaan yksin koko iltamat. Tanssia oli noin puolitoista
tuntia ohjelman jälkeen.<br /><br />Unto Jutilan elämäntyöhän
harmonikansoiton alalla sisältyy selviä toisistaan erottuvia
jaksoja: tanssimuusikko, säveltäjä, opettaja, harmonikkaleirien
taiteellinen johtaja, levyttäjä ja esiintyvä taitelija. Soittajana
Unto Jutilaa voidaan pitää valtaosin itseoppineena. Musiikkiteorian
opetuksen hän sai Pauli Kilpiöltä. Varsinaisen harmonikan
käsittelyn hänelle opetti Leander Norrback. Esiintyvän taiteilijan
ominaisuudet ja ohjelmiston hioi Veikko Ahvenainen. Yli 10 vuotta
kestänyt tanssimuusikkokausi alkoi 1960-alussa, jolloin taiteilija
kiersi oman yhtyeensä kanssa ympäri Suomea.<br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tanssimuusikkona</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Unto
Jutilan orkesterin ensimmäisen kokoonpanon jäsenistä elää vielä
ainakin kalajokinen Esko Ventelä, jonka muistikuvan mukaan orkesteri
perustettiin vuonna 1958. Kokoonpano muuttui vuosien aikana useita
kertoja, kunnes Unto siirtyi Alpo Ylitalon yhtyeen hanuristiksi
vuonna 1964 tai 1965. Unton ja Alpon tuttavuus ja ystävyys alkoi
1960-luvun alussa. Unto oli vannoutunut iskelmämusiikin ystävä,
jonka parasta antia olivat hanuristien esittämät vaikeat tangot,
kuten Ilta Välimerellä, Helmiä etelästä ja monet A. Malandon
tangoista. Unto esitti useita Paul Norbackin sävellyksiä joka ilta
tanssikeikoilla. Tuohon aikaan Unton kiinnostus heräsi myös
jazz-musiikkia kohtaan. Hän alkoi kirjoittaa magnetofin nauhalta Art
van Dammen musiikkia nuoteille. Sitten hän opetteli soittamaan
nuotti nuotilta. Matti Viljanen ja hänen kirjallisuutensa jazzista
kuului Unton opinto- ja harjoitusohjelmaan.<br /><br />Unto oli erityisen
kiinnostunut konserttimusiikista, jota hän harjoitteli paljon. Hän
valmistautui kilpailemaan hanurilla Suomen mestaruudesta. Tämä
musiikinala kuului tuohon aikaan myös Veikko Ahvenaisen
harjoitusohjelmaan. Unto oli Norbackin ja Ahvenaisen oppilaana.<br /><br />Alpo
Ylitalon yhtye aloitti tanssien soittamisen Vaasassa ”evalla”
kuten silloin sanottiin. Paikka lienee ollut Kirjastokatu 11:ssä.
Bändin laittaessa ”kamoja” kasaan näyttämön eteen tuli joukko
nuoria miehiä. Yksi esitti Untolle ivalliseen sävyyn kysymyksen,
osaako tämä soittaa ”Metsäkukkia”. Unto vastasi osaavansa,
mutta jatkoi että osaako kysyjä. Siihen kyselytunti päättyi, eikä
kyselijöitä sen koommin ole näkynyt.<br /><br />Tanssikeikoilta
palattiin usein Kokkolaan, jossa Unto yöpyi Alpo Ylitalon luona.
Sunnuntaiaamuisin vierailtiin Paul Witickin luona. Witick oli innokas
konserttimusiikin harrastaja. Herrat soittelivat yhdessä ja
suunnittelivat kokeillen sormituksia, joilla ”koskipaikat”
selvitettiin puhtaimmin. Soitto ja harjoittelu oli usein niin
innokasta, että ”Ruusan”, Paulin vaimon kutsut kaikuivat
kuuroille korville.<br /><br />Samoihin aikoihin Unto kanssa tuli Alpo
Ylitalon yhtyeeseen rumpaliksi Folke Neunstedt. Heti alkuun syntyi
Unton ja Folken välille omanlaisensa huumori. Sitä ulkopuolisen oli
joskus vaikea ymmärtää. Folke suorastaan vihasi tangoja ja Unto
taas piti niistä. Tämä kina jatkui pitkään. Ei ollut
harvinaista, että Folke sanoi Untolle, että kyllä sinä olet
helvetin ”korni”, kun soitat aina vain tangoja. Unto saattoi
vastata, että niitä soittaisi moni muukin, kun vain osaisi. Unto ei
jäänyt huulenheitossa toiseksi.<br /><br />Folke oli päivätöissä
Granholmin tukkuliikkeen hedelmäosastonhoitajana ja kuljetti
kaupungin kauppiaille Volvon umpikuorma-autolla hedelmiä ja
vihanneksia. Folke onnistui kerran unohtamaan autonsa sivuoven auki
ajellessaan Isoakatua. Tuosta unohduksesta Folke saikin lempinimen
”hedelmäprofessori”.<br />Ylitalon yhtyeen ohjelmistoon tuli yhä
enemmän ja enemmän jazzahtava tyyli. Jopa kappaleesta
”Persialaisella torilla” oli sovitus, joka ei jättänyt
kuulijoita hiljaiseksi. Kuusikymmentäluvun puolivälistä saakka
Laila Kinnunen oli erittäin usein orkesterin vierailevana solistina.
Samoin myös Eija Merilä, Paula Koivuniemi ja Jukka
Kuoppamäki.<br /><br />Alpo Ylitalo muistelee Kemin keikkaa, kun bändin
jäsenet jäivät hotelliin yöksi. Seuraavan iltana oli Kemin
työväentalolla Olavi Virta esiintymässä. Virran säestäjäksi
oli hankittu paikallinen maineikas yhtye. Virta oli yrittänyt laulaa
muutaman kappaleen yhtyeen säestyksellä ja hän ilmoitti
järjestäjille, ettei laulaisi, ellei saa paikalle säestäjää,
joka ”klaaraa” kappaleet. Toiminnanjohtaja Järvinen oli
soittanut Hotelli Kemiin ja oli kysynyt, että voisiko Ylitalon yhtye
tulla säestämään Olavi Virtaa, koska Virta oli kieltäytynyt
laulamasta säestäjäksi sovitun bändin kanssa. Alpo Ylitalo lupasi
orkesterinsa yrittävän Virran säestystä. Virta antoi nuotit Unton
eteen ja kysyi onnistuuko tuon valssikappaleen säestäminen. Unto
rypisti otsaansa ja alkoi ”laskea kappaleen käyntiin”. Virta
aloitti laulun kiilaten välillä ja hidastaen toisaalla oikein
painostavasti. Virta yritti pudottaa ”kompin pois kyydistä”.
Huomattuaan ettei se onnistu, niin hän alkoi laulaa normaalisti ja
kappale ”kahlattiin” loppuun. Seuraaviin kappaleisiin ei otettu
nuotteja esille lainkaan, vaan soitettiin ”vanhasta muistista”.
Virta ei kommentoinut mitenkään orkesterin onnistumista, vaan
jatkoi taukoon saakka. Tauon alettua Virta meni näyttämöverhojen
taakse yksin istumaan eikä kommentoinut mitään. Toisen ”hukin”
bändi aloitti Virran suosimilla foxeilla, joissa Folke pääsi
oikein vauhtiin ja Unto soitti maukkaan ”kooruksen”. Kaikki
saattoivat huomata, että Virta piti ”meiningistä”.<br /><br />Vuosina
1965-69 Unton muusikkotuttavapiiri kasvoi jazzmuusikoiden suuntaan.
Alpo Ylitalon yhtyessä soittivat Unton ja Folken lisäksi Pehr-Erik
Hongell elektronihanuria ja Holger Moisio tenorisaksofonia. Joskus
Endo Mäkinen oli mukana soittamassa tenorisaksofonia ja Mikko
Haavisto venttiilipasuunaa. Unto sovitti lähes kaikki kappaleet, ja
kun mukana oli joskus seitsemänkin miestä ja neljä puhallinta,
niin musiikki tuntui musiikilta, sanoo Alpo Ylitalo.<br /><br />Monet
vierailevat solistit ja Unton sovittama musiikki tekivät
tuolloisesta Alpo Ylitalon yhtyeestä tietynlaisen edelläkävijän
koko maakunnassa. Untosta tuli monipuolinen musiikin harrastaja,
soittaja ja säveltäjä.<br /><br />Kalajokisen laulajan Pekka Himangan
kanssa yhteistyö kesti monta vuotta. Pekan laulama ja Unton
sovittama Kankaan kaunis Katriina nousi suosikkihitiksi vuonna 1975.
Unto muutti Toholammille avioiduttuaan heinäkuun 2. päivänä 1977
fil.kand. Sinikka Alasen kanssa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Taiteilijana
ja opettajana</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Sävellys-
ja opetustyön lisääntyminen lopettivat vähin erin raskaan
kiertävän tanssimuusikkokauden. Ensimmäinen sävelmä syntyi 1959
nimeltään Iloinen meripoika ja viimeinen sävellys 1990 Hyväntuulen
jenkka. Näiden sävellysten väliin mahtuu ainakin 200 erityyppistä
teosta, joista tunnetuimmat ovat Rapsodia harmonikalle, Konsertto
F-duuri ja Kuvia lapsille-sarja. Viihdemusiikin puolella Unskin
pidetyin sävellys lienee Kalajoki-valssi, joka levytettiin
ensimmäisen kerran vuonna 1969. Harmonikanopettajan työkausi
ajoittuu 1975-87 väliseen aikaan ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopisto
1978-87. Lisänä vielä runsas määrä yksityisoppilaita.<br /><br />Unto
Jutila osallistui esiintyvänä taiteilijana ja opettajana Hyvinkään
harmonikkaviikoilla, Sata Häme soi Ikaalisissa ja Ivalon
harmonikkaviikoilla. Unto Jutila toimi Särkät Soi tapahtuman
taiteellisena johtajana Kalajoella 1974-85 ja Toholammin
harmonikkaviikoilla 1986-92.<br /><br />Unto Jutilan kansainväliset
kontaktit olivat laajat ja hedelmälliset. Hänellä oli läheiset
yhteydet lähes kaikkiin Neuvostoliiton tunnetuimpiin
harmonikkataitelijoihin. Unto Jutila esiintyi itsenäisenä
taiteilijana Ruotsissa, USA:ssa, Kanadassa, Neuvostoliitossa, Baltian
maissa ja Italiassa. Ystävyys ranskalaisen Maurice Vittenetin kanssa
toi musette-musiikin ohjelmistoon.<br /><br />Unto Jutila levytti kuusi
sooloäänitettä, joista tunnetuimmat ovat Ranskalainen visiitti ja
Kuutamoserenadi. Esiintyvä taiteilijana Unto Jutila oli hyvin
arvostettu myös ulkomailla ja hänen soittoaan kuvattiin suomalaisen
tunturipuron solinaksi, johon liittyi vaikutteita suomalaisesta
luonnosta, sen metsien hiljaisuudesta ja meren
ehdottomuudesta.<br /><br />Jälkeenpäin tarkasteltuna voidaan todeta
taitelijan loistava muuntautumiskyky eri harmonikkamusiikin aloilla.
Alussa oli puhdas tanssimusiikki, sen jälkeen perinteinen
harmonikkamusiikki, josta siirtyminen klassiseen harmonikkamusiikkiin
tapahtui saumattomasti. 1980-luvun alussa tuli musette-musiikki ja
lopuksi jazz-musiikki, jonka vaikutus tosin oli ollut kaiken aikaa
taustalla.<br /><br />Unto Jutilan elämän loppuvuosia himmensi vaikea
silmäsairaus, mikä rajoitti huomattavasti hänen toimintaansa,
mutta ei estänyt sävellystyötä eikä julkisia esiintymisiä. Unto
Jutila kuoli Toholammilla 5.3.1992 aivan liian nuorena. Plassin
kylätalossa on pysyvä näyttely omistettuna Unto Jutilalle.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Esa
Tanska siirsi Mehtäkylästä vanhan Nevanperän riihen
Hiekkasärkille ja perusti siihen 1973 kalan ystäville halstarilla
hiillostettua siikaa tarjoavan Siikarysä–ravintolan. Tahkokorville
nousi kirjolohen kasvatus- ja ongintapaikka Lohilaakso vuonna 1978.
Seuraavana vuonna valtatien varrella aloitti kestikievariperinteen
hengessä Tapion Tupa paikalle siirretyssä pohjalaistalossa, joka
kasvoi kokonaiseksi talonpoikaismiljööksi. Nykyisin yritys
muodostaa laajan lomakylätyyppisen keskuksen maauimaloineen</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.Monenlaisia
aloitteita ja suunnitelmia matkailun kehittämiseksi tehtiin ja
laadittiin, kuten selvitys urheiluopistotoiminnan edellytyksistä.
Hanketta varten perustettiin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
Urheiluopistosäätiö 1977. Ryhdyttiin myös suunnittelemaan
alueelle huvipuistoa, mitä varten tehtiin tutustumismatka Ruotsin
vastaaviin</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
450-vuotisjuhlajulkaisussa 1975 kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski
korosti matkailun tärkeää merkitystä paikkakunnan liike-elämän
kehittäjänä ja toimintamahdollisuuksien parantajana. Toisaalta
samaan aikaan myös kritiikki matkailuinvestointien tarpeellisuudesta
ja järkevyydestä alkoi nostaa päätään.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuosikymmenen
lopussa perustettiin Hiekkasärkät Oy. Yhtiösopimuksen
allekirjoittivat Kalajoen kunta, Lomaliitto, Lasten Päivän Säätiö,
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiö ja Kalajoen
Osuuskauppa. Yhtiön toimialana oli mm. suunnitella matkailun
ohjelmapalveluja.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5R5rkps-OxgoOz3h_W2jblW9w6g_nLm6HwD1fYM6BNWqP6R9A3N6L2IyhNbLFkxVvgQOMOeMQaFaBVGIjC8WCmq5R6Q-2avj6YWX_if2ynOMewqMlJfETKOSa_HtsDg71n5RiLQgnl1Nf/s488/Kuplakes%25C3%25A4+Kalajoki_001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="288" name="grafiikka471" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5R5rkps-OxgoOz3h_W2jblW9w6g_nLm6HwD1fYM6BNWqP6R9A3N6L2IyhNbLFkxVvgQOMOeMQaFaBVGIjC8WCmq5R6Q-2avj6YWX_if2ynOMewqMlJfETKOSa_HtsDg71n5RiLQgnl1Nf/w421-h288/Kuplakes%25C3%25A4+Kalajoki_001.jpg" width="421" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkkien
Kuplahalli oli aikanaan suosittu tanssipaikka. Kuplahalli sijaitsi
nykyisen ABC;n paikalla</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Skandinavian
suosituin lomakeidas” Matkailun –80-luku</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kaleva
uutisoi keväällä 1980 suunnitelmista kehittää Hiekkasärkistä
ohjelmallinen lomakeskus. Alueen kokonaisvaltaista kehittämistä
varten oli edellisvuonna järjestetty arkkitehtikilpailu
kutsuperiaatteella. Kilpailun voitti ehdotus ”Kuuma hiekka”.
Siinä esitettiin muun muassa, että Hiekkasärkät otettaisiin
valtakunnalliseksi luonnonenergian käytön kokeilualueeksi.
Ohjelmapalveluiden kehittämisellä haluttiin kompensoida oikullisten
säiden aiheuttamaa haittaa lomailijoille.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">HSOY
vuokrasi Merisärkkäin tanssipaviljongin ja toteutti sinne
viihdepuiston 1982. Sen yhteyteen oli kalajokisten voimin suunniteltu
ja rakennettu Suomen pisin vesiliukurata, yhteensä 80 metriä.
Valtuuston pj. Untamo Sorasto risti sen Kolmen Veen - viihdyttää,
vauhdittaa ja viivyttää - Vempeleeksi. Rakennuksen sisällä oli
sähköautorata ja ulkopuolella muita huvipuistolaitteita.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kapearaitainen
Rantajuna ryhtyi liikennöimään leirintäalueen ja viihdekeskuksen
välillä 1984. Merisärkkäin viihdepuiston viereen rakennettiin
myös uusi kahvilarakennus, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto KMV
Oulusta. Sama toimisto suunnitteli myös paljon keskustelua
herättäneen infopisteen, ”kappelin” valtatien varteen.
Hiekkasärkät Oy rakennutti alueelle myös ensimmäisen
lomaosakekylän 1989.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lapsille
ja koko perheelle tarkoitettu JukuJukuMaa valmistui 1986. Se saavutti
suuren suosion jo heti ensimmäisenä kesänä, kävijöitä oli noin
65 000, eniten koko läänissä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><b>1990-2000-
luku</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghh6Z9CAydjyey2UdHc5NScSFTHBR67pCd2cMGrnPUPNKSm7MWzF6B8TMm9H4IqttM9zK86sULMvjPrLApxjX5WV94ax-hwz5eWj_D780CfpBSMkNaeSyz_SNvQOwCxxDuxlefMYKSY_hV/s1600/Sanifanin+avaus.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="305" name="grafiikka48" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghh6Z9CAydjyey2UdHc5NScSFTHBR67pCd2cMGrnPUPNKSm7MWzF6B8TMm9H4IqttM9zK86sULMvjPrLApxjX5WV94ax-hwz5eWj_D780CfpBSMkNaeSyz_SNvQOwCxxDuxlefMYKSY_hV/w426-h305/Sanifanin+avaus.jpg" width="426" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sanifanin
avajaiset kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, Matkailuliiton johtaja
Bengt Pihlström, Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo
Mäki-Ullakko</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBsXvU1OwvQztjkjw_QuPkKQ5_WSLHVJifjbLbZQEU-k7IL7SWjF0tpIcKzXt4k-X9ObEhXu6qD_LWEquUS7VRlZI4XAaEgHJPJaLFRjcC8k0o-19IMplRIkW7MQlrdJJOyA6KxC6gMrjM/s1600/Sanifanin+avaus+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="298" name="grafiikka49" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBsXvU1OwvQztjkjw_QuPkKQ5_WSLHVJifjbLbZQEU-k7IL7SWjF0tpIcKzXt4k-X9ObEhXu6qD_LWEquUS7VRlZI4XAaEgHJPJaLFRjcC8k0o-19IMplRIkW7MQlrdJJOyA6KxC6gMrjM/w418-h298/Sanifanin+avaus+2.jpg" width="418" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kymmenluvun
aluksi valmistui HSOY:n suurhanke kylpylä SaniFani vuonna 1990. Sen
yhteytteen tuli myös sisäliikuntasalit, kuntoutustoimintaa ja
ravintola ja sitä laajennettiin myöhemmin mm. uimahallilla.
Nykyisin kylpylän yhteydessä toimii monenlaisia liikunta- ja
hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Merisärkän ja
Rantakallan välille kulkudyynin päälle perustettu näköalagrilli
ja jäätelökioski laajeni Lokkilinna hotelli-ravintolaksi 1991.
Avajaistilaisuudessa puhui Viron kauppaministeri Ants Laos ja
musiikista vastasi Pekka Himangan yhtye. Ravintolassa oli kaksi
ranskalaista huippukokkia, jotka olivat menestyneet kokkien
maailmanmestaruuskilpailuissa ja tarjoilijoina neljä virolaista
opiskelijaa. Rakennusta laajennettiin myöhemmin ja se on ollut
alueen ensimmäisiä ohjelmapalvelujen tarjoajia ja kehittäjiä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"> <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1992
Par 3 golfkenttä ja range avattiin, kaavoitettiin 200 mökin tontit,
avattiin lentokenttä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1995
Huvikeskus Merisärkkä avattiin uudistuneena 1996 Kalajoen kunta
käynnisti Matkailukeskuksen kehittämisprojektin</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1997
Viihdekeskus Merisärkkä aloitti toimintansa ja 9-reikäinen
golfkenttä valmistui</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1998-2000
rakennuslupia 140, joista 85 lomarakennuksia 2000 tonttikauppoja yli
1 miljoonalla eurolla</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2001
SaniFanin uimahallin avajaiset, Hytinportin alueen kaavoitus 2002
18-reikäinen golfkenttä avattiin. Keskusvaraamo perustettiin 2003
Kuivatjärven alueen kaavoitus. Yhteismarkkinoinnin malli luotiin
2004 Ulkokalla avautuu matkailijaryhmille (Kalastajien yhdistys
vuokrasi saaren rakennukset Femmare Oy:lle).</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2004
Perustettiin Hiekkasärkkien Matkailuyhdistys (nyk. Kalajoki
Matkailuyhdistys ry)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2005
ja 2006 rakennettiin Talvimaa lumesta ja jäästä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2006
Safaritalo – ohjelmapalvelut aloitti toiminnan</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2007
Kylpylähotelli Sani ja Meriluontokeskus avattiin</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2012
valmistuu mittava remontti SaniFanin ravintolassa ja ”Hiekkasärkkien
Timantti” valmistuu Rantakallan yhteyteen. Muita Hiekkasärkkien
kohteita mm. Ravirata (per.1963) ja ratsastusmaneesi Sporttiboxi.
Silloinen matkailuasiamies Tapio Nokkala lausuu kuitenkin, että
markkinoinnissa on vielä tekemistä: Ei ruuhka-Suomen asukas tunne
Kalajokea ja sen lomanviettomahdollisuuksia.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Apu-lehti
markkinoi Kalajoen Playaa 1986</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Onko
se nimensä arvoinen? – Etelän playa kihisee väkeä tai sitten se
on ylellisen autio. Kalajoen Hiekkasärkät ovat siltä väliltä.
Lehdessä esitellään myös Hiekkasärkkien monipuoliset palvelut.
Samana vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan Hiekkasärkkien
matkailijoista suurin osa tuli Etelä-Suomesta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1980-luvulla
Hiekkasärkille perustettiin monia uusia yrityksiä. Sirkka ja Kalevi
Elonen perustivat Pihvi Tuvan Siikarysää vastapäätä 1982.
Purjehdusseura Kallan Purjehtijat perustettiin samana vuonna. Seura
on järjestänyt kilpailutoimintaa sekä purjelautailussa että
kölivenepurjehduksessa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venetsialaiset
aloitetaan Hiekkasärkillä 1985, taustavoimina mm. Nuorkauppakamari
ja sanomalehti Kalajokilaakso.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kesoil
Motorest (myöh. Neste ja nyk. ABC-liikenneasema) valmistui 1989</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lähteet
ja kirjallisuus</span></span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="Osa1">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ananias,
nimim. Päivä Kalajoen Rivieralla eli Tuomipakoilla. Kalajoen
400-vuotisjuhlaliite 1925.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Hanni,
Viljami, Keski-Pohjanmaan matkailijanähtävyyksiä. Pyrkijä 1944</span></p><div dir="LTR" id="Osa2">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heikkilä,
Hilma, Suomen Nuorison Liiton suvipäivien viettopaikan, Kalajoen
matkailunähtävyyksiä. Pyrkijä 1935.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Järvinen,
Lauri, Ilmari Kiannon täysihoitolakokemuksia, Kalajoki-lehti
1.10.1981, Hilmanhotelli.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keidas
Suomen saharassa, Kalajoki-lehti 8.10.1981, Iki-Kianto tunsi
kalajokisuutensa, Kalajoen seutu</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">7.5.1999,
Hilmanhotelli keräsi kuuluisuuksia, Kalajoen seutu 21.5.1999,</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urho
Kekkonen saunoi Kalajoellakin. Kalajoen seutu 6.9.2000</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.Kalajoen
Hiekkasärkkien luonto. Tutkimusraportti II, 1995. Nordia.
Tiedonantoja nro 2/1995. Oulun</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yliopiston
ja maantieteen laitoksen ja Pohjois-Suomen maantieteellinen seura
ry:n julkaisusarja 1995.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keski-
ja Pohjois-Pohjanmaa. Matkailijayhdistyksen matkailuoppaat XIII.
Suomen matkailijayhdistyksen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">julkaisu
N:o 270. Helsinki 1925.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kianto,
Ilmari, Kalajoki – esi-isieni kotiseutu, Kuva nro 7/8 1947</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kyllönen,
Matti, Kalajoen ja Raution historia. Vaasa oy:n kirjapaino 1980.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pahkala,
Arvo, Tuomipakoista Hiekkasärkkiin. Kalajoki-lehti 29.5.1980.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma,
Tuula, Matkailun kehitys Kalajoella. Aineseminaarityö, Oulun
yliopiston täydennyskoulutuskeskus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1990-91.
Moniste.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Torvinen,
Tuuli, Himangan ja Kalajoen merenrantaviivan ja saariston
luontonimet. Laudaturtyö 1966.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sanoma-
ja aikakauslehdet</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Apu:
Kalajoen suurmatkailukeskus 12.8.1967, Suomen suosituin
leirintäalue. Hiekkasärkät on monipuolinen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">matkailukeskus
19.6.1975, Lapsia katsellessaan muistaa millainen oli kadotettu
paratiisi 18.7.1986.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaiku: Kalajoen Hiekkasärkät, 17.8.1929.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kesälehdet 1980- </span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajokilaakso:
Kalajoki – merenrantapitäjä on Kalajokilaakson suosituin
matkailukohde 4.8.1965,</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rohkea
ennakkoluulottomuus vauhdittanut nykykehitystä 8.11.1975.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki-lehti:
Kunnan leirintäalue – Tuottava yritys tänäkin vuonna
17.11.1976.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaleva:
Kalajoen Hiekkasärkistä ohjelmallinen lomakeskus 8.5.1980.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansan
Kuvalehti: Suomen Sahara 10.7.1931.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskipohjanmaa:
Juhannukseksi Kalajoelle ja Kalajoen Hiekkasärkät valmistuvat
vastaanottamaan juhannusvieraita 23.6.1956, Aurinkoa, merta ja
hiekkaa. Kalajoen ”riviera” – lomailijan toiveuni. Kesä
1963, Saunominen Hiekkasärkillä päätti Kosyginin ja Kekkosen
P-S:en vierailun 17.6.1966, 25.000 yöpyjää ollut Kalajoen
Hiekkasärkillä tänä kesänä 26.8.1967, Matkailukausi alkaa –
Kalajoki valmistautuu 30.5.1968.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Liitto:
Kalajoen pitäjän 400-vuotisjuhlanumero 15.5.1925, Työtä
turismin hyväksi. Kalajoen sanomat,</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Liiton
liite 20.4.1967, Kalajoen leirintäalueella runsaasti retkeilijöitä
1965, Hiekkasärkät turistien yhä kasvavan</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suosion
kohteena 13.8.1966.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Me
Naiset: Hiekkaa vain, pölynvalkoista hiekkaa vain 21.7.1971.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Kuvalehti: Kalajoen Hiekkasärkiltä 8.8.1931.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uusi
Suomi: Kalajoen hiekkarannat kiehtovat matkailijoita. Särkät
maaseudun suosituin leirialue 16.7.1969</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Torsti
Kalliokosken muistiinpanot ja haastattelu, Eila Saaren haastattelu,
Anna Rahjan haastattelu, Leena Vihelän haastattelu</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Menettikö
Kallan karit itsehallintonsa?</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-1160786423331960581">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5270753100446809026"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1OoxywXw5fT_WAXkOCYxA2SYDJPMP5JjbUN2x4W0QQxePTzYBfld95J9L1gY8zyWIK8klnTGGvSbk4bu6XmS3oEx1M-zFQ1zT_JouymjAb-P-r81sxQ9nrNAkuI3LX5HcTL8MBSmd9Nd5/s1600-h/kallan+karit+001+2.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="251" hspace="5" name="grafiikka211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1OoxywXw5fT_WAXkOCYxA2SYDJPMP5JjbUN2x4W0QQxePTzYBfld95J9L1gY8zyWIK8klnTGGvSbk4bu6XmS3oEx1M-zFQ1zT_JouymjAb-P-r81sxQ9nrNAkuI3LX5HcTL8MBSmd9Nd5/w457-h251/kallan+karit+001+2.jpg" vspace="5" width="457" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomi
kuului aikanaan Ruotsin valtakuntaan ja Ruotsi oli suomalaistenkin
hallintokieli. Marraskuun 6. päivä on ruotsalaisuuden
päivä. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kustaa
II Aadolf </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kaatui
Lutzenissä 6.11.1632. Kallan kareilla on itsehallinto Ruotsinvallan
ajalta.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kallan karit sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä
rannikolla. Siellä on ihmeellinen rauha ja siellä saa olla luonnon
helmassa luonnon armoilla. Olen viettänyt Kallan kareilla yhden
päivän ja yön. Se oli mieleenpainuva kokemus. Nukuin yön Kallan
karien pappilassa.<br /><br />Itse aloin kiinnostua Kallan karien
itsehallinnosta, kun eläkkeellä oleva opettaja Matti Orell otti
minuun yhteyttä ja kertoi, että Kallan karien itsehallinto on
menetetty Rahjan saariston Natura Life-rahoitusratkaisussa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Orell </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kuoli
pari vuotta sitten. Ennen kurki kuoli kuin suo sulasi.
Haminaoikeuden omistajana Matti pyrki saamaan selville Kallan karien
itsenäisyyden tilan ja Natura-asian laittomuudet, mutta suomalainen
oikeuskulttuuri ei antanut mahdollisuutta totuuden esille saamiseen.
Laittomuudet ja mahdolliset rikokset on lakaistu maton alle
poliittisten päättäjien siunauksella. Onko asiassa
oikeuskansleri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Paavo
Nikulalla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">puhtaat
jauhot pussissa? On syytä epäillä, että Nikulan omatunto ei ole
puhdas tai jos se on puhdas niin silloin se on kokonaan käyttämätön.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLIHxUWpcTNZNvPRUmrNop4vB9Kaz4mJmSluyyHUT3rCz0-qDyOKv8rpr38-abAK_z99CK1fn0Yl4vOtxn87-rNqdbddTGEg4QyVHzbIw1SiG-Us2vjR3eJs9f3DkjfTw5F51dh1SO3OjZ/s1280/Kallan+kirkko+4.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="245" name="grafiikka50" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLIHxUWpcTNZNvPRUmrNop4vB9Kaz4mJmSluyyHUT3rCz0-qDyOKv8rpr38-abAK_z99CK1fn0Yl4vOtxn87-rNqdbddTGEg4QyVHzbIw1SiG-Us2vjR3eJs9f3DkjfTw5F51dh1SO3OjZ/w425-h245/Kallan+kirkko+4.jpg" width="425" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS6WZEAa4VMkd06nr1allHJxOJ9VihvvQwWUnEOnRUIGqsADSAAtjWu-JmBHgT0iDPbTK4L4x2gcgJ6nG2Wr6m8TjNBjo72OUK2gUdIQRVxph6dgrqwt6bAoIQyA7ci_8TvSe9chmuuMhC/s1280/Kalan+kirkko+1.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="279" name="grafiikka511" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS6WZEAa4VMkd06nr1allHJxOJ9VihvvQwWUnEOnRUIGqsADSAAtjWu-JmBHgT0iDPbTK4L4x2gcgJ6nG2Wr6m8TjNBjo72OUK2gUdIQRVxph6dgrqwt6bAoIQyA7ci_8TvSe9chmuuMhC/w398-h279/Kalan+kirkko+1.jpg" width="398" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juridista
taustaa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kallan
karien elämää säädeltiin tiukasti Ruotsin vallan aikaan. Kuria
piti varsinkin kirkko. Kaarle XI:n holhoojahallitus antoi 1669
Hampne-Rättin, satamaoikeusasetuksen Suomen kalastuspaikoissa
noudatettavaksi. Sen mukaan kalastajien oli käytävä joka
sunnuntai kirkossa. Kolminkertaisesta laiminlyönnistä uhkasi
karista karkotus. Maakallaan nousi kirkko, koska kalastajat olivat
lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä miehiä. Kirkkorakennus oli
melkoinen urakka, sillä puuttomalle karille oli kuljetettava kaikki
rakennusaineet. Ensimmäinen kirkko valmistui 1680. Vajaan sadan
vuoden kuluttua se kävi ahtaaksi. Kirkon 225 juhlia vietettiin
viime vuonna 2005. Harmaaseen kahdeksankulmaiseen kirkkoon mahtuu
jopa 250 ihmisistä. Penkit ovat hyvin tiheässä, ja niin kapeat,
ettei kunnolla istumaan pysty. Alttaritauluna on pelkkä
ikkuna.<br /><br />Cunin:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi Eli Laki
tuli voimaan 1771 ja koska sitä ei ole kumottu, se on voimassa
vieläkin. Karikokous valvoo yhä järjestystä ja myöntää
venekunnille hamina- eli satamapaikkoja. Kallan kareilla on myös 30
neliön pappila, johon on saatu mahtumaan kamari ja keittiö.
Kamarin seinällä on valokopio Hamina Ordningista: Annettu
Stockholmisa Neuvo Kammarissa sinä 24:pnä Tammi kuuta
1771.<br /><br />Ulkokallaan on Maakallasta matkaa kolmisen kilometriä.
Se on pienempi ja karumpi kuin Maakalla. Ulkokallassa on 13 metrin
korkuinen majakka. Se on aika huonossa kunnossa. Rauhaa ja
eksotiikkaa löytyy. Jos tuuli on tarpeeksi navakka, siellähän
olet ja pysyt. Majakanvartioiden talo on kunnostettu
matkailukäyttöön. Saunakin löytyy. Ulkokallan rumistukseksi on
pystytetty Telen 55-metrinen masto majakan viereen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kallan
karit ei ole liittynyt Euroopan Unioniin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomen
EU-ministeriryhmän kokous on pidetty 14.2.1994 ja siitä on tehty
pöytäkirja 4/94 18.2.1994 on julistettu salaiseksi. Pöytäkirjan
mukaan kokoukseen osallistuivat pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Aho </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
ministerit </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Salolainen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Haavisto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Norrback </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kankaanniemi </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
avs. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sundbäck</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
op. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Satuli</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
yj. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erickson</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
aop. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kosonen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
tp.</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kuosmanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
fn </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aarnio</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
lsn. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jääskinen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
ln. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Halonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
eav. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Huhtaniemi</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
EU-jäsenyysneuvottelussa esitetään, että ratkaisu koostuisi
seuraavista elementeistä: 1. Kalastus, 2. Matkustajatuomiset, 3.
Kuljetusyhteyksien turvaaminen 4. Kakkosasunnot ja 5. Ahvenanmaa,
jonka osalta esitetään, että asia ratkaistaan Suomen position
pohjalta.<br /><br />Itsehallinnon omaavia Kallankareja ei ole esitetty
liitettäväksi Euroopan Unioniin eikä sellaista pyyntöä Suomen
hallitus ole esitettykään Kallankarien itsehallintoelimille,
karikokoukselle ja karineuvostolle päätettäväksi. Näin ollen
itsehallinnon omaavat Kallankarit eivät kuulu Euroopan
Unioniin.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rahjan
saariston Natura Life-hakemus</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Keski-Pohjanmaan
Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään
11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura
2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon.
Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen
alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan
karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4
702 548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk,
Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205
096 mk.<br /><br />Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä
hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan
kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui
hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen
kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että
Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.<br /><br />Myös
Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät
asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä
tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Laukkanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan
kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa
kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen
200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä
tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan.
Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti
kunnanjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kunnansihteeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Ollila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Hakemuksessa
sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet
liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio
hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission
päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. On siis
syytä epäillä törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta
jätetty tutkimatta ja syyttäjän toimesta syyttämättä. Asia
vanheni lokakuussa 2006. Rikosten vanhentaminen on myös
rikos.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tekojen
selittelyä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kun
Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan
niin silloin loukattiin syvästi Kallan karien itsehallintoa. Kallan
karit siis sisällytettiin Natura-ohjelmaan, mutta kun asiasta nousi
niin suuri häly niin Suomen viranomaiset ilmoittivat poistaneensa
Kallan karit Naturasta.<br /><br />Soitin ympäristöministeriöön </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilkka
Heikkiselle </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">4.2.1998.
Heikkinen kertoi minulle, että Kallan karit on mukana
Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla
mahdollista, kenen luvalla ja kenen päätöksellä. 5.2.1998 soitin
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tom
Hästbackalle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka kertoi, että ympäristöministeriöstä oli tullut ohjeet
poistaa Kallan karit Naturasta.<br /><br />Ympäristöministeriön
ylitarkastaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leila
Suvantola </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti
2.10.1998, että Kallan karit poistettiin Natura 2000-ohjelmasta ns.
giljotiini vaiheessa ennen ministerityöryhmää lähinnä
itsehallintokysymyksen takia. KHO:ssa Metsähallitus on kerran
hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin
kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin edelleen olevan
voimassa.<br /><br />Samat virnaomaiset, jotka olivat sitoutuneet
laittamaan Rahjan saariston Natura Life-anomuksessa mainitut alueet
(Kallan karit) Naturaan olivat päättämässä myöhemmin mitkä
alueet laitetaan Naturaan. Esteellisyys on kiistaton, mutta poliisi
ei tutki asiaa, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe
asiassa mitään huomautettavaa rikoksesta puhumattakaan.
Esteellisyys on Suomen lain mukaan virkarikos ja rikoksen avulle
tehty oikeustoimi on mitätön.<br /><br />Kallan kareilla oli siis
itsehallinto, jonka se menetti osittain tai kokonaan, koska EU
komissio hyväksyi Kallan karit Natura-alueeksi Natura
Life-rahoitushakemuksessa. Ainoastaan EU komissio voi muuttaa omia
päätöksiään. Suomen viranomaiset eivät voi muuttaa
EU-komission päätöksiä. Kysymys on siis historiallisesti
erittäin merkittävästä asiasta, jolle Suomen viranomaiset ovat
viitanneet kintaalla. Miksi syyllisiä ei saada vastuuseen? Miksi
Kallan karien itsehallintokysymystä ei voida selvittää
perusteellisesti Suomen viranomaisten toimesta? Onko Kallan karit
EU:n jäsen? Näillä asioilla on erittäin suuri merkitys
tulevaisuudessa.</span></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kallan
karien itsehallinto ja Natura</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdHOk96w95JVxcVpsrU4qiY09EK53uZdyxAfSHk8xI1zetmN42-q-QHwdsTQB66_yv079tWmhHRWe1meBJ-Sift7cb4LJZqnj2jo0cpYnSAwAHwSKl83D7mXcV1R4Aw1U3kDxtGGLNNDXa/s1600-h/kallan+karit+2+002.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="250" hspace="5" name="grafiikka311" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdHOk96w95JVxcVpsrU4qiY09EK53uZdyxAfSHk8xI1zetmN42-q-QHwdsTQB66_yv079tWmhHRWe1meBJ-Sift7cb4LJZqnj2jo0cpYnSAwAHwSKl83D7mXcV1R4Aw1U3kDxtGGLNNDXa/w455-h250/kallan+karit+2+002.jpg" vspace="5" width="455" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5327510627223037682"></a>
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5327510416059977570"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib7epeznSCBOoqoBT2IaGqb4ktYywkYFH7-xo3ma8VrR5DSIgSrDroKMdgCjA-lfxeBAPTWitisAE58wIST9W9mXv8iEO_0k0_QqR0-chXUUE-oTL20i1vyue8hZhGi9r7xi7Odnrk9HYh/s1600-h/kallan+karit+2+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="185" hspace="5" name="grafiikka410" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib7epeznSCBOoqoBT2IaGqb4ktYywkYFH7-xo3ma8VrR5DSIgSrDroKMdgCjA-lfxeBAPTWitisAE58wIST9W9mXv8iEO_0k0_QqR0-chXUUE-oTL20i1vyue8hZhGi9r7xi7Odnrk9HYh/w429-h185/kallan+karit+2+001.jpg" vspace="5" width="429" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoXTsTCH9iK-3fl209esKZRNTsEz068ukat1_WjNa9E1SDOedDeMG-3eM9G2jG34Jk7SSz6gqVawdiuty72SqB5iPXbKIE8PIlO8JgQfS9SLap3LRkFWLjv_InK1YbzSwwYm8QuRkJoVAL/s1600-h/kallan+karit+1+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="321" hspace="5" name="grafiikka52" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoXTsTCH9iK-3fl209esKZRNTsEz068ukat1_WjNa9E1SDOedDeMG-3eM9G2jG34Jk7SSz6gqVawdiuty72SqB5iPXbKIE8PIlO8JgQfS9SLap3LRkFWLjv_InK1YbzSwwYm8QuRkJoVAL/w404-h321/kallan+karit+1+001.jpg" vspace="5" width="404" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5327510256079358658"></a>
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kallan
karineuvosto on tehnyt kielteisen päätöksen Naturaan
liittymisestä. Myös karikokous on tehnyt yksimielisen kielteisen
päätöksen Natura-asiassa.</span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Keski-Pohjanmaan
ympäristökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa
itsehallinnon omaavia Kallan kareja Naturaan eikä ottaa niitä
sieltä pois. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksella ei ole ollut
minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja
Rahjan saariston Natura life-rahoitushakemukseen vastoin Kallan karien
itsehallintoelinten päätöksiä. Virkamiehet ovat kiistatta
syyllistyneet virkavirheeseen ja toimivaltansa ylityksiin, kun ovat
toimineet vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä ja
sitoutuneet laittamaan itsehallinnon omaavat karit Naturaan ja ovat
kaiken lisäksi anoneet rahoitusta väärillä tiedoilla vastoin
itsehallintoelinten päätöksiä. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus
ja Kalajoen kunnan virkamiehet ovat syyllistyneet myös Kallan karien
itsehallinnon loukkaukseen allekirjoittaessaan Rahjan saariston
Natura Life rahoitushakemuksen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Korkein
oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon
24.11.1989.</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Jo
1600-luvun lopulla Kallaan tulivat virallisemmat, hallinnolliset
asetukset, joita ruvettiin soveltamaan. Vanhin valtakunnan
hallituksen antama satamaoikeusasetus, joka määrättiin myös
Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi, on Kaarle XI:n
holhoojahallituksen antama "Hampne-Rätt", joka annettiin
10.5.1669. Se perustui jo keksiaikaisiin satama-ammattikuntien
järjestyssääntöihin, Tätä Kaarle XI:n aikaista asetusta
noudatettiin siis myös Kallassa, mm. yhtäaikainen kalaan lähtö ja
karista karkottaminen ovat juuri tämän asetuksen mukaisia.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Vuonna
1726 annettiin edellistä laajempi "uudistettu satamajärjestys"
ja 1771 "Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi eli
Laki". Tämän viimeksi mainitun suomenkielinen laitos oli
käytössä Kallassa. Kallan paikallishallinnossa oli myös kohtia,
joita ei ollut mainittu virallisissa laissa. Asetuksen mukaisesti
huolehti Kallassa paikallishallinnosta kolme elintä: karikokous,
haminakokous ja haminavouti. Karikokouksessa olivat läsnä kaikki
Kallaan saapuneet kalastajat, heidän velvollisuutensakin oli
osallistua kkoukseen. Ennen kokous pidettiin edellisen kesän
haminavuodin aloitteesta. Sen alkaminen ilmoitettiin rummuttamalla,
torveen puhaltamalla tai kirkonkelloja soittamalla. Alkuaikoina
rumpuna oli tyhjä tynnyri. Oikea rumpu päätettiin hankkia 1784.
Tätä rumpua käytettiin myös merkinantolaitteena pimeinä öinä,
sen avulla ilmoitettiin merellä oleville kalastajille Kallan,
turvapaikan, sijainti. Kirkonkello saatiin lahjoituksena jo
1700-lvulla.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kokous
valitsi ensimmäiseksi haminavoudin ja karinlajutamiehet, jotka
yhdessä muodostivat haminaoikeuden. Valituksi tullut haminavouti
luki seuraavaksi läsnäolijoille hamina-asetuksen ja muut
mahdolliset päätökset, jotka olli päätetty vuosittain lukea.
Tämän jälkeen huutokaupattiin reimarien asettaminen ja
merkkilyhdyn huoltaminen. Merkkilyhty oli kumpeleen päässä. Samoin
myytiin huutokaupalla muut tehtävät työt alimman tarjouksen
tehneelle.<br />Karikokouksessa käsitellään yhä kaikki saareen
hallintoa koskevat kysymykset. Vuoden 1966 karikokouksessa päätettiin
kieltää kaikilta ulkopuolisilta huvilan rakentaminen karille.
Asuntolupa myönnettiin kaikille niille nuoremmille kalastajille,
joilla on perintöoikeus vanhemmilta ajoilta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><span style="font-weight: normal;">Natura
2000 ja Life-rahoitus</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-2577488077146234171">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5327162874004434850"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9x7nM84rcnnqEt1XEUyaWUJezO7jcHbfBM8locVvJ_Hiv8SK1YEkJD4uWg-9Q2dYptTMX9yHJFugffGW9cW4l9x-1KkRRSLCtgjmDUikl5JAg5XkRI_Gp6boPivNPpVqUx_6uM7wNSgit/s1600-h/life-rahoitus+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="431" hspace="5" name="grafiikka62" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9x7nM84rcnnqEt1XEUyaWUJezO7jcHbfBM8locVvJ_Hiv8SK1YEkJD4uWg-9Q2dYptTMX9yHJFugffGW9cW4l9x-1KkRRSLCtgjmDUikl5JAg5XkRI_Gp6boPivNPpVqUx_6uM7wNSgit/w387-h431/life-rahoitus+001.jpg" vspace="5" width="387" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: 9pt;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Huom.
Itsehallinnon omaavat Kallan karit ( Maakalla) mukana Rahjan
saariston Natura Life-rahoitushakemuksessa. Kuva rahoitushakemuksen
liitteestä.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Olen
kritisoinut voimakkaasti Rahjan saariston Natura-Life
rahoitushanketta. Olen tehnyt asiasta rikostutkintapyyntöjä ja
kanteluja laillisuusvalvojille sekä valtuustoaloitteen asioiden
selvittämiseksi. Kaikki on ollut turhaa, sillä Suomessa Natura on
vaiettu valtiosalaisuus. Tiedän varmasti olevani oikeassa ja
viranomaiset ovat vuorenvarmasti väärässä. Mielestäni
varatuomari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Timo
Nikula</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> on
tuonut kirjoituksessaan asian perusteellisesti, oikein ja
lainmukaisesti esille. Lainaan varatuomari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Timo
Nikulan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> kirjoitusta:<br /><br /></span></span></span><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
ja EU:n liittymissopimus (EU-sopimus) astui voimaan 1.1.1995.
Samalla tulivat voimaan Suomea jäsenvaltiona velvoittavat
yhteisöoikeuden säännökset (EY-oikeus), yhtenä niistä ns.
Habitaattidirektiivi eli Neuvoston direktiivi 92/43/ETY
luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston
suojelusta. Direktiivi edellyttää jäsenvaltiolta mm. sitä, että
jäsenvaltio ryhtyy toimiin selvittääkseen kansallisella
alueellaan olevat "yhteisön tärkeäksi päättämät alueet"
asianmukaisia tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Uutena
jäsenvaltiona Suomen velvollisuutena oli siten edistää osaltaan
unionin yhteistä tavoitetta eli erityisten suojelutoimien alueiden
yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston = Natura 2000
perustamista.<br /><br />Habitaattidirektiivi sisältää selkeät
määräykset myös siitä, miten jäsenvaltion on toimittava
osaltaan verkoston perustamiseksi. Direktiivin 4 artiklan mukaan
"jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III ( 1
vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen
tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee miten
liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen
kansallisella alueella olevilla alueilla on". Tämän tehtävän
suorittamiselle direktiivi asettaa määräajan. Luettelo on ko.
artiklan 2 momentin mukaisesti tomitettava komissiolle kolmen vuoden
kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta
koskevien tietojen kanssa. Suomen osalta asetettu määräaika
hankkeen 1. vaiheen osalta päättyi
31.12.1997.<br /><br />Habitaattidirektiivin 4 artiklan mukaisesti tämän
jälkeen käynnistyy 2. vaihe, jonka aikana alueet sekä niillä
toimeenpantavat suojelutoimet vahvistetaan ja toimeenpannaan
lopullisesti koko yhteisön tasolla ja valvonnassa. Tämä vaihe on
suoritettava kuuden vuoden kuluessa 1. vaiheen
päättymisestä.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Natura
2000 1. vaihe Suomessa</span></span></span></span></strong><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suomessa
Natura 2000 verkostoehdotuksen (1. vaihe) valmistelu alkoi
marraskuussa 1994. Jo tätä ennen Suomessa oli aloitettu tulevan
yhteisöoikeuden ja Suomen sisäisen lainasäädännön laaja
yhteensovittamistyö ympäristöoikeuden alalla. Tämän tuloksena
ympäristöhallintomme organisaatio muuttui. 1.3.1995 voimaantulleen
ympäristöhallintolain mukaisesti siten, että ympäristöministeriön
alaisuuteen perustettiin Suomen ympäristökeskus sekä 14
alueellista ympäristökeskusta. Samalla lakkautettiin vesi- ja
ympäristöhallinnon piiriorganisaatio kuten myös lääninhallitusten
ympäristöyksiköt, joiden virka- ja työsopimussuhteinen
henkilöstö siirtyi lain voimaantullessa ympäristökeskusten
henkilöstöksi.<br /><br />Vaiheen 1. toteuttaminen tapahtui Suomessa
virkamiestyönä ympäristöministeriön johdolla. Käytännön
valmistelutyö toteutettiin ympäristöministeriön ja
ympäristökeskuksen alueellisissa ympäristökeskuksissa (14)
virkamiestyönä vuosien 1996 ja 1997 aikana. Suomen alue-esitys
valmistui keväällä 1997 ja esitys julkistettiin esityksen yleisen
kuulemisen 7.4.-6.6.1997 yhteydessä.<br /><br />Suomen esitys
Natura-alueiksi (vaihe 1) valmistui etenkin alue-esityksen laajuus
huomioon ottaen huomattavan nopeasti. Esitystä kohtaan on esitetty
monenlaista kritiikkiä. Maanomistajat ova arvostelleet erityisesti
sitä, ettei Suomen alue-esitys ole perustunut EU-oikeuden
edellyttämään vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen
tieteellisien tietämyksen perusteella laadittuun luetteloon niistä
alueista, joilla direktiivin luontotyyppejä ja lajeja todella
esiintyy.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">EU:n
Life-rahoitus<br /></span></span></span></span></strong><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />EU:n
life-rahoitusväline on Union jäsenvaltioille tarjoama
rahoitusmahdollisuus, jolla tuetaan Natura 200 alueilla
toteutettavia luonnonsuojeluhankkeita. Life-rahoitusta ei ole
tarkoitettu käytettäväksi hankkeen 1. vaiheessa, ellei ole täysin
selvää, että ne alueet, joille rahoitusta haetaan tullaan myös
liittämään lopullisesti Natura verkostoon. Life-rahoituksen
liittyminen 2. vaiheeseen käy hyvin ilmi Habitaattidirektiivin 8
artiklan 1. kohdasta:</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #000099;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Samalla
kun jäsenvaltiot (Suomi) toimittavat komissiolle ehdotuksensa
alueista, jotka voidaan osoittaa ensisijaisesti suojeltavia
luontotyyppejä ja/tai lajeja käsittäviksi erityisten
suojelutoimien alueiksi, ne toimittavat komissiolle tarpeen mukaan
arvionsa yhteisän yhteisrahoitustarpeesta, jota ne pitävät
tarpeellisena, jotta ne voivat täyttää niille 6 artiklan 1
kohdassa aiheutuvat velvoitteet."<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Habitaattidirektiivin
6 artiklan 1 kohta säätää:</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><span style="color: #000099;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Jäsenvaltioiden
(Suomi) on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla
tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa
tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat eritysiesti
näitä alueita tai jotka sisältävät muunlaisia
käyttösuunnitelmia, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä,
hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka
vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen
lajien ekologisia vaatimuksia alueilla".<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><span style="color: #993300;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
ympäristöviranomaiset päättivät kuitenkin ottaa
Life-rahoitusvälineen käyttöön eräissä kohteissa jo 1.
vaiheessa. Rahjan saariston osalta tämä tapahtui ilmeisesti jo
keväällä 1996, jolloin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus laati
komissiolle rahoitusanomuksen, jossa Life-rahaa haettiin koko Rahjan
saaristoalueelle sekä sitouduttiin sisällyttämään koko
projektialue myöhemmin komissiolle jätettävään Suomen
alue-esitykseen. Ratkaisu koko Rahjan saariston liittämisestä
Natura 2000 verkostoon tapahtui siten käytännössä jo keväällä
1996. Tämä kytkentä on jätetty tietosiesti ilmoittamatta alueen
asukkaille ja maanomistajille.<br /><br />Sitouduttuaan ilmoittamaan
koko Rahjan saaristoalueen Natura verkostoon jo keväällä 1996
osana Life-rahoitusmenettelyä, eivät ympäristökeskuksen
viranomaiset ole enää kyenneet käsittelemään puolueettomasti
maanomistajien muistutuksia eikä lopullisia alue-esityksiä.
Menettely on osaltaan johtanut siihen, että alueen
ympäristökeskuksen virkamiehet menettivät jo vuonna 1996
lopullisesti mielenkiintonsa varsinaiseen tehtäväänsä eli sen
selvittämiseen, millä alueilla suojelun tarpeessa olevia lajeja ja
luontotyyppejä todella esiintyi.<br /><br />Life-rahoitusta ei olisi
tullut hakea kuin niille alueille, joiden omistajat halusivat
luovuttaa maa- ja vesialueensa Natura verkostoon. Muilta osin
viranomaiset ovat ylittäneet toimivaltansa ja syyllistyneet
vähintäänkin virkavelvollisuuksien rikkomiseen ja mahdolliseen
virkavirheeseen.<br /><br />Oulussa 5.4.1999 Timo Nikula asianajaja
Oulunsalo<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Poliisineuvos
Veikko Autereen lausunto<br /></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Rahjan
saariston Natura Life-rahoitushakemukseen on sisällytetty myös
itsehallinnon omaavat Kallan karit. Ympäristökeskuksen
virkamiehillä ja Kalajoen kunnan johtavilla virkamiehillä ei ole
ollut oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Natura
2000 verkostoon eikä Natura Life-rahoitushakemukseen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Näin
poliisineuvos Veikko Autere: </span></span></span></span></strong><span style="color: #006600;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kallankarien
itsehallinto perustui aikanaan laintasoisena annettuun määräykseen
eli "Kuninkallisen Majestetin uudistetu Hamina Ordningi eli
Laki", Annettu Stockholmissa Neuvo Kammarissa sinä 24 p:nä
Tammikuutta 1771". Kallankarien itsehallinto perustuu siten
aivan eritysitä historiallista arvoa omaavaan laintasoiseen
määräykseen, jonka tarkoituksena on ollut kalastuselinkeinon
turvaaminen kalasatamilla. Annettua ja säädettyä itsehallintoa on
myös toteutettu Kallankarien koko historian ajan aivan tähän
päivään saakka mainittuun "ordningiin" perustuen. Siten
itsehallinon perusteena oleva "laki" ei ole
käyttämättömänä vanhentunut. Mikäli Kallankarit liitetään
Natura 2000-ohjelmaan, niin direktiivin 92/43 EEC 14. artiklan
mukaan Natura-alueilla liikkuminen voidaan kieltää. Jos
kieltopäätöksen antaa jokin muu taho, kuin Kallankarien
itsehallintoelimet esim. metsähallitus tai ympäristöviranomainen
tai eurobyrokraatti, niin rajoittaa kieltopäätös olennaisesti
karien käyttöä ja siten itsehallintoa, Koska itsehallinto on
määritelty laintasoisella määräyksellä, niin ei karineuvosto
voi luopua lain perustamasta itsehallinnosta, tai tehdä sellaisia
sopimuksia, jotka rajoittavat taikka vähentävät karin
itsehallintoa.<br /><br />Seison sanojeni takana eli lähteen saa kyllä
ilmoittaa kyselijöille.<br /><br />Poliisineuvos Veikko Autere</span></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ilmari
Kianto vieraili Kalajoella</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjti4A7_m62iofLpPx1Cj3g-Mgx_WBlwcs98T6gRYNujb1WG7wnNvlymQt_O1KVBwCNE9wbEeweVFG5CZu_aWAureNr3Lu5kmItB5UeKmh2U-NquTEbSYVj3EvJxCqA8vox2ulvX5oY-iQv/s1600-h/kianto.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="411" hspace="5" name="grafiikka72" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjti4A7_m62iofLpPx1Cj3g-Mgx_WBlwcs98T6gRYNujb1WG7wnNvlymQt_O1KVBwCNE9wbEeweVFG5CZu_aWAureNr3Lu5kmItB5UeKmh2U-NquTEbSYVj3EvJxCqA8vox2ulvX5oY-iQv/w302-h411/kianto.jpg" vspace="5" width="302" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglH10wxIn51ZNT16vWssDlPfuOUpzZxN1Mrg5N0S-i5OxxsViSDKjKcAtcMahU6fBPdYPphZaPKGvVAijf1ODs6h6bxJLO6glcEBlsTVqWq2qZD81WtJLojvv6la9fACwhASfOFHYN8pKt/s1600-h/hilman+hotelli.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="286" hspace="5" name="grafiikka81" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglH10wxIn51ZNT16vWssDlPfuOUpzZxN1Mrg5N0S-i5OxxsViSDKjKcAtcMahU6fBPdYPphZaPKGvVAijf1ODs6h6bxJLO6glcEBlsTVqWq2qZD81WtJLojvv6la9fACwhASfOFHYN8pKt/w464-h286/hilman+hotelli.jpg" vspace="5" width="464" /></span></a><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Iki-Kianto"
tuli 96 vuotisen elämänsä aikana koko Suomen kansan tuntemaksi
etenkin kahden kirjansa ansiosta: Punainen viiva ja Ryysyrannan
Jooseppi. Kirjailija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(1874-1970)
kuvaili köyhän pohjoisen maanviljelijämiehen taistelua byrokratian
nousevaa valtaa vastaan. Hän paljastaa suomalaisen korpikansan
pohjimmaisen olemuksen, mikä on kohtalon lailla sitoutunut
alkuperäiseen koskemattomaan luontoon.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> kävi
koulunsa Iissä ja Oulussa ja pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta
v.1892. Koulussa hän mm. toimitti oppilaskunnan lehteä. Hän aikoi
ensin upseerin uralle ja aloitti Oulun neljännessä
tarkk’ampuja-pataljoonassa, sai Venäjän aroilla pidetyistä
harjoitusleireistä kyllikseen ja erosi. Hän julkaisi 22-vuotiaana
esikoiskirjansa Väärällä uralla em.. armeija-kokemuksistaan.
Kianto tunsi luonnonlyriikan omimmaksi alakseen ja julkaisi Soutajan
lauluja (1896), Hiljaisina hetkinä (1897) ja Lauluja ja
runoelmia(1900). Entinen koulutoveri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Leino </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">auttoi
häntä runojen valikoimisessa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">opiskeli
Helsingin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa pääaineinaan
venäjän ja suomen kieli hylättyään aikeensa lukea
teologiaa.<br /><br />Myöhemmin Kianto toimi venäjän kielen opettajana
Kajaanin yhteiskoulussa 1904-06.<br />Hän otti osaa Suomen
vapautuspyrkimyksiin mm. Kajaanissa 1905. Kianto oli Kajaanin lehden
toimittajana 1906, arvosteli Kajaanin kaupungin johtohenkilöiden ja
pappien tekemisiä ja sai sekä vihollisia että ihailijoita. Kianto
toimi aktiivisesti nimien suomalaistamisasiassa ja muutti itsekin
nimensä Kiannoksi v.1906.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> kirjoitti
huomattavan määrän isänmaallisia, tsaarinvaltaa avoimestikin
vastustavia runoja lehtiin ja teoksiinsa, julkaisi 1906 kokoelman
Isänmaallisia runoelmia. Hän ei alistunut yhteiskunnan yleisiin
kaavoihin vaan kapinoi kirkkoa, tsaarinvaltaa, tekopyhyyttä ja
epäaitoutta vastaan, vaan jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi
32-vuotiaana. Hän teki tiliä Jumala- ja yhteiskuntasuhteistaan
teoksessaan Pyhä viha v.1908. Kianto kertoi liikuttavasti
kolmivuotiaan esikoispoikansa kuolemasta teoksessaan Pyhä rakkaus
1910. Ilmari Kianto saavutti kuuluisuutta kansankuvauksellaan
Punainen viiva v.1909. Hänet haastettiin jumalanpilkasta oikeuteen
1909 teostensa Pikku syntejä ja Vapaauskoisen psalttari vuoksi,
tuomio oli kuitenkin vapauttava.<br /><br />Kianto kirjoitti Kajaanin
maanviljelysseuran tilauksesta v.1911 Nälkämaan laulun, joka
O. Merikannon säveltämänä on eniten laulettuja maakuntalaulujamme
. Ilmari Kianto asettui kasvavan perheensä kanssa asumaan
Suomussalmen Kiantajärven rannalle rakennuttamaansa Turjanlinnaan
v.1912.<br /><br />Kianto otti osaa Vapaussotaan 1917-18 valkoisten
aktivistien puolella ja toimi Antrean rintamalla mm.
sotakirjeenvaihtajana. Kianto kannatti jääkäriliikettä. Hän
tarjosi saarensa majoja jääkärien salaiseksi etappipaikaksi.
Kirjoitti kielletyn Vapaussoturin valloituslaulun (sävel “Kauan on
kärsitty vilua ja nälkää“)<br />Kianto oli suuri Vienan-tuntija
ja toimi Suur-Suomi-hengessä Vienan Karjalan vapauttamisen puolesta
ja teki sinne lukuisia retkiä patikoiden tai porolla ajaen Kianto
kirjoitti Vienan kansasta ja sen oloista tsaarinvallan viimeisinä
vuosikymmeninä useita teoksia - toistatuhatta sivua ainutlaatuista
kulttuurihistoriaa, mm. Vienan virroilta, Karjalan kankahilta (1915),
ja runoili myös 1906 Vienan kansallislaulun jonka sävelsi Heino
Kaski.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: 16pt;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> halveksi
kaupunkilaiselämää ja ihannoi luontoa, korpimaata ja
maalaiselämää. Hän julkaisi 50-vuotiaana v.1924 toisen
kansankuvauksensa, RyysyrannanJoosepin, jonka esikuva oli vähällä
nostaa asiasta syytteen. Kianto kutsuttiin Suomen Kirjailijaliiton ja
Karjalan Sivistysseuran kunniajäseneksi v.1924. Kianto julkaisi
pitkän elämänsä aikana 67 teosta: runokokoelmia, romaaneja,
matkakuvauksia, muistelmia ja näiden lisäksi lukemattomia
kannanottoja ja lehtiartikkeleita. Toistakymmentä julkaisematonta
käsikirjoitusta lienee vielä eri arkistoissa. Julkaistuista
teoksista mainittakoon vielä Vanha Pappila, Papin poika, Patruunan
tytär, Metsäherran herjaaja, Moskovan maisteri<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">menetti
rakkaan Turjanlinnansa sodassa 1939, jolloin suomalaiset sotilaat sen
polttivat<br />Kianto jätti evakkoon lähtiessään Turjanlinnan
eteisen pöydälle sikarilaatikon kanteen venäjänkielisen viestin
jossa pyysi vihollisen jättämään talo rauhaan ja siirtymään
hänen sisarensa, ns. vanhan postineidin huvilaan tai vastapäisen
saaren kalamajoihin - viesti tulkittiin sotapetoksen yritykseksi ja
hänet tuomittiin puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, josta
presidentti Kallio myöhemmin armahti. Hänet erotettiin
"maanpetturina" useimmista kulttuuriseuroista. Vasta
1950-luvulla tunnustettiin julkisesti hänelle tapahtunut
vääryys<br />Ilmari Kianto julkaisi kärsimästään vääryydestä
vankilapäiväkirjan Omat koirat purivat (1948)<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto vieraili Hilman hotellissa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jalmari
Pahikkala </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pitivät
ravintolaa ja matkustajakotia Kalajoen Hiekkasärkillä yli 30
vuotta. Tästä 1931 alkaneesta täysihoitolatoiminnasta ovat
kertomassa vieraskirjat. Erityisen värikäs on </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kiannon</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> osuus.
Kianto löysi Kalajoen 1940-luvun lopulla ja vieraili
tuolloin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jalmari
Pahikkalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Täysihoitolassa,
Hilman hotellissa ja osoitti kirjallisen kykynsä myös vieraskirjan
sivuja täyttäessään. Kianto etsi Kalajoelta samalla juuriaan ja
tästäkin aiheesta hän sai – rovasti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kiviojan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> suosiollisella
avustuksella – paljon irti.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="post-body-5973728248272931480"></a>
<strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matka
Kalajoelle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Linja-automatkastaan
kirjailija on merkinnyt muistiin yhtä ja toista:<br />”Niinpä siis
eräänä toukokuun päivänä saavuin sihteerini kanssa Kokkolaan ja
nousimme ahtaaseen linja-autoon, joka noin kolmessa tunnissa ajaa
tämän välin. Sitten meidät pudotettiin hyvin kuivan näköiseen
paikkaan, jossa ei näkynyt mitään taloa. Siinä nyt istua
kökötimme sihteerini kanssa matkalaukkujemme vieressä ja
ihmettelimme, kunnes männiköstä ilmestyi reipas emäntäihminen,
joka kertoi hänelle soitetun tulostamme. Niin lähdimme kimpsuinemme
ja kampsuinemme tarpomaan pitkin hiekkaista kangasta ja muutamien
satojen metrien päästä mäen päältä ilmestyi näkyviin
Rouva </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Pahikkalan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Täysihoitola.”<br />Kianto
viipyi sihteerinsä kanssa Kalajoella kolmisen viikkoa ja he
viihtyivät hyvin.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
ja Jalmari</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kianto
kirjoitti: ”Emäntä Hilma on vilkas ja ystävällinen sielu,
rupesimme saamaan erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä,
hylkeenlihaa, sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on
entinen jääkäri, ja rakennusmestari, joka nyt kohentelee täällä
paikkoja ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii,
kirjoitti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Täysihoitolan päiväkirjasta löytyvät toukokuulta 1947 Kiannon
kirjoittamat runot Hilma Pahikkalalle:<br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Olkoon
kaunis tai ruma ilma.<br />Hilpeä aina on Hiekkarannan
Hilma.<br />Laulellen, veisaten ruuat hän laittaa,<br />ja täällä jos
missään, ruoka maittaa.<br />Ja sitten on Emännän sisko se
Hanna,<br />jota ei jalat oikein päällänsä kanna!<br />Ja sitten on
Paavo ja Isäntä vääpelijääkäri,<br />joka naisille pistää
kääreen kuin lääkäri!”</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sukujuuret</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
kiinnostunut esi-isistään, eikä peitellyt tyytyväisyyttään
saatuaan tietoja rovasti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">V.
H. Kiviojalta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">:
”Postitoimistossa kohtasin seurakunnan sielunpaimenen. Rovasti
Vilho Kivioja on aivan erikoinen pappismies, jota voisi nimittää
vaikkapa eläväksi Tietosanakirjaksi... niin paljon se miekkonen
tietää seurakuntansa muinaishistoriasta, hänen päänsä on
tupaten täynnä nimiä ja vuosilukuja.”<br /><br />”Tunsin sanoin
selittämätöntä juhlamieltä astellessani siinä ikivanhojen
”kumpujen yön” ritareidenluiden päällä. Tässä hautausmaassa
lepäsivät </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Petrus
Micjaelis Arctophilacius</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Calajocius</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
korkonimeltä Terva-Pieti, ja hänen pojanpoikansa Per Calamnius,
sekä Josef Gabrielin poika Calamnius ynnä Kaarle Kalling. Toiset
Calamniukset, jos kohta Kalajoella toimineet, olivat kuolleet mikä
Kemin, mikä Iin, mikä Pudasjärven sielunpaimenina. Tämä Kalajoki
on kaikkien alkukehto. Täällä on suvun juuret”, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjoitti.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sihteeriasia</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Suurimmat
murheet Iki-Kiannolle aiheutti Kalajoella hänen sihteerinsä.
Iki-Kianto ei aina voinut nauttia sihteerinsä läsnäolosta koko
aikaa, sillä näillä oli taipumus lähteä omille teilleen. Kianto
kirjoitti päiväkirjassaan näin:<br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">”Voi
sitä heilaa, joka herransa jättää.<br />Voi sitä naista joka
miehensä pettää!<br />Kenenkä nyt pöksyjen ompelet nappia?<br />Kenenkä
nyt housujen hoitelet tappia?<br />Kenenkä nyt selkää saunassa
hankaat?<br />Kenelle silität paidat ja kankaat?<br />Kenelle ruuat ja
vuoteet laitat?<br />Kenelle ruusut ja unikukat taitat?<br />Keneltä
parran ajelet parka?<br />Kenen kynsissä itkenet arka?<br />Mikä nyt
suurimman onnen särki?<br />Voi hyvä Isä, missä on järki?<br />Aavistan
varmaan, haamun sait harmaan,<br />aamun saat kokea, katkeran
karmaan.<br />Joka myi ruumiinsa ruumenista,<br />Jumala kurittaa
uumenista.<br />Ei sitä korvaa kalleinkaan turkki,<br />ei saa lohdusta
rikkainkaan lurkki<br />Sellainen petturi rauhaa ei saa.<br />Elävältä
hänet nielköhön maa!”</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kiannon naiset</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kiannon
naissuhteet ovat kiinnostaneet suurta yleisöä usein enemmän kuin
kirjalliset ansiot. Aikanaan Kianto toki herätti suurta hämmennystä
solmimalla Suomen ensimmäisen siviiliavioliiton ja jättämällä -
Tolstoin hengessä - lapsensa kastamatta, puolustamalla avoimesti
miehen polygamiaa, julistamalla maailmalle uudet naissuhteensa, joita
kolmen avioliiton aikana oli "siinä sivussa". Kianto
kirjoittaa teoksessaan Avioliitto: "Rakkautta, naisen hellivää
rakkautta olen hulluuteen saakka kaivannut kaiken elämäni iän -
siksi on minulle näin käynyt!"<br /><br />Kianto solmi kolme
avioliittoa ja sai kaikkiaan 12 lasta, erosi kerran ja jäi kahdesti
leskeksi<br /><br />Vuonna 1904, 30-vuotiaana kirjailija avioitui Hildur
Molnbergin kanssa ja sai kahdeksan lasta. Liitto päättyi avioeroon
1932.<br />Vuonna 1916 alkoi avosuhde Siviä Karpin kanssa, joka
synnytti kolme lasta.<br />Pitkäaikainen avoliitto Sigrid Engströmin
kanssa 1920-luvulla oli lapseton.<br />Vuonna 1933 Kianto solmi toisen
virallisen avioliiton Elsa Maria Karppisen, (o.s. Kokko)
kanssa.<br />Avoliitto Rakel Nymannin kanssa kukoisti siinä sivussa
kolme vuotta, muistoksi jäi 60-vuotiaalle isälle yksi
lapsi.<br />Käsikirjoituksia naputteli 1940-luvun puolivälissä
Inkeri Jokinen, "Mustaksi rouvaksi" mainittu.<br />1948 alkoi
kiihkeä avoliitto sihteeriksi palkatun nuoren Anja Halosen kanssa,
joka kuitenkin lopulta hylkäsi iäkkään ihailijansa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kiannon
tekstejä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Mikä
ääretön hiljaisuus vallitsikaan erämaassa! Koko luonto ikäänkuin
pidätti hengitystään odottaessaan hetkeä, jona taivas suvaitsisi
peittää sen alastoman värisevän ruumiin lumen pehmoisiin
untuviin. Yöt-päivät oli roudan herra kopristellut maaemon
rintoja, tunkeutunut yhä syvemmälle sydämyksiä kohti, jäädyttänyt
sykkivät suonet ja sulina läikehtivät nesteet.<br /><br />Ei ketään
ole ruoskan suutelijaksi luotu; ei ole ketään känsäisin käsin,
verta vuotavin sormin pantu iäkseen tervasjuurikkaita kiskomaan,
jotta porvarit kansan hankkimilla rahoilla saisivat laiskan päiviä
viettää, verkavaatteissa ja samettisilkeissä pöyhistellä ja
makeita viinejä juoskennella.<br /><br />”Köyhäin verot poistetaan.
Vanhuuden eläkkeet varataan! Virkamiehet, tyhjäntoimittajat,
vähennetään!” Köyhien salolaisten sisäisiä kärsimyksiä ei
moni ison maailman ihminen arvata taida. Jos on olemassa
kaikkitietävä olento, hänpä ne siis yksin tuntee, ehkä ei
kenellekään ilmoita. Mutta raaka todellisuus ei vaihda karvaa kuten
orava tai jänis metsässä.<br /><br />Vanhan maailmanjärjestyksen
täytyy murtua! Täytyy, ah täytyy? Rikkaiden anastajien ja
perintöporhojen täytyy väistyä. Köyhyyden ja kurjuuden täytyy
kadota. Kaikille riittää ruokaa, juomaa, vaatteita ja nautinnoita.
Ihmiskunnan tarvitsee vain luopua itsekkyydestään ja vääristä
perustuslaeista – ja kaikki tämä meille annetaan.<br /><br />Akkuna
jäi yksikseen tuijottamaan lumista korpea kohti. Onko kukaan
ajatellut, miten mökin akkuna noin voi tuijottaa erämaahan neljällä
ruudullaan, joista yhdestä paistaa olkitukko, toinen on ristilöity
päreillä, kolmannessa kuultaa lehmän virtsarakko ja vasta
neljännestä kiiltää haljennut vihertävä lasi?<br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaikki
valta kansalle”, puhalsi tuo tuomion pasuuna. ”Lait on tehty
kansaa sortaviksi. Rikkaat ovat lakien avulla päässeet yhä
rikastumaan, mutta köyhät ovat köyhtymistään köyhtyneet. Vai
eikö tämä ole totta? </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
ja Hilman hotelli</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyLilX9zbNePoGZji5AlNAwT4A-doHBy54wTdzrD0g0IuIfpHHYSZsghrJzuO43MGadIMy3fOpZ7meNWXGiD6vrNiIKqT5r9p7xmHyACXJAyE1ZRjZ7zoh-X_StpJLffGUE0hG2E7wZe6R/s1600/hilma+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="432" hspace="5" name="grafiikka111" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyLilX9zbNePoGZji5AlNAwT4A-doHBy54wTdzrD0g0IuIfpHHYSZsghrJzuO43MGadIMy3fOpZ7meNWXGiD6vrNiIKqT5r9p7xmHyACXJAyE1ZRjZ7zoh-X_StpJLffGUE0hG2E7wZe6R/w301-h432/hilma+001.jpg" vspace="5" width="301" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5wXfTUAHAEgSiOFTEmzvVoGb6gncB_13RV0_3sZ_tk51QZaXLT9rIHnrwAQq1BjPJOg4glf4vb0aUJs4sH5dy5Cnjw61oIC4cVMNFTP-Hq10GNn_-osvbwzQGmverIafTxNiKQhi-mda5/s1600/hiliman+hotelli+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="307" hspace="5" name="grafiikka212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5wXfTUAHAEgSiOFTEmzvVoGb6gncB_13RV0_3sZ_tk51QZaXLT9rIHnrwAQq1BjPJOg4glf4vb0aUJs4sH5dy5Cnjw61oIC4cVMNFTP-Hq10GNn_-osvbwzQGmverIafTxNiKQhi-mda5/w408-h307/hiliman+hotelli+001.jpg" vspace="5" width="408" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Sofia Pahikkala (s. Rahja)</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> s.
2.12.1891 – k. 22.11.1972 aloitti Hilman hotellin pitämisen
Kalajoen Hiekkasärkillä vuonna 1931. Kansakoulusta päästyään
Hilman suurin haave oli päästä vielä opiskelemaan. Hän pääsi
Kuortaneelle kesällä 1911 kuuden viikon kursseille, jossa
koulutettiin kiertokoulunopettajia. Hilma toimi kiertävänä
kansakoulunopettajana Kolarissa, Kemissä ja Rahjan koululla
Kalajoella. Myöhemmin hänellä oli Kalajoen Tyngänkylässä
kyläkauppa, jossa hän hoiti myös puhelinkeskusta.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kauppiaana
ollessaan Hilma oli kihloissa kalajokisen miehen kanssa, mutta
kihlaus purkautui sulhasen epäröintiin. Myöhemmin Hilma
tapasi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jalmari
Pahikkalan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> ja
avioitui hänen kanssaan. Jalmari oli leski ja hänellä oli
Paavo-niminen poika.<br /><br />Hilma osti rahjankyläläisen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Jyringin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> kanssa
Santaholman väentuvan, joka siirrettiin jäitä pitkin Kalajoen
Hiekkasärkille. Siitä tehtiin ravintola- ja matkustajakoti Hilman
hotelli vuonna 1931. Jyringin luovuttua yrityksestä Hilma jatkoi
yritystoimintaa yli 30 vuotta.<br /><br />Täysihoitolassa vieraili
tunnettuja taiteen, urheilun, politiikan, kirjallisuuden ja monen
muun alan edustajia. Kirjailija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> vieraili </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Pahikkalan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> täysihoitolassa
1940-luvun lopulla. Kalajoelle hänet johdatti tunnettu
suomenruotsalainen kirjailija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tito
Colliander</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tito asui vaimonsa, kuvataitelija Ina Collianderin ja lastensa kanssa
sotavuosina jonkin aikaa Hiekkasärkillä.<br /><br />Saapumisestaan
Kalajoelle </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> kertoo: </span></span></span><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Meidät
pujotettiin autosta hyvin kuivan näköiseen paikkaan, jossa ei
näkynyt mitään taloa. Siinä nyt istua kökötimme sihteerini
kanssa matkalaukkujemme vieressä ja ihmettelimme, kunnes männiköstä
ilmestyi reipas emäntäihminen, joka kertoi hänelle soitetun
tulostamme. Nyt lähdimme kimpsuinemme ja kampsuinemme tarpomaan
pitkin hiekkaista kangasta ja muutamien satojen metrien päässä
mäen päältä ilmestyi näkyviin Rouva Hilma Pahikkalan
Täysihoitola.”</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Sillä
kertaa kirjailija ja hänen sihteerinsä olivat Täysihoitolan
ensimmäiset kesävieraat. He viipyivät Kalajoella kolmisen viikkoa
ja viihtyivät hyvin.<br /><br /></span></span></span><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">”Emäntä
Hilma oli vilkas ja ystävällinen sielu, rupesimme saamaan
erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä, hylkeenlihaa,
sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on entinen
jääkäri ja rakennusmestari, joka nyt kohtelee täällä paikkoja
ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii.”<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kävijöitä
tuli läheltä ja kaukaa. Täysihoitola koettiin kotoisena ja
kiireettömänä paikkana, pöydän antimet maukkaina ja
monipuolisina. Hilman-hotellissa oli alakerrassa ravintola ja
yläkerrassa seitsemän huonetta. Hilma-emäntä oli erinomainen
keskustelija, joka joustavasti seurusteli mitä erilaisimpien
ihmisten kanssa. Tarvittaessa hän soitti taitavasti harmonia ja
joskus muitakin soittimia. Itse hän sepitti toisinaan laulujakin
esittäen niitä harmonin, sitran tai kitaran säestyksellä.<br /><br />Jos
räyhääjiä ilmaantui, ponteva emäntä sieppasi heidät
kainaloonsa ja tömäytti hietikolle, niin että pölypilvi vähäksi
aikaa peitti tuomien kiehtovan väriloiston ja Pahikkalan lehmät
Rusko ja Krynsylä säntäsivät kauhuissaan karkuun.<br /><br />Useimmiten
emännän rutistelu oli ystävällistä. Kun laulajakuuluisuus </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Anna
Mutanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> saapui
yllättäen vieraaksi, emäntä jätti leipomisen välittömästi
sikseen ja ponnahti tulijan kaulaan ja syleily kesti kauan, vaikka
arvon naiset eivät entuudestaan tuttuja olleetkaan.<br />Hilman sisko
Hanna ja sisarusten lapsia oli usein kesäapulaisena Hilman
hotellissa. Työtä riitti keittiötöissä ja eläinten hoidossa.
Hotelli oli muun ohella kuuluisa tuoreista munkeistaan.<br /><br />Hotelli
hävitettiin polttamalla 6.2.1987 klo 18.00-19.35</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Hiekkasärkät 100 vuotta
matkailua - Aikamatka</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=vzO_VwI7p00">https://www.youtube.com/watch?v=vzO_VwI7p00</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
</div>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-37681952897313945032023-05-11T10:35:00.002+03:002023-05-11T10:37:49.507+03:00Tunnettuja kalajokisia kulttuuripersoonia Unto Jutila, Pekka Himanka, Soili Autio ja Antero Sorasto<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ7-OWh2ly9ceQZa2R6H2MTyWSMq2kyiMc7LhvM28UfnsWTOKHvnBMKo36z_cV0_O0RKZNu7D8irZEqIBBM25Qs0g4SA42-4rtWSP_C3Y8aMRSxXPPOu7XOETgt2yhhRzC8NykP2wP10nt31_mIxkPdhuEL9sYorcbFGnAi5N8LnwcSbjD2vaH3BugCw/s695/unto%20jutilan%20muotokuva%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="695" data-original-width="480" height="435" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ7-OWh2ly9ceQZa2R6H2MTyWSMq2kyiMc7LhvM28UfnsWTOKHvnBMKo36z_cV0_O0RKZNu7D8irZEqIBBM25Qs0g4SA42-4rtWSP_C3Y8aMRSxXPPOu7XOETgt2yhhRzC8NykP2wP10nt31_mIxkPdhuEL9sYorcbFGnAi5N8LnwcSbjD2vaH3BugCw/w300-h435/unto%20jutilan%20muotokuva%201.jpg" width="300" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Unto Jutilan muotokuvan on
maalannut taiteilija Rositsa Tancheva</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Harmonikkataitelija
Unto Jutila</span></span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTa-pDnDVzYauHs8j3N_PlAbHPcZzS8JOHcUeXzJurC7rbhh7CqYiQX25Kv7eK5jG1hvHJib0E7Q3wiynPVfJgJK7ZyzWoVmBwSAwFlRBy5nkUyMx1RujMjsCeNPlb5YQU4kqN2vh-Iw8/s1600-h/unto+jutila.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTa-pDnDVzYauHs8j3N_PlAbHPcZzS8JOHcUeXzJurC7rbhh7CqYiQX25Kv7eK5jG1hvHJib0E7Q3wiynPVfJgJK7ZyzWoVmBwSAwFlRBy5nkUyMx1RujMjsCeNPlb5YQU4kqN2vh-Iw8/s320/unto+jutila.jpg" vspace="5" width="269" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5366868256146892690"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5271531127130098450"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu2lWTgFW3N8w9Z6cD-_zgTfGD-8sNBJ0kzS7sIwMtQhuhE68Cz074rIwa2bxVab0aCH1zliQ8Ac_sfSauddmvjEIUsVIsnoKSyzfllBxBQb6feLTCC0ff1J6sZIQM08sbKJnhZEouVbw/s1600-h/Unto_bandi2.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="219" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu2lWTgFW3N8w9Z6cD-_zgTfGD-8sNBJ0kzS7sIwMtQhuhE68Cz074rIwa2bxVab0aCH1zliQ8Ac_sfSauddmvjEIUsVIsnoKSyzfllBxBQb6feLTCC0ff1J6sZIQM08sbKJnhZEouVbw/s320/Unto_bandi2.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5366868051676420770"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7bcIjb04u7iDKpzrSqfluWrOyTNhmIzGbxGoqkwaZu68uylaX00d9H1_74xu_5A_rbfnfUCGP8d1IDK-gdYX8wUo_DLm1YFP-PwNyGCkP5Fv5FrkHkH7ATl4U0mKvm_pPAH_SLLiWSQ4/s1600-h/Unto_bandi1+endo.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7bcIjb04u7iDKpzrSqfluWrOyTNhmIzGbxGoqkwaZu68uylaX00d9H1_74xu_5A_rbfnfUCGP8d1IDK-gdYX8wUo_DLm1YFP-PwNyGCkP5Fv5FrkHkH7ATl4U0mKvm_pPAH_SLLiWSQ4/s320/Unto_bandi1+endo.jpg" vspace="5" width="218" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Unto
Väinö Jutila syntyi Kalajoella 5.12.1944. Hänen vanhempansa olivat
sahanasettaja Väinö Jutila ( 1901-65) ja hänen vaimonsa Anni
Esteri ( 1910-80), Kustaa ja Fiina Tiinasen tytär Ämmän
tienhaarasta. Heidät vihittiin 1931. Vanhempiensa 5 lapsesta Unto
oli 4. Molemmat vanhemmat olivat Untolle tärkeitä, mitä osoittaa
mm. se, että hän sävelsi surutyönään kummankin kuoltua
urkukappaleen ( Virsi op. 2 1965 ja Viimeinen matka 1980).</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unton
vanhempi veli Matti korostaa, että Santaholma antoi Jutilan
perheelle työtä monessa polvessa. Isoisä Viljam Jutila (
1870-1947) tuli Alavieskasta ensin työhän kivihiomoon ja sen
lakattua 1. maailmansodan jälkeen sahalle, toimipa vielä vanhana
sahavahtina nin kuin myöhemmin Plassin poikain laulujen
Afletti-Matti. Isä-Väinö kävi Viipurissa alan kurssin ja oli
sahan toiminnan kannalta tärkeä metallimies, terottaja ja seppä.
Äiti-Armi työskenteli nuorena hinaajassa kokkina. Oli Untokin
nuorena miehenä parina vuonna höylällä vastaanottajana, mutta
hän koki, ettei se ollut hänen paikkansa. Sen sijaan veljet Matti ja
Eino viihtyivät sahan töissä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matti
ajattelee, että musikaalista perintöä heillä on molemmilta
puolilta. Esim. isän sukulainen Teuvo Kääntä ja äidin veli
Vihtori ovat soittaneet haitaria. Vanhemmat eivät itse olleet
aktiivisia musiikinharrastajia, mutta yleensä kulttuurille
myönteisiä, Järvinen esittelee isä-Veikon urheilumiehenä:
voimisteluryhmän jäsenenä ja nyrkkeilijänä. Äidillä oli hyvä
lauluääni ja käsiala. Hän esitti lausuntaa nuorena, oli Aaro
Hellaakoskelle sukuakin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unton
lapsuus oli onnellinen. Perheellä oli oma koti metsässä
Äijähaantiellä. Vanhemmat olivat rauhallisia eivätkä riidelleet.
Pari vuotta vanhempi Liisa-sisko oli Unton leikkitoveri. Äiti ei
ollut ansiotyössä. Liisa-sisko muistaa, että jo ennen kouluikää
Unto sävelsi laulun ”Kylälle, kylälle, kyllään”, jonka
mukaan kierrettiin rinkiä. Eli ei ”Ilonen meripoika” olekaan
Unton varhaisin sävellys!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hiihto
oli Untolle lapsena mieluisa harrastus. Matti muistaa Unton tehneen
kodin lähelle metsään ladun. Liisa muistelee, että Unto katseli
hiihtäessään usein taaksepäin. Oli tärkeää, että latu oli
suora ja hyvä, Hyvä Unton tekemä latu oi myöhemminkin!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
aloitti kansakoulun syksyllä 1951. Koulumatkaa oli 2,5 kilometriä,
Jutilat muuttivat tammikuussa 1952 keskelle kylää ”Taalin
paikalle”. Isän työmatka ja lasten koulumatka lyhenivät
selvästi. ”Jokisuun yliopistossa” Unton alakoulunopettaja oli
hyvin musikaalinen Anni Puurunen ( 1912- ). Hän oli kanttorin tytär,
laulatti paljon oppilaitaan ja esitti itse usein juhlissa
yksinlaulua. Unto lauloi hyvin. Anni Puurunen kiittelee kaikkia
Jutilan lapsia musikaalisiksi. Hän pahoittelee, että musiikkia oli
Unton kouluaikana vain 0,5 tuntia viikosssa. Hän tuumailee nyt, että
jos hän olisi aavistanut Unton mahdollisuudet, hän olisi antanut
tälle yksityisopetusta. Matti muistaa hänen käyneen Jutilalla
kotonakin ja toimineen Unton arvostelijana henkisissä kilpailuissa.
Antti Puurusen mieleen Unto on jäänyt hillittynä, totisena,
itseensä sulkeutuneena oppilaana. ”Ehkä hänen sielussaan soivat
aina sävelet. Tiedän kylä millaista se on. Ei sitä paljon
ulkomaailmasta välitä.”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keskiluokan
opettajana oli Anna Halme ( s.1905), yläluokilla Pohjankylän
koululla Uolevi Saari ( s.1929). Myöhemmin Unto harmitteli, ettei
tullut käyneeksi enemmän koulua. Liisa-siskokin meni keskikouluun.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matti
muistelee, että Oskari Kilpinen tapasi käydä heillä ”Taalin
paikalla” noin kerran kuukaudessa ja puhui usein haitarinsoitosta.
Matti korostaa Oskarin osuutta Unton ja hänen soittoharrastuksen
syntymiseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
soitti ensi kerran Ämmän kalajuhlilla kesällä 1954. Matti kertoo,
että isä oli ostanut teroitushommista ylitöinä ansaitsemillaan
rahoilla Kilpisen kautta 17 000 mk maksavan Miranda-pianohaitarin.
Liisa kertoo pyytäneensä pianoa, mutta isä oli päätynyt
pianoharmonikkaan. Liisa ei innostunut sen soittamiseen, mutta
varsinkin 8-vuotias Unton veli sitäkin enemmän. Tämän
ensiesiintyminen oli Teatteritalolla pikkujoulussa 1953. Matti
korostaa Oskari Kilpisen osuutta myös soittamisen alkamisessa.
Oskari opetti veljeksille soiton ensi aakkosia, tilasi nuotteja,
kannusti. Unto ei muuten saanut aluksi soittaa ilman isän läsnäoloa,
ettei kallis peli vain putoaisi pikku pojalta. Liisa muistaa Unton
kyllä soittaneen varkainkin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hanuri-lehden
( 3/1985) haastattelussa Unto korostaa Paul Kilpiön (s.1920) osuutta
alkuun pääsemisessä. Tämä oli Teatteritalon vahtimestarina ja
tanssien soittajana 1952-54, myöhemmin kanttorina Itä-Suomessa,
Kilpiö antoi Jutilan pojille pätevää opetusta kerran viikossa,
Unto mainitsee Kilpiön jo kirjoittaneen sormituksen nykyaikaisesti.
Ja pojat harjoittelivat. Liisa muistelee, että kotona kuului aina
jostakin päin haitarinsoittoa. Eino-veli sanoo, että hän ei siksi
alkanut soittaa, kun toiset jo soittivat niin paljon.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kilpiön
muutettua paikkakunnalta Unto pääsi tarkan ja vaativan Leander
Norrbackin oppilaaksi, Eino muistaa, kuinka isä lähti kesälomallaan
Unton kanssa linja-autolla Norrbackn luo Myrkkyyn lähelle Vaasaa.
Unto on kertonut Norrbackin opista: ”Muistan eräänkin kerran, kun
olin huolellisesti harjoitellut kappaleen, joka mielestäni meni
varsin hyvin. Kuitenkin siinä oli ainakin puolet vielä tekemistä –
se ei ollut lähellekään valmista! Iltaisin sain kirjoitella hänen
antamiaan tehtäviä.” Koti-ikävä vaivasi 10-vuotiasta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samassa
Hanurin haastattelussa Unto antaa tunnustusta Eino Ventelälle
(1911-87), joka soitti hanurilla paljon tansseja ja oli
torvisoittokunnan jäseniä. Tämän naapurissa sukulaisella Ernsti
Hämeenkorvella kylässä käytäessä käytiin samalla kuuntelemassa
”Eppun” soittoa. Työnjohtaja Arvi Koivu (s.1919-88) oli vanha
torvisoittokunnan jäsen. Hänkin kävi Jutilalla ja neuvoi. Jo
mainittu valokuvaaja ja vanha hanuristi Erkki Mäkelä (1903-90)
korjasi taitavasti soittimeen tulleita vikoja, Ennen pitkää Untolle
läheisiksi tulivat myös kalajokiset hanuristi Pauli Juola (
s.1933-2011), Pauli Laurila (1930-99) ja Unto Kärkinen ( s.
1936-87).</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unton
ensimmäiset keikat olivat tanssien taukosoittoja varsinaisten
soittajien levähtäessä. Matti muistaa Aale Mantilan usein
pyytäneen Untoa soittamaan tansseja nuorisoseuralle ja Elisa Ojalan
pyytäneen säestämään kansantanhuja. Rahjan ja Käännänkylän
nuorisoseuralla Unto kävi yksin soittamassa tanssit. 13-vuotiaana
hänellä oli jo oma ”Jutilan yhtye” (Unton lisäksi Esko
Ventelä, Markku Penttilä ja Heikki Oikarinen). Joskus oli
häätanssejakin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kilpailut
olivat olennainen osa Unton kasvamisessa tähdeksi. Jo 9-vuotiaana
hän uskalsi lähteä Ouluun harmonikkakilpailuun ja voitti sarjansa.
Seuraavina vuosinakin tuli voittoja, 1957 hän tuli Helsingissä
valtakunnallisissa harmonikkakilpailuissa 12-15-vuotiaiden sarjassa
kolmanneksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Untoa
voidaan sanoa aikansa tenavatähdeksi. Jo rippikouluikäisenä
hänellä oli takanaan melkoinen kokemus, maakunnallinen menestys ja
oma yhtye. Yleensä lahjakkaaseen iloiseen hanuristipoikaan
suhtauduttiin myönteisesti. Jokisuun koulun opettaja Unto Lahti
muistelee kaimansa istuneen Plassin venerannassa ja soittaneen iso
lauma tyttöjä ympärillään.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieT3nZxuvStXMhkoAmesbj2beLWco8ZPF-4DNhX3ubRZQ0086P_m4tBPKIzUjw5Xs4ifMOm0P31UfcWIIWX7IWOeb9kLsUGJKE-ZR-0ZWE79CTbsLgxATiFXlNJu28qXhJ7BNaD7E6Wf0/s1600/Unto+kuva+1+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieT3nZxuvStXMhkoAmesbj2beLWco8ZPF-4DNhX3ubRZQ0086P_m4tBPKIzUjw5Xs4ifMOm0P31UfcWIIWX7IWOeb9kLsUGJKE-ZR-0ZWE79CTbsLgxATiFXlNJu28qXhJ7BNaD7E6Wf0/s320/Unto+kuva+1+001.jpg" width="218" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila 18.4.1966</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8GpgF_tKYig-HKI1TQO2IcXBlHpdq7K2ew_fAqWHThDAS4kNeyJsoFZi0ZcvhbIrReHV3Uvg5HaPe2XWyRRoPGvyJtHX3NXrZEtXDIu8G7xhYKm4sZNUtA0PYVjF9bKVwAwHfMFf3S34/s1600/unto+kuva+3+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8GpgF_tKYig-HKI1TQO2IcXBlHpdq7K2ew_fAqWHThDAS4kNeyJsoFZi0ZcvhbIrReHV3Uvg5HaPe2XWyRRoPGvyJtHX3NXrZEtXDIu8G7xhYKm4sZNUtA0PYVjF9bKVwAwHfMFf3S34/s320/unto+kuva+3+001.jpg" width="311" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1990</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizm4GJViEPfyRcjzkBB_IHZ8zwled-owyWd45NQvSPa05OloidBzB37rzQts9rnzLxyiiGh3miLSaqfnB5zEk-Q9A8OssFSMnHR3XTxBqNmUCh11Rvv6XUcIajzusNalshcghJ-l7KwO8/s1600/unto+kuva+4+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizm4GJViEPfyRcjzkBB_IHZ8zwled-owyWd45NQvSPa05OloidBzB37rzQts9rnzLxyiiGh3miLSaqfnB5zEk-Q9A8OssFSMnHR3XTxBqNmUCh11Rvv6XUcIajzusNalshcghJ-l7KwO8/s320/unto+kuva+4+001.jpg" width="309" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hääkuvia</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNTBEOp5l9ysMt6rUF4gtpWDykciJXNvKRVKLgnZ1nOvB9DwAmigtYL6CzgY1AaPYQe9ocPMk1kVj6rpueGtZocDKcIytuaCKsHRPERCJl3kpp5pipsYkVuHFOt_qRINQNzY_VVOb_TgE/s1600/unto+kuva+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="317" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNTBEOp5l9ysMt6rUF4gtpWDykciJXNvKRVKLgnZ1nOvB9DwAmigtYL6CzgY1AaPYQe9ocPMk1kVj6rpueGtZocDKcIytuaCKsHRPERCJl3kpp5pipsYkVuHFOt_qRINQNzY_VVOb_TgE/s320/unto+kuva+2+001.jpg" width="320" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila, sekä hanurinsoiton maailmanmestari ja Paul Norrback
Kallassa<br /><br />Harmonikkataiteilija </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">syntyi
joulukuun 5. päivänä 1944. Hän vietti lapsuuteensa ja nuoruutensa
Kalajoen Plassilla. Unton isä Väinö hankki pojalleen harmonikan ja
jo 11-vuotiaana Unto Jutila esiintyi Kalajoen teatteritalossa ja
Ämmän lavalla tanssien taukosoittajana. Unton isä oli pojalla
tukena ja turvana.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalo </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">muistelee
Unton soittokeikkaa Rahjan nuorisoseuran pikkujouluiltamissa. Unto
oli tullut sinne isänsä kanssa polkupyörällä. Unto oli tuolloin
12-vuotias. Innokkaan ja tunnollisen harjoittelijan taidot olivat
kehittyneet niin, että hän kykeni soittamaan yksin koko iltamat.
Tanssia oli noin puolitoista tuntia ohjelman jälkeen.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutilan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">elämäntyöhän
harmonikansoiton alalla sisältyy selviä toisistaan erottuvia
jaksoja: tanssimuusikko, säveltäjä, opettaja, harmonikkaleirien
taiteellinen johtaja, levyttäjä ja esiintyvä taitelija. Soittajana
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutilaa </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">voidaan
pitää valtaosin itseoppineena. Musiikkiteorian opetuksen hän sai
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pauli
Kilpiöltä</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Varsinaisen harmonikan käsittelyn hänelle opetti Leander Norrback.
Esiintyvän taiteilijan ominaisuudet ja ohjelmiston hioi Veikko
Ahvenainen. Yli 10 vuotta kestänyt tanssimuusikkokausi alkoi
1960-alussa, jolloin taiteilija kiersi oman yhtyeensä kanssa ympäri
Suomea.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tanssimuusikkona</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutilan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">orkesterin
ensimmäisen kokoonpanon jäsenistä elää vielä ainakin
kalajokinen</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ventelä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jonka muistikuvan mukaan orkesteri perustettiin vuonna 1958.
Kokoonpano muuttui vuosien aikana useita kertoja, kunnes Unto siirtyi
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yhtyeen
hanuristiksi vuonna 1964 tai 1965. Unton ja Alpon tuttavuus ja
ystävyys alkoi 1960-luvun alussa. Unto oli vannoutunut
iskelmämusiikin ystävä, jonka parasta antia olivat hanuristien
esittämät vaikeat tangot, kuten Ilta Välimerellä, Helmiä
etelästä ja monet A. Malandon tangoista. Unto esitti useita Paul
Norbackin sävellyksiä joka ilta tanssikeikoilla. Tuohon aikaan
Unton kiinnostus heräsi myös jazz-musiikkia kohtaan. Hän alkoi
kirjoittaa magnetofin nauhalta Art van Dammen musiikkia nuoteille.
Sitten hän opetteli soittamaan nuotti nuotilta. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Viljanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> ja
hänen kirjallisuutensa jazzista kuului Unton opinto- ja
harjoitusohjelmaan.<br /><br />Unto oli erityisen kiinnostunut
konserttimusiikista, jota hän harjoitteli paljon. Hän valmistautui
kilpailemaan hanurilla Suomen mestaruudesta. Tämä musiikinala
kuului tuohon aikaan myös </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Veikko
Ahvenaisen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">harjoitusohjelmaan.
Unto oli Norbackin ja Ahvenaisen oppilaana.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yhtye
aloitti tanssien soittamisen Vaasassa ”evalla” kuten silloin
sanottiin. Paikka lienee ollut Kirjastokatu 11:ssä. Bändin
laittaessa ”kamoja” kasaan näyttämön eteen tuli joukko nuoria
miehiä. Yksi esitti Untolle ivalliseen sävyyn kysymyksen, osaako
tämä soittaa ”Metsäkukkia”. Unto vastasi osaavansa, mutta
jatkoi että osaako kysyjä. Siihen kyselytunti päättyi, eikä
kyselijöitä sen koommin ole näkynyt.<br /><br />Tanssikeikoilta
palattiin usein Kokkolaan, jossa Unto yöpyi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">luona.
Sunnuntaiaamuisin vierailtiin Paul Witickin luona. Witick oli innokas
konserttimusiikin harrastaja. Herrat soittelivat yhdessä ja
suunnittelivat kokeillen sormituksia, joilla ”koskipaikat”
selvitettiin puhtaimmin. Soitto ja harjoittelu oli usein niin
innokasta, että ”Ruusan”, Paulin vaimon kutsut kaikuivat
kuuroille korville.<br /><br />Samoihin aikoihin Unto kanssa tuli Alpo
Ylitalon yhtyeeseen rumpaliksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Folke
Neunstedt. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heti
alkuun syntyi Unton ja Folken välille omanlaisensa huumori. Sitä
ulkopuolisen oli joskus vaikea ymmärtää. Folke suorastaan vihasi
tangoja ja Unto taas piti niistä. Tämä kina jatkui pitkään. Ei
ollut harvinaista, että Folke sanoi Untolle, että kyllä sinä olet
helvetin ”korni”, kun soitat aina vain tangoja. Unto saattoi
vastata, että niitä soittaisi moni muukin, kun vain osaisi. Unto ei
jäänyt huulenheitossa toiseksi.<br /><br />Folke oli päivätöissä
Granholmin tukkuliikkeen hedelmäosastonhoitajana ja kuljetti
kaupungin kauppiaille Volvon umpikuorma-autolla hedelmiä ja
vihanneksia. Folke onnistui kerran unohtamaan autonsa sivuoven auki
ajellessaan Isoakatua. Tuosta unohduksesta Folke saikin lempinimen
”hedelmäprofessori”.<br />Ylitalon yhtyeen ohjelmistoon tuli yhä
enemmän ja enemmän jazzahtava tyyli. Jopa kappaleesta
”Persialaisella torilla” oli sovitus, joka ei jättänyt
kuulijoita hiljaiseksi. Kuusikymmentäluvun puolivälistä saakka
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Laila
Kinnunen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
erittäin usein orkesterin vierailevana solistina. Samoin myös </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eija
Merilä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Paula
Koivuniemi </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Kuoppamäki</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalo </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">muistelee
Kemin keikkaa, kun bändin jäsenet jäivät hotelliin yöksi.
Seuraavan iltana oli Kemin työväentalolla </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Virta </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esiintymässä.
Virran säestäjäksi oli hankittu paikallinen maineikas yhtye. Virta
oli yrittänyt laulaa muutaman kappaleen yhtyeen säestyksellä ja
hän ilmoitti järjestäjille, ettei laulaisi, ellei saa paikalle
säestäjää, joka ”klaaraa” kappaleet. Toiminnanjohtaja
Järvinen oli soittanut Hotelli Kemiin ja oli kysynyt, että voisiko
Ylitalon yhtye tulla säestämään Olavi Virtaa, koska Virta oli
kieltäytynyt laulamasta säestäjäksi sovitun bändin kanssa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalo </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lupasi
orkesterinsa yrittävän Virran säestystä. Virta antoi nuotit Unton
eteen ja kysyi onnistuuko tuon valssikappaleen säestäminen. Unto
rypisti otsaansa ja alkoi ”laskea kappaleen käyntiin”. Virta
aloitti laulun kiilaten välillä ja hidastaen toisaalla oikein
painostavasti. Virta yritti pudottaa ”kompin pois kyydistä”.
Huomattuaan ettei se onnistu, niin hän alkoi laulaa normaalisti ja
kappale ”kahlattiin” loppuun. Seuraaviin kappaleisiin ei otettu
nuotteja esille lainkaan, vaan soitettiin ”vanhasta muistista”.
Virta ei kommentoinut mitenkään orkesterin onnistumista, vaan
jatkoi taukoon saakka. Tauon alettua Virta meni näyttämöverhojen
taakse yksin istumaan eikä kommentoinut mitään. Toisen ”hukin”
bändi aloitti Virran suosimilla foxeilla, joissa Folke pääsi
oikein vauhtiin ja Unto soitti maukkaan ”kooruksen”. Kaikki
saattoivat huomata, että Virta piti ”meiningistä”.<br /><br />Vuosina
1965-69 Unton muusikkotuttavapiiri kasvoi jazzmuusikoiden suuntaan.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yhtyessä
soittivat Unton ja Folken lisäksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pehr-Erik
Hongell </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">elektronihanuria
ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Holger
Moisio </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tenorisaksofonia.
Joskus Endo Mäkinen oli mukana soittamassa tenorisaksofonia ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mikko
Haavisto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">venttiilipasuunaa.
Unto sovitti lähes kaikki kappaleet, ja kun mukana oli joskus
seitsemänkin miestä ja neljä puhallinta, niin musiikki tuntui
musiikilta, sanoo </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalo</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br />Monet
vierailevat solistit ja Unton sovittama musiikki tekivät
tuolloisesta </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Alpo
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yhtyeestä
tietynlaisen edelläkävijän koko maakunnassa. Untosta tuli
monipuolinen musiikin harrastaja, soittaja ja säveltäjä.<br /><br />Kalajokisen
laulajan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekka
Himangan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa
yhteistyö kesti monta vuotta. Pekan laulama ja Unton sovittama
Kankaan kaunis Katriina nousi suosikkihitiksi vuonna 1975. Unto
muutti Toholammille avioiduttuaan heinäkuun 2. päivänä 1977
fil.kand. Sinikka Alasen kanssa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Taiteilijana
ja opettajana</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Sävellys-
ja opetustyön lisääntyminen lopettivat vähin erin raskaan
kiertävän tanssimuusikkokauden. Ensimmäinen sävelmä syntyi 1959
nimeltään Iloinen meripoika ja viimeinen sävellys 1990 Hyväntuulen
jenkka. Näiden sävellysten väliin mahtuu ainakin 200 erityyppistä
teosta, joista tunnetuimmat ovat Rapsodia harmonikalle, Konsertto
F-duuri ja Kuvia lapsille-sarja. Viihdemusiikin puolella Unskin
pidetyin sävellys lienee Kalajoki-valssi, joka levytettiin
ensimmäisen kerran vuonna 1969. Harmonikanopettajan työkausi
ajoittuu 1975-87 väliseen aikaan ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopisto
1978-87. Lisänä vielä runsas määrä yksityisoppilaita.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br />Unto
Jutila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">osallistui
esiintyvänä taiteilijana ja opettajana Hyvinkään
harmonikkaviikoilla, Sata Häme soi Ikaalisissa ja Ivalon
harmonikkaviikoilla. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> toimi
Särkät Soi tapahtuman taiteellisena johtajana Kalajoella 1974-85 ja
Toholammin harmonikkaviikoilla 1986-92.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutilan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kansainväliset
kontaktit olivat laajat ja hedelmälliset. Hänellä oli läheiset
yhteydet lähes kaikkiin Neuvostoliiton tunnetuimpiin
harmonikkataitelijoihin. Unto Jutila esiintyi itsenäisenä
taiteilijana Ruotsissa, USA:ssa, Kanadassa, Neuvostoliitossa, Baltian
maissa ja Italiassa. Ystävyys ranskalaisen Maurice Vittenetin kanssa
toi musette-musiikin ohjelmistoon.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">levytti
kuusi sooloäänitettä, joista tunnetuimmat ovat Ranskalainen
visiitti ja Kuutamoserenadi. Esiintyvä taiteilijana </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
hyvin arvostettu myös ulkomailla ja hänen soittoaan kuvattiin
suomalaisen tunturipuron solinaksi, johon liittyi vaikutteita
suomalaisesta luonnosta, sen metsien hiljaisuudesta ja meren
ehdottomuudesta.<br /><br />Jälkeenpäin tarkasteltuna voidaan todeta
taitelijan loistava muuntautumiskyky eri harmonikkamusiikin aloilla.
Alussa oli puhdas tanssimusiikki, sen jälkeen perinteinen
harmonikkamusiikki, josta siirtyminen klassiseen harmonikkamusiikkiin
tapahtui saumattomasti. 1980-luvun alussa tuli musette-musiikki ja
lopuksi jazz-musiikki, jonka vaikutus tosin oli ollut kaiken aikaa
taustalla.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Unto
Jutilan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">elämän
loppuvuosia himmensi vaikea silmäsairaus, mikä rajoitti
huomattavasti hänen toimintaansa, mutta ei estänyt sävellystyötä
eikä julkisia esiintymisiä. Unto Jutila kuoli Toholammilla 5.3.1992
aivan liian nuorena. Plassin kylätalossa on pysyvä näyttely
omistettuna Unto Jutilalle.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pelimannin
jäähyväiset U Jutila</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=05u-rviKomU&list=RDEMUtOccAAJ3MgDQcnipNYfkQ&start_radio=1">https://www.youtube.com/watch?v=05u-rviKomU&list=RDEMUtOccAAJ3MgDQcnipNYfkQ&start_radio=1</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Leikitellen</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=QHzOpKIn0D4">https://www.youtube.com/watch?v=QHzOpKIn0D4</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lumous</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=JOiiiIk3Tb0">https://www.youtube.com/watch?v=JOiiiIk3Tb0</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaks'rivisen
riihipolkka</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=HgSYeBLFbKA">https://www.youtube.com/watch?v=HgSYeBLFbKA</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maailmanpyörä</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Vt3dyhXYiSc">https://www.youtube.com/watch?v=Vt3dyhXYiSc</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pelimannin
jäähyväiset</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=TUevkzLQLBQ">https://www.youtube.com/watch?v=TUevkzLQLBQ</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muistojen
polku</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=I0HKXk6xCWg">https://www.youtube.com/watch?v=I0HKXk6xCWg</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ilta
Marseilessa</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=EgfqYlOtF5w">https://www.youtube.com/watch?v=EgfqYlOtF5w</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ilomielin</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=F2idKxweKzc">https://www.youtube.com/watch?v=F2idKxweKzc</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilpeä
hanuri</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=36nhVM9fwpY">https://www.youtube.com/watch?v=36nhVM9fwpY</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila - Pariisin taivaan alla (Sous le ciel de Paris)</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=_2_ZUHuuy8Y">https://www.youtube.com/watch?v=_2_ZUHuuy8Y</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila - Mustalaishanuri (Accordéon Bohémien)</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=tLDUjAmjTUE">https://www.youtube.com/watch?v=tLDUjAmjTUE</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila - Fantasia polkka (Fantasie Polka)</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ATO4BpyGqf0">https://www.youtube.com/watch?v=ATO4BpyGqf0</a></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutila - Hymni rakkaudelle (Hymne á l’amour)</span></span></span></b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=dsgd9-6eK2U">https://www.youtube.com/watch?v=dsgd9-6eK2U</a>
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Karikatyyrimaalaus
Pekka Himangasta</b></span></p><p><br /><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRDznIFTAO6RxhKIyrVbFbD1ZKPwJ7v7M4VJIOWCInUKm4mmGaeyW33XpaOzW37pBgOqr5rP8R9-LKmAQPrpK2Oy29GFa2dR4XosNXnLEQe7TSK0XNE-p__xixn8xc2lxIbsBVmz8ulcc/s1422/Pekka+Himanka+karikatyyrimaalaus.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="469" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRDznIFTAO6RxhKIyrVbFbD1ZKPwJ7v7M4VJIOWCInUKm4mmGaeyW33XpaOzW37pBgOqr5rP8R9-LKmAQPrpK2Oy29GFa2dR4XosNXnLEQe7TSK0XNE-p__xixn8xc2lxIbsBVmz8ulcc/w326-h469/Pekka+Himanka+karikatyyrimaalaus.jpg" width="326" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Taidenäyttelyni täydentyi karikatyyrimaalauksella laulaja Pekka Himangasta</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Maalauksen on tehnyt
taitelija Rositsa Tancheva</span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Pekka
Himanka</b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Himanka">https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Himanka</a>
</span></span></span>
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Pekka
Himanka </b></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(s.
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/17._lokakuuta"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">17.
lokakuuta</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1943"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1943</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">)
on suomalainen laulaja ja muusikko. Laulutaitojaan hän esitti jo
viisivuotiaana ollessaan sairaalassa, mutta hänen aktiivinen
muusikonuransa alkoi 22-vuotiaana. Hän suoritti vuonna </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1967"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">1967</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">radioesiintyjien
diplomin. Levylaulajan uransa hän aloitti vuonna </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1968"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1968</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jolloin hän levytti </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Jutila"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">Unto
Jutilan</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">säveltämän
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Kalajokivalssin</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Hänen tunnetuin levytyksensä on valssi </span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Kankaan
kaunis Katriina</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jonka hän levytti vuoden </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1975"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">1975</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">alussa.
Himangan mukaan </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Balladi"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">balladin</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">taustalla
on </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimpeli"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">Vimpelin</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">seudulta
muistiin merkitty kansantarina, jonka </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saukki"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">Saukki</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">muokkasi
iskelmätekstiksi.</span></span></span><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muita
menestyskappaleita ovat muun muassa </span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Maailman
valot</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Variksen
saappaat </i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Viimeinen
tukkilainen s</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ekä
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Simpeleen
siiat ja Parikkalan piiat</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Pääosan Himangan levytyksistä sovitti </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sven_Nygård"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sven
Nygård</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himanka
kierteli useiden orkestereiden mukana kotimaassa ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">Ruotsissa</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: 9pt;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kävipä hän </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atlantin_valtameri"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">rapakon</span></span></span></span></a><span style="color: #0645ad;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: 9pt;">
</span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">takanakin
Amerikassa. Keikkamatkojaan Himanka ajoi punaisella Opel Rekord
-henkilöautolla. Hänellä oli myös radio- ja TV-esiintymisiä ja
oma konsertti </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-talo"><span style="color: #0645ad;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Finlandia-talossa</span></span></span></span></a><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Hänestä on tehty TV-dokumentti </span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Kalajoen
Pekka</i></span></span></span><span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Hän on levyttänyt kaikkiaan 266 kappaletta. Nykyisin keikkailu on
jäänyt, ja Himanka keskittyy merenrantatilansa ja metsän
hoitamiseen Kalajoella.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoki-valssi</b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Uz8IXnq37m8&list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At&index=17">https://www.youtube.com/watch?v=Uz8IXnq37m8&list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At&index=17</a>
</span></span></span>
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #202122;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Pekka
Himanka youtube 173 videoa</b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At">https://www.youtube.com/playlist?list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At</a>
</span></span></span>
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><b><span style="font-size: medium;">Soili
Autio - Fermaatti-kuoro</span></b></span></span></p><div dir="LTR" id="post-body-5894895422151065220">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJTOvm2ygUMMUlqtPTP7BE_NDLuyebhU5Rx_MwlbH2YDppMe54T88W1JZ0r1KxUugLxcQoXIdM1tiwjdoktyWKGsqp1Sokg0-kTRAUuR-eM7yLL2Xvdp4_iHvI5hvLbEEBnqPb0He42zs/s707/soili+autio+10.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="539" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJTOvm2ygUMMUlqtPTP7BE_NDLuyebhU5Rx_MwlbH2YDppMe54T88W1JZ0r1KxUugLxcQoXIdM1tiwjdoktyWKGsqp1Sokg0-kTRAUuR-eM7yLL2Xvdp4_iHvI5hvLbEEBnqPb0He42zs/s640/soili+autio+10.jpg" width="349" /></span></a></span></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">Taitelija
Rositsa Tanchevan maalaus kuoronjohtaja Soili Autiosta.</span></span></span></p>
<div dir="LTR" id="content-text-170692">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Soili
Autio on suorittanut musiikkiin erikoistuneen luokanopettajan
tutkinnon Jyväskylän Yliopistossa v. 1978 sekä Klemetti-Opiston
kuoronjohtajan tutkinnon v.1997. Hän on toiminut koko työuransa
Kalajoella, aluksi yläasteen ja lukion musiikin opettajana vuoden
ja sen jälkeen noin 400 oppilaan Pohjankylän ala-asteella
luokanopettajana ja eri luokka-asteiden musiikinopettajana vuodesta
1979 - 2016.<br /><br />Musiikkitoiminnassa Soili Autio on ollut
aktiivisesti mukana jo lapsena, jolloin hän aloitti viulunsoiton
opiskelun Ylivieskan Seudun Musiikkiopistossa ja lauloi Martti
Saaren, Senni Savela-Kananojan ja Tuomo Nikkolan johtamissa lapsi-
ja nuorisokuoroissa. Myöhemmin lukioikäisenä hän johti
Ylivieskan Seurakunnan Ecclesia -lauluryhmää.<br /><br />Työnsä
ohella hän on johtanut mm. oman koulunsa lapsikuoroja ja
musiikkikerhoja, Kalajoen kansalaisopiston kansanmusiikki- ym.
ryhmiä sekä ollut toteuttamassa erilaisia kuntien ja seurakuntien
yhteisiä musiikkiproduktioita.<br /><br />Tällä hetkellä hänellä
on johdettavanaan kaksi kuoroa: vuodesta -78 Soilat-viihdekuoro
sekä vuodesta -98 Kalajokilaakson alueellinen Chorus Vallis
-kamarikuoro. Hän johti myös tyttökuoro Fermaattia 40 vuotta,
vuodesta 1979 vuoteen 2019. Hän on toiminut kuorojensa myötä
yhteensä kuudellatoista julkaistulla äänitteellä musiikillisena
johtajana. Kuorot ovat osallistuneet myös useisiin ulkomaisiin
konsertti- ja kilpailumatkoihin. Fermaatti-kuoro on palkittu 1.
palkintosijalla kansainvälisissä kuorokilpailuissa Hollannissa v.
1995, Italiassa v. 1998 sekä kultaisella diplomilla Espanjassa v.
2013. Chorus Vallis -kuoro palkittiin kahdella kultaisella
diplomilla ja hopeadiplomilla Tsekin Olomoucissa v. 2015 sekä
hopeasijalla Kreikan kansainvälisessä kuorokilpailussa v. 2007.
Kuorot osallistuvat myös valtakunnalliseen toimintaan SULASOLin
kautta. Soili Autio on ollut SULASOLIN Nuorten Kuoroliiton
hallituksen jäsen v. 1992-96 sekä v. 2011-2017.<br /><br />Soili
Autiolle on myönnetty mm. Opettajien Ammattijärjestön hopeinen
Pro Culture -mitali v. 1994, Sulasolin hopeinen kunniamerkki v.
1999, Oulun läänin Taidetoimikunnan taidetunnustus v. 2002,
Nuorten Kuoroliiton korkein tunnustus, Heinz Hoffman -mitali v.
2003 sekä Suomen kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali v.
2011. Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus
-arvonimen v. 2011. Fermaatti-kuoron lopetettuaan keväällä 2019
Nuorten Kuoroliitto palkitsi hänet Erkki Pohjola -palkinnolla.</span></span></p>
</div>
<div dir="LTR" id="token-170781">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><a name="anchor-170781"></a></p><div dir="LTR" id="content-container-170784">
<div dir="LTR" id="content-text-170784">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Elämän
sointuja</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oi
katsohan lintua oksalla puun!<br />Se laulaa niin kauniisti
aina.<br />Se korkeimman kiitokseen aukaisee suun.<br />Sen mieltä
ei huolet ne paina,<br />se laulaen Luojaansa kiittää.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alkusoitto</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miettiessäni
taaksepäin lähes 40 vuoden perspektiivillä Fermaatti-kuoron
toimintaa totean, että kuoromme kokoonpano on kasvanut muutaman
laulajan lauluryhmästä kuoroksi, jonka toiminta ulottuu jo
kansainvälisiinkin mittoihin. Alussa ensimmäisen vuoden
kohokohta oli hetki, jolloin saimme uudet paikallisen pankin
lahjoittamat kuorokansiot. Nyt olemme saaneet omat kotisivut,
joiden kautta voimme laajalti esitellä toimintaamme. Kuitenkin
alkuvuodet ovat muodostuneet yhä merkityksekkäämmiksi kuoron
taipaleella. Tuo sama innostunut ilmapiiri, laulamisen ilo, luja
usko ja luottamus yhdessä musisointiin sekä pyrkimys
kehittymiseen ja mahdollisimman hyvään musiikilliseen
lopputulokseen kantavat yhä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Melodiakulkuja</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jokainen
kuorovuosi luo oman kuoronsa, joka syksyllä muovautuu sen
mukaan, ketä kuoroon jää ja ketä lähtee - syksyn aloitus on
siis aina uusi haaste. Mielessä siintää myös pitempiä
linjoja esim. nauhoituksia, konsertti- ja kilpailumatkoja,
koulutusta ym. Nämä antavat rytmiä ja ryhtiä työhön
tavoitteena tietysti aina musiikillisen tason nousu. Missään
lajissa taidot ja taitavuus, mestaruudesta puhumattakaan, eivät
tule vaivatta. On osallistuttava, opeteltava, harjoiteltava,
hiottava, keskityttävä ja kerrattava. Niin kuorotyössä kuin
muissakin tavoitteellisissa harrastuksissa tarvitaan siis
tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ovat esim. innostus,
pitkäjännitteisyys, vastuuntunto, luotettavuus,
keskittymiskyky, sosiaalisuus ja sitkeys - sanalla sanoen vahva
luonne. Tällaisilla eväillä varustettu kuorolainen piirtää
kauniita ja vaihtelevia melodiakulkuja elämänsä taivaalle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harmoniaa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Melodian
voi luoda yksinkin, mutta harmoniaan tarvitaan monta puhtaasti
soivaa ääntä. Kuorolaisen on tiedostettava jo kuoroon
tullessaan oman äänensä tärkeä merkitys koko kuorosointiin.
Samoin kuoroelämässä: Tavoitteet, joihin yhdessä sitoudutaan,
hyvä yhteisymmärrys ja anteeksianto rakentavat me-henkeä ja
siten myös yhteissointia. Silloin, kun jokainen jäsen hallitsee
stemmansa ja pystyy eläytymään ja mukautumaan osaksi
kokonaisuutta, syntyy harmonia, joka voi olla yleisöllekin
nautittavaa kuultavaa. Kovin kevyin perustein ei voi aiheuttaa
muille sointuvaikeuksia jäämällä pois tärkeästä
harjoituksesta tai esityksestä. Se, mitä luvataan, myös
pidetään. Hienoja palkintoja saadaan silloin, kun ymmärtää
musiikin olevan yhteinen kieli eri ihmisten, kulttuurien ja
kansojen välillä. Parhaat hetket olen itse kokenut hengellisen
ohjelmiston laulujen sanoman myötä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Riitasointuja</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kuten
musiikissa niin myös kuoroelämässä kuuluu ja pitääkin
kuulua joskus riitasointuja. Pohdin usein, mitkä ovat
kuorotyössä riittävän hyvät lähtökohdat. Kalajoella ne
ovat toki paljon vaatimattomammat kuin sellaisilla
paikkakunnilla, joissa toimivat musiikkiluokat tai muuten
painotettu musiikin opetus, tai josta löytyvät akustisesti
tyydyttävät harjoitus ja esiintymistilat, tai joilla on enemmän
väestöpohjaa ja vielä opiskelun alettuakin pysytään omalla
paikkakunnalla. Näin meillä ei ole. No - asiathan voidaan
kääntää tietysti aina pienen paikkakunnan
voitoksikin...<br />Lopulta totean, että musiikin jännite
syntyykin siitä, miten nuo riitasoinnut purkautuvat takaisin
kauniisti soiviin kolmisointuihin, harmoniaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Arjen
ja juhlan sointuja</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puhutaan
usein viikkorytmistä kuin se olisi vain työn ja levon
vuorottelua. Itse haluaisin lisätä elämään vielä arjen ja
juhlan vuorottelun. Kuorotyössä näkyy selvästi, kuinka
harjoitus on arkea ja esitys - pienikin - aina juhlaa. Joudun
miettimään ja arvioimaan, milloin kuoro on valmis
esiintymiseen. Joskus esiintymispyynnöt tulevat viime tipassa,
jolloin kuorolle ei jää aikaa valmistautua huolellisesti
musiikilliseen puoleen. Arkiharjoitus on aivan yhtä arvokasta ja
tärkeää nuorille laulajille kuin esiintymisetkin. Jokainen
varmasti haluamme, että ne juhlan soinnut, joita saamme olla
tekemässä, soivat sydämistämme.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Akustiikka</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Fermaatti-kuoron
toimintaa tukevana ja kannustavana “akustisena ympäristönä”
on useitakin tahoja. Oman kotikunnan ja kotiseurakunnan
materiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä jo nuorisotyönkin
kannalta. Kuoro kuuluu myös valtakunnallisesti Sulasolin
erikoisliittoon, Nuorten Kuoroliittoon, jonka puitteissa avautuu
aivan uusi ja laajempi näkökulma koko maan nuorisokuoroihin.
Nuorten Kuoroliitto on myös antanut mahdollisuuksia osallistua
tapahtumiin, joista Sympaatti -festivaali on ollut yksi
mieleenpainuvimmista. Tärkein ja läheisin taustaorganisaatio
sekä kuorolaisille että itselleni on vanhemmista koostuva
Fermaatin Tuki r.y.. Toivotankin joka syksy taas uusien laulajien
vanhemmat tervetulleiksi tähän “kuoroperheeseen”
kannustamaan ja tukemaan lastaan kuoroharrastuksen parissa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Finaali</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">On
etuoikeutettua saada tehdä tätä arvokasta työtä nuorten
parissa ja olla seuraamassa kuorolaisten matkalle lähtöä.
Kuten on jo aiemminkin todettu “laulajat lähtevät, laulut
jäävät”. Kiitollisuudella muistan kaikkia kuorossa mukana
olleita laulajia! Mitä parhainta elämän matkaa teille, rakkaat
kuorotytöt!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lopulta
kuitenkin totean: Työ jatkuu...<br /><br />Se laulaen aamulla alkavi
työt<br />ja päättää ne laululla illoin.<br />Niin rauhassa
oksalla nukkuu se yöt<br />kuin vuode ois peitetty villoin.<br />Ja
kattona sillä on taivas.</span></span></p>
</div>
</div>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="firstHeading"></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Fermaatti
(kuoro)</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermaatti_(kuoro">https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermaatti_(kuoro</a><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermaatti_(kuoro)">)</a></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Soili
Autio luopuu perustamastaan Fermaatti-kuorosta neljän vuosikymmenen
jälkeen haikeana mutta ei surullisena – Kuoro juhlii
40-vuotistaivalta konsertein lauantaina ja sunnuntaina</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/571980">https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/571980</a>
</span></span></span>
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Karikatyyrimaalaus
Antero Sorastosta</b></span></p><div dir="LTR" id="post-body-5456699928083580329">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"> </span></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAi7zj-PvjQCHX01LAX_tPVTmgEZSasPM2ODa53E4xafTi6h4SlhC6ZzUO6B8inZpy1U2EdkUz3h2CHNN9NI42ROZ7F0CIGRmI_kSX7jP1mhVxqZ3umnKa1YfJCvne4IpXpXz8NY97fc4/s947/Antero+Soraaston+karikatyyrimaalaus.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="511" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAi7zj-PvjQCHX01LAX_tPVTmgEZSasPM2ODa53E4xafTi6h4SlhC6ZzUO6B8inZpy1U2EdkUz3h2CHNN9NI42ROZ7F0CIGRmI_kSX7jP1mhVxqZ3umnKa1YfJCvne4IpXpXz8NY97fc4/w352-h511/Antero+Soraaston+karikatyyrimaalaus.jpg" width="352" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalaus
Antero Sorastosta. Taiteilija Rositsa Tancheva</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirurgian
erikoislääkäri</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">LC
Kalajoki</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">s.
14.4.1940</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">k.
21.2.2017</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"> </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">LL
Bern 1971</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirurg.
erik. lääkäri Oulu 1985</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kirurg.
osastonlääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vs.
kirurg. apul. ylilääkäri Oulaskankaan sairaala 2005 </span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yksityislääkäri</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lääkintäyliluutnantti</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harrastukset:
musiikki, matkailu, keskustelut</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
sairaalan vastaavina lääkäreinä ovat toimineet lääketieteen
tohtori Kari Miemois 1926-37, kirurgian erikoislääkäri Untamo
Sorasto 1938-72 ja sen jälkeen terveyskeskuslääkärinä Antero
Sorasto vuoteen 1987 saakka.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnanlääkärin
virka saatiin perustettua vuonna 1913, johon mennessä
kolmenkymmenen vuoden kuluessa maahamme oli perustettu 147 vastaavaa
virkaa. Kunnanlääkäreinä ovat toimineet </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väinö
Airo </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1914-1920,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Karl
Miemois </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1921-1937,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Karvonen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1937-1938,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1938-1972.
Vuoden 1953 perustettiin toisen kunnanlääkärin virka ja
kunnanlääkäripiiriin liittyivät naapurikunnat Alavieska,
Merijärvi ja Rautio. Viranhaltijoina ovat toimineet lääkärit
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Taulaniemi </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1953-1955,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Niilo
Ripatti </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1955-1957,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Lahtinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1957-1959,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aatos
Sarkkinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1960-1962,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Kaitaluoma </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1962-1968,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Uurasmaa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1968-1969,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Seppo
Mattila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1970,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antero
Sorasto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1971-1972.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kokkolan
keskussairaalan toiminta alkoi vuonna 1970 koko tehollaan ja
Oulaskankaan aluesairaalan vuonna 1971. Kun kansanterveyslaki purki
vuonna 1972 entisen kunnanlääkäripiirin, tapahtui Kalajoen
sairaalan toimintaluvuissa kolmanneksen supistuminen. Vuoden 1974
loppuun mennessä sairaala on hoitanut kaikkiaan 60969 potilasta,
joista kalajokisia on ollut n. 40 %. Synnytyksiä on ollut 13376 ja
leikkausten luku nousee yli 20000. Sairaalan lääkärinä on
toiminut kirurgian erikoislääkärri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(1938-1972).
Ylihoitajana oli vuodesta 1964 lähtien neiti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oili
Vänskä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Valtava on ollut kehitysksen kulku kuvattuina vuosina..</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Antero
Sorasto toimi aktiivisesti mukana Särkät Soi-tapahtumassa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBoJva4u18otiIl7V51_gd40OPqTQw4eMm_90GJH6fceDF6d-GZ9dUOApFjANHcIHUkAlSnPgIvGJkqMdHLnNQjuIbumdleqcwVRP-sTlPaDxcaUGRYtmZaoWJNvn4Bv8XugKYpc0jyz4/"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="223" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBoJva4u18otiIl7V51_gd40OPqTQw4eMm_90GJH6fceDF6d-GZ9dUOApFjANHcIHUkAlSnPgIvGJkqMdHLnNQjuIbumdleqcwVRP-sTlPaDxcaUGRYtmZaoWJNvn4Bv8XugKYpc0jyz4/" width="323" /></span></a></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-69454830529508726742023-05-11T07:42:00.004+03:002023-05-11T07:48:08.076+03:0050 vuotta kuntaliitoksesta<p> <span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1960-luvulla
Kalajoella kuntaa johtivat kaksi Uunoa. Kunnanhallituksen
puheenjohtajana ja ensimmäisenä kunnanjohtajana toimi Uuno Välimaa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnanvaltuuston
puheenjohtajana toimi kunnallisneuvos Uuno Rahko.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkZm1ve5Z7znOovJrLOliVYe-Y9r67Qzkw1faAumoaKrF-a-M4Ek3FlY_Avl0z8aFhYmRtd9B9zEPdbfXwWtgJAYdc6Let28uMRzuq3XlVlCn05E_ZA-JuXEzexQog2VOQxdt_k8aZTfAOtQC0yHdE1TTlzpXi6K864nblbvjhcmwl7Cnw1MqTmFSo9A/s1456/Uuno%20v%C3%A4limaa%202.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1456" data-original-width="1162" height="405" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkZm1ve5Z7znOovJrLOliVYe-Y9r67Qzkw1faAumoaKrF-a-M4Ek3FlY_Avl0z8aFhYmRtd9B9zEPdbfXwWtgJAYdc6Let28uMRzuq3XlVlCn05E_ZA-JuXEzexQog2VOQxdt_k8aZTfAOtQC0yHdE1TTlzpXi6K864nblbvjhcmwl7Cnw1MqTmFSo9A/w323-h405/Uuno%20v%C3%A4limaa%202.jpg" width="323" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Muotokuvapiirroksen
kunnanjohtaja Uuno Välimaasta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5hl_WDrarvUy0Kf6X8vhAhXyouI6YvtbV-BOEi_bCL97rkxMaVi_5JKdrcNOcQTHj8M4hdvrBx-a1yrhQkhBhSly5lEH9Yws16kuzplBHhKurmMJMdZYlFwyi7xCnbTwws-5sI9GSnjFiBFb-pcqms-DeaBc5khRharSTj3J2LI9LCP_dv7_IDfuFTg/s1333/Uuno%20Rahko%20.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1333" data-original-width="1095" height="397" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5hl_WDrarvUy0Kf6X8vhAhXyouI6YvtbV-BOEi_bCL97rkxMaVi_5JKdrcNOcQTHj8M4hdvrBx-a1yrhQkhBhSly5lEH9Yws16kuzplBHhKurmMJMdZYlFwyi7xCnbTwws-5sI9GSnjFiBFb-pcqms-DeaBc5khRharSTj3J2LI9LCP_dv7_IDfuFTg/w326-h397/Uuno%20Rahko%20.jpg" width="326" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
kunnanvaltuuston puheenjohtajasta on tehnyt taiteilija Tanja
Luukkonen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uuno
Välimaa – kunnanjohtaja</span></span></span></strong></p>
<div dir="LTR" id="post-body-510684783438253429">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5712914426533784146"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIvCJ9M5_Vq-hNrvNgyDGA5qdrQDh3DuzN75P32IBUeZNmeBnOgM6WfjC4gpL5IDviVhjy8o8pMOssQ8uxMH_HepAG0RY-g1yFPM0PpHRyCxWUInoSADEIJ56nikRLsrbtgDjSug2_-FY/s1600/v%25C3%25A4limaa+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIvCJ9M5_Vq-hNrvNgyDGA5qdrQDh3DuzN75P32IBUeZNmeBnOgM6WfjC4gpL5IDviVhjy8o8pMOssQ8uxMH_HepAG0RY-g1yFPM0PpHRyCxWUInoSADEIJ56nikRLsrbtgDjSug2_-FY/s320/v%25C3%25A4limaa+001.jpg" vspace="5" width="238" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Uuno
Matias Välimaa syntyi Kalajoella 25.11.1910 ja kuoli Kalajoella
16.9.1970. Uuno Välimaan isä muutti Kalajoelle 1903. Pitkäaikaisen
kunnallisen uransa Uuno Välimaa aloitti 19-vuotiaana. Hän oli
tällöin ja kahtena seuraavana talvikautena harjoittelijana
silloisella kunnankirjuri Metsolalla Kalajoella. Kunnallinen elämä
näytti kiinnostavan Välimaata heti alusta alkaen. Hän suoritti
vuonna 1933 Maalaiskuntien liiton kunnankirjurikurssin. Sen jälkeen
hänet valittiin Kempeleen kunnankirjuriksi ja hän hoiti virkaa
lähes kahdeksan vuotta. Sen ohessa hän suoritti Maalaiskuntien
liiton kunnankirjuritutkinnon 1938. Kempeleestä Uuno Välimaa
siirtyi kotipitäjäänsä Kalajoelle, jossa hän toimi
kirjanpitäjänä noin kolme vuotta. Tämän jälkeen hän toimi
Kalajoen kunnansihteerinä vuodesta 1944 aina vuoteen 1968 saakka.
Kunnansihteerin viran lisäksi Välimaa toimi luottamustoimisena
kunnanhallituksen puheenjohtajan vuodesta 1946 lähtien aina siihen
saakka, kunnes hän 1.3.1968 ryhtyi hoitamaan Kalajoelle silloin
perustettua kunnanjohtajan virkaa, jota hän hoiti kuolemaansa
saakka.<br /><br />Varsinaisen päätyönsä ohella kunnanjohtaja Uuno
Välimaa toimi useissa kunnallisissa lauta- ja toimikunnissa sekä
myös kuntainliitoissa. Hän toimi jäsenenä mm. Keski-pohjanmaan
maakuntaliiton hallituksessa ja Pohjois-Pohjanmaan hallituksessa.
Hänen taloudellista asiantuntemustaan käytettiin hyväksi mm.
Kalajoen seurakunnan, Kalajokilaakson Sähkö Oy:n, Kalajoen
Osuuskaupan, Visalan sairaalan, Nivalan ammattikoulun ja Oulaisten
parantolan tilintarkastajana sekä Kalajoen osuuskassan hallituksen
jäsenenä ja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin konttorin valvojana.
Lisäksi hän toimi Kempeleessä ja Kalajoella verotuksen
valtionasiamihenä ylli 15 vuotta.<br /><br />Harrastuksista erityisesti
urheilutoiminta oli Uuno Välimaan sydäntä lähellä. Jo ennen
Kempeleeseen siirtymistä hän oli Kalajoen nuorisoseuran urhelijain
sihteerinä ja rahastonhoitajana useita vuosia sekä Kalajoen
Nuorisoseuran tilittäjänä ja johtokunnan jäsenenä. Kalajoen
Junkkareiden sihteerinä ja rahastonhoitajana hän toimi sotien
aikana ja Kempeleessä hän hakeutui urheilun piiriin kuuluen
sikäläisen urheiluseuran johtokuntaan. Urheilukilpailuissa Välimaa
nähtiin toimitsijana yli 40 vuoden ajan. Kunnanjohtaja Välimaan
aikana kunnallishallinto kasvoi ja kehittyi voimakkaasti. Tänä
aikana Välimaa hoiti vastuullisia ja eteen tulleita uusia tehtäviä
kasvaen ja kehittyen tehtävien mukana. Työssään hänet
tunnettiin vakaana, oikeudenmukaisena ja tasapuolisena henkilönä,
joka pyrki vakaumuksensa mukaisesti ottamaan huomioon kuntalaisten
ja kunnan edut sekä taloudellisuuden. Uuno Välimaan puoliso Eeva
Nanni Marjatta Takalo syntyi 25.5.1918 ja kuoli 1.1.1961.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnanvaltuuston
puheenjohtajana toimi kunnallisneuvos Uuno Rahko.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Uuno
Rahko – kunnallisneuvos</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div dir="LTR" id="post-body-8043414981715320938">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5713312944804451842"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicQUPyOuT1b-PFNOzLi0jJag6EQLVhQRtZvojieNx4lMRH3HZEuaCATu9pUc64SruI0MBWzldNI5v3p41MJjDEgS3i2FoR1uJpYpXgpPNbP9mCgJG6oLDraQXNKG-EstMsSKYAoTtXY0Q/s1600/uuno+Rahko+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicQUPyOuT1b-PFNOzLi0jJag6EQLVhQRtZvojieNx4lMRH3HZEuaCATu9pUc64SruI0MBWzldNI5v3p41MJjDEgS3i2FoR1uJpYpXgpPNbP9mCgJG6oLDraQXNKG-EstMsSKYAoTtXY0Q/s320/uuno+Rahko+001.jpg" vspace="5" width="240" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Uuno
Kustaa Rahko syntyi Kalajoella 19.12.1910 ja kuoli Kalajoella
23.4.1977. Uuno Rahko suuntautui jo varhain monenlaisiin
yhteiskunnallisiin harrastuksiin. Nuorena hänen harratuksensa
kohteena oli nuorisoseuratoiminta. Hän kuului Kalajoen
nuorisoseuran johtokuntaan ja toimi korkeatasoisen nuorisoseuran
miesvoimitelujoukkueen johtajana. Kalajoen kotiseutuyhdistyksen
puheenjohtajana hän oli 36 vuotta. Myös historia kiinnosti
Rahkoa. Hän oli Kalajokilaakson historiatoimikunnan puheenjohtaja
1951-63. Ennen maanviljeilijäksi ryhtymistään Uuno Rahko oli
perustamassa Ylivieskan Puusepät Oy:tä. Hän oli yhtiön
toimintusjohtajana ja sen hallituksen jäsenenä. Kalajoen
kunnanvaltuustoon hänet valittiin 1948. Kunnanvaltuuston
puheenjohtajana hän toimi 1957-67 ja valtuuston jäsenenä
kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli kunnahallituksen jäsenä
sekä useissa muissa kunnan luottamustoimissa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uuno Rahkon
osuus sataman saamiseen Kalajoelle oli merkittävä. Lukuisat
olivat ne tilaisuudet, joissa hän puhui sataman rakentamisen
välttämättömyydestä Kalajoelle ja alueen elinkeinoelämälle.
Ylikunnallisia sekä maakunnallisia luottamustoimia Uuno Rahkolla
oli niinikään lukuisia. Erityisen voimakkaasti hän toimi useissa
sairaalakuntainliitoissa sekä Kalajokilaakson
ammattikoulukuntainliitossa. Edelleen hän toimi
maalaisliiton/keskustapuolueen luottamustoimissa sekä paikallisella
että maakunnallisella tasolla. Presidentin valitsijamies hän oli
1962. Lisäksi hän oli tilintarkastajana useissa sekä
paikallisissa että ylikunnallisissa yhteisöissä. Erityisen
suuren panoksen hän antoi Kalajokilaakson Talousalueen Liitolle,
jonka keskeisissä luottamustoimissa Uuno Rahko toimi lähes kahden
vuosikymmenen ajan. Keski-pohjanmaan läänikomitean jäsenenä
1959-1967 Rahko osallistui voimakkaasti aluepoliittisiin
linjauksiin. Hän ajoi komiteassa Ylivieska-keskeistä
Keski-Pohjanmaan lääniä, jonka pohjoisraja ulottui kauas
pohjoiseen Kokkolan jäädessä suunnitellun läänin ulkopuolelle.
Tämä linjaus sai erimielisessä komiteassa enemmistön, mutta
hanke hautautui nopeasti.<br /><br />Henkilö Uuno Rahko tunnettiin
määrätietoisena, mutta sovittelevana persoonana, joka hillityllä
esiintymisellään ajoi oikeaksi katsomiaan asioita eteenpäin.
Kunnallisneuvoksen arvonimen Uuno Rahko sai 1976. Hänen puolisonsa
Kerttu Kontio syntyi Oulaisissa 14.6.1912 ja kuoli Kalajoella
20.9.1980.</span></span></p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIg0IU7sBv3VMGKIkYMTrruapawgDcT0dg5qzIakuyeUYQ_IoF_QFqfLZCR92MuRwkg411Ex3JcFvjWPVSVybkdZptMZ7XsNyqs-GZwPPE8NErqCM1aPkzDcCOS6BMOlynwAabjpQFhpfhMoJgqTiZmDRNpLeRy-PfNy2TYaqyjPlXXAJcwBI9PTb1g/s586/arvo%20v%20001%20(2).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="586" data-original-width="502" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIg0IU7sBv3VMGKIkYMTrruapawgDcT0dg5qzIakuyeUYQ_IoF_QFqfLZCR92MuRwkg411Ex3JcFvjWPVSVybkdZptMZ7XsNyqs-GZwPPE8NErqCM1aPkzDcCOS6BMOlynwAabjpQFhpfhMoJgqTiZmDRNpLeRy-PfNy2TYaqyjPlXXAJcwBI9PTb1g/s320/arvo%20v%20001%20(2).jpg" width="274" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kunnanhallituksen
puheenjohtajana Rautiossa toimi Arvo Väliverronen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvbOur4ycR0uXHEmBbUFVxsCWAlRUl6MQAN3t_j8li3V-GLkF07TPGiblSuXcou_r8_tEyLeFPeE-3cj1HUFaLTz7nVpPwFy8hm0XW3Ww2TJu_zU4nCHxaUTgBNgDHgoLpstxtCqY99dDAZCQwKwkAt0AqtZ0Hi_2-eX9ZOqhBX3tlhqa4mFAhCtMlew/s360/torsti%20212.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="255" data-original-width="360" height="227" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvbOur4ycR0uXHEmBbUFVxsCWAlRUl6MQAN3t_j8li3V-GLkF07TPGiblSuXcou_r8_tEyLeFPeE-3cj1HUFaLTz7nVpPwFy8hm0XW3Ww2TJu_zU4nCHxaUTgBNgDHgoLpstxtCqY99dDAZCQwKwkAt0AqtZ0Hi_2-eX9ZOqhBX3tlhqa4mFAhCtMlew/s320/torsti%20212.jpg" width="320" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
kunnanjohtajaksi oli valittu Torsti Kalliokoski.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
ja Kalajoen kuntaliitosprosessi 1967-1972</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><div dir="LTR" id="post-body-3622000041917009704">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4itJQWwwmvzoPGWFiGBj1BcBQsxBoQZBnD5ilrn4Z1oodeud5L0X3WcP6-ecUAd35XUa77CfYEYYsmMCGK3Qok9hCFEE0fmG7kdQ8PcQlbjrdKPPqoNA_BEJ0GExU4OvGMG2uXb6Oaqw9/s1600/rautio+vaakuna+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="399" hspace="5" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4itJQWwwmvzoPGWFiGBj1BcBQsxBoQZBnD5ilrn4Z1oodeud5L0X3WcP6-ecUAd35XUa77CfYEYYsmMCGK3Qok9hCFEE0fmG7kdQ8PcQlbjrdKPPqoNA_BEJ0GExU4OvGMG2uXb6Oaqw9/w440-h499/rautio+vaakuna+001.jpg" vspace="5" width="343" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #222222;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2D84g0Ihtal-6Ga5TEM8tYowaW5jfi29zPSfOU6DPJqOLd-GtZFecodRE0Cn2KFjI-PiUWItMa5yYRvpT4Xb5j9B2Lb9Cwnzyp7WEsqxxycNSAzRPTiaOwH9xqZPOK6ZDL8rfgG-L588U/s1600/p%25C3%25A4%25C3%25A4tt%25C3%25A4j%25C3%25A4t+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="492" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2D84g0Ihtal-6Ga5TEM8tYowaW5jfi29zPSfOU6DPJqOLd-GtZFecodRE0Cn2KFjI-PiUWItMa5yYRvpT4Xb5j9B2Lb9Cwnzyp7WEsqxxycNSAzRPTiaOwH9xqZPOK6ZDL8rfgG-L588U/w584-h652/p%25C3%25A4%25C3%25A4tt%25C3%25A4j%25C3%25A4t+001.jpg" vspace="5" width="414" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />19.1.1967
Raution kunnanvaltuustossa oli ensimmäisen kerran esillä
mahdollinen kunnan liittäminen johonkin toiseen kuntaan.
Keskustelun tuloksena nuijittiin pöytään päätös: asia ei
aiheuta vielä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä.<br /><br />19.5.1967
Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti
esityksiin, joilla Kalajoki liitettäisiin johonkin muuhun kuntaan
tai muita kuntia siihen.<br /><br />1.6.1967 Raution kunnanhallitus
esitti valtuustolle, että kuntauudistussuunnitelmasta annettavassa
lausunnossa ilmoitettaisiin Raution haluavan säilyä omana
itsenäisenä kuntana.<br /><br />9.6.1967 Kalajoen kunnanhallitus
päätti kutsua naapurikuntiaan eli Pyhäjoen, Merijärven,
Alavieskan, Raution, Himangan ja Sievin edustajat kuntauudistusta
käsittelevään neuvottelutilaisuuteen 27.6.1967
Kalajoelle.<br /><br />15.6.1967 Kalajoen kunnanhallitus teki uuden
esityksen valtuustolle kuntauudistustoimikunnalle annettavasta
lausunnosta. Keskeistä siinä oli edelleen, että Kalajoki
suhtautuu kielteisesti kuntauudistukseen.<br /><br />21.6.1967 Kalajoen
kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen pienin muutoksin
kunnanhallituksen esittämän lausuntotekstin kunnan kielteisestä
kannasta.<br /><br />21.6.1967 Raution kunnanhallitus päätti, että
Kalajoen kunnan esittämään neuvottelutilaisuuteen osallistuu
kaikki kunnanhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja ja
kunnansihteeri.<br /><br />28.6.1967 Raution kunnanvaltuusto antoi
kuntauudistustoimikunnalle lausunnon, että Raution kunta haluaisi
säilyä omana itsenäisenä kuntana.<br /><br />26.10.1967 Raution
kunnanvaltuusto antoi lausunnon, jonka mukaan ”mikäli kunnan
pakkoyhdistäminen tulee kysymykseen, on käsityksemme mukaan
Kalajoki keskuspaikka.<br /><br />19.1.1968 Raution kunnanhallitus
totesi, että ”pakkoliitostilanteessa” läänin
kuntauudistustoimikunnan esittämästä kuntauudistusvaihtoehdoista
Kalajoen ja Raution yhdistäminen olisi parempi, mutta Raution
kunnalla ei ole mitään sitäkään vastaan, että Alavieskan kunta
tulisi samaan kuntaan.<br /><br />22.1.1968 Raution kunnanvaltuusto
hyväksyi edellä mainitun kunnanhallituksen kannanoton.<br /><br />30.1.1968
Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti ettei se pidä kummaakaan läänin
kuntauudistustoimikunnan esittämää liitosvaihtoehtoa
hyvänä.<br /><br />8.3.1968 Kalajoen kunnanvaltuusto siirsi
keskustelujen jälkeen lausunnon antamista.<br /><br />19.4.1968
kokouksessa valtuusto päätti, että Kalajoki kannattaa
vaihtoehtoa, jossa Kalajoki, Alavieska ja Rautio
yhdistettäisiin.<br /><br />16.1.1969 Kalajoen kunnanhallitus päätti
kutsua Alavieskan, Merijärven ja Raution kuntien edustajat
neuvottelukokoukseen Kalajoelle.<br /><br />25.1.1969 pidetyssä
neuvottelussa kuntien edustajat toivat selvästi ilmi, että kaikki
kunnat haluavat toistaiseksi säilyttää itsenäisyytensä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />4.2.1969
Kalajoen kunnanhallitus esitti läänin kuntauudistuskomitealle,
että ehdottomasti paras ratkaisu olisi säilyttää Rautio edelleen
itsenäisenä kuntana, ja että Kalajoki, Alavieska, Rautio ja
Merijärvi muodostaisivat yhteistoiminta-alueen.<br /><br />6.2.1969
Raution kunnanhallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi, että
Rautio ehdottaa, että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat sekä
mahdollisesti Merijärven kunta määrätään
yhteistoiminta-alueeksi.<br /><br />17.2.1969 Raution kunnanvaltuusto
hyväksyi esityksen kunnan lausunnoksi.<br /><br />31.3.1969 Läänin
kuntauudistustoimikunta päätti äänestyksen jälkeen esittää,
että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat yhdistetään.<br /><br />5.4.1969
Kalajoen kunnanhallitus käsitteli asiaa ja Kalajoki hyväksyy
Raution yhdistämisen Kalajoen kuntaan edellyttäen, että
ehdottomasti Alavieska määrätään kuulumaan Kalajoen kanssa
samaan yhteistoiminta-alueeseen.<br /><br />8.4.1969 Kalajoen
kunnanvaltuusto käsitteli kiireellisenä asiana lausunnon antamista
kuntakomitean uudistustoimikunnan ehdotuksesta. Valtuusto piti
parempana, että Kalajoki, Alavieska ja Rautio muodostetaan yhdeksi
kunnaksi.<br /><br />28.1.1971 Kalajoen kunnanhallitus päätti, että
Kalajoki ja Rautio yhdistettäisiin ja näin muodostuva kunta
määrättäisiin yhteistoiminta-alueeksi Alavieskan
kanssa.<br /><br />19.2.1971 Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi
kunnanhallituksen esityksen äänestyksen jälkeen.<br /><br />8.7.1971
Kalajoen kunnanhallitus päätti aloittaa neuvottelut
kuntaliitosasiassa Raution kanssa.<br /><br />18.8.1971 Kalajoen ja
Raution kunnanhallitukset antoivat yhteisen lausuntonsa
Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitolle. Suunnitelman mukaan Rautio
tulee kuulumaan Kalajoen vaikutusalueeseen.<br /><br />29.12.1971
Raution kunnanhallitus päätti järjestää vuoden 1972
kansanedustajavaalien yhteydessä mielipideäänestyksen
kuntaliitoskysymyksestä.<br /><br />Äänestyksessä jätettiin
kaikkiaan 735 äänestyslippua, joista tyhjiä oli kaksi.
Äänestäneistä 396 eli 53,88 prosenttia kannatti vapaaehtoista
liittymistä Kalajoen kuntaan.<br /><br />13.1.1972 Kalajoen
kunnanhallitus katsoi, että Rautiossa järjestetyn
mielipideäänestyksen tuloksen perusteella on tarpeellista
järjestää Raution ja Kalajoen kuntien välillä neuvottelu
kuntaliitoskysymyksestä.<br /><br />17.1.1972 Raution kunnanvaltuusto
sai selvityksen kuntalaisten mielipideäänestyksen tuloksista.
Valtuusto antoi kunnanhallitukselle valtuudet tutkimuksen
suorittamiseen siitä, mikä vaikutus liittymisellä olisi kuntien
talouden ja palvelusten suhteen.<br /><br />8.3.1972 Kalajoen ja Raution
kuntien edustajien kokouksessa Rautiossa. Raution kunnan kohdalta
sovittiin noudatettavat yleisperiaatteet.<br /><br />8.3.1972 Raution
kunnanhallitus päätti järjestää kuntaliitoskysymyksestä
15.3.1972 vielä yhden kuntalaisille tarkoitetun
informaatiotilaisuuden, johon kuntalaiset kutsutaan postin
välityksellä jokaiseen talouteen jaettavalla kirjeellä ja
ilmoittamalla tilaisuudesta kunnan virallisella ilmoitustaululla.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />16.3.1972
Raution kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää
kunnanvaltuustolle, että Raution kunnasta tehtäisiin
valtioneuvostolle anomus Raution ja Kalajoen kuntien yhdistämisestä
1.1.1973 alkaen.<br /><br />27.3.1972 Raution kunnanvaltuusto ei
asettunut yksimielisesti kannattamaan kunnanhallituksen esitystä.
Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin kuitenkin, että
valtioneuvostolta anotaan Raution kunnan yhdistämistä vuoden 1973
alusta lukien Kalajoen kuntaan. Äänestyksessä 9 valtuutettua
kannatti anomuksen tekemistä ja 6 vastusti.<br /><br />6.4.1972 Raution
kunnanhallitus hyväksyi valtioneuvostolle osoitetun anomuksen
Raution kunnan liittämisestä Kalajoen kuntaan 1.1.1973.<br /><br />27.5.1972
Raution kunnanvaltuusto käsitteli maanviljelijä Uuno Hintsalan
valitusta kuntaliitospäätöksen johdosta.<br /><br />Oulun
lääninhallitus 28.6.1972 on hylännyt Uuno Hintsalan jättämän
muistutuksen, päätös N.o 2094/210/72.<br /><br />28.6.1972
Valtioneuvosto päätti kuntien yhdistämisestä<br /><br />23.11.1972
Kalajoen kunnanhallitus valitsi viisijäsenisen toimikunnan
valmistelemaan kuntaliitosjuhlaa.<br /><br />31.12.1972 aloitettiin
kuntaliitosjuhlat, jotka kestivät vuoden 1973 puolelle.
Juhlatilaisuus päättyi n. Klo 01.00<br /><br />Lähdeaineisto Aarre
Aunola Rautio 952-91-1208-4</span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Raution
kunnan ja Kalajoen kunnan välinen kuntaliitossopimus on hyväksytty
molempien kuntien valtuustossa. Korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen mukaan kuntaliitos sopimus on sitova eli sitä on
noudatettava. Rautiolaisilla oli omat ehtonsa kuntaliitokselle.
Kalajoen kunta ei ole kuitenkaan noudattanut tehtyä
kuntaliitossopimusta kirjaimellisesti. Rautiolaisilla oli muun muassa
kiintiöpaikat kunnanhallitukseen ja tätä ei ole noudatettu. Oli
myös muita kunnallisia palveluja koskevia ehtoja joita ei ole
noudatettu. Kuinka kauan kuntaliitossopimus on voimassa? Olosuhteet
muuttuvat ja kuntaliitossopimuskaan ei voi olla voimassa muuttuvissa
olosuhteissa. </span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Historian
lehtien havinaa – otteita Kalajoen kunnalli</span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">skertomuksista</span></b></p><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kunnalliskertomukset
antavat kuvaa kunnan toiminnasta. Kalajoellakin tehtiin monipuolisia
kunnalliskertomuksia 1970-luvun alussa niin kauan kunnes
Kunnallisliitto antoi ohjeet miten kunnalliskertomus tulee tehdä.
Näin saatiin tuhottua mustavalkoiset värikkäästi esitetyt
kunnalliskertomukset. Vuonna 1992 Kalajoen kunnan myöntämien
takausten määrä oli kaikkiaan 42 216 368,36 markkaa. Vuonna 1993
takaukset olivat nousseet 58 799 190 markkaan. Vuosikertomukset
olivat hyvin puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja
Paratiisikylpylä Oy:n osalta. Konsernitaseessa suoritettiin vuonna
1998 arvonkorotuksia </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">8 563 484,35 markkaa. Nämä arvonkorotukset
herättävät vähintäänkin kiinnostusta</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuosi
1971</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1971 Kalajoella asui 6911 ihmistä. Elokuun 24. päivänä valtuusto
hyväksyi urheilu- ja nuorisotilaohjelman ja nuorisotalon
luonnospiirustukset. Vieläkään vuonna 2007 nuorisotiloja ei ole
Kalajoelle rakennettu. Mielenkiintoista olisi selvittää kuka jätti
valtuuston päätöksen toteuttamatta. Lokakuussa 15. päivänä
valtuusto päätti puoltaa anniskeluoikeuksien myöntämistä
Kalajoen matkailukeskus ravintola Rantakallalle. Rantakallan
rakensivat aikanaan osuuspankin johtaja, kunnanlääkäri ja kunnan
rakennusmestari. Rantakalla siirtyi myöhemmin Lomaliiton hallintaan.
Vuoden aikana Kalajoella syntyi 93 lasta ja kuoli 68. Mielisairaita
oli hoidossa 75. Kalajoen sairaalassa oli 19 sairaansijaa ja vuoden
aikana hoidettiin 1889 potilasta. Kalajoen kunnalliskoti on
perustettu vuonna 1921. Se käsitti yleisen osan, jossa paikkoja oli
47+6 ja sairasosaston, jossa oli 10 paikkaa. Kansakoululaisia oli
seuraavat määrät: Etelänkylä 66, Jokisuu 61, Jylkkä 28,
Käännänkylä 22, Metsäkylä 38, Pitkäsenkylä 37, Pohjankylä
139, Rahjankylä 82, Rahko 21, Tavasti 45, Tynkä 29, Vasankari 24,
Vuorenkallio 82. Kansalaiskoulussa oli oppilaita 154. Yhteensä
oppilasmäärä oli 828.Kalajoen Naiskotiteollisuuskoulu ja
Mieskotiteollisuuskoulu yhdistettiin vuoden 1970 lopussa.
Raittiustilanteesta voidaan mainita keskioluen käytön lisääntyneen
juopottelujuomana. Hiekkasärkkien leirintäalueen yöpyjämäärä
oli 55 557. Näistä ulkomaalaisia oli 15 895. Satamassa kävi 58
laivaa. Kunnanvirasto toimi vuonna 1967 valmistuneessa
virastotalossa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuosi
1972</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maaliskuun
28. päivän hyväksyttiin Raution ja Kalajoen kuntaliitossopimus.
Kesäkuun 26. päivänä päätettiin Kalajoen yhteiskoulun
ottamisesta kunnan haltuun ja ylläpidettäväksi.. Joulukuun 22.
päivänä päätettiin ostaa lentokentän paikkaa varten tarvittavat
maa-alueet 1000 markan hehtaarihinnalla. Syntyvyys oli 121 lasta ja
kuolleisuus 54. Sairaalassa hoidettiin 1861 potilasta. Mielisairaita
oli 83. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 39, joista uusia
tapauksia oli 6. Kalajoen yhteiskoulu on perustettu 1943 ja siitä
tuli vuonna 1958 8-luokkainen, yliopistoon johtava yhteiskoulu.
Koulun ylläpitäjänä oli 1.8.1972 saakka Kalajoen yhteiskoulun
kannatusyhdistys r.y. ja siitä lähtien Kalajoen kunta.
Kotiteollisuuskoulun asuntolan rakentaminen aloitettiin.
Kunnalliskertomuksen mukaan alkoholin käyttö oli lisääntynyt
neuvottelujen, juhlien ja kokousten pöytäjuomana.
Juopumispidätyksiä oli 156. Rattijuoppoja oli 18. Leiribaarin
piirustukset hyväksyttiin 20.1.1972. Kunnallisvaaleissa keskusta sai
16 paikkaa, kokoomus 2, SMP 2 ja SKDL 6.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuosi
1973</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
kunta liittyi Kalajoen kuntaan. Kalajoen asukasluku oli 8298.
Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 42, joista uusia tapauksia
oli 9. Maaliskuun 16. päivänä valtuusto päätti suosittaa
kunnallisille toimielimille tupakanpolton lopettamista kokoustiloissa
kokousten aikana. Päätettiin, että rakennuslain ns. kateuspykälää
sovelletaan Kalajoen kunnassa. Myytiin toiminimi Marlonille
kiinteistö ja siihen kuuluva tontti 50 000 markalla. Oy Alko Ab
avasi myymälänsä Kalajoella. Leirintäalueella saavutettiin 84 139
yöpymisvuorokautta. Toukokuussa oli 229, kesäkuussa 19359,
heinäkuussa 54980, elokuussa 9391 ja syyskuussa 180
yöpymisvuorokautta. Ulkomaalaisten osuus oli 33 084. Ulkomaalaisista
suurin osa oli norjalaisia. Leirintäalue oli Suomen suosituin.
Leirintäalueen päävalvojana oli Erkki Aho. Leirintäalueen tulos
oli parempi kuin 6 edellisen vuoden tulos yhteensä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuosi
1974</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Merkittävimpiä
tuloksia elinkeinoelämän kehittämiseksi olivat SOK:n ja
Rauma-Repolan kanssa tehdyt sopimukset teollisen toiminnan
aloittamiseksi Kalajoella. Sorvarin talo siirrettiin Ylivieskan
kaupunkiin. Kysymyksessä oli entisen Raution kunnan osan siirtäminen
Ylivieskan kaupungin alueeksi. Kunnalliskertomus oli nyt tehty
Kunnallisliiton ohjeiden mukaan ja siksi siitä oli tullut melko
mitäänsanomaton.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuodet
1975 – 1980</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuonna
1975 työpaikkoja Kalajoella oli seuraavasti: Topi-Kalustaja Oy 160,
Rauma-Repola Oy 230, SOK:n vaatetustehdas 35, J. Pirttijärvi ja
Kumppanit Oy 34, Junnikkalan Saha 20. Santaholman saha 30. Marlon Oy
21, Rautex 13. Veroäyri oli 14,00.Vuonna 1976 perustettiin
Kalajokiseudun Matkailupalvelu r.y. matkailun kehittämiseksi. Vuonna
1977 SOK:n tehtaalla oli jo 125 työpaikkaa ja Santaholma Oy:llä 50.
Urheiluopistoa varten tehtiin suunnitelmia. Vuonna 1978 Piekkon Aukon
haudalle laitettiin muistokivi. Leirintäalueen lomamökit
rakennettiin kunnan omana työnä. Kalajoen kunta liittyi 27.4.1979
Hiekkasärkät Oy nimisen yhtiön osakkaaksi. Vuonna 1980
Rauma-Repola Oy:llä oli 320 työntekijää, Topi-Kalustaja Oy:llä
149, SOK:n vaatetustehtaalla 136, Santaholma Oy:llä 59, Junnikkalan
Sahalla 48, Kalayhtymällä 40, O. Tuuran konepajalla 23, Kalajoen
meijerillä 23, Kalajoen Metalli Oy:llä 18 ja Marlonilla 17.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Paavo Saari .17.1.1980. Paavo
Saari kuoli liikenneonnettomuudessa Kempeleessä. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">aloitti
valtuuston puheenjohtajana 29.1.1980.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuodet
1981-1985</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nämä
vuodet olivat kovan kehityksen aikaa Kalajoella. Maatilojen määrä
oli 770. Työpaikkamäärät olivat pysyneet korkealla tasolla.
Merkittävin investointihanke oli keväällä 1982 valmistuva Rahjan
syväsatama. Hiekkasärkät Oy:n ensisijainen tehtäväkenttä oli
ohjelmapalveluiden luominen matkailijoille. Kalajoen kunta osti
18.12.1981 matkailuhotellin valtiolta. Kunnalliskoti täytti
30.9.1981 60 vuotta ja nimi muutettiin Mäntyrinteeksi. Vuonna 1982
käynnistettiin Hiekkasärkkien viihdepuisto. Samana vuonna
muutettiin jälleen kunnalliskertomusten muotoa. Mielestäni taas
mentiin vain huonompaan suuntaan. Vuonna 1983 myytiin tontti Leipomo
T:mi A.O. Roosille. Teollisuustyöpaikkoja Kalajoella oli
1001.Terveyskeskuksen vihkiäistilaisuus pidettiin 12.10.1985.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuodet
1986-1990</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuonna
1986 Kalajoen kunnan palveluksessa oli 579 henkilöä. Vuonna 1987
käynnistettiin Jussi Kurikkalan patsashanke. Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:lle myönnettiin 26.3.1987 takaus. Vuonna 1988 kunnan maksuvalmius
oli heikko. Paras tilanne oli lokakuussa, jolloin varat riittivät
yli kahdeksi viikoksi. Vuoden 1988 lopussa leirintäalueen toiminta
siirtyi kunnalta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuonna 1989 Kalajoen
kunta sijoitti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeisiin 1 514 000
markkaa. Vuonna 1990 Kalajoen kunta myönsi Paratiisikylpylä Oy:lle
19 520 645,84 markan takauksen. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Manninen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vastustivat
takauksen myöntämistä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuodet
1991-1995</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helmikuussa
1992 työttömiä oli 18,2 %. Saman vuoden lopussa Kalajoen kunnan
takaukset Paratiisikylpylä Oy:lle olivat 20 538 240,41 markkaa ja
Hiekkasärkät Oy:lle 2 179 830,00 markkaa. Kaikkiaan takausten määrä
oli 42 216 368,36 markkaa. Vuonna 1992 Konepaja Oy:n osakkeita
ostettiin 2,5 miljoonalla markalla. Vuoden lopulla aloitettiin uuden
lukion rakentaminen. Kustannusarvio oli 16.7 miljoonaa markkaa.
Junkkarit Hockey Team nousi I-divisioonaan. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juha
Junnikkala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rainer
Bäckman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> ottivat
kaksoisvoiton purjekelkkailun MM-kisoissa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kari
Joki-Erkkilä</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> voitti
kaksi kultamitalia ja yhden hopeamitalin vammaisten
paraolympiakisoissa. Golf-kentälle saatiin harjoitusrata. Kalajoen
lentokentälle tehtiin ensimmäinen virallinen lasku 17.6.1992. Uusi
jäähalli toi uutta ilmettä Kalajoen talveen. Vuonna 1993 Kalajoen
kunta osti Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita yhteensä 3 372 011
markalla. Nämä osakkeet ostettiin urheiluopistosäätiöltä 372
000 markalla, Kalajoen keilahalli Oy:ltä 605 261 markalla, Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:ltä 2 394 750 markalla. Lisäksi kunta merkitsi
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakkeita 2 394 750 markalla. Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Kalajoen
kunnanjohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Kalajoen kunta osti urheiluopistosäätiön irtaimistoa 600 000
markalla. Kunnan takaukset olivat 58 799 190 markkaa. Vuonna 1994
kalajokiset äänestivät Euroopan Unioniin liittymisestä.
Äänestystulos oli 65,1 % Ei ja 34,9 % Kyllä. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Haapakoski </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sijoittui
Helsingin MM-kisoissa aitajuoksussa kuudenneksi. Rahjan satamaan
investointiin kunnan toimesta 5 938 479 markkaa. Kunnan lainamäärä
oli 67 500 330 markkaa. Vuosi 1995 oli Kalajoen 470-vuotisjuhlavuosi
ja samalla kunnan 130-vuotisjuhlavuosi. Rahjan satamaan investointiin
vuonna 1995 kuusi miljoonaa markkaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vuodet
1996 –2000</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Santaholma
Oy:n konkurssista johtuva takaustappio Kalajoen kunnalle oli 6 097
288,50 markkaa. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> oli
ylivoimainen ääniharava 243 äänellä. Kalajoen käsi- ja
taideteollisuusoppilaitos siirtyi 1.1.1998 Kalajokilaakson
koulutuskuntayhtymän omistukseen. Kalajoella yksityisten
työpaikkojen osuus 70,3 %. Naapurikunnissa 55 %. Konsernitaseessa
suoritettiin vuonna 1998 arvonkorotuksia 8 563 484,35 markkaa. Nämä
arvonkorotukset herättävät vähintäänkin kiinnostusta. Kalajoen
kunta myönsi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 18,3 miljoonan
tilapäislainan 3,6 %:n korolla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Revon Sähkö Oy:n osakkeista saatiin 83,4 miljoonaa markkaa. Vuoden
2000 kunnallisvaaleissa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Aho </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
Kalajoen ylivoimainen ääniharava. Vuosikertomukset olivat hyvin
puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n
osalta.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jukka
Puoskari Kalajoen kaupunginjohtaja</b></span></span></span></p><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-8054115616103882359">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ZqEF60OeSueFOTIrB6ZreOb9RbqD0KpfCoa6rEVxE1jTRfv2VCsuRu-aUQvPzGoHghqWw5rDFwqFMS7pjS_2XJhnyqCoGCmfOVOYJxozvsp5jIjBisnGLSEk8d-EmAD8-fScErgBDOg/s1600/jukka+puoskari.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="408" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ZqEF60OeSueFOTIrB6ZreOb9RbqD0KpfCoa6rEVxE1jTRfv2VCsuRu-aUQvPzGoHghqWw5rDFwqFMS7pjS_2XJhnyqCoGCmfOVOYJxozvsp5jIjBisnGLSEk8d-EmAD8-fScErgBDOg/w279-h408/jukka+puoskari.jpg" width="279" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kaupunginjohtaja Jukka Puoskari</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2000 lähtien varatuomari
Jukka Puoskari. Jukka on syntynyt 1962. Aikaisemmin hän on
työskennellyt muun muassa kaupunginsihteerinä Lapualla ja ennen
Kalajoelle tuloa Puolangan kunnan kunnanjohtajana.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuodesta
2000 lähtien kaupunginjohtaja on ollut Ylivieskan
seutukuntahallituksen jäsen. Näistä vuosista kaksi
puheenjohtajana. Muita luottamustehtäviä on muun muassa
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsen ja Oulun
kauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vapaa-ajallaan
Jukka harrastaa liikuntaa eri muodoissa: talvella hiihtoa ja
kaukalopalloa; kesällä jalkapalloa ja rullaluistelua. Matkailu ja
erilaiset kulttuuritapahtumat ovat kaupunginjohtajan sydäntä
lähellä. Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisimpia kuntia.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puoskarissa
on selvästi myyntimiehen vikaa - sellaisen myyntimiehen, joka
käärii hihat ja ryhtyy hommiin. Löytyi se talo Puoskarille, ja
mökki merenrannalta. Mies on nyt viihtynyt Kalajoella vuodesta
2000. Hän vakuuttaa viihtyvänsä edelleen, vaikka onkin hakenut
myös synnyinkaupunkinsa Rovaniemen kaupunginjohtajaksi.
Kaupunginjohtajalla ei näytä olevan työstään tai kaupungistaan
pahaa sanottavaa.<br /><br />Päätöksenteko ja yhteistyö
kunnallispoliitikkojen kanssa on toiminut. Kalajoen talous on
mallillaan. Kaupunkiin virtaa lisää asukkaita vuodesta toiseen.
Elinkeinoelämä on monipuolista: on alkutuotantoa, teollisuutta,
satama ja tietenkin se matkailu, josta Kalajoki on varmasti kaikkein
tunnetuin.<br />"Ihan älyttömän hienossa työporukassa täällä
saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen
show."<br />Pelkästään se, että Kalajoen talous on
tasapainossa, saa monet naapurikunnat kateudesta vihreiksi.
"Kalajoella on ymmärretty, että vakaa talous on paras tae
korkeatasoisille palveluille. Valtuusto on onnistunut linjaamaan
asiat niin, että talousarvio on ollut tasapainossa. Lisäksi on
jätetty resursseja kehittämiseen. Näin on luotu tulevaisuutta",
Puoskari kertoo.<br />Kehittämistyötä riittää, kun naapuriin
Pyhäjoelle rakennettaan ydinvoimala.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Ydinvoimala
jakaa tietysti voimakkaasti mielipiteitä. Joka tapauksessa
tuollaisella jätti-investoinnilla on valtavat vaikutukset meidän
elinkeinoelämämme kehittymiseen. Kun tänne on aiemmin tehty
viiden miljoonaan euron investointeja, niiden kerrannaisvaikutukset
ovat näkyneet. Nyt on kyseessä tuhatkertainen hanke.""Kun
epävarmaan suhdanteeseen sattuu jätti-investointi, ei se tälle
alueelle juuri parempaan aikaan voi tulla. "Meri on
Kalajoenvaltti. Se on tuonut sataman ja matkailun kaupunkiin. Meri
vetää puoleensa Puoskariakin."Meren luona on valtavan
rentouttavaa. Se auttaa rauhoittumaan ja työasiat eivät pyöri
mielessä. Pitkillä hiekkarannoilla on rauhoittavaa liikkua. Rahjan
saaristossa on satakunta saarta. Se on talvella hyvin
mielenkiintoinen alue." Niin riisuuntuu virkamiehen viitta
Puoskarin päältä. Hänen äänenpainonsa laskee ja kasvoille
tulee melkein haaveileva katse. Merenrantamökki ja kesäpäivät
siellä varmaan kajastavat."Älyttömän hienossa työporukassa
täällä saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään
yhden miehen show."<br /></span></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sosnovyi
Borin pormestari <b>Aleksey Ivanov</b>,
Raahen kaupunginjohtaja <b>Ari
Nurkkala,</b> Kalajoen
kaupunginjohtaja <b>Jukka
Puoskari</b> ja Pyhäjoen
kunnanjohtaja <b>Matti
Soronen</b> olivat samoilla
linjoilla, että sopimus ei ole vain
muodollinen. Tavoite on konkretiassa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nyt
allekirjoitettu
ystävyystoimintasopimus on
takavuosien ystävyyskuntatoimintaa
kevyempää ja epämuodollisempaa.
Saatetaan tahoja yhteen ilman
virallisia delegaatioita ja
byrokraattista kutsujärjestelmää.
Tasoja ja tahoja voi olla monia,
joista ruohonjuuritaso yksi
tärkeimmistä. Monet ovat toiveet
yhteistyön suhteen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sosnovyi
Bor olikin liikkeellä laaja-alaisella
toimijajoukolla, jotka edustivat
kaupunkinsa organisaatiossa
kulttuuria, opetusta kuin kaupungin
keskushallintoa. Olipa mukana
kaupungin lakimieskin.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kulttuurisen
ja opetuksellisen yhteistyön
edistämisen lisäksi pormestari
Ivanov vihjasi myös taloudellisesta
avunannosta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-Kiinteistöverotuloilla
on merkittävä positiivinen vaikutus kunnan talouteen, kertoo
Suomen suurimman tuulivoimakunnan, Kalajoen kaupunginjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jukka
Puoskari</span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rakennusbuumi
kiihtyy Hiekkasärkillä - odotuksissa 300 miljoonan investoinnit</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoki
</b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
kaupunki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka sijaitsee </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki_(joki)">Kalajoen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suulla,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_Eteläinen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oulun
Eteläisessä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Pohjanmaan_maakunta"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pohjois-Pohjanmaan
maakunnassa</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kaupungissa asui vuonna 2010 Himangan kunnan kanssa tehdyn
kuntaliitoksen jälkeen 12 358 ihmistä</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
sen pinta-ala on 2 391,29 km², josta 7,04 km² on
vesistöjä.</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Väestötiheys">Väestötiheys</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
13,39 asukasta/km². Kalajoen asukasluku ilman Himangan aluetta, eli
ennen vuoden 2010 kuntaliitosta, oli 9 591 asukasta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaupunki
on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta.
Kalajoki sijaitsee </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_8">valtatien
8</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_27">valtatien
27</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">risteyksessä,
ja sen läheisyydessä sijaitseva </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahjan_satama">Rahjan
satama</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimii
liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät
rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
naapurikunnat ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavieska"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alavieska</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kokkola</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannus_(kaupunki)"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kannus</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Merijärvi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Merijärvi</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjoki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pyhäjoki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sievi">Sievi</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivieska"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieska</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
seutu vapautui veden vallasta vasta </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi">kivikauden</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">loppupuolella,
minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia
löytöjä. Löydöistä merkittävin on </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivimaa">Kivimaan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">laaja
asuinpaikka </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautio">Raution</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">alueella.
Aluetta asuttivat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset">saamelaiset</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1200-
ja 1300-luvulle saakka. Myöhemmin alue oli pääasiassa
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunta">satakuntalaisten</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämäläiset">hämäläisten</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eräaluetta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vakinaisesti
asutus sai alkunsa, kun muutamat eräkävijät asettuivat
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki_(joki)"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> ja
Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjankylä"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pohjankylä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eteläkylä&action=edit&redlink=1">Eteläkylä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raumankari&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raumankari</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla.
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautila">Rautilan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kylällä
on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi">Ruotsin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kuninkaan
käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aadolf_Fredrik">Aadolf
Fredrik</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pysähtyi
paikalla matkalla pohjoiseen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Väestön
pääelinkeinoja olivat aluksi </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maatalous"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">maatalous</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalastus">kalastus</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hylkeenpyynti"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hylkeenpyynti</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalaa
pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä
kohonneesta </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallankarit">Maakallasta</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kehittyi
1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä
kalamajoja ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aitta"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">aittoja</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika">Keskiajalla</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
kuului </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saloinen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Salon
seurakuntaan</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1525 Kalajoesta muodostettiin Salon </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kappeli"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kappeliseurakunta</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Himanka taas kuului aluksi </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarsaari"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pietarsaaren
hallintopitäjään</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
1490-luvulta lähtien </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola">Kokkolan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallintopitäjään.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoesta
muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavieska"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alavieska</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivieska"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieska</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sievi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sievi</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reisjärvi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Reisjärvi</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala">Nivala</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapajärvi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Haapajärvi</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Samana
vuonna muodostettiin myös </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtaja">Lohtajan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hallintopitäjä,
johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan,
mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun
alussa.</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikalaborgin_vapaaherrakunta">Ikalaborgin
vapaaherrakunta</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vallitsi
alueella ruotsalaisena </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Läänitys">läänityksenä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuodesta
1652 reilut parikymmentä vuotta</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun
kehitykseen vaikuttivat erityisesti </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet">katovuodet</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
sota-ajat. Myös </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha">isoviha</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rajoitti
Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen
asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi
voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä
liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvari">porvarit</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">alkoivat
pitää markkinoita näillä alueilla.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Plassi_(Kalajoki)&action=edit&redlink=1">Plassin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">markkinapaikka
nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi Himangalla taas vanha
Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. Kalajoki oli
1800-luvulla tunnettu monipuolisesta </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiteollisuus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pienteollisuudesta</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Pitäjässä valmistettiin muun muassa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Messinki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">messinkiesineitä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kello">kelloja</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ase"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">aseita</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.Himangalla
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Laivanrakennus">laivanrakennus</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kasvoi
huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli 1700-luvulta aina
1800-luvun loppuajoille saakka </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Terva"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tervanpoltto</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota">Suomen
sodassa</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himangalla
käytiin vuonna 1808 pieniä kahakoita </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjä">venäläisten</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_von_Schwerin">Wilhelm
von Schwerin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Herätysliike">herätysliikkeen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ydinalueisiin.
Vuosina 1838–1839 Pohjankylän Törnvallin talossa ja Anttilan
talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät,</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">joissa
heränneitä tuomittiin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Konvektikkeliplakaatti&action=edit&redlink=1">konvektikkeliplakaattiin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vedoten.
Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sakko">sakkoihin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pappi">pappeja</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">erotettiin
lyhyeksi aikaa virastaan. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Siltasaari">Siltasaaren</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">siirretty
käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiseutumuseo"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kotiseutumuseona</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
1800-luvulla</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himangan
asukasmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna
1850 892. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet">Suuret
kuolonvuodet</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1866–1868
vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nykyään
Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoen_hiekkasärkät">Kalajoen
hiekkasärkät</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ovat
olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo
1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva
maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita,
lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät muun
muassa Kalajoen teräs ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahjan_satama"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rahjan
satama</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perinneruoka#Suomen_pitäjäruoat">pitäjäruoiksi</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">nimettiin
1980-luvulla </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nahkiainen">nahkiaiset</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
maidosta juoksutettu </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>punainen
hera</i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
perustettiin vuonna 1865. Kalajoen asukasluku kasvoi pitkään
tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952
heitä oli 7085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi
kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen
1970 mennessä 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla väkiluku alkoi
uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9
108. Kalajoesta tuli
kaupunki vuoden 2002 alussa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himanka</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. Vuonna 1870 asukkaita oli jo
2 192, samana vuonna </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannus_(kaupunki)">Kannuksen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mutkalammi&action=edit&redlink=1">Mutkalamminkylästä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">siirrettiin
kaksi taloa Himangan </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himankakylä"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himangankylään</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmäärää vähensivät
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">siirtolaisuus</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Amerikka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Amerikkaan</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Paikallisia urheiluseuroja ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himangan_Urheilijat"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Himangan
Urheilijat</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himangan_Roima">Himangan
Roima</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
Himangan Pallo. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ahti_Pöyhtäri&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ahti
Pöyhtäri</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja
paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli
syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen
merkittävimmistä </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokaperuna">ruokaperunan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuottajakunnista.
Ennen vuotta 2010 tehtyä </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntaliitos">kuntaliitosta</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pitäjässä
oli 3 023 asukasta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rautio</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kappeliseurakunta">Kappelise</a><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kappeliseurakunta">urakunnan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oikeudet
Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen
kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio
oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta
vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja
Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat
kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja
Iso-oja. Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kuntaliitokset</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautio">Raution</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kunta
liittyi Kalajokeen 1973. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himanka">Himangan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kunta
liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Himangan_vaakuna">Uuden
kunnan vaakunaksi</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuli
Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Pohjanmaan_maakunta">Keski-Pohjanmaan
maakunnasta</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Pohjanmaan_maakunta">Pohjois-Pohjanmaan
maakuntaan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
2017 lopussa Kalajoella oli 12 516 asukasta, joista 9 272 asui
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajama"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: rgb(255, 255, 255);">taajamissa</span></span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
2 935 haja-asutusalueilla ja 309 asukkaan asuinpaikan koordinaatit
eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista,
joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kalajoen taajama-aste
on 76,0 %</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoki
on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa,
jokiuomien halkomaa tasankoa.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallioperä">Kallioperä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa
on pääasiassa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Graniitti">graniittia</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Granodioriitti">granodioriittia</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
eteläosassa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiillegneissi">kiillegneissiä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Migmaatti&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">migmaattia</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Lisäksi kunnan alueella esiintyy muun muassa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gabro">gabroa</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
gneissejä, </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pöntiönjoki&action=edit&redlink=1">Pöntiönjoen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">koillispuolella
on myös </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Grano"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">grano</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-
ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kvartsidioriitti&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kvartsidioriittia</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mineraali"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mineraaleja</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kuten </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Molybdeeni"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">molybdeeniä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on
louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yleisimmät
maalajit ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Moreeni"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">moreeni</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve">turve</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulva">tulvakerrostumat</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
rannikolta myös </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieta">hietaa</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiekka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hiekkaa</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dyyni"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">dyyneistään</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joista huomattavimpia ovat lähes 20 metriä korkeat Tuomipakat.
Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa.
Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä noin 600 hehtaaria.
Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Savi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">savikoita</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Korkeuserot
ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5–10 metriä.
Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin.
Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja
korkeimmat kohoumat ylittävät 50 metrin tason. Ylävintä on
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautio">Raution</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">alueella,
jossa on useita yli 80 metriä korkeita moreenimäkiä, kuten
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riitaharju&action=edit&redlink=1">Riitaharju</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rättyänoja&action=edit&redlink=1">Rättyänojan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Peräjärvi">Peräjärven</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">välillä
ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taipaleenkangas&action=edit&redlink=1">Taipaleenkangas</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vääräjoen
ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hollanti_(Kalajoki)&action=edit&redlink=1">Hollannin</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">välillä.Kalajoen
alueella on useita </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">soita</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia
soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maankohoaminen">Maankohoamisen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jatkuvasti
muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä.
Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maatta,
jonka aluksi valtaa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kosteikkokasvillisuus&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kosteikkokasvillisuus</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Etenkin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Raumanjoki">Raumanjoen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pohjoispuolella
on kosteita </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rantaniitty&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rantaniittyjä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahja">Rahjan</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">saaristo
muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä,
parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallankarit"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kallankarit</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Majakka"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">majakkasaari</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka
lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalastus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kalastuspaikka</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kunnan
tärkeimmät vesiväylät ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki_(joki)">Kalajoki</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
sen sivujoki </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vääräjoki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vääräjoki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Siiponjoki">Siiponjoki</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
puhdasvetinen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lestinjoki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lestinjoki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saarenpää">Saarenpäässä</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">haarautuu
kahtia (eteläinen haara on </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tomujoki"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tomujoki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">)
ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia
ovat </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Himanganjoki&action=edit&redlink=1">Himanganjoki</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pöntiönjoki&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pöntiönjoki</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kunnan alueella ei ole lainkaan </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Järvi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">järviä</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
vain pieniä </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lampia</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
kaupunki 2019</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2019/01/Talousarvio-2019.pdf">https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2019/01/Talousarvio-2019.pdf</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kaupunki 2020</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2019/12/Talousarvio-2020-talousarvio-kv.pdf">https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2019/12/Talousarvio-2020-talousarvio-kv.pdf</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miten
kaupunki voi hyödyntää resurssipohjaista strategiaa
kaupunkibrändin luomisessa? – Tapauksena Kalajoen kaupunki</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101119/GRADU-1495029039.pdf?sequence=1&isAllowed=y">https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101119/GRADU-1495029039.pdf?sequence=1&isAllowed=y</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="font-style: normal; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"></span></p><p style="font-style: normal; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-6635150549046292022023-05-10T19:26:00.003+03:002023-05-10T19:32:03.163+03:00Kalajoen sairaalan historiaa<p><br /></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Untamo
Sorasto - lääkäri ja kunnallispoliitikko</b></span></span></span></span></span></strong></span></span></p>
<p><br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYxCzN1D7dfjPVwOvCHSsNV9Z3NrRdwFQDGfbD_-00CdDeUL25oe5sc7JEVPa1F5DaqBvgdoRcqVwcNTlS8V3bKwS1-mQx5R9tVkRt-kU34ILKCM19lOliAckQYwKmxznf57QqZ6K58fqNpJRJh7zj9xoFcjfBsMlhrJJTKuOgMjL2c89aKIFeKiPKUw/s1284/Untamo%20Sorasto%201%20(2).JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1106" data-original-width="1284" height="323" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYxCzN1D7dfjPVwOvCHSsNV9Z3NrRdwFQDGfbD_-00CdDeUL25oe5sc7JEVPa1F5DaqBvgdoRcqVwcNTlS8V3bKwS1-mQx5R9tVkRt-kU34ILKCM19lOliAckQYwKmxznf57QqZ6K58fqNpJRJh7zj9xoFcjfBsMlhrJJTKuOgMjL2c89aKIFeKiPKUw/w375-h323/Untamo%20Sorasto%201%20(2).JPG" width="375" /></a></div><br />
<p><strong><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Muotokuvan
Untamo Sorastosta on maalannut taiteilija Markku Hakola. Muotokuvassa
mukana lääkäritalo.</span></span></span></span></span></span></strong></p>
<p><br /></p><p align="CENTER" style="background-color: white; color: #333333; font-family: Georgia, serif; font-size: 13px; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijXinaXnRl-D8wZKEb8-fuU48ttCK59MdugUWiJtLGcaZ40YWha1ldzYyjDjMW10GrBKCFlAwkbR8Gj2tggm7bFhlBvWcqYBIbWupID-nsppy4TXKhvAeJL7PJ-O90tusEWdasiZmqu3c/s1600/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ritalo.JPG" style="color: #cc6600;"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="301" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijXinaXnRl-D8wZKEb8-fuU48ttCK59MdugUWiJtLGcaZ40YWha1ldzYyjDjMW10GrBKCFlAwkbR8Gj2tggm7bFhlBvWcqYBIbWupID-nsppy4TXKhvAeJL7PJ-O90tusEWdasiZmqu3c/w401-h301/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ritalo.JPG" style="border: 1px solid rgb(204, 204, 204); padding: 4px;" width="401" /></span></a></span></p>
<p><strong><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lääkäritalon
pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo </span></span></span></span></span></span></strong>
</p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5273990758107710082"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZiOkm3eHtxA1izteE3YFxI9nbqH3JglSNSJhXkk9yD6IiErBS-bTfkKYX3QcfOQsf8CLIErZyCVozUxL-_pQ0DqDavm17sOE6o_aHMyQqHnNTitA2Bbao6nNDY5Xcg4ir_mlQwY8M1mA/s1600-h/untamo+sorasto.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="460" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZiOkm3eHtxA1izteE3YFxI9nbqH3JglSNSJhXkk9yD6IiErBS-bTfkKYX3QcfOQsf8CLIErZyCVozUxL-_pQ0DqDavm17sOE6o_aHMyQqHnNTitA2Bbao6nNDY5Xcg4ir_mlQwY8M1mA/w272-h460/untamo+sorasto.jpg" vspace="5" width="272" /></span></a><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></span></span></span></span><br /><br />
</p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><br /><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(2.4.1909
– 20.3.2001) on yksi Kalajoen historian merkittävimmistä
miehistä. Hän toimi Kalajoen sairaalan kirurgian erikoislääkärinä
vuosina 1938-1972. Kunnalliselämässä Sorasto oli keskeinen
vaikuttaja valtuuston jäsenenä vuosina 1957-1996 ja puheenjohtajana
vuosina 1981-1988.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Soraston </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ansiolista
kalajokisten hyväksi on äärettömän pitkä. Pelkästään
leikkauksia hän teki 25 000 ja valvoi 13 000 synnytystä.
Yksityisvastaanottoa Sorasto piti entisessä Säästöpankin talossa
vielä melkein 90-vuotiaaksi asti, vaikka oli jäänyt virallisesti
eläkkeelle vuonna 1972. Monet ihmettelivät hänen vitaalisuutensa
ja pitkän ikänsä salaisuutta. Tähän Untamo tapasi vastata, että
ei ollut polttanut tupakkaa koskaan eikä viinaan koskenut, humala on
tuntematonta. Ja mainitsi vielä oman isänsä, joka oli ollut myös
kirurgi, hyvän esimerkin ja viimeiset sanat: Kasvakaa kunnon
kansalaisiksi!<br /><br />Sorasto halusi päästä töihin kuntaan, jossa
on sairaala ja synnytysosasto. Ennen Kalajoelle tuloaan hän toimi
vuoden apulaislääkärinä Helsingin naistenklinikalla. Hän tunsi
kalajokisen papin pojan Hannes Heilaalan, joka kertoi Kalajoelle
olevasta paikasta. - Hän kertoi, että täällä on nyt sellainen
paikka, jossa kaikki tietosi ja taitosi pääsevät käyttöön. Hän
sanoi, että siellä on myös mukavat ihmiset. 23 hakijan joukosta
taakseen jäi muun muassa kolme kirurgian professoriakin.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
sairaalan alkuvaiheista</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Kalajoella
kuin muuallakin maassa 1920-luvun alussa koettiin sairaalan puute
kipeänä asiana. Lähimmät kirurgiset sairaalat olivat erittäin
hankalien matkojen päässä. Kalajoelta matkattiin ensin
hevoskyydillä yli 30 kilometriä Sievin asemalle ja sieltä junalla
Oulun lääninsairaalaan tai Pietarsaareen Malmin sairaalaan.
Tällaiset matkat olivat erittäin rasittavia usein jo liian kauan
kotonakin seuratulle äkillisille kirurgisille vatsatapauksille,
jotka sitten sairaanhoitoon tullessa olivat jo vähemmän otollisessa
kunnossa edessä olevaa leikkausta ajatellen. Kunnan sairaalan
perustaminen oli sen vuoksi keskeinen hanke silloisissa
kunnallishallinnon vaatimattomissa pyrkimyksissä.<br /><br />Kokkolan
kaupunginvaltuusto esitti 1924 Kalajoen kaupunginvaltuustolle
yhtymistä anomukseen valtion sairaalan saamiseksi Kokkolaan.
Kalajoen valtuusto ei siihen liittynyt, vaan päätti samassa
kokouksessa asettaa kiireellisenä asiana komitean puuhamaan omaa
kunnansairaalaa. Komitean johtoon tulivat Oskari Santaholma,
A. Lankila, V. Granlund ja Karl Miemois kokoonkutsujana. Lokakuussa
1924 hyväksyttiin piirustukset ja kustannusarvio ja päätettiin
aloittaa työt oman sairaalan rakentamiseksi heti valtionavun tultua
varmistetuksi.<br /><br />Sairaalan tonttimaa hankittiin seurakunnalta ja
niin suurena, että vastapäätä sairaalaa voitiin silloisen
kunnankirjurin sijaisen, pastori Vilho Kiviojan aloitteesta rakentaa,
lääkäritalo viljamakasiinin vanhoista hirsistä. Tämä oli
erittäin järkevä ratkaisu, kun ajatellaan kiireellistä apua,
tarvitsevia synnytyksiä ja päivystyksiä, sillä lääkäri oli
aivan käden ulottuvilla.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vihkiäisjuhla</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Toukokuun
25 päivänä vuonna 1926 vietettiin sairaalan vihkiäisjuhlaa.
Ensimmäinen potilas sisäänkirjoitettiin 27.5.1926. Ensimmäinen
leikkaus toimitettiin 1.6. Kysymyksessä oli nivustyrä. Ensimmäinen
lapsi näki sairaalassa päivän valon 2.6. Tämän lapsen tie vei
myöhemmin kaukaiseen Ontarioon asti. Kalajoen naisyhdistys oli
lahjoittanut sairaalalle liinavaatteiston ja keittiövälineistön.
Sairaalan ympärille laadittiin viihtyisä puutarha pensaineen ja
puineen.<br /><br />Ensimmäinen vuosikymmen sairaalan historiassa oli
ikään kuin totuttautumista ja luottamuksen hankkimista yleisön
taholta. Tarjolla oli 12 sairaalapaikkaa ja 2 synnytyspaikkaa.
Työntekijöinä olivat yli- ja alihoitaja sekä kätilö, emäntä,
kaksi siivoojaa ja pyykkäri. Harjoittelijoita pidettiin 4-8. Talous
oli tarkkaa ja elämä vaatimatonta. Joka tarvitsi sairaanhoitoa,
niin hän maksoi kaikki kulut itse mm. hoitopäivämaksun, lääkkeet,
röntgenkuvat, lääkärinpalkkion.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pula-aika</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Kun
vuosina 1930-33 elettiin vaikeaa pula-aikaa, niin taloudenhoitaja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">K.A.
Siipolalle </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kertyi
huolia maksamattomista potilaslaskuista. Karhumakirjeet ja ulosotot
aiheuttivat paperisotaa. Muitakin ongelmia oli. Varsinkin vesikysymys
oli vaikea. Kaivosta nousi ruosteista vettä ja lopuksi vesi
jouduttiin ottamaan suoraan joesta. Silloin joki ei vielä ollut niin
saastunut kuin nykyisin. Jäittenlähdöt ja tulvat katkoivat
putkistoja. Synnytysosasto aiheutti ongelmia. Virallinen
synnytysosasto lakkautettiin 1935 sairaalassa ja vapautuviin tiloihin
asennettiin röntgenlaitteet. Potilasmäärä pysyi vuosittain 300
paikkeilla. Vuonna 1937 saavutettiin 500 määrä ja vuonna 1945
ylitettiin 1000:n raja. Alusta alkaen sairaala tarjosi apuaan
lähikunnille.<br /><br />Sodan aikana paikkakunnalle ohjattu siirtoväki
lisäsi sairaalan potilasmääriä. Tilapäisesti oli perustettava
kansaopiston tiloihin lastenosasto ja synnytysosasto sekä erillinen
kulkutautisairaala.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sairaalan
laajennus</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Vuonna
1950 alettiin suunnitella sairaalan laajennusta. Alavieska, Merijärvi
ja Rautio olivat mukana sairaalan hallinnassa vuodesta 1949 lähtien.
Vuonna 1953 sairaalan hallinto järjestettiin kuntainliiton pohjalle.
Mukana olivat Kalajoki, Alavieska, Merijärvi, Rautio ja Himanka.
Sairaansijaluku kohosi 20:stä 46:een. Uuden sairaalalain johdosta
myös Lohtaja, Kälviä, Sievi ja Pyhäjoki varasivat sairaansijoja.
Näin Kalajoen sairaala oli muuttunut yhdeksän kunnan kuntainliiton
sairaalaksi.<br />Kurjinta aikaa oli juuri tuo sodan jälkeinen aika,
vuodet 1945-50. Silloin pikkulapset kuolivat ripuliin, aikuiset
kulkutauteihin ja tuberkuloosiin. Vaivoina olivat lavantauti,
lapsihalvaus ja tuhkarokko.<br /><br />Ajanjaksoa 1952-72 voidaankin
pitää sairaalan toiminnan huippukautena. Vuotuinen potilasmäärä
pysytteli 2000:n tasolla ja näistä reilu kolmannes oli
leikkauspotilaita ja neljännes synnyttäjiä. Sairaanhoitopäiviä
kertyi vuodessa 20 000. Keskimäärin oli päivittäin hoidossa 50-55
potilasta. Potilaspaikkoja oli vain 46.<br />Sairaalassa hoidettiin
vuosittain yli 500 synnytysta ja yli 800 leikkausta.<br /><br />Oli
luonnollista, että näinä vilkkaina aikoina tilat kävivät
ahtaiksi. Kokkolan keskussairaalaa alettiin rakentaa vuonna 1966.
Kalajoki ei enää saanut tarvittavaa valtionapua sairaalan
laajentamiseen.<br />Vuoden 1967 loppuun mennessä Kalajoen sairaalassa
oli hoidettu 63 110 potilasta. Näistä synnyttäjiä oli 13471 ja
leikattuja 21 139. Suurimmat leikkausryhmät olivat umpilisäkkeiden
poisto, synnytys- ja naistentautien leikkaukset, nielurisojen
poistot, suonikohjuleikkaukset, sappirakon poistot.<br />Untamo Sorasto
teki urallaan noin 25 000 leikkausta ja hän on valvonut noin 13 000
synnytystä.<br /><br />Kalajoen sairaalan vastaavina lääkäreinä ovat
toimineet lääketieteen tohtori Karl Miemois 1926-37, kirurgian
erikoislääkäri Untamo Sorasto 1938-72 ja sen jälkeen
terveyskeskuslääkärinä Antero Sorasto vuoteen 1987
saakka.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tulisitko
vastaanotolleni?</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Olin
valtuutettuna keskustan ryhmässä Untamo Soraston kanssa. Untamo
tiesi, että tapanani oli perehtyä asioihin perusteellisesti ja
varsinkin matkailuasiat olivat minulla hallinnassa. Untamolla oli
tuohon aikaan yksityisvastaanotto. Niinpä hän soitti minulle ja
kysyi: ”Voisitko tulla vastaanotolleni tänään kello 16.00. Ota
budjettikirja mukaan”. Niin minä menin Untamo Soraston
yksityisvastaanotolle ja kävimme budjettikirjaa ja matkailuasioita
läpi. Käsittelimme kaikki muutkin esityslistalla olevat asiat.
Untamo kertoi väliin myös tarinoita eri henkilöistä. Hän
luetteli koko suvun sairaudet, keuhkotaudit ja mielisairaudet jne.
Hän kertoi myös henkilöistä joilla on suuret kädet jne. Yksi
kysymys yllätti minut täysin. Untamo mainitsi eräästä henkilöstä
ja kysyi minulta nopeasti, että oletko huomannut, että tällä on
Kalajoen suurimmat korvat. Minun oli pakko tunnustaa etten ollut
huomannut sellaista asiaa. Untamolla oli käsittämättömän hyvä
muisti.<br /><br />Mielenkiintoista oli seurata kuinka hän katseli
asioita lääkärin näkökulmasta. Hän halusi perehtyä asioihin
tarkasti. Kalajoen matkailussa oli tuolloin suuria ongelmia.
Kuntaenemmistöinen Kalajoen Hiekkasärkät Oy oli lähes
konkurssitilassa. Untamon vastaanotolla tutkimme ”potilaan”
tilaa. Seuraavassa keskustan ryhmäkokouksessa Untamo käytti
ensimmäisenä puheenvuoron ja aloitti näin: ”Tarkastelen asioita
näin lääketieteellisin termein. Suoritetaan ruumiinavaus.”</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="color: #333333;">Lääkärinä
ja kuntalaisena Kalajoella</span></b></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDe7zorAeMQ0Ucg3WNoJ4ZZTq7iT6qk8D8WhZJQ4D-bxgBH13eq4VFLLlnxQgvbt1Qkt8wgMAczinLLZKV_TpoNLDRItar47ct1ue1Hj6_quOQjUHZ0wRa8kWI_YOZ9d94AH03FbEKwoIi/s1600/Untamo+Sorasto+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="642" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDe7zorAeMQ0Ucg3WNoJ4ZZTq7iT6qk8D8WhZJQ4D-bxgBH13eq4VFLLlnxQgvbt1Qkt8wgMAczinLLZKV_TpoNLDRItar47ct1ue1Hj6_quOQjUHZ0wRa8kWI_YOZ9d94AH03FbEKwoIi/w292-h642/Untamo+Sorasto+001.jpg" width="292" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Untamo
Sorasto</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajokilehdessä
oli 6.11.1996 Untamo Soraston kirjoitus Kalajoella koettua lääkärinä
ja kuntalaisena 1938 -1996. Untamo Sorasto muistelee näin:</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olin
puolen vuoden sopimuksella Helsingin Naistenklinikalla
apulaislääkärinä ja eräänä keväisenä aamuna Kalajoen entisen
rovastin poika Hannes Heilala tuli iloisesti töihin ja sanoi: ”Nyt
on sinun koulutuksellesi sopiva paikka auki, haet sinne. Paikka on
Kalajoella.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katsottiin
kirjaa ”Suomen Kunnansairaalalaitos 50-vuotias”, ja siinähän oli
Kalajoen kunnansairaala nähtävissä, vierellään kunnanlääkärin
asuintalo koko komeudessaan nousevan puutarhan ympäröimänä.
Tarkennuksena vielä pohjapiirros ja tilastotiedot.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tein
työtä käskettyä ja 30.6.1938 kunnanvaltuusto valitsi minut
kahdestakymmenestäkolmesta hakijasta. Viranhoidon aloitin 15.9.1938.
Edeltäjäni oli ollut paikalla 15 vuotta – Karl Miemois -
todellinen kansanterveystyön tarmokas uranuurtaja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sairaalan
vuodeluku oli 14, joista kaksi paikkaa synnyttäjille. Kunnassa oli
kaksi terveyssisarta ja kaksi kätilöä. Kunta kuului
tuberkuloosipiiriin ja kunnassa toimi lastenneuvola ja
kouluterveyshuolto. Sairaalassa oli leikkaussali riittävine
välineistöineen ja lisäksi röntgenkone. Henkilökunta osoittautui
ammattinsa osaavaksi. Silloista sairaustilaa hallitsivat kuumetaudit,
jotka kehittyivät nopeasti keuhkonkuumeeksi, johon silloin ei ollut
tehokasta lääkitystä. Kulkutauteina esiintyivät erityiset rokot,
lavantauti, kukkumätä ynnä muut, sekä erityisesti pitkällinen ja
tappava keuhkotuberkuloosi, joka pikkulapsilla aiheutti nopean
kuoleman aivokalvontulehduksen muodossa sellaisissa perheissä,
joissa oli tubekelibassilleja yskiviä ihmisiä. Alta vuoden ikäisten
pikkulasten kuolleisuus oli korkea, joka kymmenes, ja tavallisen
tautina ripuli.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasta
sodan jälkeen kehittyivät antibioottilääkkeet kaikkia kuume- ja
kulkutauteja vastaan. Samoin rokotukset. Lääkärin lääketarjonta
rajoittui pullo- ja pulverilääkkeisiin, jotka paransivat oireita
ja kipuja sekä alensivat kuumetta, mutta eivät iskeneet taudin
aiheuttajiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ei
siis ihme, että tuloksia työstään etsivät lääkärit hankkivat
kirurgista ja synnytyskoulutusta voidakseen tehokkaammin auttaa
sairaita ja saavuttaa myönteisiä tuloksia eli parantaa. Tähän
tarvittiin sairaalaa mahdollisimman lähelle, eli kunnansairaalaa,
kun valtion yleisiin sairaaloihin ja lääninsairaaloihin matkat
olivat pitkät ja kulkumahdollisuudet rautatien varteen lähinnä
hevospelin varassa. Matkoihin saattoi siten kulua aikaa
kohtalokkaasti. Henkilöautoja oli tänne tullessani alta kymmeniä
ja niistä takseja oli kolme, mutta tiet olivat talvisaikaan
vaikeasti ajettavia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sodanaikaiset
ja -jälkeiset kulkutautiesiintymät, lähinnä kurkkumätä ja
lavantauti, olivat vaikeita ja lavantaudissa kuolleisuus joka
kymmenes. Hoitopaikat sijaitsivat tilapäisesti tyhjinä olevissa
taloissa, joissa tilanahtaus oli melkoinen ja huolto vaikeata.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valopilkku
oli kuitenkin terveysneuvolan sijoittaminen entiseen suojeluskunnan
taloön Suojaan, johon saatiin lasten- ja äitiysneuvolalle tilat ja
lisäksi henkilökunnalle asuntoja vuonna 1950.
Calmette-tuberkuloosirokotus lähti käyntiin ja Oulaisten parantola
laajentui nykyaikaiseksi. Siletä kunta sai riittävästi
hoitopaikkoja. Samanaikaisesti alkoi kehittyä tuberkuloosia vastaan
myös lääkehoitoja.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sotakorvausvaiheen
jälkeen yleinen yhteiskunnallinen kehitys alkoi edistyä ja niin
Kalajoen kunnansairaalaa laajennettiin vuonna 1954 yli
kaksinkertaiseksi paikkaluvulla mitattuna. Laajennuksen jälkeen
sairaansijoja oli 46, oma synnytysosasto erillisenä siipenä, uusi
leikkaussali ja muutakin uutta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sairaalasta
tuli kuntainliiton sairaala, jäseninä yhdeksän kuntaa: Kalajoki,
Alavieska, Rautio, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Himanka, Lohtaja ja
Kälviä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuosina
1955-1969 sairaalassa hoidettiin vuosittain yli 2000 potilasta ja
synnyttäjää. Keskimäärin oli päivittäin hoidossa 50-55
henkilöä. Näistä kirurgisia leikkauspotilaita oli puolet, eli
vuodessa yli tuhat, synnyttäjiä oli vuodessa yli 500 ja loput
sisätautisia tai lapsentautipotilaita. Tarvittiin melkoinen
työpanos. Kunnanlääkäreitä on kaksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
keskussairaala valmistui Kokkolaan ja lähti käyntiin vuoden 1969
lopussa ja Oulaisten parantolaan järjestettiin aluesairaala vuonna
1971, muuttui tilanne kaikkien aktiivisten kunnansairaaloiden osalta.
Terveyskeskusjärjestelmä lähti käyntiin toukokuulla 1972.
Kalajoen sairaalassa leikkaus ja synnytystoiminta jatkui
erikoisluvalla vuoden 1975 loppuun asti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Entisestä
kunnansairaalasta muodostettiin lisärakennuksella nykyaikainen
terveyskeskus tarvittavine tiloineen vuonna 1985. Kaikki
erikoishoitoa tarvitsevat alettiin ohjata Kokkolaan tai Oulaisiin ja
huippuerikoistapaukset Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäiset
kokemuksen Kalajoesta ja sen ihmisistä sain kuntalaisena parin
ensimmäisen viikon kuluessa: ihmiset olivat asiallisia,
selväsanaisia puheissaan ja luotettavia. Heidän kotinsa olivat
siistejä, vapaita syöpäläisistä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olin
opiskeluaikanani toiminut kunnanlääkärien viransijaisena eri
puolilla maata ja siten koettanut hankkia tervettä kokemusta eri
maakunnista. Olin ollut työssä Ilomantsissa, Kaavilla, Joensuun
yleisessä sairaalassa sekä Seinäjoen lääninsairaalassa ja
varusmieslääkärinä maanmainiossa Viipurin sotilassairaalassa –
Kalajoki nousi ykkössijalle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kunnallishallinto
oli täällä siihen aikaan perin suppeata kun yksi henkilö toimi
kunnansihteerinä ja alta viiden lautakunnan sihteerinä. Hän oli
seurakunnan lukkari, musiikkitirehtööri Oskari Metsola. Olin
ensimmäisessä kokouksessani kunnalliskodin johtokunnassa, jolloin
päätimme esittää keskuslämmityksen järjestämistä taloon.
Huoltolautakunnan puheenjohtaja Juho Myllylä sanoi: ”Asia ei ole
vielä selvä vaikka teimme yksimielisen ehdotuksen. Se on selvä
vasta sitten kun tirehtööri on sen kirjannut kunnanhallituksen
pöytäkirjaan.”</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Metsolan
edeltäjänä oli ollut Kalle Myllylä, etevä itseoppinut mies,
kansanedustajanakin käynyt, kuntaa palvellut yli 50 vuotta. Metsola
hoiti tehtävää parikymmentä vuotta ja sitten Unto Välimaa 25
vuotta. Molemmat heistä suhtautuivat asiallisesti ja rakentavasti
kunnanlääkärin ehdotuksiin, koskivatpa ne sitten rakennushankkeita
tai opintolomia, joista pisin kohdallani oli kaksivuotinen. Ehtona
opintoloman saamiselle oli sopiva sijainen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Metsola
hoiti asiat kotonaan perheen avustuksessa. Pieni oli kunnan henkilöstä
vielä Välimaankin aikana, kunnes kunnan uusi toimitalo valmistui
vuonna 1968 ja samoihin aikoihin lisääntyivät ja monipuolistuivat
myös kunnan tehtävät. Sosiaalihuolta oli Kalajoelle tullessani
vain äitiysavustuksen käsittävä, joka sekin 450 markkaa tai
vaatepakkaus, oli harkinnanvarainen. Vasta kun lapsilisät alkoivat
juosta sodan jälkeen, tällaisesta avustusmuodosta tuli demokraattisen
tasapuolinen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myöhemmin
tuli erilaisia avustusmuotoja paljon lisää. Eipä ihme, jos
kerrotaan, etä kun itäsuomalainen emäntä oli käynyt postin
luukulta noutamassa lapsilisät ja aikoi poistua, niin postinhoitaja
ilmoitti hänelle hallakorvaustenkin olevan vielä nostettavissa.
Siihen emäntä: ”On se kummoo tämä nykyaeka, pani ukko tai halla,
niin aena tulloo maksua.”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pitkällä
40 vuotta kestäneellä kunnanvaltuustoajallani olen voinut seurata
kunnallisasioita laidasta laitaan. Välimaan ajalla valitsi ”talous
tarkka, vakaa markka”. Kouluja laajennettiin ja korjattiin, samoin
vanhainkotia, mutta Hiekkasärkkäin matkailumahdollisuuksissa
tyydyttiin kymmeneen mökkiin ja pieneen kioski-kahvilaan sekä
käymälärakennukseen Koivulan perheen hoidossa. Matkailuhotelli oli
valtion rakentama ja Suomen Matkailuyhdistyksen vuokraama. Enempää
ei kunta kehotuksista huolimatta halunnut. Niinpä neljän miehen
porukka osti Hiekkasärkiltä kunnan hylkäämän maa-alueen ja
rakensi kahdessa vaiheessa Rantakallan tilat molemmille puolille
nykyistä Matkailutietä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
maamme kunnat innostuivat matkailuelinkeinoon, ei Kalajoen kuntakaan
enää jäänyt syrjään, vaan ryhtyi matkailuyrittäjäksi täysin
rinnoin – ja tunnetuin seurauksin, jossa on selvittämistä
arvaamattoman pitkäksi ajaksi eteenpäin meidän veronmaksajien
kustannuksella.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><b>Siiri
Myllylä</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Siiri
Marjatta Myllylä syntyi 8.9.1921 Juho ja Hilda Myllylän
maanviljelijäperheeseen kolmanneksi nuorimpana. Hän aloitti noin
10-vuotiaana pikkulottana Helli Mäkelän ja Maija Keskisen
ohjauksessa viikoittain Suojassa eli Suojeluskunnantalolla (jatkosodan
jälkeen Terveystalo ja nykyinen nuorisotalo Alexi Kalajoella).
Siellä hän oppi paljon käytännön asioita. Toiminta oli laajaa ja
innostunutta. Oli laulu-, lausunta-, ja näytelmäkerhot. Pikkulotat
pakkasivat leipiä, valmistivat satoja nenäliinoja sotasairaaloihin
ja seisoivat kunniavartiossa sankarihaudalla. Tapulintornissa
pikkulotat olivat ilmavartiossa.</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ennen
sotaa hän kävi keräys- ja kanslialottakurssin. Sodan syttyessä
hän oli 18-vuotias. Talvisodan aikana hän toimi puhelinlottana
Suojassa.</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jatkosodan
aikana Kokkolassa toimi Sotasairaala 28 Mäntykankaan koululla ja
työväentalolla. Siellä Siiri oli hoitamassa venäläisiä
sotavankeja. Kun häneltä kysyttiin, eikö teitä pelottanut hoitaa
vankeja, hän vastasi, että ei pelottanut, koska he olivat
jalattomia. Tuohon aikaan oli myös sellaistakin mielialaa, mikä
ilmeni sanoissa ”ryssän hyssyttelijöitä”. Sotasairaalan
toiminnasta Kokkolassa voi lukea lisää teoksesta Kokkolan kaupungin
historia osa 4 (s.545).</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Myöhemmin
Siiri hoiti suomalaisia sotilaita Salon seudun sairaalassa.</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sodan
loputtua Siiri teki elämäntyönsä Kalajoen sairaalassa lähinnä
laboratoriossa. Hän sai koulutusta mm. Salossa ja Tampereella
röntgenhoitajan tehtäviin, mutta hän sanoi olleensa sairaalassa
ns. ”joka paikan höylä”, toisin sanoen, missä apua tarvittiin,
sinne hän meni. Kunnanlääkäri Untamo Sorasto oli tottunut
toimimaan lääkärinä sodan olosuhteissa ja ohjasi Siiriä
hoitamaan mm. anestesiaa leikkaussalissa.</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Siiri
Myllylä menehtyi 15.5.2019.</span></p>
<p style="border: none; margin-bottom: 0.26cm; padding: 0cm;"><br /><br />
</p><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><b></b></span><p></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-8680746716223831802023-05-10T18:47:00.001+03:002023-05-10T18:50:25.325+03:00Kalajoen Osuuskaupan historia<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQUNsvuYnTKJFFCUX4_3MezyiwcCle8K5ahkEv7aTrAy9MEaHZswvAKtdUBCaQWKIM9NaoKyzq1Wc40YcgB5Vo5QGynvlONC6E_E86Bza4nUYk-MN1wZ3ZkjJT3JjWOs7Vhwdww62FF5dUy4OgwfMb5ULJ-sIEe_U5E3JpKcmxTj66x3Ajr8BsE2LR6w/s4000/Kalajoen%20osuuskauppa%20pienoismalli%20(5).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1446" data-original-width="4000" height="132" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQUNsvuYnTKJFFCUX4_3MezyiwcCle8K5ahkEv7aTrAy9MEaHZswvAKtdUBCaQWKIM9NaoKyzq1Wc40YcgB5Vo5QGynvlONC6E_E86Bza4nUYk-MN1wZ3ZkjJT3JjWOs7Vhwdww62FF5dUy4OgwfMb5ULJ-sIEe_U5E3JpKcmxTj66x3Ajr8BsE2LR6w/w361-h132/Kalajoen%20osuuskauppa%20pienoismalli%20(5).jpg" width="361" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kalajoen Osuuskaupan
pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskaupan
vaiheita 1900-luvulla</span></p><p style="font-weight: normal;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM6AhWKvqmmkofaEWwDDW4Q6XWglezINKe8bfnvNVwZ9ICH-gHqMQHieid8ELEPWzICP12cxSRRIoSbFRbZBa_W5017AFuj2D1_OWZzW3ydyZ0UNvKidQzDveqNN0vSs4UO7bKIX1TfODd/s1600/osuuskauppa+1920+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="233" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM6AhWKvqmmkofaEWwDDW4Q6XWglezINKe8bfnvNVwZ9ICH-gHqMQHieid8ELEPWzICP12cxSRRIoSbFRbZBa_W5017AFuj2D1_OWZzW3ydyZ0UNvKidQzDveqNN0vSs4UO7bKIX1TfODd/w426-h233/osuuskauppa+1920+001.jpg" width="426" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskaupan
toiminta tarjoaa mielenkiintoisen tarkastelunäkökulman Kalajoen
taajama-alueen kehityksestä, koska se perustettiin vuosisadan alussa
ja on siitä lähtien käynyt useita erilaisia rakennushistoriallisia
kehitysvaiheita. Kiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla vanhan
taajama-alueen keskipisteessä Saarisillan päässä Kalajoentien ja
Mehtäkyläntien kulmauksessa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskauppa
perustettiin 1917 Maalaisseuran aloitteesta. Jäsenet koostuivat
maanviljelijöistä, jotka tahtoivat näin edesauttaa oman
elinkeinonsa kehitystä. Toimintaa ohjaamaan valittiin hallitus ja jo
alusta yhteydet Suomen Osuuskauppojen Keskusliittoon (SOK) olivat
kiinteät. Kulutusosuuskuntien Keskusliike (vuodesta 1967 E-liike)
oli kilpaileva yritys Plassilla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJnpfweIENEF_3NwrYsDV7GK7JZpyIgaGbIYa6rvXITQpT4byhlF25-gtX9zUqWmRHGQqXwWYi6IxQ1e0P3UMlFCzMBynHb4MuazhUnvYQsqrXSxdmLMukI7CfH4RCISDXTM8Gbb-yELe/s1600/osuuskauppa+1930+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="262" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJnpfweIENEF_3NwrYsDV7GK7JZpyIgaGbIYa6rvXITQpT4byhlF25-gtX9zUqWmRHGQqXwWYi6IxQ1e0P3UMlFCzMBynHb4MuazhUnvYQsqrXSxdmLMukI7CfH4RCISDXTM8Gbb-yELe/w438-h262/osuuskauppa+1930+001.jpg" width="438" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Pohjankylän Osuuskauppa
aloitti toimintansa Kalajoen Kauppa Osakeyhtiöltä ostamassaan
kiinteistössä jo vuonna 1917. Rakennuksessa sijaitsivat peräkkäin
myös konttoritilat ja asuinhuoneisto. Mukulakivisitä tehty sukkelo
uusittiin kiilakivillä 1920-luvun alussa. Muutamaa vuotta myöhemmin
suurennettiin kauppaa: myymälätilaa laajennettiin väliseinien
poistoilla ja kaksi hirsistä varastoa siirrettiin tontille kaupan
sivutoimitiloista. Ensimmäinen kaupparakennus edusti tyyliltään
ympäröivää rakennuskantaa; se oli puolitoistakerroksinen
pitkänmallinen hirsirakennus, jonka lämmitys tapahtui kolmen
tulisijan avulla (kauppa, konttori ja asuintilat). Rakennusta ympäröi
joltinenkin puu- ja kasvitarha-alue, joka viittaa siihen, että
rakennus on luultavasti alunperin olllut tavallinen asuinrakennus
talousrakennuksiensa ympäröimänä. Tonttia ympäröivän puisen
aidan edustalla voidaan havaita hevospuomi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlQV1jf4NSt90P8iDfsyn5QrR2magEokJPZjISZmGyf5qqYitY51EsOIuLgVg2Tl-IAhaoOyLRIXTdEVdzTH5k3-1VJUEcsLx7i5WGIFRUyFUhl80F1Av_bmGpSq7HjY2NZHMSPNl_ce_T/s1600/Osuuskauppa+1930+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="262" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlQV1jf4NSt90P8iDfsyn5QrR2magEokJPZjISZmGyf5qqYitY51EsOIuLgVg2Tl-IAhaoOyLRIXTdEVdzTH5k3-1VJUEcsLx7i5WGIFRUyFUhl80F1Av_bmGpSq7HjY2NZHMSPNl_ce_T/w441-h262/Osuuskauppa+1930+2+001.jpg" width="441" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Toiminnan laajentuessa
tarvittiin pian uutta liike-, asuin- ja varastointitilaa.
Rakennuspiirustusehdotus pyydettiin SOK:n rakennusosastolta, sen laati
myöhemmin osaston johtajaksi ja päälliköksi noussut Erkki
Huttunen 1929. Osuuskaupan hallitus kuitenkin päätyi
kompromissiratkaisuun; paikallinen rakennusmestari Kamunen laati
piirustukset lisätilasta, myymälän viereistä varastorakennusta
laajennettiin ja asuinrakennus korjattiin kaksikerroksiseksi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjioSNWgLWyPAr2OO6qsQVEu4ZC0eBAWiJNLanuUUpQf9LVmChH0GYlnABeR10FbcB2_qBaOXB8DWjjXb8M492HBRuKa5WDCUNoD_OdAhzN4GE7vjF0hKUphGmAoO5f8kYwWdl4Q7iqSwC_/s1600/osuuskauppa+1950+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="283" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjioSNWgLWyPAr2OO6qsQVEu4ZC0eBAWiJNLanuUUpQf9LVmChH0GYlnABeR10FbcB2_qBaOXB8DWjjXb8M492HBRuKa5WDCUNoD_OdAhzN4GE7vjF0hKUphGmAoO5f8kYwWdl4Q7iqSwC_/w434-h283/osuuskauppa+1950+001.jpg" width="434" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">1930-luvun alun pulakausi
hillitsi uudistuksia, mutta laajentamiseen ryhdyttiin 1931 laman
hieman hellittäessä. Vanha päärakennus siirrettiin uuden sokkelin
päälle ja korotettiin kaksikerroksiseksi. Uusitun päämyymälän
ulkoasussa voi löytää eri tyylipiirteitä. 1920-luvun
klassisismiin viittaa mm. symmetrinen ja rauhallinen yleisvaikutelma.
Taitekatossa on varsin pienet räystäät ja ikkuna-aukot luovat
rytmiä pelkistyneeseen ulkoasuun. Oviaukon korostaminen pienellä
kolmioalueella tekee huoneistoon juhlavan vaikutelman. Kuusiruutuiset
ikkuna yläkerrassa tulivat klassismin kaudella uudelleen muotiin ja
empirelle tyypillinen päädyn puolikuuikkuna vaikuttaa paikallisesti
suositulta koristeaiheelta. Alakerran suuret ikkunaruudut enteilevät
jo fuktionalismin kautta. Rakennus on kokonaisuutena yhdistelmä
useista eri tyyleistä, vaikka sillä onkin ehkä tunnusomaisinta
klassismi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Seuraava suurempi uudistus
tapahtui, kun toiminnan ja tavaravalikoiman laajeneminen vaati
jälleen lisää tilaa. Ostettiin viereinen Orellin kiinteistö,
johon perustettiin leipomo ja kahvila (nuorisoseuran ja
linja-autoaseman kahvilasssa). Huttusen työparina toiminut
arkkitehti Riihimäki suunnitteli lisäksi uuden varastorakennuksen
entisten pienten rakennusten tilalle vuonna 1936.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzzeJj9OhUJ5sVd0A_HkhHHnbeymS0HYnxLRO7bPPhy3bn9PeUdP2gFA_BLgMaZgeDWfgB1IjEkVH7XYxh8sHAFM1_2B-m2ZWsFtPOVOb3di4ZcT8vo-8_pPAk1gP28U0aKrWdlWc_Zck9/s1600/osuuskauppa+1960+1970+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="254" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzzeJj9OhUJ5sVd0A_HkhHHnbeymS0HYnxLRO7bPPhy3bn9PeUdP2gFA_BLgMaZgeDWfgB1IjEkVH7XYxh8sHAFM1_2B-m2ZWsFtPOVOb3di4ZcT8vo-8_pPAk1gP28U0aKrWdlWc_Zck9/w446-h254/osuuskauppa+1960+1970+001.jpg" width="446" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Arkkitehti Larkka SOK:n
rakennusosastolta suunnitteli kaupalle vuonna 1930 uuden lisäosan,
jonka alin kerros oli varattu myyntitiloiksi ja yläkerta
ravintolalle. Työ keskeytyi sodan takia, mutta jatkui taas
välirauhan aikana valmistukseen vuonna 1940. Yläkerta oli kokonaan
varattu Ravintola Kultakalalle, jonka toiminta alkoikin vilkkaana.
Myös vanha kaupparakennus tarvitsi remonttia, joka toteutettiin
seuraavana vuonna. Ikkunat uusittiin jälleen koko julkisivulla ja
sisäänkäyntejä kauppaan tuli nyt kaksi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Vuoden 1940 liikerakennus
on nyt muodostunut varsin fuktionaaliseksi. Puinen vanha pääkauppa
on liitetty muurattuun ja pinnaltaan rapattuun uudisrakennukseen läpi
kiinteistön ulottuvalla horisontaalisella koristereunuksella. Kadun
puoleiset ikkunat olivat ajan hengen mukaan isot ja vierasmaalaiseen
tyyliin (Le Corbusier) viittasivat ikkunoiden ulkopuoliset
aurinkosuojat.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Lähes tasakattoinen
funkkisrakennus sulautui yllättävän hyvin puiseen
vierustoveriinsa, olihan se kuitenkin samassa linjassa ja
mittasuhteiltaan ympäristöönsä sopivat. Ikkunauudistus yhdisti
myös rakennuksia, uuden rakennuksen isommat ikkuna yläikkunat
jatkoivat ristikoristelussaan vanhemman horisontaalista viivaa.
Seinällä koreili fuktionalismin tavaramerkki. Ravintola Kultakala
oli somistettu neonvalokirjaimin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">SOK:n rakennusosaston
arkkitehdeillä oli selvät tavoitteet pyrkiä
tarkoituksenmukaisuuteen kauppakiinteistöjen suunnittelussa.
Maaseudulla vierasmaalaiseksi koettu fuktionalistinen tyyli aiheutti
oudoksuntaa, vaikka puhtaus, valoisuus ja käytännölliset
järjestelyt saivatkin asiakkailta kiitosta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kaupan käynnin
vilkastuminen alkoi taas vaatia uusia laajennuksia 1960-luvun
kuluessa. Kuntasuunnittelussa oli otettu 1960-luvulla käyttöön
rakennuskaavoitus, jonka lupamenettely hidasti jonkin verran uusia
rakennussuunnitelmia. SOK:n rakennusosastolla tapahtuneet
suunnittelu-uudistukset vaikuttivat myös Kalajoen Osuuskaupan
uudisrakentamiseen. Rakennusosaston uudet suunnitteluperiaatteet
sisälsivät määrätyt normit uusille tavara-aloille ja
myymälöille. Kalajoella tämä näkyi uudisrakennuksen
samanlaisuutena muilla paikkakunnilla sijainneiden Sokos-myymälöiden
kanssa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Arkkitehti Rautio
suunnitteli Kalajoella kokonaan uuden liikerakennuksen, joka
yhteyteen jätettiin olemassa olevasta rakennuskannasta se osa, jota
voitiin edelleen soveltaa käyttöön. Varastotilat sijaitsevat nyt
saman katon alla kuin varsinainen myymälä. Rakennus valmistui 1967.
Kiinteistä on yksikerroksinen, pohjaltaan lähes neliömäinen
”laatikkokauppa”. Ulkoasu on pelkistetty ja mataluudessaan
rakennuksen horisontaalisuus on erittäin korostunut.
Sokos-tavaratalo, nykyinen ( 1998) S-Market, edustaa ympäri maan
levinnyttä 1960 ja 1970-luvun kaupparakennustyyliä, jossa
paikallisia eroja ei ole nähtävissä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Funkkiskauppa on liitetty
kiinteistöön nykyisen (1998) paperiosaston, joka ei sisätiloiltaan
mitenkään eroa muusta kaupasta. Yläkerran ravintola on tyhjillään.
Alkuperäinen käytännöllisyyden idea on piilossa täysien
tavarahyllyjen takana, ikkunat ja entiset oviaukot on peitetty tarroin,
joten luonnonvalon tulo kauppaan on estynyt. Vaikutelma on
asiakkaille hieman hämmentävä, sisään tulo osastolle tapahtuu
kaupan takaosasta alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ulkoapäin funkkisosa on
peitetty maalatulla aaltopelleillä, joka ei oikein istu kaupan
alkuperäiseen luonteeseen. Mittasuhteet näiden kahden osan välillä ovat myös ontuvat, vanha kauppa näyttää kylkiäiseltä ison
veljensä rinnalla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">1990-luvulla laajentumista
on taas tapahtumassa. Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa on saanut vuonna
1998 poikkeusluvan rakentaa uusi kauppa- ja varastorakennus
polttoaineen jakelupisteineen oman ja omistamansa viereisen tontin
paikalle. Rakennus on yksikerroksinen ja sijaitsee tontin perällä
edessään parkkialue ja takanaan 50 metrin päässä on omakotialue.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Uusi kiinteistö yllättää
valtavilla mittasuhteillaan. Rakennus toteuttaa koko maan laajuista
S-markettien rakennustapaa, jossa on yleensä vain yksikerroksisen
neliön pinta-ala vaihtelee kulloisenkin tarpeen mukaan. Sen sijaan
maisema- ja ympäristösuhteita ei oteta suunnittelussa huomioon.
Maisemakuvan kannalta on valitettavaa, että uusi rakennus ei sovi
ympäröivään rakennuskulttuuriin mittasuhteiltaan eikä
muodoiltaan. Myös rakennusmateriaalit poikkeavat ympäristöstään
huomattavasti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">ympäristöstään
huomattavasti.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7-sx-FeNAehgtU0_j6ssHQVF2gQFZbBOXFvDEV_HMdljk_lWoUtcB1gn17pqD7Q26UEoslwdz_ae6_TNVBeqtdRDqk-D2v3kSjSwtjVY8p1jbCJqpQ6bDH6WD57qtj8KICtIYB1EKvBwp/s2003/Kalajoen+Osuuskauppa+2+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="366" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7-sx-FeNAehgtU0_j6ssHQVF2gQFZbBOXFvDEV_HMdljk_lWoUtcB1gn17pqD7Q26UEoslwdz_ae6_TNVBeqtdRDqk-D2v3kSjSwtjVY8p1jbCJqpQ6bDH6WD57qtj8KICtIYB1EKvBwp/w428-h366/Kalajoen+Osuuskauppa+2+.jpg" width="428" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZJSNrdg7jUO_c8sn7JKQsUZKSMKoQsyMn4r6EOwhM0HIY6lQbmjzskh-Hk7YNj6KP2ahKTWt0ZxyIEzyACxUfTFp4lgVfAkx-M3MeqgTqmGJ6jgalhcJGKgD92UnHDvCtUlcG5XMG7jPB/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+3+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="329" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZJSNrdg7jUO_c8sn7JKQsUZKSMKoQsyMn4r6EOwhM0HIY6lQbmjzskh-Hk7YNj6KP2ahKTWt0ZxyIEzyACxUfTFp4lgVfAkx-M3MeqgTqmGJ6jgalhcJGKgD92UnHDvCtUlcG5XMG7jPB/w416-h329/Kalajoen+Osuuskauppa+3+.jpg" width="416" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTyyc5Ym4uqGniE6QjkDDChaNgrNlhbneCgVp-TxysNhWQBlPZeR-fnLvRj4Ccwg8zb1d5G4idF0O7GuKBO89nTaJKfSBwIOaspP2FNVaQ62AEp0rlZQxNXtigP5WJPIv39Pn-NaHKrO3y/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+4+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="290" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTyyc5Ym4uqGniE6QjkDDChaNgrNlhbneCgVp-TxysNhWQBlPZeR-fnLvRj4Ccwg8zb1d5G4idF0O7GuKBO89nTaJKfSBwIOaspP2FNVaQ62AEp0rlZQxNXtigP5WJPIv39Pn-NaHKrO3y/w423-h290/Kalajoen+Osuuskauppa+4+.jpg" width="423" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgvF29iBuEP7O9FYVaJTy_xiKATR6kzu6y-SArwB2_7nsJHHWOudcH8mSTBJ2yT4Q6_gfKJAI-w2iqZhyEybtNbn4F46GNKHIvA0KQmjykVXZJ6Vux12LoPuOwkGBIMy5k2HrXkUNcIJvl/s1953/Kalajoen+osuuskauppa+1+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="373" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgvF29iBuEP7O9FYVaJTy_xiKATR6kzu6y-SArwB2_7nsJHHWOudcH8mSTBJ2yT4Q6_gfKJAI-w2iqZhyEybtNbn4F46GNKHIvA0KQmjykVXZJ6Vux12LoPuOwkGBIMy5k2HrXkUNcIJvl/w412-h373/Kalajoen+osuuskauppa+1+001.jpg" width="412" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFqjgtag5pKPi62NsHCRCjqjAoytcYEqTchD3GLZQ17b_vZnQs21h9mUjSDriG5RZyVmfD0hk5KwFyIT1QJpZ3YSfrofbNyy0crwnXQPIrsWshOyO5R_x_c9OzWlA89-NnQ9OyvgKhwXL-/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+5+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="306" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFqjgtag5pKPi62NsHCRCjqjAoytcYEqTchD3GLZQ17b_vZnQs21h9mUjSDriG5RZyVmfD0hk5KwFyIT1QJpZ3YSfrofbNyy0crwnXQPIrsWshOyO5R_x_c9OzWlA89-NnQ9OyvgKhwXL-/w412-h306/Kalajoen+Osuuskauppa+5+001.jpg" width="412" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw3QH8oPfG03hkUgEtlQSeb5ZVKBpjn8_dogej5-VhCE07fv0BRQ4qvmquf_WJ8kXZ9CmROu55MZkDaQx2nrvcVP6Kufru9XfpQ5SIA8Wij7hw8Qxk-OZ_rf7oiw9Xvjxcpq0EOqRUDGEG/s1280/uusittu+Ka%25C3%25B6ajoen+Osuuskauppa.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="283" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw3QH8oPfG03hkUgEtlQSeb5ZVKBpjn8_dogej5-VhCE07fv0BRQ4qvmquf_WJ8kXZ9CmROu55MZkDaQx2nrvcVP6Kufru9XfpQ5SIA8Wij7hw8Qxk-OZ_rf7oiw9Xvjxcpq0EOqRUDGEG/w445-h283/uusittu+Ka%25C3%25B6ajoen+Osuuskauppa.jpg" width="445" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;">Uusittu
Kalajoen Osuuskauppa</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTfLphz5cVy0n1g1eiSOrc4IQphoukFdYJsfzBwOWxrmhgXxvUQqU3tccjVPmZgBVV0Eeo8B_-vpvJE_EBjQApjzLJFfi9xxCt60FtQlAw83FzG7WZDiiyri5St-Omf_kkQTxC0a5gokkK/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+6+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="299" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTfLphz5cVy0n1g1eiSOrc4IQphoukFdYJsfzBwOWxrmhgXxvUQqU3tccjVPmZgBVV0Eeo8B_-vpvJE_EBjQApjzLJFfi9xxCt60FtQlAw83FzG7WZDiiyri5St-Omf_kkQTxC0a5gokkK/w475-h299/Kalajoen+Osuuskauppa+6+001.jpg" width="475" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjqqzvHDNCwuOmT_kyiMvNJUV5nUUPG3hbfODcPdcCyOjvUVJ_4Yc6HiaclU2e5ky52LZdX30QAUM6CbtQJm-hiieoBV6f-Od8ps5B-wETlcBzWqdJgsiWCwp_shwKITeX6N5ZMfVDKtoK/s2240/Kalajoen+Osuuskauppa+7+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="170" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjqqzvHDNCwuOmT_kyiMvNJUV5nUUPG3hbfODcPdcCyOjvUVJ_4Yc6HiaclU2e5ky52LZdX30QAUM6CbtQJm-hiieoBV6f-Od8ps5B-wETlcBzWqdJgsiWCwp_shwKITeX6N5ZMfVDKtoK/w440-h170/Kalajoen+Osuuskauppa+7+001.jpg" width="440" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0.5cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO0hJ2AFr9HN0AjSn_C9JaagTkqSSxYKy9Te5R_ujTuLunPjEryQYRjKR7YhZzrKIyAjiwNc3eEq75MCUU8r3FxY3QHAzinKtkXFzzv3r38t_P7CEVABgywkQB6HrPpP1MWB_gKQuFfKzK/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+8+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="286" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO0hJ2AFr9HN0AjSn_C9JaagTkqSSxYKy9Te5R_ujTuLunPjEryQYRjKR7YhZzrKIyAjiwNc3eEq75MCUU8r3FxY3QHAzinKtkXFzzv3r38t_P7CEVABgywkQB6HrPpP1MWB_gKQuFfKzK/w412-h286/Kalajoen+Osuuskauppa+8+001.jpg" width="412" /></span></a></span></p><p><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlngsa2bDMyeDrZfGc6N8MlmMWSQoC0mPRG4HXjLTs6xfdVD6w04uF9BmQJN2GD8ev4ptnB3z0hB2hqGrvhXJO2KOaU8HPKknmIjBhZGzDtcG_36QG29RMW_UQmqS4_ipGScGFFNX8_m7f/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+9+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="294" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlngsa2bDMyeDrZfGc6N8MlmMWSQoC0mPRG4HXjLTs6xfdVD6w04uF9BmQJN2GD8ev4ptnB3z0hB2hqGrvhXJO2KOaU8HPKknmIjBhZGzDtcG_36QG29RMW_UQmqS4_ipGScGFFNX8_m7f/w417-h294/Kalajoen+Osuuskauppa+9+001.jpg" width="417" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;">Kuvan
tekstissä virhe.. Kuvassa on Eino Honkela.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLKt_ty_64-IvKd4a1Z5rCxLojmedIpNqMSpqSQbbqZK3hSDAw90UcJvs0aQhFlr9mePLx1qjkkj8fm094-g_6vTSaIkP9FbFfz1Lq60gR49IqC2G1HdakkKySF9p-dGD9nC9iuhiAvAUY/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+10+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="325" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLKt_ty_64-IvKd4a1Z5rCxLojmedIpNqMSpqSQbbqZK3hSDAw90UcJvs0aQhFlr9mePLx1qjkkj8fm094-g_6vTSaIkP9FbFfz1Lq60gR49IqC2G1HdakkKySF9p-dGD9nC9iuhiAvAUY/w423-h325/Kalajoen+Osuuskauppa+10+001.jpg" width="423" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVIn33Ij5cZdML0OylBU8HIAOPy4Ak4363OeA353z7Uxnsox58GZ6vd_s3Uilx_qqa8k7twp8DtGF-X-RosxyaeOEWihGTWgxL9HZ0wRf_nNJiYkCbWERWtl2f1VwCxxZTv4fpq-6zA1y0/s2048/lukio+6.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="313" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVIn33Ij5cZdML0OylBU8HIAOPy4Ak4363OeA353z7Uxnsox58GZ6vd_s3Uilx_qqa8k7twp8DtGF-X-RosxyaeOEWihGTWgxL9HZ0wRf_nNJiYkCbWERWtl2f1VwCxxZTv4fpq-6zA1y0/w417-h313/lukio+6.jpg" width="417" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;">Raution
myymälän myyjät kesällä 1970 Erkki Aho, Ritva Ylitalo ja Rauha
Mustasaari</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBKWLI5N9L_w09eBcLcrGBaN4U7cjNjkckukC9gAzliwPYx_3PVTP3dzBXL2kkq06hQDQTUBc-IFEqy5OcTNAu6Omyl_FFnabPAhb-UxF_UTigVpvzoW4BrKO4UEwyinh8aToM4GwjqClA/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+11+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="305" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBKWLI5N9L_w09eBcLcrGBaN4U7cjNjkckukC9gAzliwPYx_3PVTP3dzBXL2kkq06hQDQTUBc-IFEqy5OcTNAu6Omyl_FFnabPAhb-UxF_UTigVpvzoW4BrKO4UEwyinh8aToM4GwjqClA/w415-h305/Kalajoen+Osuuskauppa+11+.jpg" width="415" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCtVM1xBYzUSIqKDVmx9krZIpyg-zA9dXUOvUfL6bWP4dBCRnhZZc04FkEVlsG6vaM9oPh5vIX8165wk8mqWVse8xUR0UeMv3wQ1xhj554WKXR3f4TJPU-9JvVTD33BY4i66ikbj0fpf6J/s640/kalajoen+keskusta+1964.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="273" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCtVM1xBYzUSIqKDVmx9krZIpyg-zA9dXUOvUfL6bWP4dBCRnhZZc04FkEVlsG6vaM9oPh5vIX8165wk8mqWVse8xUR0UeMv3wQ1xhj554WKXR3f4TJPU-9JvVTD33BY4i66ikbj0fpf6J/w413-h273/kalajoen+keskusta+1964.jpg" width="413" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222;">
<span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: 9pt;">Kalajoen
Osuuskauppa v,1964</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_54FS8R8X26QuaNnR1baiSXZVnuoQharvCwtPVutxeHl2DghrspEfWxgQlyMEMKy3SRCuguTpC1Egt6Wt2094YXfpcaK9IdcteqglEZgx1wuUNVuOY86V4r_XAJbM5VBRVjmjRtSoskym/s640/kalajoen+silta+1953.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="437" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_54FS8R8X26QuaNnR1baiSXZVnuoQharvCwtPVutxeHl2DghrspEfWxgQlyMEMKy3SRCuguTpC1Egt6Wt2094YXfpcaK9IdcteqglEZgx1wuUNVuOY86V4r_XAJbM5VBRVjmjRtSoskym/w433-h437/kalajoen+silta+1953.jpg" width="433" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen silta ja
Kalajoen Osuuskauppa 1953</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4SIOYHwinX72i63W2cBz0rc87ZiNQX0VHfOK-Ic3rx2hBPPyuHv_SxYjduc9FaEw_lf1E1TY7XO77RsG9xyyQ8pQhE9-Sn054BBKoJaSR_OUsT-vrZJoUVQ5hlc5KqbmRzm1IZAtxiAcS/s1600/kalajok.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="311" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4SIOYHwinX72i63W2cBz0rc87ZiNQX0VHfOK-Ic3rx2hBPPyuHv_SxYjduc9FaEw_lf1E1TY7XO77RsG9xyyQ8pQhE9-Sn054BBKoJaSR_OUsT-vrZJoUVQ5hlc5KqbmRzm1IZAtxiAcS/w448-h311/kalajok.jpg" width="448" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjijhdpdoJS-9WBvs9-G7ebSOWIYxaI99TOKOi7O9PKYWJhxrYLT-5vQ5gElvhbeYNKKIE6M4zcYr4gofW0LoB8hvBT50B2IcdX_pwVYDRFyb5CjnU-sBZckJApTUNdBs0A8mBTvwEEeI5_/s1600/kalajoki+33+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="288" name="grafiikka22" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjijhdpdoJS-9WBvs9-G7ebSOWIYxaI99TOKOi7O9PKYWJhxrYLT-5vQ5gElvhbeYNKKIE6M4zcYr4gofW0LoB8hvBT50B2IcdX_pwVYDRFyb5CjnU-sBZckJApTUNdBs0A8mBTvwEEeI5_/w455-h288/kalajoki+33+001.jpg" width="455" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW5PtDQijPiZatwk4zBQarkJgU9oDgtayU9GcxXcwIpiJzpcaBDFgQXg9uZMcsoDSAwLDs6KiQPaEm_Z0rbtRmk9PA72wlBQO7zez7s55wx8QGx8N9ADMGuCww3E6hznIt4pwyXv6yzXRr/s1600/kalajoki+38+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="301" name="grafiikka23" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW5PtDQijPiZatwk4zBQarkJgU9oDgtayU9GcxXcwIpiJzpcaBDFgQXg9uZMcsoDSAwLDs6KiQPaEm_Z0rbtRmk9PA72wlBQO7zez7s55wx8QGx8N9ADMGuCww3E6hznIt4pwyXv6yzXRr/w444-h301/kalajoki+38+001.jpg" width="444" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsB9mo1_sH04IQKDBxswE7oGBwe7RuDHzhv4zuAT3tq-hQysoCbijaVR6Road1CqDKrbYV4nP_ypefPYRdG4Xis9ct6TC8kFsdbVqmb4vH8KMSmaSnLqPzfg3nOXXhdEiANpEbnj5WnQ73/s1200/Kioski+sillankorvassa+Kalajoki.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="263" name="grafiikka24" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsB9mo1_sH04IQKDBxswE7oGBwe7RuDHzhv4zuAT3tq-hQysoCbijaVR6Road1CqDKrbYV4nP_ypefPYRdG4Xis9ct6TC8kFsdbVqmb4vH8KMSmaSnLqPzfg3nOXXhdEiANpEbnj5WnQ73/w461-h263/Kioski+sillankorvassa+Kalajoki.jpg" width="461" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXyLLOafDknuh3oiUWFhp8_RCLIpsDFj4O7ZKi0pBtJafJpFdQgGlPcA6DdEwtA2sWvFnzHXt2wxeLnN9tx8gxKO5IAQfxrWGb1Z3cfgg6OwK7kCtc8Uy18fsthJnssXRdqPl0ACdKG40-/s1280/olymoiatuli+saapuu+Kalajoelle.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="274" name="grafiikka25" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXyLLOafDknuh3oiUWFhp8_RCLIpsDFj4O7ZKi0pBtJafJpFdQgGlPcA6DdEwtA2sWvFnzHXt2wxeLnN9tx8gxKO5IAQfxrWGb1Z3cfgg6OwK7kCtc8Uy18fsthJnssXRdqPl0ACdKG40-/w446-h274/olymoiatuli+saapuu+Kalajoelle.jpg" width="446" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1984 <span style="color: #333333;">Kalajoen Osuuskauppa liittyi
alueosuuskauppaan ja alueosuuskaupan päivittäis- ja
erikoistavaralinjan johtoon nimitettiin Kalajoen Osuuskaupan johtaja
Pauli Valkama. Alueosuuskauppa Lokin toimitusjohtajaksi nimitettiin
Ylivieskan Osuuskaupan toimitusjohtaja Pekka Keränen.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Osuuskaupan toimitusjohtajat</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1918-1923
Felix Kontio<br />1923-1946 Sergei Orkamaa<br />1947-1954 Väinö
Lahtinen<br />1954-1962 Elof Sarlin<br />1962- 19 xxVäinö
Lahtinen<br />19xx - 1984 Pauli Valkama</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjponS9L5vrYa18DargdqF8FiKDKPoTWtNVG0x9Rm20m0GNlE5IWg2xBRf1MtmD4dcPSO0I6aM5lacVPV1P7Qes2SAQT6KcoLeBKZlwXg8os4LrB2kJxNTHQ9hnyUSdpSDK6pPP8ic7f9aZ/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+12+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="271" name="grafiikka27" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjponS9L5vrYa18DargdqF8FiKDKPoTWtNVG0x9Rm20m0GNlE5IWg2xBRf1MtmD4dcPSO0I6aM5lacVPV1P7Qes2SAQT6KcoLeBKZlwXg8os4LrB2kJxNTHQ9hnyUSdpSDK6pPP8ic7f9aZ/w413-h271/Kalajoen+Osuuskauppa+12+.jpg" width="413" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5iozcNMwYl4hR13-o30qfyUAJf_zgffAe44yT-optNF-I2G0HZ1wbnSMfn4T7glgVY43A_m7LSobH22yrEqfxyPjLIm8krkLn8lQI8zjPu0U9mKhDLPYu6X3gPW4ORe57t1o1rZ93yIkD/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+13+.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="438" name="grafiikka28" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5iozcNMwYl4hR13-o30qfyUAJf_zgffAe44yT-optNF-I2G0HZ1wbnSMfn4T7glgVY43A_m7LSobH22yrEqfxyPjLIm8krkLn8lQI8zjPu0U9mKhDLPYu6X3gPW4ORe57t1o1rZ93yIkD/w322-h438/Kalajoen+Osuuskauppa+13+.jpg" width="322" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLAefZ_ND-LaHJ5QtuwkN4JD-0trhV0vRdnR4Eoi4ItTgYEvw2dy4Etc0UPHF_-tAiD-i-2D9lNQqMzSD_RvcwwI8meke0OHEDhSgJR879tsXuvsRt90GvvVF6Bc0cap-RbzQZqyeZwSJf/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+14+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="500" name="grafiikka29" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLAefZ_ND-LaHJ5QtuwkN4JD-0trhV0vRdnR4Eoi4ItTgYEvw2dy4Etc0UPHF_-tAiD-i-2D9lNQqMzSD_RvcwwI8meke0OHEDhSgJR879tsXuvsRt90GvvVF6Bc0cap-RbzQZqyeZwSJf/w357-h500/Kalajoen+Osuuskauppa+14+001.jpg" width="357" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJVukgGxaiaUkd-VlHwTNa1gAbgTGORRPac9s-kFiMMec-zAuV4tVBd6aLmGB_ufO4XxIJO_wjVGbdAY0ujcfIo9LXUb4MfDnHSeMYsVOj7KVXE9aqBEFW3fJ6YK-WydeZ5Ub6NnzGm7G9/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+16+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="525" name="grafiikka30" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJVukgGxaiaUkd-VlHwTNa1gAbgTGORRPac9s-kFiMMec-zAuV4tVBd6aLmGB_ufO4XxIJO_wjVGbdAY0ujcfIo9LXUb4MfDnHSeMYsVOj7KVXE9aqBEFW3fJ6YK-WydeZ5Ub6NnzGm7G9/w358-h525/Kalajoen+Osuuskauppa+16+001.jpg" width="358" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeMU1u5CF7QhhOYYra2WASogoO9j94RaLWHvjBCRuw3ItNZrVHXSrZbmvTNPq_89Lpv7fWdmQJIkHSZJkbsgjfqoQ46a4Y7vSJrF5NqI5_suD6wes4NT3XlHaFN-Rnp7tfOsfiDebBEweZ/s2048/Kalajoen+osuuskauppa+17+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="521" name="grafiikka31" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeMU1u5CF7QhhOYYra2WASogoO9j94RaLWHvjBCRuw3ItNZrVHXSrZbmvTNPq_89Lpv7fWdmQJIkHSZJkbsgjfqoQ46a4Y7vSJrF5NqI5_suD6wes4NT3XlHaFN-Rnp7tfOsfiDebBEweZ/w355-h521/Kalajoen+osuuskauppa+17+001.jpg" width="355" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_SkrM9Kp16LQIbnHM9zb2WClhv7RHREOp3QQBOIzufGtHsX7vs3aPQ3cDtPZE9gXyHPhKls7FRaa4FnwUwkPHnGJkWwHK1PHKNV5kFtwseftaQqHpj_ZJ4XIL36UIEzNY5cuHeiyvGkdW/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+19+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="303" name="grafiikka32" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_SkrM9Kp16LQIbnHM9zb2WClhv7RHREOp3QQBOIzufGtHsX7vs3aPQ3cDtPZE9gXyHPhKls7FRaa4FnwUwkPHnGJkWwHK1PHKNV5kFtwseftaQqHpj_ZJ4XIL36UIEzNY5cuHeiyvGkdW/w425-h303/Kalajoen+Osuuskauppa+19+001.jpg" width="425" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhyfs4eJICU9cjtb3bDpzRSwO_6VGDxk3HOY5bEZapti1p-aWaIFtQopfUB4Dc_1LXcaFBi_I5FJGH4P3NVlXDXQ-fmdyvbM8Y-DhTvy8WHH5znhXksUWPDegts8mYkeXxr9wYiedAW5UT/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+20+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="283" name="grafiikka33" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhyfs4eJICU9cjtb3bDpzRSwO_6VGDxk3HOY5bEZapti1p-aWaIFtQopfUB4Dc_1LXcaFBi_I5FJGH4P3NVlXDXQ-fmdyvbM8Y-DhTvy8WHH5znhXksUWPDegts8mYkeXxr9wYiedAW5UT/w411-h283/Kalajoen+Osuuskauppa+20+001.jpg" width="411" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhlCl0S77A30DRUu6cBfB0-hdO2uEDHfxWpqNID4HGOZS4YH4aVrUlI4rNbOCGJ3BfvU-gQCZ1Bzb7GjVoMgFvDosyRquvR47c3zoUYOTQMoV5iwltkF4CFaLn0ah02dN2eqdejrHzVTN0/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+21+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="315" name="grafiikka34" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhlCl0S77A30DRUu6cBfB0-hdO2uEDHfxWpqNID4HGOZS4YH4aVrUlI4rNbOCGJ3BfvU-gQCZ1Bzb7GjVoMgFvDosyRquvR47c3zoUYOTQMoV5iwltkF4CFaLn0ah02dN2eqdejrHzVTN0/w421-h315/Kalajoen+Osuuskauppa+21+001.jpg" width="421" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk-ue8mpuzJqGJj4Ttle0WyySh_d4n0Ibvq2zZbv2FnrlLcoPRgQM2_YxIpNVtlVWufqjJQ9OphA97ZP2SkMI8bIS6HsZbmbV4UwEgd84_6Dj2thDMOcAajo9e9XqFoHFF2z0fK1MvZLsP/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+22+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="290" name="grafiikka35" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk-ue8mpuzJqGJj4Ttle0WyySh_d4n0Ibvq2zZbv2FnrlLcoPRgQM2_YxIpNVtlVWufqjJQ9OphA97ZP2SkMI8bIS6HsZbmbV4UwEgd84_6Dj2thDMOcAajo9e9XqFoHFF2z0fK1MvZLsP/w410-h290/Kalajoen+Osuuskauppa+22+001.jpg" width="410" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXr7x4yr6DB4JuO8u125Y51Z5NpeqLMJyC54ZwLjr9PFMMmqcwxO8MEsqbxy2MySvdcMUgk8l2e-w7Lmg2utfmURUTJoGRkzA9ueGE7pPA0Agh0llXY419k3k2lmPIMp2F9dvJ4w9qIEXA/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+23+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="295" name="grafiikka36" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXr7x4yr6DB4JuO8u125Y51Z5NpeqLMJyC54ZwLjr9PFMMmqcwxO8MEsqbxy2MySvdcMUgk8l2e-w7Lmg2utfmURUTJoGRkzA9ueGE7pPA0Agh0llXY419k3k2lmPIMp2F9dvJ4w9qIEXA/w419-h295/Kalajoen+Osuuskauppa+23+001.jpg" width="419" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUByJkLEJhS-ehH7d0UeFd1pPXI8yN710Epn7VXG2fTYEGU4Aaqr8Bxixb9mf5nJp2RS0uLFVkaX3WDhp9xOAM0KcIM1RR0KyoCp-9_mACIk3lO-PDo6o6-aW8DwPvkChU4GvuI1JVXOTq/s1516/Kalajoen+Osuuskauppa+24+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="457" name="grafiikka37" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUByJkLEJhS-ehH7d0UeFd1pPXI8yN710Epn7VXG2fTYEGU4Aaqr8Bxixb9mf5nJp2RS0uLFVkaX3WDhp9xOAM0KcIM1RR0KyoCp-9_mACIk3lO-PDo6o6-aW8DwPvkChU4GvuI1JVXOTq/w310-h457/Kalajoen+Osuuskauppa+24+001.jpg" width="310" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNvkOy7-MDAHPCzgteSIaV4btbhIj6WT3NhrnAZnpwZWDU3Yat3t1dYlr1bQgcW2je8Zvf0K_WnK77i0X38NsfnvT4XB-I8zApNiw0WICaFRqSFtlAFyuwcLQSudGcBpqy3iWqrtsnrlBR/s1552/Kalajoen+Osuuskauppa+24+002.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="475" name="grafiikka38" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNvkOy7-MDAHPCzgteSIaV4btbhIj6WT3NhrnAZnpwZWDU3Yat3t1dYlr1bQgcW2je8Zvf0K_WnK77i0X38NsfnvT4XB-I8zApNiw0WICaFRqSFtlAFyuwcLQSudGcBpqy3iWqrtsnrlBR/w349-h475/Kalajoen+Osuuskauppa+24+002.jpg" width="349" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFIybUvu20J9L8FdGjERHGicHqOrVODwvwW57-Tk9-Ghb4JM4HJZz4IyE1xuiBcZ9UE5-pzmXcikumgpM-JNaUOYGMN3G53fFuIU2kXJYW0mL6X6kDr1NchCfSk14BGp0TOm8f1l6MguVm/s2048/Kalajoen+Osuuskauppa+26+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="448" name="grafiikka39" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFIybUvu20J9L8FdGjERHGicHqOrVODwvwW57-Tk9-Ghb4JM4HJZz4IyE1xuiBcZ9UE5-pzmXcikumgpM-JNaUOYGMN3G53fFuIU2kXJYW0mL6X6kDr1NchCfSk14BGp0TOm8f1l6MguVm/w389-h448/Kalajoen+Osuuskauppa+26+001.jpg" width="389" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #222222;">Lähdeaineisto
Kalajoen Osuuskauppa 1917 -1967</span> </span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1981 Erkki Aho kutsuttiin Kalajoen Osuuskaupan
markkinointipäälliköksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><img align="BOTTOM" border="0" height="434" name="grafiikka41" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqTzwU2vW7gzAOz-7o4LoNcyObaRucUJpdebal8sEJ47LpQ49_LFEqi3k8zJzE8lDD3KfX_XAQRQsI0Mi649otDri_lmz7XogR1EvkzUgzKEFM46-usjveqNuKhX6xCZUPTIrKtkJIKB5q/s113/Erkki+Aho+001.jpg" width="328" />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erkki
Ahon työkokemus ja koulutus</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskauppa,
markkinointipäällikkö 1981 – 1983</span></p><ul>
<li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Pudasjärven
Osuuskauppa, markkinointipäällikkö 1981</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Pudasjärven
Osuuskauppa, tavaratalopäällikkö 1979 – 1981</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Osuuskauppa
Vuoksenmaa, osastopäällikkö 1978 – 1979</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">PKO-Sokos, tarkastaja
1977 – 1978</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">SOK:n
liikkeenjohdollinen tavaratalokoulutus 1977 – 1978</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Osuuskauppa
Vuoksenmaa, henkilöstöpäällikkö 1976 – 1977</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">SOK Kokkola,
tarkastaja 1976</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">SOK:n
liikkeenjohdollinen kenttäkoulutus 1974 – 1976</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskauppa,
myyjä 1973 – 1974</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Hiekkasärkkien leirintäalueen päävalvoja 1973</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen Osuuskauppa,
myyjä Raution myymälä 1970</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Raution kunnan
nuoriso- ja urheiluohjaaja 1970</span></p>
</li><li><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Lemminkäinen Oy,
liikenteenohjaaja 1968</span></p>
</li></ul><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN2Gat4CNdXUMRV0ai5LGCKq9nGgbsHnubUp4_uz530rV7nORGmVc7uyi5tj0gic5xFwSTVYR2jL-jwiqyJjkChPiHHBvgwu0HhSVA3aYFD4U9899hJohfHtcE1YIQiKlZ052rPgcUCiFg/s2048/RPKK+16.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="328" name="grafiikka40" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN2Gat4CNdXUMRV0ai5LGCKq9nGgbsHnubUp4_uz530rV7nORGmVc7uyi5tj0gic5xFwSTVYR2jL-jwiqyJjkChPiHHBvgwu0HhSVA3aYFD4U9899hJohfHtcE1YIQiKlZ052rPgcUCiFg/s320/RPKK+16.jpg" width="436" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;">Toimitusjohtaja Pauli Valkama mielipuuhassaan. ravintola Kultakalan avajaisissa.</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Erkki Aho oli huolissaan
Kalajoen Osuuskaupan tuloksentekokyvystä ja johtamisesta.
Ennusmerkit olivat huonot. Kalajoen Osuuskaupan johtokunta irtisanoi
Erkki Ahon. Ylivieskan käräjäoikeuden mukaan irtisanominen oli
laiton. Vuoden kuluttua siitä, Kalajoen Osuuskaupan toiminta
itsenäisenä osuuskauppana loppui kun se fuusioitiin ylivieskalaiseen
Osuuskauppa Lokkiin. </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-85020574561992564692023-05-10T11:51:00.006+03:002023-05-20T05:20:09.703+03:00Kalajoen pommitukset, Naton perustaminen ja kommunistien vakoilu<p> </p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #ff9900;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRUAW0RYRCrvGqJqjIpBoynmJGtCFJAPQGxiNPB2_l7jJe7530azHOjrZtacqGt7vNWu6aYCLx369lMrLt4wv-TwQ-VYRIDJ0EjHV5jKNQJrvZpTjEtB1GWkSIcL6ADgL_fZpZyprn2BXkrILyZTrIG-qPC83rbES6sAbvMFOpuEaYjhg8052qluI4Kw/s3783/kalajoen%20pommitus%20maalaus.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="429" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRUAW0RYRCrvGqJqjIpBoynmJGtCFJAPQGxiNPB2_l7jJe7530azHOjrZtacqGt7vNWu6aYCLx369lMrLt4wv-TwQ-VYRIDJ0EjHV5jKNQJrvZpTjEtB1GWkSIcL6ADgL_fZpZyprn2BXkrILyZTrIG-qPC83rbES6sAbvMFOpuEaYjhg8052qluI4Kw/w392-h429/kalajoen%20pommitus%20maalaus.jpg" width="392" /></span></a></u></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Taidenäyttelyssäni
on taitelija Rositsa Tanchevan maalaus, jossa on Kalajoen
pommituksissa 22.02.1944 pommitettu talo ja pommituksissa kuollut
opettaja Vieno Lahdenperä. Maalauksessa on aiheeseen sopivat
kehykset. Maalauksen koko on 35 cm x 50 cm. Taideteokseen kuuluu
historiikki Kalajoen pommituksista.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Laskiaispäivä
22.2.1944 oli kaunis ja aurinkoinen päivä. Edellisenä päivänä
oli pommitettua Oulua. Tieto siitä oli tullut myös Kalajoelle.
Petroskoin Radion Tiltu oli ilmoittanut, että Kalajoelle pudotetaan
laskiaispullia. Pakkasta oli muutama aste ja lunta oli aika vähän.
Kouluissa oli vapaapäivä laskiaisen johdosta. Sota-ajan askareet
tehtiin pääasiassa naisvoimin. Joitakin vanhimpien ikäluokkien
miehiä oli kotiutettu toistaiseksi. Laskiaistiistai kääntyi
iltaan. Ilma oli tyyni ja taivas pilvetön.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kello
19.20-19.25 alkoi kuulua lentokoneen ääniä pohjoiselta taivaalta.
Lentokoneiden suunta oli etelään päin. Koneet lähestyivät
Kalajokea mereltä päin jokiuomaa pitkin.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koko
kirkonkylä oli pimentämättä. Ikkunoista loistivat valot. Sadat
kalajokiset olivat ulkona. He olivat tulleet kuuntelemaan ja
katsomaan näkyisikö mitään.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pommien
pudottaminen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Koneen
ollessa kirkonkylän keskustan yläpuolella oli hetken kuulunut
pommien pudottamisesta johtuvaa ujellusta ja sitten valtava pommien
räjähdyssarja ja ilmanpaineaalto. Valot sammuivat kaikkialta.
Pommien pudottamisen tarkka ajankohta lienee ollut 19.35. Niihin
lukemiin oli heiluriseinäkello pysähtynyt
Honkelassa.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lentokoneiden
arvioitu lentokorkeus oli 1-2 kilometriä. Kone kaarsi etelään ja
hetkisen kuluttua ilmeisesti samaan laivueeseen kuulunut kone pudotti
laskuvarjopommin ja heti perään sarjan pommeja Kuivatjärven
alueelle Hiekkasärkkien läheisyyteen. Samat koneet lienevät
pudottaneet pommeja Kälviän Peitsoon etelään lentäessään. On
todennäköistä, että sama laivue pudotti pommeja myös
Merikarvialle. Venäläisten lennot olivat todennäköisesti
suoritettu Virosta käsin.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vieno
Lahdenperä kuoli pommituksessa</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Yksi
pommi osui nykyiselle Pommitielle ja katkaisi suurjännitelinjan.
Siksi valot sammuivat. Pommit putosivat suurjännitelinjan päälle
ja katkoivat linjoja niin ne aiheuttivat myös näyttävän
valoilmiön. Toinen pommi osui Lahdenperän talon merenpuoleiseen
päätyyn noin 2-3 metriä seinästä. Talon toinen pää sortui
kokonaan ja opettaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vieno
Lahdenperä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">os.
Hongell sai surmansa silmänräpäyksessä. Kolmas pommi osui
suurjännitelinjan jalkapylvään viereen. Neljäs pommi jäi
suutariksi erään ladon viereen. Viides pommi osui meijerin
merenpuoleisen päädyn lähelle repien suuret alat rappausta ja
rikkoen ikkunat. Kuudes pommi osui meijerin Pitkäsenkylän puoleisen
päädyn lähelle ojaan. Pommi vaurioitti meijerin lastauslaituria.
Sama pommi rikkoi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aino
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Kähtävän </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">talon
ikkunat ja aiheutti talolle sirpalevahinkoja. On todennäköistä,
että tästä pommista </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aarne
Kähtävä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sai
sirun kainaloonsa. Seuraavat kolme pommia osuivat Kärjenkoskeen ja
repivät vain jäähän reikiä. Pommien paineaalto rikkoi ikkunoita
n. kilometrin säteellä. Kalajoen sairaalassa tohtori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hoiti
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aarne
Himangan</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Muita henkilöitä ei vastaanotolla käynytkään.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Näin
kertovat pommitukset kokeneet</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Inna
Lahdenperä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
tuohon aikaan 9-vuotias tyttö.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hän
kertoo, että isämme </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vilho
Lahdenperä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
kaatunut 27.7.1941.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-
Asuimme veljeni ja äitini kanssa 1939 valmistuneessa talossa.
Laskiaispäivänä kävimme mummoa katsomassa Tyngällä ja palasimme
kotiin n. klo 18 aikoihin. Äiti oli laittanut ruuan
poikkeuksellisesti makuukamarin pienelle pöydälle. Syödessämme
kuulimme lentokoneen ääniä.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Äiti
sanoi: ”Käväisenpä katsomassa näkyykö mitään”. Muutaman
sekunnin kuluttua pommit putosivat ja kaikki muuttui yhdellä
rysäyksellä kaaokseksi. Melun ja rätinän vaiettu huusimme
äitiämme. Mitään ei kuulunut. Arvasimme hänen jääneen
raunioihin. Pyrimme talosta ulos.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mitä
olisi tapahtunut jos ruoka olisi katettu keittiöön eikä
makuukamarin pienelle pöydälle? Pommi olisi silloin voinut surmata
myös lapset.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Melun
ja rätinä keskellä huusimme äitiämme, mutta mitään ei kuulunut
ja arvasimme, että äiti oli jäänyt raunioihin. Rakennuksessa oli
yksi poistumisteistä jäljellä – makuuhuoneen sirpaleiksi mennyt
ikkuna. Siitä hyppäsimme ja kumpainenkaan meistä ei saanut koko
rytinässä pienintäkään verinaarmua. Juoksimme setämme Eino
Honkelan taloon, jossa Tilda Honkela oli kotona kahden lapsensa ,
Aulin s.1927 ja Jorman s.1939, kanssa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Väkeä
alkoi melko nopeasti kertyä näille pommituspaikoille ja äitiäni
oli alettu etsiä. Pimeydessä ja raunioiden keskellä tämä
etsiminen vei aikaa pari tuntia. Seuraavana päivän oli terveyssisar
Emma Ventelä käynyt laitamassa ruumiin arkkuun.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koska
Honkelan rakennuksessa olivat lähes kaikki ikkunat hajallaan,
niin sinne ei voinut jäädä yöksi, vaan Tilda-täti läksi meidän
lasten kanssa potkukelkoilla Pitkäsenkylälle. Valvoimme Fanni
Nauhan luon lattialle levitetyillä täkeillä, kunnes aamuyöstä
meidät vietiin hevosella Tyngälle mummolaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Aino
Kähtävä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kertoo
olleensa puuliiterissä tyttärensä kanssa hakkaamassa puita.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">-
Kuultuamme lentokoneiden voimakkaan surinan menimme pihalle. Tytär
ilmeisesti ymmärsi pommeja pudotettavan ja käski mennä maahan
pitkälleen. Samassa oli kuin ukkosen jylinä. Sika oli säikähtänyt
pommitusta ja juoksi ympäri karsinaa. Lentokoneitten poistuttua
menimme asuinhuoneisiin. Kaikki oli mullin mallin. Pommi oli pudonnut
15 metrin päähän talosta ojaan.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ehkä
pommin osuminen ojaan pelasti talon täydellisestä
tuhoutumiselta.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Laurila </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kertoo
olleensa laskiaispäivän iltana kotona. Pitkään jatkuneiden
lentokoneiden äänten takia hän oli uteliaisuudesta mennyt ulos.
Samalla kuului pommien räjähdykset ja hän heittäytyi maahan
pitkälleen. Paineaalto tuntui selvästi.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Laurilassa
oli menty nukkumaan pommien ja koneiden äänten loputtua. Naapurin
isäntä, Tuuran Niku, oli tullut herättämään n. kolmen aikaan
yöllä ja kysymään, että voiko Eino viedä Lahdenperän ja
Honkelan väkeä Tyngälle. Eino Laurila oli valjastanut hevosen ja
lähtenyt viemään </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Inna
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lassi
Lahdenperää </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tilda
Honkelaa </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
tämän lapsia </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Auli
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jorma
Honkelaa </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tyngän
Honkelaan.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aarne
Himanka </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
ollut pyöräilemässä ja päästyään Kalajoen Osuusmeijerin
kohdalle hän oli kuullut pommien ujelluksen ja heittäytynyt ojaan
makuulle. Lumisessa ojassa hän oli ollut sen verran huonosti
suojassa, että hän sai pommista pienen sirpaleen kainaloonsa. Aarne
kertoo, että valtaosa kylästä oli pimentämättä. Pommituksista
hänellä oli kokemuksia niin talvi- kuin jatkosodastakin, mutta
tuntui kummalliselta joutua pommituksen kohteeksi täällä, missä
sitä kaikkein vähiten oli odottanut.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Aarno
Räihälä </b>s.1931 kertoo, että olimme isäni kanssa tulossa
Takkusen Fransin pajalta hevosta kengittämästä Kalajoen vanhalle
sillalla, kun lentokoneitten ääniä alkoi kuulua. Isäni keskusteli
joittenkin tuttujensa kanssa ja arvelivat olevan viholliskoneita.
Väkeä oli sillalla ja Nuorisoseuran edessä melkoisesti, Jatkoimme
matkaa Poukkulan Urholle, jossa isäni oli hoitamassa maatöitä.
Olimme päässeet jo sisälle kun kotva kuluttua kuului voimakkaita
pommien räjähdyksiä. Urho komensi meidät menemään nopeasti
pihalle ja maastoutumaan, jos pommeja mahdollisesti pudotetaan lisää.
Näin etelän suunnasta laskuvarjoilla pudotetun valopallon ja jonkin
ajan kuluttua pommien jyrinä kuului jostakin Hiekkasärkkien
suunnalta. Sinne sitten koneiden äänet häipyivät ja poistuimme
isän kanssa kotiin,</span></span></p><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kovin
hyvin muistan sen, että seuraavina päivinä kylällä liikuttiin
”varpaillaan ja korvat höröllä”.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Järkytys
jäi peloksi nuoreen mieleen pitkäksi aikaa ja muistuttaa kaiketi
eliniän sodan mielettömyydestä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Urho
Lankila </b>s.1906 oli veteraanilomalla sodasta ja kertoo, että
”Asuinhuoneet olivat pimentämättä ja enne kiinnittäneet
suurempaa huomiota kuuluneisiin lentokoneiden ääniin, vaan yhtäkkiä
räsähti sarja pommeja ja lähimmät osuivat molemmin puolin
meijeriä. Merenpuoli päähän osunut pommi repi seinästä suuria
aloja rappausta ja särki ikkunat. Poistuimme yläkerrasta ja tielle
tullessa huomasimme, että mm. puhelinlangat oli monen paalun väliltä
pitkin maata. Yöksi läksimme kotitaloomme Hannilaan.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Seuraavana
päivänä meijeri joutui seisomaan ja ikkunoita korjattiin osittain
pahveilla. Koneistoa ei meijerissä särkynyt, ainoastaan
Pitkäsenkylän puoleinen maitolaituri vaurioitui jonkin verran,
Päivän tauon jälkeen meijeri pääsi toimimaan jälleen,</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pommituksen
jälkeisenä päivänä panin merkille yleisen hermostuneisuuden ja
lentokoneitten ääniä kuultiin joskus kaiketi aiheettakin".</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Olli
Lankila </b>s.1923, oli Karhumäestä lomalla sirpalehaavoittumisen
vuoksi. ”Läksin kirkon kylälle n. klo 19 maissa. Olin
Nuorisoseuran kahvilassa ja koneitten äänten kuuluessa tulimme
Mehtäkylän maantielle. Mereltä päin tulleesta koneesta
pudotettiin pommisarja ja näkyi voimakas valonleimahdus ja kuului
pommien räsähtelyt. Paineaalto rikkoi ikkunoita ja taisi paiskoa
jotakin seisomaan jääneitä nurinkin.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Palasin
siitä takaisin sitten Siltasaaren kahvilaan, jossa oli puolille
öin”.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pommituksessa
kuollut Vieno Lahdenperä os. Hongell oli tulevan talousneuvos Eino
Honkelan sisko. Vienon mies Vilho Lahdenperä oli kaatunut
27.07.1941. Vienon ja Einon veli Aarne Honkela s, 24.11.1898
Himangalla , oli haavoittunut Prääsässä ja kuoli 20.09.1941.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pommitalon
julkisivua on korjauksessa käännetty toiseen suuntaan. Nykyisin
pommitalossa asuu kaupunginjohtaja Jukka Puoskari perheineen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Valokuvat
pommituksesta</b></span></span></span></span></strong></p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #333333;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="268" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFYlTwiZs4_KStuLbeeCwxvlXKsSPyBlegl6hgdFh5BvhVIR-ZG1BJjjoFRAG1w9WAVlfLYslRqhSuoQixjT6YWRxDXLlAXOS9HP3xwI3za_JrPaKUEAxgxSGkytr00SB-_heG0DSkw9o5/w520-h322/kalajoen+pommitukset+001+2.jpg" width="411" /></span></span></p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="226" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAO_ER_eTboq4LubCSrXaCRo1Q2a0elY2-jRR7PfGjgSOZvVRQxZlHU55Cv0XhmQWk0SHy1fRKec6olM9zX8CyTVyRHRYhASg8AM5qCTwfwHjWIE1kmqTkDQQhML8zKUKIw9pbT1T0AggG/w522-h290/pommitukset+kalajoella.jpg" width="418" /></span></span></strong></p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="216" name="grafiikka3" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/65_files/20061223.jpg" width="452" /></span></span></strong></p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="292" name="grafiikka4" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/65_files/20061224.jpg" width="448" /></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip-9QOqyzYKAoGGRkomjPlcBufI47io9rbyF2AtA8FMDSVFQQ0dmn2JJTlNEa0cZHEuk93RI2De9O1aDw5eQ1BrFstu99T-ylWusYHlVUD65AzGCMtuIsiH0kwtXaLUcDktlDlFYtqGlVdwj1S-vfI1h-3VYUqFGTtVoHetIgzV0F6bQfBr58yrZ4t4g/s3333/Kalajoen%20pommitukset%20Ladenperän%20talo.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="297" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip-9QOqyzYKAoGGRkomjPlcBufI47io9rbyF2AtA8FMDSVFQQ0dmn2JJTlNEa0cZHEuk93RI2De9O1aDw5eQ1BrFstu99T-ylWusYHlVUD65AzGCMtuIsiH0kwtXaLUcDktlDlFYtqGlVdwj1S-vfI1h-3VYUqFGTtVoHetIgzV0F6bQfBr58yrZ4t4g/w533-h436/Kalajoen%20pommitukset%20Ladenperän%20talo.jpg" width="428" /></span></a></span></span></strong></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #ff9900;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvLb0yEmRuO69ZLuf1i-0WCQmNeGGvT3Y36Lp5g13yu1oyuaGRmn4Uab0W5GVS5iyHvQYh8DUVl9tMZYPY5tinEzgd76DEbiGN8RVgaInfQDnzo41wW4w6wyXejZxCAivaO5UFotAr-jzEWQQpaWTa-ULP7XsvbkFhjO1CqPmG4GixZJEIAhAYnbr7Xw/s3547/kalajoen%20pommitukset%20kartta%201.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="450" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvLb0yEmRuO69ZLuf1i-0WCQmNeGGvT3Y36Lp5g13yu1oyuaGRmn4Uab0W5GVS5iyHvQYh8DUVl9tMZYPY5tinEzgd76DEbiGN8RVgaInfQDnzo41wW4w6wyXejZxCAivaO5UFotAr-jzEWQQpaWTa-ULP7XsvbkFhjO1CqPmG4GixZJEIAhAYnbr7Xw/w525-h724/kalajoen%20pommitukset%20kartta%201.jpg" width="378" /></span></a></u></span></strong></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: x-small;"><span style="font-style: normal;">Karttapiirros
pommien putoamispaikoista</span></span></span></span></strong></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><strong><span style="color: #222222;"><span face="Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif"><span style="font-size: x-small;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Talvisodan
ensimmäiset hetket</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=rJvqjgsU1lY">https://www.youtube.com/watch?v=rJvqjgsU1lY</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kyösti
Kallion itsenäisyyspäivän puhe 6.12.1939 - Bonusvideo Suomen
Puolesta dokumentista</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Q_RcAkgV52k&list=RD2qMLQNtLoh8&index=3">https://www.youtube.com/watch?v=Q_RcAkgV52k&list=RD2qMLQNtLoh8&index=3</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 1 "Sotiemme taustat"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=s9HyiycKyo8&t=64s">https://www.youtube.com/watch?v=s9HyiycKyo8&t=64s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 2 "Valmistautuminen Talvisotaan"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=8NZEX2Bsj9E">https://www.youtube.com/watch?v=8NZEX2Bsj9E</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 3 "Talvisota"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ehyqiGx_Xc4&t=221s">https://www.youtube.com/watch?v=ehyqiGx_Xc4&t=221s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 4 "Välirauha"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=WIfnZa-qvXo&t=6s">https://www.youtube.com/watch?v=WIfnZa-qvXo&t=6s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 5 "Jatkosota"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=HXX_K7GcvQ8&t=95s">https://www.youtube.com/watch?v=HXX_K7GcvQ8&t=95s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 6 "Lapin sota"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=2qMLQNtLoh8&t=79s">https://www.youtube.com/watch?v=2qMLQNtLoh8&t=79s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 7 "Naiset rintamatehtävissä"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=R3WuA9J6cbs">https://www.youtube.com/watch?v=R3WuA9J6cbs</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 8 "Kotirintama"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=RAWxkbtjNao&t=54s">https://www.youtube.com/watch?v=RAWxkbtjNao&t=54s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
Puolesta -dokumentti / OSA 9 "Sotiemme jälkiseuraukset"</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=BRFbcXctf4o&t=62s">https://www.youtube.com/watch?v=BRFbcXctf4o&t=62s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sodan
jälkeinen aika, asekätkentä, sotakorvaukset ja jälleenrakennus
Suomessa</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=zocKWSpHnvU&list=PLX_-vT8HvOZoK5yq35jtp_I50PlGAsTfZ">https://www.youtube.com/watch?v=zocKWSpHnvU&list=PLX_-vT8HvOZoK5yq35jtp_I50PlGAsTfZ</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Rautiolainen
John Raymond Ylitalo käynnisti NATON synnyn.</b></span></span></span></p><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span><p></p><p style="line-height: 140%;"><span style="color: #222222;"> </span></p><p align="CENTER" style="line-height: 140%;"><span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDSJd92-3r5Gc6rkzMvRsPmDi-TljrpfqNi85YMe0K0A3z5-VBsZ3dqOcVy0hHiy9ABu6n8ZfW5ZtvjL9wbTkzeqZrrjcNkRb0YKXnmMHGaN5lfynFZJ9K-RC09CPZyU4Ay8rUABFvWSvTODNwZP4pI7_UU9YURTvvIxUJ4hR9Dw_JZ_H7oAkkv9N2xA/s672/Raymond%20Ylitalo%20muotokuva.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="235" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDSJd92-3r5Gc6rkzMvRsPmDi-TljrpfqNi85YMe0K0A3z5-VBsZ3dqOcVy0hHiy9ABu6n8ZfW5ZtvjL9wbTkzeqZrrjcNkRb0YKXnmMHGaN5lfynFZJ9K-RC09CPZyU4Ay8rUABFvWSvTODNwZP4pI7_UU9YURTvvIxUJ4hR9Dw_JZ_H7oAkkv9N2xA/w368-h235/Raymond%20Ylitalo%20muotokuva.jpg" width="368" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="color: #222222;"><span style="font-size: medium;">T</span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-size: medium;">aiteilija
Rositsa Tancheva on maalannut John Raymond Ylitalon muotokuvan, jossa
on mukana Mäkitalon talo Raution Kärkisen kylältä, josta Ylitalon
vanhemmat lähtivät Ameriikkaan vuonna 1907. Maalauksen koko on 50 x
70 cm ja maalaus on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäjä/Neuvostoliitto
on ollut turvallisuusuhka Suomelle kautta vuosisatain. Se on
hyökännyt Suomen kimppuun vähintäänkin kerran vuosisadassa.
Suomen maantieteellinen asema on Venäjän/Neuvostoliiton naapurina
on vaikuttanut siihen, että Suomi on joutunut sopeutumaan
tilanteeseen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Neuvostoliiton
turvallisuusintressit huomioonottanut poliittista linjaa kutsuttiin
Paasikiven linjaksi. Suomen Marsalkka Mannerheimin käsialaa on
kuitenkin YYA-sopimuksen ensimmäinen luonnos tammikuulta 1945.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1945 kovin pitkäjänteiseen poliittiseen suunnitteluun ei ollut
mahdollisuuksia. Jo sodan kestäessä Neuvostoliitto oli solminut
sotilasliittoja itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa, joten oli
tietysti odotettavissa, että liittoa tarjottaisiin myös Suomelle.
Puolustusliittoa Neuvostoliitto oli esittänyt jo 1938 ja 1939. Asia
tuli esille, kun Suomen sotilasjohto tammikuussa 1945 perusteli
Suomen purku-uhan alaisen rannikkotykistön hyödyllisyyttä myös
Neuvostoliitolle.</span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valvontakomission
puheenjohtaja kenraalieversti Zhdanov toimitti Mannerheimille
nähtäväksi Neuvostoliiton solmimia sopimuksia ja Mannerheim laati
luonnoksen liittosopimukseksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
sotilasjohto teki tuossa tilanteessa välttämättömyydestä hyveen.
Jos sopimus kerran olisi tehtävä, siitä oli saatava kaikki
mahdollinen hyöty ja sen negatiiviset puolet oli rajattava
mahdollisimman vähäisiksi. Liittosopimuksen solmiminen olisi
edellyttänyt Neuvostoliitolta Suomen suvereenisuuden tunnustamista.
Sen avulla Suomi olisi saanut pikemmin lopullisen rauhansopimuksen ja
kenties uudessa sotilaspoliittisessa yhteydessään vähennyksiä
sotakorvauksissa ja alueluovutuksissa. Mannerheim rajasi
luonnoksessaan Neuvostoliiton avun eli joukkojen Suomeen tulon
edellytykseksi sellaisen hyökkäyksen, joka kohdistuisi Suomeen tai
Neuvostoliittoon Suomen kautta. Lähtökohtana oli sama ajatus kuin
lopullisessa YYA-sopimuksessa, että suomalaisia joukkoja ei vietäisi
johonkin muualle sotimaan Neuvostoliiton sotia.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Stalin
ei kuitenkaan vielä vuonna 1945 halunnut keskusteluja jatkettavan.
Suomen rauhansopimusta ja itsenäisyyttä ei ollut määrä vahvistaa
ennen yleisiä rauhansopimuksia.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidenttiydestä
maaliskuussa 1946 luovuttuaankin Mannerheimin kantoi huolta Suomen
kohtalosta. Hän tuki seuraajaansa Paasikiveä, mutta lausui
pessimistisiä ajatuksia Neuvostoliiton aikomuksista. Porkkalan
tukikohta vetäisi Suomen mukaan suurvaltojen välisiin sotaan.
Paasikivikin muuttui pian presidentin virkaan astuttuaan
puolustusliittoajatuksen vastustajaksi. Hänen syytettiin kuuntelevan
Mannerheimin neuvoja.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pariisin
rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen Neuvostoliitto alkoi yhä
voimakkaammin äänenpainoin vaatia liittosopimuksen solmimista.
Mannerheim asettui selkeästi liittoa vastustamaan. Kun Suomen
mahdollisuudet varustautua oli rauhansopimuksella rajoitettu ja
taistelukyky tavallaan ennakkoon estetty, maa ei saisi solmia
puolustusliittoa, joka voisi viedä sen sotaan. Paasikivikin vastusti
liittoa viimeiseen, eli kevääseen 1948 asti.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Moskovassa
oli 18.2.1948 allekirjoitettu Unkarin ja Neuvostoliiton välinen
ystävyys-, yhteistyö -ja keskinäinen avunantosopimus. Länsimaissa
tulkittiin Unkarin joutuneen Neuvostoliiton satelliitiksi.
Kommunistit kaappasivat vallan Tsekkoslovakiassa
17-25.2.hallituspulan aikana.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Länsivallat
totesivat tyrmistyneinä. että Suomi oli ainoa itsenäinen
Neuvostoliiton reunavaltio.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ymmärrettiin,
että pian on Suomen vuoro. 22.päivä helmikuuta sai presidentti
Paasikivi Stalinin allekirjoittaman kirjeen. Neuvostoliitto toivoi
Suomen lähettävän valtuuskunnan Moskovaan solmimaan samanlaisen
sopimuksen, mikä maalla oli Unkarin ja Romanian kanssa. Paasikivi
pelasi kylmää peliä. Hän piti kirjeen pöytälaatikossa kolme
päivää. Hallitus sai tietää kirjeestä 26.päivä. Samana
päivänä lehdet kertoivat kommunistien voitosta Tsekkoslovakiassa.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maaliskuun
neljännen päivän tapaaminen vuonna1948 autokauppias Bromanin ja
attasea Ylitalon välillä saattoi liikkeelle salasanoman joka
kuului. "Norja olisi seuraava maa, joka kutsuttaisiin
neuvottelemaan puolustussopimuksesta Neuvostoliiton kanssa".
Neuvostoliiton lähetystön suomalaisen avustajan käynti
autokauppias Bromanin luona ja edelleen viestin välittäminen
Ylitalolle, johti tapahtumaketjuun, jonka päässä oli North
Atlantic Treaty Organization, Atlannin liitto, eli Nato. Perustava
kokous pidettiin 4.4.1949.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Minnesotassa
Yhdysvalloissa syntyneen suurlähettiläs </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalon (25.12.1916-10.2.1987) </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kaikki
sukujuuret ulottuvat Suomeen. Isä lähti vuosisadan vaihteessa
siirtolaisaallon mukana Raution Kärkiskylältä Amerikkaan onneaan
etsimään. Äiti taas oli sukupolvea aikaisemmin muuttaneiden
suomalaissiirtolaisten tytär, </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saima
Pihlaja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oulaisista.
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalo </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimi
suurlähettiläänä neljässä maanosassa. Hän palveli Helsingissä,
Washingtonissa, Münchenissä, Manillassa ja Mexico Cityssä ennen
nimitystään suurlähettilääksi Paraguaihin vuonna 1969. Hän jäi
eläkkeelle vuonna 1976 ja kuoli syöpään 1987.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">isä
syntyi Raution pitäjän Kärkisen kylän Mäkitalossa ja käytti
sitä nimeä kunnes hänen isänsä osti läheisen Ylitalo-nimisen
tilan ja siirtyi perheineen sinne asumaan. John Raymondin isoäidin
äiti on Anna Liisa Antintytär, joka on syntynyt Kaustisella. Juho
Paavonpojan perhe tuli vuonna 1870 Raution Kärkisistä Kalajoen
Tyngänkylän Simin taloon. Vuonna 1883 he palasivat Raution
Kärkisiin Mäkitaloon. Vain Antti ja Matti olivat tällöin
muuttaneet Amerikkaan. Neljä muuta veljeä ja sisarta käyttivät
muuttaessaan nimeä Mäkitalo.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1860 syntyi John Raymond Ylitalon isoisä, joka on kastettu Jaakko
Juhonpojaksi ja joka käytti nimeä Simi asuessaan samannimisessä
talossa ja nimeä Mäki muutettuaan Mäkitaloon. Juho Paavonpoika
ryöstettiin ja murhattiin Tyngän ja Kärkisen välillä hänen
käytyään myymässä karjaa Kalajoella. Hän oli tällöin
kuusissakymmenissä. Hänen murhaansa ei - enempää kuin hänen
poikansakaan murhaa Amerikassa - pystytty koskaan selvittämään.</span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juho
Paavonpojan ja hänen vaimonsa Anna Liisa Antintyttären yhdeksästä
lapsesta kolme jäi Suomeen. He olivat Johanna ja nuorimmat
kaksospojat Uriel ja Jaakko. Jaakko Juhonpoika osti Mäkitalon
läheisen Ylitalo-nimisen tilan ja siirtyi perheineen sinne asumaan.
Juho Jaakonpoika Ylitalo eli Ylitalon Jussi kuten häntä kutsuttiin,
muutti Amerikkaan vuonna 1907.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalo</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> syntyi
Yhdysvalloissa Floodwoodin kylässä vuonna 1916. Paljon ennen
päivänkoittoa Jussi Ylitalo valjasti hevosen ja ajoi reellä viiden
mailin päässä asuvan suomalaisen farmarin vaimon luo. Tämä oli
kyläläisten hyvin tuntema kätilö.</span></span></span></span></span></p><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span><p></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tuolloin
kylä oli syrjäinen, korkeintaan puolensadan talon ja mökin
muodostama yhdyskunta Minnesotan pohjoisosassa. Floowood sijaitsi
siinä osassa Amerikkaa, joka eniten muistutti suomalaista
metsämaisemaa. Se oli noin sadan kilometrin päässä Yläjärven
rannalla sijaitsevasta Duluthista, Great Northern-rautatien itäisestä
pääteasemasta. Floodwood palveli kahta alueen tärkeintä
ammattikuntaa, tukkijätkiä ja farmareita. Koskemattomien metsien
kaato vaati tuolloin paljon työvoimaa, kun hongat ja kuuset
kaadettiin kahden miehen justeerilla. Nuoria, juuri saapuneita
siirtolaisia palkattiin raskaampiin töihin kuten justeeria
soittelemaan.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">äiti
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Saima
Maria Swen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syntyi
1894. Jussi Ylitalo ja Saima vihittiin 23.10.1915. Kun perhe oli
muuttanut neljänlapsen kanssa Floodwoodiin niin siellä syntyi
seitsemän lasta lisää. Yhdeksän lapsista kasvoi aikuiseksi.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Yllätysnimitys
Suomeen</span></span></span></span></strong></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalo </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
FBI:n asiamies. Hänen mukaansa ulkoministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Gordell
Hull </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esti
sodanjulistuksen Suomelle silloin, kun Amerikka julisti sodan
Unkarille, Bulgarialle ja Romanialle. Hullilla oli voimakkaat
käsitykset oikeasta ja väärästä. Järkkymättömänä hän
muistutti presidentille neuvostoliittolaisten syyllisyydestä
talvisotaan. Hän ei koskaan unohtanut neuvostoliittolaisten
hyökkäystä Suomea vastaan eikä voinut antaa sitä heille
anteeksi.<br />Sodan aikana kaikkien Ruotsiin ja Suomeen liittyvien
juttujen tutkinta oli annettu </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tutkittavaksi.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">John
Raymond Ylitalo </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">nimitettiin
Helsingin lähetystöön, uuteen poliittis-taloudelliseen virkaan.
Lähetystöjen vastaanotoilla Ylitalo tapasi hallituksen jäsenet,
ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehet sekä monia
muita aktiivisia henkilöitä ulko- ja sisäpolitiikassa. Heidän
joukossaan oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Arvo
Salminen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
maalaisliiton ryhmän johtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Koivisto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
edistyspuolueen ryhmänjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Kauppi </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmänjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väinö
Hakkila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tuttavapiirin kuuluivat lisäksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
Lindblom, Aku Sumu, Väinö Leskinen, Unto Varjonen, Yrjö "Jahvetti"
Kilpeläinen ja Aleksi Aaltonen.</span></span></span></span></strong></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ulkoministeri
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Carl
Enckell </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuodatti
kyyneleitä, kun lähettiläs </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Avra
Warren </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
vaaran vuosien synkimpinä päivinä, tarkkaan sanoen 21.maaliskuuta
1948 kertoi, että jos Suomen koskemattomuutta ja itsenäisyyttä
uhattaisiin, Suomelle järjestyisi tilaisuus viedä asia
Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja saada lisäksi Yhdysvaltain tuki
puolelle.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylitalon
Suomen kautena maassa toimi kolme hallitusta, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Mauno
Pekkalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"kolmen
suuren" hallitus, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">K.A.
Fagerholmin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vähemmistöhallitus
sekä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Urho
Kekkosen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ensimmäinen
hallitus, mikä oli keskustalais-porvarillinen vähemmistöhallitus.
Ylitalo tunsi näiden hallitusten ministerit hyvin.
Sosiaalidemokraattisia ystävyyksiä oli useita. Pekkalan hallitus
kieltäytyi Marshall-avusta. Kenraali </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Savonenkov
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">käski
pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pekkalaa
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kieltäytymään
siitä.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Fagerholmin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sosiaalidemokraattinen
vähemmistöhallitus tarjosi ulospääsyn siitä sodanjälkeisestä
realiteettina pidetystä vaatimuksesta, että kommunistien olisi
osallistuttava Suomen koalitiohallituksiin. Se, että tämä hallitus
kesti kaksikymmentä kuukautta, vuoden 1950 presidentin
valitsijamiesvaaleihin saakka oli odottamaton saavutus. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leinon
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rakentaman
kommunistisen valtiollisen poliisin purkaminen oli huomattava
saavutus.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kekkosen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">keskustavähemmistöhallitus
teki Suomelle paljon helpommaksi puolustaa suvereenisuuttaan
jatkamalla ja lujittamalla </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Fagerholmin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">aloittamaa
käytäntöä ja estämällä kommunisteja saamasta ministerin
salkkuja.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Käynnisti
Naton synnyn</span></span></span></span></strong></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;">
</p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yhdysvaltain
Helsingin lähetystön attaseana toimivan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">J.Raymond
Ylitalon </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">puhelin
soi 4.3.1948 iltapäivällä. Puhelu kesti vain pari minuuttia ja
Ylitalo lähti autollaan saman tien kohti Etelä-Esplanadia. Hän
meni tapaamaan soittajaa autoliikkeen omistajaa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erik
Bromania. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämän
kertomus käynnisti salamavauhdilla sähkeiden lähettämisen,
arkistotietojen mukaan kello 17, lähetystöihin Osloon, Moskovaan,
Tukholmaan, Pariisiin ja Lontooseen.</span></span></span></span></span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ylitalo
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
KGB:n tarkkailussa muiden tapaan. Tiedettiin hänen tapailevan
Bromania usein, mutta kun amerikkalaisesta oli kysymys, kiinnostus
autoihin tuntui luonnolliselta. Kaiken lisäksi tämä olikin totta.
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Broman
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ei
ollut kiinnostunut politiikasta ollenkaan. Kuitenkin eräs merkittävä
seikka jäi KGB:lta huomaamatta. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Broman
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
käynyt koulua Pietarissa ennen vallankumousta.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aamupäivällä
4.3. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Bromania
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
käynyt tapaamassa Neuvostoliiton lainopillinen avustaja. Hän oli
syntyperältään suomalainen. Kaiken tietävälle KGB:lle sattui
toinen nyt jo karkea virhe. Kukaan ei tiennyt, että </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Broman
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
lainopillinen avustaja olivat käyneet samaa koulua
Pietarissa.<br />Moskovassa oli 18.2.1948 allekirjoitettu Unkarin ja
Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö -ja keskinäinen
avunantosopimus. Länsimaissa tulkittiin Unkarin joutuneen
Neuvostoliiton satelliitiksi. Kommunistit kaappasivat vallan
Tsekkoslovakiassa 17-25.2.hallituspulan aikana.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Länsivallat
totesivat tyrmistyneinä. että Suomi oli ainoa itsenäinen
Neuvostoliiton reunavaltio.</span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ymmärrettiin,
että pian on Suomen vuoro. 22.päivä helmikuuta sai presidentti
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Paasikivi
Stalinin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">allekirjoittaman
kirjeen. Neuvostoliitto toivoi Suomen lähettävän valtuuskunnan
Moskovaan solmimaan samanlaisen sopimuksen, mikä maalla oli Unkarin
ja Romanian kanssa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Paasikivi
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pelasi
kylmää peliä. Hän piti kirjeen pöytälaatikossa kolme päivää.
Hallitus sai tietää kirjeestä 26.päivä. Samana päivänä lehdet
kertoivat kommunistien voitosta Tsekkoslovakiassa.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vakoojat,
myyrät, tietojen vuotajat, diplomaatit ja salaisten sanomien
lähettäjät työskentelivät korkeapaineella. Kremlin kellojen ääni
kuulosti kantautuneen ympäri Eurooppaa.27.päivä kello 13 BBC:n
uutisissa kerrottiin Suomea kohdanneesta kriisistä. Ruotsin
ulkoministeriön kansliapäällikkö </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Beck-Friis
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">keskustellessaan
suurlähettiläs </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matthewsin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa
korosti Suomen hallituksen heikkoutta ja sen väsymystä. Lordi
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pakenham
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">totesi
puhuessaan Englannin ylähuoneelle Suomen hallituksen saaneen
kuolonsuudelman.</span></span></span></span></span></span></span></p>
<p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maaliskuun
neljännen päivän tapaaminen vuonna1948 autokauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Bromanin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
attasea </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ylitalon
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">välillä
saattoi liikkeelle salasanoman joka kuului. "Norja olisi
seuraava maa, joka kutsuttaisiin neuvottelemaan puolustussopimuksesta
Neuvostoliiton kanssa". Neuvostoliiton lähetystön suomalaisen
avustajan käynti autokauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Bromanin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">luona
ja edelleen viestin välittäminen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ylitalolle</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
johti tapahtumaketjuun, jonka päässä oli North Atlantic Treaty
Organization, Atlantin liitto, eli Nato. Perustava kokous pidettiin
4.4.1949.</span></span></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-size: medium;"><b>Veikko
Nikolai Puskala – kommunistien vakooja</b></span></span></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeT8cyyKQUGmcKcRRIr2RBjKoLLdrvCynUNG8-sBVfbRZ5GH7RMMEMOpkPvbyW2yk3E6Rfh6Z9ybDbqru6HnR9odL7OvnreyYl6R6m4U3llWx6a8FMrHfsxazPOhmEFBE9uTEszD6ZuCaTuOjTkR91BbXwTChhWnRThS-fU8L48G-eq971fMIpNKNCbQ/s776/Veikko%20Puskala%20muotokuva..jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="776" data-original-width="549" height="466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeT8cyyKQUGmcKcRRIr2RBjKoLLdrvCynUNG8-sBVfbRZ5GH7RMMEMOpkPvbyW2yk3E6Rfh6Z9ybDbqru6HnR9odL7OvnreyYl6R6m4U3llWx6a8FMrHfsxazPOhmEFBE9uTEszD6ZuCaTuOjTkR91BbXwTChhWnRThS-fU8L48G-eq971fMIpNKNCbQ/w328-h466/Veikko%20Puskala%20muotokuva..jpg" width="328" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Muotokuvan
Veikko Puskalasta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="color: #222222;"> </span></span></p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjVlrMR2ZnXWiR_ayA7gsupYrpN2kkB2HpN15KA34IBqlX7j1oNkVcVizHJ3igVLnwOmu4Dv9OSxn_xA5-vjXxIwNLfszXj5leuDwfJmgH5EkXvV8Olykxpy3V-qIAHfP3YuwyEYDzfpZg/s2048/Veikko+Puskala+10.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="393" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjVlrMR2ZnXWiR_ayA7gsupYrpN2kkB2HpN15KA34IBqlX7j1oNkVcVizHJ3igVLnwOmu4Dv9OSxn_xA5-vjXxIwNLfszXj5leuDwfJmgH5EkXvV8Olykxpy3V-qIAHfP3YuwyEYDzfpZg/w371-h393/Veikko+Puskala+10.jpg" width="371" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-size: medium;">Vakooja
Veikko Puskala keskellä</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Wikipedia kertoo Veikko
Nikolain Puskalasta seuraavaa:</span></p><p style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Veikko
Nikolai Puskala </b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/9._maaliskuuta">9.
maaliskuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1911">1911</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki">Kalajoki</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">–
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/6._lokakuuta">6.
lokakuuta</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1989">1989</a>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola">Kokkola</a></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">)</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
suomalainen </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antikommunismi">antikommunistinen</a>
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tiedustelija
ja toimitusjohtaja, joka toimi </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue">Suomen
sosialidemokraattisen puolueen</a> j</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ärjestösihteerinä
1946–1955. Hän loi puolueelle tiedusteluorganisaation kommunistien
toiminnan vakoiluun.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämä
niin sanottu </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Puskalan
toimisto </b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eli
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Puskalan
putiikki </b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">alkoi
sittemmin elää omaa elämäänsä. 1950-luvun lopulta 1970-luvulle
Puskala oli alan itsenäinen yrittäjä ja keräsi ja toimitti tietoa
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kommunistinen_Puolue">Suomen
Kommunistisen Puolueen</a> (</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SKP)
toiminnasta monelle eri taholle. Yhdysvallat tuki Puskalan toimintaa
ainakin 1950-luvulla.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tiedustelutoiminnassa
hän käytti salanimeä </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Bror
Eriksson</i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Veikko
Puskalan vanhemmat olivat talollinen, kalastaja ja maallikkosaarnaaja
Erkki Puskala sekä Ida Johanna Nikodemuksentytär Isoniemelä.
Puskala päätyi jo vauvana kunnan hoiviin ja sitä kautta
huutolaislapseksi.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskala
aloitti kommunistien vastaisen tiedustelutoiminnan 1940 perustetussa
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Työjärjestö">Suomen
Aseveljien Työjärjestössä</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(SAT)
sekä jatkosodan aikana toimineessa </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus,_Isänmaa,_Aseveljeys">Vapaus,
Isänmaa, Aseveljeys</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-järjestössä
(VIA). Hän oli sotavuosina </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Metallityöväen_Liitto">Metalliliiton</a>
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimitsija
ja vuonna 1946 hänet valittiin SDP:n järjestösihteeriksi. Puskala
oli myös SDP:n vt. puoluesihteerinä 1952–1953. Puskala luopui
järjestösihteerin tehtävistä hävittyään 1955
puoluesihteerivaalissa </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Leskinen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Väinö
Leskiselle</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskalalla
oli toimivat suhteet muun muassa 1952 perustettuun </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisen_Yhteiskunnan_Tuki">Suomalaisen
Yhteiskunnan Tuki</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(SYT)
-säätiöön, jonka taustalla olleet teollisuuspiirit tukivat
häntä.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskala
lähetti säätiölle tiedusteluraportteja, joita hän keräsi
rakentamansa verkoston kautta.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskalalla
oli myös yhteyksiä </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojelupoliisi"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suojelupoliisiin</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
armeijan tiedusteluun </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Lehmus">Kalle
Lehmuksen</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kautta,
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Tuominen">Arvo
Tuomiseen</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Urho
Kekkoseen</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: rgb(250, 214, 165);">
</span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SYT:n
kautta hänen raporttejaan välitettiin edelleen eräille
luotettavina pidetyille poliitikoille sekä työmarkkinajärjestöjen
johtajille.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1950-luvun
lopulla, kun ristiriidat </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Skog">skogilaisten</a>
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
leskisläisten välillä johtivat SDP:n hajaannukseen, Puskala
siirtyi aluksi skogilaisten leiriin.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hän
irtaantui kuitenkin pian näistä ja ryhtyi 1959 itsenäiseksi
tiedustelualan yrittäjäksi</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">käyttäen
hyväkseen SDP:n tiedustelutoiminnan aikana vuodesta 1953 lähtien
keräämiään kortistoja. Puskala lähetti edelleen raporttejaan
SYT:lle jonka kautta ne levisivät edelleen luotettavina pidetyille
tahoille, kuten suojelupoliisille ja </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vilkuna">Kustaa
Vilkunan</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kautta
presidentti Kekkoselle. Puskala sai puolestaan rahaa työnantajilta
SYT:n kautta ja myöhemmin Taloudellisen Tiedotustoimiston kautta.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskalan
organisaatiolla oli </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jarkko_Vesikansa&action=edit&redlink=1">Jarkko
Vesikansan</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">arvion
mukaan 5–10 tiedottajaa SKP:n ja </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Demokraattinen_Liitto"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">SKDL</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">:n
sisällä.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: rgb(250, 214, 165);">
</span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heistä
tunnetaan ainakin ay-toimitsija ja SKP:n keskuskomitean jäsen </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikko_Hauhia&action=edit&redlink=1">Veikko
Hauhia</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
SKDL:n kunnallisasiain sihteeri </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jalo_Lepola&action=edit&redlink=1"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jalo
Lepola</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: rgb(250, 214, 165);"> </span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hauhian
motiivina on arveltu olleen henkilökohtaiset taloudelliset vaikeudet
sekä </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stalinin_terrorin&action=edit&redlink=1">Stalinin
terrorin</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">paljastumisen
aiheuttama katkeruus</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lepola
puolestaan ei hallinnut alkoholin käyttöään vaan saattoi kertoa
humalassa ollessaan puolueen asioista avoimesti sivullisille.
1960-luvun alussa Puskala oli myös järjestämässä yhdessä SYT:n
kanssa rahoitusta </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarno_Pennanen">Jarno
Pennasen</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimittamalle
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tilanne_(lehti)"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tilanne</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">-lehdelle,
millä pyrittiin hajottamaan SKP:tä. Lehden merkitys jäi
vähäiseksi, mutta myöhemminkin SYT ja Puskala rahoittivat muita
toimia, joilla pyrittiin saamaan aikaan hajaannusta SKP:n sisällä.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1970-luvun
alussa työnantajat harkitsivat, kannattiko Puskalan
tiedustelutoiminnan rahoitusta jatkaa edelleen. Työnantajia
edustaneet </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Somerto">Pentti
Somerto</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leif_Fast">Leif
Fast</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ottivat
tämän vuoksi 1971 yhteyttä sosialidemokraattien johtoon. Silloinen
SDP:n puoluesihteeri </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Sorsa">Kalevi
Sorsa</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kertoi
luottavansa edelleen Puskalan raporttien sisällön
todenmukaisuuteen, ja hän suositteli Puskalan toiminnan rahoituksen
jatkamista.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1974 Puskala julkaisi </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauko_Kare">Kauko
Kareen</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kustannuksella
salanimellä </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Toveri
X </i></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirjasen,
jossa hän paljasti Neuvostoliiton entisen suurlähettiläs </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksei_Beljakov">Aleksei
Beljakovin</a> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuonna
1970 käymiä keskusteluja SKP:n johtajien kanssa. Teoksen tietoja
pidettiin epäluotettavina.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puskala
itse jäi eläkkeelle 1978, ja myös hänen merkittävin
tiedottajansa Veikko Hauhia jäi eläkkeelle 1976. Puskalan
organisaatio jatkoi vielä raporttien lähettämistä aina 1980-luvun
alkuun saakka. Puskala itse muutti eläkkeelle siirryttyään
Kalajoen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasankari"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasankariin</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
missä hän asui loppuvuotensa.</span></span></span></p><p style="line-height: 140%;">
<br /><br />
</p><p style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6611;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwUSuTev135bCpmwY8yv-tDrKDD940RP37c_yANh77tmWcMi06xMqIr_QOAa9BMZBF_3Q2e1nOED88wF2RjN2g5ymd8k0T9RxjqoPUr_tdzUcl41ii9-Qk3GlBnGYzwQjAPlbWV0q7kBR9/s1484/Puskalan+putiikki.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="479" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwUSuTev135bCpmwY8yv-tDrKDD940RP37c_yANh77tmWcMi06xMqIr_QOAa9BMZBF_3Q2e1nOED88wF2RjN2g5ymd8k0T9RxjqoPUr_tdzUcl41ii9-Qk3GlBnGYzwQjAPlbWV0q7kBR9/w323-h479/Puskalan+putiikki.jpg" width="323" /></span></a></span></p><p style="line-height: 140%;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Risto Reuna kertoo
kirjassaan Puskalan putiikki – vakoilija Veikko Purkalan
kaksoiselämä seuraavaa Veikko Puskalan nuoruudesta:</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Etelänkylässä asuivat
Untiset, Amerikassa rikastunut äveriäs merenkävijän perhe, joka
oli lunastanut velkaisen talonsa ja viereisen vararikkoisen torpan.
Perhe, aikamiespojat ja kouluikäiset tytöt asuttivat päätaloa,
alitalossa asuivat kunnalta huudossa hoitoon otetut Turkin sodan
veteraani sekä pellavapäinen pikkupoika, Tämä oli katsottu
leikkitoveriksi merenkävijän sairaaloiselle tyttärelle. Poikaa oli
onnistanut, sillä vastaavaa yhtä virikkeellistä sijoituskotia
löytyi tuskin seudulta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Elettiin ensimmäisen
maailmansodan loppuvuosi. Pikkumies sai vapaasti pyöriä tuvassa,
häntä ei lähetetty töihin, hän ei punonut tai selvitellyt
verkkoja, joita oli teetetty huutolaislapsilla, vaan hänen työnään
oli tyttären seuranpito. Poika oppi kuitenkin, ettei hän ollut
isäntäväkeä. Aina, kun tyttärelle sattui jotain pahaa,
takapuolta kirvelsi. Untisen merimiesaikojen nurja puoli näyttäytyi
perheessä muutenkin isännän kiivastuessa, jolloin hän nuiji
nyrkein poikiaan. Aika Amerikan Untisilla jäi lyhyeksi, ja muutaman
vuoden päästä pojan ollessa toisessa kasvattajakodissa hän näki,
kuinka talo ränsistyi ja metsistä tuli risukoita isännän jäätyä
yksin tyttärensä kanssa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Poika oppi lukemaan
varhain, minkä ansioista hän suoritti ennenaikaisesti rippikoulun
ja saattoi suorittaa hautomansa suunnitelman Kalajoelta
karkaamisesta. Uskoneuroissa lukutaito syveni, kun hän
kasvattikodissa luki ääneen raamatunhistoriaa ja teki
kinkeriläksynsä. Normaaliin viikkolukemiseen sisältyi tuvan pöydällä auki ollut Raamatun teksti, joka aina sunnuntaisin aamupäivällä
kuulusteltiin, minkä lisäksi piti lukea sunnuntaina Lars Levi
Lestadiuksen huonepostillasta päivän epistola.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ottopoika oli Kalajoen
halveksittuja Puskaloita, joiden sukujuuret juonsivat isonvihan
jälkeisiltä vuosilta sisämaasta rannikolle. Väkeä muutti tuolloin
perhekunnittain rannikolle jokia hyödyntäen. Merestä ammennettiin
kyläkunnittain jokapäiväinen elanto ja lisäravinto. Niin
Puskaloillakin, joista kalastaja-talollinen Erkki Puskala herätti
maanlaajuista huommiotta 1900-luvun alussa rysäänsä eksyneellä
valkovalaalla, jota näytettiin maksua vastaan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Erkki Puskala oli
1830-luvun puolimailla syntyneitä lautakuntamiehiä.
Vaikuttajaisännän ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vaimon
kuolemaan 1890, ja lapset olivat hajaantuneet maailmalle , osa
matkustanut uudelle manterelle asti. Kalajoki oli tuolloin
lestadiolaisherätyksen puskurikunta uskontoriitojen keskellä.
Sisämaasta levinnyt rukoilevaisuus pysähtyi körttiläisyyteen
kunnan rajamaille Nivalaan. Vuonna 1911 syntyneen Veikko Nikolai
Puskalan lapsuus kietoutui kohtalokkaalla tavalla uskonliikkeiden
sisäiseen valtakamppailuun. Isä-Erkki oli ollut ensipolven
lestadiolaisherättäjä, jonka uuslestadiolaiset karkottivat
seuroista. Eristämisen seurauksena perhe menetti talonsa ja isäntä
toisen avioliittonsa viiden alaikäisen lapsensa kanssa otettiin
kunnan huollettavaksi. Veikosta sisaruksineen tuli huutolaisia.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vasankarin Jumalan terve,
maallikkosaarnaaja Erkki Puskala karkotettiin seksuaalisista syistä
uskonseuroista. Hänet tuomittiin haureuden harjoittamisesta nuoren
emäntäpiikansa Ida Iso-Niemelän kanssa, joka oli hänen toinen
vaimonsa. Kokoukselle annettu nimi Veikko Nikolai viittaa epäsuosiolle
olleen muitakin syitä. Nikolailla ei ollut suosittu kaiku, sellaisen
ristimänimen antoi vain Venäjän kruunulle uskollinen isäntä.
Kalajoellakin marraskuun 1905 suurlakko oli päästänyt
itsenäistymistunnot irti, ja jokisuun markkina- ja satamapaikalla
väki juhli lakkoa kansallishengen vallassa punaisiin rusetteihin ja
tunnuksiin sonnustautuneina- Perustettu työväenyhdistys toimitti
siellä avoimen kuntafoorumin tehtävää. Lastuu- ja ulkotyöväki
ryhtyi rakentamaan jokisuulle toista kuntakeskusta työväentalosta,
joka valmistuessaan 1912 oli hulppea näky ja veti koollaan vertoja
kirkkorakennukselle. Erkki Puskalaa uskonjulistajana kansanvallan
nousu ei vetänyt puoleensa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Varsinaisena
työväenaatteen levittäjän Kalajoelle toimi herätyspuhuja
toimittaja J.A. (Jukka) Lankila, Hän oli yksi Kalajoen monista
isättömistä, merille karannut ja kruununkyydillä palautettu
maalarityöntekijä, joka agitoi sosialismia. Lankilasta tuli
toimittaja ja kansanedustaja, jonka tie vei pois Kalajoelta, ja
vuoden 1918 oikeudenkäynneissä hänelle langetettiin
kuolemantuomio. Puskaloista ei hänen yhteydessään tiedetä muuta
kuin, että markkinapaikka Plassin ”jumalattomien” työntekijöiden
villitsijänä häntä vastustettiin kiivaasti rukoilevaisten
seuroissa. Veikko tuskin edes kuuli Lankilasta ennen kuin
Helsingissä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isä oli Veikon syntyessä
75-vuotias ja kykenemätön isännäksi, jolloin talo siirtyi pois
häneltä. Isän uskonseuroista karkotetun maine seurasi
sisarusparvea tummana varjona. Veikko muisti ikänsä huudot
raitilla perässään: ”Kunnan elätti, kunnan elätti”. Kovan
onnen sisarusparvessa yhden tyttäristä elätysisäntä hakkasi
lehmänkettingillä vammaiseksi.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sukulaistalossa renkinä
työskennellyt Esko-veli kävi työväentalolla. Kun häntä ei
päätetty nuorisoseuran talon iltamiin, veli puukotti hengiltä
järjestysmiehinä olleen talollisen pojan. Seurasi matka käräjille
ja passitus kärsimään tuomio Vaasan vankilassa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Elättikoti vaihtui usean
kerran. Viattomien lasten päivänä poika käytettiin jälleen
kouluikäisenä näytillä kunnantalolla, josta hänet huudettiin 15
kilometrin päähän pohjoiseen Metsäkylään Jylkkien Junnuntaloon.
Isäntä oli hänkin Amerikan-kävijöitä. Muiden ilkeänä pitämä
Tilda-emäntä suojeli Veikkoa kuin omaa lastaan ja jätti viemättä
hänet kouluun. Poika välttyi siten kiusaamiselta ja
naapuririidoilta. Uusi oppivelvollisuuslaki edellytti kaikkien
ilmoittamista kouluun, joten Veikko suoritti kaksi luokkaa
kevätlukukaudella.</span></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgzMZmX2RiRiD_8MB37SD8SiFo-sQ0huqbVzkWWEmC8Of5zMmpZh0rokxTMwgxxCXxxqiOmZWYIBc3Tms0-stWVTmOmAPhILr3XzbGXcjm34Z5Ao7RlvS2ZjrdwAlYpAX27CWGO4xBkiSV94HKmsfZz7ty9mrr0Q902WklMfN5OuC_ioS9-DhIRijSKew" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="240" data-original-width="320" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgzMZmX2RiRiD_8MB37SD8SiFo-sQ0huqbVzkWWEmC8Of5zMmpZh0rokxTMwgxxCXxxqiOmZWYIBc3Tms0-stWVTmOmAPhILr3XzbGXcjm34Z5Ao7RlvS2ZjrdwAlYpAX27CWGO4xBkiSV94HKmsfZz7ty9mrr0Q902WklMfN5OuC_ioS9-DhIRijSKew=w395-h296" width="395" /></a></div>Maalauksen Vasankarin Nuorisoseurasta on maalannut taiteilija Heikki Myllylahti.<br /><br /><br />
<p></p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;">
</p><p align="LEFT" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<br />
</p>
<p align="LEFT" style="line-height: 140%; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<br />
</p><span face="Arial, sans-serif"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></span></span></span><p></p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-43581492295693890852023-05-10T07:18:00.000+03:002023-05-10T07:18:07.906+03:00 V.H. Kivioja ja kalajokiset kansanedustajat sekä rautiolainen ja himankalainen kansanedustaja<p> </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsvabGtnH2kS3VWyKZLMtqy_rGuaCvLTm-u7XW64Ul8Td7UNYgLdDj85bm4m_KV22isOtx4vdxF6Ous3VCuboIJrGP4vgYJqU3pVT94L81BhFH2GRHq5tVOVRNs1YUwDcs5hPWT7apx-cF_tD05RFHoyMdX3wH9SO1eJKwUpD6r21xAptdu96yPh8OMA/s4160/jaakko%20merenoja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4160" data-original-width="3120" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsvabGtnH2kS3VWyKZLMtqy_rGuaCvLTm-u7XW64Ul8Td7UNYgLdDj85bm4m_KV22isOtx4vdxF6Ous3VCuboIJrGP4vgYJqU3pVT94L81BhFH2GRHq5tVOVRNs1YUwDcs5hPWT7apx-cF_tD05RFHoyMdX3wH9SO1eJKwUpD6r21xAptdu96yPh8OMA/w317-h422/jaakko%20merenoja.jpg" width="317" /></a></div><p>Muotokuvapiirros Jaakko Merenojasta. Taiteilija Tanja Luukkosen tekemä.</p><p>Jaakko Merenoja – valtiopäivämies</p><p>Jaakko Merenoja on syntynyt Kalajoella 6.5.1825. Hän oli maanviljelijä, messinkivalaja ja valtiopäivämies. Hän kuoli Kalajoella 6.6.1912. Jaakko Merenoja oli naimissa Lusiina Ollintytär Helanderin kanssa. Jaakko Merenoja oli valistunut maanviljelijä, jolla oli pitäjän suurimpiin kuuluva talo. Hän hankki Kalajoen ensimmäisen niitto- ja haravakoneen sekä rullaäkeen. Hän pyrki koneellistamaan maanviljelyä toimien samalla muille esimerkkinä. Merenoja oli taitava messinkivalaja kuten hänen appensa Olli Helanderkin. Hän valmisti kynttilänjalkoja, kattokruunuja ja aisakelloja.</p><p>Olli Helanderin vävy Jaakko Merenoja sai opin Aksilan verstaassa ja jatkoi sitten - maanviljelyksen ohella - messinginvalua Kalajoen kirkolla. Hänen verstaassaan alkoivat Kalajoen lukkarin pojat, Juhani ja Tuomas Friis, "leikkiä messinginvalun kanssa". Heidän pienestä pajastaan paisui huomattava teollisuusyritys, jossa pääpaino piankin siirtyi rautavalun ja konepajateollisuuden puolelle. Veljekset Friis muutti vuosisadan vaihteessa Kalajoelta Ykspihlajaan.</p><p>Jaakko Merenoja oli kauppamies ja omisti yhdessä erään toisen kalajokisen kauppatalonpojan kanssa "Liukas"-nimisen aluksen, mikä vei ruista ja potaskaa Ruotsiin ja tervaa, voita ja villalankoja Venäjälle. Itämaisen sodan aikana 1854 englantilaiset ryöstivät Kalajoen laivoja. "Liukas" säästyi ryöstelyltä, koska se oli ajettu jokea ylöspäin turvallisen matkan päähän ja se oli naamioitu lepän oksilla. Merenoja oli osakkaana myös Kalaja-laivassa, mikä kierteli rahtia kuljettaen maailman meriä. Kalaja-laiva upposi vuonna 1885, kun toinen laiva ajoi sen päälle.</p><p>Jaakko Merenoja oli valittu moniin luottamustoimiin. Hänet valittiin vuoden 1872 valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana. Hän olikin valtiopäivillä aktiivinen ja käytti 56 puheenvuoroa. Hän teki myös aloitteet Oulun ratahankkeesta, oluen valmistuksen ja myynnin saattamisesta kunnan päätettäväksi, Hän teki aloitteet myös mustalaisten ja laukkuryssien kiertämisen vastustamisesta.</p><p>Kalajoen historiaan mahtuu myös useita kaupunkihankealoitteita. Ensimmäisen teki talollisenpoika Juho Bäck 14.3.1865, jonka aloite Kalajoen Markkinapaikan perustamisesta kaupungiksi kaatui maapohjan omistuskysymyksiin. 8.3.1881 valtiopäivämies Jaakko Merenoja esitti Kauppalan perustamista Kalajoen suulle. Tämä Kalajoen, Alavieskan, Sievin, Ylivieskan ja Raution yhteishanke kaatui kuitenkin myös maapohjakysymyksiin sekä siihen, että Pohjanmaan rata oli jo hahmottumassa Ylivieskaan.</p><p>Merenoja kirjoitti myös lehtiartikkeleita muun muassa oululaiseen Kaiku-lehteen. J. Merenoja. Kirjoituksia maanviljelyksen alalta. Kalajoki. (Neuvoja heinien suhteen.) 01.01.1890 nro. 84 Kaiku</p><p>J.Merenoja. Kirjoituksia maanviljelyksen alalta. Kalajoki. (Neuvoja ohraviljelyksen suhteen.)</p><p>01.01.1890 nro. 84 Kaiku</p><p>Uskonnollisesta vakaumukseltaan Jaakko Merenoja oli hartaita heränneitä.</p><p>Kalajoelta on ollut seuraavat henkilöt valtiopäiväedustajina talonpoikaissäädystä:</p><p>1624 Sipi Ollinpoika Hannila, Pohjankylä</p><p>1655 Sipinpoika Laurila</p><p>1672, 1675 Juho Juhonpoika Kopakkala</p><p>1682 Matti Matinpoika Metsälä, Metsäkylä</p><p>1734 Jooseppi Kääntä, Kääntä</p><p>1771-1772 Antti Sorvari, Taluskylä</p><p>1872 Jaakko Merenoja</p><p>1877-1878 Jaakko Myllylä</p><p>1897, 1899, 1905-1906 Kaarlo Myllylä</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlhYyfaDCQg97ggraTpcZAJOMOMc1pJijTAQwV8lDVnXxlD98w22td31Q8OpA3V5hZvkxf7e-ghE7Cic9HRGjUKjfLFg1XcqiIT30FtvWfQ1QE7S7aKjg8qucQ8nCKehTA7QRYex2VU-clWqgwLc2UKu5Kt3P_CLEjT4ZEC1fs1Kqwt0yfHW8bKbvbhg/s1417/Olof%20Helander.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1417" data-original-width="1106" height="377" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlhYyfaDCQg97ggraTpcZAJOMOMc1pJijTAQwV8lDVnXxlD98w22td31Q8OpA3V5hZvkxf7e-ghE7Cic9HRGjUKjfLFg1XcqiIT30FtvWfQ1QE7S7aKjg8qucQ8nCKehTA7QRYex2VU-clWqgwLc2UKu5Kt3P_CLEjT4ZEC1fs1Kqwt0yfHW8bKbvbhg/w295-h377/Olof%20Helander.jpg" width="295" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Muotokuvapiirroksen Olli Helanderista on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen <br /><p>Olli Heikki (Olof Henrik) Helander eli Veten-Olli (21. huhtikuuta 1801 Juurikoski, Ylivieska – 17. toukokuuta 1886 Kalajoki) oli suomalainen Kalajoella asunut maanviljelijä, valtiopäivämies ja messinkivaluri. Olli Helander, hänen veljensä Leander ja poikansa Klaes, Leonard ja Eliel tunnettiin taitavina messinkivalureina. He harjoittivat messinkivalua Kalajoella ja Oulussa 1820-luvulta 1880-luvulle saakka. Helanderit toimivat myös kello-, kulta- ja hopeaseppinä.</p><p>Helander muutti Kalajoelle Ylivieskasta 21-vuotiaana tullessaan kotivävyksi Aksilan taloon Käännänkylän Vetenojalle. Helander toimi päätoimisesti maanviljelijänä, mutta hän hallitsi myös messinginvalajan, kellosepän, kulta- ja hopeasepän, vaunu- ja puusepän sekä sorvarin ammatit.</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Liisi
Kivioja – ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustaja Kalajoelta</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><img align="BOTTOM" border="0" height="524" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaRR1q5eYTiIInKhaqGtCdAhrwSTxcNFLa8cA30Raqi3armv-naVNv1eKzBpGDgp7a96T7t0mhhWY6kCiDJGWhmpWsXAFFclxodA-oqkmApfKY5Pd5uKYcEQQvbH4vkB6CjcJDLaN7QreoSz7ork4gR1e0j_UiOp84d5_vzbr1_8QFF8xqkk1PbRYxIw/w393-h524/IMG_20211007_104346.jpg" width="393" />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Liisi
Kiviojasta muotokuvapiirroksen on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJcFpNY8sdk-DKO9_ESAWWpP36YAfbDVr7RcIRtTOTNTByn4nmVjMvUxjIBPj7vTfAl6dzJBihe-yVT77DzjIdw6y6g2ioRh4j2SM6Eah6HXfLATX8ohdQgS6N6N_qTdQDjVTIvGkyHnA/s1600/Liisi+Kivioja.jpeg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="382" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJcFpNY8sdk-DKO9_ESAWWpP36YAfbDVr7RcIRtTOTNTByn4nmVjMvUxjIBPj7vTfAl6dzJBihe-yVT77DzjIdw6y6g2ioRh4j2SM6Eah6HXfLATX8ohdQgS6N6N_qTdQDjVTIvGkyHnA/w287-h382/Liisi+Kivioja.jpeg" width="287" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansanedustaja
Liisi Kivioja</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCyHvdrLnxiJ7zox50SHxnj-h3OqLLpYVUYIUDMN4cy2sIr4rNIg3c4L4Rj9sSnw2kVKOfI50ykRtrPgT2704gjnGF_o2odNB2LzbHzZwoPBGUq81Rfh11rE8G0gGpoOKnbbyjkD6uFq0/s1600/Liisi+Kiviojan+talo.jpeg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="297" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCyHvdrLnxiJ7zox50SHxnj-h3OqLLpYVUYIUDMN4cy2sIr4rNIg3c4L4Rj9sSnw2kVKOfI50ykRtrPgT2704gjnGF_o2odNB2LzbHzZwoPBGUq81Rfh11rE8G0gGpoOKnbbyjkD6uFq0/w410-h297/Liisi+Kiviojan+talo.jpeg" width="410" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasemmalla
kuvassa oleva talo Liisi Kiviojan talo Lankilantie 4, jossa hän
toimi Kansallis-Osake-Pankin konttorin johtajana.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Liisa
(Liisi) Kivioja (entinen Kari) s. 10.1.1859 Siikajoella ja kuollut
30.10.1925 Helsingissä, oli kansakoulunopettaja, pankinjohtaja ja
Suomalaisen puolueen kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa
1907-1910 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kivioja
oli siikajokisen räätälin tytär, joka pääsi itseopiskelun
avulla Jyväskylän seminaariin ja valmistui sieltä 1881
kansakoulunopettajaksi. Hän toimi kansakoulunopettajana
Vähässäkyrössä 1881-1882 ja Oulunsalossa 1882-1888. Kun hänelle
ei papiksi valmistuneen puolisonsa kanssa löytynyt työtä samalta
paikkakunnalta, lähti pariskunta vuosiksi 1891-97 Amerikkaan, missä
aviomies toimi siirtolaispappina. Heillä oli asuntonaan eräänlainen
rivitalo, jossa oli yhteinen eteinen toisen perheen kanssa, jolla oli
runsaasti lapsia. Yksi lapsista mieltyi naapureihin niin, että
konttasi sinne aina kun kuuli ovissa kuljettavan ja rupesi olemaan
yötkin naapurissa. Kun Kiviojta olivat lähdössä Suomeen, ilmoitti
pieni Jani-poika lähtevänsä mukaan. He adoptoivat lapsen – omaa
lasta perheessä ei ollut – ja näin heillä oli palatessaan poika
ja seurakunnan antama hopeamalja alusvateineen. Malja on Liisi
Kiviojan kuoleman jälkeen ollut Kalajoen seurakunnan kastemaljana.
Siihen on kaiverrettu ”Muisto Fairpartin seurakunnasta pastori
A.Kiviojalle”.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomeen
palattuaan Kiviojat asettuivat ensin Teuvalle, mutta tulivat
Kalajoelle 1902. Aapeli Kiviojan tultua valituksi Kalajoen
kappalaiseksi. Teuvalaiset pyysivät tarmokkaan pastorskan
kansanedustajaehdokkaaksi ensimmäisiin eduskuntavaaleihin, ja hänet
valittiin Suomalaisen oulueen listoilta kansanedustajaksi Vaasan
läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosiksi 1907-09. Matka
eduskuntaan kulki Kalajoelta.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Eduskunnassa
Liisi Kivioja kannatti muiden naisedustajien rinnalla naisille
oikeutta</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kaikkiin
valtion virkoihin, kätilöiden palkkaamista kuntiin, 21 vuotta
täyttäneille aviovaimoille täysivaltaisuutta itseensä ja
omaisuuteensa nähden, äitien vakuutuslainsäädännön parantamista
ja aviottomien lasten aseman parantamista, mutta myös muun muassa
yleistä oppivelvollisuutta ja kansankirjastojen avustamista.
Kalajoen Hietalan kappalaisen pappilassa hänen käden jälkensä
näkyy vieläkin, sillä suurin osa hänen istuttamistaan
pihakoivuista on vielä pystyssä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Miehensä
kuoltua 1909 junassa paluumatkalla Helsingistä sairaalahoidosta
Liisi Kivioja lähti Kuopioon, missä hän oli vanhain sokeain
työkoulun johtajana 1910-1918. Kun hän joutui jättämään
tehtävänsä koulun taloudellisten vaikeuksien vuoksi 1918, hänet
valittiin naiselle harvinaiseen tehtävään, Kansallis-Osake-Pankin
paikallisen konttorin johtajaksi Kalajoelle.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kesällä
1918 hän palasi Kalajoelle, missä hän oli viihtynyt hyvin. Hän
osti Mehtäkylästä hirsitalon, jonka siirrätti kirkonkylälle –
osoite Lankilantie 4. Talon kulmakamarissa hän hoiti
Kansallis-Osake-Pankin asioimiston johtajan töitä 1918-25.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämän
lisäksi hän osallistui Kalajoen naisyhdistyksen toimintaan, jossa
hän oli ollut mukana jo kappalaisen puolisona. Jäsenet hankkivat
varoja mm. keittämällä hernesoppaa Santaholman pyykkipadassa
markkinamiehille myytäväksi. Naisyhdistys piti joitakin vuosia
Tyngällä Rahkossa keuhkotautiparantolaakin. Yhdistys on lopetettu
1960-luvulla. Liisi Kiviojan elämäntyön merkittävin vaihe
ajoittuu Kalajoelle.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Liisi
Kivioja<br /></span></span></span><a href="http://arenan.yle.fi/radio/1285084">http://arenan.yle.fi/radio/1285084</a><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sakari
Ainali – kansanedustaja</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOk59CjGOJX34CRzwFS61N5ZsdpF106yQ4-m3iQU8S2mKffmdg80xAZN3SiaHiFRMCXOKljIwFMk3-18Nhpl82I04LlXm2lSZBEEnXBaBmNGE9Fu1R10Ds3CTr4ousxWzGlxrXJm-X9GDLSut_2kKRHwJpnQmbAbuwdOvHUL4CNZMSipkJigORX5qNhw/s1198/Sakari%20Ainali%20.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1198" data-original-width="990" height="413" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOk59CjGOJX34CRzwFS61N5ZsdpF106yQ4-m3iQU8S2mKffmdg80xAZN3SiaHiFRMCXOKljIwFMk3-18Nhpl82I04LlXm2lSZBEEnXBaBmNGE9Fu1R10Ds3CTr4ousxWzGlxrXJm-X9GDLSut_2kKRHwJpnQmbAbuwdOvHUL4CNZMSipkJigORX5qNhw/w341-h413/Sakari%20Ainali%20.jpg" width="341" /></a></div><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong><p></p><div><br /></div>Sakari Ainalin muotokuvapiirroksen on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen<br /><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_57112077976985475062"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj7z07ePEgVHzLKqvmylCazOowGi5XQNPKT250OshIwG9z4Bvjt9Vfw__0Z-rSSEt9SPdVemwHjN5a2MovAp1_oHLndb5PK1ccfrn1RD8eQYazkLeCDOR7OtYoE_Cmc42-4TCnxkXePSU/s1600/sakari+ainali+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj7z07ePEgVHzLKqvmylCazOowGi5XQNPKT250OshIwG9z4Bvjt9Vfw__0Z-rSSEt9SPdVemwHjN5a2MovAp1_oHLndb5PK1ccfrn1RD8eQYazkLeCDOR7OtYoE_Cmc42-4TCnxkXePSU/s320/sakari+ainali+001.jpg" vspace="5" width="236" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: 9pt;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sakari
Ainali oli kansanedustaja ja maallikkosaarnaaja, joka oli Himangalla
3.12.1874 ja kuollut Oulaisissa 31.10.1938. Sakari Ainalin vanhemmat
olivat Matti Ainali ja Briitu Isopahkala. Sakari Ainali syntyi
Sillantakasen talossa Himangan Ainalin kylässä. Koti oli
maanviljelstila ja eläminen perustui siellä suurimmaksi osaksi
luontaistalouteen. Lasten ollessa alaikäisi äiti kuoli. Sakari oli
lapsista vanhin ja kun hän oli 19-vuotias meni isä toisen kerran
naimisiin. Tämä ei ollut Sakarille mieleen ja hän sanoi veljelleen
Oskarille lähtevänsä Ameriikkaan. Sinne hän lähtikin 1893.
Matkarahaa hän sai isältään 500 mk ja evästä kotoaan
mahdollisimman paljon. Matkatoverit olivat välillä ihmetelleet, kun
Sakari ei ollut raaskinut ostaa itselleen juuri mitään, kuten
toiset olivat tehneet.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Viikkoja kestäneen matkan jälkeen oli
haastattelu ja tulotarkastus. Tulijoilla olisi pitänyt olla jokin
tietty summa maihinnousurahaa. Vuorollaan sitä oli kysytty
Sakariltakin. Hän oli vastannut hänellä on kymmenentuhatta
markkaa. Tosiasiassa hänellä oli vain 50 penniä, mutta hän pääsi
maihin. Matka jatkui South Dakotaan Black Hillsin vuoristoon
Lead-nimiseen kaupunkiin. Siellä oli ja on vieläkin kultakaivos.
Sinne Sakari pääsi töihin. Vaikka hänellä oli vain kaksi viikkoa
kiertokoulua ja rippikoulu koulupohjanaan, niin hän halusi oppia
sillä ”engelskaa” ja myös oppi niin, että tuli toimeen.
Työssään hn kohosi työnjohtajaksi. Amerikassa Sakari avioitui
Etelä-Pohjanmaalta tulleen Maria Leppilaakson kanssa. Kotimaa oli
kuitenkin mielessä ja Matti-isän kursu Ainalin kylälle.
Loppuvuodesta 1902 perhe muutti takaisin Suomeen ja ensin Ainalin
kylälle.<br /><br />Seuraavana kesänä tulivat kovat koettelemukset.
Kaikki kolme perheen lasta kuolivat viikon sisällä silloin
raivonneeseen tulirokkoon. Sakari ja Emilia muuttivat Himangan
kirkonkylälle 1903, josta he olivat ostaneet pienen maatilan.
Asuttuaan aluksi pienessä mökissä he vuonna 1904 rakensivat uuden
asunnon, joka sijaitsi nykyisen Joensuun kaupan kohdalla. Samana
vuonna Sakari Ainali sai uskonnollisen herätyksen, hän lähti
parannuksen askelille ja sain uskon lahjan. Vuonna 1906 hän alkoi
saarnatoiminnan , oli Lestadiolaisen lähetystoiminnan palveluksessa
toiminnanjohtajana 1906-1913 liikkuen eri puolilla maata. Saarnatoimi
jatkui kuolemaan saakka, vuoteen 1938.<br /><br />Sakari Ainali oli
perustamassa Himangan Saha ja Mylly osuuskuntaa vuonna 1911. Hän oli
osuuskunnan johtajana 1911-18 ja hallituksen jäsenenä 1919-1923,
välillä tilintarkastajana ja sitten uudelleen hallituksen jäsenenä
vuoteen 1934. Sakari Ainalin yhteiskunnallinen toiminta alkoi
Himangan kunnan luottamustehtävissä. Hän oli kuntakokouksen
puheenjohtaja 1910-19 ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1920-1921 ja
jäsenenä 1922-26 sekä 1936-38. Hän oli perustamassa osuuskauppaa
ja säästöpankkia Himangalle 1914.<br /><br />Vuonna 1924 Sakari Ainali
valittiin kansanedustajaksi Oulun läänin et. Vaalipiiristä. Toisen
kerran hänet valittiin samasta vaalipiiristä 1927. Jouko Talonen
kirjoittaa väitöskirjassaan 1988, että Sakari Ainali oli näissä
vaaleissa kokoomuspuolueen ääniharava. Vuoden 1929 vaaleissa Sakari
Ainali joutui kovan arvostelun kohteeksi suhtautumisestaan
taidepohjaisen kulttuurin kuten esim. oopperan määrärahoihin.
Hänet leimattiin myös naispappeuden vastustajaksi ja eräitä muita
ehdokkaita pidettiin Ainalia sivistyneempinä. Hän jäi näissä
vaaleissa valitsematta, mutta kun eduskunnan hajottamisen vuoksi
pidettiin uudet vaalit jo vuonna 1930, valittiin Ainali samasta
vaalipiiristä kuin aikaisemminkin. Tämä kansanedustajakausi kesti
vuoteen 1933.<br /><br />Kirkolliskokouksen jäseneksi Ainali valittiin
1928. Siellä hän kuului mm. virsikirjavaliokuntaan 1934-35. Sakari
Ainali oli vuoden saarnamatkalla USA:ssa. Vuodet 1932-35 olivat
Sakari Ainalin elämässä raskaita ja murheellisia. Oli kuoleman
surua, kun vaimo ja kolme lasta kuolivat. Viimeisenä kuoli juuri
papiksi valmistunut Arvo-poika, josta isä toivoi työnsä jatkajaa
Jumalan valtakunnan työvainiolle. Perheeseen syntyi 13 lasta ja
kahdeksasta Sakari Ainali joutui luopumaan ennen 1938 tapahtunutta
kuolemaansa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span></div><p></p><ol start="5" type="I">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>V.
H. Kivioja - kansanedustaja, rovasti</b></span></span></span></p>
</ol><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVIjiax6jkaJgVMe3VVush4WtI6-jWEXvSYqykZwbQ08E-5VhbE9pYmZyA52VpIArLHP3e3UuNLjEoRX4Hn4GNH561GLeUCE2IF2PIw4K1715610kGl58Q0H91tu9o4ayKl6dUjgO4NwijYtTr2-IFrW_bideG3f3AsT2GxlKtaJvT-P2rP7XFyHdS-A/s1355/v.h.%20kivioja%20muotokuva%20(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1160" data-original-width="1355" height="353" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVIjiax6jkaJgVMe3VVush4WtI6-jWEXvSYqykZwbQ08E-5VhbE9pYmZyA52VpIArLHP3e3UuNLjEoRX4Hn4GNH561GLeUCE2IF2PIw4K1715610kGl58Q0H91tu9o4ayKl6dUjgO4NwijYtTr2-IFrW_bideG3f3AsT2GxlKtaJvT-P2rP7XFyHdS-A/w412-h353/v.h.%20kivioja%20muotokuva%20(2).JPG" width="412" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">V.H.
Kiviojan muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola</b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20061205_108_pappi-kivioja_uusi.jpg?236,400"><img align="LEFT" alt="image" border="0" height="430" hspace="5" name="grafiikka12" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/9_files/20061205.jpg" vspace="5" width="254" /></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vilho
Heikki Kivioja syntyi 21.1.1896 Kalajoella ja kuoli 2.11.1977
Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat talollinen Heikki Juhonpoika
Kivioja ja Susanna Sofia Antintytär, omaa sukua Himanka.
Pariskunnalle syntyi kuusi lasta, joista Vilho toiseksi nuorin.
Kalajoen maalaisympäristö leimasi tulevan valtiomiehen
lapsuusmaisemaa. Vilhon kotitila, Kiviojan tila, oli paikallisiin
tiloihin verrattuna suuri. Perhe hoiti 20 lypsävää, 16-17 hiehoa
ja yhtä sonnia. Vilhon isä, Heikki Kivioja tunnettiin
lestadiolaisten johtomiehenä ja Rauhanyhdistyksen perustajana. Vilho
oli nelivuotias kun perheen äiti Susanna Kivioja kuoli. Isä
kuitenkin meni melko pian uudelleen naimisiin ja lasten äitipuoli
tuli Kiviojan taloon vuonna 1902. Vilho Heikki Kivioja kihlautui
kokkolalaisen Alice Johanna Bergrothin kanssa kesäkuussa 1917 ja
heidät vihittiin joulukuussa 1918. Vilho Kivioja oli vapautettu
polvivamman vuoksi helmikuun alussa 1918 Kalajoen
kunnallislautakunnan toimittamassa kutsunnassa
asevelvollisuudesta.<br /><br />Kiviojan perheeseen syntyi 11 lasta,
neljä tyttöä ja seitsemän poikaa. Kivioja valmistui papiksi 1918.
Myöhemmin hän täydensi opintojaan suorittamalla filosofian
kandidaatin tutkinnon 1945 ja auskultoimalla uskonnon opettajaksi.
Kivioja toimi ylimääräisenä pappina useissa seurakunnissa, kuten
Rovaniemellä, Hyrynsalmella, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja
Kuivaniemellä, kunnes hänet valittiin Kalajoen seurakunnan toiseksi
kappalaiseksi 1923. Hietalan pappilaan kuului siihen aikaan 20
hehtaaria viljeltyä maata. V. H. Kivioja oli Kalajoen
kunnanvaltuuston jäsen 1924-25 ja 1928-29.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pitkäaikainen
kansanedustaja</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kiviojan
ehdokkuus ei saanut puolueessa kaikkien hyväksyntää, sillä
joillakin oli pelko, ettei vaalipiirin entinen maalaisliiton
lestadiolainen kansanedustaja Eero Nurmesniemi pääsisi enää
eduskuntaan. Maalaisliitto sai kuitenkin läpi molemmat
vanhoillislestadiolaiset ehdokkaansa, Kiviojan ja Nurmesniemen.
V.H.:lle, kuten häntä yleisesti kansan suussa nimitettiin,
annettiin 2683 ääntä.<br /><br />V.H. Kivioja toimi ansiokkaasti
kansanedustajana vuosina 1929-1944. Hän oli maalaisliiton edustaja
ja toimi koko kansanedustajakautensa lakivaliokunnan jäsenenä. Ensi
töikseen hän kiinnitti huomiota kansanedustajien korkeisiin
palkkoihin. Hän ei esitellyt aloitettaan kansanedustajien palkoista
edustajatovereilleen ja joutui sen vuoksi eduskuntaryhmänsä
ripitettäväksi. Eduskuntaryhmän mielestä Kivioja oli
aloitteellaan saanut eduskuntatyön naurunalaiseksi ja näin
halventanut eduskunnan arvoa. Vaikka V.H.:n aloite ei saanut
kansanedustajien tukea niin hänellä oli kuitenkin kansan tuki
takanaan. Kivioja oli myös tyytymätön kansanedustajien työn
verkkaisuuteen. Hän ei hyväksynyt kansanedustajien laiskottelua.
Hän vetosikin pappina Raamatun sanoihin: ”Työtä on tehtävä
otsansa hiessä”. Mies oli myös suuren valiokunnan jäsen ja
perustuslakivaliokunnassa varajäsen. V.H. ei kielloista huolimatta
lakannut puuttumasta kansanedustajien palkkoihin. Taustalla lienee
vaikuttanut pula-aika. Vihdoin Kiviojan aloite kansanedustajien
palkoista sai eduskuntaryhmän yksimielisen kannatuksen ja se
hyväksyttiin ilman keskustelua 24.11.1933.<br /><br />Kivioja oli
vahvasti kieltolain kannalla loppuun saakka. Eduskunnassa hilpeyttä
herättäneessä puheenvuorossaan hän ehdotti, että väkijuomalain
93 §:n täytäntöönpanoasetukseen hallitus sisällyttäisi
sellaisen pykälän, että tarjoilija sekoittaisi väkijuomat,
esimerkiksi sillisalaattiin tai riisiryynipuuroon, koska on
mahdollista, että laivassa matkustava asiakas tilaa aterian, mutta
ei syö, vaan juo ainoastaan juoman.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kansan
ymmärtäjä</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />V.H.
Kiviojan myötätunto oli heti alusta alkaen Nivalan konikapinan
pulamiesten puolella. Hän teki yhdessä saman vaalipiirin
kansanedustajien kanssa aloitteita kapinallisten armahtamiseksi.
Kivioja hyväksyi täysin pulamiesten toiminnan esivaltaa vastaan ja
kannattaessaan heidän armahtamistaan V. H. suhtautui varsin
nihkeästi viihdepohjaiseen kulttuuriin. Hän edusti ajattelua, jossa
oopperaa ja teatteria pidettiin turhuutena ja hänen mielestään
näihin ”herrojen hömpötyksiin” tuhlattiin liikaa valtion
varoja. Kivioja suhtautui kielteisesti myös kilpaurheiluun, mutta ei
urheilun harrastamiseen.<br /><br />Eduskuntatalon valmistuessa 1931
nousi meteli Wäinö Aaltosen eduskunnan istuntosaliin tekemistä
muotokuvista. V.H. Kivioja vaati epäsiveellisten patsaiden
poistamista. Kivioja olisi sijoittanut patsaisiin menneet rahat
mieluummin köyhien kotien lapsille. Kivioja puheenvuorossaan totesi,
että ”pikemmin ne esittävät hullujenhuonelaisia niin kuin
Luukkaan evankeliumissa 8:27 kerrotaan, että mielenvikainen mies ei
pitänyt vaatteita päällään.”<br /><br />Kalajokiset muistavat
rovastin mielipuuhassaan eli kuokan varressa. Kuokka ja lapio
luontuivat hänelle yhtä hyvin kuin kansliatyötkin. V.H. teki
kaikkia töitä. Kerrotaan, että hän oli ollut alasti tyhjentämässä
lehmänavetan virtsakellaria, kun Kyösti Kallio oli tullut
ministeriaikanaan tapaamaan Kiviojaa, joka oli syytänyt alasti
kellarin pohjasta sakeaa velliä ämpäriin. On todennäköistä,
että rovasti ei halunnut sotkea vaatteitaan vaan toimi
virtsakellarissa sen takia alasti.<br /><br />Kansanedustaja Vilho
Kiviojan aktiivisin kausi sijoittui vuosiin 1931-1935, jolloin hän
käytti 277 puheenvuoroa.<br /><br />Kiviojalle jäi eduskuntatyöstä
aikaa muuhun. Niinpä hänellä oli 1930-luvulta alkaen
keskiviikkoisin radion aamuhartausvuoro, mikä oli suora lähetys
Vanhasta kirkosta. Rovasti piti myös iltahartauksia, usein juuri
perjantaisin, jolloin hänellä oli tapana sisällyttää hartaukseen
viestejä perheelleen. Niinpä hartausten jälkeen yleensä
tiedettiin pääsikö V.H. viikonlopuksi kotiin.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ratahanke
tuotti pettymyksen</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Vilho
Kivioja ei ollut valtakunnan tason poliitikko. Hän ajoi eduskunnassa
enimmäkseen paikallisia asioita. Hän jäi aikansa muiden vahvojen
maalaisliittolaisten, kuten Kyösti Kallion ja K.A. Lohen varjoon.
Kiviojan ansiosta saatiin aikaan Alavieskan- Raution maantie ja
Siiponjoen perkaus.<br /><br />Kansanedustajana Kivioja otti kantaa
Siiponjen perkaukseen ensimmäisen kerran vuoden 1935 tulo- ja
menoarvion käsittelyn yhteydessä.<br /><br />Kalajoen rautatiehanketta
V. H. Kivioja ajoi koko kansanedustajakautensa ajan. Ensimmäisen
aloitteensa hän teki rautatiestä vuoden 1929 valtiopäivillä.
Seuraavilla valtiopäivillä hän uudisti aloitteensa. Hän perusteli
aloitettaan seuraavasti: ”Tarpeellinen hiekka löytyy radan varteen
kaivettavista sivuojista, joista ei tule suuria kustannuksia, vaan
insinööri Reijmanin lausunnon mukaan tarvitsee vain latoa
ratapölkyt ja kiskot, niin rata on valmis.” Kivioja uudisti
aloitteensa myös vuoden 1933 valtiopäivillä. Rautatiehallitus
ilmoitti kuitenkin tammikuussa 1938, että rautatien rakentaminen
Rahjaan oli rautatiehallituksessa hylätty. Syyskuussa 1944 päivätty
aloite oli Kiviojan viimeinen vetoomus satamaradan puolesta.<br /><br />Vilho
Kivioja otti eduskunnassa kantaa myös siirtoväen pika-asuttamiseen.
Hän oli uudisraivauksen kannalla ja näin hänen kantansa poikkesi
maalaisliiton yleisestä mielipiteestä.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
kirkkoherrana</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kivioja
kieltäytyi enää asettumasta ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa sodan
jälkeen, koska hänet oli valittu 1940 Kalajoen kirkkoherraksi. V.H.
toimi Kalajoen ainoana pappina vuoteen 1964. Hän halusi toimia
seurakunnassaan ilman apulaisia ja tällä tavoin säästää
seurakunnan varoja. Seurakunnan hautausmaat teettivät rovastille
paljon töitä. Kivioja harrasti myös kirjeenvaihtoa ja säästi
aina pitkän pennin käyttämällä kirjekuoret uudelleen.
Kansliatöissä hän käytti perunaa liimana. Kirkkoherra ei
omistanut autoa vaan kulki työmatkansa pyörällä. Myöhäisemmässä
elämänsä vaiheessa polvivammansa takia yhdellä jalalla naisten
pyörällä polkien, mikä kuva on jäänyt kalajokisten mieliin
unohtumattomasti.<br /><br />Eräänä talvena Kalajoella oli ollut kova
pyry ja sen jälkeen suoja. Kun heti perään tuli pakkanen, kinokset
kovettuivat niin, että teitä oli vaikea aurata. Kanttori Pöyhtäri
ei saanut autoaan liikkeelle, koska tiet oli ”ummessa”.
Seuraavana päivänä olisi ollut meno kinkereihin rovastin kanssa.
Kanttori soitti tielaitokselle, että auraisivat tanhuan, mutta
sieltä oli ilmoitettu, ettei auto jouda vielä seuraavana päivänä.
Kanttori Pöyhtäri soitti Kiviojalle, että mennään taksilla, kun
ei pääse omalla autolla kinosten vuoksi. Aamulla kun kanttori
heräsi, V.H. oli luonut tanhuan auki. Kivioja säästi seurakunnan
varoja, koska ei tarvinnut maksaa taksimaksua.<br /><br />Vilho Kivioja
toimi myös Kalajoen yhteiskoulun rehtorina ja rakennustoimikunnan
puheenjohtajana. 1950-luvulla oli rakennustarvikkeista pulaa. Kun
Urho Kekkonen täytti 50-vuotta niin hän laittoi Urholle onnittelut
ja lisäsi tekstiin terveiset, että laita Urho sementtiä. Urho
Kekkonen täytti Kiviojan pyynnön ja niin yhteiskoulun rakentaminen
edistyi merkittävästi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkin
arvio V.H.Kiviojan toiminnasta</span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />V.H.Kivioja
oli oman tien kulkija, todellinen suuri persoona. Hän otti
eduskunnassa kantaa myös siirtoväen pika-asutukseen. Hän oli
uudisraivauksen kannalla ja näin hänen kantansa poikkesi
maalaisliiton yleisestä mielipiteestä.<br /><br />Kivioja oli ahkera ja
oikeudenmukainen mies. Hän toimi pontevasti ns. Kalajoen kapinan
epäoikeudenmukaisten tuomioiden peruuttamiseksi ja tuomittujen
armahtamiseksi. Koko rähäkkä kesti kymmenisen minuuttia lokakuussa
1953 ja poliisit pääsivät poistumaan ilman, että kenelläkään
olisi vuotanut verta. Ehdottomiin vuoden vankeusrangaistuksiin
tuomittiin neljä ja ehdollisiin puolikymmentä miestä. Kiviojan
alullepanemissa kanteluissa viranomaisia syytettiin vääristä
tutkinta- ja kuulustelumenetelmistä ja jopa vääristä valoista.
Kiviojan ja kirkkoneuvoston kantelukirjelmiä oli oikeuskanslerin
käsiteltävänä vielä vuonna 1963.<br /><br />Kirkkoherrana Kivioja
halusi olla tasapuolinen kaikille seurakuntalaisille. Vaikka hänellä
oli kirkkoherrakauden alkupuolella skismaa vanhalestadiolaisten
kanssa, hän antoi myöhemmin rauhan myös heille. Kivioja tapasi
työssään paljon ihmisiä, mutta siitä huolimatta hän oli hyvin
yksinäinen kulkija.<br /><br />V.H. oli innokas esperanton harrastaja.
Joka kesä hän osallistui, mikäli mahdollista, eri puolilla
maailmaa pidettäviin esperantokongresseihin. Rovasti Kivioja oli
myös innokas sukututkija. Hän on todellinen merkkihenkilö, joka
ansaitsisi suurempaa huomiota jälkipolvien keskuudessa. Toivon
kuitenkin, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen V.H.Kivoja ei
enää olisi Kalajoen viimeinen kansanedustaja.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="break-after: avoid; margin-top: 0.42cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">V.H.
Kiviojan muisteluksia Matti-pojan esittämänä</span></span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_xTPhf9lATda5eZcWPWsyZAkrDeKXkPcuelIo4TVqa6W5HGWSPA-U5NU8-Nb_i4yA8TE2n2LJ9rIXZW9AUrhCk7zWsjhj5-kHku12B9rUbo_Po1ifLexRhiZIjY7jgGUlr_mzK9eDdFrZ/s1600/V.H.Kivioja.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="502" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_xTPhf9lATda5eZcWPWsyZAkrDeKXkPcuelIo4TVqa6W5HGWSPA-U5NU8-Nb_i4yA8TE2n2LJ9rIXZW9AUrhCk7zWsjhj5-kHku12B9rUbo_Po1ifLexRhiZIjY7jgGUlr_mzK9eDdFrZ/w296-h502/V.H.Kivioja.jpg" width="296" /></span></a></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><br /><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1.</span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Paitsi
sahtia käytettiin sintua (vedellä jatkettua huitua eli kirnupiimää)
niittujuomana. Sateisena aikana se ei kulunut.Kun äiti kaipasi sitä
astiaa, niin seuraavana päivänä kannoin sen täyden astian
takaisin kotiin. Nuhteet tuli: eihän ollut tarkoitus niin raskasta
kantaa, olisihan sen melkein veden saanut kaataa sinne Samunevalle. -
(Matin välikommentti: kun äiti jostain torui isää - esim.
likainen paita päällä, niin isän tapana oli sanoa 'eihän niitä
nuhteita voi välttää' ja hymyili makeasti!)</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Isäni
veisti hirsiä rantteella hyvin kumarassa. Pässi pökkäsi takaapäin
arvaamatta veistäjää peräpuoliin niin että tämä kaatui
eteenpäin. Noustuaan hän sanoi: 'pökkääppä vielä niin isken
tällä piilulla'.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vanhat
kätkyet olivat pitkinpäin soutavia. Sellaisessa isäänikin oli
soudatettu. Hietalaan tullessamme hän muutti sen poikkipäin
soudatettavaksi, kuten oli Kiviojalla hänen tekemässään kätkyessä
meitä lapsia lullattu, ja antoi tuon muunnetun kätkyen meille
Hietalaan. Siinä on lapsiamme ja lastenlapsiamme lullattu.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pottu
otettiin alkuaan pienellä kuokalla ja kuokkija viskasi eri koriin
pikkupotut ja eri koriin isot. Kun 1900-luvun alkupuolella ruvettiin
sahroilla kyntämään pottupenkki halki, oli kullakin vain yksi
ämpäri kädessään, johon hän poimi potut. Silloin piti ennen
kellariin panoa lajitella pikkupotut erilleen lehmiä varten.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Laivasta
Piekkon Aukko oli saanut erikoisen hyviä muikuloita. Ne ovat yhä
hyvässä maineessa. Niistä sanottiin, että niitä ei tarvitse
kahdesti höystää; kun ne vain on höystetty peltoon, ei pataan
enää tarvitse lihalla höystää, niin hyviä ne ovat.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Simppu
ei ole mieluinen kala. Piekkon Aukko oli pannut niitä keväällä
pottumaahansa höystöksi uskoen, että ne heti mätänevät.
Poikaset olivat panneet simppuja syksyllä potunnoston aikana Aukkon
pottupenkkeihin. Kun hän kuokkiessaan huomasi niiden vähän
liikahtelevan, oli hän sanonut, että ovatpa sitkeähenkisiä, kun
ovat pottumaassa eläneet koko kesän. Varmaankin hän arvasi asian
oikean laidan, mutta halusi narrata pojat luulemaan, että hän
todella uskoi ne samoiksi simpuiksi." (VHK 1976-7)</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
täällä on ollut viime aikoina puhetta Kalajoen pappilasta, niin
tuonpa esille sen historiasta joitakin mielenkiintoisia vierailuja:
Talo valmistui 1802 suurten riitojen keskellä, kappeliseurakunnat
(jokivartta ylöspäin) eivät olisi halunneet osallistua niin suuren
talon rakentamiseen.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
sodan (1808-1809) aikana venäläinen kenraali Kulnev siellä asui
vähän aikaa, perimätiedon mukaan hänen hevostaan pidettiin
silloin salissa. Jotkut myöhemmät papin perheet ovat siellä
nähneet kummituksia ja olettaneet Kulnevin kummittelevan. Isäni
sanoi kummituksista, että niitä nähdään siellä, missä niihin
uskotaan! Meidän perheen aikana ei siellä kummituksia näkynyt.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keisari
Aleksanteri I pistäytyi siellä 1819 ohikulkumatkallaan Oulusta
Kokkolaan.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valvontakomission
venäläisporukka (eversti, tulkki, autokuski) kävi siellä syömässä
syksyllä 1944. Isä oli silloin eduskunnassa; puhelin soi eräänä
päivänä aamupäivällä: äiti vastasi puhelimeen - nimismies
soitti, että voisiko valvontakomission seurue tulla meille syömään
lounasta ihan hetken kuluttua, kun Kalajoella ei silloin ollut mitään
ravintolaa. Tietysti äiti oli luvannut, ja porukka sai syödä samaa
ruokaa kuin me muutkin, perunakattilaan oli vaan pantu muutama pottu
lisää ja sitä rataa. Kun vieraat istuivat pöytään, eversti otti
pistoolin vyökotelostaan ja laittoi sen lautasen viereen pöydälle.
Silloin äiti oli sanonut, että meillä ei pidetä asetta
ruokapöydällä. Kiltisti oli herra pannut aseensa takaisin
koteloon.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Sitten
joulun alla 1950 yllättäen tupsahti pääministeri Kekkonen
ohikulkumatkallaan tervehtimään vanhaa istuntosalin
vierustoveriaan. Juuri silloin isä oli tekemässä vuokrasopimusta
Jani Laitalan kanssa, joka sitten vuodenvaihteesta alkaen asuikin
perheineen meidän pihapiirissä, kun isä lopetti maanviljelyksen.
Kekkonen sai olla asiakirjan todistajana.</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">3.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Isäni
muisteluksista löytyy juttua vasankarilaisesta Manni-Eerasta
(1837-1918). Hänellä oli oma sakki ja paljon hän sai tuomioita
Oulun ja Kokkolan välisellä alueella varkauksista. Vanhana hän
kiersi kauppaamassa niiniluutia, joita oli oppinut tekemään
vankilassa, ja monenlaista muutakin pikkutavaraa. Hän kertoi
itsellään aina olleen rehelliset periaatteet, varasti vain
rikkaista taloista. Itse hän kertoi, että aina oli uutinen
lehdissä, mistä oli varastettu, mutta ei koskaan uutista siitä,
mihin taloon oli tavaraa tuotu. Oli näet monesti tuonut
vaatetavaraakin sylikaupalla köyhiin paikkoihin.</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">4.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Otanpa
tähän katkelman isäni muisteluksista: "Uteliaisuudesta isäni
meni 1874 Mansikkaniemeen, lähelle uusinta satamaamme, jossa
rakennettiin yhtymän laivaa nimeltä "Kalaja". Kymmenkunta
vuotta purjehdittuaan se katkesi Atlantilla höyrylaivan
törmäyksestä. Vain perämies ja sika hukkuivat."</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">5.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Tässäpä
taas ote isäni muisteluksista: "Leiririppikoulun aloitti Tuomas
Pöyhtäri Hietalassa 1965. Aina oli joku oppilas kaupassa tai muuten
poissa tunnilta. 1967 se siirrettiin Kallassa pidettäväksi. Siellä
ovat kaikki aina olleet tunnilla. Siitä paikasta oppilaat pitävät.
Itse olen sitä siellä pitänyt eläkevuosinani."</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">6.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pari
juttua kalajokisista linja-autoista; veljeni Erkki on näitä
aikoinaan kertonut: "Sota-aikana olin konnaripoikana Kangas
Ilmarin Kokkolan linjalla. Ensimmäisellä kerralla Ilmari valmensi:
aivan niinkuin isäs joulukirkossa huutaa, että edessä on tilaa,
niin huutele sinä Himangalta lähtien, että perällä on tilaa."</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Tulin
isän kanssa postiautossa Sievistä Kalajoelle. Kuljettaja Huomasen
piti pysäyttää Ylityngällä Kaakon talon kohdalla, mutta kun
Kotiahon Riku oli aurannut siinä kohtaa ojan päältä, niin
etupyörähän putosi ojaan. Huomanen kiersi autoa ympäri ja hoki:
kahtotaan, kahtotaan. Isä totesi, ettei kahtominen auta, ja haimme
Kaakon liiterin edestä kunnon rangon kangeksi ja protin sekä
halkoja noston jälkeen pyörän alle. Ei linja-auto siinä painanut
mitään, kun pian päästiin jatkamaan matkaa emäntien ihmetellessä
papin voimia."</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Taksiautoista
1950 -luvulta muistan ainakin Priuskan Niilon. Olen kuullut että
semmoisella kyydillä on kuljetettu jopa varsoja ym. eläimiä. Jospa
joku tietäisi niistäkin hauskoja juttuja?</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">7.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Limsatehtailija
Maria (Maija) Rapin isä oli kunnankirjuri Kalle Myllylä. Kalle
Myllylä kyllä ansaitsee oman lukunsa tänne, kuten VHK:n kertomasta
ilmenee: "Kirjuri Kalle Myllylä (1844-1923) oli nuorena saanut
kirjanpidonkin opetusta pastori Alceniukselta, joka siirtyi
Lapväärtin kirkkoherraksi 1857. Kunta irtautui seurakunnasta 1865
annetun asetuksen mukaisesti. Aluksi kunnankirjuriksi valittiin
Ventelän Jukka, joka ei ollut ensinkään tilimies. Sitten Georg
(Jorge) Rajander, mutta tilit eivät tulleet kuntoon ennen kuin Kalle
Myllylä sen teki. Hän oli kirjurina ainakin jo 1870 ja erosi vasta
1.1.1923. Yli 50 vuotta hän hoiti Kalajoen kunnan asioita ja tunsi
kunnallishallinnon alat, joissa monissa hän oli ollut
puheenjohtajanakin. Pietari Päivärinnan jälkeen hänet valittiin
talonpoikaissäädyn edustajaksi, oli alussa myös yksikamarisessa
eduskunnassa. Hän oli oppinsa itseopiskelulla hankkinut,
luonteeltaan hän oli hyvin vaatimaton. Kun isännillä tuli
erimielisyyttä, miten jokin asia oli, sanoivat kaikki
yksimielisesti: "kysytään kirjurilta". Melko vaatimaton
oli Myllylän hautaus. Siinä Tuomas Pohjanpalo kyllä yritti
painottaa, että hänessä Kalajoki menetti paljon. -
Kuntakokouksessa 1890-luvulla oli nimismies Snellman selostanut
lääninhallituksesta tullutta ruotsinkielistä kirjettä, minkä
jälkeen kirjuri oli ottanut sen käteensä ja sujuvasti lukenut sen
suomeksi, jolloin nimismies oli katsonut pitkään kirjuria mitään
sanomatta."</span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">8.</span></span></p><p style="margin-top: 0.42cm; page-break-after: avoid;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vieläkö
jaksatte kuulla Kalajoen historiaa? Tässäpä olisi taas VHK:n
muisteluita: "Nikodemus Heikkilä (1850-1933) laittoi Kalajoella
ensimmäisen separaattorimeijerin n. 1888. Sen separaattorin kuula
oli makuuasennossa ja käytettiin lopuksi savenvalajan koneena.
Ensimmäinen meijerska oli kirjurin tytär Maria Myllälä (s.1870),
joka 1889 avioitui Robert Rapp'in kanssa. Kun maito lämmitettiin ja
kuorittu maito lämpimänä kesäkuumallakin ajettiin pitkiä matkoja
takaisin taloihin, se pilaantui kuljetuksessa. Tästä tuli se luulo,
että sepo pilaa maidon. Siksi sepoa aluksi vieroksuttiin. Maito
kylämeijereissä jäähdytettiin maitosaappaissa ja sitten
erikoiskauhalla kerma siitä kuorittiin erilleen. - Lapsuudessani oma
isäni oli jo kauan ajatellut ostaa separaattorin, mutta äidilläni
oli huonot ennakkoluulot siitä. Kun isä tilasi separaattorin äidin
loppuaikoina ja voikuski Kustu Mantila sen toi asemalta meille,
ruvettiin sillä sepoamaan. Muutaman päivän kuluttua isä kysyi
äitiltä, saako sepon viedä pois. Vastaus oli: Ei millään."</span></span></span><br /></span></span><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">9.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jos olette ihmetelleet,
mitä VHK:n muistelukset ovat, niin kerrotaanpa se tarina: Joulun
alla 1975 me sisarukset pohdimme, mitä isälle
80-vuotissyntymäpäivälahjaksi 21.1.1976 antaisimme. Lopputulos
oli, että me kaikki kirjoitamme omat muisteluksemme aiheena isä:
kun siihen vielä muutama muu sukulainen osallistui, niin siihen tuli
noin 50 A4-sivua hauskojakin juttuja omista lapsuusmuistoistamme.
Minä ne kokosin ja monistin suvulle, isä sai sen kansioon pannun
monistenipun syntymäpäivänään saatepuheeni lopuksi ja tuntui
olevan lahjastaan iloinen. Senhän kaikki tietävät, että
vanhuksille on vaikea löytää sopivaa lahjaa, heillähän jo on
kaikki tarpeellinen. Siis tämä lahja oli mieluinen, ja pian isä
alkoi lähettämään minulle korjauksia meidän kirjoituksiin;
tarkka kun oli, niin hän muisti/tiesi asiat vähän erilailla kuin
joissain kohdin oli kirjoitettu. Korjauksia/kommentteja tuli
kymmenittäin. Sitten isä sai 'juonesta kiinni' ja alkoi itsekin
muistelemaan omaa lapsuuttaan ja siitä pikkuhiljaa aihe levisi omaan
aikuisaikaansa ja sellaisiin Kalajoen tapahtumiinkin, joita hänellä
sattui olemaan mielessä. Niitäkin tuli noin vuoden kuluessa toista
sataa liuskaa, joissa oli paljon päällekorjauksia ja saman asian
toistojakin. Ne kaikki puhtaaksikirjoitin uudestaan ja jaoin suvulle
liitettäväksi samaan nippuun alkuperäisen lahjan kanssa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Keskustelin isän
kuolinvuoteen äärellä syksyllä 1977 näistä muisteluksistakin,
ja hän esitti vielä kiitollisuutensa saamastaan avusta ja sanoi
minulle, että saan menetellä hänen muistelustensa suhteen
parhaaksi katsomallani tavalla. Sillä valtuutuksella näitä
yleisempiä Kalajokeen liittyviä juttuja jo kirjoitin
Kalajoki-lehteen 1990-luvulla melkoisen määrän. Ehkäpä tämä
fb-foorumi on myös sopiva paikka ottaa sieltä esiin näitä
paikkakunnan historiaan liityviä asioita, joita jo olettekin saaneet
lukea.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">10.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Lapsuudessani olin usein
isäni mukana kirkossa, istuin 'kiltisti' sakastissa suntio Eino
Nevalaisen kanssa. Se jäi niiltä ajoilta erityisesti mieleen,
kuinka Nevalainen laski kolehtirahat: hän kaatoi kolehtihaavin
ylösalaisin kirjoituspöydälle; siitä sitten yhdessä hänen
neuvojensa mukaan rahakasasta laitettiin samanarvoiset lantit 10
kpl:een pinoihin vierekkäin (loppuliturgian aikana). Kun pinot
olivat keskenään saman korkuisia, niin siinä varmistui, että
niissä oli varmasti se 10 kpl. Sitten vaan laskettiin pinot ja
ylijääneet erikseen yhteen. Se kävi suntiolta pikkupojan silmin
hyvin näppärästi. Sitten hän kirjoitti summan lapulle, isä
kaivoi povitaskustaan mustan kangaspussin, johon rahat ja paperilappu
laitettiin, ja pussin suu solmittiin tiukasti kiinni. Seuraavana
aamupäivänä isä vei sen rahapussin Säästöpankkiin Anni Helasen
käteen, joskus minäkin olin mukana. Eiköhän siellä pankkisalissa
peremmällä myhäillyt myös pankinjohtaja Kustaa Rahko työpöytänsä
äärellä. - Vähän isompana minulla oli tapana useinkin kerätä
lehtereiltä kolehti, ettei suntion tarvinnut siellä käydä.
Muistaakseni Nevalainen ei kaivanut hautoja, vaan silloin
haudankaivajina olivat veljekset (?), joiden nimi ei nyt tule mieleen
(jospa joku muistaisi?), samoin tapulin kellojen soitto oli heidän
hommanaan. Yleensähän kelloja soitettiin kielestä kellon reunaan
läppäämällä, mutta joskus näin kelloja soitettavan niin, että
ylälavalta poljettiin kellon ripustusakselissa (kellon kaulassa)
olevaa tasoa niin, että heilumisliike voimistui voimistumistaan,
kunnes saatiin kello pyörimään akselinsa ympäri. Sitä pidettiin
erityisen komeana kellojen soittotapana. Aika vaaralliselta se
minusta näytti tunkea jalka äkkiä lavalle vauhdin ylläpitämiseksi
aina sopivassa välissä samalla kun kello pyöri ympäri melkoista
vauhtia. Ei ihme, että tapulin rakenteessa on nurkissa komerot
vahvistamassa seiniä; ei se taitaisi yksinkertaisella
seinärakenteella pysyä ehyenä pystyssä kun kelloja soitetaan
polkemalla! - Siihen aikaan sanomakelloja soitettaessa oli tapana
(liekö vielä?), että naispuoliselle vainajalle soitto aloitettiin
pienemmällä (korkeampiäänisellä) kellolla, miespuoliselle
isommalla (matalampiäänisellä) kellolla. - Siellä sakastin
kirjoituspöydän laatikossa oli n. 15 cm:n mittainen työkalu: kahva
ja alapäässä kaareva agaattikivi (melkein kuin haukan kynsi); sitä
on käytetty kultauksiin. Sillä hieromalla lehtikulta saadaan
tarttumaan kullattaviin pintoihin, kirkoissahan on yleensäkin
runsaasti kullattuja koristekuvioita. </span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">11.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Marjaleena Örn kyselee
kirkontornin ristin putoamisesta; katsotaanpa, mitä VHK siitä
kertoo: "Kova lounaismyrsky pudotti ristin 21.3.1953 klo 12.10
yläpää edellä kirkon katolle, johon tuli reikä. Putoamisen
sattui näkemään vain yksi silmäpari, kauhajokelainen
kansanopiston oppilas Anna Hautala oppitunnilla istuessaan. Itse
tulin iltapäivällä Puhelinosuuskunnan hallintoneuvoston
kokouksesta (Ylivieskasta). Heti pappilan pihalla Matti(10v) tiedotti
ristin putoamisesta, mitä en ollut huomannut katsoa, vaikka
kirkontorni oli oudon näköinen. Ristillä (rakennettu 16.2 1930
kirkkopalon jälkeen) oli kuparituppi juotetuin saumoin. Sen puu oli
22 vuodessa hautunut aivan pehmeäksi. Aikaisempi risti oli tehty
1877, se oli aivan kovaa puuta (siis n. 54 vuotta vanha), kun se
putosi kirkkopalon aikana länsituulessa. Sen kuparivaippaa ei ollut
juotettu tiiviiksi. Vuonna 1953 pidettiin asiaan kuuluvia kokouksia
ja päätettiin tilata Santaholmalta kokonaan rautainen risti, joka
on 2-osainen. Molemmat painavat noin 80 kg. Niiden jatkopaikkaan
tehtiin reunake, ne monilla pulteilla liitettiin yhteen. Hinta oli 48
250 mk silloista rahaa. Molemmat ristin kappaleet vedettiin tornin
tyhjän kello-osan permannolle 3.6.1953 ja siinä maalattiin. 6.6.
-53 molemmat pätkät vedettiin ylös paikoilleen ja liitettiin
toisiinsa. Olin siinä mukana jakoavaimineni. Edvard Untinen ja
kirkonlämmittäjä Matti Prittinen olivat koko ajan työssä,
korjasivat myös reiän kirkon katossa. Monessa työn vaiheessa oli
mukana myös heidän poikiaan. 18.6. 1953 aamulla ruvettiin purkamaan
telinettä tornin päältä. Pyysin etukäteen diakonissa Eeva
Tilvistä tuomaan kahvit tornin nokkaan homman päättäjäisiksi.
Silloin mennessäni kirkolle tapasin sattumalta Temperin Eemin
tapulin edessä. Pyysin mukaan, kun hän oli kymmenien vuosien
kuluessa tervannut kirkontornin monta kertaa istuen köyden päässä
laudalla, jota istuja saattoi vetää ylös ja laskea alas tarpeen
mukaan. Klo 12.30 tuli tornin huipun kattoluukusta näkösälle
kahvitarjotin ja Eeva Tilviksen pää. Me neljä miestä, Prittinen,
Untinen, Temperin Eemi ja minä joimme kahvit, jota sen jälkeen
tuskin olen maistanut. Silloin oli enää 4 lankkua ympäri tornin
reunoja. Ne nakkelimme alas, panimme luukun kiinni ja lähdimme
portaita alas." - Eiköhän tässä ollut aika tyhjentävä
vastaus Marjaleenalle!</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">12.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Taas historian havinaa
isäni VHK:n kertomana: "Isoisäni Juho Juhonp.
Huntus-Greus-Kivioja oli syntynyt Kaustisella 1821, meni Lohtajalle
naimisiin (Matti: ehkäpä kirjoitan tuosta ajanjaksosta myöhemmin)
ja muutti sieltä 7.4.1849 Kalajoelle Kiviojan taloon. Hän oli ensin
ostanut talon (Konu?) Tyngältä. Myyjät tulivat purkamaan kauppaa
ja kieltäytyivät maksamasta kauppakirjaan merkittyä purkajaisrahaa
4 ruplaa. Silloin mentiin Kärjälle, kauppakirjan tekijän nimismies
Nils Sandmanin luo. Tämä löi nyrkkiä pöytään, jolloin myyjä
heti pani 4 hopearuplaa pöydälle ja lähti nimismiehen käskystä.
Nimismies veti hiukan pöydän laatikkoa auki ja pyyhkäisi sinne 2
ruplaa, jolloin isoisäni oli sanonut: "minullehan ne olisivat
kuuluneet". "Pidä hyvänäs, ilman minua et olisi saanut
niitäkään", oli nimismies vastannut. Pian nimismies kirjoitti
uuden kauppakirjan, nyt Kiviojan talosta, jolloin isoisäni sukasta
laski pöydälle 600 ruplaa silloisesta puolesta talosta,
'Takalo-Kiviojasta'. Toinen talo oli Katinkallen kankaalla, sen
navettakartano nykyisen Levälän puolella (rajat näet muuttuivat
1877 päättyneessä isojaon täydennyksessä). Sen talon väestä
polveutuu savenvalaja Stenbäckien suku Tyngällä ja Ylivieskassa
sekä Nivalassa. Pian sen oston jälkeen siihen taloon nimismies
majoitti 40 sotilasta, kun alkaneen Krimin sodan takia Kalajoelle
majoitettiin pataljoona venäläistä sotaväkeä. Sen talon osti
sitten apteekkari Karl Ulrik Relander ja siirsi sen Sillankorvaan,
jossa talossa v:sta 1892 (?) oli Yhtiökauppa. Se myi talon 1917
Osuuskaupalle, se purettiin 1931 ja sijalle rakennettiin puusta
2-kerroksinen talo, joka purettiin 1971 (?) nykyisen tavaratalon
tieltä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kirkonaukealle
majoitettujen sotilaiden ruokapaikka oli Marttilan tuvassa, johon
kutsuneen pillin omituinen ääni soi vielä vanhanakin isäni
korvissa. Kiviojalle (Levälän kankaalle) majoitettujen joukossa oli
välskäri, jonka tykö isäni heti vietiin, kun hän lapsena
istuessaan keittiön pöydän alla vuoleskelemassa oli puukko kädessä
sohaissut otsaltaan kärvästä, jolloin puukon kärki halkaisi
silmämunan. Haavaan kasvoi paksu kellertävä arpi. Hyvin isä oli
nähnyt yhdellä silmällä kirjoittaa ja nikkaroida. Oli käytetty
paljon luottamustoimissa, mm. kirkonisäntänä 16 vuotta, kirjoitti
veronkantokirjan, verokuitit ja tilit, aina kaikki oikein."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">13.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kuntolenkki on tehty ja
suihkussa käyty; siis jatketaanpa VHK:n ylöskirjoittamalla
tekstillä: "Isoisäni (s. 1821) isä kuoli 1824 ja äiti otti
uuden miehen 1825, sitten perhe muutti Kaustisen Huntukselta
Lohtajalle /Alaviirteelle (-> Greus) 1829. Aikuisempana isoisä
rupesi kauppiaaksi. Ensin hän Mikkolan isännän (Alaviirteeltä)
kanssa yhtä matkaa teki hevosellaan talviaikaan matkoja Pietariin,
josta takaisin odotettiin 3 viikon kuluttua. En muista, mitä vietiin
Pietariin, mutta sieltä tuotiin pikkutavaraa, esim. piirongin
lukkojen messinkiheloja, joissa oli 2-päisen kotkan kuvia, lukkoja,
kädensijoja, ym.. Pietariin ajettiin Kokkolasta Jyväskylän, Sankt
Mikkelin ja Viipurin kautta, joskus niinkin läheltä Imatraa, että
kuulivat kosken pauhun. Pietarissa oli katsottu paljon kirkkoja ja
muita nähtävyyksiä. Eräässä näyttelyssä oli ollut
jättiläiskäärme kiedottuna näyttäjänsä ympäri. Joku
katsojista oli väittänyt, ettei se ole oikea käärme, jolloin joku
oli tuikannut sitä naskalilla. Silloin käärme oli puristanut
esittäjänsä kuoliaaksi. Isoisä kävi myös Hämeestä (Pälkäne,
Längelmäki ym) ostamassa pellavia, joita kuljetti jopa neljä
kuormaa kerrallaan Kajaanin markkinoille. Siellä hän myi ne ja
hevoset ja reet, joten on ollut mahdollista ostaa käteisellä
ensimmäinen puoli Kiviojan maakirjanumerosta. Tyttärensä pojan
Heikki Peltolan tiedon mukaan hän Kajaanin markkinoilla ensi kerran
näki tulevan vaimonsa, Saara Kristiina Aspegrenin. Saara oli ensin
mennyt Säräisniemeltä Raaheen sukulaisiin, sieltä hän tuli 1843
Kalajoelle Rahkolaan isänsä sisarelle palvelukseen. Saara muutti
kuulutettuna Lohtajalle ja vihittiin siellä isoisäni kanssa 27.11.
1846. He muuttivat 1849 Kalajoelle Kiviojan tilan uusina omistajina.
- Isoisä taisi tehdä Kalajoelle tultuaan enää pari
Pietarinmatkaa. Olipa niillä matkoilla sattunut semmoinenkin tapaus,
että jossain Savossa isoisä oli herännyt yöllä, kun talon renki
oli yrittänyt ottaa nahkalompakon, mutta nukkuja heräsi, koska
lompakosta oli nauha kaulan ympäri. Renki lähti kiireesti karkuun.
Seuraavana vuonna isoisä oli yötä samassa talossa ja pyysi renkiä
halkopinon taakse. Siellä renki lupasi, ettei enää milloinkaan
yritä sellaista kuin viime vuonna. - Pietarin reitti oli varsin
mäkistä, siksi alamäessä oli käytettävä taskuun varattua
hevosenkenkää jarruttamaan, se laitettiin reen jalakseen keulan
kapeammasta kohdasta, josta se laskeutui alas jarruksi. Mäen alla
sitten piti vähän ajaa taaksepäin, että jarru saatiin taas pois
jalaksesta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">14.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sukuharrastajille ja
muillekin tässä taas VHK:n kynäilyä (1976-7): "Isoisäni
äiti otti miehensä kuoleman jälkeen uuden miehen 24.6. 1825: Erkki
Matinp. Huntus-Luomala, s. Kaustisella 24.1. 1802, k. Lohtajalla
30.1. 1861. Heidän poika Heikki Kustaa Erkinp. Greus-Pisilä-Tilvis
oli syntynyt Lohtajalla 21.1. 1832, k. Kalajoella 23.12. 1896. Hän
oli 1850-51 Kalajoella rovasti Abr. Montinin renkinä, asui Pahkalan
Ahlholmassa 1863-67, vihitty 28.12. 1854 Stiina Liisa Pekant.
Lankilan kanssa. Stiina oli syntynyt 7.8. 1830, k. 25.11. 1909.
Stiina oli isoisäni vaimon, Saara Kristinan (o.s. Aspegren) isän
sisaren tytär. Stiina ja Heikki ostivat 1879 valuri Leander
Helanderin perikunnalta Tilviksen maakirjanumeron, jossa suku asuu
yhä. Kaksi tytärtä joutui naimisiin Lohtajalle, toisen tytär Alma
(kansakoulunopettaja) asuu Alaviirteellä kotonsa Rantalan maalla.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella isoisäni oli
1849 kyntämässä kesantoa Navetantausvainiossa, jossa oli
lammaslauma jyrsimässä ruohoa pyörtänöistä. Susi syksyi
metsästä aidan yli, sieppasi lampaan suuhunsa ja laukkasi aidan yli
takaisin metsään. Molemmat alle 30-vuotiaat miehet juoksivat
perään, jolloin susi pudotti lampaan vetelään Pitkään aroon ja
juoksi tiehensä. En tiedä, mutta luulen että lammas heti
pistettiin ja veri laskettiin aroon ja liha syötiin. En muista
kuulleeni susista sen talon lähellä muuta kertaa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isoisän tyttären poika
Heikki Peltola oli kansakoulun ensimmäisiä oppilaita 1881 ja oli
koulukortteeria äitinsä kotona. Mökkikankaalla oli toinen Heikki,
s. myös 1869, Juho Hannilan ja Mandan poika. Nämä Heikit olivat
panneet köyden riippumaan keskentekoisen 'poromökin' harjahirrestä
ja köyden alapäähän laudan istuimeksi. Kiikkuessa harjahirsi
putosi ja haavoitti tuon koulupojan, Heikki Hannilan otsaa. Ei ollut
tapana mennä Hakalassa (Yliuntisen maan itäkulmassa) asuvan
piirilääkäri Emeleuksen tykö, vaan nytkin poika vietiin
apteekkari Relanderin luo, joka ompeli tikit pojan otsaan ja aikanaan
ne ratkoi irti. Tämä Heikki lähti 1888 Amerikkaan, jossa kuoli
epidemiaan samalla kuin vaimonsakin."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">15</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK: "Myllyjen,
suursiltojen hevoskiertojen ym rakennusmestari Anton Lankila
(1832-1916) laittoi tapulin kelloihin maaliskuussa 1886
soittolaitteen, ettei kelloja tarvinnut polkea kannalleen. Sillä
poljettiin kapeita lankkuja, joista nuora rullien yli vetaisi kellon
kielen iskemään kellon laitaan, mutta samalla mainitut lankut melko
lujasti kolahtivat lattiaan. Sitä ihmiset pitivät pahana. Kerran n.
1887 jumalanpalveluksesta tuli ulos kaksi paksua pappaa, Pahikkalan
ja Kiviojan vanhat isännät. Nämä tarjosivat tupakkaa tapulin
lähellä seisoskeleville Temperin pojille ja pyysivät särkemään
nuo Lankilan Anttonin soittovehkeet. Pian alkoi tapulista kuulua
särkemisen kolina. Näin kertoi vanhoilla päivillään Temperin
Eemi (s. 1873). Ne poistettiin lopullisesti yläosan remontissa n.
1950. Anttoni oli kirkkoneuvoston jäsen vuoteen 1904, jolloin hänen
vähäkuuloisuutensa vuoksi valittiin sijalle Hannilan Janne.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Siltasaaren meijerissä
(1892-1910) kirnu pyöritettiin hevoskierrolla. Joskus sattui hurjia
hevosia. Silloin saattoivat ison rattaan ja lyhtypyörän koivupuiset
hampaat hakautua ja särkyä. Meijerin johtokunnan kokouksessa tuli
esille ehdotus, että lyhtyyn tehtäisiin hiukan harvemmat hampaiden
välit. Kun vika uusiutui, niin Siipolan nikkarit Junnu-setä ja
Sanfrid sen korjasivat. Lyhtypyörään hiukan harvempaan asennetut
hampaat kestivät paremmin kovassakin vauhdissa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Meijerin käyttö loppui
hiukan ennen 1. maailmansotaa, kun Plassin asutus osti maidot
taloista, joista kokomaito tuotiin päivittäin torille. Pian
kuitenkin ruvettiin puuhaamaan yhteistä meijeriä. Koemerkinnässä
Tynkä ja Käännänkylä merkitsivät enemmistön ja rakensivat
Suvannon rannalle 1914 meijerin, joka myöhemmin uusittiin tiili- ja
sementtirakenteiseksi. Torvenkylän ja Rahjan meijerit säilyivät
toistaiseksi. Mehtäkylän molemmat meijerit loppuivat. Osa rupesi
kuljettamaan maitonsa Raaheen kuten lopuksi Vasankarikin, jossa talot
olivat pienkarjaisia. - Opiskeluaikana Helsingissä kävin Hankkijan
pääkonttorissa hätyyttämässä, kun sodan takia koneet eivät
tahtoneet joutua määräajassa ja meijeriä rakennettiin Kiviojan
maan lounaiskolkkaan, johon Siltasaaren meijeri oli jo siirretty
1914. Sekin uusittiin 1930-luvulla sementtitiilirakenteiseksi. Siinä
osuuksien mukaisen työn tein betoniraudoittajana sen koneenkäyttäjän
Matti Siipolan kanssa. Viime sotien jälkeen Tyngän meijerikin
yhdistettiin siihen, jolloin siinä tehtiin laajennus ja remontti.
Pian lopetin karjatalouden ja myin meijeriosuuteni Juho Laurilalle
(Mantilassa). Hietalassa asuessa paljon ennätin olla maitokuskina
Ojalan, Tiikkalan, Kärjän ja Siipolan taloista."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">16.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Taas VHK:n juttuja
(kirjoitettu 1976-77): "Lankilan Anttonin tekemään vanhaan
siltaan, joka viime kesänä purettiin ja numeroidut jäänsärkijöiden
kivet siirrettiin kaatopaikalle tarkoituksella tehdä johonkin maalle
ne entiselleen muinaismuistoksi, olin kesäkuussa 1913 (?) 18 päivää
tekemässä ja maalaamassa sillan kaiteita Konstantin Kurkisen ja
Ventelän lautamiehen kanssa, saimme jokainen 4 mk päivältä.
Silloin vielä oli pääväylän kohdalla sillan kannessa levennykset
penkkeineen istujille. Aikaisemmin hirsistä tehdyt arkut täynnä
kiviä toimittivat siltapilarien ja jäänsärkijöiden virkaa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vuoden 1910 tienoilla
muutaman vuoden asui nykyisen Aino Kähtävän talossa Riikansa
kanssa Janne Enlund, s. 1874. Hän kotonani niittumiehenä kertoi
olleensa sementistä tekemässä Siltasaaren meijeriin vesilaareja,
joissa jäähdytettiin törpöissä 'lämmin maito' ennen kermomista,
kun separaattorit olivat vielä harvinaisia. Luultavasti ne laarit
olivat sitä ennen olleet ponttilankuista. Jannen kertoman mukaan se
oli ensimmäinen sementtityö Kalajoella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jo noin 1910 Laurilan
vanha emäntä Kaija poikkesi Pitkäsenkylästä palatessaan Takkusen
ja Tanhualan kautta kulkevaa polkua ja puhutteli meitä Tolpanmäen
rukiin leikkajia. Hän sanoi kirjurilla olevan kurssit, joilla
laitetaan 'majon lakkeja' (sieniä) hienoksi ruuaksi. Sitä Maijalan
Jussi, Mantan-Juho ja muu leikkuuväki suuresti kummasteli.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Häihin ja hautajaisiin
kutsuttiin vain 'kuhtujan' kautta suullisesti. Jos kutsu oli
unohtunut ja jäi viime tinkaan, niin kuhtujalle saatettiin vastata:
"Koiria sillon kuhtutaan ko kattilansankoja jo kalistetaan".
Itse olen vain kerran ollut kuhtujana, nimittäin aivan vuoden 1913
alussa Tohko-Erkin peijaisiin, kahteen mökkiin vanhan tavan mukaan
suullisesti. Piti olla varhain liikkeellä, että sahalle töihin
kiirehtivät vielä olivat kotona ja koko perhe sai kutsun samalla
kertaa."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">17</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jatkanpa VHK:n tekstillä:
"Viranomaisten suhtautuminen oli entisaikaan joustavampaa kuin
nykyään. Kun 1. maailmansodan aikana eräässä vaiheessa
Kalajoelta loppuivat tulitikutkin (monet käyttivät taulaa ja
tuluksia, toiset puhaltelivat takan tuhkasta eilisen tulen
virkkumaan), lähetin postitse isälle Helsingistä pienen paketin
sisällöksi merkiten 'tulitikkuja'. Tämän sensuuri Oulussa huomasi
postisäännösten vastaiseksi lähetykseksi ja ilmoitti minulle,
lähettäjälle, Helsinkiin, että pitää tulla perimään lähetys
pois Oulusta. Kirjoitin ja lähetin valtakirjan veturinkuljettaja
Johannes Melleniukselle, joka pyyntöni mukaisesti antoi sen
Ylivieskan asemalla Kalajoen postinajajalle. Perille se kielletty
lähetys meni.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kokkolaan kuljettaessa
vietiin sinne pieniä ruokatavara-annoksia. Häihimme (1918) isä
aikoi tuoda isommat ruoka-annokset, mihin sai kuljetusluvan Kalajoen
elintarvikelautakunnan puheenjohtajalta Tuomas Rahkolta. Lupa unohtui
kotiin, minkä huomasi Raution Petäjistössä hevosta
puhalluttaissaan. Isä käveli joen yli ja sai Raution
elintavikelautakunnan puheenjohtajalta Alfred Tokolalta (Niemelän
talossa) kuljetusluvan, mikä meni täydestä junassa tarkastuksessa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Tuttuja tai ystäviä
saattaa löytyä arvaamatta. Kun syksyllä 1915 menin Ostrobotnialle
maksamaan osakuntamaksujani, sanoi pohjalaisten osakuntien
rahastonhoitaja, lapinkielen professori Frans Äimä, syntynyt
Kalajoella piirilääkärin poikana, että hän on monesti poikasena
hakenut Kiviojalta maitoa Hakalaan."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">18</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK (1976-7): "Tuntui
oudolta lähteä niin kauas ensimmäisiin virkapaikkoihin kuin
Rovaniemelle ja Hyrynsalmelle (1918-22). Mutta pian sielläkin löytyi
ystäviä ja on vieläkin. Jumalan varjelusta oli se - äidin
(=Alice-vaimon) jäädessä rippikoulua pitämään - kun lähdin
sairasmatkalle Hyrynsalmella kauas itäänpäin. Kypärävaaran
kohdalla tuli vastaan hurjaa laukkaa ori, jota ajaja ei näyttänyt
hallitsevan. Eikä minunkaan kuskini tainnut olla aivan patentti.
Meidän hevonen teki äkkitempauksen vasemmalle sivutielle. Kärryt
kaatuivat, me lensimme katajikkoon täysin eheinä, eheänä myös
rippilaukku sisältöineen, palasimme maantielle sekä kävimme
matkan määränpäässä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Haapajärvellä olin
sitten 4 kk, samoin sen edellä Pyhäjärvellä, jossa oli
toistakymmentä henkeä esperantokerhossa joka viikko jäsenten
luona. Sen kirkollisvuoden viimeiset 4 kk olin Kuivaniemellä, niistä
kuukausista olin tammikuun pitämässä kinkereitä Rovaniemen
Ounasjoella, perheeni oli sen vuoden Kokkolassa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Esperanton aloitin, kun
lopputentit sain suoritetuksi Helsingin yliopistossa niin, että jäi
16 joutilasta päivää odottaessani muidenkin saavan tenttinsä
selväksi yhteiseen viralliseen loppututkintoon. Kysyin puhelimella
esperanton oppikirjoja altailaisten kielten professorilta, joka oli
esperantisti, ja hankin ne. Hän, G.J. Ramstedt, oli Suomen
ensimmäisenä lähettiläänä Japanissa ja Kiinassa. Kalajoella oli
noin 1920 Frans Alasuvannon johdolla yritetty opetella esperantoa.
Näitä on enää harvoja jäljellä."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK:n kirjottamaa
(1976-77): "Nauhan vanhempi Antti haettiin usein parantamaan
lehmien jalkoja ja muita vikoja. Kun isä oli jyväsäkkejä kunnan
makasiiniin kantaessaan nyrjäyttänyt olkansa 1. maailmansodan
aikoihin, oli haettu Nauhan Antti, joka ei sillä kertaa onnistunut
yrityksessään saada vika korjatuksi pitämällä lankakerää
kainalon alla. Oli haettu 1. kunnanlääkärimme Väinö Airo, joka
oli yrittänyt samaan tapaan. Isä oli lausunut: "Noin tuo
Anttikin yritti". Airo oli pitkään katsonut Nauhaa. Täytyi
hakea apteekista nukutusainetta. Sitä saatuaan isä oli veisannut
pari virrenvärssyä ja sitten nukahtanut. Käsi oli saatu sen
jälkeen heti paikoilleen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Rengeistä erikoisesti
olen muistanut Jaakko Korpea, jolla oli tapana usein sanoa: 'sitä
saa lyyvä niinko vierasta sikaa'. Luulen käyttäneeni sitä
sanontaa joskus yksityiskeskusteluissa monien kansanedustajien
kanssa. Kun nykyään kiivaissa keskusteluissa eduskunnan
täysistunnoissa olen huomannut joitakin syytettävän, että lyövät
toisia kuin vierasta sikaa, on johtunut mieleeni, että onko renkimme
sanat päässeet eduskunnan pöytäkirjoihin, vai onko tuo sanonta
muuallakin tuttu?"</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">20.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK/1976-7: "Nauhan
Antin lisäksi olisi mainittava Juho Pernu, 'Hevospernu' erotukseksi
kauppias Pernusta. Hänkin oli meillä usein hevosia huusaamassa.
Jäsen-huuslaakareiksi heitä sanottiinkin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vuosisadan vaihteen
tienoissa Friisin veljekset ostivat Rahkon talon, johon 3 vuodeksi
Naisyhdistys laittoi keuhkotautiparantolan, jossa useat saivat
terveytensä takaisin. Lääkärin täytyi kulkea Oulaisista, koska
Kalajoen piirilääkäri kieltäytyi. Luuli kai joutuneensa
syrjäytetyksi laitosta perustettaessa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Nelivuotiaana rupesin
ontumaan ja vasen polvi tuntumaan kipeältä ja koukistumaan.
Ihmisten kysymykseen, mikä pojan jalkaan on tullut, ei osattu
vastata. Arveltiin, että liekö kaatunut esim. portaissa.
Myöhemminkään lääkärit eivät olleet yksimielisiä
diagnoosista. Joku ehdotti tuberkuloosia, joku piti kaatumisen
aiheuttamaa irronnutta luunsirua syyllisenä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isoisä sanoi
kouluttavansa minut papiksi, jos 1906 kansakoulun II luokalta lähden
Kokkolaan kouluun. Vastasin, että tästä talosta en koskaan lähde
mihinkään. III luokan lopulla oli sama tarjous, jolloin suostuin,
kun olin saanut oikein huonon todistuksen. Kokkolan koulussa meni
kaikki hyvin koko ajan. Opettelin santarmien kanssa puhumaan venättä,
myöhemmin Saksan sotamiesten kanssa saksaa. Karsain silmin monet
katsoivat venäjän harrastustani, jolla kuitenkin sain monia
palvella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Minut oli helmikuun alussa
1918 kunnallislautakunnan toimittamassa kutsunnassa vapautettu
asevelvollisuudesta. Uusi kutsunta 1896 syntyneille määrättiin
pidettäväksi 15.8. 1918 Oulaisten kunnantalolla. Klo 9 pidettiin
nimenhuuto, jossa Sota-Kalle yritti edustaa poikaansa. Eversti
Elfvengren sanoi, ettei täällä tarvita noin vanhaa miestä, pojan
pitää esiintyä itse. Poika tuotiin sisään, hänellä oli aika
pahannäköinen polvi. Kutsuntalääkärinä oli Oulaisten
kunnanlääkäri, mutta hän ehti paikalle vasta klo 18. Siinä
pihanurmikolla enimmäkseen makoilimme ja jututimme Sota-Kallea.
Lääkärintarkastus oli pitkäveteinen, ja tulokset sanottiin
lopuksi kaikille yhtäaikaa. Minä tietysti olin vapautettu, paperia
siitä ei annettu."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">21.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK:n muisteluksia taas:
"Kototalossa oli isän tekemä 'trusamasiina'. Riihellä puinnin
aikana piti puintilattialta 'trusa' panna säkkiin ja masiinata.
Maijalan Jussi oli mennyt rengin Jaakko Korven masinoidessa katsomaan
ja sanonut, että Jaako on pyörittänyt liika kovaa, on mennyt isoja
rukiita pikkujyvien joukkoon. Jaako oli tarttunut Jussin niskaan ja
housuin perähankuroihin ja nostanut hänet masiinan vieressä
olevaan pikkujyvälaariin. Jussi tuli tupaan sieraimet suurella,
kuten aina, kun hän suuttui.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kärjän äijä, nimismies
Sandman oli kerran tullut aittaansa ja sanonut jotakin työmiehelleen
Mantan Juholle, joka myöhemmin kertoi viskanneensa Sandmanin
jyvälaariin. Juho oli pieni ja keveä mies. Sandman oli vain
hyväntuulisesti kertonut asiasta jollekin paikalle saapuneelle: 'Tuo
paska pani mun jyvälaariin'.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Professori Kaarle Sanfrid
Laurila asui talvisodan aikana ja joskus muulloinkin Kalajoella ja
saatiin puhujaksi joskus sankarihautajaisiin Suojeluskuntatalolle. -
Kansakoulusta palatessaan 12.2. 1887 hän kuuli, että hänen isänsä
oli juuri silpunleikkuussa kuollut. Jälkisäädöksessään hän,
kun ainoa poika oli kuollut, lahjoitti omaisuuttaan
stipendirahastoksi mm. Kalajoen yhteiskoululle ja Kansanopistolle."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">22.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">VHK/1976-7: "Kun
ilmat lämpenivät, Jaako Friisin Ouluun toimittama maitovalas (1904)
rupesi haisemaan suolaamisesta huolimatta. Puhelimitse kutsuttiin
Kalajoelta Sauvola poikansa Jaakon kanssa Ouluun. Riihi, jossa valas
oli, haisi niin pahalta, että oli melkein mahdotonta sinne mennä
valasta ulos tuomaan. Sen traani pantiin saaveihin ja kuljetettiin
Kalajoelle nahkurintyötä varten. Se varastoitiin liiteriin maantien
toiselle puolelle, jossa oven auki unohduttua lehmät haistellessaan
saivat saavit kumoon ja traani valui harvan lattian alle. Valaan joku
luu, liekö ollut pääkallo, oli kauan työväentalon takaisen ladon
seinän vieressä ja hävisi uuden isännän Jaako Laitalan aikana.
Muu jäännös haudattiin Löytyllä riihen lähelle peltoon. Vuonna
1974 oli kulunut 70 vuotta valaan saannista. Sen kesän
kotiseutujuhlassa oli puhujana valaan saajan poika Veikko Puskala
Helsingistä. Khra Mikko Himanka teki valasviisun.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Juuri mainitun liiterin
vieressä oli pyöreä navetta. Siihen Friis järjesti
syysmarkkina-aikana (1905?) ensimmäisen 'eläväin kuvain' näytännön
Kalajoella. Mekaanikkona oli seppä Matti Nauha (Lintilä). Tämä
kertoi, että näytännön päättyessä yleisö jäi rauhallisesti
istumaan ja lisää odottamaan. Frriis oli silloin sanonut partaansa
läpi kämmenen vedellen, että "enpä olisi tuota odottanut".
Monia yrityksiä hänellä oli. Leipureilta saattoivat nisut liiaksi
tummua uunissa. Leipojat silloin työnsivät ne kattoluukusta
suutareille, kertoi paljon myöhemmin suutari Valerius Vuori.
Nahkurihomma taisi parhaiten onnistua. Lyijykynätehdas keskeytyi
alkuunsa. Siinä papit myöhemmin pitivät seuroja ennen
rukoushuonetta. Silloin vielä näkyi sileäksi valmistettuja
lyijykynän puita halkinaisina kokoonliimaamatta, kun 'plyijyt'
niistä vielä puuttuivat. Kalajoki-nimistä mustetta sai vielä
Kokkolan kirjakaupasta vielä koulunkäyntini siellä alkaessa.
Friisin saha kävi pari kolme vuotta. Eino Tanhuala oli siinä työssä
ja kertoi työn vastoinkäymisistä. Vaikeuksia oli myös saada
asemalle kuljetetuksi sahan isoa höyrykattilaa, joka oli myyty
syksyllä 1908 Uusikaarlepyyhyn. Jaako Friis yritti
sekatavarakauppaa, kestikievaria, kahtena vuonna leipoi sotaväelle
leivät Oulun kasarmille. Hyväsydäminen hän oli. Siitä mainitsi
hänen haudallaan prof. K.S. Laurila tapaninpäivänä 1909, kuinka
Jaako Pohjanpalo (Friis) oli häntäkin auttanut koulutiellä."</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">23,</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Kun tohtori Lindman
haettiin sairaiden luo, piti olla varuillaan avaamassa ovea
lääkärille, joka ei halunnut koskea avaimeen, jota muutkin olivat
kosketelleet. Heti hän otti taskustaan karamelleja, joiden paperissa
oli kissain kuvia ja kysyi: 'osaatteko te syödä kissakaramellia'?
Vasta myöntävän vastauksen saatuaan hän antoi sitä, jota kaikki
lapset häneltä persoilivat. Plassin lapset myös tiesivät, että
tohtorilta saa karamellia. Talorivin takana oli kuja, 'takatori'. Sen
kautta lapset juoksivat edelle ja saivat uudet karamellit, eihän
tohtori arvannut heitä samoiksi lapsiksi, kun aina myönsivät, että
osaavat syödä kissakaramellia. Enlundin Aarne tavallisesti kuskasi
tohtoria rouvineen asemalle esim. Saksaan kesälomalle lähdettäessä.
Kovaa piti ajaa ja tohtori jatkuvasti huuteli "hoplooraa,
hoplooraa"! Me Kiviojan rannan niittumiehet helposti kuulimme
sen huudon joen toiselta puolen Kärjän mutkista.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Koiraa kotonamme ei ollut
minun lapsuuden aikana. Kissakin saatiin vuosisadan alussa, kun
Maijalan Jussi toi penikan Hannilan Jannelta. Jussi oli siitä
maksanut 10 p, 'että se paremmin menestyisi', vaikka se olisi
annettu ilmaiseksikin. Mallu taisi olla sen nimi. Kyllä se oli
mieluinen meille lapsille. Pidimme sitä aina sylissä, siljotimme,
jolloin se rupesi kehräämään. Kysyimme, mikä on sen päässä
se, joka kehrää. Jussi vastasi: 'räkninkirattaat'. Kehrättyä
lankaa vihittiin vyyhdeksi (lankavihti) tuulimyllyn näköisellä
vehkeellä, jossa oli rattaat. Toisessa oli 60 hammasta, toisessa
yhtä vähemmän. Veivatessa tuo rattaiden ristiriita aiheutti
napsahduksen merkiksi siitä, että pasma oli täysi.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kissan piti olla naaras,
joka sanottiin penikkainsa vuoksi ahkerammaksi hiiren pyytäjäksi
kuin koiras. Kun kissa hyppäsi isämme polvelle, hän hyvin vähän
siljotti sitä ja pukkasi lattialle sanoen: 'En minä sinusta tykkää,
mutta koirasta minä tykkään. Kun meillä oli ennen koira, niin
kerran minulta unohtuivat turkit metsään. Kun sinne tulin
seuraavana päivänä, niin koira oli uskollisena vahtina istumassa
turkkien päällä.'</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Teurastusta saivat lapset
olla katsomassa, mutta ei pistämistä, kun sen luultiin opettavan
lapsia haavoittamaan toisiaan. Siksipä heidät verenlaskun ajaksi
narrattiin hakemaan naapurista hännänvedintä, makkaramittaa tai
pylsyn kaavaa. Monessa talossa naiset teurastivat vasikoita. Kun
kanalta pää kirveellä lyötiin irti, piti kanaa pitää vähän
aikaa kiinni, muuten se päättömänä lähti lentoon, tosin hyvin
lyhyesti." (VHK:n kirjoittamaa 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Molemmat veljeni
taisivat olla kyntämässä ja maantievieriaidan panossa toverinaan
USA:sta palannut Mäki-Niku. Silloin (1914?) vielä käytettiin
vihtaksina nuotiossa haudottuja kuusen oksia. Pian aidan valmistuttua
oli sillä tiellä polkupyöräkilpailut. Aidan päällä seisoi
monta miestä, mutta se kesti. Kilpailijat tulivat Pitkäsenkylältä
päin. Frans Saari pääsi jonkin verran sivu Kiviojan krintin, kun
hänen pyöränsä etukahveli särkyi. Mies suistui suulleen
maantiehen. Huulista tuli verta, kun hän siinä tiedottomana makasi.
Joku juoksi Kiviojalle hakemaan hevosta, isä juoksi heti hakaan
jossa hevoset olivat. Pian isä tuli kääseillä, johon
loukkaantunut nostettiin makaamaan, kun etuistuin oli nostettu
maantien pyörtänölle. Kovaa vauhtia isä lähti ajamaan kauppias
Poukkulalle, jossa kunnanlääkäri Airo asui. Meni sinne pyörillä
loukkaantuneen läheisiäkin. Mutta näin sunnuntai-iltapäivällä
hän ei tietenkään ollut kotosalla. Arvattiin olevan ampumaradalla,
joka silloin oli Kesikalliolla. Sieltä nopeat miehet pyörillä
hänet löysivät. Pyörällä hänkin oli pian saapunut, puhdistanut
suusta maantiesomeron ja sitonut paikoilleen leusta ulostuneen
alahuulen. Potilas oli jo ennen lääkärin ehtimistä vironnut.
Parani pian odotusten mukaisesti.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vuonna 1879 annettu
terveydenhoitolaki määräsi, että 10 vuoden kuluttua ei enää saa
haudata kylän keskellä sijaitseville hautausmaille. Sen tähden
täytyi kaikkialla tehdä uudet hautausmaat kylien ulkopuolelle.
Vuorenkallion hautausmaa sattui aivan lähdemäiseen maahan.
Vuorenkalliolta virtaa maan alitse vettä hautausmaahan. Salaojitusta
1950 suunniteltaessa todettiin, että pohjavesi on vain 1 metrin
syvyydellä. - Aluksi (1890) vesi oli aivan matalissakin haudoissa.
Täytemaata ajettiin jonkin verran keskipaikkeille. Vaikka vesi
syydettiin pois juuri hautauksen edellä, tuli sitä pian heti taas
niin että arkku saattoi jäädä kellumaan. Niinpä aivan ensi
aikoina oli haudanpartaalla merimiehen leski valittanut: 'Paljon
purjehti merillä ympäri maailmaa eikä ennen tarvinnut hukkua'.
Arkku täytyi painaa seipäillä pohjaan ja kiireesti maata päälle."
/ VHK 1976-7</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Isäni oli valittu
yhdeksi työnjohtajaksi Uutta hautausmaata käyttöön
järjestettäessä. Kymmenkunta vuotta myöhemmin hän oli
vastaanottajana, kun kirkon viereisen hautausmaan etelälaidalle
ajettiin täytemaata talojen manttaalin mukaan. Se maa oli tullut
ostamalla kirkkoväärti Mikko Junnikkalalta hänen osuutensa. Siitä
vaihtamalla kaksinkertainen pinta-ala Paskahaasta saatiin Uusi
hautausmaa Heusalan maakirjanumeron pelloista. Sinne alkuvuotena
kuljettiin Holmanperän tieltä Vuorenkallion yli. Sitten haettiin
pakkolunastuksella nykyinen tie Saaren numeron maista.
Pakkolunastuksen aikana Saaren isännät myivät tiemaan vapaalla
kaupalla. Pakkolunastus jäi kesken. Siitä ei silloin tullut mitään
merkintää Maarekisteriin. Asia otettiin esille kirkkoherraksi
tultuani. Anomuksestani insinööri Roppola määrättiin
loppuunsaattamaan pakkolunastus, joka 50 vuotta aikaisemmin oli
jäänyt kesken. Nyt saatiin tie 'Marhaminta' -nimisenä tilana
merkityksi uutena maakirjanumerona Etelänkylän loppuun.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Uudelle hautausmaalle
ajettiin pysäköintipaikan kahdelle reunalle rengaspäiset kivet
Heikkilän kalliolta hylkykivistä. Vuosisatamme alussa ne
siirrettiin tapulin lähelle kirkon pysäköintipaikalle. Siihen asti
hevoset oli sidottu Paliinin ja Junnikkalan aitoihin pysäköintipaikan
rajoilla. Kun kirkkomaalle tuli uusi kiviaita, siihen laittoi renkaan
heti portin etelälaitaan kanttori Pohjanpalo. Muut renkaat
seurakunta panetti vähän myöhemmin. Ennestään oli pappien
hevosille renkaat puuäijän alla tapulin seinässä. Rovasti
Pohjosen hevonen jyrsiskeli äijän varpaita, joita nykyisten
maalarien on täytynyt spaklata.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Jo hävitetyn, vuonna 1931
rakennetun vaunuliiterin (kirkon pysäköintipaikan reunassa) ja
aidan väliin jääneet 5 rengaspäistä kiveä siirsin poikieni
kanssa sodan lopulla Kiviojan kivikärryillä takaisin entisiin
koloihinsa Uuden hautausmaan portin pieleen. Siellä ei ollut
hevosten kiinnisitomiseen pysäköintipaikalla muuta mahdollisuutta
kuin puita ja pensaita.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Uuden hautausmaan
vesiongelmien takia seurakunta rupesi heti anomaan, että vanhaa
kirkkomaata, jossa oli tilaa vanhimmassa osassa kirkon ja tapulin
välissä sekä 1861 hautausmaaksi vihityssä länsikulmassa kirkon
ja Hautalan välissä, saataisiin edelleenkin käyttää. Sitä
anomusta ei oma piirilääkäri suostunut puoltamaan. Kun tämä oli
kesälomamatkalla Saksassa ja sijaisena oman virkansa ohella Kalajoen
oma poika, Haapaveden piirilääkäri Konrad Reijovaara, pyysivät
isäni ja eräät muutkin Reijovaaran rippikoulutoverit tältä
puoltolausetta kirkkomaan edelleen käyttämiseen hautausmaana.
Puoltolause saatiin, sen jäljennös on kirkonarkistossa. Senaatti
antoi sitten luvan käyttää kirkkomaata toistaiseksi hautausmaana.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sen jälkeen Uuteen
hautausmaahan haudattiin vain harvoja leskiä, kun aviopuolisot
olivat sinne haudatut niinä vuosina (1890-94), jolloin kirkkomaahan
ei saanut haudata. Vuonna 1897 vihittiin hautausmaaksi laaja
kirkkomaan etelälaidan lisä, jota oli kirkon rakennusaikana 1876-77
käytetty tiilitehtaan paikkana. Siten on kirkkomaassa näihin asti
riittänyt tilaa. Sodan aikana ruvettiin Uuteen hautausmaahan
hautaamaan siirtoväkeä, nykyään on sielläkin jo myyty
sukuhautoja. Ei voi arvata, kuinka kauan se riittää, kun
polttohautaus voi kaikkialla yleistyä ja hautasijojen tarve niin
ollen pienentyä." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">26.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Vuonna 1879 kirkkoon
laitettiin sakastin ovenpieleen piispanpenkin päälle nuora, jonka
yläpää oli kiinni sahanterästä taivutetussa jousessa ulkona
alttarin kohdalla ja siinä oli myös kulkunen. Nuorasta nykiminen
sai aikaan kulkusen helinän. Sitä laitetta ei tehty kirkkoa 1931
korjattessa. Suntion pitää mennä ulos käsin viittomaan
kellonsoittajalle, jos on asiaa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Urkujen paikalla oli ennen
vuotta 1903 penkit, jotka tapulista siirrettiin uuteen
Rukoushuoneeseen. Santaholman lahjoittamia urkuja soitettiin Kalajoen
kirkossa ensimmäisen kerran kekrinä 1903. Kirkosta ulos tultaessa
arvosteltiin niitä monin tavoin. Mummuista joku sanoi, etteipä
urkuri tietenkään täysin osannut, koskapa siinä yhdessä kohtaa
ei uskaltanut oikein päästellä. Isä sanoi kotona, että se on
epämieluista, kun aluksi ja ja lopuksi urut jurraavat eikä aloiteta
heti eikä lopeteta, kun virren sanat loppuvat.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ennen vanhaan, viimeksi
1890-luvun alussa, kannettiin rikkaammat, joilla oli vara maksaa
paariraha vaatteista, paareilla, köyhemmät kantoliinoilla. Paareja
kannettiin korkealla olkapäillä. Kahdet paarit ovat Uuden
hautausmaamme paarihuoneessa. Uudemmat niistä ovat 1840-luvulta,
tehdyt isossa Mehtälässä ja heti jätetyt seurakunnalle.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kirkkoon ja hautausmaihin
liittyy aina kummitusjuttuja, varsinkin pimeänä aikana. Maijalan
Jussi kertoi, että joku myöhästynyt kirkkoonmenijä oli tapulissa
(sen läpi saattoi kulkea, kun ovet olivat ennen auki molemmin
puolin) kohdannut vastaantulijana homenaamaisen mummun, joka oli
hokenut virren 'Etkös ole ihmisparka..' sanoja 1701-virsikirjan
mukaisesti." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">27</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Huomattavia
henkilöitä: Seppä Tuomas Rönn, jolle Pahikkalan isäntä Joona
oli antanut tyhjän säkin ja pyytänyt hakemaan suoloja Löfqvistin
kaupasta. Hän oli antanut panna niitä säkin täyteen. Oli pitänyt
levähtää Ventelän aitan portaalla, jolla paikalla nyt on
Topikalustajan konttori. Levähdyksen hän oli maininnut Pahikkalan
isännälle, joka oli hymyillyt, tietenkin ihaillen Tuomaan voimia.
Muttä tämä oli luullut isännän väheksyvän sepän voimia ja
sanonut: 'Kyllä saa muutkin yrittää kantaa sitä säkkiä'. Tuomas
oli jonkin aikaa seppänä täällä konepajassa. Siellä
eteläpohjalaiset valuripojat olivat taittaneet Tuomaan valtavan
piipunkrassin poikki. Toiset työmiehet olivat sanoneet pojille:
'Tehkää pian uusi krassi, se on paha mies, jonka puukon jälki aina
näkyy Rauhan isännän poskessa'. Pojat olivat heti messingistä
valaneet vielä isomman krassin, jolloin Tuomas oli ollut hirveästi
mielissään.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Myös lakri-Pappa eli
Lassin-Jussi oli kaikille tuttu. Häneltä sai ostaa lakritankoja ja
laukusta vaatetavaraakin. Hän oli melkoinen tietotoimisto.
Sanottiin, että 'sitei tiijä muut kuin Luoja ja Lassin-Jussi'.
Keppinsäkin hän myi isoisälleni, joka sitä käytti loppuun asti.
Mustaksi maalattu ja messinkihela alapäässä." / VHK 1976-7</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">28.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Koulu-Antin jalat
olivat pahasti vääntyneet hänen istuessaan kaatuvan hirsikuorman
päällä. Pesola Kannuksessa oli pannut ne suoraan, mutta palatessa
kärryissä jalat olivat uudelleen ryöstäytyneet mutkalle, molemmat
samaan suuntaan. Niillä hän tuli toimeen kiertokoulun opettajana ja
vaatteen tampparina ja monissa muissa töissä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella vanha polvi
leikkautti tukkansa niin, että se katkesi paksuna äkkipykälänä
niskassa ja sivuilla. Monet ilvehtivät, että on ollut
kivikuppilakin paikalla ja tukka paksuna leikattu sen reunoja myöten.
Olin Romanow-suvun 300-vuotisjuhlan aikana 1913, kun oli juhlan
kunniaksi koulusta lomaa monta päivää, Kalajoen markkinoilla.
Ostin Helppo-Heikiltä tukanleikkuukoneen (3 mk). Sillä rupesin
leikkaamaan miesten tukkia. Kun isäkin suostui leikattavakseni,
leikkasin hänenkin tukkansa niin että se tasaisesti oheni päälaelta
alalaitaansa. Sillä mallilla hänen tukkansa pysyi siitä alkaen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Pyhäaamuin oli tapulissa
1900-luvun alkupäässä paljon nuoria miehiä ottamassa osaa
kellojen soittoon. Itse olin joskus, samoin veljeni Veikko. Se oli
yksi urheilun malli. Sanomakellojen soittoon lähti usein naapureita
syrjäkylistä asti, samoin naapurit usein tekivät arkun. Useiden
täytyi kuitenkin käyttää sanomakellojen soittoon maksusta
Temperin miehiä, joilla oli aina varamiehiä saatavina
naapurustostaan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Amerikaan mentiin
1870-luvulta alkaen runsain määrin. Useat sieltä palasivat pian
saatuaan ansaituksi rahaa esim. talon ostoon. Kantelemestari Efraim
Kilpinen vanhoilla päivillään sanoi huomanneensa, että
Pohjankylän kaikista muista taloista oli menty Amerikaan, mutta ei
Kiviojalta eikä Merenojalta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isä sai toverikseen
Heikki Himangan käymään Kempeleessä Filip Saalastin tilalla
tutustumassa puimakoneeseen. Heti he saivat syntymään puimaseuran
Kiviojalta Tuuralle asti v. 1906, jolloin saatiin Kalajoelle
ensimmäinen puimakone ja lokomobiili. Seuraavana vuonna niitä
syntyi monta, kaikkiin kyliin. Etelänkylän seuraan liittyi mm.
Albert Tolonen Pohjankylästä. Se seura laittoi Siipolan rannalle
lokomobiilillaan käyvän myllyn. / VHK 1976-7</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">29.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Vuonna 1901 oli
kuuluisa poutakesä, jolloin keväästä sopivasti satoi, mutta
sitten oli poutaa ja hellettä. Jyvät kasvoivat isoja. Niitä
myytiin siemeniksi valtion välityksellä syrjaseuduille. Itse niitä
ohria säästettiin siemeniksi 10 vuotta. Ne olivat lopuksikin hyviä,
vaikka agronomien ja neuvojien mukaan niiden itävyys niin pitkän
ajan kuluessa heikkenee ja muutenkin ne menevät siemeniksi
kelpaamattomiksi, mikä ei nähtävästi pidä täysin paikkaansa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Niihin aikoihin paras
rengin vuosipalkka oli saattoi olla jopa 200 mk rahaa ja ainakin
saappaat. Naispalvelijat saivat 80-90 mk ja villoja. Heillä oli oma
viikko talvella, jolloin he kuitenkin navetoivat, mutta päivällä
itselleen kutoivat. - Siihen aikaan ei ollut mitään
ilmoitusvelvollisuutta verotukseen, vaan lautakunta arviolta pani
kunnanveron kaikille, mistä sai valittaa. Valtio kantoi henkirahan,
josta köyhät henkipanossa vapautettiin. Manttaalin mukaan piti
tuoda viljaa kruununpuotiin, joka Kalajoelle saatiin 1862. Sitä
ennen vilja piti viedä Raaheen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun Himangalla lasitehdas
oli palanut, oli Peltolan Aapo-faari siellä käydessään pannut
sopivia lasikokkareita kääsein pohjalle ja niistä muurannut ahjon.
Sellainen 'tiili' kesti paremmin kuumuutta. Siihen aikaan oli
saatavana kuumissa paikoissa käytettäväksi vaaleita tiiliä.
Niissä oli nimi 'Högnäs', joka Kalajoella lausuttiin
'Höökynätiili'.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vuonna 1876 ruvettiin
tekemään kirkkomaalla uutta kirkkoa varten tiiliä Vetoniemen
savesta. Pian joku sanoi, että niihin tulee vanhaa meren suolaa,
jolloin ruvettiin ajamaan savi Mustosen maalta. Hyvin ovat kestäneet
kirkon seinässä molemmat.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun juuri 1. maailmansodan
edellä maanteiden hoito jaettiin uudelleen, ja Pitkäsenkylän tie
oli siihen asti ollut vain sen käyttäjille jaettuna, oli Kiviojan
talolla osuus siihen tiehen meijeriltä Marttihuhdan mäkeen (nyk.
Honkelan talon kohdalle). Varsinainen tieosuutemme oli Mehtäkylän
tiellä Untisenmaasta Haapakankaalle päin. Se jäi talollemme
edelleenkin, jatkuen hiukan pitemmäksi Haapakankaalle päin. Siihen
oli ensimmäinen rumpu tehty Heikkilän laakakivistä jo ennenmin, ja
teimme sinne toisenkin rummun kivestä heti kun puinen siinä kävi
huonoksi.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun tiet (1919?) menivät
valtion haltuun, myytiin niiden kunnossapito vähimmän vaativalle,
yleensä entisille kunnossapitäjille. Enoni Antti Himangan
aloitteesta vasankarinkyläläiset huusivat kunnossapidettäväkseen
monena vuonna tien Kalajoelta Pyhäjoen rajaan ja tekivät työn
seuroin sekä käyttivät ne rahat puimakoneen ja sähkölinjansa
saantiin. Voitiin sanoa, että he saivat nämä uusaikaiset edut
ilmaiseksi. Olisihan heidän entisen mallin mukaan ollut pidettävä
maantie kunnossa ilmaiseksi." (VHK 1976 - 77)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">30.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Ensimmäinen
maanviljelysnäyttely Kalajoella pidettiin 1870 Merenojan talossa.
Siellä oli näytetty uusaikainen aura eli fältti. Nurmiketo oli
käännetty nurin. Heti näyttelyn päätyttyä Jaako Merenoja oli
pannut renkinsä kääntämään kiivut paikoilleen. Heinä oli
ruvennut kasvamaan aivan kuten ennenkin. Merenoja hankki fältin ja
rullakarhin, joita hän lainasi muillekin isännille. Maanviljelyksen
ohella hänellä oli messinkivalimo ja Friisein tervahytti. Sitä isä
suunnitteli meidänkin käyttävän, mutta ei tullut koskaan
tervaksia kuorituksi. Niiden pihkaisiksi kuivuminen olisi kestänyt 3
vuotta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Merenojan veljekset olivat
nuorina kirvesmiehiä, salvoivat mm. Anttilan sepän pytingin, joka
viime sodan jälkeen purettiin. Jaako jäi maanviljelijäksi, Joona
siirtyi Plassille ja oli liikemies.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isoisä ei yrittänytkään
tervanpolttoa, kuten edeltäjät olivat haaskanneet sen talon metsän.
Ison aitan hirret sieltä saatiin 1861, mutta päärakennuksen hirret
ajettiin Kinnulasta asti 1862.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Seuraava maatalousnäyttely
oli 1880 värjäri Forsbergin talossa, joka myöhemmin oli
nuorisoseuran talona. Mantan Juho kertoi, että alueen ympärillä
oli korkea laudoitus estämässä näyttelyn näkymistä
ulkopuolelle. Sisään päästyään Juho oli antanut aidan raosta
pilettinsä toverilleen, joka siten pääsi sisään.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Maijalan Jussi oli ollut
monissa taloissa töissä. Kysäisin kerran, missä on ollut hänen
mielestään paras talo. Vastaus: Nauhan Antilla. Siellä niitulla
lauantaisin syötiin iltapuolinen, että jaksettiin kävellä kotiin.
Muina aikoina sielläkin tehtiin töitä vielä iltapuolisenkin
jälkeen. - Jussi teki kaikin päin puhdasta jälkeä. Toiset
työmiehet sanoivat, että nuolu ei elätä eikä vanha suola
janota." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">31.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Isän sana oli
'hurouf', kun oli maattu, toiset ehkä vähän unenpökerryksissä,
puolisen jälkeen, toiset ladon varjossa, toiset päiväpaisteessa.
Iltapuolisen (noin klo 17) jälkeen ei juuri loikoiltu, vaan tehtiin
työtä klo 20:een saakka, jolloin isä huusi 'kello soi'. Aamukaffi
juotiin klo 6, jolloin lähdettiin niittämään, kun heinä oli
vähän märkää yökasteesta ja vikate paremmin pystyi
siankarvaankin. Eineelle tultiin klo 7 ja klo 8 kiirehdittiin heiniä
hajoittamaan napulta, jos oli naputtu edellisenä iltana, mitä
pidettiin edullisena heinän kuivumiselle. Naputtamaton luoko piti
karhoa kuivumaan. Puolipäivänen syötiin klo 11.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Levähtämisen jälkeen
alkoi heinän kokoaminen. Naiset tekivät takkoja, joita miehet
kantoivat takkavihtalla, jonka selkä oli pihlajaa ja siima
koivunvesaa vihtaksi väännettynä. Siimassa oli vihtasta väännetty
silmä, sen jatkona nykäsin väännettyä vihtaa, jota toiset
sanoivat jäpäsimeksi, josta takantekijä veti kantajan vetäessä
takkavihtan tyvestä. Takantekijä nosti takan kantajan selkään.
Tämä pudisti vähän, jolloin irtaimet heinät putosivat eikä
niitä varissut visutulle kedolle. Minäkin yritin kantaa aivan
nuorena, mutta se täytyi lopettaa, kun takka hajosi selässäni
Suovainiossa. Kantomatka oli pitkä ladolle ja ontumiseni oli silloin
niin pahaa, että takka selässä jysähteli. Isältä tuli nuhteet
ja kielto, että en saa kantaa ja pudottaa heiniä visutulle kedolle.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Haravakoneella ajettiin
luoko kedolla takan läjiin ja sitten haravalla visuttiin.
Moitittiin, että haravakone ei heti kerralla ota heiniä aivan
puhtaaksi. Siitä syystä haravakone jäi käyttämättä moniksi
vuosiksi. Vasta kun Kustaa Arvo tuli Kalajoelle, nähtiin, että
hevosharava ottaa visuun, kun heinät on viety kedolta latoon. Tein
Haapajärvellä näkemäni mallin mukaisen heinälaahuksen
(kappalaisen pappilan Hietalan aikana) ja ostin osuuskaupasta
hevosharavan, jolla visuttiin. Pojat ajoivat laahusta jo melko
pieninä. Itse ladon edessä pidättelin kuormaa paikallaan
rautakangella, kun hevonen veti laahuksen kuorman alta." (VHK
1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">32.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Santaholma oli
velvoittanut poikansa syömään silahat päineen, ei edes niiden
leukaluita saanut sylkäistä pois eikä muitakaan ruotoja. Oli
senkin neuvonut, että jos edes napin näkee tiellä, se on otettava
talteen. Kustaa Ylikangas kertoi panneensa aitaa Santaholmalla. Oli
lopuksi kysynyt, mihin hän panee vanhan aidan lahot jäännökset.
'Anna olla siinä, kyllä ne siitä katoaa'. - Santaholmalla oli
Saukon mylly ja saha, jossa jokisuun sahan ja hiomon rakennuslaudat
sahattiin. Itse Santaholma oli asentanut Vetoniemen Siivertin kanssa
isot porakivet raamin perustukseksi. Kuitenkin Plassilta olevat
suurlakon aikaiset kansakoulutoverini sanoivat, ettei saha ole
Santaholman vaan työmiesten, sillä nämähän sen ovat tehneet.
Ensimmäinen lakko siinä sahassa tuli pian.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isäni oli jo 7-vuotiaana
tehnyt kottikärryt ja seppä-Juuso oli ne raudoittanut. Yhä ovat
kunnossa. 14-vuotiaana hän oli tehnyt ensimmäisen sivusta
vedettävän sängyn, jonka kaarmin ylälaidassa on sen ajan
tavallinen kuviokoriste. Yksittäisten huonekalujen lisäksi hän
teki kaksi erilaista sarjaa tuoleja saliin, sinne myös
koristeellisen piippuhyllyn, jonka reuna kesti pikkupojan riippua,
mikä kyllä oli kiellettyä. Visakoivusta isä teki ompelukoneen
päälle kopan, jonka hän hieroi santapaperilla sileäksi ja vei
Kilpiselle puleerattavaksi. Tuo mestari oli sanonut, että se pitää
puhdistaa ensin. Hohkakivellä Kilpinen sai tosi sileää jälkeä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kengät tehtiin vain
ykspohjaiset. Niihin pian täytyi ommella nahkasta paikkoja
kantapäihin ja päkiöille. Uusi äitikin osasi tehdä hampuista
jorongaisen äimän perään. Sillä sellaiset paikat ommeltiin niin,
ettei lankaa näkynyt paikan ulkopinnassa. Melkein sananlaskuksi on
tullut: 'kyllä jorolla juonia on, jos ei juosta tahdo'. -
Ensimmäiset kansakoulun pulpetit sorvattuine erillisine tuoleineen
ovat isän tekemät. Hinni, Hannes, ja Veikko ovat niissä istuneet,
mutta uudelle puolelle, jossa minä istuin, oli tehty uusaikaisemmat
pulpetit, joissa tuoli on kiinni pöytäosassa. Isän tekemät
myytiin huutokaupalla enimmäkseen niissä istuneille.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Rengit olivat tehneet
puukolla kaivertaen laudan pätkiin höyläpenkin lähelle kuvioita.
Isä selitti minulle, kun istuin siinä vuoleskelemassa, että kuvio
tarkoittaa ovissa avaimen reiän rautaista suulappua, jonka näköinen
kuvio todellakin on. En viitsinyt sanoa, että rengit sanoivat sitä
vaimonpuolen vaakunaksi." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">33.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Jaakoppi Junnikkala
('Koppinen') oli ollut nuorena 1809 sodassakin. Myöhemmin hän oli
aamuhämärissä riihelle mennessään varstallaan kopaissut
kirkkomaan aitaa ja sanonut: 'Nouskaa laiskat riihelle!' Riihimiehiä
oli tullut niin paljon, että Koppiselle tuli täysi hätä. Mentiin
kysymään ylimaihin neuvoa Hätämaan tietäjältä, joka oli
neuvonut miehen ristiinkynnetylle pellolle. Kun pelto kynnettiin
ristiin ja Koppinen ohjattiin siihen, oli kirkonväki hänestä
irtautunut. Risti auttoi. - Rovastin kirkkoon ajaessa oli Koppinen
örissyt maantien ojasta: 'Paimen auta lammastas'. Seuraavana pyhänä
oli rovasti pannut hänet jalkapuuhun kirkon kivijalan viereen.
Jumalanpalveluksen aikana oli Koppisen pyynnöstä miessakki kantanut
hänet jalkapuineen Hautalan tunkiolle, jossa rovastin oli täytynyt
käydä avaamassa jalkapuun lukko ja päästämässä hänet pois.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sutiiniksi sanottiin Juho
Swedin-nimistä miestä, joka kuoli 1891. Hän oli tullut Lohtajalta
rengiksi Pitkäsenkylään; eräänä talviyönä hän oli mennyt
eteläpuolelle, mutta eksynyt jokijäälle ja palelluttanut jalkansa.
Sen jälkeen hän istuallaan käsin viskeli itseään ja mukana
kuljettamaansa pussiaan pitkiäkin matkoja. Vaivaishoidon esimies
Naatus-Mikko mielenosoituksellisesti avasi tapulin pikku luukutkin
hänelle sanomakelloja soittaessaan. Oli tapana avata ne vain
rikkaille, jotka voivat maksaa soittajalle pikku luukkujen
avaamisrahan. Kirkonkokous päätti 1902, että niitä ei avata
kenellekään. Sotien sankarivainajille ne on avattu sekä
lääninrovasti Heilalalle 1927 soitettaessa. - Samoin kulki Antti
Ruhkala, s. 1873, kuoli 1924. Häntä sanottiin 'Kyykky-Antiksi'.
Ihmeeltä tuntui, että hän ylettyi saamaan suitset hevosen päähän.
Oli ahkera hevosmies, pääsi rekeen ja kärryihin omilla
konsteillaan." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">34.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Kärjän herran
tyttären tytär lääkintäneuvoksetar Reijovaara kertoi isoisänsä
vaikutteista herännäiskäräjien pystyyn panemiseen: nimismies oli
harmitellut köyhyyden tulevan, kun aina suuret laumat kulkevat
merenrannasta päin ylimaihin ja samoin sieltä Kalajoelle päin.
Työt jää tekemättä, mistä seuraa köyhyys ja puute.
Vainotarkoitusta ei tuon tiedonantajan mielestä ollut. Hänellä oli
Gezeliusten Raamattuteos, jonka perikunta kirkkoherrakautenani
lahjoitti Kalajoen seurakunnalle. Kun täällä se teos ennestään
oli kirkonarkistossa, lahjoitettiin tuo arvokas Raamatun selitysteos
Oulun yliopiston kirjastolle, jolta se puuttui. Lahjoituspäätös
näkyy seurakunnan pöytäkirjoista.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäinen sähkö
Kalajoella oli Friisein konepajassa. Samoin Holman ja Santaholman
sahoilla ja hiomolla sekä remonttipajassa oli oma sähkö. Tyngän
ja Siipon sahat rupesivat jakamaan sähköä ympäristöönsä.
Vuonna 1923 ruvettiin ottamaan Korpelan Voimasta Kannuksesta sähköä
Kalajoen Sähkölaitokselle, joka oli oma yhtymänsä. Sen
sähkötehdas oli vuodesta 1912 jokirannalla nykyisen sairaalan
kohdalla. Kun siinä nykyään on Kalajoen kolmannen kirkon ja sen
kuuluisan kirkkoherran Ljungon muistomerkki, on moni ihmetellyt, että
jo 1600-luvulla on tehty sementtiä. Se muistomerkki on näet erään
sähkötehtaan laitteen perustuksella. Se tehdas paloi kahdesti,
minkä jälkeen sähköä ruvettiin ottamaan Korpelasta. Kun siitä
tuli pula, Kalajoki siirtyi ottamaan sähköä Ouko-linjasta.
Mehtäkylä on ottanut sähkönsä Revon Sähköstä. Isä rupesi
ottamaan heti 1912 sähkövalon Kalajoen sähköyhtymästä. Joka
huoneeseen tuli kattolamppu. Pöytälamppua ei tainnut aivan aluksi
olla.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Männyistä voisi mainita,
että v. 1904 isä käski renki Oikarisen karsia alhaalta männyn
riihivainion pyörtänöllä, etteivät oksat haittaisi kyntäjää
eikä hevosta. Mutta renki karsi sen melkein latvaan asti, joten ei
päässyt toteutumaan se isän sana, että se yksinäisellä paikalla
nopeasti lihoo ja siten kasvaa peltotukin värkiksi. Kourilla oli
kasvanut mänty niin paksuksi, ettei ostajaliike sitä kaatanut. Sen
tyvestä tein Hietalaan peltotukin, joka oli loppuun asti
pappilassakin. Siitä ylöspäin se oli jonkin verran ohuempaa. Se
vietiin leveranssina Santaholmalle, jossa sitä ei sahattu. Näin sen
useampana kukkajalkana Ollilassa, juhlallisen paksuja ruhmoja ja
korkeita ne olivat.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Mantan Juho pyysi renkiä
säästämään Katinkallen koivut kankaan laidalla, mutta olisi
sallinut kaataa tuppuramännyn maantien ja joen välistä, sillä se
varjotti Kärjän komean keltaisen talomaalin näkymästä mökkinsä
tienoille." (VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">35.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Nykyaikaiset isot
kuorma-autot eivät varmaankaan olisi mahtuneet läpi Junnikkalan
luhtirakennuksesta, jonka läpi kulki maantie Ruotsin vallan aikana
tapulin ohi Junnikkalan pihan läpi jokiahdetta sillalle päin.
Nykyiselle paikalle maantie sillä kohdalla siirtyi Venäjän vallan
alkupäässä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kärjän herran seuraaja
nimismiehenä oli Fredrik von Nandelstadh, joka on merkitty kuolleen
5.3. 1868. Asui lopuksi Marttilan sotilaspuustellissa. Hänen
poikansa on kastekirjaan 9.12. 1862 merkitty suomalaiseen muotoon
'Matti', muut samannimiset muotoon 'Matts' aina 1880-luvulle saakka.
Tämä Matti Oulun läänin maaherrana päivällispuheessaan Kalajoen
400-vuotisjuhlilla 1925 mainitsi olleen suuren nälkävuoden hänen
lapsena lähtiessään Kalajoelta. Siinä juhlassa annettiin Antti
Nauhalle raatajamitali.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Se jäi aikaisemmin
kertomatta, että Antti Myllylän molemmat jalat jäivät
hirsikuorman alle, kun hänen asumuksensa hirsiä siirrettiin
Manti-Kustun kärryillä Siipolan täpärältä Pohjapuolelle, jossa
Anton Naatus rakensi kauppansa sille paikalle. Antti antoi
omaisuutensa vaimonsa sukulaiselle Ernst Pahkalalle elatusta vastaan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun Jaakko Hemming oli
Kalajoella virassa 30 vuotta (viime aikoina apulaisia) ja eli lähes
90-vuotiaaksi, sanottiin häntä 'vanhaksi pastoriksi'. Noin 1880
yritti laiva kulkea Vaasan ja Oulun väliä (ei kannattanut), silloin
oli Hemmingin apulainen Juho Tanskanen lauantai-iltana poikennut
Plassin rannassa siihen laivaan ja nauttinut muutakin kuin
kansalaisluottamusta. Hän asui Hietalan merenpuolipään
vinttikamarissa, mutta oli tullessaan väsähtänyt makiin. Siellä
hän nukkui toinen jalka reikään pudonneena. Aamulla kun häntä ei
näkynyt, palvelija otti selvää ja meni vanhalle pastorille
kirkkoon sanomaan asiasta. Apulaisella olisi ollut saarnavuoro. Vanha
pastori sieppasi postillan kainaloonsa ja itse nousi saarnastuoliin.
Sieltä oli tullut ankara saarna eikä postillaan ollut tarvinnut
katsoa. Muutenkin hänellä oli tapana puida nyrkkiä saarnatessaan."
(VHK 1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">36.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Olihan sitä sentään
piintyneitä käsityksiä ihmisten eriarvoisuudesta. Kun kotimme
palvelija sairastui munuaistautiin (1900-luvun alussa), määräsi
tohtori Airo tuotavaksi virtsanäytteen monena viikkona. Ensi
kerralla uusi äitimme sanoi, ettei sitä nyt kukaan lähde viemään
piikan kusta ja vetosi sananlaskuun 'joka on piikan piika, se on
paskan paska'. Minä sen näytteen vein ja isäkin joskus, kun sattui
muita asioita kylälle päin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun Finni-pappa taakoitti
isonjaon täydennyksen päättyessä Pitkäsenkylän maantien niin,
että se liittyi sillanpäähän aivan pitkin apteekkari Relanderin
talon seinänviertä, kielsi 'Rellu' sitä tekemästä, vaikka tien
ojat oli luotu siihen asti Pitkäsenkylästä päin. Siinä
riidellessä oli mennyt koko päivä. Lopuksi Relander oli suostunut,
että tie saadaan tehdä lähempää jokea. Siihen hän lupasi tien
sillä ehdolla, että tientekijät siirtävät eräitä hänen
makasiinejaan. Niin jäi kapeampi puutarha seinän viereen. Nykyinen
omistaja Osuuskauppa on sallinut leventää tien kaupan (Kultakalan)
seinään asti. Sillalta Pitkäsenkylään päin käännyttäessä
oli äkkimutka ja reki pakkasi jääkelillä roivaamaan puutarhan
ojaan ja aitaan. Vuonna 1911 sillanmäkeä käännettiin niin, että
ajoneuvon kääntyminen alkoi jo mäen päällä eikä alhaalla ollut
äkkikäännettä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sillä kohtaa joen
juovassa oli Rellun mylly, joka taisi Jaako Friisin jälkeen olla
Santaholman. Muistan pahasesti, kun sitä käytettiin ja sahattiin
tukkeja. Sitten se oli (joen perkkauksen vuoksi?) käyttämättä,
akkunat ja ovet rikki. Se hävisi sinä 5 vuoden aikana, kun olin
muualla virassa (siis ennen vuotta 1923).</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Samuneva-nimen alkuperää
on selitetty usein saame-sanasta. Onhan täällä asunut lappalaisia
ja muistuttaahan Vasankari, Vasanneva ja Vasanoja porojen vasoista.
Mutta minun mieleni tekisi johtaa se Samuel-nimestä. Onhan joku
Samuel voinut sitä nevaa ruveta viljelemään. Kerrotaanhan, että
Junnikkalan Samu-faarilla (1812-83) oli kirkonrakennusaikana 1876-79
virkana aamuin klo 6 kutsua rakentajat kirkonkellon soitolla töihin.
Häntä aina sanottiin Samuksi eikä Samueliksi eikä Samuliksi.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kirkon rakennusväki
saattoi päivittäin vaihtua. Oli kirjanpito, josta näkyi, että
kukin mies ja nainen oli osuutensa suorittanut. Erkki Sorvari,
vanhapoika, 'pelimannin Erkki', kertoi vanhoilla päivillään,
huumorimiehiä kun oli, että häntä on myöhemmin harmittanut, kun
hän on oikaissut työvuorokirjanpitäjälle kanttori Friisille,
ettei hänellä ole emäntää, kun Friis oli hänen työvuoronsa
täyteen tullessa huomauttanut, että olisi tehtävä emännänkin
vuorot kuten monet muutkin vapauttavat vaimonsa 'jäneksellä'
kantamasta tiiliä korkealle rakennustelineille. Erkki kertoi, että
kun olisin suostunut, niin minulla olisi ollut vaimo kirjoissa, mutta
kun kieltäysin, niin ei minulla ole vaimoa koskaan ollut." (VHK
1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">37.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Isäkin oli kirkkoa
rakentamassa 1876-79. Hevoskierrolla käyvästä tiilikoneesta tuli
juuri tiilen paksuista savipötkylää, joka piti huolellisen miehen
rautalankalaitteella leikata oikean pituiseksi tiileksi, jonka toinen
vei ladottavaan tiilenpolttouuniin. Katkaisijaksi oli usein
tuppautunut poikasia, joilta tuli virheellisen pituisia tiiliä.
Isäkin oli mennyt siihen hommaan, kun ammattimies päivän pitkään
mielellään levähti. Kanttori Friis oli siihen tullut ja sanonut,
että taas on poikanen päästetty sotkemaan. Isähän oli silloin
22-vuotias ja aina pieni mies. Mutta kun Friis näki, että se homma
isältä menestyi erinomaisesti, niin oli hän tullut pyytämään
isää entisen siitä erotessa, isä ei ollut suostunut siihen
palkallakaan, kun omat vuorot olivat jo täysin suoritetut.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Maatalousnäyttelyssä
1905 isä kuului puutöiden arvostelutoimikuntaan. Kelloseppä Mikko
Turunen (asui Kalajoella pari vuotta) teki näyttelyyn kellon. Ei
saanut palkintoa. Hän sanoi, etteivät pitäneet hänen kelloaan
edes haravan arvoisena, kun harava palkittiin. Isä selitti, että
tämä on maanviljelysnäyttely, johon ei kuulu teollisuus.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Samassa näyttelyssä
Kalajoen maamiesseuran puheenjohtaja Albert Tolonen piti alustuksen,
onko sonta kynnettävä syvälle vai matalalle. Hän oli tullut
siihen tulokseen, että matalalle. Alustuksen johdosta keskusteltiin.
Isän mielestä sonta pitää kyntää niin syvälle kuin vain saa.
Siellä se säilyy tuoreena, pinnalla se haihtuu ja kuivuu. Hän piti
vääränä luulona sitä, että sonta ja vesi menisi maassa
syvemmälle ja alaspäin. 'Jos niin olisi, niin maahan olisi yhtenä
rahkaturppaana, jos sinne olisi mennyt maailmanpäivinä kaikki vesi
ja sonta'.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">On myös hyvä, jos voisi
kastella peltoja. Jaako Friis keksi sellaisen kastelukoneen, joka oli
melkein kuin virtsanajotynnyri. Mutta isännät eivät hyväksyneet
pelloilleen sellaista raskasta kastelukonetta.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Isojaon 1800-luvun alussa
toimittanut maanmittausinsinööri Jaakko Juho Garvolii omisti toisen
Ruhkala-nimisistä maakirjanumeroista ja eräitä sivumaita.
Ruhkala-nimen hän vaihtoi nimeksi Tavastvik, koska joen mutka siinä
muodostaa lahden ja koska oli sellainen tieto, että Hämeestä
kotoisin olleita seurakuntamme alkuajan Tavastius-nimisiä
kirkkoherroja oli muka asunut Tavastvikissa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Garvoliin vävy Basilier,
hänkin maanmittausinsinööri, asui jonkin aikaa Tavastissa. Hänen
tyttärensä Iida oli syntynyt 1846 Nivalassa ja täällä asuessaan
sanottiin Tavastin satakieleksi. Hän opiskeli musiikkia
ulkomaillakin. Kalajoella hän antoi konsertin 1875 pappilan salissa.
Vuodesta 1878 hän oli naimisissa Aftenposten-lehden toimittajan
Magelssenin kanssa, kunnes avioero tuli. Iida kuoli 1928." (VHK
1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">38.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Nauhan Antti opetti
meitä serkkujaan paikkaamaan polkupyörän kumeja, mitä isä ei
opetellut. Antti lainasi joskus meiltä kylvökonetta, olin myös
Nauhalla puimassa puimakoneellani. Ja myös kattotalkoissa. Heillä
oli tietääkseni viimeinen asuinrakennuksen tuohikatto Kalajoella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Erikoismiehistä on vielä
mainittava tervankauppias 'Hangas-Sakri', joka eli 1849-1921. Hän
tuli 1874 Himangalta Akolahti-nimisenä Saukkoon, jonka otti
sukunimekseen. Hän asui Hangasrämeellä päin, kierteli
hevoskopukallaan taloissa myymässä tervaa ja pikiöljyä. Näitä
kauppiaita oli muitakin. Maria Matti-Mikontytär Manninen
kottikärryillä kuljetti Vasankarista asti varpuluutia ja niitä
myyskenteli taloihin. Hän meni kirkkoa tulipalon jäljiltä 1930
korjattaessa niitä myymään rak. mest. Pukinkorvalle, joka olisi
ostanut heti koko kuorman. Mutta Maijapa ei myynyt muuta kuin yhden
kappaleen, sillä hän oli laisensa. Maija oli monet elämänsä
loppuvuodet joka pyhäaamu aivan haudan partaalla, kun vainajia
haudattiin. Maijan kottikärryn pyörä oli lankusta tehty ja
soikeaksi kulunut, joten se lykätessä jyskytti. Maijan luvalla
laitoin Hietalassa rattaan pyöreäksi ja raudoitin, ettei se enää
kuluisi. Maija oli kiitollinen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Markkinoiden
Helppo-Heikkejä oli mielestäni kiva kuunnella. Samoin
huutokaupoissa kuuli vitsejä. Friisein konepajan huutokaupassa n.
1911 oli kälviäläinen vasaramies, joka sanoi nyt myytävän
tervatynnyrin riihen seinän vierestä, mutta terva on tynnyrin
ulkopuolella. Laivuri Rantala sanoi, ettei haittaa, missä se on, ja
huusi tynnyrin. Kalajokisista Albert Tolonen ja Matti Niemelä olivat
enimmän vasaramiehinä niihin aikoihin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Toisella alalla
huomattavia tekijämiehiä on vaatturi Antti Tanhuala (1883-1964).
Aivan nuorena hän liittyi nuorisoseuraan, jonka puheenjohtajana hän
oli 1900-luvun alkupuolella. Vanhuuteen asti hän oli näyttelijänä.
Kauan hän oli myös asutuslautakunnassa, jonkin aikaa myös
lisätyssä kirkkovaltuustossa ja elintarvikelautakunnassa
itsenäisyytemme alkaessa. Vaimon hän sai pitää runsaan vuoden,
ainoan lapsensa vain 3 kk. Hänen ympäriltään kuolivat sukulaiset,
joiden lapsista hän huolehti parhaan isän tavoin." (VHK
1976-7)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">39.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">"Nauhan Antti opetti
meitä serkkujaan paikkaamaan polkupyörän kumeja, mitä isä ei
opetellut. Antti lainasi joskus meiltä kylvökonetta, olin myös
Nauhalla puimassa puimakoneellani. Ja myös kattotalkoissa. Heillä
oli tietääkseni viimeinen asuinrakennuksen tuohikatto Kalajoella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Erikoismiehistä on vielä
mainittava tervankauppias 'Hangas-Sakri', joka eli 1849-1921. Hän
tuli 1874 Himangalta Akolahti-nimisenä Saukkoon, jonka otti
sukunimekseen. Hän asui Hangasrämeellä päin, kierteli
hevoskopukallaan taloissa myymässä tervaa ja pikiöljyä. Näitä
kauppiaita oli muitakin. Maria Matti-Mikontytär Manninen
kottikärryillä kuljetti Vasankarista asti varpuluutia ja niitä
myyskenteli taloihin. Hän meni kirkkoa tulipalon jäljiltä 1930
korjattaessa niitä myymään rak. mest. Pukinkorvalle, joka olisi
ostanut heti koko kuorman. Mutta Maijapa ei myynyt muuta kuin yhden
kappaleen, sillä hän oli laisensa. Maija oli monet elämänsä
loppuvuodet joka pyhäaamu aivan haudan partaalla, kun vainajia
haudattiin. Maijan kottikärryn pyörä oli lankusta tehty ja
soikeaksi kulunut, joten se lykätessä jyskytti. Maijan luvalla
laitoin Hietalassa rattaan pyöreäksi ja raudoitin, ettei se enää
kuluisi. Maija oli kiitollinen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Markkinoiden
Helppo-Heikkejä oli mielestäni kiva kuunnella. Samoin
huutokaupoissa kuuli vitsejä. Friisein konepajan huutokaupassa n.
1911 oli kälviäläinen vasaramies, joka sanoi nyt myytävän
tervatynnyrin riihen seinän vierestä, mutta terva on tynnyrin
ulkopuolella. Laivuri Rantala sanoi, ettei haittaa, missä se on, ja
huusi tynnyrin. Kalajokisista Albert Tolonen ja Matti Niemelä olivat
enimmän vasaramiehinä niihin aikoihin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Toisella alalla
huomattavia tekijämiehiä on vaatturi Antti Tanhuala (1883-1964).</span>
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aivan nuorena hän
liittyi nuorisoseuraan, jonka puheenjohtajana hän oli 1900-luvun
alkupuolella. Vanhuuteen asti hän oli näyttelijänä. Kauan hän
oli myös asutuslautakunnassa, jonkin aikaa myös lisätyssä
kirkkovaltuustossa ja elintarvikelautakunnassa itsenäisyytemme
alkaessa. Vaimon hän sai pitää runsaan vuoden, ainoan lapsensa
vain 3 kk. Hänen ympäriltään kuolivat sukulaiset, joiden lapsista
hän huolehti parhaan isän tavoin." (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">40.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Tappelu
syntyi konepajan eteläpohjalaisten valuripoikien ja kalajokisten
poikien välille, kun nämä maantieltä pyllistivät peräpuolensa
valurien asunnon akkunaa kohti ja sanoivat: 'Tulkaa pyyhkimään
fallesmannin suu tupakista'. Hajottamalla savupiipun Kalajoen pojat
pääsivät vaivoin sisään, jossa särjettiin kaikki, paitsi
seinäkello unohtui särkemättä. Monet pakenivat Amerikkaan
välttäen käräjät.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pietarista
palasi Kalajoelle 1884 Johan Wilhelm Korte vaimoineen ja oli täysin
hyvä kelloseppä. Mutta hänelle korjattavaksi viety kello viipyi
monesti kuukausimääriä. Vaimo näet leipoi eikä kaksihenkinen
perhe tarvinnut suuria tuloja. Kun Santaholma oli kauan odottanut
korjattavaa kelloaan, oli hän lopuksi mennyt kysymään
kelloseppämestarilta, 'paljonko multa menee vuokraa, kun mun kelloni
on niin kauan sun huoneessas'. Mestari oli pian laittanut kellon
kuntoon ja vienyt Santaholmalle. Korte testamenttasi jäämistönsä
Kalajoen seurakunnalle hautojen hoitoon.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuosisadan
vaihteen tienoilla alkoi maalaiskirjeenkanto Pohjankylässä, mutta
Kiviojan taloa ei luettu siihen kantopiiriin. Myöhemmin postinkanto
alkoi Pitkäsenkylässä, silloin Kiviojan talokin pääsi siitä
osalliseksi. Sunnuntaisin ei kannettu postia. Silloin aamulla klo 8
kokoontui postikonttoriin paljon väkeä. Pidettiin 'luettelo':
virkailija luetteli kaikki kirjeet ja saaja ojensi kätensä
ottamaan. Postitoimiston ollessa Hakalassa sanoin eräänä
pyhäaamuna, kun en saanut mitään kotiin vietävää: 'Milloinkas
tulee?' Postineiti Kerttu Raitamaa (pastori Aapeli Kiviojan sisaren
tytär) vastasi: 'Ehkä huomenna'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Postivirkailijoilla
oli pitkä päivä. Aamulla klo 5 piti lähettää hevosella posti
rautatieasemalle, josta se palasi illoin noin klo 20. Posti oli auki
aamulla ja lyhyen aikaa iltapuolellakin. Kalajoelle postitoimisto
saatiin 1860-luvulla. Sitä ennen oli Raahe likin postipaikka. Sieltä
piti käydä hakemassa nekin pikkusummat, joita Pietariin ja muualle
etelään menneet Kiviojan entiset työmiehet lähettivät talossa
talletettaviksi. Pankkeja ei ollut. Posti ajettiin silloin pitkin
'rantatietä' (nykyinen tie n:o 8). Neiti Ingberg, rovastin tytär,
oli ensimmäinen postinhoitaja. Kirjeen tuojan piti sanoa, pannaanko
kirje pohjoiseen vai etelään menevään postiin. Postitoimipaikka
oli aluksi pappilassa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kauppias
Poukkula oli Aurasen tulipalon 1917 jälkeen vuokrannut postille
huoneuston, johon käynti oli pihan puolelta, ja luvannut samaan
maksoon lämmityspuutkin kaikki 10 vuoden ajaksi. Mutta inflaation
vuoksi vuokrasta tuli aivan mitätön. Vuokranantaja kävi
postihallituksessakin, mutta sama tulos: 'meillä on paperi, josta
pidämme kiinni vuokrakauden loppuun'. Siihen ei tietysti arvattu
merkitä indeksisidonnaisuutta. Kun 10-vuotinen vuokrakausi läheni
päättymistään, ei Poukkula millään suostunut tekemään uutta
sopimusta. Silloin postihallitus lähetti kunnalle kirjeen kysyen,
eikö kunnalla olisi postille vuokrattavaa huoneistoa. Olin silloin
kunnanvaltuuston jäsen. Kirje esitettiin, ja monella suulla
sanottiin, että ei ole. Esitin, että kyllä meillä on, kun asia
järjestetään: tehdään kunnan lainajyvästöön laarit lankuista
ja epämukavat hirsilaarit puretaan ja käytetään rakennuspuiksi
lääkärin asuntoon sairaalan viereen, johon varmaan saadaan tontin
lisää pappilan pellosta. Näin päätettiin. Lääkärintalo
rakennettiin sairaalan viereen hirsistä ja entinen lääkärin
asunto vuokrattiin postille. Lääkäri Miemois sanoi 1927 minulle,
että hän oli tyytyväinen kun sai sairaalan, ei hän uskaltanut
edes ajatella, että saisi lääkärin asunnon siihen viereen."
(VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">41.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pätevien
kielimiesten mukaan Himanka-sana on germaaninen lainasana ja
merkitsee kotia (hem, Heim). Rahkolassa syntyneen äitini
lapsuudenkoti oli Pitkäsenkylän Alahimangassa. Sen maakirjanumeron
takamailla on Puikkosenkangas, jossa oli ollut mökki. Sen asukkaita
oli Joonas Himanka eli 'Puikkosen Joona', s. 16.3. 1857. Pappilan
renkinä oltuaan hän jo 1876 lähti Pietariin, kuten monet jo sitä
ennen. Amerikkaan meno alkoi pian sen jälkeen ja oli suurimmillaan
vuonna 1902 ja tyrehtyi 1. maailmansodan aikana aivan vähäiseksi.
Myös Ruijaan kalastajiksi mentiin ennenkuin Pietariin meno alkoi.
Kalajoen maanviljelyksessä ei näet riittänyt työtä kaikille eikä
sahateollisuus alkanut ennenkuin vasta aivan 1800-luvun lopulla,
jolloin uitotkin alkoivat, mihin loppui lohen nouseminen jokeemme.
Australiaan meno alkoi, kun Amerikkaan meno tyrehtyi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puikkosen
Joona palasi Helsinkiin Venäjän vallankumouksen alkaessa. Hänen
tyttäriään oli monena kesänä itsenäisyytemme alkuaikoina
Kiviojalla, kun Himangan asukkaat olivat vieraampia. Himangan Manna
(k. 1892) oli ihaillessaan pappilan katon mallia laatinut taloonsa
taitekaton, jonka hänen seuraajansa, isäntänä Mattos-Heikki,
muunsi tavalliseksi katoksi. Mattos-Heikin poika Kyösti Himanka oli
Valion rakennusmestari ja piirsi Kalajoelle Rukoushuoneen, vanhan
Säästöpankin ja Aurasen talot.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma
on lahjoittanut Rahkolansa kunnalliskodille. Sillä maalla äitini
oli syntynyt ja pikkulapsena muuttanut Himankaan. Kunnalliskodin
lisämaaksi annettiin vielä Loopilta pika-asutusalueita.
Koneellisena aikakautena oli hyvä nykyajan koneilla asua suuria
aloja. Oli siellä jonkinverran työhön kykenevää väkeäkin, joka
nyt on peltojen paketoinnin jälkeen aivan joutilaana, miten saavat
aikansa kulumaan.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sananparsi
oli: Hyvää oli hylkivelli, veli-Lassi oli nähnyt kaupungissa sitä
syötävän. Hylkeen lihaa tarjosin kerran maalaisliiton
eduskuntaryhmälle. Useimmat sanoivat, etteivät halua sitä
enempää." (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">42.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Siirtoväkeä
tuli talvisodan alkaessa Pohjois-Karjalasta. Sen sodan päättyessä
heitä tuli myös Kainuusta ja ehkä vähän muualtakin. Siirtoväen
toimikunnan puheenjohtajana aluksi oli Vilho Erkkilä. Hän
järjesteli koulut ja muut talot, mihin evakot oli kuljetettava.
Tukholmasta oli linja-autoja, joissa tarvittiin oppaita. Sellaisina
oli meidänkin tyttöjä Hietalasta. Jonkin yövuoron aikana itsekin
olin 'sijaisena'. Erehdyksiä tietysti sattui. Rouva Sorasto
ihmetteli, että heille tuli niin kauhean paljon evakkoja. Pian
ilmeni, että toiselle lääkärille - Fabritiuksellahan oli kaksi
rakennusta - tarkoitetut oli purettu väärälle lääkärille. Kun
tukholmalaisen kuljettajan kanssa puhuin paljon ja vastailin
kysymyksiinsä, niin kuljetettavista joku kysäisi, osaanko suomea,
hänellä olisi kysyttävää.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vanha
tapa on ollut huonollakin kirjoitustaidolla kirjoittaa Raamattuun ja
muihinkin kirjoihin omistuskirjoitus. Kun kirjalle sattui tulemaan
uusi omistaja, kirjoitti tämä kirjan kannen sisäpuolelle tai
alkulehdelle uudelleen samat sanat. Ostin 1946 Oulaisiin aikovalta
kirvesmies Jaako Hannilan leskeltä Iida Sofialta August Herman
Frank'in Postillan suomennoksen. Sen saarnat ovat 'Saxan kielestä
Ruotsiksi, ja sitte Ruotsista Suomexi käätyt'. Esilehdet ovat
repeilleet. Luulen sen painetun 1782 'Stockholmissa'.
Omistuskirjoitus 1832 on ruotsiksi ja suomeksi 'Anna Gretha
Andreaxentytär Hjetala'. 1836 on kirjoitettu 'Tämän kirjan
omistaja on lautamies Hietala, Joka tämän kirjan varastaa, händä
piru rakastaa ja kaikki onnettomuus seuraapi händä'. Saman lauseen
on kirjoittanut 1893 Aleksantra Tuura (alkuaan Pöntiö). Kirjan
loppukannessa on virrenvärssyn alkusanat 'Se Iesu on sun asias'. -
Tuon omistuskirjoituksen kuulin hoettavan myös muodossa 'Tämän
kirian omistaa N.N. Joka tämän varastaa, sitä piru rakastaa,
riihen orteen ripustaa, kivellä päähän naputtaa'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoelle
tuli Lopelta trekoolsmestari (puutarhuri) ja koulumestari Fredrik
Lind, s. 1781 Turussa, hukkui 5.12. 1852 Rahjassa tapaturmaisesti.
Hänen lapsistaan kaksi kuoli pieninä ja viisi muutti muualle. Hän
laittoi Kalajoen herrasväelle, mm. pappiloihin, puutarhat ja myös
Käännänkylän Ahonperälle, ehkä muuallekin. Ahonperän isäntä,
'Piekkon Aukkon' isä, laittoi toisiin taloihin puutarhoja. Hän oli
kylvänyt 'köyhänä vuonna' 1867, jolloin kylvämään päästiin
vasta juhannuksen aattopäivinä ja kova pakkanen tuli syyskuun 4.
päivänä, jolloin vilja ei ollut vielä kypsää, talonsa seinän
viereen etelän puolelle aikaisin perunaa ja kasviksia. Näistä oli
saanut hyvän sadon." (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">43.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Amerikasta
on tullut siirtolaisilta jäänyttä perintöä. Suurta kiinnostusta
herätti 1. maailmansodan aikana kuolleen kumitehtailija Josef Fiskin
25 milj. dollarin suuruinen perintö, jota tavoiteltiin melkein
kaikkiin Euroopan maihin. Suomeenkin monille paikkakunnille, ja
Kalajoellekin parin Amerikkaan lähteneen ja tietymättömiin
haihtuneen miehen sukulaisille. Kumitehtailija ei ollut koskaan
maininnut siellä sukulaisistaan eikä edes syntymämaatansa.
Selvyyttä ei saatu. Perintö jäi siellä valtiolle. Josef
Emanuelinpoika Juola, s. 2.5. 1836, lähti 17.1. 1866 Ruijaan. Sieltä
tuli 3.8. 1875 kirje rovasti Ingmanille. Sen jälkeen ei ole
kirkonkirjoissa hänestä uudempia tietoja. Sisaret luulivat, että
hänestä tuli kumitehtailija Fisk, sillä hän oli Maria-sisarelleen
kirjeessä maininnut, että hänelle pitää kirjoittaa nimellä Fisk
eikä Juola. Kirje oli tullut Amerikasta eikä häneen sen jälkeen
saatu enää mitään yhteyttä. Maria-sisaren muutettua
kunnalliskotiin sen toiminnan alkaessa noin 1920 kirje joutui
hukkaan, eikä sen tallessa olokaan olisi ratkaissut asiaa. Maria
kuoli 1930. Kalajoen kihlakunnanoikeus julisti 1943 tuon Josef Juolan
kuolleeksi määräten kuolinpäiväksi 2.5. 1916.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jouduttuani
vuonna 1929 valtiopäiville menin Ulkoasianministeriön perintöasian
osastolle selvittämään tätä asiaa. Puhuttelin Helmi Rantaa,
jonka äiti oli Kalajoella Anttilassa asunutta Mannisen sukua, Helmin
isä oli kaartin vääpeli Juho Ranta, eläkkeellä silloin
eduskunnan vahtimestarin toimesta. Helmi Ranta silloin selitti, että
asia on päättynyt, todistettavia perillisiä ei löytynyt,
todennäköisimmältä näytti eräs Pietarin suomalainen mies.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toinen
Kalajoelta kumitehtailijan perilliseksi haluava suku oli savenvalaja
Antti Stenbäck, joka ei ajanut asiaansa. Hänen veljensä Matti
(vuodesta 1934 Kivioja) ei alkuunkaan uskonut sukulaisuuttaan.
Kaustiselta Kälviän ja Raution kautta Passille ja sieltä vävyksi
Kiviojan talon ensimmäiseen sukuun tuli lautamies Juho Hannunpoika.
Tämän poika Matti (s. 1816) kuulutettiin 1840 Liisa Juhontytär
Tanhualan kanssa, mutta jäivät vihkimättä. Miehestä on
kirkonkirjassa merkintä 'pitäisi hukkuneen tapaturmaisesti
valtamereen 2.1. 1845'. Antti Stenbäck arveli, että hän Amerikkaan
Norjan kautta karattuaan itse antoi tuon hukkumistiedon, ettei häntä
sen enempää kaivattaisi, ja että hänestä olisi tullut
kumitehtailija Fisk, etunimikin muutettuna." (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">44.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Jo
oman äidin aikana käytiin usein kyläilemässä Juolan Peltolassa,
jossa asui äidin Niku-veli. Hiukan myöhemmin tuli toinenkin
kyläilypaikka Vasankarin 'Yrrölle', johon muutti Pyhäjoen
Pirttikosken Erkkilästä nuorin enomme Antti, joka oli Yppärin
Nissilästä käynyt Amerikassa. Niku oli ollut merimiehenä. Vanhin
Eeli-eno oli ollut suuressa lähetystössä keisarin puheille turhaan
pyrkimässä. Niku käytti sukunimeä Juola ja antautui yksinomaan
maanviljelykselle, kun katsoi kalastuksen häiritsevän
maanviljelystä. Hänen poikansa Antti käytti sukunimeä Peltola.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Antti-eno
sai kestikievarin moneksi kaudeksi. Oli kyydinnyt kruununvoutia ja
siinä puhunut voudille, että hän haluaisi sukunimekseen Himanka,
kun sen nimisessä talossa oli syntynyt, eikä Erkkilä, jossa vähän
aikaa oli asunut ja se merkitty sukunimeksi muuttokirjaan Pyhäjoelta
palatessa. Eno ihmetteli, että tuon rekikeskustelun jälkeen oli
sukunimi kruununvero- ja henkikirjassa muuttunut hänen toivomuksensa
mukaiseksi, vaikka reessä ei ollut asiaa paperille kirjoitettu. Myös
Nikun sukunimi muuttui Himangaksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Friisin
konepajan tontin sai huutokaupasta Leander Rahko kai 1000 mk:lla. Hän
olisi sen myynyt Säästöpankille, joka oli jo tiedustellut tonttia
Marttalaisilta. Isännistön puheenjohtaja Antti Santaholma oli
konepajan tontin kannalla saadakseen pankin lähemmäs omia
liikelaitoksiaan. Isännistön lisäksi sen vaalikokouksissa saavat
äänestää myös tallettajat. Kokouksessa jouduin pöytäkirjan
tekijän apulaiseksi. Äänestyksessä tuli isännistöön valituiksi
ne, jotka kannattivat pankin paikaksi Marttalan maata maantien
vieressä, johon pankki rakennettiin. Sitä ennen se oli ollut kauan
Pohjankylän koululla. Opettaja Jaakko Hiivala oli sen kirjuri.
Pankki oli auki vain lauantaisin koulutyön päätyttyä. Hiivalan
kuoltua 1914 pankki oli vuokralla Heikki Himangan talossa
Etelänkylässä lähellä siltaa. Myöhemmin se oli auki myös
keskiviikkoisin, paljon myöhemmin joka päivä. Viime aikoina se on
ollut kiinni lauantaisin.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
saarnamies Matti Peltomaa 1916 Alavieskan kirkon palon jälkeen tuli
meille, isä kysyi, että mitäs Alavieskaan kuuluu. 'Meiltä paloi
kirkko', kuului vastaus. Isä: 'niin meiltäkin', vaikka se oli 47
vuoden takainen asia. (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">45.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
tuo sade täällä Paimiossa itsepäisesti jatkuu, niin pysytään
sisällä ja jatketaan naputtelemista: "Suur-Kalajoen historia
tietää, että Kokkolan kaupunki oli 21.1. 1688 ostanut Änkilän
tilasta palasen markkinapaikaksi jokiahteelta. Kun 1878 päättyneessä
isojaon täydennyksessä Kokkolan kaupunki ei ollut valvomassa
etuaan, merkittiin silloin karttaan ja jakoasiakirjoihin tuo alue
Pohjankylän jakokunnan yhteismaaksi. Kun kunta sai 1911 oikeuden
pitää siinä toripäivät joka arkilauantai, mikä mainitaan vielä
tämänvuotisessa almanakassakin, vaikka toripäiviä ei enää
pidetä, täytyi kunnan ostaa tuo alue jakokunnalta. Sille laati
asemakaavan maanmittausinsinööri Haataja. Sitä on noudatettu
melkein näihin asti. Tori siirtyi noin 1920 merelle päin ja
entiselle torille syntyi talojakin. 'Takatoriksi' sanottiin pikku
katua Änkilän rajalla.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ehkä
oli kirkkoherra Metsovaaran virkaan asettaminen talvella vuoden 1930
alussa. Silloin ei kirkossa ollut WC:tä, joka tehtiin tulipalon
jälkeisessä remontissa 1931. Alttarilta sakastiin tultuaan piispa
Koskimies pyysi viemään hänet pian pappilaan, jossa WC oli vasta
vuodesta 1941, mutta siellä mukavampi mennä 'poikki kartanon' kuin
kirkkomaalla. Metsovaara pyysi minua viemään piispaa, muiden
jäädessä jatkamaan jumalanpalvelusta. Omat hevosemme oli viety
Hietalaan. Pysäköintipaikat olivat täynnä hevosia eikä siinä
näkynyt ketään ihmistä. Otin portinpielestä omavaltaisesti
hevosen rekineen, johon istuin piispan kanssa. Ajoin jäätietä joen
poikki pappilaan, johon piispa jäi. Toin hevosen rekineen
paikoilleen. En vieläkään osaa aavistaa, kenen omaisuutta lainasin
eikä sitä tiedä oikea omistajakaan. Piispalla ei tietenkään
ollut aavistustakaan siitä, että hevonen rekineen ei ollut omani.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pastori
Aapeli Kiviojan aikana syvennettiin Hietalan pihakaivoa.
Dynamiittipanosta sytyttämään meni poikanen Aleksanteri Karppinen.
Tulilanka syttyi, mutta rimasta tehdyt tikapuut hajosivat Aleksin
yrittäessä päästä ylös kaivosta. Silloin hän nykäisi
tulilangan irti dynamiitista ja pelastui.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yppärissä
on ollut taloissa harvinaisten ammattien taitajia. 1900-luvun
alkupuolella ajettiin hevosella posti Kalajoelta Vasankarin, Yppärin
ja Mehtäkylän kautta takaisin Kalajoelle. Sen mukaan lähetettiin
kotoanikin teurastuksen jälkeen karvasäkkejä Yppäriin
karvakehroille, joiden kehräämästä langasta kudottiin
karvamattoja. Taisi olla Perälän talo, jossa sonnin sarvista (ne
olivat sileämpiä kuin lehmän sarvet) valmistettiin kampoja.
Kerrottiin, että sen talon miehet kalastamaan kävellessään
sahasivat kampan piikkien välejä. Impolassa ja Pisilässä siellä
oli hyviä seppiä, joiden luona Kalajoenkin nuoria miehiä kävi
opettelemassa. Hyviä viikateseppiä sieltä tuli. Kalajoella naiset
ovat kutoneet sukkaa tiellä kävellessään. Se on jo jotakin
Laihian mallista säästäväisyyttä. (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">46.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Kansakoulupoikana
kysyin viereisissä kiikkutuoleissa istuessamme isoisältä, onko
'Pläkki-Kalle' pläkkiä. Vastaus: 'Rautaa se on, pikkusen tinattu
päältä'. Minä olin tarkoittanut levyseppää, joka oli myös
urkuinpolkija. Väärinkuulosta johtuen hän tarkoitti itse levyä.
Näsäviisaasti minä kerroin toisille pojille, että pappa on
sanonut Pläkki-Kallen olevan rautaa, pikkuisen tinattu päältä.
Mustetta sanottiin myös aina pläkiksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">'Oo
hullujas puhumata!' Näin oli maanmieseuran kokouksessa 1.
maailmansodan aikana puheenjohtaja sanonut isälleni, kun kokoukseen
tulleet venäläiset sotamiehet olivat kysyneet, mitä tekisitte, jos
saksalaiset yrittävät täällä maihinnousua. Isä oli vastannut:
'puolustakaa te rannikkoamme, vaan milläpä te pystytte puolustamaan
ilman raskasta aseistusta'. Vastaus oli loukannut heitä ja olivat
ottaneet isän nimen muistikirjaansa. Heti seuraavana aamuna isä
antoi 20 mk ja pyysi menemään heidän kasarmiinsa Kaisa Östmanin
taloon ja lahjomaan, ettei asiasta olisi jälkiseurauksia. Heissä
oli virolaisia ja muitakin suomentaitoisia. Puhuin venäjääkin
aluksi, että löysin oikean miehen, jolle sanoin, ettei isä ollut
tarkoittanut halveksia keisarikunnan sotavoimaa. Sotamies vastasi,
ettei asiasta seuraa mitään, kun puheenjohtaja oli sanonut hänen
olevan hullun. Kiitin ja hyvästelin ja palautin isälle lahjusrahan
eikä asiasta kuulunut mitään ikävyyksiä. - Kenties vironkielen
kannalta saattoi ymmärtää sen lauseen 'ole hullu puhumatta'. Onhan
suomessakin tuonmallisia sanojen loppuliitteitä, esim. hyväkäs,
joten hullujas voisi merkitä samaa kuin hullu.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
1540 perustettu seurakunta sai vähitellen 7 kappelia, joissa
käymiseen kirkkoherralta meni paljon aikaa. Siksi tarvittiin
emäseurakunnassakin kappalaisen virka. Kappelit itsenäistyivät
1800-luvulla, Rautio vasta 1921. Kalajoella säästäväiset isännät
rupesivat 1800-luvun lopulla puhumaan, että täällä riittäisi
yksi pappi. Uudessa palkkauslaissa 1922 mainittiin, että sitä lakia
toimeenpantaessa on harkittava, tarvitseeko seurakunta uusia papin
virkoja vai voidaanko entisiä lakkauttaa. Kalajoella tehtiin ehdotus
kappalaisen viran lakkauttamisesta 1923, sitä ei tuomiokapituli
hyväksynyt. Kun pula-aika tuli noin 1930. pani asian vireille Heino
Tavastin johdolla suuri joukko seurakuntalaisia. Tuomiokapituli ei
nytkään yhtynyt lakkauttamiseen, mutta asiasta valitettiin. Vuonna
1932 opetusministeri Oskari Mantere antoi lakkauttamispäätöksen,
mikä pääsi toteutumaan seuraavassa kirkkoherranvaihdoksessa 1.5.
1940. Vasta 1964 perustettiin nuorisopastorin virka, asuntonaan
entinen kappalaisen pappila Hietala.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ollessani
Rovaniemellä pappina siellä oli kirkkoherrana Aatu Laitinen.
Hänellä oli vaalea lappalaiskoira 'Kessu', nimen rovasti itse
lausui 'Gentso'. Kanslia-ajan päättyessä oli rovastilla tapana
pätkähtää kyönäksi kanslian sohvalle iso kirkonkirja
päänalusena odottamaan, sattuisiko asiakkaita vielä tulemaan.
Siinä hänelle tuli heti uni. Kerrankin sattui rovastinna siihen
tulemaan Kessu mukanaan. Rovastinna sanoi niin vaativalla äänellä,
että koirakin ymmärsi totta tarkoitettavan: 'älä sinä pappa aina
päivällä nuku, niin että et nuku yöllä etkä anna munkaan
nukkua'. Hetken päästä koira tuli katsomaan, oliko rovastinnan
sana tepsinyt, ja rupesi kiivaasti haukkumaan. Rovasti sanoi: 'tuo
rakki ei antanut mun levähtää'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">47.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Vanhukset
lapsuuteni aikana puhuivat tehneensä tulen tuluksilla taulaan,
milloin ei ollut aamulla saatu nurkkatakan tuhkasta
puhaltelemallakaan tulta päreeseen. Pikku padalla kannettiin tulisia
hiiliä tuvan takasta, kun tarvittiin tulta navettaan, pajaan ym.
Päreellä otettiin tuvan takasta tulta piippuun. Tulitikkuja
tietenkin oli suuressa maailmassa, mutta niitä ei
säästäväisyyssyistä ostettu maalaisoloihimme. Monesti käskettiin
lastenkin panna 'pökyä piisiin', että aikuiset näkivät kehrätä
ja tehdä muita puhdetöitänsä. Avotakassa tavallisimmin
praasattiin risuja ja siten säästettiin halkoja. Rangat ajettiin
oksineen metsästä ja vasta rantteella karsittiin. Paloivathan ne
nekin. Mutta vielä paremmin paloivat lammasrisut. Kesällä juuri
ennen niitun aikaa tehtiin pajuista ja koivun oksista lehtikerppuja
latojen seinille pystyyn ladottuina. Ne saatiin esille, kun ladosta
oli heinät talvella ajettu karjalatoon, jolloin kerput olivat
mieluisia lampaille. Sitten lammasnavetasta ne vietiin tupaan
praasuvärkiksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
sanotaan kulijailla eikä kuljailla. Kun joku kaataa pöydälle esim.
sokeriastian, sanotaan, että 'se on semmonen köppäkynsi'. (Matin
kommentti: köpelö-sanaa kuulin käytettävän -50 -luvulla.)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kissanpentuja
ym. nuupattiin hengiltä. Jotkut vanhukset sanoivat 70 vuotta
sivuuttaessaan tulleensa 'nuuppakymmenelle'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Opettajaani
Teuvo Pakkalaa muistan jatkuvasti esim. kuullessani radion ainaisia
kielivirheitä. Hän opetti, että ruotsin 'naturligtvis' on suomeksi
'tietysti', eikä 'luonnollisesti'. Jos sanotaan esim. 'aamulla menin
kouluun luonnollisesti', niin sehän tarkoittaa, etten mennyt
luonnottomasti, esim. käsillä kävellen.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vielä
Kalajoen murteesta: 'en oo ikään sitä kuullu': ikään = ikinä.
Kun samassa pihassa oli kaksi taloa, sanottiin toista 'toisteksi',
esim. 'hän on menny toistelle', toisten Kalle, jne. 'Se on aika
klooki (vitsikäs) mies'. 'Syö keuhkua, taluskyläläisten keviää
kirkkoevästä'. 'Yhtä maata ko maalarin housut'. Pirtti =
saunarakennus.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Illalla
renki saattoi sanoa: 'taas on yksi päivä lähempänä akanottoa'.
Siihen toinen renki saattoi vastata: 'kukapa sulle akkansa antaa'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harakankukkaa
(päivänkakkara) käplimällä niin, että sen terälehdet irtosivat
yksi kerrallaan, hoettiin: sadetta, pilveä, puotaa. Minkä sanan
kohdalla putosi viimeinen terälehti, sellaista ilmaa uskottiin
tulevan. Toinen ilman ennustuskonsti oli heittää arpaa. Erästä
heinää sanotaan arpaheinäksi. Isäkin näytti, miten arpaheinällä
ennustetaan. Mutta tulos oli, että aina vain riitti sateita, vaikka
arpaheinä olisi ennustanut poutaa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
Siltasaaren meijeriin vievä mäki alas sillalta oli kovin jyrkkä
vanhan sillan aikana ja Manti-Kustun hevonen heikko, pysäytti tuo
voikuski hevosensa sillalle ja kantoi sylissään drittelit
meijeristä rekeen. Näin hevonen paremmin jaksoi tehdä Sievin
reissun. Manti-Kustulla oli omaa keksintöä kelirikon aikainen
kulkuneuvo. Reki oli yhdistetty kärryn rattaisiin: pitkää vipua
nostamalla ja laskemalla saattoi järjestää, että toisinaan reki
oli koholla rattaiden varassa, toisinaan rattaat koholla reen varassa
sen mukaan, miten missäkin tien kohdassa keli oli.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tuntuu,
että tämä saa jo riittää. Jutut eivät lopu, vaan jääkööt
sikseen." (VHK 1976-7)</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">48.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"Kansakoulupoikana
kysyin viereisissä kiikkutuoleissa istuessamme isoisältä, onko
'Pläkki-Kalle' pläkkiä. Vastaus: 'Rautaa se on, pikkusen tinattu
päältä'. Minä olin tarkoittanut levyseppää, joka oli myös
urkuinpolkija. Väärinkuulosta johtuen hän tarkoitti itse levyä.
Näsäviisaasti minä kerroin toisille pojille, että pappa on
sanonut Pläkki-Kallen olevan rautaa, pikkuisen tinattu päältä.
Mustetta sanottiin myös aina pläkiksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">'Oo
hullujas puhumata!' Näin oli maanmieseuran kokouksessa 1.
maailmansodan aikana puheenjohtaja sanonut isälleni, kun kokoukseen
tulleet venäläiset sotamiehet olivat kysyneet, mitä tekisitte, jos
saksalaiset yrittävät täällä maihinnousua. Isä oli vastannut:
'puolustakaa te rannikkoamme, vaan milläpä te pystytte puolustamaan
ilman raskasta aseistusta'. Vastaus oli loukannut heitä ja olivat
ottaneet isän nimen muistikirjaansa. Heti seuraavana aamuna isä
antoi 20 mk ja pyysi menemään heidän kasarmiinsa Kaisa Östmanin
taloon ja lahjomaan, ettei asiasta olisi jälkiseurauksia. Heissä
oli virolaisia ja muitakin suomentaitoisia. Puhuin venäjääkin
aluksi, että löysin oikean miehen, jolle sanoin, ettei isä ollut
tarkoittanut halveksia keisarikunnan sotavoimaa. Sotamies vastasi,
ettei asiasta seuraa mitään, kun puheenjohtaja oli sanonut hänen
olevan hullun. Kiitin ja hyvästelin ja palautin isälle lahjusrahan
eikä asiasta kuulunut mitään ikävyyksiä. - Kenties vironkielen
kannalta saattoi ymmärtää sen lauseen 'ole hullu puhumatta'. Onhan
suomessakin tuonmallisia sanojen loppuliitteitä, esim. hyväkäs,
joten hullujas voisi merkitä samaa kuin hullu.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
1540 perustettu seurakunta sai vähitellen 7 kappelia, joissa
käymiseen kirkkoherralta meni paljon aikaa. Siksi tarvittiin
emäseurakunnassakin kappalaisen virka. Kappelit itsenäistyivät
1800-luvulla, Rautio vasta 1921. Kalajoella säästäväiset isännät
rupesivat 1800-luvun lopulla puhumaan, että täällä riittäisi
yksi pappi. Uudessa palkkauslaissa 1922 mainittiin, että sitä lakia
toimeenpantaessa on harkittava, tarvitseeko seurakunta uusia papin
virkoja vai voidaanko entisiä lakkauttaa. Kalajoella tehtiin ehdotus
kappalaisen viran lakkauttamisesta 1923, sitä ei tuomiokapituli
hyväksynyt. Kun pula-aika tuli noin 1930. pani asian vireille Heino
Tavastin johdolla suuri joukko seurakuntalaisia. Tuomiokapituli ei
nytkään yhtynyt lakkauttamiseen, mutta asiasta valitettiin. Vuonna
1932 opetusministeri Oskari Mantere antoi lakkauttamispäätöksen,
mikä pääsi toteutumaan seuraavassa kirkkoherranvaihdoksessa 1.5.
1940. Vasta 1964 perustettiin nuorisopastorin virka, asuntonaan
entinen kappalaisen pappila Hietala.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ollessani
Rovaniemellä pappina siellä oli kirkkoherrana Aatu Laitinen.
Hänellä oli vaalea lappalaiskoira 'Kessu', nimen rovasti itse
lausui 'Gentso'. Kanslia-ajan päättyessä oli rovastilla tapana
pätkähtää kyönäksi kanslian sohvalle iso kirkonkirja
päänalusena odottamaan, sattuisiko asiakkaita vielä tulemaan.
Siinä hänelle tuli heti uni. Kerrankin sattui rovastinna siihen
tulemaan Kessu mukanaan. Rovastinna sanoi niin vaativalla äänellä,
että koirakin ymmärsi totta tarkoitettavan: 'älä sinä pappa aina
päivällä nuku, niin että et nuku yöllä etkä anna munkaan
nukkua'. Hetken päästä koira tuli katsomaan, oliko rovastinnan
sana tepsinyt, ja rupesi kiivaasti haukkumaan. Rovasti sanoi: 'tuo
rakki ei antanut mun levähtää'.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Hanna
Halmeenpää karikatyyrimaalaus</b></span></span></span></p><div dir="LTR" id="post-body-6200909599404098773">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"> </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXk7igaod8QkVkM23Hjixndb5_0V6UsAa8tACo4L3WAuGILKb4TjZuz3GA5penCqcLaUqeZoXvggfdBlnKPdjps9jTjgvblOJ-EFW2K3IoD7v0rPLwqSFKcza5CoEn3l8VmhvdhzXcZ6c/s2048/Hanna+Halmeenp%25C3%25A4%25C3%25A4n+caricature.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="512" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXk7igaod8QkVkM23Hjixndb5_0V6UsAa8tACo4L3WAuGILKb4TjZuz3GA5penCqcLaUqeZoXvggfdBlnKPdjps9jTjgvblOJ-EFW2K3IoD7v0rPLwqSFKcza5CoEn3l8VmhvdhzXcZ6c/w358-h512/Hanna+Halmeenp%25C3%25A4%25C3%25A4n+caricature.jpg" width="358" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Karikatyyrimaalauksen
Hanna Halmeenpäästä on tehnyt taiteilija Rositsa Tancheva</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Hanna
Maaret Halmeenpä </b></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(s.
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/7._maaliskuuta">7.
maaliskuuta</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1976">1976</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu">Oulu</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
suomalainen </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Opettaja"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">opettaja</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisaktivisti">kansalaisaktivisti</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
vihreä poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 2015–2019.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansalaisaktivistina
Halmeenpää on tullut tunnetuksi </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennovoima">Fennovoiman</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjoki">Pyhäjoelle</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suunnitteleman
ydinvoimalan rakentamista vastustavan Pro Hanhikivi -yhdistyksen
varapuheenjohtajana.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Halmeenpää
on ollut myös </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki">Kalajoen</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kaupunginvaltuutettu
vuodesta 2008 lähtien.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
2012 hän oli 218 äänellään kunnallisvaalien äänikuningatar
Kalajoella. Kuntavaaleissa 2016 Hanna Halmeenpää sai 352 ollen
Kalajoen äänikuningatar.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tammikuussa
2019 Halmeenpää ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2019
eduskuntavaaleissa. Europarlamenttivaaleissa Hanna Halmeenpää sai
12 097 ääntä. Varasijalle sijoittunut Alviina Alametsä sai 13
687 ääntä. Alviina Alametsä nousi varasijalta
europarlamentaarikoksi ja Hanna Halmeenpäästä tuli hänen
varanaisensa. Kuntavaaleissa 2021 Hanna Halmeenpää sai 238 ääntä
ollen Kalajoen kaupungin äänikuningatar.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Venäjän
valtion </b></span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ydinvoimayhtiö
</span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Rosatom
</b></span></span></span></span></em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
Kremlin raa'an voiman suonikas muskeli. Rosatomin ydinvoimahanke
Pyhäjoen Hanhikivenniemelle eteni vaalirahasotkun seurauksena kun
Vanhasen hallitus teki asiassa ratkaisunsa,</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäläinen
sähköisku: käsikirjoitus</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/20/venalainen-sahkoisku-kasikirjoitus">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/20/venalainen-sahkoisku-kasikirjoitus</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Itänaapuri
vyöryttää etupiiriään energiahankkeilla, myös Suomi kohteena -
”Venäjä on Euroopassa nyt aggressori”</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201803082200797145">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201803082200797145</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tutkija
varoittaa Suomea: Pyhäjoen ydinvoimala mahdollistaa Venäjän
salaiset operaatiot – ”Loistava tekosyy”</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006037478.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006037478.html</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Analyysi:
Venäjä käyttää valtion ydinvoimayhtiötä ulkopolitiikan
työkaluna – Pyhäjoen voimalahanke on esimerkki, kuinka Venäjän
vaikutusvaltaa suitsitaan</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007551859.html">https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007551859.html</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näin
Venäjä painoi päälle - Putin vannoi Venäjän ”tekevän
kaikkensa” Fennovoima-asiassa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201808182201143416">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201808182201143416</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Näin
Venäjä vaikutti vuoden 2015 Fennovoima-omistuskohussa Suomeen –
Lobbasi poliitikkoja ja yritti ohjailla mediaa sivuraiteille</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://seura.fi/asiat/tutkivat/nain-venaja-vaikutti-suomeen-vuoden-2015-fennovoima-omistuskohussa/">https://seura.fi/asiat/tutkivat/nain-venaja-vaikutti-suomeen-vuoden-2015-fennovoima-omistuskohussa/</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="firstHeading"></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rosatom</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rosatom">https://fi.wikipedia.org/wiki/Rosatom</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
(Jukka) Aleksandr Lankila – kansanedustaja</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5711483506137280610"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLT_m_6vZcr6bzksFHk78uKshcWeuqJIAT-DcpkAiyzNcdh9MojGXLFojXulW0ZKiujq-pqMGHaloKFh9EiDA_AMKrRcYIPh_TvccoPtIQSMpUbjFYRMDNx0-VDgbmfrrG3r0X2Mjwefc/s1600/Lankila+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLT_m_6vZcr6bzksFHk78uKshcWeuqJIAT-DcpkAiyzNcdh9MojGXLFojXulW0ZKiujq-pqMGHaloKFh9EiDA_AMKrRcYIPh_TvccoPtIQSMpUbjFYRMDNx0-VDgbmfrrG3r0X2Mjwefc/s320/Lankila+001.jpg" vspace="5" width="232" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Luennoitsija,
toimittaja, kansanedustaja Johan Lankila on syntynyt Raahessa
huhtikuun 5. päivänä 1881 ja hän kuollut Helsingissä 15. päivänä
huhtikuuta 1919. Johan Lankila on esittänyt merkittävää osaa
Kalajoen työväenliikkeen alkuhistoriasa. Lankila asui suurimman
osan elämästään kotiseudullaan. Tulevan kansanedustajan lapsuus
ei ollut helppo; isäpuoli lupasi pitää pojasta hyvää huolta,
mutta lienee antanut enemmän ruoskaa kuin ruokaa. Kuntalaiset
pelastivat lapsen huutolaiseksi, kun tämä oli kuusi vuotias.
Kahdeksan vuotta myöhemmin poika karkasi merille, mistä
palautettiin ”peräänkuulutettuna karkulaisena” parin vuoden
päästä takaisin Kalajoelle. Vuosisadan vaihteen tiennoilla J.A.
Lankila pääsi maalarin oppiin ja kehittyi ammatissaan sangen
taitavaksi. Hänet apulaisineen tilattiin maalaamaan huomattavia
rakennuksia muun mussa Ouluun ja Kokkolaan. Eräs suurimmista töistä
oli Oulun tuomiokirkon sisä- ja ulkomaalaus.<br /><br />Poliittisen ja
ammatillisen työväenliikkeen järjestäytyessä Kalajoella vuoden
1905 suurlakon jälkeen J.A.Lankila oli alusta lähtien aktiivisesti
mukana. Itseopiskelulla laajat tiedot hankkinut maalarimestari oli
useiden vuosien ajan oululaisen Kansan Tahto-lehden Kalajoen
kirjeenvaihtajana. Hän toimi aktiivisesti myös Suomen
sosiaalidemokraattisen puolueen agitaatiotehtävissä. Kalajoen
työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi Lankila valittiin vuoden 1910
alusta. Paikallisissa vappujuhlissa hän piti monta kertaa pääpuheen
käsitellen niissä myös Suomen valtiollisa asemaa venäläisen
sortokauden myrskyissä. J.A.Lankila asui Kalajoella 1910-luvun
puoliväliin saakka muuttaen sitten Varkauteen ja 1916 Mikkeliin,
missä hän työskenteli Vapaus-lehden toimittajana.<br /><br />Eduskuntaan
hän tuli valituksi syksyn 1917 vaaleissa. ”En luullut joutuani
kaikkeen siihen, mikä sittemin oli eteeni tuleva”, toteaa Lankila
elämänsä lopulla tekemissään muistiinpanoissa. Muutaman
kuukauden kuluttua eduskuntaan valitsemisesta alkoi kansalaissota,
jonka kuluessa Lankila liikkui punaisten hallituksen
Kansanvaltuuskunnan ja ajoittain myös punakaartien palkkaamana
puhujana kymmenillä Etelä-Suomen paikkakunnilla. Kansalaissodan
päätyttyä punaisten tappioon J.A.Lankila kuului niihin
sosiaalidemokraattien kansanedustajiin, jotka jäivät Suomeen. Noin
puolet eduskuntaryhmästä siirtyi pakolaisina Venäjälle. Melkein
kaikki Suomeen jääneet sosiaalidemokraattisest kansanedustajat
pidätettiin toukokuun puolivälissä 1918, heidän kanssaan myös
Lankila. Häntä syytettiin ”kapinaan kiihottamisesta” ja
”punakaartien perustamisesta”. Kansanedustaja J.A. Lankila sai
kuolemantuomion 12.10.1918 annetulla valtiorikosoikeuden päätöksellä.
Valtiorikosylioikeus muutti tuomion elinkautiseksi, mutta vankeudessa
nopeasti heikentynyt Lankila kuoli 15.4.1919. Hänen sellitoverisna,
Suomen työväenliikkeen perustajiin kuulunut Eetu Salin oli
menehtynyt yhdeksän päivää aiakisemmin. J.A. Lankila ei ollut
naimisissa.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Leonard
Typpö – Raution viimeinen kansanedustaja</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p><span style="color: #333333;"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="421" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_iTuYV-0amAn1T9znJ7E1BNB4Ti-awawV4eYf563KOoPVjKCfIwnK04fb9q8w4O2tPrn3S99ndcKrxVCNygbU84Vpo1AXjT_1CT0qsTEYljvyKQF1r8QnS2xjROWymWxB2_vJezkwn-w/w406-h421/DSC04074.JPG" width="406" /></span></span></p><p align="LEFT"><br /><br />
</p><p align="LEFT">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
Leonard Typpöstä on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></span></span></p><p align="LEFT">
<br /><br />
</p><p align="LEFT">
<br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070216_932_Leonard%20Typpo_2.jpg?128,170"><img align="LEFT" alt="image" border="0" height="170" hspace="5" name="grafiikka15" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/128_files/20070216.jpg" vspace="5" width="128" /></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rautio
on minun kotikuntani.</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Itsenäisenä
maalaiskuntana Rautio oli vuodesta 1865 alkaen, jolloin annettiin
asetus kunnallishallinnosta maalla. Raution kunta liitettiin Kalajoen
kuntaan 1.1.1973. Rautiolaisuus on käsite. Rautiolaisuutta juhlitaan
joka kesä viikon ajan.<br /><br />Rautiolainen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leonard
Typpö </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">valittiin
kansanedustajaksi ensi kerran vuonna 1911 Oulun läänin eteläisestä
vaalipiiristä Suomalaisen puolueen vaaliliitosta. Hän oli
ehdokkaana suomalaisen puolueen vaaliliitossa kaikkiaan seitsemällä
listalla, joista kahdessa ensimmäisenä nimenä ja viidessä mukana
toisena nimenä. Ykkösnimenä Typpö oli Rautio-Sievi-listalla,
jonka tunnus oli ”Suomalaisuus voittoon, kansa valtaan” sekä
Ylivieskan listalla, jonka tunnus oli ”Suomalaisuus voittoon”.
Toisena nimenä Typpö oli Saloisissa, Oulaisissa, Haapavedellä,
Limingassa ja Nivalassa. Alueellisesti varsin merkittävää oli se,
ettei Typpö ollut lainkaan ehdokkaana Kalajoen listalla. Saloisten
listan tunnus oli sama kuin Rautio-Sievin-listalla ja Oulaisten
listalla sama kuin Ylivieskassa. Haapaveden listan tunnus oli
”Kansallinen yksimielisyys”, Limingan listan ”Suomalainen
puolue” ja Nivalan listan ”Totuus maan perii”.<br /><br />Typön
ensimmäinen kausi Suomalaisen puolueen kansanedustajana jatkui
vuoteen 1914 ja toisen kerran hän oli saman puolueen
kansanedustajana 1917-1918. Kolmannen kerran Leonard Typpö valittiin
eduskuntaan Kokoomuksen listoilta Oulun eteläisestä vaalipiiristä
vuonna 1918 ja hän oli mukana vuoteen 1921 saakka. Eduskunnan
valiokuntatyöskentelyyn hän osallistui lakivaliokunnassa ja
suuressa valiokunnassa. Vapaussodan aikana Leonard Typpö oli asunut
erään toisien edustajan kanssa helsinkiläisperheessä, jonka poika
oli murhattu juuri ennen sodan syttymistä. Edustajat olivat
pelänneet henkensä puolesta ja siksi he olivat terveinä miehinä
asuneet kahden viikon ajan erään professorin johtamassa sairaalassa
tämän suostumuksella vapaussodan taisteluissa haavoittuneiden
potilaiden joukossa.<br /><br />Leonard Typön maallinen matka päättyi
54 vuoden iässä kotona 27. päivänä kesäkuuta vuonna 1922
ilmeisesti aivokasvaimen, aivosuonten katkeamisen tai aivokuumeen
johdosta.<br /><br />Lestadiolaisen herätysliikkeen maallikkosaarnaajana
ja virsirunoilijana sekä kansanedustajana jälkimaailman
tietoisuuteen jäänyt Leonard Typpö oli syntynyt 29. tammikuuta
1868 torpparin, sittemmin talon isännän Kaarle Heikinpoika Alatypön
ja tämän ensimmäisen vaimoin Loviisa Juhontytär Mäkelän
kuudesta lapsesta vanhimpana.<br /><br />Leonard Typön kotitila ei ollut
suuren suuri, maata on ollut vain noin seitsemän hehtaaria ja
tilalla on asunut Leonardin lisäksi kaksi hänen veljeään. Leonard
on mennyt ensimmäisen kerran naimisiin 18-vuotiaana itseään vuotta
nuoremman Fredrika Nikodemuksentytär Sipilän kanssa. Perheeseen
syntyi kaksi lasta. Kuukausi toisen lapsen syntymän jälkeen Leonard
Typpö perheineen lähti siirtolaiseksi Amerikkaan, missä he
viipyivät hieman yli viiden vuoden. Typöt asuivat Fitchburgissa
Massachushetsin osavaltiossa ja Leonard työskenteli
rautalankatehtaassa. Amerikassa perheeseen syntyi kolmas tyttö.
Rautioon perhe palasi 1895 ja seuraavana vuonna Frederika äiti kuoli
kolmisen viikkoa perheen neljän lapsen syntymän jälkeen.<br /><br />Leonard
Typpö vihittiin toiseen avioliittoon 23. joulukuuta 1902 Anna
Sorvarin kanssa. Leonardille ja Anna syntyi viisi lasta, joista kaksi
kuoli vain muutaman viikon ikäisinä. Lapsista muistetaan Usko
Typpö, joka isänsä tavoin toimi pitkän ajan maallikkosaarnaajana.
Leonard Typpö on kirjoittanut erittäin runsaasti Siionin lauluja ja
toimittanut kaikkiaan kolme laulu- ja virsikokoelmaa. Ensimmäinen
näistä laulukirjoista ilmestyi vuonna 1902 ”Siionin kansan
matkalaulut elämän tiellä”-nimisenä. Kolmas laulukirja ilmestyi
vuonna 1912. Silloin Leonard oli toiminut jo jonkin aikaa
kansanedustajana. Typpö oli aikansa vanhoillislestadiolaisuuden
johtavia hahmoja.</span></span></span></p><p>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p> </p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p>Kalle Myllylä – valtiopäivämies Muotkuvapiirros taiteilija Tanja Luukkonen</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p>Kalle Myllylä – valtiopäivämies</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p>Kalle Pekanpoika Myllylä syntyi Kalajoella 14.9.1844 ja kuoli siellä 11.7.1923. Kalle Myllylän isä oli Merimies Pekka Heikkilä, alkujaan Tuura. Myllylä sukunimen hän otti mennessään toiseen avioliittoon ja muuttaessaan asumaan Pitkäsenkylän Myllylään. Kalle Myllylä ei käynyt muuta virallista koulua kuin rippikoulun. Hänen lahjakkuutensa ilmeni jo pienenä. Naapuritalon isäntä, joka tunnettiin sen lukumiehenä, opetti hänet lukemaan j0 6-vuotiaana. Seurakunnan pastori E.R. Alceniiuksen sanotaan opettaneen laskutaitoa Kalle-pojalle, joka oli 11-vuotias pastorin muutaessa Lapväärtiin. Itsekseen hönen sanottiin opetelleen Vivolin laskuopin. Itse hän myöskin opetteli kirjallisen ruotsinkielen taidon niin, että pystyi laatimaan asiakirjoja, jotka yleensä silloin piti olla ruotsinkielisiä. Hänellä oli erittäin selvä käsiala ja taito laatia selviä, helposti ymmärrettäviä asiakirjoja ja kokousten pöytäkirjoja. Häntä käytettiin jo varsin nuorena asiakirjojen laatijana ja perusnkirjoitusten pitäjänä.</p><p><br /></p><p>Kalle Myllylä valittiin Kalajoen kunnan kirjuriksi 21.3.1870. Siinä tehtävässä hän teki varsinaisen elämäntyönsä, 52 vuotta. Viime vuosisadan loppupuolella ja vielä tämän vuosisadan alussakin oli kunnallisten asioiden hoito jokseenkin yksinomaan kunnakirjurin tehtävänä. Myllylä oli erittäin pidetty ja tehokas kunnankirjurin toimessaan.</p><p>Kun Myllylä lopulla vuotta 1922 sitten luopui kunnankirjurin tehtävästä, myönsi valtuusto hänelle kunnanhallituksen esityksestä 6000 markan kertakaikkisen korvauksen eläkkeenä. Tämä vastasi hänen lähes seitsemän vuoden palkkaansa.</p><p><br /></p><p>Kalle Myllylän työ valtiopäivämiehenä alkoi, kun seudun talonpoikia talonpoissäädyssä edustanut Pietari Päivärinta korkean ikänsä takia keiltäytyi ehdokkuudesta. Myllylä valittiin valtiopäiville talonpoikaissäätyyn 1897. Hän oli mukana myös 1899 ylimääräisillä valtiopäivillä ja tuli valituksi taas 1905-06 valtiopäiville, jotka olivat viimeiset säätyvaltiopäivät. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäisielle valtiopäiville Kalle Myllylä valittiin vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Hän lukeutui vanhasuomalaiseen puolueeseen. Näillä valtiopäivillä tuli ensikerran esille Rahjan satama-aloite, jonka yhtenä allekirjoittajana oli luonnollisesti Kalle Myllylä. Hän oli vielä vuoden 1909 molemmilla valtiopäivillä, jotka olivatkin sitten hänen viimeisensä. V.H. Kivioja kirjoittaa 1944, Myllylän syntymän 100-vuotishistoriikissään: ”Valtiopäivätoverit, joita vieläkin on elossa, muistavat Myllylää vaattimattomana edustajana ja pystyvänä valiokunnan jäsenenä. Elämä oli aina vakaataa ja esimerkiksi kelpaavaa heidän yksimielisen todistuksensa mukaan. Oman maan ja maakunnan asioita hän ajoi sydämensä koko lämmöllä ja kokemuksensa tukemana.</p><p><br /></p><p>Eläkevuosista kunnankirjuri Kalle Myllylä ei ehtinyt nauttia. Kun hän vuoden 1922 lopulla luopui kirjurin tehtävästään, kuoli hän heinäkuun alkupuolella 1923. Kalajoen kunta on pystyttänyt hänen haudalleen muistomerkin. Kalle Myllylän ensimmäinen puoliso Anna Heikintytär Hukka syntyi Himangalla 18.07.1842 ja kuoli Kalajoella 30.12. 1883. Toinen vaimo Stiina Maria Pekantytär Törmälä, syntynyt Kalajoella 2.12.1943 ja kuollut Kalajoella 7.11.1914.</p><div><br /></div>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-75077079045881043742023-05-10T05:18:00.005+03:002023-11-24T04:48:40.655+02:00Mikko Torvinen ja Kalajoen kristillisen kansanopiston historiaa<p><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCZJfiwfNJcaUwXLqeUQ2a-daOCHh3BEUNGCx4GxbnLNOl0lX1rr9nl6TOe41hOtVzciGnV6Y_L_Zkv1LCZTa6TM4IrX54apae8Jx7CiTqfAd5kKjCXXx0UL4wahR3J99GdTeyieG5gwJd/s1600/Mikko+Torvinen.jpg"><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></span></a><span style="color: #cc6611;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCZJfiwfNJcaUwXLqeUQ2a-daOCHh3BEUNGCx4GxbnLNOl0lX1rr9nl6TOe41hOtVzciGnV6Y_L_Zkv1LCZTa6TM4IrX54apae8Jx7CiTqfAd5kKjCXXx0UL4wahR3J99GdTeyieG5gwJd/s1600/Mikko+Torvinen.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="342" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCZJfiwfNJcaUwXLqeUQ2a-daOCHh3BEUNGCx4GxbnLNOl0lX1rr9nl6TOe41hOtVzciGnV6Y_L_Zkv1LCZTa6TM4IrX54apae8Jx7CiTqfAd5kKjCXXx0UL4wahR3J99GdTeyieG5gwJd/w459-h342/Mikko+Torvinen.jpg" width="459" /></span></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCZJfiwfNJcaUwXLqeUQ2a-daOCHh3BEUNGCx4GxbnLNOl0lX1rr9nl6TOe41hOtVzciGnV6Y_L_Zkv1LCZTa6TM4IrX54apae8Jx7CiTqfAd5kKjCXXx0UL4wahR3J99GdTeyieG5gwJd/s1600/Mikko+Torvinen.jpg"></a></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvisen muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa
Tancheva. </span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Kristillisen Opiston ensimmäinen rakennus (Aurasen tilanpäärakennus),
jossa oli ruokasali ja rehtorin asunto, opiston alkaessa 20.2.1942.
Rakennus purettiin v. 1974. Nykyisin paikalla on v. 2013 valmistunut
asuntolarakennus. Samalla paikalla sijaitsi Anttilan kestikievari,
jossa pidettiin Kalajoen käräjien 5 viimeistä istuntoa v.1837-38.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3jyPIliHISGvuC9W681fZN_A_983xUcZaGODlKGbe7VOGHB3ivsXKbs-OP7EZw_jWr4hTj139a04NstobJLu5bMFidZSfGSu0mT2fwqTrAPTOVQXjNG2bSc8xAf-i4Gtiphg0OH8wV5X4/s1600/kkop+luookka-+ja+asuntola+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="202" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3jyPIliHISGvuC9W681fZN_A_983xUcZaGODlKGbe7VOGHB3ivsXKbs-OP7EZw_jWr4hTj139a04NstobJLu5bMFidZSfGSu0mT2fwqTrAPTOVQXjNG2bSc8xAf-i4Gtiphg0OH8wV5X4/s320/kkop+luookka-+ja+asuntola+001.jpg" width="320" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Kristillisen Opiston ensimmäinen luokka- ja asuntolarakennus, mikä
rakennettiin v.1939-40 presidentti Kyösti Kallion lapsuuskodin
tallin hirsistä. Nurmeksen ja Sortavalan siirtoväki oli
rakentamassa rakennuksen loppuvaiheita ja asui väliaikaisesti vuoden
ajan. 20.1.1942 alkaen rakennuksessa majoittuivat opiston oppilaat.
Vuosina 1944-45 rakennus toimi sotasairaalana ja petsamolaisten
majoitustilana.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Mikko
Torvinen – Kalajoen kristillisen kansanopiston rehtori</b></p>
<div dir="LTR" id="post-body-6361713932635272799">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIE1tAz-xZfe2IaniC7Bqb_Idx5kA7c7TavgXVidxtj42B2fuJh5q49MvfKU_eCCp66KhQ0fcgsWAqnp8XGtFdY-sQsHi452MB54xHIo9vXNZdSlNtjhtMDXwuLiceEZbeOKbCQVlkePM/s1600/mikko+torvinen+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="424" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIE1tAz-xZfe2IaniC7Bqb_Idx5kA7c7TavgXVidxtj42B2fuJh5q49MvfKU_eCCp66KhQ0fcgsWAqnp8XGtFdY-sQsHi452MB54xHIo9vXNZdSlNtjhtMDXwuLiceEZbeOKbCQVlkePM/w344-h424/mikko+torvinen+001.jpg" width="344" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvinen tuli ylioppilaakso Kemin yhteiskoulusta 1930, minkä
jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksen ja reserviupseerikoulun.
Hänet vihittiin papiksi 1935. Sen jälkeen hän
toimi vt. kirkkoherrana Paavolassa 1935–37 ja Leppävirran
kirkkoherran apulaisena 1937–38. Lestadiolaisen
uusherätyksen piirissä jo kauan vireillä ollut ajatus
herätysliikkeen hengessä toimivasta kansanopistosta oli alkuvuonna
1938 edennyt kannatusyhdistyksen muodostamiseen ja sen päätökseen
perustaa kristillinen kansanopisto Kalajoelle. Saman vuoden syksyllä
Mikko Torvinen lupautui perustettavan opiston johtajaksi, ja samalla
hän lupasi hankkia muodollisen pätevyyden kansanopistotyöhön.
Hän pätevöityi yhdessä puolisonsa kanssa Sörnäisten
kristillisessä kansanopistossa Helsingissä 1940–41. Talvisota ja
jatkosodan syttyminen viivästyttivät kansanopiston aloittamista,
mutta alkuvuodesta 1941 Mikko Torvinen valittiin muodollisesti
pätevänä tehtäväänsä ja kansanopisto aloitti opetustyön
20.1.1942.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Työstä
Kalajoen kristillisen kansanopiston johtajana ja opettajana (nimike
muuttui myöhemmin rehtoriksi) tuli Mikko Torvisen elämäntyö.
Kansanopisto aloitti toimintansa hyvin vaikeissa oloissa. Sodan
vuoksi oli puute kaikista käytännön tarpeista, ja opiston
taustayhteisön voimavarat olivat vähäiset. Opiston ensimmäisinä
toimitiloina olivat opiston sijoituspaikaksi eri vaihtoehtojen
pohtimisen jälkeen hankitun Aurasen tilan Kalajoen kauniilla
jokitörmällä sijainnut päärakennus (purettu 1974) sekä
Ylivieskasta hankittu ja uudelleen rakennettu entinen tallirakennus
(purettu 1965). Tilojen kohentamiseen ja uudisrakentamiseen päästiin
käsiksi vasta sodan jälkeen vuosikymmenen lopulla. Opiston
aloittamiselle välttämättömänä edellytyksenä oli uusheräyksen
ystäväpiirin tuki eri puolilta maata keräysvaroina ja
merkittävinä lahjoituksina, paikkakunnan opiston ystävien tuki
sekä eräiden liikelaitosten, kunnan ja seurakunnan avustukset.
Olennaisen osan Mikko Torvisen työstä kansanopiston johtajana
muodostikin jatkuva aktiivinen yhteydenpito sekä opiston
hengelliseen taustayhteisöön että paikkakunnan elämään.
Uusheräyksen tukijoukko asui hajallaan eri puolilla maata, joten
kalenterin viikonloput täyttyivät matkoista seura- ja muihin
tilaisuuksiin eri paikkakunnille.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvisen opetusaineita olivat elämänkatsomukselliset aineet:
uskonto, historia ja yhteiskuntaoppi. Hänen opetustyölleen oli
luonteenomaista aiheen luennontapainen, johdonmukainen käsittely ja
suurten kehityslinjojen havainnollistaminen. Yksityiskohtia ja
anekdootteja viljeltiin kevennykseksi ja merkittävien asioiden
mieleenpainumisen tueksi. Sama suurpiirteinen asenne oli hänelle
leimallista sisäoppilaitoksen arkielämän johtamisessa. Hänen
kuuluviinsa kantautuneet tai suorastaan kannellut pienet rikkeet
nuorten ihmisten yhteisössä eivät ansainneet johtajan huomiota;
sen sijaan opiston henkeen sopimattomat pahat loukkaukset saivat
jyrkän tuomion. Mikko Torvinen oli keskeisesti vaikuttamassa
Kalajoen yhteiskoulun perustamiseen ja toimi oman toimensa ohella
siellä useita vuosia uskonnon ja kirkkohistorian opettajana.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansanopisto
toimi välittömässä vuorovaikutuksessa Kalajoen seurakunnan
kanssa. Mikko Torvisen työ Kalajoella ja Kalajoen seurakunnan
pitkäaikaisen papin lääninrovasti Vilho. H. Kiviojan työ
kirkkoherrana osuivat samaan aikaan, ja heidän kesken vallitsi
suuri alttius palvella toinen toistaan. Paitsi pappina Mikko
Torvinen toimi seurakunnassa kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston
jäsenenä. Kunnanvaltuuston jäsen hän oli 1948–71. Muita
kunnallisia luottamustehtäviä olivat jäsenyydet
ammattioppilautakunnassa, Kalajoen sairaalan liittovaltuustossa,
kansalaiskoulun johtokunnassa ja vaalilautakunnassa. Hänen
puoluekantansa oli kokoomus, mutta opettajan ja papin työn luonteen
vuoksi hän ei kuitenkaan katsonut voivansa leimautua varsinaisesti
poliittisen yhteisön edustajaksi eikä esimerkiksi asettua
kansanedustajaehdokkaaksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvinen osallistui sekä talvi- että jatkosotaan sotilaspappina
rintamajoukoissa: talvisotaan Suomussalmella ja Kuhmossa (2T-DE ja
JR 65) ja jatkosotaan Itä-Karjalassa (RsPsto 30). Sotien jälkeen
hän osallistui aktiivisesti vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön
reserviupseerien ja sotaveteraanien toiminnassa. Mikko Torvinen oli
sotilasarvoltaan kapteeni. Hänelle myönnettiin sotilasansioista
Vapaudenristi 4 ja Vapaudenristi tammenlehvän kera, sekä
yhteiskunnallisista ansioista J. SVR., Keski-Pohjanmaan
reserviupseeripiirin maanpuolustusmitali ja Puolustusvoimain
hopeinen ansiomitali.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vanhemmat</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirkkoherra
Matti Vilhelm Torvinen ja Helly Maria Pyykkö</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Puoliso</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kemissä
10.7.1938 kansanopiston apulaisrehtori Ida Aino Kyllikki Liakka,
syntynyt 8.9.1911 Alatornio, kuollut 11.8.1983 Espoo, vanhemmat
kansakoulunopettaja August Vilhelm Liakka ja Ida Niva</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
kristillisen opiston alkutaipaleelta</b></span></span></p></div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div dir="LTR" id="post-body-5364145611346776749">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfKP6WcMPoOCtPOIf6v1eyWyxktVCL3C3uJ8OW_Gmg5OqZXBGKAuIyOvhRKaJvmTrDVWBzdZ5FjNq_E4zlpu3Pd5aT_LDcnG97h_4WQUlE5SIC1GBDxwJvmuZdVDyzrdbTS_9x1cqdCPMi/s1600/kansanopisto+1+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="205" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfKP6WcMPoOCtPOIf6v1eyWyxktVCL3C3uJ8OW_Gmg5OqZXBGKAuIyOvhRKaJvmTrDVWBzdZ5FjNq_E4zlpu3Pd5aT_LDcnG97h_4WQUlE5SIC1GBDxwJvmuZdVDyzrdbTS_9x1cqdCPMi/s320/kansanopisto+1+001.jpg" width="320" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vanha
talli uutena opistorakennuksena</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA4lXfoUWOLI0TzlS334CTFN7-aWUx8lqDkHE6-anlNkeBwMbpuXRwLR06zTLmxkNzze70xG6eRBEG6YY7HZoJzyYfMNjAKc4TodGjJ8V7xDtVMZ7IvY_jkrg5UGFhHW5IETY0V40VHm5K/s1600/kansanopisto+3+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="313" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA4lXfoUWOLI0TzlS334CTFN7-aWUx8lqDkHE6-anlNkeBwMbpuXRwLR06zTLmxkNzze70xG6eRBEG6YY7HZoJzyYfMNjAKc4TodGjJ8V7xDtVMZ7IvY_jkrg5UGFhHW5IETY0V40VHm5K/w461-h313/kansanopisto+3+001.jpg" width="461" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Entinen
Aurasen tilan päärakennus, jonka paikalla aikaisemmin sijainneessa
talossa on julistettu syyskuussa 1839 ns. Kalajoen herännäiskäräjien
päätös.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP2SzpQIG9UMwMKvi6cRrOTTwM2aw2D6lQAz6wWLItvWwj7fseqXK5FapI6tkGESNhBIM88TB3mxyvAtambjalCZL8t816LkRHZ6oYaOoJzF3pSk3VpqAAm2cviyMZRj0oWZco9a9D9g1G/s1600/kansanopisto+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="250" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP2SzpQIG9UMwMKvi6cRrOTTwM2aw2D6lQAz6wWLItvWwj7fseqXK5FapI6tkGESNhBIM88TB3mxyvAtambjalCZL8t816LkRHZ6oYaOoJzF3pSk3VpqAAm2cviyMZRj0oWZco9a9D9g1G/w468-h250/kansanopisto+2+001.jpg" width="468" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uudisrakennus
valmistumassa</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Maaliskuun
3. päivänä 1941 johtokunta valitsi opiston johtajaksi viran
ainoan hakijan pastori Mikko Torvisen. Veistonopettaja Artturi
Junttila päätettiin kutsua toukokuun 15. p:sta 1941 opiston
palvelukseen. Toukokuun 22. päivänä 1941 oli julistettu
haettavaksi humanististen aineiden, talousopettajan sekä tyttöjen
ja poikien käsityönopettajan virat ja heinäkuun 27 pnä
johtokunta valitsi humanististen aineiden opettajaksi viran ainoan
hakijan kansanopistonopettajan Aino Torvisen, talousopettajaksi
viran ainoan hakijan talousopettaja Mirja Veijolan, poikien käsityön
opettajaksi 6:sta hakijasta veistonopettaja Artturi Junttilan ja
tyttöjen käsityönopettajaksi 7:stä hakijasta kansakoulunopettaja
Fanni Junttilan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1941 vuosikertomuksessa on luettavissa: Uusi ulkohuonerakennus oli
pakko tehdä opiston alkamista silmälläpitäen. Vanha navetta on
myyty, mutta ostaja ei ole voinut siirtää sitä pois.”
Päärakennuksen käyttämättä olleesta yläkerran huoneesta
sisustettiin opiston käyttäen ruokasali, jonne hissillä nostettiin
ruoka alhaalla olevasta keittiöstä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kouluhallituksen
suostumuksella, jonka tri Martti E.Miettinen oli saanut, päätti
johtokunta 19.1.1942 pitämässään kokouksessa aloittaa opistotyön
20.1.1942. Asia oli nyt siis ilmeisesti kypsä toteutuakseen, vaikka
ulkoiset olosuhteet näyttivät mitä ankeimmilta. Olihan kesäkuussa
syttynyt ns. jatkosota. Johtajan virkaan valittu sot. Pastori Mikko
Torvinen oli saanut rintamalta lomaa opistotyön aloittamista
varten. Hänen viransijaisekseen valittiin pastori Oiva Virkkala
25.2.1942 lähtien. Inhimillisin mitoin ajatellen näytti kun ei
tällä 3:nnellakaan aikeella olisi ollut mitään toteutumisen
mahdollisuuksia. Useiden sotavuosien jälkeen oli tarvittava
keittiökalusto vaikeasti hankittavissa. Ruokasalin karkeatekoiset
pitkät pöydät ja penkit, joita kalajokiset puusepät Antti Mäkelä
ja Joh. Österbacka rakentelivat, olivat alkutekijöissään. Ei
ollut liinavaatteita, ei ollut verhoja, ei liinoja. Jostain saatiin
säkkikangasta toistakymmentä metriä, joka halkaistiin
pirtinpöytien ja ikkunoidenkin ensimmäiseksi verhoksi. Mutta
kumma kyllä toivorikkaina kahlattiin höylälastujen keskellä ja
odotettiin varmaan ihmettä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFn_6M1UYOXXLQzbUSu2rD3uWwjKBMZQZuHhi85GIzFE0B5UfTQzMlUbtDcoU-c1yv57gPLxUyKbdclWZ5J_HSuXNuPZShD2f6xSHSAm_WmAnjnz6728wvnaDR3PcAzUiF96r2JYfbj-7d/s1600/kansanopisto+5+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="421" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFn_6M1UYOXXLQzbUSu2rD3uWwjKBMZQZuHhi85GIzFE0B5UfTQzMlUbtDcoU-c1yv57gPLxUyKbdclWZ5J_HSuXNuPZShD2f6xSHSAm_WmAnjnz6728wvnaDR3PcAzUiF96r2JYfbj-7d/w302-h421/kansanopisto+5+001.jpg" width="302" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mikko
Torvinen</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Opiston
kanssa oli vuoden 1942 alussa lähes tyhjä, ja velkojen määrä
nousi 288.767 markkaan. Juhannuskesällä 1942 pidettiin
kansanopistolla Lestadiolaisen lähetysyhdistyksen
vuosikokousseurat. Erikoista oli sekin, että seurojen ajaksi
pääasiassa Vasankarin muutamat isäntämiehet rakensivat
Santaholmalta lahjaksi saaduista proomun lankkuista Kalajoen yli
sillan. Tosin sen uittomiehet parin päivän päästä purkivat
jättäen lankut virran vietäviksi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toinen
vuosikurssi oli jo edellistä suurempi. Kutsuttiin 44 tyttöä, koska
katsottiin, ettei opiston tilat enempää salli. Vaikeuksia oli
nytkin voitettavaksi. Puita ei ollut saatu kotiin varastoon ja työn
alettua marraskuulla oli oppilaiden opettajineen jo 3. työpäivänä
lähdettävä rämpimään muutaman kilometrin takaiselle rämeelle
kiskomaan rankoja kankaalle, josta hevonen ne voisi vetää kotiin,
Vaikeuksia vastaan käytiin tarmokkaasti. Olihan koko maassa huutava
sekä polttoaine- että työvoimapula. Saman talven ohjelmaan kuului
myös halkomottien teko. Kalajoen 22 isäntää ajoivat kelin jo
uhatessa loppua maaliskuun 20. pnä 1942 hevoskuormittain puuta.
Oppilaita on ollut pyrkimässä entistä enemmän. Tälle kurssille
oli antanut erikoista väriä kahden itäkarjalaisen oppilaan mukana
olo. Marras-joulukuun vaihteessa, siis jo 3. kurssin aikana suoritti
kouluneuvos Yrjö Länsiluoto opiston täydellisen tarkastuksen.
Opiston tulevaisuus näytti kaikin puolin valoisalta. Oppilaita oli
paljon, 51. Pahimmat taloudelliset vaikeudet olivat takana.
Valtionapu oli 60 %. Vuosikokouksessa 29.1.1944 päätettiin
perustaa rakennusrahasto rauhan palattua aloitettavaa rakentamista
varten.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Syksyllä
1944 oppilaitos varattiin odottamatta Petsamon aluesairaalan
käyttöön. Asuntolasta tuli lastensairaala, päärakennuksen
alakertaan tuli Kalajoen sairaalan synnytystilat. Petsamon
aluelääkärin pikku perheen kanssa jaettiin yläkerta Opistotyö
ei toiveista huolimatta päässyt alkamaan. 64 oppilasta, joista 28
siirtolaista joutui muuttamaan suunnitelmiaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
rauha saatiin maahan, oli ryhdyttävä täydellä teholla
rakennustyöhön. Syksyllä 1946 valittiin opistolle varsinainen
maatalousopettaja, Viran ensimmäinen haltija oli agr, Anna Nikula.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Tammikuussa
1948 ilmestyi uusi vaihe opiston historiaan. Seppä Josef Kuusiko
Parkanosta tarjosi Parkanon suurehkoa rukoushuonetta tontteineen
opistolla lahjaksi, jos opisto muuttaa sinne. 19. pnä kesäkuuta
1948 tehtiin kielteinen päätös asiassa. Asiaa käsiteltiin
useassa johtokunnan kokouksessa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
kristillisen opiston syntyvaiheet</b></p></div>
<div dir="LTR" id="post-body-6921343912729998992">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM3AzfkDE5sT8K8PPGc7by1xipI0TAm3u7e8v_xYsU82sMNd42MlXixbRDo8pUDJFqPYYlxft-K91hnypOeZ_YCmjliG56EZbOrVFPWct5agCTPmjKOVpjWYZv-OLeMv9iy2hHbk03io2w/s1600/kansanopisto+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM3AzfkDE5sT8K8PPGc7by1xipI0TAm3u7e8v_xYsU82sMNd42MlXixbRDo8pUDJFqPYYlxft-K91hnypOeZ_YCmjliG56EZbOrVFPWct5agCTPmjKOVpjWYZv-OLeMv9iy2hHbk03io2w/s320/kansanopisto+2+001.jpg" width="235" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kristillisen kansanopiston syntysanat lausuttiin toimitusjohtaja
Felix Kontion kodissa 3.12.1937 kokouksessa, johon hänen kutsuaan
noudattaen oli saapunut 10 osanottajaa. Heistä viisi, Kontion
lisäksi kirkkoherra Einari Peura, maanviljelijät Oskari Junttila
ja Jeeli Eskola sekä opettaja Armo Vaismaa valittiin laatimaan
sääntöehdotus ja kutsumaan koolle kansanopiston perustava kokous.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämä
kokous pidettiin 28.2.1938 Ylivieskan rukoushuoneessa, johon oli
kokoontunut n. 40 ystäväpiirin jäsentä. Yksimielisesti
perustettiin ”Keski-Pohjanmaan kristillisen kansanopiston
kannatusyhdistys”. Opiston kotipaikaksi hyväksyttiin Kalajoki.
Kahdeksanjäsenisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kontio ja
sihteeriksi Vaismaa. Johtokunta kokoontui ahkerasti valmistavien
toimenpiteiden hoitamiseksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Päätettiin
15.10.1938 tiedustella neljältä henkilöltä, niiden joukossa
pastori Mikko Torviselta, olisivatko he halukkaita ryhtymään
opiston johtajan tehtävään ja saadakseen siihen mahdollisen
pätevyyden menemään johonkin kansanopistoon suorittamaan
käytännöllisen harjoittelun. Puheenjohtaja ilmoitti 28.12.1938
johtokunnan kokouksessa, että Torvinen oli lupautunut
harjoittelemaan Sörnäisten kristillisessä kansaopistossa
Helsingissä. Johtokunta hyväksyi sen ja päätti Torviselle
harjoitteluajalta maksettavan palkkion määrän. Kolme päivää
ennen talvisodan syttymistä 27.11.1939 kannatusyhdistyksen
kokouksessa Kalajoen opistorakennuksessa hyväksyttiin näin kuuluva
pykälä: ”Nykyisin vallitsevan vaikean ja Venäjän taholta
uhanalaisen tilanteen johdosta kokous tuli siihen tulokseen, että
kansanopiston alkaminen on siirrettävä syksyyn 1940.”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Johtokunnan
seuraava kokous voitiin pitää vasta 23.6.1940. Johtokunnan
kokouksessa 14.9.1940 puheenjohtajaksi valittiin Martti E.
Miettinen. Samassa kokouksessa opiston opettajapaikat pantiin
haettavaksi 12.10.1940 mennessä väliaikaista täyttämistä varten
lukuvuodeksi 1940-41. Oppilaaksi ilmoittautumiselle pantiin sama
määräaika. Hakuajan päätyttyä johtokunnan kokoontuessa
12.-13.1940 tilanne muodostui varsin vaikeaksi. Oppilaita oli
ilmoittautunut 33. Opiston väliaikaisen johtajan tointa ei ollut
hakenut kukaan pätevä henkilö. Pöytäkirjan mukaan ”opettajissa
ei ollut ketään uskovaista tai edes tunnettua hakijaa”.
Ainoastaan tyttöjen käsitöiden opettajaksi oli hakenut
muodollisesti pätevä henkilö.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span>Kun
sopivaa johtajaa ei ollut ilmaantunut ja tarjolla olevin voimin ei
uskallettu työtä aloittaa, niin opettaja Vaismaa tarjoutui
mahdollisesti ottamaan toimen vastaan, jos siten päästäisiin
asiassa eteenpäin.” Kokouksessa ei kuitenkaan päästy
yksimielisyyteen, kun toiset olivat sitä mieltä, että voitaisiin
aloittaa uskottomillakin opettajilla, kunhan väliaikainen johtaja
olisi uskovainen. Toiset pitivät taasen tiukasti kiinni siitä
periaatteesta, että kaikkien opettajien, vaia väliaikaistenkin,
tulisi olla uskovaisia ja kristillisyyden piirissä tunnettuja
henkilöitä.</span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kokous
keskeytettiin kello 23.30 ja sitä päätettiin jatkaa seuraavana
aamuna klo 8. Silloin Vaismaa sanoi asiaa harkittuaan kieltäytyvänsä
johtajan toimesta. Soitettiin opettaja Aaro Eskolalle ja pyydettiin
häntä, koska hän aikaisemmin oli ollut suostuvainen. Mutta
hänkään ei uskaltanut ryhtyä tehtävän hoitamiseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Puheenjohtaja
luki kokouksessa 7.10.1940 päivätyn Mikko Torvisen kirjeen, joka
oli vastauksena hänen tiedusteluunsa. Suorittaessaan
opetusharjoitteluaan Sörnäisten kristillisessä kansanopistossa
Helsingissä Torvinen oli käynyt kouluhallituksessa tiedustelemaan opiston toiminaan aloittamista lokakuussa 1940. Tiedustelun tulos
oli ollut kielteinen, Ei ollut riittäviä, välttämättömiä
perusteita aloittamiseen jo samana syksynä. Niinpä esim.
väliaikaistenkin ja epäpätevien opettajien valitsemiseen oli
saatava kouluhallituksen hyväksyminen ennen toiminnan aloittamista
ja valtionapua ei voisi saada enää syyslukukaudeksi. Tästä
huolimatta Kontio kannattajineen halusi opiston toiminnan
aloitettavaksi heti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kun
asiasta ei millään päästy yksimielisyyteen, varapuheenjohtaja
Kontio esitti äänestyksen toimittamista, Kunkin mieltä
kysyttäessä puheenjohtajan lisäksi viisi muuta läsnäolevaa
kannatti opiston toiminnan siirtämistä seuraavaan syksyyn. Sen
sijaan varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä ehdottivat
edelleen, että aloitettaisiin heti käytettävissä olevin
opettajavoimin, joita ei tunnettu, ja jotka eivät kuuluneet
uudenherätyksen ystäväpiiriin. Äänien mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisi, niin etä päätöksesi tulli
toiminnan aloittaminen vasta syksyllä 1941. Ylivieskassa 3.3.1941
pidetyssä kokouksessa opiston vakinaiseksi johtajaksi valittiin
ainoa hakija Mikko Torinen, joka oli saavuttanut muodollisen
pätevyyden. Käsityönopettaja Artturi Junttila valittiin opiston
palveluksen 15.5.1941. Pian sitten alkoi jatkosota, joka keskeytti
johtokunnan toiminnan pitkäksi ajaksi. Johtokunnan kokouksessa
19.1.1942 opiston apulaisjohtajaksi valittiin humanististen aineiden
opettaja Aino Torvinen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Välähdyksiä
seurakunnasta, joka sai opiston</b></p></div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVmcvWzihEAuDa0NUVYXYLZo6sXRbGpqwXz052SuARpWMTizpo8fet1AUAvDjXKcDQgX_6wovkeeTg3NE2agYklUMwwd7FxhOUQcK-rU-bX3n3HQ80OamKCSBVkYew3g7xMh9C5U1B8bL2/s1600/kansanopisto+1+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVmcvWzihEAuDa0NUVYXYLZo6sXRbGpqwXz052SuARpWMTizpo8fet1AUAvDjXKcDQgX_6wovkeeTg3NE2agYklUMwwd7FxhOUQcK-rU-bX3n3HQ80OamKCSBVkYew3g7xMh9C5U1B8bL2/s320/kansanopisto+1+001.jpg" width="224" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
uskonnollinen maine on ollut aina ehkä hiukan erikoinen. Ensimmäisen
kerraan Kalajoen nimi mainitaan vuonna 1536, jolloin se pyrki
Saloisista irti, itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Luultavasti se
oli sitä ennen ollut jonkin kappelina. Erikoista heti alussa on se,
että kalajokiset v. 1555 tappoivat kirkkoherransa, järjestyksessä
kolmannen, kovakouraisten hyljekymmenysten vaatimisen takia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myöhäisempi
herännäisyys levisi Kalajoella 1820- ja 1830-luvuilla
apulaispappien vaikutuksesta. Alinomaisen seurojenpidon
syyttäjäviranomaiset katsoivat vievän paikkakunnan köyhyyteen.
Siksi koetettiin 1838-39 Kalajoen käräjillä, joiden 3 viimeistä
kertaa istuttiin nykyisen kansanopiston paikalla 1914 tulipalossa
tuhoutuneessa Anttilan vanhassa kievaritalossa, tukahduttaa koko
liike, mikä aie ei ollenkaan toteutunut, vaikka sakot olivat
raskaat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ensimmäinen
tieto lestadiolaisuudesta on vuodelta 1866, jolloin Säksmanin Pekan
( 1860-1943) kertoman mukaan Norjan mereltä täällä pistäytymässä
ollut kalastaja Juuso Emanuelinpoika Juola (s.1836, hävinnyt
Amerikkaan) oli kertonut siellä olevan sellaisen kristillisyyden,
että ”te kaikki menette siihen, kunhan se tänne ehtii”. Pian sen
jälkeen työansioilta Kemistä ain palasi kirvesmies Juho Mustonen
(s.1838, k.1897) erään toverinsa kanssa rakentamaan taloa
Vetoniemelle. He olivat pohjassa päin tulleet uskoon ja puhuivat
asiasta ympäristössään, vaikka eivät olleet saarnamiehiä. Näin
tulivat uskoon ensimmäiset ”kristityt” Kalajoella, Vetoniemellä.
Pian sen jälkeen saatiin Nivalasta saarnamies Eeli Juola, joka
sittemmin siirtyi Amerikkaan. Hän piti seuroja Salmulla ja
muuallakin Etelänkylän ylipäässä. Tätä suuntaa, josta
käytettiin nimeä ”kristityt” todettiin olevan aika lailla
piispantarkastuksen aikana 1870, jolloin piispa, Kalajoen entisen
rovastin poika Robert Valetin Frosterus, koetti tasoitella
vastakohtia. Kirkossa näet oli piispalle tehty räikeitä syytöksiä
mainituista saarnamiehistä ja ”kristityistä”, joiden edustajina
Kaarle Silandet, Heikki Laurila, Erkki Puskala, Juho Kivioja ja
Tuomas Poukkula seuraavana päivänä pappilassa torjuivat syytökset
ja ilmiannot, joiden mukaan heidän joukkonsa olivat ”yksinkertaisia
laiskoja ja kirjaluvussa aivan taitamattomia, joilla ei ensinkään
ole ymmärrystä autuuden opissa” ja että saarnamiehet olisivat
olleet siveellisesti ala-arvoisia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Monet
”körttisiin” liittyneet tulivat mukaan tähän uuteen
liikkeeseen, johon liittyi myös himankalaisen Spaakin Liisan
samoihin aikoihin Etelän ylipäässä aikaansaama herätys. Vuonna
1874 muutti Etelänkylään Räihälään Oulusta saarnamies Niilo
Rapp, joka myöhemmin Pitkäsenkylän Alanauhalla ja pari
vuosikymmentä myöhemmin siirtyi Himangalle. Tämänkin erittäin
lahjakkaan ja liiaksi korotetun saarna miehen vaelluksessa oli monen
mielestä vikaa, jonka vuoksi jonka vuoksi marraskuussa 1892 kävi
paikkakunnalla Enontekiöltä pastori Aatu Laitinen, asuen Rapin
naapurissa Juho Kiviojan vävyn Antti Nauhan luona, jonka vaellus oli
puhdas. Käsityksensä Rapista ”jota pitäisi toistaiseksi
karttaa”, julkaisi Laitinen Kristillisessä Kuukausilehdessään
seuraavassa maaliskuussa. Siitä lähtien oli Rapilla laajasti jyrkkä
vastarinta, joka vuosisadanvaihteessa puhkesi uudeksiherätykseksi.
Kalajoella sitä kantaa olivat edustaneet jo kauna esim.
kunnankirjuri ja valtiopäivämies Kalle Myllylä (1844 -1923), joka
nuoruudessaan oli ennen lestadiolaisuuden tuloa ehtinyt liittyä
”körttisiin”. Hänen ympärillään oli hänen nuorempi veljensä
yhtiökaupanhoitaja Matti Myllylä, Kaarlo Silander, Tuomas Poukkula,
Antti Nauha ja monet muut, kun taas keskimmäinen veljeksistä
kiertokoulunopettaja Antti Myllylä oli innokas Rapin puolustaja,
joka onnistui osoittamaan monen syytökset valheiksi. Uuden
herätyksen puolelle liittyneistä mainittakoon suutari Antti Kustaa
Lindeman, savenvalaja Johan Vilhelm Palm sekä ennen kaikkea nahkuri
Matti Lehtisen palavahenkinen emäntä Eeva Maria (k.1915) joka
ahkerasti puhui uskon asiasta herrasväellekin ja jota monet
vastapuolellakin pitivät ”kristittiynä”. Edelleen mainittakoon
kirjurin tytär, Rapin miniä Maria ( s. 1870 ja k. 1954) Jaakko
Poukkula, Juha Myllylä, Vihtori Tapio, Matti Laitala, Tuomas
Prittinen, Niku Himanka Juolan Peltolassa ja Antti Himanka ja Aukusti
Niemelä Vasankarin Yrjöllä sekä vasankarilainen ahkera
keskustelutoveri ”Säksän Heikki” ( k.1936). Seurakunnan
kappalainen, Ruusa Siipolan (k.19319 naapuri Aale Sariola aikanaan
antoi huomattavasti tukeaan edellemainituille. Hänen lisäkseen
olivat pääpuuhaajina 1912 Rukoushuonetta rakennettaessa 1906
perustetulle Nuorten Kristilliselle Yhdistykselle edellä mainittu
Maria Rapp ja liikeapulainen Aina Pahikainen. Pitkäsenkylän
Poukkulasta 1880 ostettu seuratupa oli jatkuvasti yhteinen ja
sielläkin pidettiin seuroja, kuten Siipolassa ja värjäri
Forsbergin paikalla ennen sen nuorisoseuralle joutumista.
Itsenäisyytemme henkilöistä mainittakoon Akseli Vuotila, Feeliks
Kontio, Vesteri Vasankari ja Maria Korhonen. Viime sotien edellä
näiden ja Aukusti Torven ym. toimesta saatiin päätetyksi
uudenherätyksen kansaopiston paikaksi monen muun suunnitelman
jäädessä syrjään Kalajoki, jossa Kontio ja Vuotila olivat
ostaneet tontin, tosin omiin nimiinsä. Lopulta päätettiin, että
Opisto asettui sille paikalle, missä Kalajoen herännäiskäräjät
pääasiallisesti pidettiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansanopisto
sai jo alkuvaiheissaan yleiseen kannatuksen ja myötätunnon
paikkakunnalla niidenkin taholta, jotka eivät kuuluneet samaan
suuntaan. Yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut hyvä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-6045285515985877492023-05-09T21:13:00.003+03:002023-05-09T21:27:54.991+03:00Kansakoulun perustaminen Kalajoelle – koulujen historiaa<p> </p><div dir="LTR" id="post-body-8319642076094225246">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhvBPTn4_FBvV3SWrezGP-0Ml53bY7KLMTF4_ZwNf6f7BtHXEd4VAXJ9EhnOYLzynsXRgvk_8ukzQW_iiWLZsniaZeEu1cxwUk7SXIo4D4rjssNTvojZKtSc-vEVbn3HiJ7oxcE334heI/s1600/koulu+rahja+001.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="300" name="grafiikka29" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhvBPTn4_FBvV3SWrezGP-0Ml53bY7KLMTF4_ZwNf6f7BtHXEd4VAXJ9EhnOYLzynsXRgvk_8ukzQW_iiWLZsniaZeEu1cxwUk7SXIo4D4rjssNTvojZKtSc-vEVbn3HiJ7oxcE334heI/w372-h300/koulu+rahja+001.JPG" width="372" /></span></a></u></span></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Maalauksen
Rahjan koulusta on maalannut taiteilija Olga Markova-Orell</b></span></span></span></p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0ZghOXFd8TeyXi2MGRA2JX3iNadPb-BdHQZgaNo8QRh_mfGoGyMSkItB0sPRtXv-vI6hCTTmoOYPGZitNRsEKnchyphenhyphenGwrCZq7sLpC2a-bjd2Jx8rx1Ke_Jh5gzN1UmicyE5xUIhZdg22r-/s1600-h/pohjankylän+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="231" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0ZghOXFd8TeyXi2MGRA2JX3iNadPb-BdHQZgaNo8QRh_mfGoGyMSkItB0sPRtXv-vI6hCTTmoOYPGZitNRsEKnchyphenhyphenGwrCZq7sLpC2a-bjd2Jx8rx1Ke_Jh5gzN1UmicyE5xUIhZdg22r-/w430-h231/pohjankyl%C3%A4n+koulu+001.jpg" vspace="5" width="430" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5286719499642487330"></a>
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5286715997144306018"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAwLQvN7ldFF32yKCuHMBS51ZFXkr-UecIhCRA9nhxMCCKIWFKFRrlC9l26bHmENRHC_AgkUtaVmaaQDNFY9cpn5u5pKYbswj1QPPKixFNYwKDDaqKjBpnQL0Ha_hK0yRjyBclmb75bH5A/s1600-h/Raution+puustelli+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="287" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAwLQvN7ldFF32yKCuHMBS51ZFXkr-UecIhCRA9nhxMCCKIWFKFRrlC9l26bHmENRHC_AgkUtaVmaaQDNFY9cpn5u5pKYbswj1QPPKixFNYwKDDaqKjBpnQL0Ha_hK0yRjyBclmb75bH5A/w417-h287/Raution+puustelli+001.jpg" vspace="5" width="417" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
Pohjankylän koulu (ensimmäinen kuva) ja Raution Puustelli oli
Raution ensimmäinen koulu (toinen kuva)</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Pitäjäkokouksessa
1865 oli ollut esillä kansakoulun perustaminen Kalajoelle.
Hallavuosien ja velkaantumisen tähden tehtävä katsottiin
mahdottomaksi. Kokouksen pöytäkirjasta saa kuitenkin käsityksen,
että koulujen merkitys oli oivallettu. Huhtikuun 12 päivänä 1871
päätettiin tehdä anomus kansakoulun perustamisesta Kalajoelle,
mutta päätös purettiin seuraavassa kokouksessa. Toteuttaminen koki
monia vaikeuksia ja vei aikaa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
kansakoulua ei vielä saatu, niin silloiset puuhamiehet ottivat
esille kiertokoulun, jonka tehokkaampi tuleminen Kalajoelle tapahtui
kuntakokouksen päätöksellä 1874. Koulun johtokuntaan tulivat
rovasti </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ingman,
</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lukkari
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Friis</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kirkkoväärti Mikko Junnikkala, talokkaat </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jakob
Merenoja</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Zefanias
Tavastvik</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erik
Puskala, Johan Perttunen, Anders Tilvisniska, Johan Pahikainen </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Andreas
Mehtälä</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Oppilasmäärältään koulu laajeni niin, että vuosien kuluessa
opettajia lisättiin. Kiertokoulun toiminta oli näkyisänä aina
1920-luvulle. Koulu oli ehtinyt saada valtionkin tukea vuosina
1914-1917.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansakoulun
perustaminen</span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansakoulutoiminnan
etenemisessä tapahtui 1870-luvulla yleinen hidastuminen. Pitävä
päätös koulun perustamisesta Kalajoelle saatiin aikaan
kuntakokouksessa pappilassa 23. helmikuuta 1880. Lainamakasiinista
luovutettiin 200 tynnyriä jyviä perustamisvaroiksi. Viikon kuluttua
tuosta myönteisestä helmikuun sunnuntaista pidettiin 2.3.1880
juhlajumalanpalvelus </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aleksanteri
II:n </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">25-vuotisen
hallituksen johdosta. Tällöin kannettiin kolehti 11 markkaa 16
penniä Kalajoen kansakoulun hyväksi. Siitä, että perustaminen oli
tuolloin väestön yleinen tahto osoittaa se, että saman vuoden
elokuussa pidettiin "kansahuvit" kansakoulun hyväksi ja
sen pääsymaksutulot 107 markkaa luovutettiin kansakoulurahastoksi
varattomia varten. Tähän rahastoon tuli vielä 175 markkaa 34
penniä syksyn kuluessa järjestetyn listakeräyksen tuloksena.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lokakuun
25. päivänä kuntakokous käsitteli kunnallislautakunnan 3.9.1880
valmistamaa kansakolun toimeenpanoehdotusta. Kunnallislautakunnan
puolesta ehdotuksen olivat allekirjoittaneet </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">J.
Myllylä, Antti Rahko, Antti Nauha, Gustaf Himanka </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">K.
Myllylä</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Syntyneessa keskustelussa osa vaati asian hylkäämistä ainakin
siksi kunnes kirkon rakennusvelka on maksettu. Asia ratkaistiin
äänestyksellä, jossa koulua kannatti 39 kokousedustajaa, joilla
oli 659 ääntä kokouksessa ja koulua vastusti 33 kuntalaista,
joilla oli 394 ääntä. Kansakoulun toimeenpano oli siten päätetty.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Marraskuun
15. päivänä kuntakokous hyväksyi "yhden ylhäisemmän
kansakoulun" perustamissuunnitelman. Vuoden 1881 alusta
tapahtuma seurasi toistaan. Johtokunta, jonka jäseninä olivat
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Gustaf
Snellman</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
värjäri </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Pahikainen</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kauppias </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Antti
Santaholma</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
talokkaat </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Kivioja </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Simo
Saari </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
kunnankirjuri </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalle
Myllylä</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kirjoitutti pöytäkirjaansa 44 seikkaperäisen tarkasti tehtyä
pykälää. Päätettiin mm. "hyyrätä" koulun käyttöön
ns. Forsbergin Sillanpääkartano ( myöh. nuorisoseurantalo).
Huonekaluja näyttää hankitun mm. huutokaupoista ja ne kaikki
päätettiin maalauttaa "pruuniksi". Johtokunta myös vaati
alunalkaen, että "joka tiiman perästä pitää lapset saada
olla 10 minuuttia ulkona tuulettelemassa". Opettajaksi tähän
pitäjän ensimmäiseen kansakouluun johtokunta valitsti syyskuun 1.
päivänä 1881 Käyrän kasvatuslaitoksen "tieteisopettajan"
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Matti
Tuomikosken </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Turusta.
Hän oli syntynyt Pyhäjoella ja saanut päästötodistuksen
Jyväskylän seminaarista 3. kurssin oppilaana itseltään </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uno
Cygnaeukselta</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vain
poikia kouluun</span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulun
alkamispäivä oli 3. lokakuuta 1881. Oppilaiksi oli päätetty ottaa
vain poikia, joita tutkintojen perusteella hyväksyttiin peräti 61.
"Auttava" sisälukutaito oli ollut pääsyn ehto.
Oppilaiden vanhempien yleisin sääty oli itsellinen, seuraavina
talokas, torppari, renki, merimies ja kauppias. "Koetusvuotten"
kuluttua opettaja vannoi johtokunnan edessä virkavalan. Kun
sillanpääkartanon vuokraa nostettiin, alettiin suunnitella omaa
taloa. Maaliskuussa 1885 puitiin kouluasiaa kuntakokouksessa monelta
taholta. Ensimmäiseksi otettiin käsittelyyn tyttökolun
perustaminen sekä koulurakennuksen perustaminen näille molemmille
samaan yhteyteen. Hanke kaatui äänin 534-266. Seuraavaksi
käsiteltiin kansakoulun perustamista pojille ja tytöille Tyngän
kylään, mutta enemmistö kaatoi tämänkin ehdotuksen. Seuraavaksi
esiteltiin tarpeellisen maan hankkimista poikakansakoulua varten,
Asiasta keskusteltiin ja hyväksyttiin piirustusten teko
rakennusmestari </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A.
G. Östmanille</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Koulun rakennusaineet päätettiin kootavaksi koulun johtokunnan ja
kunnallislautakunnan valvonnan alla manttaaleittain. Parin viikon
kuluttua kuntakokous sai nähtäväkseen pohjapiirustukset koulun
päärakennuksesta. Hyväksytyksi tuli, ei </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Östmanin</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
vaan talonmies </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aukusti
Pahikkalan </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tekemä
pohjapiirros. Maan hankinta pantiin heti toimeksi.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kun
johtokunnan alkukokous asiasta oli helmikuussa 1885 ja koulurakennus
(Pohjankylän koulun vanhapuoli) oli syksyllä valmis. Tukkeja
tarvittiin 200 kappaletta, Tiilet päätettiin antaa urakalla
tehtäväksi. Asia ei kuitenkaan sujunut yksimielisesti, sillä
tynkäläiset katsoivat, että jos koulu tehdään keskustaan niin se
pitää tehdä Tyngällekin. Tynkäläiset protestoivat jättäytymällä
pois kuntakokouksista.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tyttökoulun
perustaminen</span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1887 perustettiin tyttökoulu, jonka opettajana oli </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mari
Friis </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(myöh.
Pohjanpalo). Asialle lähti yksityinen yhdistys - Kalajoen
Naisyhdistys - , jonka anomana Suomen senaatin Koululiiton
Ylihallituksen esityksestä 5. syyskuuta 1887 teki "Keisarillisen
Majesteetin Korkeassa Nimessä" päätöksen valtionavun
maksamisesta "siinä ylemmässä tyttöjen kansakoulussa, joka
erään yhdistyksen toimesta on ilmoitettu alkavaksi värjäri
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">J.Pahikaisen
</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">"hyyrymaksuutta
antamassa huoneistossa". Valtion avun määrä oli 600 markkaa
ja se tuli opettajattaren palkkaukseen. Tällöin tyttökoulussa oli
49 ja poikakoulussa 48 oppilasta. Valtion osuuden lisänä muun
muassa </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Weljekset
Friis</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kauppiaat </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Löfqwist
</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma
</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
talokas </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Merenoja
</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">avustivat
koulutyötä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansakoulu
Rautioon</span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kansakoulun
perustaminen oli ollut vireillä Rautiossa jo 1870-lopulla,
Perustamispäätös on tehty 12. joulukuuta 1881 pappilassa pidetyssä
kuntakokouksessa. Kansakoulun aloittaminen Kalajoella nopeutti
päätöksen tekemistä myös Rautiossa. Todellisuudessa koulutyön
käynnistämisessä oli Rautiossa suuria vaikeuksia ja lopullisesti
koulu saatiin "pystyyn" vasta kahdeksan vuotta myöhemmin
kansakoulujen tarkastajan ja Oulun lääninhallituksen patistelujen
jälkeen. Räihän talossa 28. toukokuuta 1888 pidetyssä
kuntakokouksessa onkin annettu selitys samalla valittaen, että
kansakoulujen tarkastajan kirjeeseen viime vuonna ei ollut Rautiosta
annettu mitään vastausta. Kokouspöytäkirjan ovat hyväksyneet
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jaako
Werronen</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">E.Kangas,
Erkki Pöllä, Juho Räihä, Henrik Kärkinen, Leander Oja, Johan
Jakop Niemelä </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jaako
Typpö</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kuntakokous pyysi selityksessään "nöyrimmästi, että
kansakoulun perustaminen elin toimeen paneminen vielä tulisi
lykätyksi ainakin 3 vuodeksi eteenpäin". Perusteluina
esitettiin, että kunnalle olisi nytkin vaiiea panna päätöstä
toimeen, "koska ajat, kuten tietty, ovat köyhät ja
maanviljelijöille ahtaat ja myöskin siitä syystä, että
seurakunnan on aivan hteimiten pakko tehdä uusi hautausmaa, joka
moensta syystä tulee santen kalliiksi".</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulutoimen
ylihallitus oli esittänyt päätöksellään 7. elokuuta 1889, että
yleisistä varoista myönnettäsiin "apuraha opettajattaren
palkkaamiseen Raution kuntaan perustettavaksi aiotussa ylemmässä,
pojille ja tytöille yhteisessä kansakoulussa". Koulutoiminnan
alkaessa 1889 johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajan kappalainen </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oskar
Vilhelm Snellman </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sekä
jäseninä lautamies </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jaako
Werronen</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kirkkoväärti </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Räihä</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
maakauppias </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Erik
Kangas</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kauppiaanpoika </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Otto
Petäjistö </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
talokas </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Emanuelinpoika Räihä. </span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulun
pitoa varten oli vuokrattu koululle ja opettajattarelle huoneet
lukkarin puustellista. Opettajattarena toimi </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Anna
Kiljander</span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kirkonkylän koulu rakennettiin 1892.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
ensimmäinen sivukylän koulu</span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ensimmäinen
sivukylän koulu Kalajoella oli Tyngällä (nykyinen Tavastin koulu).
Kansakoulu aloitti 28. syyskuuta 1891. Kirkolla tyttö- ja
poikakoulut muodostivat "yhteiskoulun". Vasankarissa
kansakoulu aloitti toimintansa v. 1898, Rahjassa 1899, Metsäkylässä
1900 ja Pitkäsenkylällä 1914. Muut kunnan kansakoulut aloittivat
1920-luvulla tai sen jälkeen. Tyngän kansakoulu (Ylityngällä)
pääsi alkamaan 1920, Käännän ja Vuorenkallion 1921, Etelänkylän
1923, Kurikkalan 1925, Jokisuun 1927, Rahkon koulu 1932 ja Jylkän
koulu 1949.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulutilastojen mukaan Kalajoella oli vuosina
1890-1891 7-16-vuotiaita lapsia yhteensä 987. Näistä kävi
kansakoulua 66, kiertokoulua 692, kaupungin silloista oppikoulua 4 ja
kotona oli 225.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Laitos
kehittyy</span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1920-luvulla
alkoi kansakoululaitoksen monipuolinen kehittyminen, Tämän teki
mahdolliseksi maan itsenäistyminen, suotuisa taloudellinen tilanne,
kunnallinen itsehallinto ja 1921 oppivelvollisuuslaki. Hyvään
alkuun päässyt kansakoulu koki pulakauden vaikeina lamavuosina
1932-33 jolloin viisi koulua toimi supistettuna Kalajoella.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Myöhemmän
ajan tehokkain ajanjakso Kalajoen koulurakennusten peruskorjauksessa
ja rakentamisessa oli 1950-luvun alkuajat. Työkohteina tällöin
olivat Rahkon, Etelänkylän, Jylkän, Pitkäsen, Pohjankykän ja
Vasankarin koulurakennukset.<br />Maksuton kouluateria säädettiin
maassa pakolliseksi 1943. Kouluhammaslääkäritoiminta alkoi
Kalajoella 1948.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tavastin
koulun historiaa</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5711430551790570562"></a>
<span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="331" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_5wv_hYe7frPtWTyw3YlvX6NTe2x_W9qQNjVIdpE9b2-x98avPXf9KNB5sxWPRu7TEt5D3KchaU3btfuH8s0nULV3TLi0Y38cGvc-rq0VdSA_mbNIPixt5d8Jk3jcPNjtSLw3y53VV9ap/w439-h331/tavastin+koulu.jpg" vspace="5" width="439" /></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tyngän
kylälle perustettava kansakoulu sai alkunsa kansakoulutarkastajan
vaatimuksesta "perustaa kansakoulu Tynkään sekä tyttöjä
että poikia varten" vuonna 1888. Ajan tiukkuudesta johtuen
hanketta ei voitu toteuttaa välittömästi. Monien vaiheiden jälkeen
koulujen perustaminen Kalajoella alkoi yleisemminkin saada
myötätuulta. Niinpä sitten vuonna 1891 kuntakokouksen
enemmistöpäätöksellä 721-401 perustettiin kansakoulu tyttöjä
ja poikia varten Tyngän kylään.<br /><br />Tavastin koulun
perustaminen 1892<br /><br />Tyngän (myöhemmin Tavasti) kansakoulun
johtokuntaan valittiin talonisännät Matti Alasuvanto, Juho Rahja,
Juuso Kannus, Nikodemus Ruusunen ja talonmies Joonas Tavasti.
Johtokunta toimi Aluksi paljon yhteistyössä Pohjankylän
johtokunnan kanssa. Ensimmäiseksi tehtäväkseen se sai järjestellä
asiat pikaisesti niin, että koulu pystyisi alkamaan seuraavana
lukukautena. Neljän kuukauden kuluttua johtokunta esitti valmiin
suunnitelman koulun rakentamiseksi. Työt aloitettiin keväällä
1892, osaksi urakkatyönä ja päiväpalkalla. Rakennuksen paikaksi
oli valittu, kolmesta tarjolla olleesta, Tiinasen perintötilasta
erotettu maa-alue Ylivieskantien varrelta. Paikka valittiin keskeltä
kylää, ja johtokunta arveli sen palvelevan kylän pohjoispuolella
asuvia lapsia.<br /><br />Kyläläiset halusivat saada koulurakennuksen
valmiiksi mahdollisimman pian, ja työt tehtiin pikavauhtia. Pienten
lasten ns. valmistava koulu päästiin aloittamaan 5.9.1892 ja
varsinainen koulu kolme viikkoa myöhemmin 1.10.1892. Koulu oli
tarkoitettu tytöille ja pojille.<br />Sisäänkirjoituspäivänä
perittiin oppilailta pääsymaksu. Maksu perittiin varakkuuden ja
matkan mukaan (0 - 2 mk). Varakkaammat maksoivat itse markkaa
halvemmat kirjat, köyhemmät oppilaat säästyivät kirjamaksuilta.
Jos turmeli, piirteli, likasi tai hävitti kirjoja, joutui oppilas
itse maksamaan tekosensa.<br /><br />Ennen koulun aloittamista oli
sovittu, että kouluun valitaan naisopettaja. Palkkaan kuului
valtionavun lisäksi peltoa, lehmän laidun ja rehutuotteet tai
vaihtoehtoisesti 200 markkaa rahaa. Lukukausimaksuista opettaja sai
puolet, lisäksi lämmin asunto ja öljyvalo sisältyivät
luontaisetuihin.<br /><br />Yli-Tyngän kansakoulu aloitti 1920......
Rahkon kansakoulu Tyngällä aloitti 1932<br /><br />Tavastin (eli
alunperin Tyngän) kansakoulun opettajia ja merkittäviä vaiheita
koulun historiassa:<br />Maria Södergren (ensimmäinen opettaja)
1892-1893<br />Aino Häggman 1893-1898<br />Ruusa Riuttavaara
(pitkäaikainen opettaja) 1910-1920 ja 1921-1934<br />Yrjä Karanko
(ensimmäinen apuopettaja - koulu kaksiopettajaiseksi)
1919<br />Alakansakoulu omiin tiloihin - lisärakennus käyttöön
1938<br />Tilapäinen lisäopettaja - lisää oppilaita Yli-Tyngältä
1945<br />Pienehköjä korjauksia ja muutoksia rakennuksiin 1940 -luvun
loppu<br />Rakennushankkeita 1969<br />Uusi talousrakennus
1972<br />Peruskouluun siirtyminen 1973<br />Peruskorjaus, uusi
luokkatila ja opettajainhuone, sosiaalitilat 1984-85<br />Eteistilojen
peruskorjaus, atk -luokkatilat yläkertaan 2000<br />Uusi
jääkiekkokaukalo 2000</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasankarin
koulun perustaminen</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-6584745100744598265">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710008131101468082"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5CtnGwzw4nufnXWkREs1RwnhLUvHh0FMNWaJpkAPvei_MO-aJckLebMK__w7Ntx01sCrjBPzecekl70oHx7P_D2U-iEknV0xbLPNb-a0edU-t4AfL11QwllhnCdpB29G0FaEy3zxBgqtn/s1600/vaasankarin+kolu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="273" hspace="5" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5CtnGwzw4nufnXWkREs1RwnhLUvHh0FMNWaJpkAPvei_MO-aJckLebMK__w7Ntx01sCrjBPzecekl70oHx7P_D2U-iEknV0xbLPNb-a0edU-t4AfL11QwllhnCdpB29G0FaEy3zxBgqtn/w416-h273/vaasankarin+kolu+001.jpg" vspace="5" width="416" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Vasankariin
oma koulurakennus saatiin vuonna 1910.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Vuonna
1890 oli Kalajoella kolme kiertokoulupiiriä, joista Vasankari
muodosti Mehtäkylän ja Pohjankylän kanssa yhden piirin.
Vasankarissa kiertokoulu toimi vielä 1920-luvulla. Kiertokoulua
pidettiin eri taloissa ja opettajat vaihtuivat usein huonon palkan
takia. Kiertokoulua pidettiin yleensä kaksi viikkoa syksyllä ja
toiset kaksi viikkoa keväällä, ja sitä käytiin useana vuotena.
Siellä opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Myös
piirustusta oli. Opettajina oli 1910-ja 1020-luvulla mm. Jemiina
Haikola (Kalle Päätalonkin opettaja) ja Mandi Luoma.
Oppivelvollisuus tuli täysin voimaan vuonna 1929, jolloin
kiertokoulu ilmeisesti lopetettiin.<br /><br />Kalajoen ensimmäinen
kansakoulu on perustettu 1880 Pohjankylälle. Tyngälle koulu
saatiin kymmenen vuotta myöhemmin. Vasankarin koulun syntysanat
lausuttiin joulukuussa 1891 Kalajoen kuntakokouksessa. Kokous päätti
silloin perustaa Vasankarin kylään ylhäisemmän sekakansa-koulun,
samoin Mehtäkylään, Rahjaan sekä Etelän- ja Pitkäsenkyliin.
Ehdoksi asetettiin kiertokoulun lakkauttaminen. Kuntakokouksen
päätös jäi kuitenkin toteutumatta taloudellisten syiden vuoksi.
Vuonna 1894 Vasankarin koulun rakentaminen oli taas esillä
kuntakokouksessa, mutta enemmistön kannan mukaisesti hankkeet
hylättiin. Vedottiin muun muassa siihen, että kiertokoulu toimi
edelleen.<br /><br />Vielä maaliskuussa 1897 varsinaista koulun
perustamista lykättiin pappilan rakennusrasitusten vuoksi. Tätä
päätöstä kyläläiset nousivat vastustamaan ja valittivat Oulun
läänin kansliaan. Valituksen allekirjoittajina on 14 kyläläistä,
ensimmäisenä Antti L. Manninen. Valitukseen liitetyn
papintodistuksen mukaan kylässä on ollut 54 kouluiässä olevaa
lasta. Kuntakokouksen päätös onkin kumottu ja määrätty, että
vuoden 1891 päätös on pantava täytäntöön. Koulu on määrätty
aloitettavaksi viimeistään 1. elokuuta 1898, mutta jostakin
taloudellisista syistä koulun toiminnan aloitus on viivästynyt ja
johtokunta on päättänyt koulun aloituspäiväksi 3. lokakuuta.
Vasankarin koulu on näin ollen Kalajoen kolmas kansakoulu, koska
Rahjan koulu aloitti toimintansa vuotta ja Mehtäkylän koulu kahta
vuotta myöhemmin.<br /><br />Vasankarin koulun aloittamiseen ei ole
siis suoranaisesti vaikuttanut piirijakoasetus, joka sai lainvoiman
toukokuussa 1898. Piirijakoasetuksen mukaan kunta oli velvollinen
perustamaan kansakoulun jokaiseen kouluttomaan piiriin, jossa
kouluun ilmoittautui vähintään 30 lasta. Kalajoella
piirijakoasetus on kuitenkin ollut esillä jo vuoden 1897 lopulla
kuntakokouksessa, mutta varsinainen piirijako tehtiin vasta lain
voimaan tulon jälkeen joulukuussa 1898.<br /><br />Kuntakokous valitsi
joulukuussa 1897 Vasankarin koululle johtokunnan, johon valittiin
Antti Manninen (vanhempi), Antti L Manninen (nuorempi), Feliks
Juola, Erkki Puskala, Tuomas Lanteri ja Juho Vasankari. Joulukuussa
1898 tehdyssä piirijaossa Vasankarin piirin koulupaikaksi sovittiin
”Pikkuvainio”, Antti L. Mannisen lahjoittama kymmenen aarin
maapalsta. Tontti tunnetaan myös nimellä Nauruvainio.
Kokouksessaan helmikuussa 1898 johtokunta päätti vuokrata
kouluhuoneeksi Juho Mannisen asuinrakennuksen ns. ”isomman puolen”
300 markan vuosivuokraa vastaan. Vuokrasopimus tehtiin kolmeksi
vuodeksi kerrallaan. Päätettiin hankkia 30 yksi-istuimellista
pulpettia, jotka teetettiin puuseppä Efraim Kilpisellä.
Opettajattaren paikka julistettiin haettavaksi Uudessa Suomettaressa
ja Kaiku-lehdessä. Palkaksi ilmoitettiin 600 markkaa valtiolta, 200
markkaa kunnalta, puolet sisäänkirjoitusmaksuista sekä ilmainen
asunto, lämpö ja öljyvalo. Heinäkuussa valittiin ensimmäinen
opettajatar kaikkiaan yhdeksästä hakijasta. Valituksi tuli
Fransiska Manneroos Raumalta. Manneroosilla ei ollut opettajan
pätevyyttä, ja olikin Vasankarissa vain vuoden.<br /><br />Johtokunta
piti ensimmäisenä toimintavuotenaan useita kokouksia, joissa
päätettiin koulun alkamisajoista, kirjavalinnoista ja muista
kouluvälineiden hankinnoista, halkojen hommaamisesta sekä
koulurakennuksen kunnostamisesta ja huoltamisesta. Johtokunta
päätti, että talollisten lasten piti ostaa kirjat itse,
itselliset vapautettiin kirjojen ostosta. Sisäänkirjoitusmaksu oli
yksi markka talollisten lapsilta sekä varakkaimmilta itsellisiltä.
Jo vuoden kuluttua syksyllä 1899 huomattiin, että varattomia oli
paljon. Varattomien kirjahankinnat päätettiin antaa kunnan
maksettaviksi. Sisäänkirjoitusmaksut säilyivät aina 1910-luvun
loppuun, mutta jo vuonna 1909 kunta kustansi kaikille kirjat, jotka
sai ostaa omakseen, jos halusi. Koulun lämmitykseen käytettävien
halkojen järjestäminen annettiin vuosittain kohtuullista korvausta
vastaan jollekin kyläläiselle tehtäväksi. Niin pääsi koulu
aloittamaan toimintansa.<br /><br />Pienten koulu ( kouluun valmistava
opetus 7- ja 8-vuotiaille) päätettiin aloittaa 1. syyskuuta ja
varsinainen koulu 3. lokakuuta. Opettajan päiväkirjasta ilmenee,
että perjantaina 30.9. oli varsinaisen kansakoulun avausjuhla ja
sisäänkirjoituspäivä ja lauantaina 1. lokakuuta oli pidetty jo
ensimmäinen koulupäivä. Ensimmäisen vuoden oppiaineina olivat
Raamatun historia ja katekismuksen luku (yhteensä kuusi tuntia),
sisäluku, kaunokirjoitus ja kielioppi (yhteensä seitsemän
tuntia), luvunlasku (kolme tuntia), maantieto (kolme tuntia),
historia (kaksi tuntia), laulu (kaksi tuntia), voimistelu (yksi
tunti) ja käsityöt (neljä tuntia), kaikkiaan 28 tuntia. Koulu
pidettiin päivittäin viisi tuntia yhdeksästä kahteen kaikkina
arkipäivinä, lauantaina vähemmän.<br /><br />Syyslukukausi päättyi
lauantaina 17. joulukuuta, jolloin pidettiin joulujuhla.
Kevätlukukausi alkoi 9. tammikuuta ja päättyi 9. kesäkuuta.
Pääsiäislomaa oli kuusi päivää kiirastorstaista pääsiäisen
jälkeiseen keskiviikkoon. Pienten koulua pidettiin syyskuun
ensimmäisestä syyskuun 20. päivään. Oppikirjoiksi hankittiin
Sundvallin Raamatun historia ( 30 kpl), Raition kielioppi ja
lukukirja ( 30 kpl), Hultin maantieto (30 kpl). Ostettiin myös
Waarasen ja Auvisen rukouskirja, koraalivirsikirja ja kaksi
virsikirjaa, kateskismuksia, Raamattu sekä Kanteloinen-lauluvihkot
1 ja 2 metriset mitat, taulu, maapallo, Suomen ja Palestiinan kartta
ja urkuharmooni. Myöhemmin tilattiin vielä Topeliuksen
Maamme-kirjoja (25 kpl) seuraavaksi lukukaudeksi,
laskuesimerkkivihkoja, helmitauluja, pyyheliinoja ja Euroopan
kartta.<br /><br />Kouluun ilmoittautui kaikkiaan 30 lasta, joista neljä
ei saapunut. Oppilaista oli 12 poikia ja 18 tyttöjä. Talollisten
lapsia oli 17, itsellisten ja muiden (kalastajien ja merimiesten)
13. Vuonna 1898 aloittaneista sai yhdeksän päästötodistuksen
vuonna 1901. Vuosina 1902 ja 1903 sai vielä yhteensä viisi vuonna
1898 aloittaneista päästötodistuksen. Opettajatar Fransiska
Manneroos piti ensimmäisenä kouluvuotena myös kylän nuorisolle
iltakoulua, jossa opiskeltiin kirjoitusta, laskentoa ja laulua.
Oppilaita oli ”väliin yli 20”.</span></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Mehtäkylän koulun
historiaa</b></span></p><div dir="LTR" id="post-body-3406316746216035322">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMmm8zQI-7yJMNtXHwYjlbkL21GqQa9LfH7tlZx2n5O9lSDerKMThdG-nF_rUeQ6ZD4l2P5TWWf5vKyxquNFLG1WinRXhIGV1aEo9Ce3F-cASQ85de0_N2d4frCkhiZq4RI_njylgM2JLx/s1600/mehtäkylän+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="296" name="grafiikka24" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMmm8zQI-7yJMNtXHwYjlbkL21GqQa9LfH7tlZx2n5O9lSDerKMThdG-nF_rUeQ6ZD4l2P5TWWf5vKyxquNFLG1WinRXhIGV1aEo9Ce3F-cASQ85de0_N2d4frCkhiZq4RI_njylgM2JLx/w455-h296/meht%C3%A4kyl%C3%A4n+koulu+001.jpg" width="455" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Mehtäkylän kansakoulu
aloitti Kalle ja Erkki Sorvarin tuvassa vuokralaisena.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kansakoulun saaminen
Mehtäkylään oli kuntakokouksissa esillä pitkin 1890-lukua.
Periaatteessa päätös Mehtäkylän kansakoulun perustamisesta
tehtiin jo joulukuussa 1891. Päätöksen toimeenpano kuitenkin
siirtyi useaan otteeseen syyn ollessa useimmiten kunnan heikko
taloudellinen tilanne. Mehtäkyläläiset esittivät jälleen
maaliskuussa 1897 kuntakokoukselle koulun perustamista kylään,
mutta ”pitkän viivyttelyn jälkeen” tämäkin anomus hylättiin.
Konkreettisena syynä hylkäykselle oli rakenteilla ollut pappila,
joka vei varat uusien koulujen perustamiselta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kielteiseen päätökseen
johti varmasti myös työn alla ollut piirijakoesitys, jonka
vaikutukset kunnan koululaitokseen haluttiin saada selville.
Asetuksen mukaan maalaiskunta oli velvollinen jakamaan alueensa
koulupiireihin, joihin jokaiseen oli rakennettava koulu. Koulupiirin
minimioppilasmäärä oli 30 lasta, ja yli 50 oppilaan piiri oli
jaettava kahtia. Koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Vuoden kuluttua
piirijakoasetuksen toteuttaminen tuli ajankohtaiseksi. Sen mukaan
Mehtäkylä kokonaisuudessaan muodosti oman koulupiirinsä, sillä
matkaa kirkonkylän koululle oli reilusti yli vaaditun viiden
kilometrin. Tammikuussa 1900 kyläläiset ottivat jälleen esille
koulun perustamisen kylään, ja ”koska asianosaiset sitä
waatiwat ja warmasti wakuuttivat wähintään kolmekymmentä lasta
olevan tiettyjä oppilaita...”, hyväksytään anomus vihdoin
yksimielisesti. Kuntakokouksessa päätettiin opettajan
palkkaamisesta ja koulujohtokunnan kokoonpanosta. Loput valmistelut
jäivät johtokunnan vastuulle.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Johtokunnan ensimmäinen
ja tärkein tehtävä oli hankkia kansakoululle tilat. Huhtikuussa
1900 johtokunta esitti kuntakokoukselle vaihtoehtoina
pelimanniveljesten Erkki ja Kalle Sorvarin tarjoamat vuokratilat
sekä Tuomas Sauvulan kartanon, jonka kunta olisi voinut ostaa.
Kuntakokous valitsi Sorvarin rakennuksen, joka vuokrattiin yhdeksi
vuodeksi 200 markan vuosivuokralla. Näin kaikki olennaisimmat
puitteet olivat valmiina koulutyön aloittamista varten syksyllä
1900.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Vaikka
kansakouluasetuksen antamisesta oli kulunut useita vuosikymmeniä,
muistutti Mehtäkylän koulun alkutaival muun muassa
koulurakennuksen suhteen maan ensimmäisten kansakoulujen vaiheita.
Ensimmäiset kansakoulut aloittivat vuokralla jossain sopivassa
maalaistalossa, jonka tupa palveli koulusalina. Huoneiden
toimivuutta tärkeämpi asia oli koulurakennuksen sijainti kylässä.
Monet koulurakennukset olivat tästä syystä epäkäytännöllisiä
ja ahtaita. Kansakoulurakennusten kirjo olikin kansakoululaitoksen
ensi vuosikymmeninä melkoinen. Vuosisadan vaihteen lähestyessä
yhä useampi kansakoulu sai talkoilla rakennetun oman rakennuksen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Koulun rakentaminen oli
vastaperustetulla Mehtäkylän koulullakin edessä. Kansakoulun
piiritarkastaja H. Appelberg kehotti jo marraskuussa 1900 kuntaa
hankkimaan Mehtäkylään oman koulukartanon. Siihen saakka
tarkastaja suositteli jatkettavaksi olemassa olevan huoneiston
vuokrasopimusta. Vuokrahuoneet olivat tarkastajan mukaan sopivat ja
sijaitsivat sopivalla paikalla. Ainoa välitön ongelma oli poikien
käsityötilojen puuttuminen. Tarkastaja kehotti vuokraamaan ne
naapuritalosta. Kuntakokouksen osanottajat puolsivat huoneiden
”hyyräämistä” edelleen, mutta vuokrasopimuksen jatko oli
vuokranantajan puolelta epäselvä. Tammikuussa 1901
kouluylihallitus tiedusteli kirjeitse kunnalta, koska Mehtäkylään
oltaisiin valmiita rakentamaan oma koulurakennus. Kunta ilmoitti
rakentamisen olevan mahdollinen kolmen vuoden kuluttua eli vuonna
1904, mihin saakka kunta sitoutui vuokraamaan koululle hyväksyttävät
huoneet. Heinäkuussa kuntakokous hyväksyi Mehtäkylän
koulun johtokunnan talokkaiden Erkki ja Kalle Sorvarin kanssa
kolmenksi vuodeksi tekemän ”hyyrykontrahdin … semmoisenaan”,
ja ”wuotuiseksi hyyryksi” sovittiin 300 markkaa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Mehtäkylän kansakoulun
rakentamista alettiin valmistella lokakuussa 1902. Koulun johtokunta
päätti syyskuun lopussa 1902 esittää kuntakokoukselle
rakennustoimien aloittamista. Kuntakokous 20. lokakuuta kuitenkin
katsoi ”.. kowin raskaaksi tämmöisenä aikana rakennustoimeen
ryhtyä...” ja siksi johtokunta valtuutettiin anomaan
kouluylihallitukselta kahden vuoden jatkoaikaa rakentamiselle
elokuusta 1904 lähtien. Lykkäys oli varmasti mehtäkyläläisille
pettymys. Liekö taustalla kyläläisten juoni, mutta heti kokousta
seuraavana päivänä Sorvarit kieltäytyivät jatkamasta
kouluhuoneiden vuokrasopimusta. Johtokunnan mukaan muutakaan tilaa
ei ollut saatavilla, joten kuntakokous joutui rakennusasiassa
ahtaalle. Joulukuussa kuntakokous käsitteli jälleen koulun
rakentamista. Kokouksessa todettaan, että ”.. koska sanottu
huoneisto on määrätty olemaan valmiina elokuun 1 päiwäksi 1904,
päätettiin rakennustoimiin ryhtyä...” Jotta
rakennuskustannuksia olisi saatu edes hiukan huojennettua,
johtokunta valtuutettiin anomaan valtion kruununmetsästä noin 600
hirttä rakennuspuuksi. Johtokunta päätti anomauksen jättämisestä
heti tammikuussa 1903, ja seuraavana keväänä annettiin hirsien
vetäminen rakennuspaikalle urakkakaupalla. Myöhemmin kuntakokous
valtuutti koulun johtokunnan tarpeen tullen ottamaan (korkeintaan
3000 markkaa ) lainaa rakennusta varten.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Helmikuussa 1903
kuntakokouksessa valittiin yksimielisesti sopivat mallipiirustukset
Mehtäkylän kansakoululle. Mallipiirustuksiin päätettiin tehdä
pieniä muutoksia – käytännössä piirustuksia parannettiin
varsin paljon: koko rakennuksesta päätettiin tehdä yhteensä
kolme metriä piirustusten rakennusta lyhyempi. Maalaiskansakoulujen
rakennuksilla ei säännöistä huolimatta useinkaan noudatettu
kouluylihallituksen nimenomaan maalaiskouluja varten hankkimia
mallipiirustuksia, vaikka rakennusten valmistuttua oli pidettävä
virallinen tarkastus. Piirustusten hyvä tarkoitus oli parantaa
koulurakennusten tarkoituksenmukaisuutta, jotta koulut täyttäisivät
opetuksen asettamat vaatimukset. Mehtäkylässäkin piirustuksia
käytettiin vain suuntaa antavana mallina ja säästäväisyys ajoi
käytännöllisyyden edelle.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Kuntakokous valitsi
toimikunnan tarkastamaan rakennuspaikat ja tarjoukset paikan päällä
sekä tekemään sopimukset yhdessä johtokunnan kanssa. Koulun
paikan valitseminen oli tarkkaa puuhaa. Opetusministeriön
alaisuudessa laaditut ohjeet maalaiskansakoulun hoidosta painottivat
erityisesti koulun tontin sopivuuden varmistamista, jottei koulun
paikasta myöhemmin tulisi kyläläisten riidanaihetta. Kesäkuussa
koulurakennuksen tontiksi hankittiin maapala Matti (Laurinpoika)
Sorvarilta. Koulun paikaksi tuli kylän maanteiden risteys – aivan
kuten piirijakoasetus oli määrännyt. Sittemmin vuonna 1911 tontti
erotettiin Oulun läänin kuvernöörin päätöksellä kunnan
omistukseen. Opetusministeriö edellytti, että koululle hankitaan
aina oma palsta. Tarvittaessa maa oli otettava vaikka
pakkolunastuksella.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">Koulun johtokunta
huutokauppasi koulurakennuksen kivijalan kivityöt 18. kesäkuuta
1903 kalajokiselle Juho Marttalalle 700 markalla. Kivijalka oli
oltava valmiina lokakuun 15. päivään mennessä. Marttala pysyi
aikataulussa, sillä toukokuussa 1904 johtokunta antoi Matti Jylkän
ja Antti Myllylän tehtäväksi kouluhuoneiden salvaamisen ja
vesikaton naulauksen. Rakennustyö venyi pitkälle syksyyn eli 1.
elokuuta olleen määräajan. Johtokunta sai kuitenkin jatkettua
vanhan kouluhuoneiston vuokrasopimusta entisillä ehdoilla kunnes
uusi koulu valmistui. Pahasti keskeneräinen rakennustyömaa
tarkastettiin 27. lokakuuta 1904. Koulun kalusto päätettiin
muuttaa uusiin tiloihin 21. marraskuuta 1904, ja koulu luvattiin
aloittaa seuraavan päivänä. Kyläläisten uurastus oman koulun
eteen huipentui näin oman koulutalon valmistuessa. Koulun
vihkiäisjuhlaa pidettiin tammikuun 29. päivänä 1905. Vihkijäiset
toimitti piiritarkastaja Juho Äijälä yhdessä Pohjakylän koulun
opettajan Jaakko Hiivalan kanssa. Avustamassa oli lisäksi kuoro
kirkonkylältä.</span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jylkän
koulun historiaa</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbCkWaHnWKkYwRvoTGU07SeZfGJroyRH7u0uEGWiyNT3eQljkQu2FZdrvFDSdi1hMj5ExUPWVswl6f1xdhxPbC_hBO_WQp0Ez67C8yMpJvZ4fHMXATvTvQT8aBkaKpl5gD1sJUTdIqEBMM/s1600/jylkän+koulun+historiaa+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="431" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbCkWaHnWKkYwRvoTGU07SeZfGJroyRH7u0uEGWiyNT3eQljkQu2FZdrvFDSdi1hMj5ExUPWVswl6f1xdhxPbC_hBO_WQp0Ez67C8yMpJvZ4fHMXATvTvQT8aBkaKpl5gD1sJUTdIqEBMM/w446-h431/jylk%C3%A4n+koulun+historiaa+001.jpg" width="446" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jylkän
koulun suunniteltiin alun perin aloittavan supistettuna
yksiopettajaisena kouluna. Supistetut koulut oli tarkoitettu
ratkaisuksi syrjäkylille, joissa koululaisten määrät olivat
pieniä. Opetus porrastettiin siten, että ensimmäisen kaksi
vuosiluokkaa saivat opetusta 12 viikkoa alkusyksystä ja
loppukeväästä, kun taas keskimmäisten luokkien lukuvuosi kesti 28
viikkoa. Supistettujen koulujen ongelma oli kuitenkin normaalia
lyhyempi oppiaika, minkä johdosta opetuksen tulokset olivat
täydellistä kansakoulua heikommat. Tästä syystä supistettuja
kouluja suositeltiin vain tilapäisratkaisuksi.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Jylkän
koulupiirissä supistettu koulu jäi lopulta paperille, kun
kunnanvaltuusto perusti johtokunnan ehdotuksesta koululle toisen
opettajanviran jo lukuvuodeksi 1949-1950. Perusteluna oli koulupiirin
odotettu kasvava oppilasmäärä, joka oli alun alkanenkin suurempi
kuin kaksiopettajaisen Mehtäkylän koulun oppilasmäärä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Opettajatilanne
oli alkuun vaikea Jylkässä, kuten Mehtäkylässäkin, Kouluille ei
saatu pätevää miesopettajaa, ja yläkoulun opettajan virassa toimi
useita väliaikaisia ja epäpäteviä opettajia. Opettajien kaudet
olivat 1950-luvun taitteessa lyhyitä, ja opettajien vaihtuvuus oli
suuri. Yläkoulun opettajan vaali oli säännöllisesti edessä joka
kesä, eikä päteviä hakijoita ollut, vaikka koulua mainostettiin
uuden ajanmukaisen koulutalon ja jopa Kalajoen ”kuuluisan
hiekkarannikon” voimalla. Poikien käsityönopetus oli
järjestettävä alkuun ulkopuolisin voimin. Iivari Sauvula hoiti
opetuksen vuosina 1949-1951. Myöhemmin veistonopetuksen antoi myös
Mehtäkylän koulun opettaja Esko Hiidenhovi.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Johtokuntaa
puhutti kesällä 1954 opettaja Aili Laitalan tapaus. Aili Laitala
oli toiminut vanhan Mehtäkylän opettajana vuodesta 1947 lähtien ja
sittemmin Jylkän koulun alakoulun opettajana. Koska yläluokalle ei
saatu pätevää opettajaa, siirrettiin Laitala kesällä 1953
yläluokan opettajaksi ja samalla koulun johtajaopettajaksi.
Elokuussa 1954 koulupiirin lasten vanhempien ja opettajan välille
kuitenkin syntyi vakava luottamuspula,, kun osa vanhemmista alkoi
epäillä Laitalan sopivuutta opettajaksi ja esitti johtokunnalle
uhkauksen pitää lapsensa poissa koulusta syksyllä. Johtokunta
joutui outoon tilanteeseen, joka varmasti herätti kysymyksiä ja
keskustelua. Johtokunnan rivit myös rakoilivat, silla kaikki jäsenet
eivät puoltaneet opettajaa koskenutta tutkintapyyntöä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vielä
saman kuukauden kuluessa johtokunta myöntyi vanhempien vaatimukseen
opettajajärjestelyistä ja myönsi Aili Laitalalle virkavapauden
tulevaksi lukuvuodeksi 1954-1955 toisen viran hoitoa varten. Hänen
viransijaisekseen valittiin opettaja Pirkko Rauanheimo. Laitalan
lähtö muuttui lopulliseksi, sillä huhtikuussa 1955 johtokunta
päätti julistaa koulun molemmat opettajan virat avoimiksi. Uutta
opettajaa haettiin siis paitsi väliaikaisesti täytettyyn
miesopettajan virkaan, myös Laitalan virkaan. Opettajien vaali oli
tällä kertaa monessa mielessä poikkeuksellinen. Virkoihin nimittäin
ilmoittautui 12 pätevää hakijaa, joista johtokunta valitsi yksimielisesti opettajapariskunta Annikki ja Sakari Yli-Hallilan.
Vaali ei kuitenkaan ollut tällä selvä, sillä tarkastaja mitätöi
valinnan pöytäkirjavirheen takia. Lisäksi tarkastaja vaati
johtokunnalta selvityksen Aili Laitalan erosta. Johtokunta toimitti
tarkastajalle Iisalmen piirin tarkastajan kirjeen, jossa selvitettiin
Aili Laitalan valinta Iisalmen maalaiskunnan Hernejärven
yläkansakoulun opettajaksi koeajalle elokuusta 1955 lähtien. Jylkän
opettajien vaali suoritettiin uudelleen samoista hakijoista, ja tulos
oli sama kuin aiemmin: Yli-Hallilat valittiin uudelleen
yksimielisesti.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Yläkoulun
nuori opettaja Sakari Yli-Hallila valittiin koulun
johtajaopettajaksi, mutta virka täytettiin vain väliaikaisesti,
kunnes hän suoritti loppuun varusmiespalveluksensa. Armeijan
aiheuttaman poissaolon ajaksi koulun oppilaat ahdettiin yhteen
luokkaan alakoulunopettajan Anni Yli-Hallilan opetukseen. Tammikuussa
1956 virka julistettiin haettavaksi, ja ainoa hakija Sakari
Yli-Hallila valittiin yksimielisesti virkaan koeajalle.
Yli-Halliloiden myötä Jylkän koulun opettajatilanne vakiintui, kun
koululle saatiin pätevät ja pysyvät opettajat. Koulun oppilaat
uskoivat samojen opettajien vaikuttaneen suuresti siihe, että Jylkän
koululla vallistis erittäin hyvä ja reilu henki. Vaikka
väliaikaisia opettajia oli nähty vuosien varrella useita, ei kirjo
yltänyt missään nimessä Mehtäkylän mittakaavaan.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Jylkän
koulun oppilasmäärä laski 51 oppilaasta 39 oppilaaseen lukuvuonna
1950-1951, jolloin Mehtäkylän koulu muutti omiin tiloihinsa.
Seuraavasta lukuvuodesta lähtien Jylkän oppilasmäärä kääntyi
kasvuun, joka jatkui aina lukuvuoteen 1960-1961 saakka.
Kymmenvuotiskaudella 1950-1960 koulun keskimääräinen oppilasmäärä
oli 47. Lukuvuosi 1960-1961 oli oppilasmäärän huippuvuosi, jolloin
oppilaita oli kaikkiaan 67.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Oppilasmäärä
laski alle kuudenkymmenen lukuvuonna 1964-1965, mistä lähtien
oppilasmäärä laski tasaista tahtia vuoteen 1974 saakka. Vuosina
1960-1970 keskimääräinen oppilasmäärä oli 51. Lukuvuosi
1967-196 merkitsi Jylkässä selvää notkahdusta alaspäin, kuten
Mehtäkylän koulullakin. Lukuvuonna 1970-1971 oppilaita oli 28,
mutta seuraavana lukuvuonna enää 20. Koulun viimeisenä lukuvuonna
1973-1974 oppilasmäärä oli laskenut neljääntoista.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rahjankylän
koulun historia</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6XEHsKQ5nHA83JBsMVF-2AGlkbk2pZeDLH78miWW5_iHaWXFHuqb4MBzOfN2Anm-2Qeqn0D3UTlEsIP2ePJcpt3dLDyPJmMgwvzmfFeEgD47hDTbPQHWyXai73fx82pzBjB-jez25mUIE/s1600/rahjankyl%25C3%25A4n+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="265" hspace="5" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6XEHsKQ5nHA83JBsMVF-2AGlkbk2pZeDLH78miWW5_iHaWXFHuqb4MBzOfN2Anm-2Qeqn0D3UTlEsIP2ePJcpt3dLDyPJmMgwvzmfFeEgD47hDTbPQHWyXai73fx82pzBjB-jez25mUIE/w408-h265/rahjankyl%25C3%25A4n+koulu+001.jpg" vspace="5" width="408" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Rahjankylän
koulu Kuvan omistaa Marja Alajoki</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kun
kansakoulu oli saatu Tyngälle, alkoi ilmetä tarvetta koulujen
perustamiselle myös Kalajoen muillakin sivukylillä. Joulukuussa
1891 kuntakokous päätti neljän uuden koulun rakentamisesta, jossa
mainittiin Rahjankylän kansakoulu. Projektia viivästytti kuitenkin
ehto, että ennen kansakoulun järjestämistä olisi kiertokoulu
lakkautettava. Seuraavat seitsemän vuotta aina piirijakoasetukseen
saakka rahjankyläläiset joutuivat odottamaan kuntakokouksen ja
siunaaman päätöksen täytäntöönpanoa. Piirijakoasetuksen
tultua hyväksytyksi valtiopäivillä, päätettiin kuntakokouksessa
valita toimikunta suunnittelemaan koulupiirijakoa Kalajoen kunnassa.
Rahjan koulupiirin koulun paikaksi määriteltiin Roukalan ja
Juusolan talojen välissä oleva alue, nimeltään
Kaivovainio.<br /><br />Rahjankylässä päätettiin jouduttaa
kansakoulukauteen siirtymistä lykkäämällä varsinaisen
koulurakennuksen rakentamista ja aloitta toiminta väliaikaisissa
tiloissa, jos soveliaat sellaiset vain kylältä löytyisivät.
Kuntakokouksen määräämä johtokunta kokoontui pohtimaan asiaa
Roukalan tupaan kesäkuussa 1899. Kokouksessa päätettiin
yksimielisesti vuokrata kansakoulutarkoitukseen sopivat tarjolla
olevat tilat Leander Juusolalta viideksi vuodeksi 200 mk:n vuotuista
vuokraa vastaan.<br /><br />Koulun perustamispäätöksessä oli
maininta, että opettajaksi tuli valita nainen. Niinpä johtokunta
valitsi 14 hakijan joukosta virkaan neiti Aleksandra Kuusiston.
Ensimmäinen päivänavausvirsi kajahti ilmoille Rahjankylän ja sekä
tytöille että pojille tarkoitetussa kansakoulussa maanantaina
2.10.1899 28:n innokkaan oppilaan suusta.<br /><br />Vuonna 1901
kunnallislautakunta kääntyi yllättäen johtokunnan puoleen
välittäen Himangan kunnallislautakunnan pyynnön oppilaidensa
mahdollisuudesta käydä koulua Rahjankylän kansakoulussa.
Rahjankylän koulun johtokunta suostui pyyntöön sillä ehdolla,
että oman kylän koululaiset mahtuvat kaikki kouluun ja sitten
otetaan vasta naapuripitäjästä lisää.<br /><br />Vuonna 1902 tehtiin
sitten esitys uuden kouluhuoneiston rakentamiseksi. Koska monien
mielestä nykyinen vuokrarakennus soveltui kansakoulukäyttöön
hyvin, päätettiin tiedustella, olisiko kyseinen huoneisto
ostettavissa. Leander Juusola myi huoneiston kunnalle vuonna 1903
2000:lla markalla ja hän lahjoitti vielä koulurakennusta ympäröivän
noin 30 kertaa 90 käsittävän maa-alueen koululle pihamaaksi.
Kouluhallitukselta saatiin lupa rakentaa lisärakennus kyseiselle
maa-alueelle.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuRed9W5HNzbTb3USWsJ90wGCnFX9w536_TUFaBj2usiLgKjdbU3cJyf1iAKxNgmPjxPDd0nZ5rIgeJpMAy5fj_T-egAo7ExQ66BSG2XRyqRiw6SY4tNQ5DAAgo19o7r6bkB1sIEz_a24U/s1600/kivikoulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="238" hspace="5" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuRed9W5HNzbTb3USWsJ90wGCnFX9w536_TUFaBj2usiLgKjdbU3cJyf1iAKxNgmPjxPDd0nZ5rIgeJpMAy5fj_T-egAo7ExQ66BSG2XRyqRiw6SY4tNQ5DAAgo19o7r6bkB1sIEz_a24U/w399-h238/kivikoulu+001.jpg" vspace="5" width="399" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kivikoulu
Kuvan omistaa Veijo Viljamaa</span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Syksyllä
1937 päätettiin anoa valtiolta puutavaraa alakoulun rakentamista
varten sekä keskusteltiin 10 aarin ostamisesta Juusolan perikunnalta
alakoulua varten. Jouluaattona 1937 pidetyssä johtokunnan
kokouksessa päätettiin ehdottaa tonttimaan ostamista Juusolan
perikunnalta vaadittuun 5000 markan hintaan alakoulun
rakentamispaikaksi, sillä tämä toisi koulurakennukset niin lähelle
toisiaan, että yhteisten keittola- ja ulkohuonerakennusten käyttö
olisi mahdollista. Uusi alakoulu, jota myöhemmin myös kivikouluksi
kutsuttiin, otettiin virallisesti käyttöön syksyllä 1939 juuri
ennen sotaa. Koska koulu oli osan vuotta 1940 lakkautettuna,
autettiin siirtoväen asunto-ongelmaa hiukan majoittamalla heitä
koulun tiloihin.<br /><br />Heinäkuussa 1949 Rahjankylän kansakoulun
johtokunnan piti ratkaista ongelma, koska oppilasmäärä yläkoulussa
olisi seuraavana lukuvuonna 55 ilman seitsemättä luokkaakin, joten
tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Kesällä 1958 tehtiin koululla
kauan odotettu hiukan laajempi kiinteistöremontti, jonka yhteydessä
myös ovi- ja ikkunaratkaisuja tarkistettiin
käytännöllisyyssyistä.<br /><br />Huhtikuussa 1972 pidettiin kokous
Rahjankylän koulutilanteesta. Kokouksessa päädyttiin esitettyihin
tietoihin perustuen yksimielisesti siihen tulokseen, että
Rahjankylään tarvitaan uusi koulu. Marraskuussa 1976 Rahjan
kansakoulun kouluneuvosto lähestyi Kalajoen kansakoululautakuntaa
erittäin jyrkällä kirjelmällä uuden koulun rakennusprojektin
aloittamisen vauhdittamiseksi. Kevättalvella 1980 alkoivat vihdoin
ja viimein olla rahoitussuunnitelmat uuden koulun rakentamisen osalta
valmiina. Keväällä 1981 oli Rahjan asukkaita lähes neljä
vuosikymmentä askarruttanut odottaminen vihdoin ohi ja
kouluneuvoston puheenjohtaja Jouko Alajoki saattoi kokouksessa todeta
tyytyväisenä uuden koulun rakennusprojektin vihdoin
alkaneen.<br /><br />Ensimmäinen koulupäivä uudessa ja nykyaikaisessa
koulurakennuksessa oli 15.2.1982. Kesäkokouksessaan johtokunta
päätti uuden koulun vihkiäisjuhlien ajankohdaksi 24.10.1982.
Kouluhallituksen ylijohtaja Porvali piti
juhlapuheen.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvg-AhiV5hGPhLGwjAFCI198dITQRdhbc19qMAYXPEY0BLhs7AaX5KhijDjcxAq4Ojrt-z5ICYqgX7zf4cusAAf2IQ709Npai3dA7QhJkGODRAkvGUhuXwfeBTQFdindmDjF4IJQGn0Ibd/s1600/koulu+rahja.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="247" hspace="5" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvg-AhiV5hGPhLGwjAFCI198dITQRdhbc19qMAYXPEY0BLhs7AaX5KhijDjcxAq4Ojrt-z5ICYqgX7zf4cusAAf2IQ709Npai3dA7QhJkGODRAkvGUhuXwfeBTQFdindmDjF4IJQGn0Ibd/w380-h247/koulu+rahja.jpg" vspace="5" width="380" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Rahjankylän
uusi koulu (Kuva Matti Joensuun albumista)</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG4qYNOX9UusTH6fvucenJJh-eMZEZu2iOCv4-gYbfgVHN6z6PDLhjoN3bYW8QOqR3VfnxUX00P2njxSC78qT01E67AVRFWuMH-sUvZ2zujc-TLKRhI0MLvao5MG7zrlCgOioO_knoqyuS/s1600/matti+Jonesuu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="298" hspace="5" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG4qYNOX9UusTH6fvucenJJh-eMZEZu2iOCv4-gYbfgVHN6z6PDLhjoN3bYW8QOqR3VfnxUX00P2njxSC78qT01E67AVRFWuMH-sUvZ2zujc-TLKRhI0MLvao5MG7zrlCgOioO_knoqyuS/w425-h298/matti+Jonesuu+001.jpg" vspace="5" width="425" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Rahjankylän
koulun pitkäaikaisin opettaja ja koulunjohtaja Matti Joensuu jäi
eläkkeelle 36 vuoden työrupeaman jälkeen kevätlukukauden 1991
päätyttyä. ( Kuva Matti Joensuun albumista)</span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5708483455527551874"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5708483709965757938"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5708483925411123298"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5708484137523373842"></a>
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pitkäsen
koulun historiaa</span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="post-body-8969265536882610342">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5712916330355500642"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEbxb8fFqREnuXk7XBCrXqSvY67v4TMc6fvt7mhoLM26wOFgDSOJNfUZ4Fpz5fshaBhMocT8ixDLEMG3vEuNrTkGjdgVhbhDM3Mfe9ww1pIVh856vjwNDgAzxHa3PE-_4veXkSbsffkw9G/s1600/pitk%25C3%25A4sen+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="125" hspace="5" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEbxb8fFqREnuXk7XBCrXqSvY67v4TMc6fvt7mhoLM26wOFgDSOJNfUZ4Fpz5fshaBhMocT8ixDLEMG3vEuNrTkGjdgVhbhDM3Mfe9ww1pIVh856vjwNDgAzxHa3PE-_4veXkSbsffkw9G/w357-h125/pitk%25C3%25A4sen+koulu+001.jpg" vspace="5" width="357" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pitkäsen
koulu aloitti toimintansa lokakuussa 1914. Päätös koulun
aloittaisesta tehtiin kuntakokouksessa 15.4.1912. Pitkäsen
koulupiiri määritettiin seuraavasti: koko Pitkäsenkylä, Tyngän
kylästä Konun, Alasuvannon ja Rahkolan talot, Etelänkylästä
Salmen, Heikkilän, Mustolan, Himangan, Nuoralan ja Naatuksen talot.
Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Naimi Rahko. Hän opetti
Pitkäsen koulussa vuoteen 1921.<br /><br />Suuren oppilasmäärän
takia haluttiin syksyllä 1916 palkata kouluun apuopettaja. Ehdotusta
vastustettiin, mutta tarkastajan myötävaikutuksella apuopettaja
palkattiin. Syksyllä 1920 kouluun oli tulossa 70 oppilasta ja tämän
vuoksi sovittiin toisen apuopettajan palkkaamisesta. Suuri
oppilasmäärä aiheutti tilan puutteen. Valtion taholta
tiedusteltiin 1917, milloin koululle rakennetaan toinen luokkahuone
ja muut tarpeelliset tilat. Kuntakokous sitoutui rakentamaan tilat
vuoden 1919 jälkeen. Aika vuoden 1919 jälkeen vierähti 35
vuotta, ennen kuin kyseiset tilat saatiin aikaiseksi.<br /><br />Aluksi
opetus jatkui ahtaudessa vuoteen 1931, jolloin vuokrattiin lisätilaa
alakansakoulua varten. 1932 tilakysymystä hoidettiin muuttamalla
koulu supistetuksi kansakouluksi. Kouluun ei piirijaon uudistamisen
vuoksi saanut ottaa lain sallimaa määrää (30) enempää. Jos
lapsia tuli kuitenkin enemmän täytyi koulun alapäässä asuvia
lähettää Pohjankylän kouluun. Koska kouluun oli tulossa
jatkuvasti enemmän kuin 30, purettiin päätös supistetusta
koulusta vuonna 1935.<br /><br />1930 luvun loppupuolella
rakentamisasioilla palloteltiin niin, että rakentaminen oli jäissä.
Aluksi rakennuslautakunta jarrutti hanketta. Sen mielestä
laajennussuunnitelma ei sopinut vanhaan koulurakennukseen. Parin
vuoden kuluttua näkemyserot tasoittuivat –
rakennuslupapiirustukset hyväksyttiin ja rahoitus kunnasta
myönnettiin. Nyt kouluhallitus asettui esteeksi. Se ei hyväksynyt
piirustuksia, vaan vaati uusien suunnitelmien laatimista. 1938
saatiin opettajan asunnon piirustukset hyväksytyksi, mutta
koulurakennuksen suhteen ei saatu mitään aikaan. 1939 alkanut sota
lopetti kymmeneksi vuodeksi hankkeen uudisrakentamisesta.<br /><br />1950
luvulla aloitettiin koulun laajennus- ja peruskorjaushanke
uudestaan. Nyt toimittiin ripesäti ilman kiistoja. Uusittu koulu
luovutettiin kunnalle 1955. Talousrakennus koulun tontille valmistui
kaksi vuotta myöhemmin. Vielä kerran Pitkäsen kouluun tehtiin
laajennus ja ehostus. Nykyiseen muotoonsa koulu valmistui 1980.
Koulu toiminta lopettiin valtuuston päätöksellä 19.12.2003.
Koulu myytiin yrittäjä Antero Penttilälle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
koulun historia</span></span></span></strong></p>
<div dir="LTR" id="post-body-3738884658144947604">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707439575758499106"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707439332272616018"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707439091904434898"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707438876492972338"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707438599475644450"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5707438323263336834"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGaE1fjiyixFIzQVF1JnRca28Kvgovr2kU5_mkmDFOL1-Q4kqPMQ1w_oXI6MUrQx063lQ8aNhAYWoimW1VtvFAk3W-DEQ6Z5IMfWS5UK4Q6H_n1OzbXYhnYYAhLkhUHAvXO-dF0dI3eTws/s1600/puustelli+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="289" hspace="5" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGaE1fjiyixFIzQVF1JnRca28Kvgovr2kU5_mkmDFOL1-Q4kqPMQ1w_oXI6MUrQx063lQ8aNhAYWoimW1VtvFAk3W-DEQ6Z5IMfWS5UK4Q6H_n1OzbXYhnYYAhLkhUHAvXO-dF0dI3eTws/w424-h289/puustelli+001.jpg" vspace="5" width="424" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Raution
kirkonkylän kansakoulun opetustyö aloitettiin 16. syyskuuta 1889
Lukkarin puustellissa.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kansakoulun
perustamista ovat valistuneet rautiolaiset isännät kehitelleet
ilmeisesti useiden vuosien aikana ja 12.12.1881 Raution pappilassa
pidetyssä kuntakokouksessa on sitten tehty päätös kansakoulun
perustamisesta. Alkuperäinen pöytäkirja on hävinnyt, mutta
säilyneen jäljennöksen kautta tuon kuntakokouksen pöytäkirjan
ovat omakätisesti allekirjoittaneet kuntakokouksen esimies Henrik
Petäjistö ja kirjuri Henrik Kärkinen sekä puumerkeillään
vahvistaneet Johan Räihä, Johan Härö, Henrik Asu, Henrik
Takkunen ja Jaako Sipilä.<br /><br />Kansakoulun johtokunnan
esimieheksi oli valittu pastori N. Karlsberg ja jäseniksi kauppias
Henrik Petäistö, kirkkoväärti Johan Räihä, talokkaat Manna
Koivu-Sipilä, Juho Härönoja, Erkki Mäkitalo, Henrik
Kärkinen-Wähäkangas, Erkki Keltapöllä ja lautamies Jaako
Werronen. Viisi vuotta oli kulunut, mutta Rautiossa ei ollut
tapahtunut mitään. Kesällä 1888 kansakoulujen tarkastaja
pastori J. Reini oli kirjoittanut asiasta Oulun läänin
kuvernöörille ja vaatinut kuntaa toteuttamaan vuonna 1881 tehdyn
päätöksen kansakoulun perustamisesta.<br /><br />Lääninhallitus on
antanut välipäätöksensä tarkastajan vaatimuksesta 11. elokuuta
1888 ja Raution kuntakokous on puolestaan vastannut siihen jo 3.
syyskuuta 1888. Päätöksen mukaan kunta suostuu panemaan koulun
toimeen syyskuun alusta 1889, mutta pyytää, että ”koulu
pitemmäksi aikaa saisi olla sijoitettuna hyyryhuoneisiin eli
siihen asti kunnes koulun menestys on täydellisesti taattu”.
Oulun lääninhallitus on 5. lokakuuta 1888 ”hyväksynyt ja
vahvistanut mitä Raution kuntalaiset viime syyskuun 3. päivänä
asiassa ovat päättäneet".<br /><br />Koulutoimen ylihallitus
(kouluhallitus) on 7. elokuuta 1889 esittänyt, että yleisistä
varoista myönnettäisiin ”apuraha opettajattaren palkkaamiseen Raution kuntaan perustettavaksi aiotussa ylemmässä, pojille ja
tytöille yhteisessä kansakoulussa”. Lopullisen päätöksen
kansakoulun perustamisesta on tehnyt Keisarillisen Suomen Senaatin
kirkollisasiain toimituskunta Helsingissä 28. elokuuta
1889.<br /><br />Koulun johtokunta on päättänyt 9. huhtikuuta 1889
vuokrata koululle ja opettajattarelle huoneet Lukkarin puustellista
(nykyisin Raution kotiseutumuseona) 50 markan vuosivuokralla.
Ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa 13. helmikuuta 1889 on
merkitty pöytäkirjaan, että opetusta tulee antaa seuraavissa
aineissa: uskonoppi ja kirkkohistoria, soveliasten kirjain
lukeminen äidinkielellä ja sen kirjoittaminen, maantiede ja
historia, muoto-oppi sekä pintain ja kappaleitten mittaaminen,
luonnontiede ja sen käytäntö, kuvaanto, laulu ja voimistelu,
jonka ohessa tyttöjä pitää harjoittaa naisväen käsitöihin ja
poikia kätevyyteen. Koulun aloituspäivänä 16. syyskuuta 1889
johtokunta hyväksyi opettajan tekemän lukujärjestyksen, jonka
mukaan koulupäivän pituus oli maanantaista perjantaihin viisi
tuntia ja lauantaisin neljä tuntia.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZQD5fMLX_2B5fUDyX_78lU4VlQWjfZ4omKhjsb8rZSSgFKPf04l6BvUoJjm3GlZdpWIHJl5SIEjhDaH0hOOYZqkMLFe2SiFnKKvGqHsPE2kA-ruoQnNHqSd06DGfvPoC5yKVeesWFKtA1/s1600/koulu+rautio+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="270" hspace="5" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZQD5fMLX_2B5fUDyX_78lU4VlQWjfZ4omKhjsb8rZSSgFKPf04l6BvUoJjm3GlZdpWIHJl5SIEjhDaH0hOOYZqkMLFe2SiFnKKvGqHsPE2kA-ruoQnNHqSd06DGfvPoC5yKVeesWFKtA1/w438-h270/koulu+rautio+001.jpg" vspace="5" width="438" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Raution
kirkonkylän koulun rakennukset vuonna 1930 tapahtuneen
laajennuksen jälkeen.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Keväällä
1891 kuntakokous on ”lupausten mukaan ja pitemmän aikaa
tuumittua” ostanut 300 markalla uuden koulun paikaksi Hiskias
Aaponpoia Räihältä ”Pappilan maan rajalta Sysimehtän ja Matti
Hanhinevan Torpanmaan paikalta peltoa yhden tynnyrinalan ja
kartanon maan tonttia puolen tynnyrin alan”. Koulun rakentaminen
on toteutettu 1892 ja sitä varten on Raution koulupiirin asukkailta
kannettu kahteen otteeseen yhteensä noin 2 000 markkaa.
Pääurakoitsijana toimi Jaakko Antinpoika Takkunen, joka
huutokaupassa otti tehdäkseen ”rakennuksen salvaamisen ja
veistämisen sisältä ja päältä ja päätyin lautoittamisen
ponttaamalla ja vesikaton tekemisen asfalttihuovasta 540 markan
summasta.<br /><br />Ensimmäisen koulutalon rakennuskustannukset ovat
olleet yhteensä 5 550 markkaa. Useina vuosina koulun menot ovat
olleet tuloja suuremmat ja tilinpitäjä Otto Petäistö on
joutunut maksamaan koulun menoja omasta pussistaan. Tammikuussa
1893 oli johtokunnassa ensimmäisen kerran esillä koulun
vesikysymys. Tuolloin päätettiin tehdä koululle kaivo, jonka
”puitteiksi ostetaan joku vanha huone-aitta tai riihi.<br /><br />Alusta
alkaen oli kirkonkylän koulu varsin sivussa muusta asutuksesta ja
koulun paikkaa valittaessa lieneekin painavimpana syynä ollut
pappilan läheisyys. Rakentamisen kannalta maaperän laatu oli
huonoa ja jo pian koulun aloittamisen jälkeen ovat johtokunnan
jäsenet useinkin joutuneet pohtimaan korjaustöitä ja niistä
aiheutuneita pulmia.<br /><br />Syksyllä 1920 oli koululle vuokrattava
lisätiloja lukkari Jokelinin puustellista. Varsinaiseen
koulutaloon saatiin sähköt 1922 lopulla. Yli neljännesvuosisata
myöhemmin 1949 valtuusto myönsi 30 000 markkaa sähköjohtojen
uusimiseen, kun silloin sähkönjakelua hoitaneelta Korpelan Voima
Oy:ltä oli tullut määräys, että sisätilojen sähköjohdot on
uudistettava laillisiksi.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2DZZSmY1ISFUbgRQZudin0mHVfc-i993WTvlCQMV25_nyWhh9SwrQtBg0bSX8mhZ0bpHfYuZXoyvUOuuY78Kp8XWkQCFNdA-rYeydz4eJOVXlN_3UZxeW3HT1OgHKA44mk0aQYxbITplx/s1600/pappilan+renkitupa+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="401" hspace="5" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2DZZSmY1ISFUbgRQZudin0mHVfc-i993WTvlCQMV25_nyWhh9SwrQtBg0bSX8mhZ0bpHfYuZXoyvUOuuY78Kp8XWkQCFNdA-rYeydz4eJOVXlN_3UZxeW3HT1OgHKA44mk0aQYxbITplx/w433-h401/pappilan+renkitupa+001.jpg" vspace="5" width="433" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Opettaja
Helvi Juntumaa oli virassaan 1952-1957. Kuva on otetun pappilan
väentuvan edessä.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Vuonna
1952 vuokrattiin alakoulua varten luokkahuone koulun viereisestä
pappilan väentuvasta ja samana vuonna rakennettiin koululle uusi
sauna. Koulun laajentaminen tuli esille seuraavana vuonna ja
johtokunta esitti jälleen koulun rakentamista uuteen paikkaan,
koska ”nykyisen koulun paikka on sekä asemansa että maan laatua
ajatellen sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista tähän
koulua rakentaa. Kunnanvaltuustokin oli nyt samaa mieltä ja koulun
paikaksi ostettiin maantien varresta Antti Niskalta 63 aaria maata
350 000 markan hinnalla.<br /><br />Koululle hyväksyttiin
Jukka-tyyppipiirustukset ja rakennusulupa saatiin syyskuun alusta
1954. Tiilirakenteinen koulu valmistui kunnan omana työnä 1955 ja
sen kustannukset olivat noin 23 miljoonaa markkaa. Koulun tilavuus
oli noin 3300 kuutiometriä ja talousrakennuksen tilavuus noin 330
kuutiometriä.<br /><br />Raution koulu on ollut lakkautusuhan alainen
vuonna 2011. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili
Myllylän johtama kouluverkkotyöryhmä yritti saada lakkautettua
koulun, mutta se ei onnistunut siinä operaatiosa. Sen jälkeen
lakkautusta yritettiin ”vippaskonstein” eli Kalajoen kaupungin
investointibudjetin kautta. Asiasta nousi sen verran iso ”mökä”
että asia näytetään hoidettavan kunnallisvaalien 2012
jälkeen.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgihL5bo05z1TZ_wLBzWL_2mCCbnYrkKBczcUXTB_ui6IAwmiCrnCJhqTFj3zyXUUsEwCkgapiK9ik8x3q_kp8t8-B1iZyZHKmVvY96Z4uOe4D7BQEwwDGkLusbyrlcwDWaRbsEFQQ0hLpw/s1600/raution+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="302" hspace="5" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgihL5bo05z1TZ_wLBzWL_2mCCbnYrkKBczcUXTB_ui6IAwmiCrnCJhqTFj3zyXUUsEwCkgapiK9ik8x3q_kp8t8-B1iZyZHKmVvY96Z4uOe4D7BQEwwDGkLusbyrlcwDWaRbsEFQQ0hLpw/w413-h302/raution+koulu+001.jpg" vspace="5" width="413" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Raution
koulu</span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGvsvSKtQ7EsLHb2FRbvrYvWk6IFkXv4iBTtQKB2TlsaErZrh6wBn9YAo5n3bqkQ80U1Cu3bBTOaBFALY9MDd6rYUroQ4zHkY0tAS8vCDUAg2rsQww8GxO_02hz5HrKLgCsvXGibcLX3E9/s1600/3-4+luokka+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="330" hspace="5" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGvsvSKtQ7EsLHb2FRbvrYvWk6IFkXv4iBTtQKB2TlsaErZrh6wBn9YAo5n3bqkQ80U1Cu3bBTOaBFALY9MDd6rYUroQ4zHkY0tAS8vCDUAg2rsQww8GxO_02hz5HrKLgCsvXGibcLX3E9/w434-h330/3-4+luokka+001.jpg" vspace="5" width="434" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Raution
koulun oppilaita 1964. Kuvassa 3-4.luokan oppilaat ja opettaja
Anneli Hintsala. Kuvassa Erkki Aho keskimmäisen rivin oikeassa
laidassa.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTo1PkpW3nj-YxIxkZqjVHN_svdr8nK-NE-SlZypNklrQzSW78fMWQOrJGW2bpGYGcrMpO6iUAWbW_6bv7ilK-icMwQ7ZoGM3YLM7pkKb4YUUc04A0nTHW_TiF-Mx4xHccoskfYS63RqMH/s1600/osmo+tokola+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="277" hspace="5" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTo1PkpW3nj-YxIxkZqjVHN_svdr8nK-NE-SlZypNklrQzSW78fMWQOrJGW2bpGYGcrMpO6iUAWbW_6bv7ilK-icMwQ7ZoGM3YLM7pkKb4YUUc04A0nTHW_TiF-Mx4xHccoskfYS63RqMH/w405-h277/osmo+tokola+001.jpg" vspace="5" width="405" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Osmo
Tokola toimi johtavana opettajana Raution koulussa vuosina 1943-44
ja 1946-1971.</span></span></span></span></em></p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kärkisen
koulun historia</span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="post-body-8941587206527363465">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710399067822708770"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710398814570030770"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMAsZoyJ6Nwu6WbDNFOwbsgv4jKrmRwhJrfb95YcUOdJB9420zuq4q7L2_OfEoPE4W0yX5XWkTU4wMbx3pnIB6Yh3IhIg_5RPJ_LNnAkTPJEhQ0TN5jJf15k3fQZPiCnnZ-G9D0xSCEZ4Z/s1600/k%25C3%25A4rkisen+vanhempi+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="270" hspace="5" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMAsZoyJ6Nwu6WbDNFOwbsgv4jKrmRwhJrfb95YcUOdJB9420zuq4q7L2_OfEoPE4W0yX5XWkTU4wMbx3pnIB6Yh3IhIg_5RPJ_LNnAkTPJEhQ0TN5jJf15k3fQZPiCnnZ-G9D0xSCEZ4Z/w393-h270/k%25C3%25A4rkisen+vanhempi+koulu+001.jpg" vspace="5" width="393" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kärkiskylän
koulun perustamispäivänä voidaan pitää 1. kesäkuuta 1891,
jolloin kylän miehet ilmoittivat kuntakokouksessa aloittavansa
kansakoulun kylässään seuraavana syksynä. Kuukautta myöhemmin
koulupiirin ”osallisten” kokouksessa on ollut paikalla
”melkoinen määrä kyläläisiä” ja silloin on valittu
ensimmäiseen johtokuntaa puheenjohtajaksi Antti Iso-oja (vuodesta
1893 Korva) ja jäseniksi August Mäkitalo, Jaakko Rautakoski,
Emanuel Peltokangas ja Emanuel Vähäoja.<br /><br />Koulutyö oli määrä
aloittaa 23. syyskuuta 1891, mutta kun valittu opettaja ei
tullutkaan, niin aloittaminen siirtyi lähes kahdella kuukaudella.
Antti Iso-ojan talosta oli koululle vuokrattu tilat ja ”koulu
avattiin käytännölliseen toimeensa” 12. marraskuuta 1891,
jolloin Jenny Hahtolinilla oli opetettavana kaikkiaan 25
kärkisläislasta.<br /><br />Kärkisen kansakoulun aloittaminen oli
voimallinen osoitus kyläläisten yhteistoiminnasta ja halusta antaa
lapsilleen oppia elämää ja huomista varten. Koulu oli
sanamukaisesti kylän ”oma” koulu, sillä se toimi yksityisenä
kouluna aina kevääseen 1934. Kouluhallituksen määräys Kärkisen
koulun määräämisestä kunnalliseksi kouluksi on luettu tiedoksi
Raution kunnanvaltuuston kokouksessa 28. maaliskuuta
1934.<br /><br />Koulutalon rakentamisesta on päätetty koulupiirin
kokouksessa 1. heinäkuuta 1891 ja sen rakentaminen on käynnistynyt
seuraavan vuoden keväällä. Tammikuulta 1893 on säilynyt
tilinteko koulun rakentamisen kustannuksista, jotka on laskettu
yhteensä 7833 markaksi eli vuoden 1999 rahaksi muutettuna noin 160
000 markaksi. Kylän väki teki kouluntyömaalla muun muassa 1250
talkoopäivä ja isännät lahjoittivat paljon rakennustarvikkeita.
Keisarillinen senaatti myönsi talvella 1894 Kärkisen koulun
rakennuskustannuksiin 1500 markan suuruisen
rakentamisavustuksen.<br /><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_AcZ1itkm69szOi46v2j6OIBJZ24GGlZ7vWLHPChWL5TQ1CSZI4Xm75xQLiGcGYgbbAzrOTaGcwKP6vvgkiCc4TdD4NKVv2TbkY83HvCmxPQgFUuhk4MC3dJfAXcya50fllSIHBUrPd8Q/s1600/k%25C3%25A4rkisen+uudempi+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="228" hspace="5" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_AcZ1itkm69szOi46v2j6OIBJZ24GGlZ7vWLHPChWL5TQ1CSZI4Xm75xQLiGcGYgbbAzrOTaGcwKP6vvgkiCc4TdD4NKVv2TbkY83HvCmxPQgFUuhk4MC3dJfAXcya50fllSIHBUrPd8Q/w440-h228/k%25C3%25A4rkisen+uudempi+koulu+001.jpg" vspace="5" width="440" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uuden
koulutalon rakentaminen on ollut vireillä jo vuonna 1930, jolloin
on hyväksytty piirustuksetkin koulupiirin kokouksessa. Sitten
rakentaminen siirtyi kuitenkin monista syistä johtuen vuosikausien
ajan. Vuonna 1936 hyväksyttiin koulun ja ulkohuoneitten uudet
piirustukset ja toinen koulutalo valmistui vuonna 1937. Korjaustöitä
tehtiin 1952, suuri peruskorjaus 1966-67 ja veistoluokka
rakennettiin 1970. Koulu on rakennettu kyläläisten yhteisesti
omistamalle tontille. Koulu on lopettanut toimintansa, mutta
Kalajoen kaupunki ei voi myydä koulua, koska Kalajoen kaupunki ei
omista tonttia.<br /></span></span><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Himangan kouluhistoriaa</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgROa-_ucDByErRckHoVg7jELZArhhiUP60txjUvwCGw3BlAy1apQMNJlkGTOcK5PJMB2eH0ol5-nJSxuPMultK-fqYH6Q_lYkoIqTL7JoI4r6Tt-AqLyECh0ujf4qZjvX7uVX0DMWw9eZ7/s1600/Hillilän+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="286" name="grafiikka25" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgROa-_ucDByErRckHoVg7jELZArhhiUP60txjUvwCGw3BlAy1apQMNJlkGTOcK5PJMB2eH0ol5-nJSxuPMultK-fqYH6Q_lYkoIqTL7JoI4r6Tt-AqLyECh0ujf4qZjvX7uVX0DMWw9eZ7/w435-h286/Hillil%C3%A4n+koulu+001.jpg" width="435" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br /></span><span style="font-size: large;">Kesäkuu 1876 Himangan
ensimmäiseksi kansakoulun opettajaksi valittiin nuori Raahessa 1854
syntynyt kaupunginviskaalin tytär Hildegard Rahm. Hän oli
opiskellut kolme luokkaa Jyväskylän seminaarissa. Himangalla Rahm
viihtyi yhdeksän vuotta, kunnes 1885 siirtyi Vaasaan ja sieltä
vuosisadan vaihteessa Suonenjoelle, jossa asui syksyyn 1927 eli
kuolemaansa asti. Rahmin seuraajaksi valittiin Brita Hirvonen, jota
ilmeisesti ainakin tutut kutsuivat Riitaksi. Hän oli syntynyt 1860
Liperissä ja valmistunut juuri Sortavalan (Kymälän) seminaarista.
Johtokunta joutui jo kahden vuoden kuluttua 1887 jälleen valitsemaan
uuden opettajan. Valinta osui Kuopiossa syntyneeseen Alma Maria
Lindbergiin. Neljäs alkuaikojen kansankynttilä oli väliaikaisena
opettajana 1896-1897 toiminut Anna Höglund. Hän oli ehtinyt
opiskella Sortavalan seminaarissa vasta kaksi luokkaa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><br />Himangan
kansakoulun kaksi ensimmäistä opettajaa jäävät melkolailla
historian hämärään, sillä heistä ei ole säilynyt kuviakaan.
Minkäänlaisia viitteitä konflikteista esimerkiksi johtokunnan
kanssa ei ole. Rahm oli liian heikkokuntoinen tullakseen Himangalle
koulun 50-vuotisjuhliin 1926. Sen sijaan Himangan koululaitoksen
”grand old lady” Alma Maria Lindberg-Soisalon muistaa vielä
vanhemp sukupolvi. Sukunimensä hän suomalaisti Soisaloksi 1906. Hän
toimi kunnan ainoana opettaja lähes 30 vuotta ja yhteensä
Himangalla 40 vuotta.<br /><br />Vain lukuvuoden 1896-1897 Soisalo opetti
Kajaanin maalaiskunnan Mainuan koulussa. Hän oli todella työhönsä
sitoutunut opettaen nurisematta vuosikaudet ylisuuria luokkia.
Seminaaritodistuksessa parhaat arvosanat hänellä oli käsitöistä
ja maantieosta ja heikoin oli laulu. Mutta kun Rahmin laulutaito oli
arvoitu aivan välttäväksi, niin musiikinopetuksen taso tuskin
laski. Itse asiassa epämusikaalisia ei seminaareihin yleensä
otettukaan. Rahmin vahvoja aineita olivat voimistelu ja historia.
Voimanlähteenään Soisalolla oli usko Jumalaan, isänmaahan ja
lapsiin. Hän vaati koululaisilta paljon, mutta osasi olla
kärsivällinen ja toisaalta myös hyvin herkkä ihminen,
Kotikasvatusyhdistyksessä, Lähetysseurassa, diakoniatyössä ja
myöhemmin perustetussa opettajayhdistyksessä sekä toimi
kirjastonhoitajana. Soisalo pysyi naimattomana koko ikänsä. Sen
sijaan Rahm meni suhteellisen iäkkäänä naimisiin itseään
nuoremman piirilääkäri Johanne Rahmin kanssa. Myös Hirvonen meni
myöhemmin naimisiin, ja hänen sukunimensä vaihtui Karjalaiseksi.
Rahmin mukana Himangalle muutti hänen äitinsä ja nuorempi
siskonsa. Silti Soisalokaan ei ollut perheetön, sillä hän adoptoi
kuolleen veljensä 15-vuotiaan tyttären. Myös veljen vaimo muutti
Himangalle. Koska kaikki opettajat muuttivat nuorina Himangalle,
syksyyn 1903 asti lapsia oli opastanut aina alle 40-vuotias
opettaja.<br /><br />Miehiä ei opetustyössä Himangalla juuri nähty.
Syksystä 1899 lähtien poikien käsityön ohjaajana toimi lukkari
Antti Puusaari. Tehtävä perustettiin pitkän vetkuttelun jälkeen.
Keväällä 1911 Soisalon sairauden aikana sijaisopettajana oli pari
viikkoa kirkkoherra Lampo. Sen sijaan Lohtajalla Soisalon kaltainen
pitkäaikainen kansakoulun varhaisvaiheen opettaja oli mies, Juho
Leppälä. Kannuksessakin oli miesopettaja.<br /><br />Ensimmäiseen
johtokuntaa kuuluivat puheenjohtajana rovasti Keckman, sihteerinä ja
rahastonhoitajana virkatalojen tarkastaja August Perander ja jäseninä
Himangan kappalainen G.O. Aspelin, kirjanpitäjä O. Majander,
laivuri Matti Paavola, lautamies Heikki Seppä sekä talolliset
Tuomas Seppä ja Juho Rautio. Johtokunta koostui siis
sivistyneistöstä ja Kannuskylän talonpojista, joihin voi lukea
myös Paavolan. Koulun perustajalla ja rahoittajalla rovasti
Keckmanilla luulisi ollen paljon vaikutusvaltaa. Perander tunsi
kouluasiat hyvin, sillä samana vuonna (1876) hänet valittiin
Lohtajankin kansakoulun johtokuntaa.<br /><br />Johtokunta uusiutui
melkoisesti 1880, kun koulu siirtyi kouluyhtiölle. Keckman jäi
syrjään ja puheenjohtajaksi valittiin Himangan kappalainen Aspelin
sekä rahastonhoitajaksi Heikki Seppä, jolta tehtävän peri
talollinen Juho Pöyhtäri. Hän toimi edeltäjänsä tavoin myös
kirkkoväärtinä. Rahastonhoitajalle maksettiin tehtävästä pieni
korvaus. Vuonna 1889 puheenjohtajuus siirtyi Aspelinilta Sakri
Sepälle, joka oli tunnettu raittiusmies tosin kuin pastori. Kun
Seppä luopui johtajuudestaan sairauden takia 1894, tilalle valittiin
kanttori Antti Puusaari. Hän hoiti tehtävää kuolemaansa asti,
vaikka kunnan esimies Juho Juopo yritti kerran painostaaa Puusaarta
eroamaan. Tosin vuosina 1903-1904 puheenjohtajana piipahti Heikki
Märsylä. Juha Hukasta tuli 1889 ensimmäinen kirkonkylän
ulkopuolelta valittu johtokunnan jäsen. Kouluyhtiön aikana ylintä
valtaa käytti osakasten kokous, joskaan osanotto ei aina ollut kovin
vilkasta. Saatettiinpa kokous peruuttaakin vähäisen kiinnostuksen
vuoksi.<br /><br />Koulun siirtyessä kunnalle 1895 vanha kouluyhtiö ja
kunta kävivät kiistaa koulun hallinnosta ja kokoonpanosta.
Lokakuussa 1895 kouluyhtiön osakkaat pitivät kokouksen
kuuluttamatta siitä yleisesti. Kunta valitti asiasta Juha Juopon
johdolla kuvernöörille, jonka mukaan vanha kouluyhtiö oli saanut
käyttää valtaa koulussa siihen asti, kunnes ainalilaisten valitus
koulun kunnallistamisesta oli käsitelty. Tämän jälkeen valta
kuitenkin siirtyi kunnalle. Koululle ehdittiin valita kaksikin
johtokuntaa. Tilanteen selkiydyttyä Juho Pöyhtäri vetäytyi koulun
hallinnosta. Joulukuussa 1896 kuntakokous hyväksyi toimikunnan
esityksen ”ääntölistaksi” koulun asioita päätettäessä.
Käytännön hallintoelimet jäivät edelleenkin johtokunnalle.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
lukion historiaa </b></span></span>
</p><div dir="LTR" id="post-body-703315100673431384">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5277267980005723778"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik9uzhH75S65Wi63JhgJBMVU3ztmSp5Nm9UZaqGaVOTSSsA1VE9a-5i14Wl6DDfHwllGFux1ifgmqjmp6-_oZLZJyVYkEJl8xgOzSny6994JeztTO2Mngiqbl069Qjw4DhgmVbJW7DRecf/s1600-h/lukio.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="199" hspace="5" name="grafiikka28" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik9uzhH75S65Wi63JhgJBMVU3ztmSp5Nm9UZaqGaVOTSSsA1VE9a-5i14Wl6DDfHwllGFux1ifgmqjmp6-_oZLZJyVYkEJl8xgOzSny6994JeztTO2Mngiqbl069Qjw4DhgmVbJW7DRecf/w463-h199/lukio.jpg" vspace="5" width="463" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
yhteiskoulu, nykyään Kalajoen lukio.. Olen tämän kunnianarvoisen
koulun kasvatti.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
yhteiskoulun ja lukion alkuvaiheet</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
yhteiskoulun 10. lukuvuosi oli vuonna 1952-53. Toimintakertomuksen
mukaan vieraina koulussa ovat käyneet lähetyssaarnaajat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Helmi
Sakari, Heikki Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">E.V.
Koskinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kertoen
Kiinasta ja Afrikasta. Kristillisestä teinityöstä antoi maisteri
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hertta
Muikkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">esityksiä
myös rainakuvin. Kevätlukukaudella esitettiin Suomi -
Neuvostoliittoseuran puolesta filmit "Silmä" ja "Solu".
Liikenne- ja raittiusopetusta on annettu ja niiden filmejä on käyty
katsomassa. Mieslaulajat ja sekakuoro sekä Keski-Pohjanmaan
maakunta kuoro ovat esiintyneet kahdesti koululla.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulun
vuosikertomuksessa vuosilta 1955-56 kerrotaan kuinka koulun
laajentamisesta yliopistoon johtavaksi on kuluneena vuonna tehty
uudelleen anomus valtioneuvostolle. Johtokunnan puheenjohtajana on
toiminut </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
koulun rehtorina </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kyösti
Anias</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kannatusyhdistyksen ja koko lähiseudun yksimielinen toivomus on,
että tämä tärkeä asia saa pian myönteisen ratkaisun.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
yhteiskoulun vuosikertomus vuosilta 1956-57 kertoo kuinka
säännöllisen koulutyön ohella on ollut leimaa antavana
johtokunnan ponnistelu oppilaitoksen edelleen kehittämiseksi.
Jälleen on tehty anomus valtioneuvostolle koulun laajentamisesta
yliopistoon johtavaksi. Suunnitelma koulun lisärakennusta varten on
saatu valmiiksi. Kekkosen näköinen mies -kirjassa kerrotaan, kuinka
Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän
aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti
ja monivuotinen kansanedustaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">V.
H. Kivioja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">päätti
lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kivioja
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lähetti
pääministeri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kekkoselle
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tämän
50-vuotispäivänä seuraavan sisältöisen sähkeen: "Sydämellinen
onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">V.
H: Kivioja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">."
Sementtiä saatiinkin pian.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Valtioneuvoston
päätös 16.5.1957</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtioneuvosto
on 16.5.1957 tekemällään päätöksellä laajentanut koulun
yliopistoon johtavaksi. Vuoden 1951 lopulla valmistunut
koulurakennus oli käynyt ahtaaksi. Molemmat ensimmäiset luokat oli
sijoitettava Pohjankylän kansakoulun huoneistoon. Vapaaehtoinen työ
koulun omassa piirissä on jatkunut voimakkaana. Ompeluillat
myyjäisineen ja nukkearpajaisineen ovat tuottaneet noin 150 000
markkaa. Oppilaiden puolukkatalkoot järjestettiin entiseen tapaan
ja niiden tuotto käytettiin opetusvälineiden hankkimiseen.
Taitelijavierailuista mainittakoon oopperalaulaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Lehtisen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
pianonsoittaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pentti
Koskimiehen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">konsertti
sekä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Yrjö
Jyrinkosken </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lausuntatilaisuus.
Koulussa toimi raittiusyhdistys "Raittiuden Vaalijat",
jonka kuraattorina oli hum. tiet. Kand. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aino
Rahko</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulun
lisärakennus valmistui lukuvuoden 1958-1959 aikana. Koulun
ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1960. Lukukauden
1959-1960 toimintakertomus kertoo, että oppilaiden terveydentila on
ollut hyvä, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut järjestetty
kouluruokailu. 30 markkaa maksavan lämpimän aterian on
säännöllisesti nauttinut lähes 200 oppilasta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lukukaudella
1960-1961 oppilasmäärä Kalajoen yhteiskoulussa oli suurempi kuin
koskaan aikaisemmin ja luokkia oli kaikkiaan 13. Oppilaiden
terveystilanne oli ollut hyvä. Ainoastaan yksi oppilas joutunut
keskeyttämään opintonsa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lukukausi
1961-1962 oli Kalajoen Yhteiskoulun yhdeksästoista ja silloin
siellä oli oppilaita 440. Lukuvuonna 1962-1963 sikotautiepidemia
oli koetellut lapsia, mutta vain pari oppilasta oli joutunut
keskeyttämään opintonsa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lisärakennuksesta
päätös</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
yhteiskoulun kannatusyhdistys oli tehnyt 1.8.1963 päätöksen
arkkitehtitoimisto Toimi Hämäläisen piirtämän 3860 kuutiometrin
suuruisen toisen lisärakennuksen rakentamisesta koulun omana työnä.
Rakennustyöt aloitettiin 23.9.1963. Yhteiskoulun naistoimikunta oli
tehnyt menestyksellistä ja uhrautuvaa työtä koulun parhaaksi.
Ompeluseuratoiminta huipentui joulumyyjäisiin, joiden tuotto oli
yli 1000 markkaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lukuvuoden
1964-1965 suurimpia ilonaiheita oli lisärakennuksen valmistuminen.
Muodollisesti pätevien opettajien määrä oli lisääntynyt
lukukaudella 1965-1966. Lukukaudella 1966-1967 koulun kielenopetusta
monipuolistettiin niin että pitkinä kielinä olivat sekä englanti
että saksa. Lisäksi lukiossa oli mahdollisuus opiskella venäjää.
Johtokunta asetti kokouksessaan 22.8.1966 rakennustoimikunnan
laatimaan koulun kolmannen lisärakennuksen tilaohjelmaa. Uusi
huonetilaohjelma hyväksyttiin 30.1.1967.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
yhteiskoulu 25 vuotta</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1967-68 toimintakertomus kertoo kuinka Kalajoen yhteiskoulu on
toiminut 25 vuotta. Merkkivuotta on juhlistanut vain tiivis
koulutyön aherrus. Neljännesvuosisadassa koulu on kasvanut
pienestä tilapäisissä vuokratiloissa alkaneesta keskikoulusta yli
500 oppilaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun sisäisessä
kehittämisessä on ollut pääpaino opetusvälineistön ja
kirjaston kartuttamisessa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1968-1969 toimintakertomus kertoo kuinka siirtyminen viisipäiväiseen
työviikkoon syys- ja toukokuussa osoittautui onnistuneeksi
uudistukseksi. Toimintakertomuksessa esitettiin toivomus, että
muutos johtaisi kokonaan viisipäiseen työviikkoon.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lukuvuonna
1969-1970 kohosi Kalajoen yhteiskoulun oppilasmäärä ensimmäisen
kerran yli kuudensadan. Lukion oppilasmäärä oli
166.Kannatusyhdistyksen vaalikokous 29.4.1970 teki aloitteen
lisätilojen rakentamiseksi Kalajoen yhteiskouluun kesän 1970
aikana. Rakennustyöt edistyivät nopeasti pitäjää koetelleesta
metsäpalosta huolimatta. Loppukatselmus voitiin suorittaa
16.11.1970. Syyslukukauden alussa oppilasmäärä oli 647. Oppilaita
oli nyt runsaammin Rautiosta, Alavieskasta, Himangalta ja
Pyhäjoelta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Koulu
Kalajoen kunnalle</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Koulun
johtokunta asetti kokouksessaan 9.3.1972 toimikunnan valmistelemaan
ehdotusta kannatusyhdistyksen luovuttamisesta 1.8.1972 Kalajoen
kunnalle siihen saakka, kunnes peruskoululain tarkoittama kunnan
koululaitos perustetaan Kalajoelle. Kalajoen kunta siirtyi
peruskoulujärjestelmään 1.8.1974. Lukuvuosi 1973-1974 oli
Kalajoen yhteiskoulun viimeinen. Lukuvuoden toimintaa onkin
sävyttänyt peruskouluun siirtymisen valmistelu, kerrotaan
toimintakertomuksessa. Toimintakertomusten kirjoittaminen
lopetettiin 1980-luvun loppupuolella. Siksi olisi hyvä, että
lukion historiasta kerättäisiin myös muistitiedot talteen.
Kalajoen lukion historia ei saa olla musta aukko vaan siitä on
tehtävä kuivan historiatiedon lisäksi haastatteluihin ja
oppilaiden muistitietoihin perustuva mielenkiintoinen ja värikäs
historiakirja. Kalajoen lukio ansaitsee oman historiakirjansa.
Kalajoen lukio viettää 50-vuotisjuhliaan syyskuussa. Toivottavasti
mahdollisimman moni entinen oppilas ja opettaja pääsee
osallistumaan näihin juhlallisuuksiin.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rehtoreista</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
lukion rehtorina toimi vuodesta 1963 lähtien 32 vuoden ajan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Isokoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Lukion johtokunnan puheenjohtaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lähestyi
kirjeitse </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Martti
Isokoskea </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kälviälle
ja ilmoitti, että Kalajoen lukio tarvitsee maakunnan miehen
rehtoriksi. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Isokoski
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">seurasi
tehtävässä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Vehmasta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kalajoen lukion nykyinen rehtori on </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Riku
Saksholm</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
lukion tapahtumia iskulauseina</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">1950-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1955
- 1957: anottiin kolme kertaa valtiolta lupaa aloittaa lukiokoulutus
1957: Lukiokoulutuksen aloitus, ongelmana tilojen ahtaus.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1958:
ensimmäisen lisärakennuksen valmistuminen. Raittiusyhdistys,
teinikunta ja urheilutoiminta voimissaan </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1959:
kouluruokala aloitti toimintansa, ruoka oli maksullista peruskoulun
tuloon, vuoteen 1974, asti.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">1960-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1960:
ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat, 11 kpl Aamuhartaudet pidetään
vanhassa juhlasalissa. </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1961-62:
jääkiekonpeluu alkaa Kerhojen vireä toiminta: näytelmä-,
moottori-, shakki- ja matikkakerho Paljon urheilutoimintaa: ottelut
naapurikouluja vastaan Suuret luokkakoot: jopa 40 oppilasta luokassa </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1963:
Martti Isokoski rehtoriksi</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1964:
toisen lisärakennuksen valmistuminen (mm. liikuntasali)Ala-arvoisia
arvosanoja valtava määrä: jopa 56 nelosta! </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1966-67:
Ops-uudistus: englanti saksan rinnalle pitkäksi kieleksi, venäjän
ja kemian opetus alkoi.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1968:
keskusradio otettiin käyttöön 5-päiväisen työviikon kokeilu
Miesopettajien kravattipakko Opettajien teitittely, vastatessa
noustiin ylös</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">1970-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1970:
uudistettu lukusuunnitelmaÄidinkielen yo-kokeeseen kaksi koepäivää.
Vain parempi aine otettiin huomioon arvosanassa (käytössä vuoteen
2006 asti)Yo-arvosteluun mukaan l:n, c:n, a:n ja i:n lisäksi m ja
b. Kolmas lisärakennus valmistuu 1972: Yo-arvosanojen ääneen luku
kevätjuhlassa ja tulosten julkistaminen vuosikertomuksissa loppuu </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1973:
kouluneuvosto aloittaa toimintansa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1974:
peruskoulujärjestelmään siirtyminen, lukio irtaantuu omaksi
kouluksiTilat ahtaat: ruokailu luokissa, aterian hinta 30 p.
Koulukyyditys lukiolaisille ilmainenMartti Isokoski lukion
rehtoriksi, Väinö Oksanen yläasteen rehtoriksi. </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1975-76:
lukukausimaksu 135 mk</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1978:
neljäs lisärakennus (uusi juhlasali, kirjasto, opettajain tilat,
opetustiloja)1973-77: yo-tulosten äänimäärä 4,09 (koko maassa
3,9)1973: kouluneuvosto aloitti toimintansa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1977:
kielten yo-kokeet uudistuivat (kuullun ja luetun ymmärtämisosiot)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1979:
oppilaskunnan perustaminen</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">1980-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1980:
uusi urheilukenttä</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1982:
kurssimuotoisuus: 6-jaksojärjestelmä, kurssikohtainen arvostelu,
ATK käyttöön lukiossa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1985:
kouluneuvoston tilalle johtokunta</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1987:
ensimmäinen oppilaskunnan järjestämä lasketteluretki</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1989:
abi Antti Haapakoski saavuttaa EM-kultaa 110 m aitajuoksussa</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">1990-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1990:
ensimmäinen juhlava vanhainpäivä (häät teemana)</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1993:
yo-kirjoitukset seurakuntakodilla rakennustöiden vuoksiuusi
lukiorakennus ja auditorio </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1994:
uuden lukiorakennuksen vihkiäisjuhla</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1995:
Martti Isokoski eläkkeelle, Väinö Oksanen rehtoriksi</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1995:
luokaton lukio, uusi Ops ja tuntijako </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1996:
yo-kokelas saa lukemastaan oppimäärästä riippumatta valita
vapaasti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen tai
reaalikokeen yo-arvosteluun tuli e, l:stä tuli super-l</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">2000-luku</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2005:
uusi OPS ja tuntijako </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2005:
uusi yo-koe: kirjoitettava vähintään neljä ainetta, joista vain
äidinkieli kaikille pakollinen</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2
006: ainereaali </span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">2007:
äidinkielen kokeen uudistuminen: tekstitaidon koe ja esseekoe,
molemmat vaikuttavat arvosanaan</span></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Typpön
koulun historiaa</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5711125530432656018"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5711125342092759650"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpsO_SLdZ3SMZkT85H2oLQJ_PvIoZLvyfeuRDSjSWMgl5mXqu_Z7SMcNpDBt3y4cMTqpgES7uj-qBECmfkSIxQW1PddMPxb6UFSazgtTGBMgqRGQ7UmU17pgJYpefQlvM8ZArsnwx4RNM/s1600/typp%25C3%25B6n+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="188" hspace="5" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpsO_SLdZ3SMZkT85H2oLQJ_PvIoZLvyfeuRDSjSWMgl5mXqu_Z7SMcNpDBt3y4cMTqpgES7uj-qBECmfkSIxQW1PddMPxb6UFSazgtTGBMgqRGQ7UmU17pgJYpefQlvM8ZArsnwx4RNM/s320/typp%25C3%25B6n+koulu+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Typpön
koulu aloitti toiminta syksyllä 1924 entisessä Saaren talossa,
jonka kunta oli ostanut ja kunnostanut koulutaloksi. Tässä talossa
koulu toimi yli neljännesvuosisadan ajan vuoteen
1950.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLTICyW8dKwVnxdcFk2lkausFq7mm1wt9LcbhsC3Coy2kXEn3KbkibGu04ESOKfMkDPahJv5OQAYDyeDBRqckvjfuZuaZLDY2hHeu4EqCOAr0Q5l7GfZlV14ohyphenhyphennCgX5GoXKgq6aEKC9T7/s1600/typp%25C3%25B6n+koulu+2+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="176" hspace="5" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLTICyW8dKwVnxdcFk2lkausFq7mm1wt9LcbhsC3Coy2kXEn3KbkibGu04ESOKfMkDPahJv5OQAYDyeDBRqckvjfuZuaZLDY2hHeu4EqCOAr0Q5l7GfZlV14ohyphenhyphennCgX5GoXKgq6aEKC9T7/s320/typp%25C3%25B6n+koulu+2+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Typpöön
saatiin uusi koulutalo syksyksi 1950 ja koulua siinä pidettiin
vuoteen 1979, jolloin Typpön koulupiiri lakkautettiin.<br /><br />Jako
ala- ja yläkansakouluihin poistui 1950-luvulla, kun oli päädytty
kuusiluokkaiseen kansakouluun. Niin sanottu jatko-opetus muuttui 1958
vähintään 200-tuntiseksi kansalaiskouluksi ja se toimi Raution
kirkonkylän koulun yhteydessä. Vuodesta 1963 kansalaiskoulu toimi
1-vuotisena ja sitten 2-vuotisena syksystä 1967. Vuonna 1968
annettiin laki kulujärjestelmän perusteista ja vuodesta 1973 alkaen
kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu ovat yhdessä muodostaneet
peruskoulun, jonka ala-asteet toimivat Rautiossa kirkolla, Pöllässä
ja Kärkisissä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Naiskotiteollisuuskoulun
historiaa</span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="post-body-2503015782698658774">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5709192585922088162"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpovXmDySpmRUmYVoZ2jbNVlHT4xFfqoAHx4fBXoVwgrYwi9x2N36pAebKPCCTAntlQoOQ6x4JHKEtTQmT6vaUxkwcfJMYKUdJdTkefWcfTTpVgJ7mVbG3LUSGi1GMeRkY5-YrI_X7ddJw/s1600/naiskotiteollisuuskoulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="246" hspace="5" name="grafiikka26" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpovXmDySpmRUmYVoZ2jbNVlHT4xFfqoAHx4fBXoVwgrYwi9x2N36pAebKPCCTAntlQoOQ6x4JHKEtTQmT6vaUxkwcfJMYKUdJdTkefWcfTTpVgJ7mVbG3LUSGi1GMeRkY5-YrI_X7ddJw/w380-h246/naiskotiteollisuuskoulu+001.jpg" vspace="5" width="380" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Kalajoen
naiskotiteollisuuskoulun ensimmäiset oppilaat a opettajat 1946-1947
kokoontuneina yhteiseen tapaamiseen vuonna 1986. Etummaisina
opettajat Aili Cajan ja vasemmalla Mirja Metsola.</span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoella
oli vuodesta 1946 alkaen toiminut myös naisten kotiteollisuuskoulu.
Sen syntyhistoriassa on samoja piirteitä kuin
mieskotiteollisuuskoulunkin saamisessa paikkakunnalle.
Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura oli järjestänyt kalajokisten
naisten ja miesten aloitteellisuuden pohjalta paikkakunnalle
toistuvasti erilaisia käsityökursseja. Siitä kehittyi toive saada
Kalajoelle myös pysyvää alan koulutusta. Asian johdosta otettiin
moneen otteeseen yhteyttä Maataloushallituksen
kotiteollisuusosastoon. Naisten koulutuksen puolesta toimivat
tarmokkaasti etenkin Kalajoen Maatalousnaiset ruustinna Aice
Kiviojan johdolla. Helsingissä heillä oli hyvänä yhteyshenkilönä
Kalajoen kappalainen, myöhemmin kirkkoherra , V.H. Kivioja joka
toimi kansanedustajana 1929-1945. Talvisodan seurauksena Kalajoelle
sijoitettiin Karjalan evakkoja Sortavalasta ja sen ympäristöstä.
Heidän mukanaan tänne siirtyi vuonna 1940 evakkoon myös
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu. Maataloushallituksessa
muistettiin kalajokisten esitykset naisten käsityökoulun
perustamisesta paikkakunnalle – olihan täällä silloin jo
aloittanut toimintansa miesten kotiteollisuuskoulu.<br /><br />Kappalainen
V.H. Kivioja siirtyi vappuna 1940 Kalajoen seurakunnan kirkkoherran
virkaan ja muutti samalla perheineen Hietalan pappilasta Jokelan
pappilaan. Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu sai nyt evakkopaikan
Hietalan pappilasta ja Kalajoki siemenen
naiskotiteollisuuskoululleen.<br /><br />Evakkokoulussa oli yksivuotiset
kudonta- ja ompeluosastot. Se toimi Kalajoella kaksi vuotta. Sen
jälkeen Kalajoen Maatalousnaiset anoivat Keski-Pohjanmaan
Maanviljelysseuralta kiertävän naiskotiteollisuuskoulun kiinteää
sijoittamista Kalajoelle, Hietalan pappilaan. Hanke toteutui, ja
neljä vuotta kiertävä koulu, jossa oli yhdistetty ompelu- ja
kudontaosasto – opettajana Aili Cajan – pysyi Kalajoella. Sen
jälkeen koulu siirtyi Kälviälle, missä se myöhemmin
vakinaistettiin.<br /><br />Edellä mainitun neljän vuoden aikana
Kalajoella ja Kalajoelta toimittiin jälleen tarmokkaasti pysyvän
naiskotiteollisuuskoulun saamiseksi paikkakunnalle. Vuonna 1946 se
vihdoin onnistui: ensimmäiset oppilaat sisäänkirjoitettiin
2.9.1946. Päästötodistuksensa he saivat 8. kesäkuuta
1947.<br /><br />Kalajoen Naiskotiteollisuuskouluun tuli kaksi osastoa;
yksivuotiset kudonta- ja ompeluosastot. Koulun johtajaksi
nimitettiin Aili Cajan ja ompelun opettajaksi Mirja Metsola. He
toimviat kouun palveluksessa eläkeikäänsä asti. Koulun
johtokunnan tarmokkaana puheenjohtajana toimi ruustinna Alice
Kivioja alusta alkaen siihen saakka, kunnes Naiskotiteollisuuskoulu
ja Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulu vuoden vaihteessa 1970-1971
yhdistettiin Kalajoen
kotiteollisuuskouluksi.<br /><br />Naiskotiteollisuuskoulu sai vuonna
1959 kunnan rakennuttamat uudet, tarkoituksenmukaiset tilat
opettaja- ja oppilasasuntoloineen nykyisen Lankilantien varrelta.
Ensimmäisen työvuotensa koulu oli toiminut entisessä
suojeluskuntatalossa Suojassa. Hietalan pappilaan koulu siirtyi
Suojasta takaisin kun pappila oli tyhjentynyt sinne majoitetusta
siirtoväestä. Pappilan tilasta alkoivat pian käydä koululle
ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi, sillä pikkupuolella
sijainneen ompeluosaston toimintaa haittasi muun muassa kylmyys.
Sitä ”pakoon” osasto pääsi nykyisen Marttilantien varrella
sijaitsevaan, Eino Niemelältä vuonna 1954 ostettuun komeaan
pohjalaistyyliseen taloon. Saman katon alle Kalajoen
Naiskotiteollisuuskoulun osastot pääsivät viittä vuotta
myöhemmin – Lankilantien varrelle. Vuonna 1972 Kälviän
naiskotiteollisuuskoulu siirtyi takaisin Kalajoelle. Siirto kuului
maakunnan kotiteollisuusopetuksen kehittämiseen.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mieskotiteollisuuskoulun
historiaa</span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="post-body-8881284568766445809">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5708901960456832914"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEc7mVThkCqEOV2sRRdbMFC-9ipBawXN9U2uO7FGokNOuAui5_8-gFBdzqT3LmSW3DWewDdTYq3bV64y6AkakGkB609zoGWUhXl5rS3QLVuqvnL8Gmx-7WGRumA05wAUhm0Gf-EUKiiY0F/s1600/kotikoulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="200" hspace="5" name="grafiikka27" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEc7mVThkCqEOV2sRRdbMFC-9ipBawXN9U2uO7FGokNOuAui5_8-gFBdzqT3LmSW3DWewDdTYq3bV64y6AkakGkB609zoGWUhXl5rS3QLVuqvnL8Gmx-7WGRumA05wAUhm0Gf-EUKiiY0F/w447-h200/kotikoulu+001.jpg" vspace="5" width="447" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Keski-Pohjanmaan
Maanviljelysseuran kiertävä mieskäsityökoulu sai
Maataloushallituksen opetusosastolta järjestyssäännöt 1931.
Niiden pohjalta laadittiin vuonna 1937 hyväksytyt Kalajoen
Mieskotiteollisuuskoulunkin järjestyssäännöt. Vuonna 1937
kiertävä koulu vakiinnutettiin. On luultavaa, että koulun
sijoittumiseen nimenomaan Kalajoelle vaikutti ratkaisevasti paitsi
paikkakunnan kunnallis- ynnä muiden vaikuttajien aktiivisuus, myös
Kalajoen käsityö- ja teolliset perinteet sekä sopivat sijainti ja
ehkä maakuntapolitiikkakin. Kalajoen teollisista perinteistä
todettakoon tässä yhteydessä esimerkkinä Veljekset Friis ja sen
yhteyteen perustettu, tosin vain noin kaksi vuotta toiminut, mutta
valtion kannattama metalliteollisuuskoulu.<br /><br />Keski-Pohjanmaan
Miesten Kotiteollisuuskoulun kannatusyhdistyksen hallitus piti
ensimmäisen kokouksensa 7.11937. Yhdistyksen ja sen hallituksen
puheenjohtajaksi valittiin Kalajoen seurakunnan kanttori ja
monitoiminen kunnallismies Oskari Metsola. Tässä
luottamustehtävässä hän jatkoi vuonna 1951 tapahtuneeseen
kuolemaansa saakka. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin
Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1937-1953 toiminut
maanviljelijä Heino Tavasti sekä muiksi varsinaisiksi jäseniksi
johtaja Eero Santaholma ja maanviljelijä, vuodesta 1938 lähtien
Kalajoen Osuuskassan hoitajana toiminut Leevi Myllylä.
Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraa kannatysyhdistyksen haliutksessa
edusti agronomi Jalmari Valpola.<br /><br />Kannatusyhdistyksen
kokouksessa huhtikuussa 1937 hallituksen rahastonhoitajaksi
nimettiin silloin jo koulun johtajaksi valittu rakennusmestari
Heikki Kamunen Kalajoelta. Mitään kansaliikettä ei
kannatusyhdistykseen liittymisessä ei missään vaiheessa
syntynyt, joten uuden koulun taloudellinen asema oli suhteellisen
heikko heti alusta alkaen – ja paljon myöhemminkin. Valtiolta
saatiin varat opettajien palkkaamiseen ja avustusta muihinkin
menoihin, mutta koulun voimakas kehittäminen ei niukkojen
taloudellisten voimavarojen takia ollut mahdollista.<br /><br />Lähinnä
lainavaroin oli uusi oppilaitos saatava liikkeelle.
Kannatusyhdistyksen kokouksessa huhtikuussa 1937 päätettiin, että
lainan määrä saa olla korkeintaan 20 000 markkaa. Koulutiloiksi
oli saatu vuokratontilla sijaitseva entinen työväentalo. Tontin
omisti maanviljelijä Jaakko Laitala. Kannatusyhdistyksen
syyskokouksessa 28.12.1937 puheenjohtaja Oskari Metsola ilmoitti,
että tontti on koululle ostettu ja pyykitetty.<br /><br />Opetus
Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulussa alkoi 5. huhtikuuta 1937. Sitä
ennen oli koulun johtajaksi ja rakennustyön ammattiopettajaksi valittu seitsemästä hakijasta rakennusmestari Heikki Kamunen.
Puuseppämaalarinammattilinjan opettajan tointa oli hakenut 11
henkilöä. Heistä koulun johtokunta valitsi tehtävään
käsityönopettaja Vilho Viljamaan Kalajoelta. Tehdyt valinnat
alistettiin Maataloushallituksen hyväksyttäviksi. Oppilaiksi oli
hakenut kaksitoista miestä: Martti Isokääntä Kalajoki, Heimo
Isopahkala Kalajoki, Martti Siipola Himanka, Martti Himanka
Kalajoki, Eino Hopeavuori Toholampi, Toivo Yliuntinen Kalajoki,
Reino Hihnala Alavieska, Aarne Haapoja Toholampi, Matti Oskari
Pajuoja Perho, Lauri Okkonen Rautio, Hugo Halonen ja Reino Ainali
Sievi Jyrinki.<br /><br />Helmikuussa 1938 johtokunta valitsi koulun
johtajaksi ja ”rakennusmestariopettajaksi” rakennusmestari Toivo
Alatalon Iitistä. Hakijoita oli kaikkiaan 23. Sisätyöosasto
opettajan toimeen hakijoita oli kuusi. Heistä valituksi tuli
tehtäväänsä jo vuoden toiminut Vilho Viljamaa. Vuoden 1938
oppilaat valittiin jo edellisen vuoden joulukuussa. Heidän
maakunnallinen kirjonsa oli vielä kattavampi kuin koulun
ensimmäisen vuoden oppilailla.<br /><br />Kalajoen
Mieskotiteollisuuskoulun kolmannen toimintavuoden oppilaiksi
hyväksyttiin kaikki 31 kouluun pyrkinyttä. Talvisodan syttyminen
vuoden 1939 lopulla katkaisi koulun toiminnan jo senkin takia, että
koulun johtaja Toivo Alatalo ja useita koulun iäkkäimmistä
oppilaista sai käskyn lähteä isänmaataan puolustamaan.
Talvisodan jälekisenä neljäntoista kuukauden rauhan jakson aikana
Kalajoen Mieskotiteollisuuskoululla järjestettiin erilaisia
kursseja, kuten maatalous- ja muiden työkalujen sekä huonekalujen
korjauskursseja ja veneenrakennuskurssi. Koulun tiloja tarvittiin
myös siirtoväen huollon tarpeisiin.<br /><br />Maaliskuussa 1941
koulun johtokunta otti sisään uudet 31 oppilasta. Jatkosota
syttyi noin kolmen kuukauden kuluttua eli 25.6.1941. Jälleen saivat
sekä Toivo Alatalo että joukko koulun oppilaita käskyn
rintamapalvelukseen. Saman vuoden syksyllä Alatalo kohtasi sodassa
matkansa pään. Myös useita hänen johtamansa koulun oppilaita
kaatui talvi- ja jatkosodassa. Sotavuosien aikana Kalajoen
Mieskotiteollisuuskoulun vt-johtajana toimi Vilho Viljamaa vuoden
1945 alkuun saakka.<br /><br />Koulun uuden johtajan valinta
suoritettiin vuoden 1944 lopulla. Seitsemästä hakijasta tehtävään
valittiin rakennusmestari Sulo Selkälä Jokioisista. Vuoden 1945
oppilasmääräksi tuli 29. sodan seurauksia oli sekin, että koulun
johtokunnalle tuli vuoden 1945 elokuussa tilaisuus anoa entistä
suojeluskuntataloa koulun käyttöön. Talo kunnostettiin kuitenkin
terveystaloksi Ruotsista saadun taloudellisen avun turvin.<br /><br />Koulun
opettajatilanne alkoi elää sota-ajan jälkeen: Vilho Viljamaa
siirtyi yksityisyrittäjäksi ja hänelle myönnettiin ero kesäkuusta
1948 alkaen. Sulo Selkälä puolestaan sai pyytämänsä eron
15.3.1949. Hänen tilalleen koulun johtajaksi ja ulkotyöosaston
opettajaksi valittiin rakennusmestari Olavi Hemminki, joka kuitenkin
erosi tehtävästään toukokuun lopussa 1950.<br /><br />Toukokuussa
1948 oli koulun toiseksi ammattiopettajaksi valittu puuseppä
Vihtori A. Vuorinen. Hänet koulun johtokunta joutui kokouksessaan
4.3.1950 katsomaan eronneeksi koulun palveluksesta. Yhteistyö
johtokunnan ja Sulo Selkälän keskenkään ei ollut sujunut täysin
kitkatta. Opettajatilanteen paikkaamiseksi tarvittiin tilapäisesti
Vilho Viljamaan ja koulun entisen oppilaan, kirvesmies Eino Taarin
apua.<br /><br />Mieskotiteollisuuskoulun kannalta 1950-luvun alku oli
murrosaikaa myös koulun johtamisesta vastanneiden henkilöiden
osalta, sillä koulun perustamisesta saakka sen kannatusyhdistyksen
puheenjohtajana toiminut tirehtööri Oskari Metsola kuoli 8.8.1951.
Ensimmäisenä kesäkuuta aloitti kulun johtajana vuoteen 1969
saakka kestäneen työnsä oppilaitoksen oma kasvatti Jaakko Adolf
Männistö. Oskari Metsolan tilalle johtokunnan puheenjohtajaksi
valittiin pankinjohtaja Aatto Piispanen.<br /><br />Murrosta merkitsi
sekin, että kouluun pyrkijöitten määrät kohosivat yli sadan:
104 pyrkijää vuonna 1951 ja 164 vuonna 1952. Heistä voitiin
koulun tilojen asettamien rajoitusten vuoksi ottaa oppilaiksi vain
50 hakijaa vuonna 1951 ja seuraavana vuonna 55. Vuonna 1953
hakijoita oli vielä 132 ( 35 otettiin), seuraavana vuonna 145,
joista ulkotyöosastolle otettiin 25 ja sisätyöosastolle 15.
Sitten hakijoitten määrät alkoivat vähetä: 66 hakijaa vuonna
1956 ja seuraavan vuonna 62 hakijaa.<br /><br />Huhtikuussa 1959
pidetyssä kannatyshdistyksen kokouksessa käsiteltiin johtokunnan
esitystä, missä se pyysi 500 000 markan lainanottovaltuutta, koska
koulun maksukyky oli noin kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin
kolme kuukautta jäljessä laskujen maksuajoista. Valtuutta ei
kuitenkaan siinä kokouksessa myönnetty.<br /><br />Vuonna 1965 koulun
toiminta laajeni metallialan koulutukseen, kun
Maataloushallitukselta saatiin lupa neljän kuukauden pituisen
metallimieskurssin järjestämiseen. Se oli alku anotun metalli- ja
koneenkorjausosaston perustamiselle. Tuo osasto aloitti toimintansa
seuraavana vuonna. Hakijoita osastolle ilmaantui 17. Joulukuussa
1969 oli hankituille rakennuslainoille tiedossa kunnan takaus.
Tammikuussa 1970 Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulun johtokunta teki
kannatusyhdistykselle esityksen koulun omaisuuden siirtämisestä
Kalajoen kunnalle. Kannatusyhdistys lakkautettiin noin vuotta
myöhemmin eli 7.4.1971. Vanhan koulurakennuksen – entisen
työväentalon – purkivat vuonna 1976 rakennusmestarit Kalervo
Rajala ja Arvo Säilynoja sekä insinööri Harri Verronen.<br /></span></span><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vielä
puuttuvat Pahkalan, Torvenkylän, Etelänkylän ja Vuorenkallion
koulun historiikit.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pöllän
koulun historia</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710707956706011234"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710707728840702402"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5710707529080475890"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTp5nBxOX5wMG61UNiIR3qnE0QxIfNu-yJKdId4VYeueiDh7vCXII6-fHAYceQasK_XawYwef3WQVMvEY2fd_-FRcKgFPoVxOTgPMRFyjJAwm2udGlt9RnmaYL0t6QR_Dm-MTM4EeK7_uZ/s1600/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+1+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="168" hspace="5" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTp5nBxOX5wMG61UNiIR3qnE0QxIfNu-yJKdId4VYeueiDh7vCXII6-fHAYceQasK_XawYwef3WQVMvEY2fd_-FRcKgFPoVxOTgPMRFyjJAwm2udGlt9RnmaYL0t6QR_Dm-MTM4EeK7_uZ/s320/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+1+koulu+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Pöllän
kansakoulu on perustettu 1920 ja opetusta annettiin alkuun
vuokratiloissa Lukkarin puustellissa. Ensimmäinen koulutalo oli
kaksikerroksinen putalo, joka valmistui vuonna 1923. Opetusta tässä
talossa ehdittiin antaa vain noin seitsemän toista vuoden ajan,
sillä koulu tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa
1941742.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPKoBS5PHnZyYnG-WMgpVFBwS__nuLVJTDm_ycNH7c7-8Jsthy4d5-gcMdSQHKkCI3w0zd6j5YJ6YCh6JvP4pnEGdFwwU2VyISHvdIK9rLY0p3LtqlotSHY0giV8-67qOrw9v7iySBQLUi/s1600/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+2+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="220" hspace="5" name="grafiikka22" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPKoBS5PHnZyYnG-WMgpVFBwS__nuLVJTDm_ycNH7c7-8Jsthy4d5-gcMdSQHKkCI3w0zd6j5YJ6YCh6JvP4pnEGdFwwU2VyISHvdIK9rLY0p3LtqlotSHY0giV8-67qOrw9v7iySBQLUi/s320/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+2+koulu+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Kivirakenteinen
toinen koulutalo valmistui vuonna 1948 ja sen elinkaari jäi vielä
vähän lyhyemmäks kuin ensimmisen koulun. Peruskorjausta
toteutettaessa syksyllä 1961 rakennus tuhoutui ilmeisesti
hitsauskipinästä alkuunsa saaneen tulipaon seurauksena
18.10.1961.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhxvNYmgV6OaCO2oTxHuD2AGu9AY9KXmkrqlKVQST5AIRPJNAp_d5b8UedZzVspReGGDE2kIz81fs2VZrD7tc3-US0IHVhWlihmXTeQ8EWvvrsca-j9lmPCqKAfbLjgi4x1sN4W5ek8cZT/s1600/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+3+koulu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="194" hspace="5" name="grafiikka23" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhxvNYmgV6OaCO2oTxHuD2AGu9AY9KXmkrqlKVQST5AIRPJNAp_d5b8UedZzVspReGGDE2kIz81fs2VZrD7tc3-US0IHVhWlihmXTeQ8EWvvrsca-j9lmPCqKAfbLjgi4x1sN4W5ek8cZT/s320/p%25C3%25B6ll%25C3%25A4n+3+koulu+001.jpg" vspace="5" width="320" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Pöllän
kolmas koulu valmistui Tepukkatöyrän tontille vuonna 1963.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-76976269729333466592023-05-09T12:52:00.004+03:002023-05-20T05:06:06.621+03:00Eino Rahja – Leninin henkivartija, kansanedustaja J. A. Lankila, Onni Orasmaa, Raution ja Kalajoen sisällissodan historiaa<p><br /></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><strong><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheBt9FEIKp0kI_uYcFbV3Z7g9r73LA9pVRvNIAJvxm7qO2S_jommpHuTlOvKGRDR0s_4RdLYfNdr448CrvVMXSMxQNWnm8QOlzb6eVK4OH3LnclneOGlYSNKUbv_RRPhkaEU0cHzh_pzk/s1600/DSC02934.JPG"><span style="color: #cc6600;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><u><span style="font-weight: normal;"><br /></span></u></span></span></span></span></span></a><span style="color: #cc6600;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheBt9FEIKp0kI_uYcFbV3Z7g9r73LA9pVRvNIAJvxm7qO2S_jommpHuTlOvKGRDR0s_4RdLYfNdr448CrvVMXSMxQNWnm8QOlzb6eVK4OH3LnclneOGlYSNKUbv_RRPhkaEU0cHzh_pzk/s1600/DSC02934.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="271" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheBt9FEIKp0kI_uYcFbV3Z7g9r73LA9pVRvNIAJvxm7qO2S_jommpHuTlOvKGRDR0s_4RdLYfNdr448CrvVMXSMxQNWnm8QOlzb6eVK4OH3LnclneOGlYSNKUbv_RRPhkaEU0cHzh_pzk/w361-h271/DSC02934.JPG" width="361" /></span></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheBt9FEIKp0kI_uYcFbV3Z7g9r73LA9pVRvNIAJvxm7qO2S_jommpHuTlOvKGRDR0s_4RdLYfNdr448CrvVMXSMxQNWnm8QOlzb6eVK4OH3LnclneOGlYSNKUbv_RRPhkaEU0cHzh_pzk/s1600/DSC02934.JPG"></a></u></span></span></span></strong></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
henkivartijan Eino Rahjan muotokuvan on maalannut taiteilija Markku
Hakola.</span></span></span></span></span></span></p>
<p align="CENTER" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEuN7Pjg7icQCTe7M3kYzIK6AQNUtE0DdrczeQr5XYZZHullIOPM_Fv2dgtl8TF5AXsIrh6qHHkjVMQCZP2IjDDdY64BzFZPugz84poDcOA8ragFUxnrKZot7o6zb3xHDdd8U-fWTDlRU/s1600/DSC04803.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="284" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEuN7Pjg7icQCTe7M3kYzIK6AQNUtE0DdrczeQr5XYZZHullIOPM_Fv2dgtl8TF5AXsIrh6qHHkjVMQCZP2IjDDdY64BzFZPugz84poDcOA8ragFUxnrKZot7o6zb3xHDdd8U-fWTDlRU/w378-h284/DSC04803.JPG" width="378" /></span></a></u></span></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Taiteilija
Olga Markova-Orell on maalannut Jussilan talon, joss venäläiset
joukot asuivat Kalajoella.</span></span></span></span></span></span></p>
<div dir="LTR" id="post-body-1793344111569265923">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532944148098270834"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3UAqUT4-gZh9ixeIocBMrqto2Q5_4QKqI9SicgIOorlbDduJuiwp-RFBph8wfd6Q1649QEOLrFKgTui2u6md964NmbI99u2mIy55y8q0VGEyd1LqViF70FZ2DqOswE1Ik06DHWu5GYbix/s1600/eino+rahja+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="472" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3UAqUT4-gZh9ixeIocBMrqto2Q5_4QKqI9SicgIOorlbDduJuiwp-RFBph8wfd6Q1649QEOLrFKgTui2u6md964NmbI99u2mIy55y8q0VGEyd1LqViF70FZ2DqOswE1Ik06DHWu5GYbix/w317-h472/eino+rahja+001.jpg" vspace="5" width="317" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span>Vuonna
1836 Lohtajan Alaviirteeltä muutti Kalajoen Tyngänkylän Rahjan
taloon </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span style="font-weight: normal;">Aapo
Matinpoika Mikkola </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span>(1799-1853).
Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Vuonna 1828 päivänvalon nähnyt
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span style="font-weight: normal;">Mikko
Aaponpoika Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span>avioitui
varsin nuorena ja hänen esikoisensa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span style="font-weight: normal;">Aapo
Mikonpoika </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span><span>syntyi
Kalajoella 10.1.1848.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aapo
Mikonpoika Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">avioitui
Fanny </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Katarina
Matintytär Sjöbergin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
23.3.1848 Kalajoella) kanssa ja perheeseen syntyi kahdeksan
lasta:<br /><br />Jaakko Vilho 14.1.1872 Kalajoella<br />Maria Lyydia
20.3.1874 Kalajoella<br />Alma Albertiina 6.7.1876 Pietarissa<br />Eemil
Edvin 22.12.1883 Pietarissa<br />Eino Einar 2.6.1885
Pietarissa<br />Johanna Frederika 10.6. 1887 Pietarissa<br />Nammi Sofia
9.5.1889 Pietarissa<br />Tyyni 30.4.1891 Pietarissa<br /><br />Kahden
ensimmäisen lapsen syntymisen aikaan pariskunta ei vielä ollut
naimisissa. Rahjat asuivat Kalajoen Etelänkylässä Apulin
maakirjanumerolla ”Kuusikon” mökissä. Perhe lähti työansioon
Pietariin ensimmäisen kerran 1871, toisen kerran 1873 ja pysyvästi
1876. Aapo työskenteli Pietarissa rautatieläisenä ja rautatien
konepajalla sekä Pietarissa ja Kronstadtissa kirvesmiehenä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532943823162514130"></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilNSyPkDzU5Ph_5NLjOkIRin8szSk0dSMCjBvFgR4cb4UL9g-4-8gwi6Fh2L7g1q03AqmdiwU2SxAo96SR-wIxnalPlALDlctU522kRaS0fD_GlMMtPUCr86ILIeuFs8mJiqg6SqdLkSUO/s1600/Rahjan+kototalo+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="313" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilNSyPkDzU5Ph_5NLjOkIRin8szSk0dSMCjBvFgR4cb4UL9g-4-8gwi6Fh2L7g1q03AqmdiwU2SxAo96SR-wIxnalPlALDlctU522kRaS0fD_GlMMtPUCr86ILIeuFs8mJiqg6SqdLkSUO/w435-h313/Rahjan+kototalo+001.jpg" vspace="5" width="435" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rahjan
veljesten kototalo Tyngällä</span></span></span></span></span></em><em><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Fanny
ja Aapo Rahjan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kaikki
neljä tytärtä kuolivat Venäjällä hyvin nuorena, jo ennen
kymmentä ikävuottaan. Vanhin pojista Kalajoella syntynyt Jaakko
meni jo 12-vuotiaana töihin torpeedoverstaaseen ja työskenteli
myöhemmin 14 vuotta viilaajana ja sorvaajana Kronstadtin ja
Pietarin tehtaissa. Vuonna 1899 hän siirtyi rautateiden
palvelukseen ja oli lähes 20 vuotta veturinkuljettajana Suomen
radalla ja Nikolajevin rautateiden Suomen
haararadalla.<br /><br />Kirvesmiehenä työskennellyt </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aapo
Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">loukkaantui
vaikeasti Amiraliteetin työmaalla Pietarissa helmikuun lopulla
1902. Loukkaantunut toimitettiin sairaalaan, mutta suoritettu
leikkaus ei auttanut. Aapo Rahja kuoli 26.2.1902. Rahjan perheen
toimeentulosta joutuivat nyt huolehtimaan 16-vuotias Eino ja
14-vuotias Jukka. Heidän veljensä Edvin sairasti pahaa reumatismia
eikä kyennyt käymään säännöllisessä ansiotyössä. Vanhin
veli Jaakko oli jo perustanut oman perheen ja muuttanut pois
vanhempien luota.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
ja Jukka Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">liittyivät
Venäjän sosiaalidemokraattiseen puolueeseen pian isänsä kuoleman
jälkeen. Myös Jaakko Rahja osallistui aktiivisesti vuoden 1905
kapinatapahtumiin. Jukka Rahja asui vuosina 1906-1913 Kuopiossa ja
oli aktiivisesti mukana Suomen sosiaalidemokraattisessa
nuorisoliikkeessä kierrellen mm. puhujana.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimi
1910-luvun alussa Leninin puolison </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Nadesha
Krupskajan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">apuna
levitettäessä vallankumouksellista kirjallisuutta ulkomailta
Venäjälle. Bolsevikkien matkustaessa mm. Suomen ja Venäjän
välisellä rautatiellä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimi
usein yhteysmiehenä ja tuli tunnetuksi ovelana ja tunnollisena
puoluetyöntekijänä. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjalla </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
ratkaiseva osuus siinä, että bolsevikkien Pravda-lehden Pietarin
kirjapaino onnistuttiin pitämään toimintakunnossa 1917
levottomina päivinä ja maanpaosta palanneen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">V.I.Lenin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">poliittiset
kirjoitukset levisivät suuren kansanjoukon luettavaksi.<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
ja Jukka Rahjan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vallankumouksellinen
toimeliaisuus toi näkyviä tuloksia myös Pietarin suomalaisten
keskuudessa. Huomattavin saavutus oli Pietarin suomalaisen
punakaartin perustaminen tsaarin kukistumisen jälkeen.<br /><br />Heinäkuun
epäonnistuneen vallankumousyrityksen jälkeen Lenin oleskeli
Pietarin ulkopuolella Razliv-järven takana piilossa väliaikaisen
hallituksen etsiviltä. Hänen neuvonsa ja ohjeensa olivat kuitenkin
Pietarissa elokuussa kokoontuneen bolsevikkipuolueen 6.
edustajakokouksen päätöslauselmien pohjana.<br />Lenin asui
Jalkalassa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">appivanhempien
talon lisärakennuksessa runsaan viikon. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Rahja
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
hänen puolisonsa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lyydia
(os. Parviainen) </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oleskelivat
tämän ajan Pietarissa ja välittivät vallankumousjohtajalle
kirjeitä mm. hänen puolisoltaan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Nadesha
Krupskajalta. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jalkalasta
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jatkoi
Helsinkiin, missä hänet sijoitettiin vt. miliisipäällikkönä
toimineen Kustaa Rovion asuntoon.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">odotti
koko ajan sopivaa tilaisuutta palata Pietariin. Suomen
pääkaupungista hän siirtyi ensin lähemmäs rajaa Viipuriin.
Sieltä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">saapui
noutamaan bolsevikkijohtajaa Pietariin. Tarvittiin tekokukka ja
muitakin naamioimistarpeita. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sai
suomalaisen papin ulkonaisen hahmon. Epäluulojen välttämiseksi
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
määrä puhua Leninille heti suomea, kun vähänkin epäilyttävän
tuntuinen henkilö näkyi lähettyvillä. Vallankumousjohtajan tuli
siinä tilanteessa vastata vain yksinkertaisesti jo ”Ei” taikka
”Juu”.<br /><br />Lähdettyään Viipurista paikallisjunalla </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
ja Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">siirtyivät
ennen Valkeasaaren raja-asemaa Raivolassa Pietarin junaan, jossa
Hugo Jalava toimi veturinkuljettajana. Suomalaispapin hahmo muuttui
veturilämmittäjäksi ja matka kohti Pietaria jatkui. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
ja Rahja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">poistuivat
junasta Udelnajan asemalla ja jatkoivat kävellen Pietarin Viipurin
kaupunginosaan osoitteenaan Serdobolskajankatu n:o 1/92, asunto 41.
Siellä asui 1917 bolsevikki </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Margerita
Fofanova</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka työskenteli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vaimon
kanssa.</span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFPeBpEK4nu2_7OMc3L8_bDx5w0mPqQkzYAvZAphDT7pQihgebLxJL0K1MPUdZgxrGXqtm4kj4yNToEspuuLe0hMBlq8JxnbA4BsnCByEwxod_Xrg7AISt4xmhOoLGMGxBYVhRpa194GK0/s1600/Lenin+asunto+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="320" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFPeBpEK4nu2_7OMc3L8_bDx5w0mPqQkzYAvZAphDT7pQihgebLxJL0K1MPUdZgxrGXqtm4kj4yNToEspuuLe0hMBlq8JxnbA4BsnCByEwxod_Xrg7AISt4xmhOoLGMGxBYVhRpa194GK0/s320/Lenin+asunto+001.jpg" vspace="5" width="179" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><br /></span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Tästä
ovesta lähdettiin johtamaan vallankumousta.</span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">poistui
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Fofanovan
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asunnosta
kahdeksan kertaa osallistuessaan puolueen keskuskomitean kokouksiin
ja neuvotellessaan johtavien puoluevirkailijoiden kanssa. Lokakuun
28. päivän iltana pidettiin Viipurin kaupunginosassa,
Bolotnaja-kadun n:o 13/27 toisessa kerroksessa erittäin salaisesti
bolsevikkipuolueen keskuskomitean laajennettu istunto. Siihen
osallistui noin 30 henkilöä ja istunnossa oli määrä tarkistaa
kapinavalmistelujen kehitys.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Salaisessa asunnossaan –
Serdobolskaja-katu 1/92 – piileskelevä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sai
lokakuun 24. päivänä tietää </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjalta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
että viranomaiset nostavat Nevan yli johtavia läppäsiltoja. Hän
päätti lähteä Smolnaan, Neva-joen toiselle puolelle, vielä
samana iltana ja kiirehti keskuskomiteaa viipymättä aloittamaan
kapinan.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yritti
vielä saada Lenin luopumaan lähdöstään Smolnaan vetoamalla
hankkeen vaarallisuuteen; väliaikaisen hallituksen etsivät tekivät
kaikkensa löytääkseen bolsevikkijohtajan ja kaduilla sekä
erityisesti silloilla oli tiukkoja tarkastuksia. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ei
kuitenkaan suostunut luopumaan suunnitelmastaan, vaan totesi
päättäväisesti: ”Lähdetään Smolnaan”. Hämätäkseen
väliaikaisen hallituksen etsijät Lenin muutti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">neuvosta
mahdollisimman paljon ulkomuotoaan, vaihtoi ylleen vanhan takin,
sitoi kasvojen ympäri liinan ikään kuin olisi potenut
hammassärkyä, pani päähänsä vanhan lippalakin.<br /><br />Kello
kymmenen ja yhdentoista välillä illalla </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
ja Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">poistuivat
salaisesta asunnosta ja lähtivät kävelemään
raitiovaunupysäkille. Lähellä Suomen rautatieasemaa he nousivat
pois raitiovaunusta ja jatkoivat matkaansa jalan kohti
Liteinyi-siltaa. Muutaman sadan metrin päässä Mihailovoin
tykistökoulun upseerioppilaat olivat juuri samaan aikaan
tarkistamassa ”Rabotsi putj”-lehden toimitusta saatuaan vihjeen
Leninin mahdollisesta oleskelusta siellä ja käskyn pidättää
hänet.<br /><br />Kävelyreittinsä vaarallisuudesta huolimatta
bolsevikkijohtaja ja hänen turvamiehensä pääsivät vaikeuksitta
Liteinyi-sillalle, joka oli ylitettävä. Sillan toisessa päässä –
Viipurin puolella – olivat punakaartilaiset vartiossa. He eivät
kiinnittäneet mitään huomiota kahteen vaatimattomasti puettuun
kulkijaan. Kutuzovin rantakadun puolella olivat vartiossa Pietarin
sotilaspiirin esikunnan määräämät sotamiehet. Nämä vaativat
ohikulkijoilta kulkulupaa. Leninilla ja Rahjalla ei sellaista
tietenkään ollut. He pääsivät kuitenkin vartioston läpi, sillä
paikalle kerääntyi suuri joukko myöhäisvuorostaan palaava
työläisiä, jotka myös olivat ilman kulkulupia. Syntynyttä
kiistelyä hyväksikäyttäen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Lenin
ja Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pääsivät
vartiomiesten ohi ja jatkoivat Liteinyi-valtakadulle. Sieltä he
kääntyivät runsaan 100 metrin kävelyn jälkeen Spalernajakadulle,
joka johti suoraan Smolnan alueelle. Matkaa oli kuitenkin vielä
jäljellä yli kilometri ja muutaman minuutin kuluttua ilmestyi eteen
kahden upseerioppilaan muodostama ratsupartio, joka vaati
kulkulupia.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kumartui
Leninin puoleen ja kuiskaten kehotti tätä jatkamaan matkaa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rahja
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">itse
jäi viivyttämään ratsupartiota. Toinen upseerioppilaista piti
häntä humalaisena ja Rahja teki parhaansa vahvistaakseen tätä
käsitystä. Silti toinen ratsupartiolainen vaati Rahjaa seuraamaan
Komendantinvirastoon. Rahja kyräili kulmainsa alta viiksiniekkaa.
Jos vain iskee ratsupiiskallaan, ammun satulasta mokoman lurjuksen.
Viiksiniekka sivalsi kiivaasti hermostuneena tanssahtelevaa
hevostaan. Se kavahti pystyyn. Rahja hyppäsi seinä viereen
nojautuen kosteaa kylmää seinää vasten. Junkkarikoululaiset
lähtivät ratsastamaan Liteinyi-kadulle päin. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rahja
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suoristi
jännityksestä puutuneet sormensa, hellitti revolverin kahvan ja
lähti taakseen vilkuilematta tavoittamaan Leniniä.<br /><br />Loppumatka
Smolnaan sujui vaikeuksitta. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Rahjalla
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
hallussaan kaksi kulkulupaa Smolnan päärakennukseen. Suunnilleen
puolenyön aikaan Lenin pääsi vallankumouksen päämajaan, jossa
hän ryhtyi välittömästi johtamaan aseellista kapinaa. Samalla
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tehtävä
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leninin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">henkivartijan
ja yhteysmiehenä oli päättynyt. Seuraavat kymmenen päivää
järisyttivät maailmaa.<br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rahjan
veljekset ja vallankumous</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5271015126075128354"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQIGmmLBmhYdQh6JKDtAQFHis83TnJ84VVLENiPSToszwa18HG91SgUrZLEQy-03AWyKrrRCdV8w0pxOT9s3EOP4ScrWkWH6VRAJtE0ic3ut9jSd-5JxiUpLXIe50N_KduFK_B6b4WgS_-/s1600-h/EinoRahja.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="477" hspace="5" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQIGmmLBmhYdQh6JKDtAQFHis83TnJ84VVLENiPSToszwa18HG91SgUrZLEQy-03AWyKrrRCdV8w0pxOT9s3EOP4ScrWkWH6VRAJtE0ic3ut9jSd-5JxiUpLXIe50N_KduFK_B6b4WgS_-/w293-h477/EinoRahja.jpg" vspace="5" width="293" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><br /><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäjän
vallankumouksen 1917 ja Suomen sisällissodan 1918 aikana
huomattavissa vallankumoustehtävissä olleet Rahjan veljekset </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ovat
kalajokista sukua ja Jaakko on syntynytkin Kalajoella. Rahjat asuivat
Kalajoen Tyngällä ja olivat pari sukupolvea aikaisemmin ottaneet
sukunimensä asuintalon mukaan.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Rahjan perhe on yksi esimerkki
niistä tuhansista perheistä, jotka lähtivät 1800-luvun lopulla
töihin Pietarin suurkaupunkiin. Pietarin metalliverstaalla töissä
olleet veljekset liittyivät jo alle 20-vuotiaina Venäjän
bolsevikkipuolueeseen heti sen perustamisen 1903 jälkeen. Seuraavan
14 vuoden aikana Rahjat olivat aktiivisesti mukana </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Wladimir
Iljitsch Leninin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">johtamassa
maanalaisessa puoluetyössä ja saavuttivat tulevan
vallankumousjohtajan täyden luottamuksen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(
1885-1936)(kuva) toimi Leninin tärkeimpänä turvamiehenä tämän
ollessa etsintäkuulutettuna Pietarissa syksyllä 1917
kansalaissodassa. Rahja henkilökohtaisesti saattoi Leniniä pitkin
Pietarin tarkasti vartioituja katuja ja siltoja aloittamaan
vallankumouksen bolsevikkien päämajassa Smolnassa.<br />Kenelläkään
muulla kalajokisella ei ole ollut yhtä suurta vaikutusta maailman
historiaan kulkuun, sillä Lenin matkan turvaamisen epäonnistuminen
olisi todennäköisesti merkinnyt myös vallankumouksen
epäonnistumista. Eino Rahja oli lentäjä ja myöhemmin Tampereella
punaisten puolustuspäällikkö.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Jo
marraskuussa 1917 Pietarin bolsevikki </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juhana
(Jukka) Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
ollut Suomen vallankumouksen kannalla. Joulukuun loppupuolella hän
vaihtoi jo Suomenniemen hevosia aseisiin Pietarissa. Sodan alettua
Jukka toimi aluksi asejunan päällikkönä. Saattaessaan suurta
asekuljetusta 27. tammikuuta hän haavoittui vaikeasti molempiin
jalkoihin valkoisten väijytyksessä. Veljensä Jukan haavoituttua
asejunan päälliköksi astui </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
ja Jukka Rahjalla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
merkittävä osuutensa myös Suomen sosiaalidemokraattisen
työväenliikkeen siirtymisessä yhä avoimemmin aseellisen
vallankumouksen linjalle syksyllä 1917. Leninin ja bolsevikkien
kaapattua Venäjällä vallan itselleen lokakuussa 1917 </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> nimitettiin
Suomen apulaiskuvernööriksi. Nimitys ei kuitenkaan käytännössä
toteutunut, sillä Suomi teki jo eroa Venäjästä.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sisällissota</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Pari
kuukautta myöhemmin alkaneen Suomen sisällissodan aikana </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
yksi kapinallisten johtoryhmän jäsenistä ja hänen avullaan
punaiset saivat Venäjältä runsaasti aseita ja ampumatarvikkeita.
Tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi
15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli "kuularuiskua",
10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">haavoittui
heti sodan alussa lähellä Viipuria ja joutui seuraamaan sodan
kulkua sivusta. Maaliskuussa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
jo punaisen armeijan ylipäällikkö yhdessä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Adolf
Taimen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Evert
Elorannan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa.
Sodan aikana hän ei ylipäällikön tehtäviään juuri ehtinyt
hoitaa, vaan oli mukana taisteluissa Lempäälän rintamalla ja
neuvotteli venäjän kielentaitoisena venäläisten kanssa
lisäavusta. Lentotiedustelua Eino suoritti Lylyn taisteluiden aikaan
maaliskuussa. Korkeakosken taistelussa 19. maaliskuuta </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">johti
puolustusta ja myöhemmin turvasi perääntymistä komentamallaan
panssarijunalla.<br /><br />Valkoisten onnistuessa katkaisemaan
ratayhteyden Helsingin ja Tampereen välillä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yritti
panssarijunan komentajana läpimurtoa Helsingistä Tampereelle.
Taisteluiden välillä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kävi
pyytämässä apua Pietarista. Tilanteen käytyä toivottomaksi
Rahjat pakenivat muiden punaisten johtajien tavoin Pietariin.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">SKP:n
perustajia</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Punaisten
tappion jälkeen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">olivat
perustamassa Moskovassa syyskesällä 1918 Suomen Kommunistista
Puoluetta ja he kuuluivat sen ensimmäiseen keskuskomiteaan. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suunnittelivat
vielä 1920-luvun taitteessa aktiivisesti uuden aseellisen
vallankumouksen käynnistämistä Suomessa. Kumpikin oli
kouluttamassa punaupseereita Pietarin lähellä. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahjalla </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
myös suunnitelma kenraali Mannerheimin murhaamiseksi, mutta se ei
koskaan toteutunut.<br />Suomalaisten kommunistien keskinäisessä
välienselvittelyssä Pietarin Kuusisen klubilla vuonna 1920 surmansa
sai mm. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">haavoittui
vaikeasti. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">yleni
puna-armeijassa kenraaliluutnantiksi ja palkittiin kahdesti Punaisen
lipun kunniamerkillä. Hän kuoli 1936 ja hänet haudattiin
sotilaallisin kunnianosoituksin Aleksanteri Nevskin
luostariin.<br />Nuorimpia veljiään vähemmän politiikkaan
osallistunut </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Rahja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kuoli
syöpään 1926 ja hänet on haudattu Petroskoihin. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eino
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jukka
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
haudattu Pietariin.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="color: #333333;">Kalajokisia
sisällissodassa</span></b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5271023579260211394"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT-iDziUjYXvOaDSZU1YyHFUuBO8OQmq2Qm1udXds4DHbXO-4tyKUTHAmeYWSjdeXPFla5JZsBSn_fTXSHGQf_inVEsSg6jP3NSxfgUrGsosNu1fKD9l3NaqlIe3s0Chw0L6pOCCtp4YPJ/s1600-h/tyovaenhistoria.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="443" hspace="5" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT-iDziUjYXvOaDSZU1YyHFUuBO8OQmq2Qm1udXds4DHbXO-4tyKUTHAmeYWSjdeXPFla5JZsBSn_fTXSHGQf_inVEsSg6jP3NSxfgUrGsosNu1fKD9l3NaqlIe3s0Chw0L6pOCCtp4YPJ/w373-h443/tyovaenhistoria.jpg" vspace="5" width="373" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><br /><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Toinen
venäläinen sortokausi käynnistyi 1908 ja tähtäsi maamme
autonomian tuhoamiseen. Suomen kansavaltainen yksikamarinen eduskunta
hajotettiin toistuvasti ja muun muassa yhdistymisvapautta
rajoitettiin tuntuvasti. Syyskesällä 1914 alkanut ensimmäinen
maailmansota keskeytti pahimmat sortotoimet, mutta toisaalta
maassamme olleita venäläisiä sotavoimia lisättiin niin, että
vuoteen 1917 mennessä niitä oli jo 100 000 miestä. Myös
Kalajoella oli venäläistä sotaväkeä. Eräänä majoituspaikkana
käytettiin Kalajoen työväenyhdistyksen taloa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Tsaarin
kukistuttua maaliskuun vallankumouksessa 1917 Venäjän levottomuudet
levisivät kevään ja kesän kuluessa myös Suomeen. Sekä
Kalajoella että Rautiossa ryhdyttiin toimiin järjestysvallan
turvaamiseksi. Heinäkuussa 1917 muodostettiin Kalajoen
puolustuskaarti. Se toimi VPK:n suojissa ja käytti aluksi nimeä
”palokunta”. Rautiossa suojelukunta muodostettiin parisen viikkoa
myöhemmin.<br /><br />Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama kiristynyt
elintarviketilanne ja rahan arvon nopea huononeminen synnyttivät
työläisissä entistä suuremman toiminnan tarpeen. Voi, maito,
juusto, sokeri, liha jne joutuivat ensimmäisenä säännöstelyn
kohteeksi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
yhteiskunnalliset olot vuosisadan vaihteessa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoella
maanviljelyn osuus elinkeinoista oli 75,6 % ja Rautiossa 82,1 %.
Teollisuuden osuus oli Kalajoella 6,4 % ja Rautiossa 5,2 %.
Maanviljelys ja karjanhoito muodostivat pääelinkeinon. Itsenäisten
maanviljelijöiden ohella oli epäitsenäisiä maanvuokraajia ja
muuta maatalousväestöä. Ruokakunnista 46,4 % Rautiossa ja 41 %
Kalajoella oli maataomistavia ruokakuntia. Kalajoella oli 339
itsenäistä maanviljelytilaa ja 43 torppaa vuonna 1895. Vuonna 1910
itsenäisiä tiloja oli 387 ja vuokraviljelmiä 93. Rautiossa oli 122
itsenäistä tilaa ja 21 vuokraviljelmää.<br /><br />Kalajoella oli
vuonna 1882 neljä sahaa ja Rautiossa yksi. A. Santaholma Oy:n
Jokisuun sahalla työ oli lähes ympärivuotista keskeytyen yleensä
vain kesän ajaksi. Santaholman työvoima asui pääasiassa
Plassilla. Osa työväestöstä asui omissa asunnoissaan.<br />Alb.
Wulff rakennutti Kalajoelle Holman höyrysahan aivan 1800-luvun
lopulla. Vuosisadan vaihteessa saha siirtyi F. A. Juseliuksen
omistukseen.<br />Messinkiteollisuuden maineikas kehittäjä Kalajoella
oli Helanderien suku. Sen työtä jatkoi vuonna 1885 paikkakunnalle
perutettu ”Veljekset Friis”. Friisien pajassa valmistettiin
pääasiassa kultavalutöitä, kynttiläjalkoja, lukkoja, kahvoja,
tiukuja, kulkusia, ajokalujen siloituksia ym. talous- ja
rakennustarpeita, kirkonkelloja ja laivanvarustustarpeita. Vuonna
1893 työvoimaa oli jo 40 henkilöä.<br /><br />Raution tehdaslaitokset
olivat 1900-luvun alussa Peurakosken mylly, Perttulan mylly ja
Niskakankaan mylly.<br />Kalajoen sataman toiminta siirtyi Rahjan
Ryöppään lastauspaikan kehittämiseen. Ryöppäästä lastattiin
Santaholman puutavaraa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalajokisia
sotatapahtumissa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Talven
ja kevään 1918 kuluessa muutamat kalajokiset taistelivat
Etelä-Suomen punaisilla rintamilla. Heistä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Artturi
Nieminen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kaatui
Karjalan Kannaksella Muolaalla 3.4.1918. Teodor Suonperä haavoittui
Porin rintamalla ja kuoli sairaalassa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iisak
Levula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuotiin
Kokkolan vankileirille, missä kuoli ”ajetukseen” – käytännössä
ravinnon puutteeseen 31.5.1918. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Fors </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">julistettiin
kuolleeksi 2.2.1923, jolloin kuolinpäiväksi määrättiin 1.1.1922.
Forss teloitettiin vankileirillä.<br /><br />Kalajoen suojeluskunnan
esikunta lähetti yleensä kolmimiehisiä partioita vangitsemaan
kutsunnoista kieltäytyneitä ja Kannuksen veturitallille
lähetettäviä ”kapinallisia”. Yksi partioista komennettiin
Holmanperälle. Partionjohtajana oli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Hukka </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">apunaan
maanviljelijä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Poukkula </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hannes
Karjaluoto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Partio löysi kutsuntaikäisen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Onni
Orasmaan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Luoto-Friaan
tuvalta. Käydyn keskustelun aikana Orasmaa, jolla oli paras pukunsa
päällään, ilmoitti lähtevänsä kunhan polttaa tupakkansa
loppuun ja käy vaihtamassa vaatteet kotonaan. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hukka
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ilmoitti
tällöin, että ellei </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Orasmaa
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lähde
välittömästi, hänet ammutaan. Jonkin ajan kuluttua </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Karjaluoto
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kysyi
”joko minä ammun” johon </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hukka
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vastasi,
että ”ammu”, mahdollisesti Orasmaan luullen tästä pelästyvän
ja lähtevän heti partion mukaan. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hannes
Karjaluoto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">V.
H. Kiviojan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mukaan
”lie ollut vähän kouho ja hätäinen”, veti kuitenkin
välittömästi liipaisemisesta ja Orasmaa kaatui kuolleena
lattialle.<br /><br />Yhteensä 12 kutsunnoista kieltäytynyttä
lähetettiin Kannuksen vankileirille. He olivat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Nestor
Hakkarainen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Seikkula</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Niku
Salmu</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Frans
Alfred Ventelä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Edvard
Untinen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Luoto</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leonard
Salo</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Viktor
Saarikko</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Viktor Saarikko</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskar
Gylden</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Aronen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Manninen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eemil
Haanpää</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Frans
Haanpää </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hugo
Anttila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">piiloutuivat
metsään Tohko-ojan seudulle ja he asuivat siellä maakuopassa
siihen saakka kun tilanne rauhoittui.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Piiskausta
ja epäluottamusta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kansalaissota-ajan
kuvaan Kalajoella kuuluivat yhden suojelukuntalaisen tekemän murhan
ja useiden pidätysten ohella muutamat alaikäisten
piiskaustapaukset. Venäläisten tulkkina toiminut 17-vuotias </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hannes
Östman </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">piiskattiin
”veljeilystä ryssien kanssa”. Sulo Orasmaa koki saman kohtalon.
Kolmas piiskattu oli Hannes Niskanen, mutta syytä piiskaamiselle ei
ole löytynyt. Vuoden 1918 aikana vangituista mainittakoon </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Väänänen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Maija
Järvin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jotka palasivat vankileiriltä ”laihoina kuin luuranko”. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Jutila </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">surmattiin
raa´alla tavalla Raahessa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väänänen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lienee
ollut kotoisin Helsingistä ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jutila
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">taas
oli kirjoilla Merijärvellä. Frans Heininen taisteli punakaartien
riveissä Nakkilassa, joutuen vangiksi Karkussa. Hän oli viisi
kuukautta vankina Hämeenlinnassa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Yhteenveto
Kalajoen tilanteesta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoella
kansalaissodan aika oli huomattavasti rauhallisempaa kuin keskimäärin
muualla Suomessa. Luonnollisesti ylilyöntejä tapahtui kuten esim.
Onni Orasmaan ampuminen. Kalajoella paikalliset asukkaat ovat aina
olleet rauhallisia, oikeudenmukaisia, auttavaisia ja järkeviä
toimissaan. Sekaan on kuitenkin mahtunut joitakin ”kouhoja” ja
muualta tulleita virkaintoisia virkaelättejä. Näiden
aikaansaannoksia myöhemmin ovat esimerkiksi Kalajoen kapina ja muut
virkaintoisten poliisiviranomaisten aiheuttamat hankaluudet. Aina on
ollut henkilöitä, joiden kohdalla virkamerkki tai –asema on
korvannut ammattitaidon.</span></span></span></p>
<h3 class="western"><span style="color: #cc6600;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="color: #333333;"><br /></span></b></span></span></span></h3><h3 class="western"><span style="color: #cc6600;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="color: #333333;">Raution
suojeluskunnan historia</span></b></span></span></span></h3><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Raution
kuntakokous harkitsi turvallisuus-suojeluskunnan perustamista v. 1906,
mutta katsoi kuitenkin olot niin rauhallisiksi ettei sitä tarvittu.
Seuraavan kerran asia tuli vakavammin esille v. 1917, ja Raution
suojeluskunta perustettiin 16.11.1917. Hankkeen varsinaisena
puuhamiehenä toimi Alfred Niemelä ( myöhemmin sukunimi Tokola) ja
poliisikonstaapeli Efraim Haapakoski, joka oli sotilasarvoltaan
vääpeli ja hän oli aikaisemmin palvellut Venäjän armeijassa
vääpelin vakanssilla. Suojeluskuntaan liittyi heti perustamisen
jälkeen 30 jäsentä.</span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suojeluskunnan
toiminta alkoi vuoden 1918 alkupuolella. 30.1.1918 Raution
suojeluskunta komennettiin Ouluun. Tähän komennuskuntaan osallistui
20 miestä. Kempeeleen suunnasta kalajokiset ja rautiolaiset
hyökkäsivät kaupunkiin, joka 3.2.1918 vastaisena yönä vapautui.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
suojeluskuntalaisia osallistui taisteluihin, mm. Orivedellä,
Tampereella, Hauholla aina Vipuriin asti, eikä tappioiltakaan
säästytty. Yrjö Jokelin kaatui Orivedellä ja Frans Anttila
Hauholla. Taisteluissa haavoittuivat ainakin Efraim Haapakoski,
Richard Lyly, Augusti Suomala ja Aarne Yliverronen. Rautiolaisia
suojeluskuntalaisia osallistui vartiointitehtäviin mm. Kokkolassa ja
Seinäjoella.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIWlSpjTxvNZVf7ybGDGxGWtGytWXCbIdS6xIbiQjc-EHASivRsKkomn3CEqpB-gh9qIbswug5kzrBjc53-Ym98i1QNMm4osh2Qc2NtkKSD9HZzZtuAd7wAd9W8rEgxkBLMhjKrBNBk2wa/s1600/yrj%25C3%25B6+jokelin+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="391" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIWlSpjTxvNZVf7ybGDGxGWtGytWXCbIdS6xIbiQjc-EHASivRsKkomn3CEqpB-gh9qIbswug5kzrBjc53-Ym98i1QNMm4osh2Qc2NtkKSD9HZzZtuAd7wAd9W8rEgxkBLMhjKrBNBk2wa/w294-h391/yrj%25C3%25B6+jokelin+001.jpg" width="294" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäinen
rautiolainen, joka antoi henkensä isänmaan vapauttamisen puolesta
oli Orivedellä 18.3.1918 kaatunut Yrjö Jokelin.</span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihImjGV3oIJE1HLaKUqjCYDtvVWCOXkp8sfjwkCwloPv624GBrkmDonumAkfnC6fj3CZH7RUnts54VR5OyYelCl5XBMJcQ2zpaHx6MI4BAo7G1_zZqfYsHnoHL3lu8ksqUnndk6YG7OTdi/s1600/vapaussodassa+kaatuneet+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="420" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihImjGV3oIJE1HLaKUqjCYDtvVWCOXkp8sfjwkCwloPv624GBrkmDonumAkfnC6fj3CZH7RUnts54VR5OyYelCl5XBMJcQ2zpaHx6MI4BAo7G1_zZqfYsHnoHL3lu8ksqUnndk6YG7OTdi/w264-h420/vapaussodassa+kaatuneet+001.jpg" width="264" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vapaussodassa
kaatui kaksi rautiolaista Yrjö Jokelin ja Frans Anttila</span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqFjzRX_lR7TQzsWTAyDEAHx7-P_7cQ-1KU1-92zWPGAHOd6iGmfsJefQINblOeY-gN2V32qQfcJkv8352xt-fdyPbzFjpb53O-23_sIOf_w1fKM9PD8hBlVZH7xMoqWE4EmsotG5tuB1h/s1600/patsaan+paljastus+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="242" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqFjzRX_lR7TQzsWTAyDEAHx7-P_7cQ-1KU1-92zWPGAHOd6iGmfsJefQINblOeY-gN2V32qQfcJkv8352xt-fdyPbzFjpb53O-23_sIOf_w1fKM9PD8hBlVZH7xMoqWE4EmsotG5tuB1h/w371-h242/patsaan+paljastus+001.jpg" width="371" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vapaussodan
uhrien muistoksi perustetun sankaripatsaan paljastustilaisuus
pidettiin 4.6.1922.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kotirintamalla
suoritettiin rahankeräys, joka tuotti 600 markkaa ja Säästöpankki
lahjoitti keräykseen 5000 markkaa. Näillä varoilla ostettiin
vaatteita ja vaatteet lähetettiin rintamalla oleville
suojeluskuntalaisille. Huhtikuun 15 päivänä pidetty Raution
kuntakokous päätti kunnallistaa suojeluskunnan. Kokous päätti,
että kaikki miehet 17-60 ikävuoteen on kirjoitettava
suojeluskuntaan, jolle valittiin viisimiehinen esikunta. Siihen
tulivat Alfred Niemelä, August Verronen, Jani Parantala, Jaakko
Pyörret, Antti Kangas, sekä rahastonhoitajaksi J.J. Niemelä.
Suojeluskunnan varoja päätettiin maksaa myös palkkaa
suojeluskunnan päällikölle, joka silloin oli Alfred Niemelä.
Punaisten puolella taisteluihin tiettävästi ei osallistunut yhtään
rautiolaista.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizcXjQxoSkr7KPBc4d43xGJCUdbGjIV1FfaqberdR2Qr7SqqCtFhPRrgZWpKMC6tSd8f85IaJq2ru_0Oly92tREo9FlOB8yo2L5ezkBDGJRxpjYHIB9SHMB590UgQVP247_RR3qzMugk_N/s1600/vapaussodan+veteraaneja+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="246" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizcXjQxoSkr7KPBc4d43xGJCUdbGjIV1FfaqberdR2Qr7SqqCtFhPRrgZWpKMC6tSd8f85IaJq2ru_0Oly92tREo9FlOB8yo2L5ezkBDGJRxpjYHIB9SHMB590UgQVP247_RR3qzMugk_N/w409-h246/vapaussodan+veteraaneja+001.jpg" width="409" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vapaussodan
veteraaneja vasemmalla edessä Joel Räihä, Aarne Yliverronen,
Jaakko Takkunen, Heikki Pahkamaa. Vasemmalla seisomassa Alfred
Tokola, Richard Lyly, Väinö Suomala, Juho Ylitalo ja Armas Härö.</span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdv2bCwEafT5KsICRX4fiCNdosVlRW8FzfxYLPk8O8Pp6Gd_LvcgsmbTh3W_BBdc1p2NtManaiHxP3MDgFX_5x40vi5uEuVep9vDLhyJRubYRwUC2FowQDXQE3BTMKImz5JrbA4vxF7GiG/s1600/antti+aho+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="268" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdv2bCwEafT5KsICRX4fiCNdosVlRW8FzfxYLPk8O8Pp6Gd_LvcgsmbTh3W_BBdc1p2NtManaiHxP3MDgFX_5x40vi5uEuVep9vDLhyJRubYRwUC2FowQDXQE3BTMKImz5JrbA4vxF7GiG/w422-h268/antti+aho+001.jpg" width="422" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Setäni
Antti Aho osallistui vapaussotaan.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
senaatti vahvisti asetuksen suojeluskunnista, jolloin niistä tuli
vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä. Maa jaettiin
suojeluskuntapiireihin ja piirit alueisiin. Raution suojeluskunta
kuului Keskipohjanmaan SK piiriin ja IV alueeseen, jonka päällikkönä
oli jääkärikapteeni Ahti Leskinen. Hän kaatui jatkosodassa,
Raution suojeluskunnassa oli enimmillään 80 jäsentä.
Paikallispäälliköt vaihtuivat usein, koska toiminta oli vilkasta
ja vakanssi oli aika suuritöinen.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhihKI4zeZv_eRqQxTPRQc4LeVvJMjP1a8RvNt_VpMvAvT8u4ILUfHdhV965DSijon2zWdj1AckMIM698sxZSxnRrZQmMjM34RAVROTSCPgslzcXpo-rqdznf8iZVHrKy6gzbbQHnI1tRmX/s1600/1928+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="275" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhihKI4zeZv_eRqQxTPRQc4LeVvJMjP1a8RvNt_VpMvAvT8u4ILUfHdhV965DSijon2zWdj1AckMIM698sxZSxnRrZQmMjM34RAVROTSCPgslzcXpo-rqdznf8iZVHrKy6gzbbQHnI1tRmX/w383-h275/1928+001.jpg" width="383" /></span></a></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Taipaleen
piharakennuksen seinustalla v. 1928 istumassa vasemmalla August
Taipale, Lempi Raasakka, Impi Peltonen, Tyyne Taipale, Rauha Taipale,
Johanna Taipale, poika joka on osittain näkyvissä on Martti
Taipale. Keskirivissä vasemmalla aluepäällikkö Leskinen, Viljo
Parantala, Eino Alaverronen, Armas Niska, Otto Petäjistö, Tauno
Alaverronen ja Väinö Typpö. Ylärivissä Martti Yliverronen,
Martti Aho, Heino Verronen, Jaakko Pyörret, tunnistamaton ja Kaarlo
Verronen. Kuvassa olevat naiset huolehtivat porukan ruokailusta.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäiseksi
paikallispäälliköksi valittiin Alfred Niemelä, joka oli SK
vääpeli ja hänen jälkeensä oli päällikkönä toinen vääpeli
eli Efraim Haapakoski muutaman vuoden. Sen jälkeen tuli päälliköksi
Jalmari Niemonen, joka kuoli tapaturmaisesti. Hänen jälkeensä
päälliköksi tuli Jalmarin veli Sulo Niemonen. Seuraava päällikkö
oli Veikko Penttilä ja hänen jälkeensä Mikko Haapakangas, joka
kaatui talvisodassa. Hänen jälkeensä päälliköksi tuli Niilo
Saaronmaa, joka kaatui jatkosodassa. Jatkosodan aikana tehtävää
hoitivat August Verronen ja Kalevi Vihma, vähän aikaa kumpikin.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toiminta
oli varsin monimuotoista. Järjestettiin erilaisia maastoharjoituksia
ja ammuntaa. Ammuntaharrastus oli aivan kilpailutoimintaankin.
Ensimmäinen ampumarata oli Kytölän rata, nykyisen Aimo Koiviston
talon takana. Vuonna 1920 rata siirrettiin vanhan pappilan taakse
metsään. Urheilutoiminta kuului kiinteästi suojeluskunnan
toimintaan. Talvella järjestettiin hiihtokilpailuja ja kesällä
yleisurheilukilpailuja. Myös erilaisia kursseja, juhlia ja
valistustilaisuuksia järjestettiin lottien kanssa yhteistoiminnassa.
Lotat hoitivat muonitukset ja muut järjestelyt.</span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUlpYgUwKPFIuCE47A5diL3xBzsrOH9jgTZGfCrFjGcfcEjuYkOv2IF_oPet5k6Z0nWp4kkXefnqsWvL6PNPEkqLfZFb_fAJ-HjnZ3a2AxP9djTPmg6pGmOeVNeD5fUqtZ-C0DvtzOQHfU/s1600/raution+suojeluskuntatalo+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="244" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUlpYgUwKPFIuCE47A5diL3xBzsrOH9jgTZGfCrFjGcfcEjuYkOv2IF_oPet5k6Z0nWp4kkXefnqsWvL6PNPEkqLfZFb_fAJ-HjnZ3a2AxP9djTPmg6pGmOeVNeD5fUqtZ-C0DvtzOQHfU/w388-h244/raution+suojeluskuntatalo+001.jpg" width="388" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuonna
1931 perustettiin urheiluseura Raution Kisailijat, mikä otti
urheilutoiminnan hoidettavakseen, mutta ampumakilpailujen
järjestäminen jäi edelleen suojeluskunnalle. Aluepäällikkö
Leskinen oli hyvin usein mukana suojeluskunnan järjestämissä
tapahtumissa, Suojeluskunnalla oli myös poikaosasto, johon kuului
useita kymmeniä kansakouluikäisiä poikia, joille järjestettiin
harjoituksia, kilpailuja ja ammuntaa pienoiskiväärillä.
Poikaosaston kouluttajana toimi August Taipale. Kolmenkymmentäluvun
puolivälissä suojeluskunta osoiti Raution alapäässä meijerin
vieressä sijaitsevan Lehtola nimisen kiinteistön, jossa oli
aikaisemmin ollut yksityiskauppa, se oli ollut useammankin yrittäjän
hallussa. Juuri talvisodan edellä rakennusta laajennettiin. Siihen
tehtiin juhlasali ja vintille asunto paikallispäällikölle.
Laajennuksen rakennusaineet kerättiin metsänomistajilta.
Talkootyötä tehtiin paljon. Rakennusaikainen suojeluskunnan
päällikkö Mikko Haapakangas ei ehtinyt paljon suojeluskunnan
omasta talosta nauttia, kun talvisota alkoi, jossa Mikko Haapakangas
kaatui. Jatkosodan aikana talo oli monenlaisessa käytössä. Siinä
toimi muun muassa kulkutautisairaala.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sodan
jälkeen suojeluskunta määrättiin lakkautettavaksi. Raution
suojeluskunta ehti ennen lakkauttamistaan lahjoittaa talon
Mannerheimin Lastensuojeluliitolle toivomuksella, että talo
kunnostetaan terveystaloksi. Kunta kuitenkin hankki talon
omistukseensa ja rakentsi terveystalon toiseen paikkaan Yliverroselta
ostetulle tontille. Entisessä suojeluskuntatalossa oli
kunnantoimisto noin kymmenen vuoden ajan ja kunnan vuokralaisena sinä
toimi Raution Säästöpankki. Kunnantoimiston muutettua kirkolle,
talo myytiin Uuno Alaverroselle.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
työväenliikkeen alkutaipaleelta</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20080112_128_Johan%20Lankila.jpg?128,170"><img align="LEFT" alt="image" border="0" height="356" hspace="5" name="grafiikka13" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/593_files/20080112.jpg" vspace="5" width="268" /></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin paikkakunnan
nuorisoseuran talossa marraskuun 6. päivänä 1905 suurlakon vielä
kestäessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi August Muhonen ja
pöytäkirjan laati K. J. Klind. Päätös työväenyhdistyksen
perustamisesta oli yksimielinen ja toiminta haluttiin aloittaa
välittömästi, aluksi Ylivieskan työväenyhdistyksen sääntöjen
mukaisesti.<br /><br />Hanketta toteuttamaan nimettiin toimikunta, jonka
puheenjohtaja ja sihteeri olivat samat kuin perustavassa
kokouksessakin. Lisäksi toimikuntaan valittiin varapuheenjohtajaksi
Matti Märsell, rahastonhoitajaksi Antti Rahkola sekä muiksi
jäseniksi Juho Forss, K.V. Orell ja Kalle Karlsson.<br /><br />Kun
Suomen suurlakko edelleen jatkui, otettiin Kalajoelle esille kysymys
töiden mahdollisesta aloittamisesta Kalajoella. Keskustelun jälkeen
kokous teki päätöksen töiden aloittamisesta heti seuraavana
päivänä. Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todetaan tästä
asiasta edelleen: ” Koska Oy, Santaholman ja Veljekset Friisin
isännistöt itse saapuvilla ollen ilmoittivat saavan työt aloittaa
heti päätettiin työhön mennä samalla ajalla kuin
ennenkin”.<br /><br />Kalajoen työväenyhdistyksen alkuvaiheissa
merkittävää osaa esittänyt Matti Märsell oli Rahjan veljesten
serkku. Hänen äitinsä oli omaa sukua Sjöberg. Hänen ja Rahjan
veljesten äidin ohella samaan sisarusparveen kuului Efraim Kilpinen,
jonka pojat Matti ja Oskari osallistuivat suhteellisen aktiivisesti
Kalajoen työväenyhdistyksen toimintaan.<br /><br />19.11.1905 pidetyssä
kokouksessa työväenyhdistys päätti perustaa lukutuvan, johon
tilattiin kaikki silloiset työväenlehdet – vuoden 1905 lopulla
niitä oli vain kaksi – ja lisäksi kaksi porvarillista
pääkaupungin lehteä. Lukutupaan tilatut sanomalehdet lahjoitettiin
nuorisoseuran käyttöön kolme päivää saapumisensa
jälkeen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Työväenyhdistys
SDP:n osastoksi</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenyhdistyksen kokous teki päätöksen Suomen
sosiaalidemokraattiseen puolueeseen liittymisestä joulukuun 21.
päivänä 1905. Kalajoella nousi vuoden 1906 alussa esiin hanke
työpäivän pidentämisestä Santaholman sahalla. Työväenyhdistyksen
kokous ilmoitti jäsentensä olevan tyytyväisiä vallitsevaan 10
tunnin työpäivään ja lähetti sahan konttoriin pöytäkirjaotteen,
jossa työajan pidentäminen jyrkästi tuomittiin.<br /><br />Raittiusliike
oli maamme työväenliikkeessä näkyvällä sijalla jo 1900-luvun
alussa, vaikka kieltolaki toteutuikin vasta itsenäisyyden aikana.
Myös Kalajoen työväenyhdistys ilmaisi paheksumisensa niille
jäsenilleen, joita oli moitittu ”hyvää järjestystä rikkovista
menettelyistä”, kuten juopottelusta ja korttipelistä. Edelleen
korostettiin. että ellei muu auta, mainittuihin paheisiin
syyllistyvät henkilöt tullaan erottamaan työväenyhdistyksen
jäsenyydestä.<br /><br />Luokkatietoisesta toiminnasta huolimatta
työväenyhdistys toteutti J. V. Snellmanin 100-vuotismuistojuhlan
yhdessä paikkakunnan nuorisoseuran kanssa. Lisäksi nuorisoseuran
soittokuntaa käytettiin vuoden 1906 vappujuhlassa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ensimmäinen
työtaistelu</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenyhdistys joutui heti toimintansa alkukuukausina ottamaan
kantaa Santaholman sahan työnjohtaja Anderssonin käytöksestä
syntyneeseen kiistaan. Vuoden 1906 alussa työväenyhdistys lähetti
kaikkien sahan työmiesten allekirjoituksella varustetun vaatimuksen
mainitun työnjohtajan erottamiseksi.<br />Sahan isännistö ei
vaatimukseen suostunut ja työväenyhdistys päätti turvautua
työtaisteluun, joka lienee ollut Kalajoen ensimmäinen
järjestäytyneesti toteutettu lakko. Työväenyhdistyksen mukaan
Andersson oli syyllistynyt muuan muassa eräiden työmiesten
lyömiseen.<br /><br />Kun sahan isännistö ei suostunut tekemään
mitään tutkimusta työnjohtaja Anderssonia koskevassa asiassa,
työväenyhdistys päätti helmikuun alussa 1906 kääntyä
nimismiehen puoleen poliisitutkimuksen suorittamiseksi. 19.2.1906
tapahtuneessa poliisitutkinnassa lakkolaisia edustivat K. Orell, M.
Märsell, A. Väänänen ja J. K. Klind sekä tunnettu oululainen
sosialisti H. Ahmala. Poliisikuulustelukaan ei tilannetta laukaissut,
vaan lakko jatkui vielä useita viikkoja. Työnantajan pyrkiessä
käyttämään rikkureita, työväenyhdistys teki päätöksen, joka
mukaan rikkurit kuljetettaisiin pois työpaikalta taluttamalla, mutta
väkivallan käyttö oli ehdottomasti kielletty.<br /><br />Pitkä ja
vaiherikas lakko päättyi työläisten voittoon. Työnjohtaja
Andersson ei enää jatkossa toiminut sahan alueella.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oma
toimitalo ja eduskuntavaalit</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Oman
toimitalon hankkiminen oli työväenyhdistyksen kokouksessa
ensimmäisen kerran esillä 28.6.1906. Saman vuoden heinäkuussa
asetettiin rakennustoimikunta, johon kuului 20 henkilöä.
Luotonsaanti tuotti vaikeuksia, mutta lopulta kauppias Löfqvist,
veljekset Friis ja maanviljelijä Juho Jylkkä mainitaan ratkaisevina
auttajina.<br /><br />Vuoden 1907 kuluessa yhdistys saattoikin siirtää
toimintansa ja tavaransa uuteen tilavaan taloon. Kalajoen
työväenyhdistyksen monipuolinen toiminta naapurikuntien vastaaviin
järjestöihin verrattuna tuli esille myös naisosaston
perustamisena. Kalajoella toimi työväenyhdistyksen piirissä
näytelmäseura, kuoro ja urheiluseura sekä
ammattiosasto.<br /><br />Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit
pidettiin talvella 1907. Työväenliikkeessä korostettiin, että
köyhälistön on järjestäydyttävä, taisteltava väkivaltaa ja
vääryyttä vastaan. Kalajoella äänestysprosentti oli
valtakunnallista prosenttia korkeampi eli 81,0 %<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Aleksandr Lankila – kansanedustaja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenliikkeen alkuhistoriassa merkittävää osaa näytteli Johan
Aleksandr Lankila, joka syntyi vuonna 1881 ja asui suurimman osan
elämästään Kalajoella. Lankilan lapsuus ei ollut ruusuinen.
Isäpuoli lupasi pitää pojasta hyvää huolta, mutta poika lienee
saanut enemmän ruoskaa kuin ruokaa. Kyläläiset pelastivat pojan
huutolaiseksi, kun tämä oli kuusivuotias. J. A. Lankila karkasi
14-vuotiaana merille. Vuosisadan tienoilla J. A. Lankila sai maalarin
opin ja kehittyi ammatissaan varsin taitavaksi. Hän apulaisineen sai
merkittäviä rakennuksia maalattavakseen. Huomattavimmat näistä
olivat Kokkolassa ja Oulussa. Oulun tuomiokirkon sisä- ja
ulkomaalaus lienee merkittävin kohde.<br /><br />J. A. Lankila valittiin
Kalajoen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1910. Vuoden
1910 vappukulkueeseen Kalajoella osallistui yli 200 henkeä. Kulkue
lähti liikkeelle työväentalolta ja käveli laulaen
markkinapaikalle sekä sieltä Joonankalliolle.<br /><br />J. A. Lankilan
suorapuheisuus ja kriittisyys myös oman järjestön väkeä kohtaan
lienee ollut eräänä syynä siihen, että tämä monipuolinen
sosiaalidemokraatti joutui keväällä 1913 katkeransävyisesti
kirjoittamaan:<br />” Kalajoen työväenyhdistyksen johtokunta on
sellainen, että se persoonallisista syistä poikotti minua, lisäksi
sille, että porvarit poikotti minua ennestään mielipiteitteni
takia. Sen johtokunnan muodosti K. Nieminen, tunnettu itiootti! Herra
A. W. Rae y.m.”<br /><br />Kalajoella J. A. Lankila asui 1910-luvun
puoliväliin saakka, muuttaen sitten Varkauteen. Syksyn 1917
eduskuntavaaleissa hänet valittiin eduskuntaan. Hän toimi
kansanedustajana 1.11.1917 – 25.9.1918 välisenä aikana. Hän oli
vankilassa poliittisista syistä 1918-1919 ja kuoli vankilassa 1919.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäläiset
sotilaat Kalajoella</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-2084181113845698626">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5449869060301449570"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ82E1XIYwoXjmnzP4tsf_I73OhU_4Xeh2UuO2P9wu7luaZwA4saJpg6EkUYWiicEJnTGJrjfiWHvxPySYNBAOu9JxEL9MrOKfHIOjRpA9H4OzzhGZJnscL3106K2NB7axzmpLP-OvaCdv/s1600-h/vanha-jussila+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="305" hspace="5" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ82E1XIYwoXjmnzP4tsf_I73OhU_4Xeh2UuO2P9wu7luaZwA4saJpg6EkUYWiicEJnTGJrjfiWHvxPySYNBAOu9JxEL9MrOKfHIOjRpA9H4OzzhGZJnscL3106K2NB7axzmpLP-OvaCdv/w410-h305/vanha-jussila+001.jpg" vspace="5" width="410" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäisen
maailmansodan aikana Kalajoella majailleet venäläiset sotilaat
käyttäytyivät yleensä hyvin. Inhimilliset sekä sodasta
johtuneet seikat kärjistivät joskus välejä. Muuan upseeri
rakastui kalajokiseen naiseen ja olisi halunnut viedä tämän
mukanaan Venäjälle, mutta kun nainen kieltäytyi lähtemästä,
upseeri ampui itsensä.<br />Venäjän käydessä sotaa joutuivat
suomalaiset joskus epäilyksen kohteeksi, että olisivat muka
salakuljettamassa aseita, ja tämän vuoksi meikäläiset joutuivat
tarkastuksiin: matkalaisten rahtikuormat revittiin auki,
jauhosäkkejä puhkottiin pistimillä ja merellä kulkevilta
vaadittiin passintarkastus. Erityisesti pyöräilijöitä
valvottiin. Polkupyöräilijän piti aina vaadittaessa esittää
pyöräpassinsa. Tällaisten nopeiden kulkijain epäiltiin vievän
sanaa ja olevan kulkuvälineensä vuoksi käytettävissä, kun
salajuonia punottiin.<br /><br />Venäläinen sotaväki asui
maailmansodan aikana kolmessa eri pisteessä. Nykyisen uuden sillan
korvassa pappilaa vastapäätä majaili pääjoukko n. 90 miestä.
Kyläläiset saivat nähdä heidän komeat hevoslaumansa sekä
ratsastusharjoitukset. Kasakat ratsastivat tavallisesti neljän
ratsun riveissä miekat auringossa välkehtien ja komeasti laulaen.
Sotilaat vaihtuivat varsin usein, eivätkä he jo tästäkään
syystä päässeet tutustumaan paikkakuntalaisiin. Venäläiset
olivat omissa oloissaan, eikä heistä ollut sanottavaa haittaa
paikkakuntalaisille.<br /><br />Toinen majoituspiste oli Vasankarissa
Himangan talossa, jossa majaili parikymmentä miestä. Kolmas
tukikohta oli Rahjan seurahuoneella, lestadiolaisilta vuokratussa
saarnahuoneessa. Siellä majaili 20-30 miestä, niin että
venäläisen sotaväen määrä Kalajoella oli 130-150 miestä.
Ämmässä oli lisäksi merivartioasema, joka valvoi
meriliikennettä. Vihasniemessä sijainneesta lippuvartiosta
annettiin lipuilla merkkejä merelle. Tämä merivartiointi tähtäsi
siihen, ettei Venäjän päävihollisen Saksan taholta päässyt
tapahtumaan Suomen suunnalla yllätyksiä.<br /><br />Jokitörmällä
olevalla kedolla kasakat nelistivät hevosineen ja puhkoivat
pistimineen ja miekkoineen maaleina olevia heinäpusseja.
Venäläissotilaista ainakin osa oli kirgiisejä. Kalajoen miehet
eivät tietenkään katsoneet hyvillä mielin täkäläisten naisten
kiinnostumista vieraista sotureista. Rahjan nuorisoseuralla
venäläiset järjestivät silloin tällöin tansseja, joissa tahdin
antoi balalaikka. Ne vetivät puoleensa miehiä ja naisia. Naisia
tansseissa ei ollut tietenkään muita kuin suomalaisia. Pari
onnetonta rakastumistapaustakin sattui. Varmuudella vain kolme
äpärälasta jäi Kalajoelle tämän sotaretken jäljiltä.<br /><br />Vähäiset
kiistat selviteltiin yleensä asiallisesti. Tulkkina toimi
useimmiten nikkari Juho Kääntä, joka oli saanut puusepäntaitonsa
Pietarissa ja asettunut sitten asumaan Kalajoelle. Eräs tällainen
riitatapaus sattui, kun Kalajoen sähkölaitoksella katkesi
vesipumpun remmi, heikkouttaan meni poikki, ja venäläiset
epäilivät sabotaashia. Pistimet ojossa sotilaat ryntäsivät
sähkötehtaaseen ja uhkailivatkin, kunnes laitoksen toimitusjohtaja
tuli paikalle ja sai sotilaat rauhoittumaan selittämällä tehtaan
heikkoa taloudellista asemaa, josta johtuen vehkeet ovat sitä sun
tätä.<br /><br />Vuoden 1917 loppu oli rauhatonta. Venäläisten
hermostuneisuus lisääntyi, ja kun olot Suomessa alkoivat kulkea
sisällis- ja vapaussotaa kohti, asenne suomalaistenkin puolelta
tuli venäläisiä kohtaan epäilevämmäksi. Porvarillinen puoli
epäili venäläisten aseiden joutuvan Suomen punaisille. Venäjän
sotaväki sai omalta johdoltaan käskyn poistua Kalajoelta.
Paikkakuntalaiset olivat tietenkin helpottuneita vieraiden lähdöstä,
vieraiden joiden kuri oli alkanut höltyä. Kalajoki pääsi
vapaaksi miehitysjoukoista, joista paikkakunnalle ei ollut
sanottavaa haittaa. Sotaväen majoituksesta sekä kaikista
hankinnoista oli saatu kohtuullinen korvaus.<br /><br />Kalajoen
keskustassa Kasarminkatu on saanut nimensä Laitalan eli
Vanha-Jussilan pihalla olleiden I maailmansodan aikaisten
venäläissotilaiden kasarmien mukaan. Kalajoen edustalla oleva
saaristo oli strategisesti tärkeä alue, ja sotilaiden tehtävänä
oli ennen kaikkea rannikkoalueiden vartiointi. Vanha-Jussilan tila
on Kalajoen kantatiloja, jonka historia ulottuu ainakin 1500-luvulle
ja sillä on ollut useita omistajia. 1800-luvulla talo siirtyi
lukkari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Friisille</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka aloitti paikalla teollisen toiminnan. Talossa on harjoitettu
myös kauppaa ja kestikievari- ja majatalotoimintaa.<br /></span></span></span><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Venäläinen
sotaväki Kalajoella</span></span></span></strong></p><div dir="LTR" id="post-body-1510409185201160480">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5712546751586713682"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvLRx17im4zw_5HomTbXqdM0mxA1GplnEwEP8l7GjdGN-99Mk2IQJ9PqnsMG17mjSjI_1IYyynN6HdVdfJZN47kiljQCv3XjyNywzftttCnVd9xAm_HVWLZlkPXHOGSMesv4Xt8_0SQgTS/s1600/ven%25C3%25A4l%25C3%25A4inen+sotav%25C3%25A4ki.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="241" hspace="5" name="grafiikka16" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvLRx17im4zw_5HomTbXqdM0mxA1GplnEwEP8l7GjdGN-99Mk2IQJ9PqnsMG17mjSjI_1IYyynN6HdVdfJZN47kiljQCv3XjyNywzftttCnVd9xAm_HVWLZlkPXHOGSMesv4Xt8_0SQgTS/w419-h241/ven%25C3%25A4l%25C3%25A4inen+sotav%25C3%25A4ki.jpg" vspace="5" width="419" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tämä
kuva ei ole Kalajoelta, mutta kuvassa on venäläisiä
sotilaita.<br /><br /><br />Venäläinen sotaväki asui maailmansodan
aikana kolmessa pisteessä. Nykyisen uuden sillan korvassa pappilaa
vastapäätä ns. Jussilan taloissa maijaili pääjoukko n. 90
miestä. Kyläläiset saivat nähdä heidän komeat hevoslaumansa
sekä ratsastusharjoitukset. Kasakat ratsastivat tavallisesti neljän
ratsun riveissä miekat auringossa välkehtien ja komeasti laulaen.
Sotilaat vaihtuivat varsin usein, eivätkä he jo tästäkään
syystä päässeet tutustumaan paikkakuntalaisiin. Venäläiset
olivat omissa oloissaan, eikä heistä sanottavaa paikkakunnan
väestölle ollut.<br /><br />Toinen majoituspaikka oli Vasankarin
Himangan talossa, jossa majaili parikymmentä miestä. Kolmas
tukikohta oli Rahjan seurahuoneella, lestadiolaisilta vuokratussa
saarnahuoneessa. Siellä majaili 20-30 miestä, niin että
venäläisen sotaväen määrä Kalaoella oli 130-150 miestä.
Ämmässä olli lisäksi merivartioasema, joka valvoi
meriliikennettä. Vihasniemessä sijainneesta lippuvarastosta
annettiin lipuilla merkkejä merelle. Tämä merivartiointi tähtäsi
kai siihen, ettei Venäjän päävihollisen Saksan taholta päässyt
tapahtumaan Suomen suunnalla yllätyksiä.<br /><br />Jokitörmällä
kasakat nelistivät hevosineen hevosineen ja puhkoivat pistimineen
ja miekkoineen maaleina olevia heinäpusseja. Vartioaseman miehissä
oli myös virolaisia, joiden kanssa keskustelu sujui hyvin.
Venäläissotilaista ainakin osa oli kirgiisejä. Kalajoen miehet
eivät katsoneet hyvällä täkäläisten naisten kiinnostumista
vieraisiin sotureihin. Rahjan seurahuoneella venäläisten silloin
tällöin järjestämät tanssit, joissa tahdin antoi balalaikka,
vetivät puoleensa niin naisia kuin miehiäkin. Naisia tansseissa ei
tietenkään ollut muita kuin suomalaisia. Kielivaikeudet olivat
eräs syy, että käytös puolin ja toisin oli asiallista. Pari
onnetonta rakastumistapausta sattui, Vasankarin rakastuminen, jossa
sankari ampui itsensä. Venäläiset saivat aikaan Kalajoella
varmuudella vain kolme äpärälasta tämä ”sotaretken”
jäljiltä.<br /><br />Maailmansodan alkuvuodet 1914 eteenpäin aina
1917 saakka sujuivat mutkattomasti. Vähäiset kiistat selvitettiin
asiallisesti. Tulkkina toimi useimmiten nikkari Juho Kääntä,
syntyään alavieskalainen, Pietarissa 1900-luvun alkuvuosina
puusepänopit saanut ja vuonna 1904 Kalajoelle asettunut kulkumies,
joka sitten Kalajoella kuolikin n. 1935. Eräs tällainen
riitatapaus sattui, kun Kalajoen sähkölaitoksella katkesi
vesipumpun remmi ja venäläiset epäilivät sabotaasia. Pistimet
ojossa sotilaat ryntäsivät sähkölaitokseen ja uhkailivatkin,
kunnes laitoksen toimitusjohtaja tuli paikalle ja sai sotilaat
rauhoittumaan selittämällä tehtaan heikkoa taloudellista asemaa,
josta johtuen vehkeet ovat sitä sun tätä.<br /><br />Vuoden 1917
loppu oli rauhatonta. Venäläisten hermostuneisuus lisääntyi, ja
kun olot Suomessa alkoivat kulkea sisällis- ja vapaussotaa kohti,
asenne suomalaisiakin kohtaan tuli epäileväisemmäksi.
Porvarillinen puoli epäili venäläisten aseiden joutuvan Suomen
punaisille. Mitään tällaista ei kuitenkaan tapahtunut. Venäjän
sotaväki sai omalta johdoltaan käskyn poistua Kalajoelta. Pääosa
joukoista meni Raaheen, vähäinen määrä Rautioon ja sitä kautta
Sievin asemalle lastattavaksi junaan. Tämä tapahtui tammikuun
puolivälissä 1918. Kalajokiset veivät hevosilla venäläiset
Sieviin. Venäläiset pitivät reessä kovaa mökää ja ampuivat
kunnianlaukauksia ilmaan lähtönsä kunniaksi. Näin pääsi
Kalajoki vapaaksi ”miehitysjoukoista”, joista ei ole ollut
sanottavammin haittaa. Sotaväen majoituksesta ja kaikista
hankinnoista oli saatu kohtuullinen korvaus.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>LAITALA
ELI JUSSILA - rakennushistoriaa</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5460925096505750434"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJCi4EsgoBexw9dqJojUqes-9l-GCL5drmGXNcdGKOvg1z-jFQQ-QlkWhaGH_OaVs-oigthM3QVVNa_ovtqF3rSrmntq07ykQUAmAoz5oP2jPYPlF8gZ8S9vmcxJ9H0BieLEw_drs7zcIS/s1600/vanha-jussila+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="298" hspace="5" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJCi4EsgoBexw9dqJojUqes-9l-GCL5drmGXNcdGKOvg1z-jFQQ-QlkWhaGH_OaVs-oigthM3QVVNa_ovtqF3rSrmntq07ykQUAmAoz5oP2jPYPlF8gZ8S9vmcxJ9H0BieLEw_drs7zcIS/w401-h298/vanha-jussila+001.jpg" vspace="5" width="401" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5460933129602944578"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5460932633841358690"></a>
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Valtatielle
hyvin näkyvä Jussila sijaitsee jokirannassa Pohjankylän
länsiosassa pappilan naapurina, nykyisen valtatie 8 ylittävän
Pappilansillan eli Isosillan kupeessa. Jussila kuuluu Kalajoen
vanhimpien talojen joukkoon, tila mainitaan Kalajoen ensimmäisessä
säilyneessä kymmenysluettelossa v. 1547. Nimensä talo on saanut
siellä 1500-luvulla asuneen isännän </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Niku
Juhonpojan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mukaan.<br /><br />Talon
varhaisvaiheissa siinä asui mm. useita sepäntöitä harjoittaneita
isäntiä. Vuonna 1686 Jussilan 2/3 manttaalin perintötilan osti
kokkolalainen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pietari
Karling</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka toimi Kalajoella ensin pitäjänkirjurina ja sen jälkeen
nimismiehenä. Hän piti talossa myös majataloa 1700-luvun alkuun
saakka . Isonvihan aikana 1713-24 Jussila autioitui. Olojen
vakiinnuttua pitäjänseppänä jatkoi Jussilan isäntä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Yrjönpoika</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Myöhemmin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Juhonpoika </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jatkoi
isänsä ammattia, mutta luopui talostaan ja ryhtyi itselliseksi
ammatinharjoittajaksi. Vuosina 1770-73 tilalle rakennettiin tilat
salpietarin valmistukseen. Jussilan tila jaettiin ensimmäisen kerran
jo 1700-luvulla, vuonna 1865 Oulun läänin henkikirjan mukaan
Jussilan talossa oli kaksi savua perintömaalla ja yksi
lohkomaalla.<br /><br />Vuonna 1871 talon osti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Friis. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jussilan
naapurissa lukkarin puustellissa asui Kalajoen lukkari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Friis </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">joka
poikineen jatkoi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Helanderien
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">metalliteollisuusperinteitä
Kalajoella vuonna 1885 perustetulla toiminimellä Veljekset Friis.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Friis </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">harjoitti
Jussilassa sekä kauppaa että teollisuutta ja piti talossa myös
majataloa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä oli runsaasti
makasiineja, kellareita ja suojia rahtimiesten hevosille. Jaakon
aikana rakennuksissa toimi mm. nahka- ja kenkäverstas, tiilitehdas,
pieni höyrysaha, leipomo ja lihanjalostamo. Myös kivilouhintaa
harjoitettiin jonkin aikaa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Friis </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">järjesti
Jussilassa Kalajoen toisen maatalousnäyttelyn vuonna
1880.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTOcn5mp3Rably1V-3_Z7Rct6o2PJWXX1Ve1_ApfSDLMyOHiEEY0MkhIcJNI13Ve6hsQ1LTItItJiwcoRnX8HOC-arhrXy0husrWWF4rB8sc0-AhFiBIsK4QezmidQYeuBV7G6mnUrJQA/s1600/!cid_F75AFF706AB04A938250116C31C06428%40ErkkiAhoPC.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="242" hspace="5" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTOcn5mp3Rably1V-3_Z7Rct6o2PJWXX1Ve1_ApfSDLMyOHiEEY0MkhIcJNI13Ve6hsQ1LTItItJiwcoRnX8HOC-arhrXy0husrWWF4rB8sc0-AhFiBIsK4QezmidQYeuBV7G6mnUrJQA/w443-h242/!cid_F75AFF706AB04A938250116C31C06428%40ErkkiAhoPC.jpg" vspace="5" width="443" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Eräs
lähde mainitsee, että Jussilassa olisi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Friisin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> sinne
tullessa ollut pirttirakennus ja uudempi talo, johon asetuttiin
asumaan. Nykyinen L-muotoinen rakennus on syntynyt yhdistämällä
kaksi taloa, mahdollisesti edellä mainitut. Tien suuntaista
asuinrakennusta on laajennettu molemmista päistään, länsipäädyssä
oleva huone on todennäköisesti palvellut kauppapuotina. Lisäksi
jossakin vaiheessa länsipäätyyn takapuolelle on lisätty
kuistillinen siipi.Ullakolla oleva merkintä 1880 voi tarkoittaa
yhdistämisajankohtaa. Avoullakolla on vielä nahtävissä vanhat
punamullatut hirsiseinät.<br />Todennäköisesti 1800-luvun lopulla,
ehkä samaan aikaan kun rakennukset liitettiin kulmasta yhteen, on
rakennus varustettu kahdella kuistilla ja
laudoitettu.<br /><br />Eteläpohjalainen, Alaskan kultakaivoksilla
työskennellyt </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Laitala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> osti
Jussilan</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"> Jaakko
Friisin</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> leskeltä
vuonna 1916 - Jaakko Laitalan vaimon äiti ja Jaakko Friisin vaimo
olivat sisaruksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana taloon majoittui
noin 20-30 hengen vahvuinen venäläinen sotaväenosasto. Hevosia
varten oli kunnan kustannuksella rakennettu uusi tallirakennus. Sodan
loppuvaiheessa kalajokiset ”aktivistit” perustivat suojeluskuntaa
edeltäneen puolustuskaartin, ja heidän asevarastonsa sijaitsi
Laitalan kivikellarissa. Majatalotoiminta jatkui paikalla myös </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Laitalan</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> aikana.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Laitala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> on
rakennuttanut nykyisen jugendtyylisillä ikkunoilla varustetun
kaksikerroksisen kuistin etujulkisivulle. Paikalla ollut vanha kuisti
on siirretty rakennuksen toiselle laidalle. Kulmakuisti on edelleen
paikalla. Samalla ikkunan kehykset ovat saaneet nikkarityyliset
koristeet, joita on korostettu tummalla maalilla.<br /><br />Rakennuksessa
on kaikkiaan yksitoista huonetta, joista yksi on ullakolla.
Tiensuuntainen siipi käsittää ison salin keskellä, jonka
päädyissä on kamarit (kuistin edessä oleva on eteinen) ja entisen
puodin länsipäädyssä. Pulpettikattoisella kuistilla varustetussa
takasiivessä on nykyisin keittiö. Rakennuksen toinen osa käsittää
kolme huonetta, joista yhdessä on keittiön hellauuni. Rakennukset
yhdistänyt iso huone on myöhemmin pilkottu neljäksi pieneksi
makuuhuoneeksi, jotka ovat olleet majatalon
käytössä.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhSoSeXPsq4bRtTmbmNb9fmbuFQww8zNFk01Vebzx8WXSZwVVM1afmpnKjRFtUNjXcxqmA56fm9yobVwXUx4Mkvb32uWi1pTnUFcgITWlbfEbmUA_fXIhedYNq-dXK4zta29zY7OaCzMai/s1600/!cid_F8353FEBA35A40AF81B4E22628B05975%40ErkkiAhoPC.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="313" hspace="5" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhSoSeXPsq4bRtTmbmNb9fmbuFQww8zNFk01Vebzx8WXSZwVVM1afmpnKjRFtUNjXcxqmA56fm9yobVwXUx4Mkvb32uWi1pTnUFcgITWlbfEbmUA_fXIhedYNq-dXK4zta29zY7OaCzMai/w430-h313/!cid_F8353FEBA35A40AF81B4E22628B05975%40ErkkiAhoPC.jpg" vspace="5" width="430" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1900-luvun
alussa Jussilan päädyssä ei ole ollut ovea nykyiseen tapaan, vaan
iso ikkuna. Kyltti seinässä kertoo päätyhuoneessa toimineesta
Räätälinliikkeestä. Kattoon on laitettu osittainen huopakate
1900-luvun alussa.<br />Sisällä olleet tulisijat (mm.
keltalasitteisia kaakeliuuneja) on purettu ja rakennukseen on
varustettu puukeskuslämmitys. Lämmityskattila on purettu, eikä
talossa nykyisin ole käytännössä lämmitystä. Mukavuuksista
talossa on vain juokseva kylmä vesi.<br /><br />Laitalan suku omistaa
talon edelleen ja se toimii nykyisin lähinnä kesäkäytössä.
Pihassa viimeksi olleet talousrakennukset - Kasarmintietä vasten
ollut kellari ja pihan takaosassa pakari, talli ja navetta - ovat
hävinneet. Nykyisin pihalla on vain 1960-luvun sauna-varasto.
Kiviset portinpylväät ovat edelleen paikallaan.<br /><br />Pohjankylä
jatkoi Plassin markkinapaikan kaupallista perintöä; kaupankäynnillä
ja liiketoiminnalla on kautta historian ollut Kalajoella vahva rooli.
Ympäristöministeriö ja museovirasto ovat luokitelleet Pohjankylän
yhdeksi suomen valtakunnallisesti merkittävistä
kulttuuri-historiallisesti arvokkaista ympäristöistä. Laitala on
myös suojeltu kaavamerkinnällä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoelta
15 jääkäriä</b></span></span></p><p><br /><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUFtYLgI4qH70_3TRhBH_khqMhWNy43mFlRnJupaREFMT8ePW5lW-uhEyu6SWkcGFnAFgsQSMXCPknSTIU2xTTVn7S9xRKyHdvpQmjiFJmRSRxq4_YIAtS5D5eusdu8ubyF9f66ToVQxAp/s1600/Pehkoset+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="469" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUFtYLgI4qH70_3TRhBH_khqMhWNy43mFlRnJupaREFMT8ePW5lW-uhEyu6SWkcGFnAFgsQSMXCPknSTIU2xTTVn7S9xRKyHdvpQmjiFJmRSRxq4_YIAtS5D5eusdu8ubyF9f66ToVQxAp/w316-h469/Pehkoset+001.jpg" width="316" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajokinen
kauppias Jooseppi Pernu ja hänen poikansa Yrjö, Matti ja Eino. Yrjö
ja Eino lähtivät jääkäreiksi vuoden 1916 lopulla. Kuva on otettu
25.2.1918 Vaasassa.</span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
jääkäreistä kukaan ei ole enää elossa. Kenraali Eino Valve
poistui viimeisenä ehdittyään täyttää 99 vuotta. Yhteensä
jääkäreitä oli 1894, joista 1261 kävi läpi koko ankaran
koulutuksen ja sai Riianlahdella rintamakokemustakin. Kalajokisten
osuus oli paikkakunnan väkilukuun nähden Keski-Pohjanmaan
korkeimpia. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kalajokiset liittyivät
jääkärien täydennysjoukkoihin 1916 kuluessa. Vain merimies Antti
Siermala meni Saksaan jo vuoden 1915 lopulla. Yhdysvalloissa syntynyt
Siermala siirtyi 1920-luvun alussa Kanadaan ja muutti nimensä
Ericksoniksi. Lähes 30 vuotta Tyynenmeren rautatien työnjohtajana
toiminut Erickson kuoli 80-vuotiaana Vancouverissa ja on haudattu
sinne. Liittyessään jääkärijoukkoihin Siermala oli jo 29-vuotias
ja samalla toiseksi vanhin Saksaan lähteneistä kalajokisista. Vain
työmies Ilmari Pehkonen oli ehtinyt täyttää 30 vuotta ennen
jääkärikauttaan.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Työmies
Matti Pehkosen ja hänen puolisonsa Gretan (os. Myllylä) kolme
muutakin poikaa menivät Saksaan syksyn 1916 kuluessa. Jalmari,
Matti, Eemeli ja Niilo Pehkonen olivat kaikki työmiehiä ja samalla
lähes parin tuhannen jääkärin joukon kolmanneksi suurin
veljessarja. Vain Karjalan Sihvot ja Etelä-Suomen Heinrichsit
saattoivat esitellä enemmän jääkäriveljeksiä. Molemmat viimeksi
mainitut suvut tuottivat ajan oloon useita Suomen armeijan
kenraaleita; Pehkosista eteni upseeriksi vain Eemeli, joka
ylennettiin jatkosodan aikana 1942 vänrikiksi.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pehkosten
ohella kalajokisia jääkäriveljeksiä olivat kauppias Jooseppi
Pernun ja hänen puolisonsa Idan (s. Ollila) pojat Eino ja Yrjö.
Jooseppi piti kauppaa nykyisen kansanopiston tontilla yhä olevassa
rakennuksessa. Hänen kauneudestaan kuuluista tyttärensä avioitui
Etelä-Pohjanmaan sanomalehdistön suuren legendan Vaasan-Jaakkoon (
Jaakko Ikola, myös kansanedustaja) kanssa. Eino Pernu opiskeli
Helsingin Yliopistossa oikeustiedettä, kunnes liittyi vuoden 1916
alussa jääkärien täydennysjoukkoon täytettyään juuri 20
vuotta. Hänen nuorempi veljensä Yrjö seurasi esimerkkiä ja jätti
Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun käynnin neljään vuoteen
päästäkseen lähtemään Saksaan syyskuun puolivälissä 1916.
Yrjö oli jääkärien täydennysjoukkoon liittyessään kuusi päivää
vaille 16 vuotias. Molemmat Pernut palasivat Suomeen 25.2.1918, Eino
luutnanttina ja Yrjö vänrikkinä. Kumpikin eteni sotilasurallaan
myöhemmin kapteeniksi.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Eino
Pernu toimi 1920-luvun alussa Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin
päällikkönä ja sen jälkeen viisi vuotta Joensuun
Rajavartiostossa komppanian päällikkönä. Hän kuoli nuorena
helmikuussa 1928, Saksasta paluunsa 10-vuotisjuhlaa edeltävänä
päivänä ja haudattiin Kalajoelle isänsä viereen.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Yrjö
Pernu nimitettiin 1924 Vaasan suomalaisen suojeluskunnan päälliköksi,
missä tehtävässä hän palveli kolme vuotta siirtyen sitten
liike-elämään. Jatkosodassa Yrjä Pernu toimi komppanian
päällikkönä. Hän kuoli Vaasassa keväällä 1979.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajokisen
kauppiaan Jaakko Pohjanpalon ja hänen vaimonsa Johannan ( s.
Pahikkala) vuoden 1893 alussa syntynyt Tauno Ilmari Pohjanpalo
kirjoitti keväällä 1915 ylioppilaaksi Kokkolan suomalaisesta
yhteiskoulusta ja ehti opiskelle Helsingin Yliopistossa yhden
lukukauden oikeustiedettä, kunnes liittyi jääkärien
täydennysjoukkoon syyskuussa 1916, samana päivänä kuin Yrjö
Pernu. Kansalaissodassa hän toimi Pohjois-Hämeen Rykmentin I
Pataljoonan komppanianpäällikkönä ja siirtyi samana vuonna Lahden
kaupungin pormestariksi. Ilmari Pohjanpalo osallistui Viron
vapaussotaankin vuonna 1920 Pohjan Poikain Rykmentin
esikuntaupseerina. Vuosina 1920-1932 Pohjanpalo toimi Kuopion
poliisimestarin ja seuraavat 14 vuotta Helsingin
apulaispoliisimestarina. Talvi- ja jatkosodassa hänen vastuullaan
olivat komppaniatason talouspäällikön tehtävät. Ilmari
Pohjanpalo yleni majuriksi, mikä on korkein kalajokinen jääkärien
saavuttama upseeriarvo. Pohjanpalo saavutti kalajokisten jääkärien
korkeimman iän siirtyen tästä ajasta 87-vuotiaana kesäkuussa
1980. Kaikki muut kalajokiset jääkärit olivat poistuneet riveistä
jo aikaisemmin.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lyhin
kalajokinen jääkäritaival tuli työmies Jaakko Mikkosen osaksi.
Hän meni kesällä 196, juuri 20 vuotta täytettyään Saksaan ja
menehtyi päähän osuuneeseen kranaatinsirpaleen uhrina jo 1917 alussa
Riianlahden tuntumassa Aa-joella, minne jääkärit oli siirretty
saamaan sotakokemusta. Mikkonen haudattiin Sumarakin kylän lähellä
olevaan sotilashautausmaahan. Tieto nuorukaisen kohtalosta saapui
Kalajoelle Tukholman kautta ja siinä todettiin: ”Jaakko on
lähtenyt isänsä luokse”.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Syksyllä
1916 jääkäreihin liittynyt työmies Antti Pitkänen eteni vuoden
1918 kansalaissodan kuluessa joukkueen varajohtajaksi. Tässä
tehtävässä hän osallistui Kuolajärven (nykyinen Salla)
Pataljoonan taistelutoimiin koillisrintamalla kaatuen huhtikuun
alussa 1918 Kuivitsalassa. Pitkänen on haudattu Sallan
sankarihautaan.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1916 alussa jääkäriksi lähtenyt Jalmari Pahikkala oli juuri
päättänyt opintonsa Oulun teollisuuskoulun huonerakennusosastossa.
Hän osallistui Missejoen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin ja oli
kansalaissodan alussa arvoltaan varavääpeli. Joukkueenjohtajana
toiminut Pahikkala haavoittui huhtikuun alussa 1918 kansalaissodan
rintamalla Kelhässä. Sodan jälkeen hän toimi Kalajoen
suojeluskunnan paikallispäällikönä 1919-1922 ja ansaitsi jatkonsa
elantonsa rakennusmestarina ja -urakoitisijana. Hänen järjestyksessä
toinen puolisonsa Hilma (s.Rahja) tuli tunnetuksi Hilman hotellistaan,
joka oli pitkään ainoa majoitus- ja ravitsemuspaikka Hiekkasärkillä.
Vääpeli Jalmari Pahikkala poistui keskuudestamme vuoden 1969
alussa.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajokisista
jääkäreistä etenivät upseereiksi edellä jo mainitut Ilmari
Pohjanpalo, Eino ja Yrjö Pernu sekä jatkosodan aikana myös Eemeli
Pehkonen. Jalmari Pahikkalan ohella kalajokisista jääkäreistä
saavuttivat vääpelinarvon Antti Siermala, Matti Kujanpää, Eemeli
Minkkinen, Jalmari Pehkonen ja Juho Pehkonen, Antti Pitkäsen ja Juho
Takkusen sotilasarvoksi mainitaan aliupseeri. Vuoden 1917 alussa
kaatunut Jaakko Mikkonen ei ehtinyt saada muuta sotilasarvoa kuin
jääkäri. Matti ja Niilo Pehkonen laskettiin vuoden 1918 alussa
siviilityöhön ja kumpikin palasi Suomeen vasta saman vuoden
lopulla. Kalajoen omat jääkärit on huomioitu muistomerkillä.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><h3 class="western"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jääkäri
Eino Pernun päiväkirja</span></span></span></h3><div dir="LTR" id="post-body-4288491862379992157">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRdDTHbYyJESdVUE8ljvhRbAVGY9BijRi-kuHmcTL-CEXKLmt89J0k900GtCobI2BKEyYVfYvImhB1ShvfWePJimP5ZPuGzJwvPGty3sjEse2RPS_L8QGvdWUY8BJRdXBDE8igHbg4Tzlh/s1600/Eino+Pernu+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka22" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRdDTHbYyJESdVUE8ljvhRbAVGY9BijRi-kuHmcTL-CEXKLmt89J0k900GtCobI2BKEyYVfYvImhB1ShvfWePJimP5ZPuGzJwvPGty3sjEse2RPS_L8QGvdWUY8BJRdXBDE8igHbg4Tzlh/s320/Eino+Pernu+001.jpg" width="271" /></span></a></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Jääkäri Eino Pernu</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajokisiin jääkäreihin
kuulunut Eino Pernu piti Saksan vuosinaan tarkkaa päiväkirjaa,
jonka kaikki kolme vihkoa ovat säilyneet hänen suvullaan
Helsingissä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kalajokisen jääkärin
Eino Pernun matka Locktstedtista Riianlahdelle kulku alkukesällä
1916 Lyypekin, Stettinin, Köningbergin (nyk. Kalingrad) ja Tilsitin
kautta Mittauhun ja Aa-joelle. Helsingin yliopistossa oikeustieteen
opintonsa aloittaneen, mutta pian jääkäriksi lähteneen Eino
Pernun päiväkirja kertoo jatkosta seuraavasti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">27.12.Täpäninpäivän
(1915) jälkeen lähdin matkalle Saksaa kohden. Oli kylmä ilma 32
miinusta. Ylivieskassa tuli Jalmari mukaan ja saavuttiin Ouluun,
missä mentiin Kauralalle ensinnä ja Riekin tavattuamme
Piiparisille yöksi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: large;">28.12. Paikallisjunalla
läksimme Oulusta Kemiin, missä hiukan aikaa etsittyämme löysimme
Oulusta matkustajakodin, jonne mentyämme näytimme isännille
merkin ja saimme huoneen, jossa muuan polyteekkari Vegelius asui.
Samana iltana lähdimme kaupungista jäälle pyrkimään Ruotsin
puolelle, mutta oppaamme olikin erehtynyt ajasta, joten emme häntä
tavanneet. (Tämä opas oli muuan saksalaisia upseereita kyydissä
ollut mies, jota ajettiin takaa sen jälkeen kun oli
keksitty/vangittu junavaunuun asetetusta reestä). Meidän täytyi
palata takaisin kaupunkiin pienissä ryhmissä, kuten olimme jäälle
tulleetkin, tuuli oli kylmä ja vastainen. </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">29.12. Jäätä myöten
Kemistä Haaparannalle kello 5. Tornionjoen rannalla klo 11. Yö oli
pimeä, oli sumua ja vähän satoi luntakin, kumminkin silloin
tällöin välkkyi tähtiä. Myötätuuleen astelimme 35 km pitkän
taipaleen, kierrellen väliin saarten välitse ja muutaman saaren
rannassa levähdimme kymmenkunta minuuttia, toisen kerran
Tornionjoen suussa jäällä. Ruotsalaisia vartijoita oli rajalla,
mutta he eivät nähneet meitä. Matka Ruotsin läpi oli aika
hauska, vaikka vähän väsyttävä. Ruotsalaiset meitä hyvin
uteliaasti katsoivat, Mjölbyssä jouduimme tyttöjen kanssa
tekemisiin, joille narrasimme olevamme Venäjältä karanneita
unkarilaisia sotavankeja ym. moskaa. Mjölbyssä olimme vähän aikaa
hienoissa hotelleissa. Urkkijoita oli pitkin matkaa asemilla ja
junassa.''</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">3.1. 1916 Saavuimme
Lockstedtiin. Sassnitzissa olimme yötä muutamassa hotellissa
samoin Hamburgissa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">27.1. Keisarin
syntymäpäivä. Paraati, saimme lahjoja: tupakkaa, omenoita, keksiä
ja parempaa ruokaa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">4.2. Tehty valmistuksia
huomenna Runebergin päivänä tapahtuvia urheilukilpailuja varten,
Olen 100 m juoksussa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.2. Runebergin päivä.
Aamusella oli paraati, jolloin muuan kenraali meitä tarksti, sen
jälkeen seurasi leikkisota, jossa olin parinkymmen muun pojan kassa
lipuilla merkittyä tykistöä suojaamassa. Makasimme ampumaketjussa
ja ammuskelimme hyökkääjiä. Tykinlaukausten asemesta ammuttiin
kolme pommia selkämme takana, jotka aika lailla jymähtivät.
Lopullisessa hyökkäyksessä me pakenimme. Päivällä puoli kaksi
alkaen oli urheilua. Otin osaa 100 metrin juoksuun, mutta en
tietenkään päässyt loppuotteluun. Muita urheilulajeja oli
köydenveto, 17 km armeijamarssia, 500 m estejuoksua,
kranaatinheittoa, takaperin juoksua ym. Katsomossa oli useita
ylempiä upseereita rouvineen (pari kenraaliakin) ja Wetterhof, ja joitakin siviilihenkilöitä. Soittokunta soitteli marsseja. Illalla
saatiin lahjoja, kuten omenoita ym sekä 75 p. Rahaa. Hannila piti
illalla esitelmän Runebergistä Suomen sodan kuvaajana puhuen myös
siitä merkityksestä mikä sillä on, että olemme nyt vieraalla
maalla vietämme Runebergin juhlaa. Illalla saatiin perunoita ja
lihaa sekä punssia se on teetä, johon oli jakin sekoitettu.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">6.2. Sunnuntai.
Palkintojen jako kolmannen komppania pihalla. Kävin kylällä
Nikulan, Pulkkisen, Kolehmaisen ja Soderbergin kanssa ilman, että
olin saanut lupaa, joka nyt piti saada hauptmannilta. Ikävän
puoleista tahtoo elämä olla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">8.2. Ammuimme
aamupäivällä ampumaketjussa 20 laukausta rivissä oleviin miehen
yläruumista esittäviin maaleihin. Ammun 2 kumoon ja kolmanteenkin
osasin. Tulos oli hyvä ja aloin pitää pyssyäni ja ampumataitoani
paremmassa arvossa kuin ennen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">12.2. Illalla olimme
kanttiinissa, joimme biriä ja lauloimme, ilta kului hauskasti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.2. Prufung A luokkaan
pääsemiseksi. Pääsimme helpolla. Majuri tarkasti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">9.3. Tänne Locktedtiin
saapui pari herraa Helsingistä, von Bonsdorff ja jokin muu herra
(Sario). He tarkastivat yhdessä majurin kanssa meidän joukkoamme.
Sen verran voin heitä nähdä ”stillgestandissa” seisoessani ja
majuriin katsoessani, näyttivät he väliin liikuttuneita kulkiessaan rintamamme ohi Maamme-laulua soitettaessa. Paraatimarssi
sujui meiltä erinomaisesti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">2.5. Meidät vihdoinkin
mobilisoitiin, silloin me hurrattiin. Soittokunta soitti illasalla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">23.5. Lähtöä oli
odotettu ja valmistettu koko kuukausi. Eilen oli viimeiset suuret
valmistukset, jolloin annettiin rautaiset annokset ja kuolinlappu
sekä paljon ”liebesgabenia”. Tänään oli täysi tornisteri
selässä 15 km marssi ja taisteluharjoitus, jonka jälkeen
vapaaherra Bonsdorff puhui saksaksi, suomeksi ja ruotsiksi lausuen,
että me osa maamme nuorisosta, jotka olemme puettuna saksalaiseen
sotilaspukuun olleet sen turva ja pelastus, kunhan vain jaksamme ja
tahdomme täyttää raskaan tehtävämme ja tuotamme Suomelle
kunniaa, sillä meidän ainoa ystävämme on suuri Saksan
valtakunta. ”Pojat, jääkärit, Herra varjelkoon teitä”, lausui
hän lopuksi ja ehdotti 3. kertaa eläköönhuudon Suomelle ja
lopuksi Maamme-laulun. Lopuksi oli paraati.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">6.6.1916 Aamusella
tarkasti meidän eversti, jonka rykmenttiin tulemme kuulumaan. Hän
piti meille (saksan kielellä) puheen, lausuen että hän toivoo
meidän taistelevan samalla tavalla kuin saksalaiset. </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">9.6. Aamulla klo 5
lähdimme Tittelmundesta sodan hävittämien seutujen kautta, jossa
oli vähän väliä juoksuhautoja ja majoituttiin noin 13 km päässä
kentälle, muutaman kanttiinin lähelle. Matkalla näimme
ilmailijoita, joista yhtä venäläistä ammuttiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">10.6. Klo 2 tiennoissa
ajettiin miehet ulos teltoista. Satoi ja hämärsi hyvän joukon.
Minua nukutti ja olin märkänä kun alkuyön nukuin ulkona, siksi
kunnes sade minut herätti. Matka tuntui raskaalta marssia ( 7km).
Rintamalle saavuimme 6 a 7 aamulla. Äkkiä olimme tottuneet
asemissa elämään.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">11.6. Ryssät ja
saksalaiset ovat ampuneet kovasti tykeillä. Olemme aina vähän
päästä olleet understandeissa. Pommeja putosi hyvin lähelle.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">12.6. Yöllä olin
”horchpostissa”. Ryssät ampuivat vähän, tuli turha alarmi.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">13.6. Yöllä
horchpostissa ryssät ampuivat meitä ja heittivät käsipommeja.
Kuulat vinkuivat korvissa. Vasemmala kovat taistelut. Tykit ulvoivat
ja konekiväärit ampuivat niin kuin moottorit olisivat käyneet.
Kolmas yö muuten, vaikka ilkeiltä tuntui kulain ja pommin sirujen
vonkuna.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">14.6.Venäläisten asemia
pommitettiin kovasti sekä kymmenillä tykeillä että kivääreillä.
Karkulaisten sanotaan ilmoittaneen, että venäläiset menettivät
140 kuollutta ja kolmattasataa haavoittunutta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">16.6. Satanut koko
päivän. Vaatteet ovat läpimärät, asuntomme katto vuotaa, valvoa
pitää koko yö, odotetaan venäläisten hyökkäystä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.6. Venäläinen
lentokone heitti pommeja asemiimme. Muuan pommi putosi 30-40 metriä
minusta, noin 10 metriä muutamista pojista. Ei tullut mitään
vahinkoa, kun pommi sattui pehmeään maahan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">23.6. Juhannuksen
kunniaksi on puhdistettu mökki ja kannettu koivuja sen eteen.
Kaasualarmi illalla, tavallinen alarmi aamulla. Kaunis päivä on
taasen pitkästä aikaa. Tykeillä on ammuttu aikalailla molemmin
puolin. Illalla menen ”Hochpostiin” siihen aikaan kuin kotona
ehkä sytytetään juhannuskokkoja.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.6. Pari miestä meidän
komppaniasta on karannut venäläisten puolelle ja illalla het
näimme seuraukset. Kello 10 aikaan alkoivat ryssät kovan
tykkitulen meitä vastaan. Kun ensimmäiset schrapneilit ja
granaatit lensivät ja räjähtelivät, sieppasimme heti kiväärimme
ja juoksimme understandiin kiroten karkureita, joiden aikaansaama tämä oli. Kovaa pommitusta kesti 11 paikoille, jolloin saksalaiset
alkoivat vastata. Koko yön olemme viettäneet valveilla, nukkuen
kivääri vieressä ja syöden leipää sekä juustoa, jota
jaettiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">26.6. Kuuma ja kaunis
päivä. Olemme kaikki valveilla. Miehet nukkuvat pitkien
varustukisen vartta. Kolmannesta komppaniasta kuollut eilen yksi
mies ( rinta ja vatsa mennyt halki) ja kaksi on haavoittunut. !
Komppaniassa yksi mies kuuluu haavoittuneen. Ryssät ampuivat äsken
minun pääni ohitse kun nousin kiikaroimaan heihin päin. Nuorempi
Laakso, sukulaiseni on haavoittunut.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.7. Sain terveisiä
kotoa (Ilmari Pohjanpalo oli kirjoittanut Nestolle) Tuntui
tavattoman hauskalta nähdä, että kotona voidaan hyvin. Meistä
oikealle ovat ryssät hyökänneet iltapäivällä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.7. Sunnuntaista
saakka !16.p) on meistä oikealla ollut kovia taisteluita jatkuen
vieläkin. Tykit ovat ampuneet niin, että maa on tärissyt.
Ilmailijat ovat olleet molemmin puolin toiminnassa. Venäläiset
ovat valonheittäjillä valaisseet taivasta ja sitä on ollut hauska
katsella samalla kun tykin laukaukset ja ukkosen salamat valaisevat
taivaanrantaa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.7. Yöllä klo 12
aikaan Lundberg minun käskien tulla stellungiin. Tullin kivääri
kädessä ulos ja siellä sain kuulla, että patrulli on taistelussa
ja pelättiin heidän joutuneen vangiksi, koska kuului avunhuutoja.
Kaikki olivat hyvin kiihdyksissään ja miehet tahtoivat ilman
käskyä mennä heitä auttamaan. Jonkin ajan kuluttua kuulimme
kumminkin, että patrullissa olivat olivat tulleet takaisin ja
heistä neljä oli haavoittunut. Ryssät olivat väijyneet heitä
muutaman kannon luona ojassa ja poikain päästyä 10-15 metrin
päähän ampuivat yhteislaukauksen haavoittaen Veijolaa,
Svanströmi. Malkamäkeä jalkaan ja Meliniä käteen. Pojat, vaikka vyötettyinä, ampuivat kovasti takaisin ja heittivät kolme
käsigranaattia ajaen paljon lukuisammat ryssät hyppyyn sekä
tappaen ja haavoittaen heistä useita.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">1.8. Olin lääkärin
luona ja sain tietää, että minulla on sydäntauti, niin kuin kauan
olen jo pelännytkin. Olen sen saanut varmasti kovasta
tukinkannosta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">16.8. Eilen kuoli
toisesta komppaniasta yksi poika granaatista ja yöllä klo 12
haavoittui yksi poika III kompanian kiväärin kuulasta. Juuri
silloin vaihdoimme vahtia kun tämä tapahtui.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">23.8. Tänä iltana
lähdemme pois asemistamme Missen rannalta. Saimme tietää sen
vasta tänään puolen päivän aikoihin. Emme tiedä minne menemme,
ehkä taisteluun, mutta kaikki ovat iloisia taasen
vaihtelusta. Kuljimme Mitaun kautta Tuckumiin, joka näytti
olevan pienen puoleinen matala kaupunki korkealla mäellä joen
varrella. Joitain sieviä taloja oli samoin kuin puistojakin,
asukkaista näkyi pääkaduilla vain joitakin ukkoja ja akkoja.
Illalla olin Pahikkalan Jalmarin kanssa kaupungilla, kävimme
eräässä kahvilassa. Joimme kahvia, jota tuotiin isoilla mukeilla,
Sen jälkeen kävimme Jalmarin kanssa muutamassa kapakassa ja
ostimme pullon viiniä. Illalla aika iloinen elämä kortteerissamme
entisessä tyttökoulussa, kun kaikki olivat hyvällä päällä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">12.9.1916 Tänään on
ollut kaunis ja kirkas päivä. Olemme laitelleet takkaa
kellariimme, jossa öisin alkaa olla jo kovin kylmä. Öisin olemme
olleet töissä merenrannalla 4,5 km täältä Kneisesta; on olut
kauniita ja valoisia kuutamoita ja meri on väliin ollut valkoisen
tuulella, toisinaan taasen aivan tyvenenä. Nyt keittelemme
nuotiolla perunoita, jota äsken varastimme ollessamme perunoita
kuorimassa keittiössä. </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">14.9.Olemme taas uudessa
paikassa merenrannalla stellungissa rintama merelle päin.
Juoksuhauta on kaivettu rannikon suuntaan kulkemaan kankaaseen,
samoin kuin syvät understandtkin. Metsä on komeaa männikköä ja
petäjikköä. Noin 20 m juoksuhaudasta leviää aava ulappa ja meri
kohisee, niin kuin ennen kotiseudulla Kalajoella. Kotona on nyt Idan
päivä, äidin nimipäivä. Ryssän kuula vinkaisi ilkeästi
sattuessaan kanervikkoon tullen takaapäin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">22.9. Abenbrodtin mukana
saimme suomalaisia Fennia-paperosseja 2 kpl mieheen. Miten lienevät
tänne joutuneet, vaikka osan tietenkin saksalaiset tapansa mukaan
ovat varastaneet. Yöllä oli kovin kylmä, aamusella pakotti
jalkoja, joihin on reumatismi jo iskenyt. Kenttäuunissa pidämme
öisin tulta ja keittelemme pimeässä maggia tai kahvia, kun ei saa
kynttilöitä edes Tuckmannistakaan, mutta ehkä Libausta saadaan,
josta on tilattu.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.9. Maanantai. Lauantain
kävin Forsman stellungissa ja toi hyvin suuria uutisia. Pohjanpalon
Ilmarin pitäisi olla Lockstedtissa, mikä oli yllätys minulle.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">26.9. Eilen kävi
Österman meidän luonamme mukanansa julistus, jonka majuri oli
antanut poikain valitusten takia. Majuri oli kuullut, mutta muutamat
suomalaiset tahtoivat frontin taakse, jolloin ei ole muuta
mahdollisuutta kuin hajottaa tämä ainoa suomalainen pataljoona.
Samalla hän huomauttaa, ettei Saksan joukoissa tule ikinä
kysymykseen, että joukko vaatii paikkaa frontin takana ja korostaa,
että monet saksalaiset ovat olleet jo vuosia rintamalla,
suomalaiset vasta neljättä kuukautta,, eikä kaatuneitakaan ole
kuin seitsemän. Me annoimme vastaukseksi, että jäämme ennen kuin
tahdomme pataljoonan harjoitusta. Mutta kun illalla kävimme Laitin
kanssa stellungissa, niin siellä olivat mielet hyvin
ristiriitaiset. Häpeällistä on, jos pataljoonamme harjoitetaan ja
saksalaiset upseerit saavat käsityksen, että me pelkäämme. Mutta
paha on sekin, jos täällä pitää miesten olla ja kuolla, joille
usealle on Suomessa sanottu, ettei käytettäisi muualla kuin
Suomessa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">3.10. Eilen illalla sain
kortin Yrjöltä, joka on Lockstedtissa. Se tuntui hauskalta, mutta
myös ikävältä, sillä veljeni on liian nuori näin raskaaseen ja
vaaralliseen hommaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">20.10. Matkustimme koko
eilisen päivän urlaubilaisten junalla, jonka lähtiessä
torvisoittokunta soitti asemalla. Pidimme hauskaa junassa, ehkä
liiankin hauskalle tuulelle sai meidät viini. Berliiniin saavuimme
kello puoli kahdensan aamulla. Päivällä hakiessamme tavaroita,
tapasin Mausin Vaasasta. Hän kysyi mistä oli kotoisin, ruotsiksi
ja minä sanoin olevani Kalajoelta, jolloin hän sanoi, että hän
ollut Kalajoella usein ja hänellä on tuttuja siellä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.11. Saavuimme eilen
iltapäivällä Lockstedtiin Berliinistä, matka oli ikävän
puoleista ja väsyttävää, maisematkin nyt syksyllä hyvin
autioita niittyjä ja huonoa metsää.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">26.11. Sunnuntai. Tänään
kello 12 lähdimme Yrjön ja Nestorin kanssa Lockstedtista
Hamburgiin. Nyt olen paraikaa asunnossamme hienossa huoneessa, josta
maksame markan vuorokaudessa miestä kohti. Olemme syöneet Soldaten
Rast`ssa soppaa ja leipää, se maksoi 30 pfenningiä, siis
tavattoman halpaa. Samoin oleem olleet Felbesin kahvilassa bieriä
juomassa ja kuuntelemassa laulua ja soittoa sekä tyttöjä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.12. Eilen saavuimme
taasen Berliiniin Hamburgista. Mita Hamburgin matkaan tulee, niin se
oli aika mukava ja huvittavakin. Ensin siellä oli Ilmari Pohjanpalo
ja Yrjökin ja heidän kanssaan kuljettiin ympäri kaupunkia
kahvilasta toiseen etupäässä, samoin kävimme valokuvassa.
Poikain lähdettyä keskiviikkona pois, kuljimme Nestorin kanssa
taas kahden. Merimieslähetyksen vahtimestari Isakssonin luona
tapasimme monenlaista : jääkäreitä, oli naisia, olisi
siviilitöissä olevia meidän poikia, tapasin sisareni Tyynen
entisiä luokkatoverin Karvosenkin, vaan joka sydäntaudin takia on
joutunut pois pataljoonastamme ja ollut sitten muutamassa pappilassa
ja Hamburgissa. Muuten olivat ne pojat, joiden sairauden takia
olivat viedyt siviilitöihin, saaneet Etelä-Saksassa kokea hyvinkin
huonoa kohtelua, ollessaan jollakin suurella maatilalla töissä
sotavankien kanssa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">8.12. Matkalla
rintamalle. Saavumme kohta Mitauhin, kello on 9 paikkeilla illalla
ja matka alkaa olla jo oikein hirvittää, kun ei ole enää edes konjakin höyryäkään päässä ja saa lopun yötä kylmässä
odotussalissa ja vaunussa kärvistellä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">16.12. Eilen puolen
päivän tienoissa saavuimme Libauhun garnisoniin ja asumme nyt
suuressa ”Baijerilaisessa kasarmissa” koko pataljoona. Olen
katsellut sekä tänään iltasella että eilen kaupunkia, joka on
puolikomea, toisinpaikoin varmaan kesällä kaunistakin,
merenrannalla kuin on isoja puistokatuja ja puistoja. Toiset kadut
taasen ovat mutkikkaita osaksi ja eivät erityisen hauskan näköisiä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.12. On sunnuntai ja
samalla jouluaatto. Muistuupa mieleen monet entiset joulut
valmistuksineen. Kävin eilen joulun kunniaksi saunassa, kenties
parin kuukauden kuluttua taasen sitten, kuin viimeksi oikein
saunoin, Muuten on valmistuksia tehty täällä kasarmissamme;
koristettu 3 joulukuusta, naulattu oksia seiniin samoin kuin
papereitakin, kannettu 2 oluttynnyriä sisälle ym.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">26.12. Tapaninpäivän
aamu; on vuosi kulunut siitä kun olin kotona viimeisen päivän.
Tämä vuosi on ollut vaihtelevaista elämässäni, eniten nähnyt
maailmaa monelta puolelta, eniten kumminkin ehkä kovalta puolelta;
monasti on ollut nälkä, monasti on ollut kylmä; ilman että on
saanut syödä ja lämmitellä. Useasti on ollut mitä suurin
väsymys, jota ei olisi luullut jaksavan kenenkään, mutta niin on
vain mennyt aika eteenpäin ja ei vielä kaduta tämä vuosi
ollenkaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">12.1.1917 Taas olemme
frontilla, vaikka reservinä. Tämän kuun 5.pnä piti majuri Bayer
meille eroajaispuheen ja sen kunniaksi saimme vapaapäivän, mutta
puolenpäivän aikaan tulikin alarmi ja kello puoli viisi lähdimme
asemalle. Tuckumiin tulimme aamusella, yö oli kylmä härkävaunussa.
Kello 1 yöllä taasen alarmi Tuckumissa, astuimme junaan ja
astuimme Mitaun ja Tuckumin välillä ulos aamulla 7-8 aikaan ja
aloimme marssia kohti rintamaa, missä ryssät olivat hyökänneet.
Matkalla tuotiin haavoittuneita ja kuolleita vastaamme. Illalla
marssimme Aa-joen yli luotisuihkussa, yksi mies haavoittui
kolmannesta komppaniasta, 1 mies sai manttelin läpi kuulan. Minulla
meni jalkain välistä kuula. Puolisääreen kahlasimme vedessä
ehkä noin 10 asteen pakkasessa. Kurjaa oli! Marssimme ehkä
syömättä 30 km sinä päivänä. Mikkonen Kalajoelta sai surmansa
graanatista samana iltana; hän kuului pioneerikomppaniaan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.1.1917 Olemme nyt
Mittaussa ja asumme muutamassa isossa koulurakennuksessa. Toissa yönä
olimme kenttävahdissa. Kylmä oli emmekä nukkuneet ollenkaan.
Ryssäkin ampui muutamia graanaatteja lähellemme maantielle,
osoitellen pitkää siltaa, jonka päässä melkein seisoimme.
Kiivas ratrullikahakka oli myös yöllä. Pakkasta ehkä oli 25
astetta.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Mittaussa perustettiin
meidän joukossamme hiihtäjäjoukko, johon otettiin 100 miestä joka
komppaniasta, lisäksi konekivääreitä. Meidän tuli hyökätä
eteenpäin saksalaisten raivaamasta aukosta. Mittausta lähtiessämme
ampui 1 komppanian oberzugfuhrer Ståhlberg yhden miehen, joka
kieltäytyi lähtemästä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: blue;"><span style="font-size: medium;">(
Jääkärikauden ikäviin muistoihin kuuluu esimiesasemassa olleen
suomalaisen Armas Ståhlbergin toteuttama jääkäri Sven
Saarikosken – joka kieltäytyi lähtemästä hyökkäykseen –
teloitus tammikuussa 1917. Ilmari Turja kirjoitti siitä 1980-luvun
alussa näytelmän ”Jääkäri Ståhl”. Lähellä ollut
kalajokinen Eino Pernu mainitsee asiasta lyhyesti päiväkirjassaan
19.1.1917). </span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: blue;"><span style="font-size: medium;">4.2.</span></span><span style="font-size: medium;">Sunnuntai
Kirkas päivä, asumme nyt lämpimässä mökissä. Ankaria
tykistötaisteluja on ollut useampina päivinä. Kuolleita ovat
metsät täynnä, ne eivät ole hauskan näköisiä jäätyneinä ja
ryöstettyinä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">13.2. Lauantaipäivä ja
olimme työssä, ja sieltä palatessani tapasin veljeni Yrjön ja
Ilmari Pohjanpalon, jotka olivat saapuneet Munsterista.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">18.3. Sunnuntai,
Loppuviikolla alkoi kiertää hurjia huhuja vallankumouksesta
Venäjällä ja vaikka en alussa niitä uskonutkaan, niin näyttää
niissä olevan kumminkin perää. Tämähän lisää taase meissä
innostusta kokolailla ja varmaan ehkä tulee meillekin äkkiä
muutos, jos asiat rupeavat menemään toivottuun suuntaan Venäjällä
ja Suomessa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">27.3. Saavuimme Libauhun,
missä kevät on paljon pitemmällä kuin Tuckumissa, johtune
kaiketi meren läheisyydestä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">29.3. Kuulin Laitilta ,
joka palasi ”Urlaubilta”, että minunkin nimeni on ryssäin
kirjoissa ja että he ovat kuuluttaneet perään. Hyvä ei siis ole
Suomeen mennä. Venäjän vallankumous meitä ensin innosti, mutta
nyt emme enää luota siihen enempää mitä näytetään
Suomessakaan luotettavan.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">30.3. Harjoiteltu
paraatia aamulla. Kenttä on tavattoman märkä, niin että saappaat
olivat täynnä vettä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">6.4. Pitkäperjantai. Nyt
on alettu ehkä tositeolla ajatella menoa Suomeen. On alettu opettaa
joka miestä aliupseerin tehtäviin äkseerettaissa, samaten on
jaettu komppania osiin kiväärejä varten, pioneeritöitä varten,
sähköttäjiksi y.m.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">9.4. Köyhänä kuin
kirkon rotta on täyttynyt viettää nämä juhlapyhät ja muistella
miten ennen, ja nytkin taasen Suomessa syötiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">14.4. Toissapäivänä
saimme lunnasrahoja 2:70 Rmk sitä ansiosta että olimme mukana
Aa-joen taisteluissa. Hyväähän se raha tekikin, vaikka minulta
meni heti ensimmäisenä päivänä kaikki, kuin söin
Soldatenheimissa ja oli kahvilassa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">2.5. Luin Svenska
Dagbladetista Suomen Senaatin puheenjohtajan Oskari Tokoin puheen,
jossa hän lausuu Suomen itsenäisyyden olevan parhaan ratkaisun
Suomen kysymykselle. Tämä puhe innostutti mieliä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">25.5. Perjantainpäivä.
Kello 6. aamusella valmistauduimme pataljoonan harjoituksiin.
Eilen laitoimme Matille kirjeen kotia, joka joutunee juhannuksen
tienoilla.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">27.5. Ensimmäinen
helluntaipyhä. On jo aivan kesäinen ilma, lämmin ja kirkas ekä
puutu mitään muuta kuin ruokaa enemmän ja vähän rahaa, jotta
elämä olisi kutakuinkin hyvästi. Mutta ruokakysymys on ollut tänä
keväänä erikoisen kipeänä asia, jopa niin että voi sanoa,
jotta ne kymmenet sairaustapaukset, kuten malaria ym. johtuvat
huonosta ja riittämättömästä ravinnosta, kuten lääkäritkin
ovat selittäneet. Ja ampuihan muuan III komppanian poika itsensä,
kun ei enää halunnut kärsiä enempää. Iltapäivällä olimme
Yrjän, Ilmarin ja Kailan Aunon kanssa katsomassa baeirilaisten
infanteristien ja marinein välistä potkupallokilpailua. Marinit
voittivat.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">29.5. Ihana päivä. Meri
on aivan tyyni, oikealla pohjoisessa on Libaun satama ja sen
edustalla on useita laivoja liikkeellä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">31.5. Vuosijuhla
pataljoonalla siitä, kun lähdettiin Lockstedtista. Aamupäivällä
paraati, jossa joukkoa tarkasti Libaun kuvernööri.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">3.6. Sunnuntai. Taasen
oli paraati ja meitä tarkasti hänen kuninkaallinen korekutensa
Preussin prinssi Heinrich, keisarin veli. Prinssi oli vanha mies,
kasvot laihat, ryppyiset, viikset harmahtavat. Mukana oli muun
muassa oluttynnörin näköinen mies, pien mutta vatsa kauhea.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.6. Juhannuspäivä.
Voin mainita, että talvella ajattelin, kunhan tässä Juhannuksessa
eletään, niin kyllä kaiketi sitä jo näkee mitä tästä
kaikesta tulee, nyt on mennyt toivo sodan päättymisestä melkein
ensi juhannukseen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">30.6l Pataljoonassa ovat
mielet taas levottomia niin kuin usein jo ennenkin ja siihen on
taasen erikoiset syyt olemassa: esimerkiksi täysi aktiivinen
toiminta Suomessa ja täällä (aseiden vienti Suomeen,
komennuskuntien lähettäminen, agitationi ja meikäläisten parempi
opetus järjestämällä uudestaan pataljoona).</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">7.7. Tätä nykyä on
pataljoonalla ulosmenokielto, koska muka pataljoonasta on 67 %
malarian saastuttamia ja lisäksi 30 % pitäisi olla tuperkelin
saastuttamia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">19.7. Luutnantti
Koennecke puheli asemastamme ja myönsi, että olo täällä
Libaussa ja ikuinen harjoitteleminen tuntuu hullutukselta, kuin
paras aika menee hukkaan, mutta ei auta, odottaa täytyy asian
kehitystä Suomessa. Kyllästyminen onkin yleistä. </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.7.1917 Muistettava
päivä, sillä Hauptm. Ausfeld on tullut takaisin Berliinistä ja
puheli kentällä aivan suoraan Suomeen menosta ja valmistuksista,
sekä kehotti ennen kaikkea varomaan urkkijoita. Tässä oli ensi
kerta, kun joku upseeri puhuu miehille Suomeen menosta tosissaan. </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">29.7. Taaskin uusia
kursseja ja minä olen nyt konekiväärikursseilla. Huomattava on
kyllä se että komppaniat on jaettu maakuntain mukaan osastoihin.
Kuulun veljeni Yrjön kanssa ”Pohjoispohjalaisiin”. Pohjalaisia
on komppaniassamme yhtä paljon kuin muita yhteensä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">8.8. Suomeen menoa
näytettään hommaavan yhä edelleen, niinpä viime viikolla
komennettiin noin toistakymmentä miestä komppaniasta ja eilen 5
miestä koppaniaan. Täysissä kenttävarustuksissa, ei tiedetä
kumminkaan minne. Kasarmin porttia vastapäätä olevasta
kauppakojusta ajoi Hauptmannimme pois juutalaisen, joka koetti
udella minne nämä komennetut menivät ja kohta tämä juutalainen
vangittiinkin spionina.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.9. Kuulimme huhun, joka
heti varmistui, että Riga on valloitettu t.k. 3. päivänä.
Libaussa oli paikoin lippuja ja ilo suuri, paitsi venäläisten ja
lättiläisten kesken, joiden sanottiin itkeneen.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.10. Äkisti on kulunut
kesä ja on syksy täällä Libaussa, huolimatta siitä, että aika
tuntuu usein hyvin ikävältä, mutta syy on kait siinä, että
huolimatta yksitoikkoisesta sotilaselämästä, ulkomaiset tapaukset
ovat kiinnittäneet niin mielemme, että olemme unohtaneet kaiken
muun.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">28.10. Sunnuntaipäivä,
jolloin minä sain arvon ylennyksen, joten olen nyt
”Hilfsgruppenfuhrer”.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">1.11. Minut ja Yrjö
siirrettiin tänään 1 konekiväärikomppaniaan, Muutto tuli vähän
odottamatta, vaikka ensimmäisen tiedon siitä sain Forsmannilta,
joka lupasi leipäpalasta tai muutamia keitettyjä perunoita vastaan
sanoa minulle jotain, joka minua ja velimiestä koskee. Muutto
komppaniasta on minulle samantekevää.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">11.11.Vuosi on kulunut
siitä kun rintamalla olin vaarallisessa patrullissa. Kuka olisi
uskonut, että sota kestää näin kauan. Viimeinkin pääsee
siviiliin pataljoonastamme ainakin osa ja olen miettinyt, lähdenkö
vai jäänkä tänne. Tänne jääville luvataan parempi palkka ja
asunto, mutta luottamus on mennyt näihin hommiin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.12. Välirauha on tehty
Venäjän ja Saksan välillä. Meidän jääkärien aika on
luultavasti mennyt.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">9.12. Toinen
adventtisunnuntai, jolloin olimme iltapäivällä kirkossa. Siellä
lauloi jääkäreistä ja kaupungin naisista kokoonpantu sekakuoro
”Hoosiannaa” suomeksi. Hauska oli kuulla etenkin naisääniä,
vaikkakin ne olivat heikkoja verrattuna miesääniin.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">16.12. Taasen on huhuja
meidän lähdöstä Suomeen. Sanotaan sieltä tulleen käskyn lähteä
joulun jälkeen ja olen kuullut erikoisia suunnitelmia maihinnousua
varten, mutta kukaan ei enää luota mihinkään, toivotaan vaan,
että ”irti päästäs tästä hommasta”. Joulu tulee, ikävää
on, ilman rahaa, entisiä joulun iloja.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">24.12. Jouluaatto ja
olimme laittaneet asunnostamme juhlahuonetta, se on: olemme
lykänneet sänkyjä kasaan ja eroittaneet ne suurilla peitteillä
muusta huoneesta ja samalla pesseet pöydät, penkit ja lattiat.
Eilen sain kotoa Matilta kirjeen, Yrjö sai kortin ja minä vielä
sanomalehtiä. Olen tavattoman hyvilläni, kun taasen kuuli kotoa
jotain.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">18.1. 1918 Eilen aamulla
kuuden aikoihin tulimme Yrjön kanssa lomalta Berliinistä taasen
tänne Libauhun ja nyt minä olen tallivahdinhaltija; Yrjä taasen
vahtimiehenä. Loma Berliinissä oli hauskaa niin hyvin kuin vähillä
rahoilla suinkin voi toivoa. Sillä pääasiana pidän minä, kun
saa joskus elää ihmisten tavalla ja olla huoletonna välittämättä
virasta ja ”dienstistä”. Berliinissä kuleskelimme kahden Yrjön
kanssa useissa paikoissa, kuten: Siegesaaleilla ja Hinderburgin
patsaalla ja Siegesaulessa. Kävimme myös Zeughausissa, missä on
tavattomattomasti nähtävyyksiä; vanhoja aseita, lippuja,
sota-aseita, sotilaita täysissä varustuksissa ritariajalta
nykypäivään saakka.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Uudenvuoden aikaan
vietimme muutamassa Winterfeld-kahvilassa; siellä oli aika remu!
Mainittava viinitupa oli zum Groten Gottlich. Aika kului nopeaan,
vähän liian nopeaan ja tuntui tavattoman ikävältä lähteä pois
viime päivinä. Rahaa olimme odotelleet kotoa, mutta ei kuulunut.
Tulimme toimeen kumminkin loppuun saakka. Urlaubilla ollessamme
tunnustivat Ruotsi ja Saksa Suomen itsenäisyyden.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">20.1. Täällä Libaussa
on väliin talvi, väliin sataa vettä. Rautatieonnettomuuksia on
tapahtunut. Sanotaan 12 meikäläisen saaneen surmansa Osnabruckissa
ja pari poikaa on ollut mukana Insterburgissa, missä on kuollut
paljon saksalaisia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">5.2. Runebergin päivä
ja vapaapäivä. Olen ollut niin kuin kaikki muutkin täällä aivan
kuin hiilillä näinä päivinä, aina siitä lähtien kun alkoi
kuulua taisteluista Suomessa, kaiket päivät olemme kiroilleet,
miksi emme me ole siellä, mikä on syynä, että ollaan täällä,
aina vain täällä häpeällisesti maaten? Stabissa on poikia
käynyt uhkauksilla ja pyynnöillä, saadakseen herrat toimeen ja
nytkait onkin jo tieto siitä, milloin ja miten lähdetään,
vaikkei pataljoona sitä vielä tiedä.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">17.2. Kaunis yö
laivalla. Olemme matkalla Suomeen ja makaamme ankkurissa luullakseni
Gotlannin eteläkäressä ruotsalainen torpedovene vieressämme.
Lähdimme matkaan 14 p. vasten yöllä puoli neljä karasmista
Libausta. Libaun talvisatamasta lähdettiin kello 2 aikoihin
päivällä. Saattamassa olivat pataljoonamme upseerit, jotka jäivät
ikäviinsä rannalle, siltä näytti.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kulimme pitkin rannikkoa
etelään ja länteen, vasta viime yönä Ruotsin puolelle Ölannin
kohdalla, missä ajoimme Kalmarin salmen ja laskimme ankkurin. Vähän
päästä tuli ruotsalainen torpeedovene meitä tarkastamaan ja
siltä kuulimme, että ryssätkin ovat meitä hakeneet Murtajan ja
sotalaivan kanssa.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Julma maa - dokumentti
1918 sisällissodasta</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4460977">https://areena.yle.fi/1-4460977</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Tuore
dokumentti "Julma maa" kuvaa väkivallan kierrettä, johon
Suomi ajautui vuonna 1918. Sisällissodassa pelko ja vihapuhe saivat
suomalaiset surmaamaan toisiaan. Dokumentissa sodan julmuus avautuu
mm. päiväkirjojen ja harvinaisten valokuvien kertomana. Ohjaus Esko
Varho, Ylen Ajankohtaistoimitus. (U) </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Tammisunnuntai 1918</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4376704">https://areena.yle.fi/1-4376704</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tammisunnuntai
1918 -dokumenttielokuva tuo päivänvaloon itsenäisyyden alkuaikojen
tapahtumat, joista on pitkään vaiettu. Elokuva kytkee paikalliset
tapahtumat maailmansodan runteleman maailman traagisiin tapahtumiin.
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso
1: Mitä Suomessa tapahtui 100 vuotta sitten?</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-3948324">https://areena.yle.fi/1-3948324</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Varho kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Ensimmäisessä osassa:
"Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa" käsitellään
kansanluonnettamme, jääkärien värväystä ja venäläistämistoimia.
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 2: Helmikuu 1917:
Keisarilla on kiire teelle</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4004892">https://areena.yle.fi/1-4004892</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Varho kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan toisessa osassa kerrotaan
venäläisistä vallanpitäjistä Suomessa, sosiaalisista oloista ja
tunnelmista helmikuussa 1917, vallankumouksen aattona. </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso
3: Maaliskuun vallankumous: murha-aalto Helsingin jäillän jäillä</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4053003">https://areena.yle.fi/1-4053003</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan kolmannessa osassa
kerrotaan </span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso
4: Maalis-huhtikuun vaihde 1917: kolme tulevaa presidenttiä juhlii
Pietarin yössä ja yksi palaa Siperiasta</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4109070">https://areena.yle.fi/1-4109070</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan neljännessä Venäjän
viimeinen keisari on kaatunut, mutta kuka vallan Suomessa ottaa?
Leikkaus: Petteri Latomäki. </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 5: Poliiseille
potkut ja 8-tunnin työpäivä aseella uhaten</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4131525">https://areena.yle.fi/1-4131525</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan viidessä osassa
kerrotaan vapun 1917 aikaisista tapahtumista, metallityöväen
lakosta ja poliisien korvaamisesta miliisillä. Leikkaus: Petteri
Latomäki. </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 6: Sata vuotta
sitten Turku kiehui minivallankumouksen kourissa ja
kaupunginvaltuusto otettiin panttivangiksi</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4151345">https://areena.yle.fi/1-4151345</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan kuudennessa osassa ollaan
loppukeväässä 1917. Punakaartit ja suojeluskunnat saavat
alkukipinänsä. Leikkaus: Petteri Latomäki. </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 7: Sosialistit
pyrkivät itsenäistämään Suomea jo heinäkuussa 1917. Porvarit
harasivat silloin vastaan.</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4183830">https://areena.yle.fi/1-4183830</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varho paneutuu juttusarjassaan Suomen
itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo tapahtumista ja
ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan seitsemäs osa kertoo,
millä tavalla sosialistit pyrkivät itsenäistämään Suomea
kesällä 1917 ja miten salaisissa järjestöissä valmistauduttiin
myös aseelliseen taisteluun venäläisiä vastaan. </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso
8: Väliaikainen hallitus iskee takaisin, nälkäiset kaupunkilaiset
mellakoivat ja maatalouslakko vaatii kuolonuhrin</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4217781">https://areena.yle.fi/1-4217781</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittajan Esko Varhon ja leikkaaja Petteri Latomäen juttusarja
paneutuu Suomen itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo
tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan kahdeksas
osa kertoo eduskunnan ja Venäjän väliaikaisen hallituksen
valtataistelusta, nälästä ja kuolonuhrin vaatineesta
välikohtauksesta. </span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 9: Suomen
historian tärkeimmät vaalit käytiin nälän ja pelon sekoittamissa
tunnelmissa. Samaan aikaan Lenin piilotteli Helsingin
miliisipäällikön kotona ja porvarit perustivat salaisen
poliisikoulun.</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4246745">https://areena.yle.fi/1-4246745</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittajan Esko Varhon ja leikkaaja Petteri Latomäen juttusarja
paneutuu Suomen itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo
tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan yhdeksäs
osa kertoo tunnelmista ennen lokakuun 1917 eduskuntavaaleja sekä
Suomen lopullisen kahtiajakautumisen alusta. </span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Jakso 10: Aktivistien
salainen asekuljetus, Risto Ryti yritetään ampua ja lokakuun
vallankumous.</b></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://areena.yle.fi/1-4266548">https://areena.yle.fi/1-4266548</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">A-studion
toimittaja Esko Varhon ja leikkaaja Petteri Latomäen juttusarja
paneutuu Suomen itsenäistymisvuosien käännekohtiin. Sarja kertoo
tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa. Sarjan kymmenes
osa kertoo, kuinka Suomen kahtiajakautuminen kahteen
kilpavarustautuvan leiriin käynnistyi lopullisesti. </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 - Sodan
tausta</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=tPitExF1Brw&t=16s">https://www.youtube.com/watch?v=tPitExF1Brw&t=16s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 - Sodan
kulku</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ucJju5x-aVc&t=92s">https://www.youtube.com/watch?v=ucJju5x-aVc&t=92s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Punainen terrori</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=k9Xx8Z1U-Io&t=117s"><span style="font-size: medium;">https://www.youtube.com/watch?v=k9Xx8Z1U-Io&t=117s</span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Valkoinen terrori</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZIkfzYQOGxo&t=108s">https://www.youtube.com/watch?v=ZIkfzYQOGxo&t=108s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Saksalaiset Suomen sisällissodassa</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=RfHkQzi5gpM&t=118s">https://www.youtube.com/watch?v=RfHkQzi5gpM&t=118s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Taistelu Helsingistä</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=qK8vBt54Ea8&t=99s">https://www.youtube.com/watch?v=qK8vBt54Ea8&t=99s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Ruotsi ja Suomen sisällissota</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=1HvzlkCdSFY&t=223s">https://www.youtube.com/watch?v=1HvzlkCdSFY&t=223s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sisällissota 1918 -
Suomen diktaattori Kullervo Manner</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Znnzl7rc3-U&t=53s">https://www.youtube.com/watch?v=Znnzl7rc3-U&t=53s</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Suomen kuningaskunta 1918</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E5sDL9Ys2zY&t=95s">https://www.youtube.com/watch?v=E5sDL9Ys2zY&t=95s</a>
</span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
</div><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><br />
</p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-47143882316489382242023-05-09T01:30:00.005+03:002023-05-09T02:30:36.812+03:00Laivojen rakennus Kalajoella, Kalaja-laiva, Kalajoen kaupat, Kalajoen markkinat, Kalajoen Säästöpankki, Efraim Kilpinen kanteleen tekijä<p><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKDU8xcTTAk2xiDazffVmpx2_6pnRnMoP2fPWJTJvS4krnghhP38-3Q-PuobNR477YmMT1FlpTSMujY1wyTsa2zvqjl2SlJldpA5QIt1LStfeHT9jcfHVYUAihanLaUxcd7ze7Ez_WXic/s1600/Kalaja-laiva.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="353" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKDU8xcTTAk2xiDazffVmpx2_6pnRnMoP2fPWJTJvS4krnghhP38-3Q-PuobNR477YmMT1FlpTSMujY1wyTsa2zvqjl2SlJldpA5QIt1LStfeHT9jcfHVYUAihanLaUxcd7ze7Ez_WXic/w470-h353/Kalaja-laiva.JPG" width="470" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalaja-laiva
Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5341256939809417426"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSAXJ0L0ss-UzNS3zKR1Dl9Mkqprap629mKXnm5iKE_hyG_OOE5R09z7OTYQE7CELehZvIYDsYUC6RyOGX_VF_ytA7kr1bUcKSUyS2Up5I09nj8fBoH5U_EpE4eNLquDr0xrBkc0oiKOH1/s1600-h/östman+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="520" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSAXJ0L0ss-UzNS3zKR1Dl9Mkqprap629mKXnm5iKE_hyG_OOE5R09z7OTYQE7CELehZvIYDsYUC6RyOGX_VF_ytA7kr1bUcKSUyS2Up5I09nj8fBoH5U_EpE4eNLquDr0xrBkc0oiKOH1/w373-h520/%C3%B6stman+001.jpg" vspace="5" width="373" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kuva
Anders Gustaf Östman (1819-1900)</span></span></span></span></span></em></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><a name="post-body-3924109528697298229"></a>
<span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajokelaisten
talonpoikien kauppapurjehduksella on vanhat perinteet. Kalajokiset
osasivat itse rakentaa laivansa. Vielä 1860-luvulla oli käytössä
talollisten </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Pahikainen ja Jaakko Merenojan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">rakentama
13 lästin vetoinen "Liukas", mikä myytiin vuonna 1864
kalajokiselle </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Erkki
Roosille. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tuohon
aikaan oli käytössä myös liikemies-apteekkari </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Relanderin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">käyttämä
16 lästin "Anny"-laiva, mikä myytiin vuonna 1863 </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kaarle
Kustaa Törnvallille </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
joitakin vuosia myöhemmin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kustaa
Änkilälle</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tämä "Anny" ei ollut Kalajoella rakennettu, "Liukas"
suoritti nälkävuoisen aikaiset jauhohakumatkat Pietarista.
Nälkävuodet katkaisivat sitten purjehduksen. Kun nimismiehenja
voudinkertomusten mukaan Kalajoella oli maapurjehdusta vuosina
1865-67 yhteensä 16-29 lästin verran. Vuonna 1868 maapurjedusta ei
ollut lainkaan.</span></span></span></p><div dir="LTR" id="Osa1">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Laivanrakennus
pääsi Kalajoella jatkumaan nälkävuosien jälkeen. Tunnetuimmaksi
rakentajaksi nousi Pietarsaaressa 27.8.1819 syntynyt </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anders
Gustaf Östman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka sittemmin Kalajoelle siirtyneenä teki monia laivoja. Tämä
itseoppinut ja käytännön kouluttama rakentaja rakennutti
1870-luvulla Kalajoen kirkon, Oulun kasarmit ja pani alulle Kokkolan
kaupungin tilaamat kaksi proomua, joiden viimeistely jäi hänen
poikiensa huoleksi. Hänen itsevarmuuttaaan työssään kuvaa hänen
mielilauseekseen mainittu "Me teke tätä ja me osaa teke tä".
Östman kuoli Kalajoella 28.3.1900. Hänen työtään jatkoivat
Kalajoella hänen poikansa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Frans
Adolf Östman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(1859-1910)
rakensi Ämmän veistämöllään muun muassa "Ansio"-laivan
vuonna 1891. Östmaninen rakentamia olivat todennäköisesti myös
vuonna 1883 valmistunut "Onni"# ja vuonna 1892 valmistunut
"Toivo". Nämä purjehtivat "Ansion" ohella
vielä vuonna 1895 kotipaikkanaan Kalajoki.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lästi
on tilavuusmitta</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kauppalästi
(kommersläst tai handelsläst) oli Ruotsissa 1 134 kannua (kanna)
eli 2 970 litraa.<br />Vanhana tilavuusmittana käytetyllä lästillä
oli kolme kokoa: 12, 13 tai 24 tynnyriä (tunna). Yleensä lästi
tarkoitti hiiliä, kalaa, tervaa, viljaa tai voita mitattaessa 12
tynnyriä eli 1 978 litraa. Lästi tervaa tarkoitti 1600-luvulla 12
tynnyriä eli 1 507 litraa. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri
nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana
146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5450206735458760610"></a>
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalaja
oli kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuosina
1873–1874 rakennuttama Kalajoen kuuluisin parkkilaiva, joka
purjehti maailman merillä vuosina 1874–1885. Kauppamatkoillaan
alus päätyi aina Etelä-Amerikkaan, Kiinaan ja Australiaan asti, ja
upposi Newfoundlandin edustalla vuonna 1885.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajan
rakentaminen<br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalaja
rakennettiin Santaholman perustamalla "Laiva ja Varvi Seuran"
telakalla vuosina 1873-1874. Se oli valmistuessaan 372,9 lästin
vetoinen ja 12 jalkaa syvässä kulkeva parkkilaiva. Rakentaminen
vaati yhden kuolonuhrin, kun kirvesmies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Efraiminpoika Tohkoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ruhjoutui
telakalla sattuneessa onnettomuudessa kuoliaaksi. Säilyneiden
asiakirjojen mukaan Varvin ja Kalajan rakennuskustannukset kohosivat
yhteensä 185 829,78 markkaan, jotka jaettiin osakkaiden kesken
heidän osuuksiensa mukaisesti. Laivan rakennutti osakeyhtiö, johon
kuuluivat Kalajoelta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.
Santaholma, I. Merenoja, O. Pahikkala, J. Myllylä</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Oulusta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">L.
Helander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
Pyhäjoelta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.
Annala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Rakennuspuuksi käytettiin aina Pihtiputaalta ja Reisjärveltä asti
haettuja komeita jättiläishonkia, jotka siihen aikaan ylimaissa
eivät kovin paljon maksaneet. Rakennusmestarina oli laivojen
rakentaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anders
Gustaf Östman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoelta.
Työmiehet olivat pääasiassa kalajokisia isäntämiehiä, joilla
useimmilla oli ammattituntemusta laivanrakennusalalla.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Miehistön
värvääminen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Miehistön
värvääminen tapahtui Kalajoella 17.9.1874. Laivan miehistöön
kuului 16 miestä, 1 stuuvertti eli ylikokki, 2 perämiestä ja
kapteeni. Laivan kapteeniksi tuli yksi yhtiön osakkaista,
pietarsaarelaissyntyinen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jakob
Roos, </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jolle
luvattiin palkkioksi 60 markkaa kuukaudessa, 5 prosenttia
bruttorahdista ja 3 markkaa maissaolorahaa. Perämieheksi nimitettiin
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">D.
Roos</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka vaihdettiin Skotlannissa vuonna 1867 oululaiseen J. Stenmaniin.
Muut miehistön jäsenet olivat:</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Konstaapeli
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Östman<br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Puuseppä
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Haavisto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matruusit
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">M.
Märsell ja E. Rahja</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Puolimatruusit
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Niku
Lohva, Juho Heusala, Antti Östman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kokki
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Sievilä<br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Jungmannit"
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Simi, Antti Rönnqvist, August Pitkänen, Erik Anttila, F.
Haapakangas, Matti Junnikkala, Sivert Hendelin</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kajuuttavahti
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Herman
Östman<br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aluksen
tulliselvittely tehtiin Raahessa syyskuussa 1874, minkä jälkeen
Kalaja lähetettiin ansaitsemaan maailman merille, tarkoituksena
palata kahden vuoden kuluttua takaisin. Kalajoen "Lentävän
hollantilaisen" matka venähti kuitenkin viiden vuoden
mittaiseksi kapteeni Roosin kaapattua laivan.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajan
seikkailut maailman merillä 1874–1880</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalaja
purjehti aluksi Raahesta painolastissa Pietarsaareen, jossa laivaan
lastattiin lankkuja Englannin Hulliin vietäväksi. Hullin satamassa
Kalajaan laitettiin kuparipohja, ja tammikuussa 1875 alus jatkoi
matkaansa Hullista Shieldsiin, josta se otti hiililastin vietäväksi
Jaavan saarelle Indonesiaan.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tammikuussa
1876 Kalaja jatkoi matkaansa Queenstownista Glasgow'hun ja otti
huhtikuussa rahdin Buenos Airesiin, Argentiinan pääkaupunkiin,
jonne saavuttiin saman vuoden kesäkuussa. Jaavan sokerirahdista
kirjattiin samaan aikaan Kalajoella tuloja 16 430 mk. Argentiinasta
kapteeni Roos jatkoi maissi- ja heinälastissa Brasilian Rio de
Janeiroon, jonne alus saapui syyskuussa. Lokakuussa kapteeni Roos
päätti lähteä pelkällä painolastilla, onneensa luottaen,
purjehtimaan takaisin Jaavalle Batavian satamaan, josta otti kurssin
kohti Indo-Kiinaa. Alkuvuodesta 1877 Kalaja saapui Saigonin satamaan,
jossa laivan pohjakuparit vaihdettiin uusiin. Saigonista Roos lähetti
edellisen vuoden rahtituloja Kalajoelle 9 502,50 mk.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kapteeni
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">onni
kääntyi, kun puolimatruusi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heusala
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sairastui
Saigonissa koleraan ja kuoli tautiin 20 päivää sairastettuaan.
Kaiken lisäksi singaporelainen höyrylaiva lasketti lähes täydessä
vauhdissa ankkurissa maanneen Kalajan päälle rikkoen aluksen
pahasti, ja Santaholma joutui ottamaan Suomen Merivakuutusyhtiöltä
ennakkona lainaa 84 000 mk viiden prosentin korolla laivan korjauksia
varten. Kapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosia
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pyydettiin
palaamaan kotiin, mutta seikkailumieli vei miehen
mennessään.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Saigonista
kapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätti
viedä Kalajan vanhaa pohjakuparia Hongkongiin, josta hän otti
lastin Siamiin. Lokakuussa 1877 laiva saapui Bangkokin satamaan,
jossa kapteeninrouvan apulaiseksi Glasgow'sta tullut suomalainen
nainen</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> L.
Ramstedt </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kuoli
tropiikin tauteihin. Loppuvuodesta 1878 Kalaja otti sokerilastin
Australiaan. Kalajoella isännistö alkoi kuitenkin jo hermostua.
Kaikesta huolimatta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Santaholma
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjoitti
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosille
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Australian
Sydneyhin 2.8.1878 vielä toiveikkain mielin ja kertoi odottelevansa
kärsivällisesti parempia aikoja.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päätti
viipyä kuukausikaupalla Sydneyssä sillä seurauksella, että
joulukuussa laivasta karkasi seitsemän merimiestä Australiaan,
useimmat heistä suomalaisia. Australiasta Kalaja otti hiililastin
Shanghaihin Kiinaan ja kävi tämän jälkeen pari kertaa Euroopassa.
Se jäi kuitenkin purjehtimaan Itä-Intian rannikkoreitille. Miehistö
pyyteli kapteenia palaamaan kotiin, mutta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ilmoitti
isännistölle marraskuussa 1879 purjehtivansa Kiinan merellä ja
aikovansa Anjeriin, Jaavalle, mukanaan 450 tonnia raskasta lastia,
teetä, kanelia ja silkkiä.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoella
loppui kärsivällisyys, ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
otettava viimein Hongkongista rahti takaisin Lontooseen, jonne alus
saapui kesäkuussa 1880. Lontoossa laiva otettiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosilta
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pois
ja annettiin 58-vuotiaan oululaisen merikapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Ryselin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">haltuun.
Uudeksi perämieheksi nimitettiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">August
Söderlund</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Pian Kalajoelle kantautui tieto, jonka mukaan Kalaja oli kärsinyt
haverin Lontoossa ja Roos oli ottanut laivan korjauksia varten
lainaa, joka oli maksettava heti takaisin. Lainan hankkiminen
osoittautui hankalaksi, mutta viimein raahelainen kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Sovelius </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lupautui
lainaamaan yhtiölle hampaita kiristellen 30 000 mk, ja Santaholma
onnistui saamaan vielä ”Lumperin pankista” pankinjohtaja
Aspergrenilta lainaa 20 000 mk, joilla Kalajan pakkohuutokauppa
estettiin. Kalaja päätettiin myydä, mutta myynnistä ei kuitenkaan
tullut mitään.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tahtoi
omistajilta rahaa laivan korjausta varten. Rahat lähetettiinkin,
mutta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">pani
ne omiin taskuihinsa ja vielä lisäksi laivan rahtirahat. Isännistö
vaati </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosia
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tulemaan
kotimaahan ja tuomaan laiva Kalajoelle, mutta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roosilla
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
sellainen omistajien valtakirja, että se oikeutti hänet
rajattomasti purjehtimaan ja ottamaan lastia haluamastaan satamasta
ja viemään minne se vain osoitetaan. Kapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Roos
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ei
totellut isäntien määräyksiä, vaan ”seilasi ja hoilasi”
vapaasti. Noin viitisen vuotta hän purjehti laivallaan aivan
kaukaisen idän vesillä. Viimein omistajat valtuuttivat kapteeni
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Ryselin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oulusta
ottamaan laiva haltuunsa ja hänen onnistuikin saada ”karkulainen”
kiinni Englannissa. Kalaja tuotiin nyt Ouluun. Se oli perin huonossa
kunnossa. Oulusssa siihen pantiin Varjakan sahalta lankkulasti, jonka
se vei Liverpooliin Englantiin. Siellä laiva nostettiin telakalle,
revittiin vanha pohja pois, pantiin uusi kupari sekä muutenkin
korjattiin koko laiva aivan ensiluokkaiseen kuntoon.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Liverpoolista
laiva lähti Baltimooreen Yhdysvaltoihin, josta hyväkuntoisuutensa
vuoksi sai nisujyvälastin Tanskaan. Sitten se haki Philadelphiasta
jyvälastin Skotlantiin, jonne tuotiin vielä toinenkin nisujyvälasti
Amerikasta. Neljäskin lasti oli samaa tavaraa Philadelphiasta ja se
tuotiin Roueniin Ranskaan. Täällä laiva purjehti Lissaboniin
ottamaan suolalastia, mikä tuotiin Raaheen. Laivan kapteenina näillä
matkoilla toimi kapteeni Mustonen. Laivaa kunnostettiin ja se lähti
kapteeni Aatami Kaakisen johdolla lankkulastissa Englantiin ja sitten
Länsi-Intian saarilta hakemaan sinipainevärilastia.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kapteeni
Roosin oikeudenkäynti<br /></span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kapteeni
Roos haastettiin oikeuteen. Hän oli ollut Kalajan kapteenina viisi
vuotta ja kahdeksan kuukautta, joista laiva oli maannut eksoottisissa
satamissa kolme vuotta ja ollut merillä kaksi vuotta ja kahdeksan
kuukautta. Sopimus oli tehty alun perin vain kahdeksi vuodeksi, jonka
Roos oli rikkonut kieltäydyttyään palaamasta takaisin Suomeen.
Voittoa oli tullut ainoastaan Pohjois-Amerikan reitiltä ja
kirjanpidon mukaan laivan "proviantiin" oli kulunut vuosina
1874–1880 yhteensä jopa 65 470,12 mk, sillä Roos oli ostanut
pitkille merimatkoille ”väkeviä juomisia, viinejä, porteria,
olutta, skinkkua, juustoa ja monenlaista muuta erinomaisempaa
kajuutta ruokaa”. Kaiken lisäksi kapteenin rouva oli ollut
laivassa 4,5 vuotta maksamatta laisinkaan ruokarahaa. Isännistö
vaati Roosilta korvauksia 126 014,43 mk, mutta oikeus määräsi
hänen maksettavakseen ainoastaan 1 711,98 mk, sillä kapteenilla oli
yli yhtiöltä saamisia 50 741,60 mk.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pohjois-Amerikan
reitillä 1880–1885</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Trooppisten
vesien toukat olivat syöneet Kalajan huonoon kuntoon, mutta laiva
päätettiin korjata Mansikkaniemen varvilla Rahjassa ja lähettää
toiselle ansaintamatkalle Pohjois-Amerikan reitille, joka aikaisemmin
oli tuottanut hyvin voittoa. Kapteeniksi nimitettiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Edvard
Mustonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
perämieheksi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Adam
Kaakinen. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Toinenkin
matka alkoi kummallisella tavalla, kun Kalaja otti v. 1880
lankkulastin Oulusta Liverpooliin, mutta osa kansilastista päätyi
mereen Pohjanmeren myrskyssä.<br /><br />Seuraavat pari vuotta Kalaja
purjehti Philadelphian ja Euroopan väliä, ja vuonna 1882 laivaa
yritettiin myydä, mutta jälleen kerran tuloksetta. Kalajan
kapteeniksi tuli v. 1882 entinen perämies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Adam
Kaakinen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka purjehti Baltimoren ja Euroopan väliä kuskaten erilaisia
rahteja öljystä ratapölkkyihin. Alus palasi 1884 Suomeen, josta
lähti seuraavana vuonna viimeiselle, kohtalokkaalle
matkalleen.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajan
tuhoutuminen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Kalaja
otti vuonna 1885 Cardiffista hiililastin toimitettavaksi Jamaikalle,
josta otti punapuulastissa kurssin kohti Ranskan Le Havren satamaa.
Huhtikuussa 1885 Santaholma vastaanotti Halifaxista Kanadasta
sähkeen, jonka mukaan saksalainen Lloydin tullilaiva oli upottanut
Kalajan "bankilla" ja perämies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lakström
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
hukkunut. Vähitellen Kalajoelle saapui lisää tietoa ja kävi ilmi,
että Kalaja oli joutunut onnettomuuteen Kanadan edustalla
Newfoundlandin matalikolla huhtikuun 13. päivänä 1885 matkalla
Jamaikalta Le Havren satamaan.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Alavieskalainen
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Nikula</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka oli ollut Kalajassa merimiehenä sen viimeisellä matkalla
kertoi, että ”oli nokipimeä yö huhtikuun 14. päivää vasten
1885. Se ei mene mielestäni koskaan. Muistan kuin viime yön. Olin
sinä yönä iltapuolesta ruotelissa. Myrsky oli ankara, meri pauhasi
ja korkeat laineet huuhtelivat laivamme kantta. Silmä kovan piti
tähystellä pimeään yöhön, minne ei nähnyt ”nenäänsä
pitemmälle”. Tuuli vinkui ja ulvoi mastoissa sekä purjeiden
köysissä. Kapteeni Kaakinen kävi iltayöstä tarkastamassa, että
kaikki ”oli reit”. Hyvässä tuulessa mentiin Ranskaa kohti.
Laivassa oli kallisarvoinen, ehkä miljoonien arvoinen
sinipainevärilasti, otettu Intiasta. Se oli aikomus viedä Havreen
Ranskaan, mutta kohtalo ei sitä sallinut. Laivalla oli vastuksia ja
vahinkoja koko purjehdusolonsa aikana, joten voimme sanoa sitä kovan
onnen laivaksi. Purjehdusajallaan se menetti tapaturmaisesti 16
miestä. Kapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaakinen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
etevä merimies.<br />Kello 1 yöllä vaihtui laivalla vuoro. Ruoteliin
tuli nyt tilalleni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Lakström </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoelta.
Kiiruusti juoksin, kylmä kun oli, keulapuoleen hyttiini juomaan
kuumaan kahvia. Mutta juuri kun nostin kahvilautasta suulleni, kuului
rymähdys, vaikkei tosin kovin ankara. Heti kiireesti kannelle ja
pian huomasin, että suuri höyry oli ajanut Kalajan ahterinpuolesta
aivan eri poikki, kahdeksi kappaleeksi. Etupuoli pysyi vielä veden
päällä sekä peräpuoli, mikäli erotin postilaivan valossa.
Laiva, joka pimeässä ajoi päälle, oli saksalainen Bremen-linjan
suuri matkustajahöyry Main. Sieltä laskettiin heti pelastusveneet
vesille ja huolimatta pimeydestä ja ankarasta aallokosta,
pelastuimme kaikki paitsi ahterissa ollut Lakström. Hän oli suuriin
lammasnahkaturkkeihin puettuna heti laivojen törmätessä hukkunut.
Sinne jätimme haikeana </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lakströmin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
sääli tuli sikaakin, jonka arvattavasti hait pian söivät. Laiva
vei meidät Halifaxiin, jonne se oli matkalla. Sitten meidät tuotiin
Lontooseen todistamaan ja riita laivan haaksirikosta kesti Lontoon
merioikeudessa kuusi kuukautta, jonka aikana olimme
kaupungissa.<br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tietojen
mukaan saksalainen höyrylaiva Main tuli yöllä takaa päin ja
päästyään melkein laivan sivulle, kääntyi ja ajoi suoraan
Kalajan päälle, jolloin laiva katkesi kahtia. Onnettomuushetkellä
perää pitänyt Lakström hukkui. Main pelasti merimiehet Kalajan
ajelehtivasta keulaosasta ja vei heidät Amerikkaan, josta he
palasivat takaisin Kalajoelle omia aikojaan. Oikeus totesi molemmat
laivat syypäiksi, sillä Kalajan lyhdyt oli ilmeisesti asennettu
väärin.</span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
Laiva ja Varvi Seura purettiin ja huutokaupattiin kannattamattomana,
mutta Santaholman laivanvarustaminen ei suinkaan päättynyt tähän.
Parin vuoden kuluttua Kalajan uppoamisesta Santaholma hankki
käyttöönsä Joutsen-nimisen laivan ja ryhtyi kuljettamaan sillä
kauppaamaansa tervaa ja puuta Englantiin ja tuomaan Englannista
kivihiiltä Suomeen. Santaholman poika </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juhani
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">osallistui
Joutsenen purjehduksille. Santaholma rakensi myös hinaaja-aluksia,
joista ensimmäinen oli nimeltään Antti. Weikko puolestaan oli
ensimmäinen yhdistetty hinaus- ja matkustajalaiva.</span></span></span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Kalajoen
kaupat - kauppias Johannes Poukkula</b></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<div dir="LTR" id="post-body-1224358834534618637">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6_aUHZF7AJKSMccmLTz879k-HAmrdnKh9NAs6jA-5TMebpe4f4_NIZMnIXLyutkY3DfLmqLdEmgbY0wOqhO4h9OYoKg2itHOf90VKiaKtWtFsggWImM-SJP1w-XaQETjSFpg6Very9YfG/s1600-h/johannes+poukkula+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="383" hspace="5" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6_aUHZF7AJKSMccmLTz879k-HAmrdnKh9NAs6jA-5TMebpe4f4_NIZMnIXLyutkY3DfLmqLdEmgbY0wOqhO4h9OYoKg2itHOf90VKiaKtWtFsggWImM-SJP1w-XaQETjSFpg6Very9YfG/w359-h383/johannes+poukkula+001.jpg" vspace="5" width="359" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></em></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johannes
Poukkula</span></span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
Pohjankylässä toimi 1900-luvun alussa Kalajoen Kauppa Oy
kaupanhoitajana </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Myllylä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
puotiapulaisena </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sofia
Ojala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
Johannes Poukkulan kauppa kauppiaana </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johannes
Poukkula </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
puotiapulaisina </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aina
Pahikainen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Selma
Untinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
A.G. Naatuksen kauppa ja lukkari Juho Friis-Pohjanpalon kauppa,
kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Josef
Pernu </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">puotiapulaisena
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anne
Mehtälä</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br />Pitkäsenkylällä
oli kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Gröndahlin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kauppa.
Rahjankylässä oli Satamatyöväen Osuuskunta. Tyngällä oli
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Herman
Naatuksen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kauppa,
jossa kauppiaana oli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Otto
Rutanen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Vuonna
1917 Pohjankylällä oli samana vuonna perustettu Kalajoen
Osuuskauppa kaupanhoitajana </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Onni
Hänninen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kaupanpalvelijoina </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Melina
Rahja ja Sergei Åkerman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Siitä tuli merkittävä kilpailija tähän saakka voimakkaimpana
esiintyneelle Kalajoen Kauppa Oy:lle, jolla oli myymälä
Pohjankylässä, Tyngällä ja Metsäkylässä. Osuuskaupan
edeltäjän voitaneen pitää pääasiassa työväestön voimin
syntynyttä, markkinapaikalla toiminutta Kalajoen osuusruokalaa.
Joulukuussa 1916 Kalajoella agitoinut Pellervon konsulentti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Vehkaoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sai
kalajokiset innostumaan osuuskaupan perustamisesta. Sen syntyikin jo
12.2.1917. Osuuskaupan synnyttä lakkautettiin Kalajoen Kauppa Oy
omistajien liittyessä suurelta osin osuuskauppaan. Kauppa Oy:n
omaisuus siirtyi maaliskuussa pidetyssä huutokaupassa
kauppakartanoineen ja tavaravarastoineen osuuskaupalle, joka osti
myös </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tuomas
Rahkon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kauppakartanon
ja tavaravaraston. Myöhemmin avattiin myymälät vielä Vasankariin
ja Rahjaan. Rautioon rakennettiin myöhemmin oma myymälä. Lisäksi
oli A. Santaholma Oy:n kauppa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhapejy5THLOKE7tscURW07rSrhJOjbSdVvtFYf20On7Isowb6f3Byyk51TmCb2K70JR635J8bZDleoFIeKMADFTt5ylBhYFf41LEYC5J_wEuKqSJQSKuhSjE9EVGrxcUfm1YEmc-HuwlHW/s1600-h/Poukkula+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="307" hspace="5" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhapejy5THLOKE7tscURW07rSrhJOjbSdVvtFYf20On7Isowb6f3Byyk51TmCb2K70JR635J8bZDleoFIeKMADFTt5ylBhYFf41LEYC5J_wEuKqSJQSKuhSjE9EVGrxcUfm1YEmc-HuwlHW/w439-h307/Poukkula+001.jpg" vspace="5" width="439" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Siltasaaressa
piti majataloa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Enlund</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
myöhemmin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Lyyli
Niemonen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Sotien aikana Siltasaaressa toimi Lotta-kahvila, jonka kiinteistön
Säästöpankki osti järjestön lakkauttamisen jälkeen. Myös
kahviloita ja leipomoita alkoi ilmaantua kyläkuvaan 1920-luvulla
useita, muun muassa Orellin ja Orelman leipomot.<br /><br /><br /></span></span></span></span></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqN8uALYUf7W3S9k03AztYoqiirhhWmYF7ZVauAnaRv4eAaZnYDBegV06grc8OsqFFNLabBN_pgNdnY9dxvJqzhZOrgxIuLgfMZAMpalVAbljEKuQ6Ul6lKcb0C8dnTO2Py7DuPTl-xvqy/s1600-h/poukkula+002.JPG"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="245" hspace="5" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqN8uALYUf7W3S9k03AztYoqiirhhWmYF7ZVauAnaRv4eAaZnYDBegV06grc8OsqFFNLabBN_pgNdnY9dxvJqzhZOrgxIuLgfMZAMpalVAbljEKuQ6Ul6lKcb0C8dnTO2Py7DuPTl-xvqy/w397-h245/poukkula+002.JPG" vspace="5" width="397" /></span></a><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5448798000480535906"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5448798260725752466"></a>
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Poukkulan
kartanon pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo</span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Poukkulan
kauppakartano rakennuksineen on sijainnut Lankilan mailla.
Huvilarakennuksen omistaja ennen Poukkuloita on ollut </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Löfqvist</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tila on kuulunut Lankilan suvulle, jolta Oulun
tark`ampujapataljoonan Kalajoen komppanian alikapteeni </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Groundström
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">osti
talon vuonna 1863. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Groundström
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">myi
pian talon Pedersöressä syntyneelle </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Löfqvistille.
Löfqvististä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tuli
merkittävä vaikuttaja Kalajoella, hän toimi mm. kuntakokouksen
esimiehenä, oli yksi Kalaja-laivan osakkaista ja oli säästöpankin
ja paloapuyhdistyksen perustajajäseniä. Kauppakartanonsa hän myi
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johannes
Poukkulalle </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1907.
Kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Poukkulan
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">huvilaa
ympäristöineen ja puutarhoineen sanottiin olevan pitäjän komein.
Poukkula oli aloittanut kauppiasuransa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kauppa-apulaisena.
Poukkulaa vastapäätä Lankilantiellä, vanhan paloaseman takana
oleva vanha rakennus on kuulunut Poukkuloille. Tämän talon on
muistitiedon mukaan siirtänyt Mehtäkylästä pastori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Aapeli
Kiviojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">leski,
kansanedustaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Liisi
Kivioja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">noin
vuonna 1910. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Poukkula </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">osti
talon 1920-luvun lopulla ja siinä asui viimeksi leski </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Priita
Lusiina Poukkula </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ennen
talon siirtymistä nykyisille omistajille.</span></span></span></span></span></p></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-style: normal;"><b>Kalajoen
Säästöpankin historiaa</b></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu7a0MKVDlnTdCdq-kwC_c9MBQcNSAUp5HMuASr_pZnJOhoslyYrRRavd89RwHPjA67d1jzFYMCj3ol9TbAbJF3OjAe1h3QTcRSnsTjk-joe0J95MOQmF_lZOW1AL6gyqrT272cW3xkkM/s1600/Kalajoen+s%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6pankki.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="314" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu7a0MKVDlnTdCdq-kwC_c9MBQcNSAUp5HMuASr_pZnJOhoslyYrRRavd89RwHPjA67d1jzFYMCj3ol9TbAbJF3OjAe1h3QTcRSnsTjk-joe0J95MOQmF_lZOW1AL6gyqrT272cW3xkkM/w418-h314/Kalajoen+s%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6pankki.JPG" width="418" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Säästöpankki Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYyrO5t6Y5IBWe7RbrFXdLP-jzp00_Vr4lfMRCKpD76x3bgBBjndVdm_989atNojvW-Ey644b2DHkCHk86QLjWYJKIQvpYMPuc-8AfhEuqgyX46q9U1fZaUYG0jQsQR2CbQAbeMuQk70TFKaBJehhshUOgnSByzaT9laBbyJi4QZ2-qXghVYHDKOYGWQ" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img alt="" data-original-height="240" data-original-width="320" height="274" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYyrO5t6Y5IBWe7RbrFXdLP-jzp00_Vr4lfMRCKpD76x3bgBBjndVdm_989atNojvW-Ey644b2DHkCHk86QLjWYJKIQvpYMPuc-8AfhEuqgyX46q9U1fZaUYG0jQsQR2CbQAbeMuQk70TFKaBJehhshUOgnSByzaT9laBbyJi4QZ2-qXghVYHDKOYGWQ=w365-h274" width="365" /></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen Sääst</span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">öpankin pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Säästöpankin perustaminen tuli esille kuntakokouksessa kesäkuun
17. päivänä 1884. Silloin olivat mukana vaikutusvaltaiset
kunnanisät mm. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Friis, Juho Friis, Antti Santaholma, Juho Pahikainen, Simo Saari </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ym.
ennen kaikkea vaatimattomuudessaan kaikkeen lahjakas ja aloiterikas
kunnankirjuri</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Myllylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
josta tuli säästöpankin kirjuri yhdeksi vuosikymmeneksi.
Kuntakokouksen pöytäkirjan 9 § osoittaa: "Otettiin esille
kysymys säästöpankin perustamisesta kuntaan ja myönnettiin sen
edullisuus yksimielisesti ja päätettiin valita komitea asiaa
valmistelemaan ja sääntöehdotusta tekemään syyskokouksessa
esitettäväksi; valittiin puheenjohtajaksi kruununnimismies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">G.A.
Palmqvist </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
jäseniksi kansakoulunopettaja</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Tuomikoski</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kuntakokouksen esimies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">J.
Pahikainen, </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lautakunnan
esimies </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">M.
Alasuvanto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kunnankirjuri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">K.
Myllylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">."</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Saman
vuoden lokakuun 13 päivänä kuntakokous päätti: "että
lainamakasiinin siemenjyvästön kasvukapoista myydään sata
tynnöriä rukiita ja kaksisataa tynnöriä ohria, joista saatu summa
luovutetaan säästöpankin pohja- eli kantarahastoksi."
Joulukuun 15 päivänä kuntakokous hyväksyi edellä mainitun
komitean sääntöehdotuksen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Vahvistettujen
sääntöjen perusteella kuntakokous sitten syyskuun 28 päivänä
1886 valitsi säästöpankille johtokunnan, johon tulivat </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kustaa
Himanka, Kalle Myllylä, Johan Löfgvist, Antti Rahko, Antti Manninen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
varajäseniksi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Vedenoja, Niku Silvasti ja Matti Juusola. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Näistä
valittiin esimieheksi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kirjuriksi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Myllylä.</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Säästöpankki
voitiin avata yleisölle virallisesti vasta 19 päivänä marraskuuta
1887. Ensimmäinen pankkihuoneisto sijaitsi </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">talossa
Pohjankylässä. Ensimmäiset vuodet säästöpankkitoiminnassa eivät
näytä saavutuksiltaan loistavilta, mikä johtuu ehkä siitäkin,
että säästöpankkia pidettiin auki vain kerran kuukaudessa.
Toisena kehityksen hitauteen vaikuttavana tekijänä mainittakoon
se, että säästöpankin ohjesäännön määräys, minkä mukaan
yhdeltä säästöönpanijalta sai ottaa talletusta vain 200 mk
vuodessa. Ensimmäisenä virallisena aukiolopäivänä 19.11.1887
ensimmäisen talletuksen teki kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">:
800 mk, joka heti kunnalle lainattiin.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Vuoden
1888 tammikuussa säästöpankki oli auki kaksi kertaa, jolloin
kerääntyi talletuksia yhteensä 924 markkaa. Kassaan kerääntyneet
varat lainattiin kahdella velkakirjalla, minkä lisäksi maksettiin
pankille hankittu tilikirjat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Säästöpankin
ensimmäinen isännistö valittiin kuntakokouksessa 14 päivänä
maaliskuuta 1898. Ylimpään elimeen, mikä valvoi säästöpankin
toimintaa ja päätti sen toiminnata, valittiin kauppia </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
maanviljelijät </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaarlo
Haavisto, Antti Manninen, Joonas Tavasti, Antti Tiinanen, Esa
Mustonen. Eliel Naatus, Matti Nikula, Mikko Nauha, Sakri Kaakko,
Antti Niska ja Juho Roukala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Säästöpankin hallitukseen kuuluivat pastori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.H.
Ihalainen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
nimismies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.W.
Snellman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
apteekkari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.O.
Hedman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
maanviljelijät </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J. Fr. Naatus</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Otto
Muuttonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
varajäsenet maanviljelijät </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Tikkala </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Matinpoika Nikula</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksen maaliskuun 30 päivänä
1898 ja valitsi puheenjohtajakseen apteekkari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.O.
Hedmanin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
varapuheenjohtajaksi nimismies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.W.
Snellmanin.</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1899 alusta alettiin pankkia pitää auki joka arkilauantai.
Aukiolojen lisääntyminen vaikutti suotuisasti pankin kehitykseen.
Vuoden 1900 aikana tehtiin pankin ohjesäännön muutos, jonka mukaan
yhdeltä säästöönpanijalta sai ottaa talletusta 5000 mk vuodessa
aikaisemman 200 mk sijasta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Kalajoen
Säästöpankin toiminta aloitettiin, kuten monen muunkin
maalaissäästöpankin vuokrahuoneissa. Kolme ensimmäistä vuottaan
se oli johtokunnan puheenjohtajan maanviljelijä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">talossa,
sitten Ventelän talossa vuoteen 1898, jolloin pankki vuokrasi
huoneen Hakalasta. Siitä se siirtyi seuraavan vuonna 1899 silloisen
kirjanpitäjänsä luokse Pohjankylän koululle. Täällä pankin
toiminta jatkui aina vuoteen 1914, jolloin jo oman talon rakennustyöt
olivat käynnissä. Vuonna 1913 ostettiin pankin palsta, "Omapohja",
jolle rakennettiin pankki toimitalo, mihin muutettiin joulukuun 9
päivänä 1915 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heikki
Himangan</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> talossa,
jossa pankki oli ollut toista vuotta.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Säästöpankin
talon rakensivat urakalla rakennusmestari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kyösti
Himanka </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsingistä
ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Leander
Rahko </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoelta.
Urakkasumma oli ulkohuonerakennuksineen 27.600 markkaa. Rakennukseen
varattiin myös huoneita kunnan tarpeita silmällä pitäen ja siihen
sijoitettiin myös siihen aikaan paikkakunnalta puuttuva suuri
juhlasali, jossa erinäiset yhdistykset ovat saaneet merkkijuhlansa
viettää. Kunnalle luovutettiin rakennuksesta heti sen valmistuttua
kansliahuone kassaholveineen pientä vuosivuokraa vastaan.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Vuonna
1920 pankki otti liikkeensä yhteyteen Keskuspankin postivekselien
myynnin. Marraskuussa 1. päivänä samana vuonna alettiin
säästöpankkia pitää avoinna kaksi kertaa viikossa. Vuonna 1928
säästöpankki liittyi jäseneksi Keski-Pohjanmaan
Säästöpankkiyhdistykseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Vuonna
1944 ostettiin Lotta Svärd Kalajoen paikallisosastolta
Siltasaari-niminen kiinteistö, josta oli tarkoitus laittaa
virkailijoille asuntola, mutta se jouduttiin luovuttamaan siirtoväen
käyttöön useaksi vuodeksi ja niin se sitten myytiin
Maanmiesseuraliitolle vuonna 1950. Vuonna 1949 päätettiin isosali
korjauttaa kunnan käyttöön. Salista laitettiin 4 uutta
toimistohuonetta ja vuokrattiin kunnalle 40 000 markan vuosivuokraa
vastaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Vuonna
1956 pankkihuoneeseen päätettiin teettää uusi tiski entisen
vanhan ja epäkäytännöllisen tilalle. Uusi tehtiin osaksi
arkkitehti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Elsi
Borgin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">piirustusten
mukaan kuitenkin vähän muuttamalla. Mainitun tiskin teki </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Toivo
Ojalan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Puusepänliike
Kalajoelta. Vuonna 1958 pankin ulkoseinään laitettiin mainosvalo,
joka tilattiin Oy Airam Ab:ltä. Laite tuli maksamaan 300 000
markkaa.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Isännistön
ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">20
vuotta. Hänen jälkeensä valittiin puheenjohtajaksi</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Myllylä, </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">jonka
toimiaika kesti viisi vuotta eli vuoteen 1923. Myllylän jälkeen
puheenjohtajana toimi kaksi vuotta </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Heino
Tavasti</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Tavastin jälkeen puheenjohtajana toimi kolme vuotta kirkkoherra </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.
Anton Heilala</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vuonna 1928 puheenjohtajaksi tuli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Metsola</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka toimiaika loppui vuoteen 1945. Vuosina 1946-48 puheenjohtajana
toimi kauppias </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.S.
Yrjänä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sekä
1949-1950 lääkäri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Untamo
Sorasto</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Vuodesta 1951 puheenjohtajana on toiminut rovasti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">V.H.
Kivioja.</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Säästöpankin
ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan apteekkari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J. O. Hedmanin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">paikkakunnalta
poismuuton jälkeen v. 1907 valittiin hallituksen puheenjohtajaksi
silloinen prokuristi myöhemmin kunnallisneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Hänen erottuaan v. 1913 valittiin puheenjohtajaksi pastori </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.J.
Sariola. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Hänen
jälkeensä v. 1918 puheenjohtajaksi tuli maanviljelijä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.L.
Manninen</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka vuoden 1929 alusta erosi. Tämän jälkeen valittiin
puheenjohtajaksi maanviljelijä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kustaa
Rahko</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka toimi tehtävässä 23 vuotta. Vuoden 1953 alusta valittiin
hallituksen puheenjohtajaksi maanviljelijä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">K. A. Siipola</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Pankin
kirjureina, kamreereina ja toimitusjohtajina ovat toimineet </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalle
Myllylä </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kunnankirjuri
1887 - 1899</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Hiivala </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kansakoulun
opettaja 1899 - 1911, 1912 - 1914</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">O.H.
Petäjistö </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">maisteri
1911 – 1912 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Alfred
Kärje </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1914
– 1918 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sergei
Åkerman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1918
-1919 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eino
Hongell </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Honkela)
1919 - 1923</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Martta
Heinonen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1923
– 1928 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anni
Helanen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Helander)
kamreerina 1928 - 1949 ja sen jälkeen toimitusjohtajana vuodesta
1949</span></span></span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Efraim
Kilpinen - kalajokinen kanteleentekijä</b></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6EZjcYEObDGAPGb1z4ZmWq1Ev90lIF5JYwAXQfQK5dNhHgzaf9QoGon2C_UuKRdkG5f7HKcwmIcRZm84J5qoZy96x4Ew3a_DeUzedyUDfzJajAgM64gebIHPFReivhDYoLovDdtPvAAA/s1600/Efraim+Kilpinen.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="333" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6EZjcYEObDGAPGb1z4ZmWq1Ev90lIF5JYwAXQfQK5dNhHgzaf9QoGon2C_UuKRdkG5f7HKcwmIcRZm84J5qoZy96x4Ew3a_DeUzedyUDfzJajAgM64gebIHPFReivhDYoLovDdtPvAAA/w442-h333/Efraim+Kilpinen.JPG" width="442" /></span></a></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvan Efraim
Kilpinen Taiteilija Markku Hakolan maalaus</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Kilpinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kävi
nuoruudessaan vuosina 1881–85 Oulussa puuseppäkoulun.
Ruotsinkielisen sukunimensä Alholm hän muutti 1883 Kilpiseksi
ihailemansa suomalaisuusmiehen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Wolmar
Kilpisen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Schildt)
mukaan.<br /><br />Puusepänkoulun suorittamisen jälkeen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Kilpinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimi
Haapaveden kansanopistossa käsityön opettajana. Haapavedellä
Kilpinen tutustui maankuuluun kanteleensoittajaan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pasi
Jääskeläiseen. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kerran
Pasi pyysi Kilpistä korjaamaan kanneltaan, tästä sitten alkoi myös
hänen kanteleenrakentajana tunnettu uransa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kilpinen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toimi
vielä kauan enemmän puuseppänä. Hän oli erittäin taitava
suksimestari ja sai useita palkintoja suksistaan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Taito siirtyi isältä pojille</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kilpinen
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">opetti
myös pojilleen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matille
ja Oskarille </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanteleitten
rakentamisen ja niin Kalajoelle kehittyi kanteleverstas. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pasi
Jääskeläinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
kertonut </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kilpisistä
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helsingissä
musiikkiliike Fazerilla ja sieltä alkoi Kilpisille tulla runsaasti
kanteleitten tilauksia, kerrankin yhtä aikaa 100 kannelta. Etenkin
1920- ja -30-luvut olivat hyvin kiireistä aikaa. Kun vielä
yksityisetkin tilasivat kanteleita, kysyntä ylitti usein tarjonnan.
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kilpisten
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanteleet
tunnettiin kaunissointisina, niitä käyttivät useat nimekkäät
kanteletaiteilijat Suomessa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kilpiset </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">suunnittelivat
kanteleeseen myös monia rakenteellisia uudistuksia, jotta soitinta
voisi käyttää monipuolisemmin. He saivat kanteleistaan ensimmäisiä
palkintoja. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Kilpinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">valmisti
jopa 30-kielisiä kanteleita. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Kilpisen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">poika
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Kilpinen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(13.4.1895
– 8.11.1980) jatkoi kanteleitten rakentamista isänsä jälkeen ja
myös hänestä tuli myös maankuulu mestari. Isänsä tavoin hän
teki taidokkaita käsitöitä. Oskari sai vuonna 1969 Kalevala-seuran
tunnustuspalkinnon ja kunniakirjan tunnustukseksi ansiokkaasta työstä
kansallissoittimemme kehittämisessä.<br /><br />Kilpisten verstaalta on
kanteleita kulkeutunut moniin Euroopan maihin, ainakin Pohjoismaihin
ja Saksaan, myös amerikansuomalaiset ovat niitä hankkineet.
Kilpiset rakensivat yli 4000 kanteletta. Efraim Kilpinen oli
taiteellinen myös runouden alalla: hän kirjoitti runoja, jotka
tosin jäivät pöytälaatikkoon. Efraim Kilpinen sai ansioistaan
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tietoja
V. H. Kiviojan arkistosta</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Efraim
Juhonpoika Kilpinen (vuoteen 1883 saakka Alholm) on Kalajoella
13.12.1862 syntynyt puuseppä ja kanteleentekijä, joka kuoli
9.12.1951 Kalajoella. Hän avioitui 31.8.1884 Kalajoella Sofia
Tuomaantytär Heikkilän (20.1.1864 - 7.1.1947) kanssa. Heille syntyi
seitsemän lasta Väinö (2.11.1884 -3.3.1893), Johanna (12.10.1887 -
1909), Aino Sofia (20.7.1890 - 6.2.1893), Anni (27.1.1893 - kuoli
Karijoella 12.2.1907), Kaarlo Oskari (13.4.1895 -8.11.1980), Matti
Viljami (17.2.1897 - ?) ja Tyyne Maria (17.6.1903 -?).</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Efraim
Kilpisen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vanhemmat
olivat merimies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Annanpoika Ahlholm</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> (alkuaan
Lepistö) syntynyt 7.12.1821 ja kuollut 7.8.1893. Äiti oli Johanna
Vilhontytär omaasukua Pokela syntynyt 28.7.1821 Alavieskassa ja
kuollut 31.7.1904). Efraimin äidin, Sofia Tuomaantyttären vanhemmat
olivat Tuomas Pekanpoika Heikkilä ja Priita Kaisa Juhontytär
Kekolahti (Stenman). Efraim Kilpinen asui 18.7.1881 - 17.9.1885
välisenä aikana Oulussa, jossa hän kävi puusepänkoulua.</span></span></span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; margin-bottom: 0cm;"><b style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
markkinat</b></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suurpitäjän
kaupanteon melkeinpä yksinomaisena keskuksena olivat Kalajoen
markkinat. Kalajoen seudun talonpojat olivat sekä talollisia että
kauppamiehiä. Heillä oli myytävänä tuolloin turkiksia,
hylkeenrasvaa, suolakalaa, kuivattuja haukia, voita ja nautaeläinten
vuotia. Heitä kutsuttiin maakauppiaiksi, ja he olivat varakkaita,
yritteliäitä ja maailmaa nähneitä miehiä. He saivat usein toimia
luottamusmiehinä ja käräjälautakunnassa. Talonpojat omistivat
myös laivoja ja muita aluksia.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tervakaupan
keskus</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kokkola
sai kaupunkioikeudet 1620 ja luvan pitää markkinoita Kalajoen
Santaniemessä niin kuin tätä aluetta silloin kutsuttiin. Kalajoen
markkinoista tuli kuitenkin vapaamarkkinat vuonna 1638. Kaikkien
kaupunkien porvareilla oli lupa käydä kauppaa Kalajoella, mutta
kokkolalaisilla oli kuitenkin kiistaton ylivalta. Koska
kauppaoikeudet oli kaupunkien porvareilla maalla ei saanut olla muuta
kuin markkinat. Kokkolan kaupunki osti Jaakko Jaakonpoika Änkilältä
alueen markkinapaikaksi 1680 ja Kokkolan kaupungin kauppiaat elikkä
porvarit, joiksi heitä silloin kutsuttiin alkoivat rakentaa
markkinatupia Plassille. Alueella piti olla lämmintä tilaa koska
markkinoita pidettiin myös kevättalvella. Näin syntyi tämä
asutus. Aluksi ei ollut muuta kuin Änkilän kantatila, pari torppaa
ja yksi sotilastorppa. Ja sitten alueella oli pikiruukki ja
terva-aittoja pikiruukin hoitajan asunto, sauna ja venelaituri.
Markkinakentän molemmin puolin joen rannassa oli asumuksia,
markkinatupia myös maanpuolella ja niiden välissä oli kenttää
johon markkinamiehet pystyttivät kesäaikana pöytiä ulos mutta
talven aikana kauppaa tehtiin näissä markkinatuvissa ja liikuttiin
hevospeleillä. Sitten markkinat muuttivat merkitystään ja
maallakin sai olla kauppiaita.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tervakaupan
ansiosta Kalajoen markkinat olivat alueen tärkeimmät aina
1800-luvun loppupuolelle saakka. Mutta sitten myöhemmin, kun
markkinat menetti merkitystään, tuli paljon asutusta 1800-luvulla
tälle alueelle. Markkinoista kehittyi varsin huomattavat ja ne oli
verrattavissa Suomen suurimpiin markkinoihin. Laajalta maakunnan
alueelta tuli kauppiaita Kokkolasta ja myöhemmin tuli raahelaisia
mukaan. Kokkolalaiset yritti karkottaa raahelaisia pois mutta nämä
vetosivat maaherraan ja maaherra ratkaisi asian että markkinat
tulivat kaikille vapaaksi ja tilanne rauhoittui.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Laajasti
tunnetut markkinat</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Markkinoilla
oli suuri merkitys lähiseudun kaupunkien porvareille ja
naapuripitäjien talonpojille, joita saapui jopa Haapavedeltä,
Pyhäjärveltä, Kärsämäeltä, Reisjärveltä, Pihtiputaalta,
Viitasaarelta, Saarijärveltä ja Rautalammilta saakka.
Rantakaupunkien kauppiaat tulivat ja myivät puodeistaan omia
tarvikkeitaan. Raahen ja Kokkolan kauppiaat olivat perustaneet
Kalajoelle tervahovinsa, jonne maalaisten tuomat tervat kerättiin.
Kalajoella pidettiin vuosittain kolmet markkinat. Matinpäivänä
24.2. tehtiin tervakauppaa, Laurinpäivänä 10.8. voikauppaa ja
Mikonpäivänä syyskuun lopulla pidettiin karjamarkkinat.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kiistaa
markkinapaikoista</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Markkinapaikka
oli v. 1763 laaditun maanmittauskartan mukaan n. 140 metriä pitkä
ja 60 metriä leveä. Tällä alueella oli porvareiden
kauppahuoneita, tervavarastoja ym. tavaramakasiineja ja rakennukset
olivat käytössä yleensä vain markkina-aikana sekä kesäkautena
laivauksen ollessa käynnissä. Markkinapaikalle oli aikain kuluessa
syntynyt asutusta ja tontteja, joiden omistusoikeudesta syntyi riitaa
Kalajoen kunnan ja Pohjankylän lohkokunnan kesken. Keisarillinen
senaatti määräsi maanmittausylihallituksen toimittamaan
arkistotutkimuksia Kalajoen markkinapaikan vanhoista
omistussuhteista. Lopulta päädyttiin siihen, että 2.10.1877
kihlakunnanoikeuden vahvistamassa isojaon järjestelyssä erotettiin
22 yleistä ja yhteistä paikkaa. Kalajoen markkinapaikalle
määrättiin v. 1885 tehtäväksi järjestyssääntö ja asemakaava.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kaupunkihankeen
kariutuminen</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kaupan
vapautuminen nosti markkinapaikan mittavaan kukoistukseen. Sen
ilmentymänä oli pyrkimys muodostaa Kalajoesta kaupunki v. 1865.
Hanke ei kuitenkaan toteutunut, mutta Kalajoen kauppa muodostui silti
vilkkaaksi ja värikkääksi. Vielä 1860-luvun alkupuoliskolla Oulun
läänin kuvernööri piti Kalajoen markkinoita läänin
huomattavimpina markkinoina, joiden tavaravaihdon laajuudelle ei
löytynyt vertaa edes Etelä-Suomen markkinoista. Markkinapaikan
verotus perustui vanhaan v. 1864 uudistettuun senaatin päätöksen,
jonka mukaan kannetut varat on käytettävä torialueen ja sille
rantamaantieltä johtavan tien ylläpitoon. Pian ilmeni vastustusta
markkinoiden ylläpidosta johtuviin kustannuksiin. Tämä johti
siihen, että nimismies Fr. von Nadelstadh esitti v. 1865 Kalajoen
markkinat lakkautettavaksi. Keisarillisen senaatin päätöksellä
31.10.1866 Kalajoen markkinat lakkautettiin. Tästä huolimatta
markkinat jatkuivat keskeytyksettä. Senaatti lähetti 1867 Kalajoen
kunnalle kirjelmän, jossa se tarjosi Kalajoen markkinoita takaisin.
Pitäjäläiset päättivät yksimielisesti hyväksyä senaatin
tarjouksen. Kaupan huippu oli 1870-luvun alussa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pohjanradan
valmistuminen hiljensi kaupankäyntiä Kalajoella. Kalajoen
kauppakeskuksen aseman kohottamiseksi pidettiin 8.3.1881 Kalajoen
kirkkoherranvirastossa kokous, jossa päätettiin hakea kauppalan
oikeuksia. Rautatie kuitenkin oli se tekijä, joka vieroitti yliset
kunnat entisestä emäpitäjästä. Vuonna 1888 Ylivieskan, Sievin,
Alavieskan ja Raution kunnat kieltäytyivät ottamasta osaa
markkinapoliisin palkkaukseen. Vuonna 1893 kunnat lähtivät ajamaan
toripäivien lakkauttamista. Kalajoen kunta päätti yksin maksaa
markkinapoliisin kustannukset.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Santaholma
Oy:llä suuri merkitys alueelle</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholman
saha aloitti toimintansa 1900 luvun alussa. Lauri Tanska muistelee
Santaholma Oy:n toiminnan alkamista näin:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Kun
Santaholman saha aloitti toimintansa 1900 luvun alussa, asutustiloja
tarvittiin ja monet markkinatuvista oli ettei niissä ollut asukkaita
niistä tehtiin kauppoja ja ne asettui niihin asumaan sahan
työläiset. Kun oli vakio työpaikka niin asunto tarvittiin. Paljon
tuli sitten Savosta ja jopa Hämeestä asukkaita Kalajoelle ja
monesta muustakin pitäjästä. Ja sitten paikkakunnalla asu
asutustilallisia ja asettuivat tähän asumaan. Siinä oli silloin
kun minä olin nuori mies monenlaista ammatinharjoittajaa. Oli
muurari, maalari, räätäri, kelloseppä, pläkkiseppä,
kirvesmiehiä, kalastajia, monenlaisen ammatin harjoittajia ja
sahatyöläisiä. Jokainen asumuskelpoinen asumus oli asuttuna. Mutta
vähitellen niistä on purettu yli 40 näitä entistä markkinatupaa
pois. Tilalle on rakennettu sahan työsuhdeasuntoja
sahantyöläisille."</span></span></span></span></span></em></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Syysmarkkinat</span></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Nykyään
on syysmarkkinat lokakuun toisena perjantaina ja lauantaina.
Kauppiaita on niin paljon kun torille sopii ja ostajia myös.
Markkinat siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1921. <span style="color: black;">Vuoden
2020 markkinoita ei järjestetty koronan takia. Vuoden 2021 markkinat
järjestetään perjantaina 8.10. 9:00 - 18:00 ja lauantaina 9.10.
09:00 -14:00</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Plassin
markkinapaikalla on kaikkiaan 111 myyntipaikkaa. Myyjillä on
mahdollisuus varata paikat alustavasti aina vuodeksi eteenpäin ja
varaus varmistetaan maksamalla myyntipaikan lasku eräpäivään
mennessä. Lasku erääntyy noin kuukautta ennen tapahtuman
ajankohtaa.</span></span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; text-decoration: none;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-8874188915966611022023-05-08T16:56:00.001+03:002023-05-08T17:02:23.725+03:00 Sahojen historiaa Kalajoelta – Santaholma . Juselius ja Junnikkala<p><br /></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9p07isi4haQW6WbwnsTHY4V5HTLf4xcPdKgv13F6KqkHHDQf6neP10A9s3GpHi1Cjib5exfRG_WEVDjLuUwcrHm39SZKJTV-OyVMjmRAXjypM6hEhUEKuQN7u4c6wVscWpOUuU_QsR0myWVvrzK8nqyepyyWzT4jemLC9nc86GVb0eISa9Ir4dnQTMg/s1288/antti%20Santaholma.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1288" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9p07isi4haQW6WbwnsTHY4V5HTLf4xcPdKgv13F6KqkHHDQf6neP10A9s3GpHi1Cjib5exfRG_WEVDjLuUwcrHm39SZKJTV-OyVMjmRAXjypM6hEhUEKuQN7u4c6wVscWpOUuU_QsR0myWVvrzK8nqyepyyWzT4jemLC9nc86GVb0eISa9Ir4dnQTMg/w382-h320/antti%20Santaholma.jpg" width="382" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; text-align: left;">Antti Santaholman muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola, Maalauksessa mukana Santaholma Oy:n konttori</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga5thmYOYamVqSzpElyWquHx3s-212jVqeY8a-7JEUeMhpM6Thtgv8HAMkWq9yTGAK_zMUc7dq48bRI2yjMCd3Sk0RrK9gP5UbBJdlx-xq2V6TcJrLFtnPUqFfGVbJD_EEO93Mn-zvRVq5nbh8ecq8RgmU1tf5B3Wld8KcViAD7k1npjgHiWCN2Whzgw/s1600/Santaholman%20konttori%20(2).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga5thmYOYamVqSzpElyWquHx3s-212jVqeY8a-7JEUeMhpM6Thtgv8HAMkWq9yTGAK_zMUc7dq48bRI2yjMCd3Sk0RrK9gP5UbBJdlx-xq2V6TcJrLFtnPUqFfGVbJD_EEO93Mn-zvRVq5nbh8ecq8RgmU1tf5B3Wld8KcViAD7k1npjgHiWCN2Whzgw/s320/Santaholman%20konttori%20(2).jpg" width="320" /></a></div><p></p><div dir="LTR" id="post-body-6407465455560525"><p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Santaholma
Oy:n konttorin pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo</span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTUSyO4m4wTfdOn2TzTtf3A-gVFXk6ZV--QPjSef9VlJ7xDFo--lcYKF8WbL-Uv2VBHygTasJiVfkH1nHnMQWP6oT9fg6ire0b9Q6lKax5jeXrC4bniRNEHk6kleSvFdIJORv5xK8w52aY2yop5bYqBSrx0xBTCDPIcIn6T_cZVHocvbiPK6vgNfTVEQ/s1318/Oskari%20Santaholma%20.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1110" data-original-width="1318" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTUSyO4m4wTfdOn2TzTtf3A-gVFXk6ZV--QPjSef9VlJ7xDFo--lcYKF8WbL-Uv2VBHygTasJiVfkH1nHnMQWP6oT9fg6ire0b9Q6lKax5jeXrC4bniRNEHk6kleSvFdIJORv5xK8w52aY2yop5bYqBSrx0xBTCDPIcIn6T_cZVHocvbiPK6vgNfTVEQ/w397-h334/Oskari%20Santaholma%20.jpg" width="397" /></a></div><br />
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Oskari
Santaholman muotokuvan on maalannut taitelija Markku Hakola.
Maalauksessa mukana Oskari Santaholman koti Havula.</span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg57HNX5XbGlENmlRcLCney7XTBxIuAAGRTQskI24pNBonu_5HWBDnwgN9X_atVXgcFBPAM-UNb0NvLn63aMmAYRq6SdZNH18FeQw4ymkuzKRi9uhe9bprnAvOWyDIO1l3r_X0Q06OOPKEN7xlBkpYlH-1I0aTyn71S1glH-tr29Hkv2psgmI_s5hI6Fw/s800/havula%20b.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg57HNX5XbGlENmlRcLCney7XTBxIuAAGRTQskI24pNBonu_5HWBDnwgN9X_atVXgcFBPAM-UNb0NvLn63aMmAYRq6SdZNH18FeQw4ymkuzKRi9uhe9bprnAvOWyDIO1l3r_X0Q06OOPKEN7xlBkpYlH-1I0aTyn71S1glH-tr29Hkv2psgmI_s5hI6Fw/w404-h304/havula%20b.JPG" width="404" /></a></div><br />
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Havulan
pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo</span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpALqrlL3rUoDvjeslZNJjp__2TSaGPakSI8DHQZNDBcKUIEpHk7-VD-vXRyxFNY_9wuLvKg1gTlHMNiaoLbss3GEiCgZDWDFsjylP17V78Gfay8tUdYGo6YVuESii5uL2KVbzRSnuOIU/s1600/DSC04800.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="328" name="grafiikka29" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpALqrlL3rUoDvjeslZNJjp__2TSaGPakSI8DHQZNDBcKUIEpHk7-VD-vXRyxFNY_9wuLvKg1gTlHMNiaoLbss3GEiCgZDWDFsjylP17V78Gfay8tUdYGo6YVuESii5uL2KVbzRSnuOIU/w437-h328/DSC04800.JPG" width="437" /></span></a></u></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
Taiteilija Olga Markova-Orell on maalannut maalauksen Toimi-laivasta</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma
Oy:n aluksia</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><a href="http://www.plassi.fi/tiinanen_pasi.htm"><span style="color: #5588aa;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">http://www.plassi.fi/tiinanen_pasi.htm</span></span></span></span></span></span></a></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sahateollisuuden
historiaa Kalajoella</span></p>
</div>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLuoPvsQ7wTmmL5q2PGINBebuvaGjbUtmH5bCj0MbcIIH-QvUaENBc2eloqbfSTI-swWKa4zFMZOHm5UgumDddOlx6SJC72lhn6eIxKK0s3MpKsSwsBzN9NePHphLoepI0Akj9Mz_3cpSf/s1600/toimi-laiva.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="257" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLuoPvsQ7wTmmL5q2PGINBebuvaGjbUtmH5bCj0MbcIIH-QvUaENBc2eloqbfSTI-swWKa4zFMZOHm5UgumDddOlx6SJC72lhn6eIxKK0s3MpKsSwsBzN9NePHphLoepI0Akj9Mz_3cpSf/w421-h257/toimi-laiva.jpg" width="421" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma
Oy:n omistama Toimi-laiva</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1cC8lCgsZ4O8k1IExXD1aKeX-KPqAFBlRhWDvhKBKfdhh9VqZZ1yXLdobusaRlUYxKJpJ0UF1mgsz0SXV27gjIoODcPCX8aUNgOUphmHwwJDpuuBPDtuJj1UgM9BZCpOGki7MuXPP8oXA/s1600/juselius-saha.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="266" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1cC8lCgsZ4O8k1IExXD1aKeX-KPqAFBlRhWDvhKBKfdhh9VqZZ1yXLdobusaRlUYxKJpJ0UF1mgsz0SXV27gjIoODcPCX8aUNgOUphmHwwJDpuuBPDtuJj1UgM9BZCpOGki7MuXPP8oXA/w422-h266/juselius-saha.jpg" width="422" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juselikuksen
saha</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
sahateollisuuden nousu alkoi 1870-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen
alussa toimivat Hannilan, Pahikkalan ja Tavastvikin sahat sekä
Niskakosken saha Rautiossa. 1890-luvun puolivälissä Kalajoella
toimi kuusi ja Rautiossa kaksi vesisahaa. Kaikki olivat pieniä,
yksiraamisia ja alle 1 000 tukkia vuodessa sahanneita laitoksia,
jotka tarjosivat ansion yhteensä 25 henkilölle. Ensimmäinen
suurempi saha Kalajoella oli F. A. Juséliuksen 1800-luvun
loppuvuosina perustama </span></span></span></span></span><a href="http://www.kirjastovirma.net/kalajoki/holman_saha"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Holman
höyrysaha</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Kalajokisen
talonpoikaissuvun perillinen </span></span></span></span></span><a href="http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Santaholma_Antti"><span style="font-size: medium;">Antti
Juhonpoika Pahikkala</span></a><span style="color: #cc6611;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: #888888;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">
</span></span></span></span></span></span><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(myöh.
Santaholma) aloitti liikemiesuransa 1800-luvun lopulla kauppiaana.
Santaholma myi tervaa ja paperipuuta sekä kävi graniittikauppaa
Skotlantiin asti. Hän harjoitti myös valtameripurjehdusta.
Liiketoiminnan tehostamiseksi perustettiin vuonna 1903 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">A.
Santaholma Oy</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
jonka 1,5 miljoonan markan pääomasta 1/3 tuli Antti Santaholmalle
ja loput hänet pojilleen. Yhtiön kotipaikkana oli aluksi Oulu,
mutta vuonna 1909 kotipaikka muuttui Kalajoelle, minne yhtiön
pääasiallinen tuotantokin oli siirtynyt.<br /><br /><br />Santaholmien
omistama </span></span></span></span></span><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jokisuun
höyrysaha </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">käynnistyi
vuonna 1903. Vuosina 1909–1913 sahattiin vuosittain 130 000–330
000 tukkia. Niistä jalostui 2 788–5 500 standarttia erilaista
puutavaraa. Työvoiman määrä vaihteli 74:stä 134 henkeen. Näillä
luvuilla A. Santaholma Oy oli ylivoimaisesti suurin työnantaja
Kalajoella. Lisäksi on huomattava, että hakkuut ja uitot tarjosivat
ansiomahdollisuuksia rautiolaisille ja muidenkin lähikuntien
asukkaille. Sahan työväki asui pääasiassa Plassilla, missä yhtiö
omisti työväen asuntoja ja missä oli myös työväen omia mökkejä.
Työvoiman puute ja liikennöintirajoitukset johtivat vuosina
1916–1918 seisokkeihin. Jokisuun sahan ohella Santaholmilla oli
puuhiomo Pyhäjoella ja saha Haukiputaalla, Himangalla ja
Raahessa.<br /><br />Jokisuun sahan toiminta käynnistyi jälleen
syksyllä 1919. Seuraavana vuonna sahatavaraa myytiin runsaat 4 300
standarttia. Sahan konekanta uusittiin vuonna 1926. Tämä näkyi
tuotantoluvuissa, jotka nousivat vuonna 1930 noin 8 100 standarttiin.
Pulavuodet vaikeuttivat Jokisuun sahankin toimintaa, mutta
vaikeuksista selvittiin. Lupaava kehitys katkesi toiseen
maailmansotaan, joskin yhtiön toiminta pystyttiin pitämään yllä
sotavuosina ajoittaisesta työvoimapulasta huolimatta. Santaholman
merkitys työllisyyden ylläpitäjänä oli keskeinen myös
maailmansotien välisenä kautena.<br /><br />Jokisuun sahan toiminta
jatkui aina vuoteen 1996. Yhteensä 93 toimintavuotensa aikana saha
koki luonnollisesti monia uudistuksia ja muutoksia. Saharakennus oli
aluksi suorakaiteen muotoinen, noin yhdeksän metriä leveä ja lähes
50 metriä pitkä rakennus. Sittemmin rakennusta laajennettiin useaan
otteeseen, viimeksi vuonna 1985, jolloin rakennettiin uusi
hakkurihuone. Samana vuonna hankittu uusi veistokone vaati katon
korottamisen ja sisäänkäynnit pohjoispuolelle. Vuonna 1996
julkaistussa Timo Kantosen teoksessa ”Satakunta sahaa Suomessa”
Jokisuun sahan päärakennusta kuvataan näin: ”Se on L:n muotoinen
ja käsittää ylä- ja alasahan. Voimanvälityslaitteet ja
sahakoneiden jalustat täyttävät alasahan ja yläsahassa
sijaitsevat toimintakuntoiset kaksi raamisahauslinjaa. Viereinen
voimalaitos sekä savupiippu ovat tiilirakenteiset.” Laivasta
peräisin oleva höyrykone on harvinainen ja yhä toimintakykyinen
trippelihöyrykone vuodelta 1916. Naakat ovat asuttaneet joen
puolella sijaitsevan 38 metriä korkean savupiipun sahan hiljenemisen
jälkeen.<br /><br />Santaholman sahalla pitkään työskennellyt
metsätalousinsinööri Esa Eroma on muistellut:<br />”Kun tukki oli
kulkenut ykkösraamin läpi, oli pyöreä tukki sahattu pelkaksi,
sivulaudoiksi ja losoiksi. Sydäntavarat matkasivat suoraan
merkkipenkkiin, sivulaudat kakkoskantille ja losot jälleen alasahaan
hakkurin kuljettimelle. Ennen hakkureiden tuloa losot ja kantista
tulevat rimat poltettiin miiluissa sysiksi eli hiiliksi. Tapulissa
sahatavarat sitten kuivuivat lastattaviksi ja laivattaviksi,
useimmiten ulkomaille. Taaplarin työ oli todella raskasta ja siihen
ei aivan joka pojasta ollut. On huomattava, että sahatavarat ovat
taaplausvaiheessa tuoreita ja painavat kaksi-kolminkertaisesti
kuivapainoonsa verrattuna. Tapulit olivat Kalajoella neljästä
neljään ja puoleen metriin korkeita.”<br /><br /><br />Tänä päivänä
kalajokista sahaperinnettä jatkaa </span></span></span></span></span><strong><a href="http://www.junnikkala.com/"><span style="color: black;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Junnikkala
Oy</span></span></span></span></span></span></a></strong><span style="color: #222222;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Puu ja vesi ovat olleet pitkään perusta Junnikkalan suvun
leipätyölle. Aarne Junnikkala valmisti 1950-luvulla puisia
vesijohtoputkia. Hän osti myös sirkkelisahan, jolla perheen vanhin
poika Ismo aloitti sahaustoiminnan. Vuonna 1960 Ismo Junnikkala
perusti yksiraamisen sahalaitoksen. Heikki Junnikkala tuli mukaan
toimintaan vuonna 1965, ja vuonna 1968 sahalinja muuttui
kaksiraamiseksi. Ilpo Junnikkalan liittyessä remmiin vuonna 1971
vientitoiminta laajeni entisestään. Saha paloi vuonna 1980, mutta
se rakennettiin uudelleen jo samana vuonna. Höyläämön
rakentaminen vuonna 1987 paransi toimintaedellytyksiä entisestään.
Moderni laitos työllistää nykyisin satakunta henkeä.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Antti
Santaholma oli merkittävä liikemies</b></span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5270820380861631922"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinBCkLB2gk4EvJ9v0vykmIUVLzy8rANOiA1YQLe_kGr9XiUdAZAkmaSVlxhqCfqOOuBYUbVDSC5fO6djZ2GFJIFqhKMuLUv8dImAzbMP9zVRowPKwr6X9_W0iv2Mkuea5yiy44j_3L8VA/s1600-h/antti+santaholma.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="399" hspace="5" name="grafiikka25" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinBCkLB2gk4EvJ9v0vykmIUVLzy8rANOiA1YQLe_kGr9XiUdAZAkmaSVlxhqCfqOOuBYUbVDSC5fO6djZ2GFJIFqhKMuLUv8dImAzbMP9zVRowPKwr6X9_W0iv2Mkuea5yiy44j_3L8VA/w307-h399/antti+santaholma.jpg" vspace="5" width="307" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
viisi hänen poikaansa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sivert</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juhani</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Antti</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olli
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">pitivät
6.4.1903 kokousta Oulussa ja päättivät perustaa osakeyhtiön
Santaholma Oy.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Tätä
päätöstä oli edeltänyt yritteliäs ja yhä uusille aloille
laajentunut liiketoiminta, jonka </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
nuorena talollisen poikana aloittanut 1860-luvulla ja johon hänen
kaikki poikansa olivat vuorollaan iän karttuessa tulleet
mukaan.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">on
liikkeen varsinainen perustaja, mutta jo hänen isänsä
maanviljelijä J</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">uho
Pahikkala </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
melko huomattava kauppamies. Isänsä apulaisena Anttikin perehtyi
kaupankäyntiin. Kauppa oli pääasiassa viljan, voin, potaskan ja
tervan ostoa sekä nahkain, suolan, raudan ja muiden maanviljelijäin
tarvikkeiden myyntiä. Monesti kaupankäynti oli vaihtokauppaa. Antti
kuljetti tervaa ja voita aina Pietariin saakka ja osti sieltä mm.
jauhoja. Ruotsiin myytiin ruista ja potaskaa sekä ostettiin suolaa.
Kun Antti sitten aloitti itsenäiset yrityksensä, hän saattoi
lainata alkupääomaa isältään ja vielä varsin myöhään
rahoittaa uusia hankkeita tämän lainaamilla varoilla. Opittuaan
pastori Alceniuksela lukemisen ja laskemisen taidon hän toimi
kauppa-apulaisena Kalajoella ja perusti oman kauppakartanon Kalajoen
markkinapaikalle. Kauppansa yhteyteen hän rakensi nahkatehtaan,
jossa valmistettiin vuotia. Antti osti myös Sandholm nimisen
maatilan, jonka mukaan hän otti uuden sukunimenkin.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Suuret
nälkävuodet</b></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Antti
Santaholman liikemiesuran alkuun sattui nälkävuosien varjo.
Syksyllä 1863 halla vei viljan. Myös vuonna 1865 halla vei
uudelleen viljan. Vuonna 1866 talvi oli ankara ja runsasluminen.
Kesäkuussa tuli lämmintä ja vesisateita. Lumi suli äkkiä ja vesi
nousi tavattomalla voimalla Kalajoessa. Tulva vei Rahkon, Suvannon,
Salmin ja Naatuksen myllyt. Eläinten ruuasta tuli kova pula.
Kalajoella kuoli ihmisiä ja eläimiä suuria määriä. Joka
sunnuntai haudattiin 20-25 vainajaa. Toukokuussa 1866 Antti ja hänen
toverinsa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Joonas
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">päättivät
lähteä ostamaan viljaa hevosella Pietarista saatuaan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">J.V.
Snellmanilta </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tarpeelliset
valtuudet, kaupungit ohittaen, he toivat suoraan Kalajoen satamaan
laivoilla viljaa. Nälkävuodet jatkuivat vielä 1867. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Joonas
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">toivat
tuonakin vuonna viljaa Pietarista. Viljan Antti Santaholma jauhatti
ostamissaan Saukon ja Siltakosken vesimyllyissä jauhoksi. Hän
harjoitti seuraavina vuosina laajaa terva- ja viljakauppaa ja kävi
itse solmimassa kauppasuhteita Lyypekissä. Tervaa tuotiin Kalajoelle
talvikelien aikana suuret määrät ylämaista. Terva sijoitettiin
makasiineihin ja lastattiin ulkomaille myytäväksi. Kuljetus
tapahtui ulkomaisilla laivoilla. Antti hankki myös Oulusta
tervahovilla paikan 1888. Hän ryhtyi ostelemaan metsiä Kalajoen
latvoilta ja sahautti tukit omissa
vesisahoissaan.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Kalaja-laiva</b></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Kalaja
rakennettiin Santaholman perustamalla "Laiva ja Varvi Seuran"
telakalla vuosina 1873-1874. Se oli valmistuessaan 372,9 lästin
vetoinen ja 12 jalkaa syvässä kulkeva parkkilaiva. Rakentaminen
vaati yhden kuolonuhrin, kun kirvesmies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Efraiminpoika Tohkoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ruhjoutui
telakalla sattuneessa onnettomuudessa kuoliaaksi.<br /><br />Säilyneiden
asiakirjojen mukaan Varvin ja Kalajan rakennuskustannukset kohosivat
yhteensä 185 829,78 markkaan, jotka jaettiin osakkaiden kesken
heidän osuuksiensa mukaisesti. Parkkilaiva ”Kalaja” aloitti
toimintansa vieden ensilastinaan lankkuja ja tuoden suolalastin.
Kalaja otti vuonna 1885 Cardiffista hiililastin toimitettavaksi
Jamaikalle, josta otti punapuulastissa kurssin kohti Ranskan Le
Havren satamaa. Huhtikuussa 1885 Santaholma vastaanotti Halifaxsta
kauhistuttavan sähkeen, jonka mukaan saksalainen Lloydin tullilaiva
oli upottanut Kalajan "bankilla" ja perämies Lakström oli
hukkunut. Vähitellen Kalajoelle saapui lisää tietoa ja kävi ilmi,
että Kalaja oli joutunut onnettomuuteen matkalla Jamaikalta Le
Havren satamaan Kanadan edustalla Newfoundlandin matalikolla
huhtikuun 13. päivänä 1885. Tietojen mukaan saksalainen höyrylaiva
Main tuli yöllä takaa päin ja päästyään melkein laivan
sivulle, kääntyi ja ajoi suoraan Kalajan päälle, jolloin laiva
katkesi kahtia. Onnettomuushetkellä perää pitänyt Lakstöm
hukkui. Main pelasti merimiehet Kalajan ajelehtivasta keulaosasta ja
vei heidät Amerikkaan, josta he palasivat takaisin Kalajoelle omia
aikojaan. Oikeus totesi molemmat laivat syypäiksi, sillä Kalajan
lyhdyt oli ilmeisesti asennettu väärin.<br /><br />Tervakaupan lakattua
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oivalsi,
että Kalajoen tummasta graniitista voisi tulla hyvä vientitavara.
Vuodesta 1890 hän alkoi viedä kiveä Englantiin ja Skotlantiin.
Vuonna 1904 hän perusti kivihiomon ja sen jälkeen kiveä vietiin
jalostettunakin. Kivihiomo toimi vuoteen 1918 saakka.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Santaholma
Oy</b></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Yhdessä
viiden poikansa kanssa Antti Santaholma muodosti liikkeestään
perheyhtiö A. Santaholma Oy:n, joka vuodesta 1903 omisti sahan
Kalajoella, vuodesta 1915 sahan Haukiputaalla, vuodesta 1934
Pirttiniemen sahan Raahessa sekä vuodesta 1905 Pohjois-Suomen
ensimmäisen puuhiomon Pyhäjoella. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lahjoitti
Kalajoen kirkkoon 24-äänikertaiset urut, jotka tuhoutuivat kirkon
palossa 1930. Äitinsä syntymätalon Rahkolan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lahjoitti
kunnalle, joka rakennutti sinne 1920 kunnalliskodin. Luonteeltaan
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
vähäpuheinen ja vaatimaton.<br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kävi
muutaman luokan Oulun suomalaista lyseota ja sen jälkeen Raahen
porvari- ja kauppakoulun. Hän kävi opintomatkalla Englannissa
vuonna 1901. Hän toimi aluksi perheyrityksessä konttoripäällikön
ja 1924 hänestä tuli Santaholma Oy:n toimitusjohtaja.<br /><br />Santaholmien
omistama Jokisuun höyrysaha käynnistyi vuonna 1903. Vuosina
1909-1913 sahattiin vuosittain 130 000 – 330 000 tukkia. Työvoiman
määrä vaihteli 75:stä 134 henkeen. Santaholma Oy oli Kalajoen
ylivoimaisesti suurin työnantaja. Työvoiman puute ja
liikennerajoitukset johtivat vuosina 1916-1918 seisokkeihin. Jokisuun
saha käynnistyi uudelleen 1919. Sahan konekanta uusittiin vuonna
1926. Pulavuodet vaikeuttivat Jokisuun sahan toimintaa, mutta
vaikeuksista selvittiin. Lupaava kehitys katkesi toiseen
maailmansotaan, joskin yhtiön toiminta pystyttiin pitämään yllä
sotavuosina ajoittaisesta työvoimapulasta huolimatta. Jokisuun sahan
toiminta jatkui aina vuoteen 1996.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Santaholma
Oy:n konkurssi</b></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Vakaan
markan politiikka johti Suomessa siihen, että markkinoilta
poistettiin noin 60 000 elinkelpoista yritystä. Päätös asiasta
tehtiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Esko
Ahon </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">hallituksen
talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 14.10.1993 ja koko
hallituksen osalta 22.10.1993. Silloin hyväksyttiin ns.
Säästöpankkisopimus, jossa määriteltiin ylikapasiteetin
poistaminen. Santaholma Oy kuului alalta poistettavien listalle.
Kalajoen kunta oli merkittävä osakas Santaholma Oy:ssä. Kalajoen
kunta olisi voinut pelastaa Santaholma Oy:n, mutta kunnanjohtaja
Torsti Kalliokoski näki asian toisin. Asiat on jostain syystä
pidetty salassa. Minulla on asiasta sisäpiirin tietoa.<br /><br />Toimin
ITC Finland Oy:n toimitusjohtaja vuonna 1996-1997 ja yhtiön
pääomistaja Richard Rienstra olisi halunnut vuokrata Santaholman
Oy:n sahan, mutta Santaholma Oy:n konkurssipesä ei halunnut vuokrata
sahaa ja Kalajoen kunta vastusti sahan vuokrausta ja myymistä.
Kävimme neuvottelut asiasta Kalajoen kunnan edustajien kanssa.
Paikalla oli muun muassa kunnanjohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Torsti
Kalliokoski </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
kunnanhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä sekä muita
kunnanhallituksen jäseniä. Minun käsitykseni mukaan Santaholma
Oy:llä olisi ollut kaikki menestymisen edellytykset, mutta yritys
poistettiin markkinoilta sahojen ylikapasiteetin poistamisen
yhteydessä, mikä tapahtui valtion toimesta. Kera Oy:ssä
perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli turvata
Kera Oy:n sijoitukset ongelmayrityksissä ja poistaa markkinoilta
näiden kilpailijat. Kaikki tämä liittyi pankkien pelastamiseen,
mihin kuului myös ns. Koiviston konklaavin toiminta. Konklaavin
palaverin asiakirjat 6.5.1992 on julistettu salaiseksi. On syytä
epäillä, että tuossa palaverissa annettiin pankeille
suosituimmuusasema eli pankit voittivat asiansa ylemmissä
oikeusasteissa. Lisäksi pankki sai laittaa kaadettujen yritysten
valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Perustettiin niin sanottu
roskapankki Arsenal, jonne siivottiin pankkien epämääräiset
saatavat. On syytä epäillä, että rikosten peittelemiseksi
roskapankki Arsenalin saatavat myytiin ministeri Suvi-Anne Siimeksen
toimesta 31.3.2000 ulkomaille 5 prosentilla käyvästä arvosta
rikosten peittelemiseksi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Havula</b></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Havula
on sahanjohtaja kauppaneuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">koti.
Havula on rakennettu noin vuonna 1912. Rakennus on huvilamainen
rakennus, jonka Kalajoen kunta osti perikunnalta vuonna 1992
täydellisen irtaimistoineen. Rakennus on kunnostettu
1910-1930-lukujen porvariskodista kertovaksi tutumiskohteeksi. Havula
on avoinna keskikesällä tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.
Opastuskierros kestää noin tunnin.<br /><br />Havulan suunnitteli
helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström.
Kartano on rakennettu suomalaisuutta korostavaan
kansallisromanttiseen henkeen, ja se muodostaa edustavine
irtaimistoineen Pohjois-Suomen oloissa harvinaisen ehjän 1900-luvun
alun varakkaan porvariskodinmiljöötä.<br /><br />Rakennuksen huoneiden
nimet kuvastavat aikaansa: sali, Oskari-herran työhuone, radiohuone
(alkujaan salonki), Hilkka-neidin kamari, piikain kamari jne.
Keittiön moninaiset taloustavarat ja ratkaisut kertovat aikansa
ruoanvalmistusmenetelmistä ja nikseistä. Isäntäväen muotokuvat
on maalannut Eero Snellman vuonna 1928. Havula on todella
mielenkiintoinen käyntikohde Kalajoella.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><a href="http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2010/02/oskari-santaholma-ja-havula.html"><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><b>Oskari
Santaholma ja Havula</b></span></span></span></span></span></a></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjnAMcIcA7IAFcrfgNGAkecIy5Gn5HHgsisKgAwid2Ioa2h4wJq6YKjdZKh4ygMmmj9TimeqiuzUn0KbC03HxJhApkeZH1eq6C2CcI-kutgZbs-Mo5Y1dvm_rmbJ_6kiaXqzF7QFWsinc/s1600-h/oskari+santaholma+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="453" hspace="5" name="grafiikka27" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjnAMcIcA7IAFcrfgNGAkecIy5Gn5HHgsisKgAwid2Ioa2h4wJq6YKjdZKh4ygMmmj9TimeqiuzUn0KbC03HxJhApkeZH1eq6C2CcI-kutgZbs-Mo5Y1dvm_rmbJ_6kiaXqzF7QFWsinc/w305-h453/oskari+santaholma+001.jpg" vspace="5" width="305" /></span></a><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5438389034180462946"></a>
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Nuori
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Pahikkala-Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">meni
14.1.1864 naimisiin talontyttären </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Josefiina
Amalia Helanderin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa,
joka oli syntynyt 25.9.1834 Kalajoen Käännänkylässä.
Avioliitossa syntyi seuraavat pojat: </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Matti
Sivert </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">15.11.1864,
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juhani
Aukusti </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6.2.1867,
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Kustavi </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">26.12.1873,
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olavi
(Olli) Vilhelmi </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">29.12.1875
ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Henrikki </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">24.4.1878.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br />Kauppaneuvos
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
24.4.1878 – k. 26.8.1956) toimi Santaholma Oy:n toimitusjohtajana.
Oskari avioitui 3.6.1905 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Siiri
Johanna Selinin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(s.
4.12.1882 – k. 17.9.1954) kanssa. Siiri Selinin vanhemmat olivat
liikemies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Adolf
Selin ja Brita Johanna Ahlskog</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Käytyään
muutaman luokan Oulun suomalaista lyseota </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kävi
Raahen porvari- ja kauppakoulun ja lähti vuoden pituiselle
opinto-matkalle Englantiin 1901. Tämän jälkeen hän aloitti
työskentelynsä perheyrityksessä yhdessä isänsä ja neljän
veljensä kanssa. Hän toimi aluksi konttoripäällikkönä, ja 1924
hänestä tuli tämän suuren puutavaraliikkeen, A. Santaholma Oy:n,
toimitusjohtaja 23.5.1924. Yhtiön omistusoloissa tapahtui huomattava
muutos, kun </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sivert,
Olli ja Oskari Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lunastivat
velivainajiensa perillisiltä näiden osakkeet, joten jo 22.3.1926
kolme veljestä omisti koko yhtiön osakepääoman. He muodostivat
tästä lähtien yhtiön hallituksen. Kun yhtiö oli näin päässyt
sisäisesti lujittumaan, sen toiminta virkosi.<br /><br />Vuoden 1926
raaka-aineen hankinnat suunnattiin myös Kiiminkijoen latvavesille
Puolangalle. Samana vuonna päätettiin ryhtyä ostamaan tukkeja myös
Iijoen varrelta. Kevättalvella 1926 päätettiin uudistaa Jokirannan
saha Haukiputaalla. Pulavuodet 1930-32 koettelivat yhtiötä, mutta
vuodesta 1933 yhtiön voitiin todeta tuottaneen voittoa. Kesäkuussa
1925 Raahen kaupunki oli vuokrannut Pirttiniemen tehdasalueen F.A.
Juselius Oy:lle 30 vuodeksi. Vuorineuvos </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juselius
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
kuollut 8.2.1930. Hänen koko omaisuutensa oli joutunut Sigfried
Juselius Säätiön haltuun. Tämä oli ruvennut heti lopettamaan
Pirttiniemen sahan toimintaa. Silloin A. Santaholma Osakeyhtiö astui
näyttämölle j aosti 9.6.1934 tehdyllä kauppakirjalla
sahalaitoksen. Samana päivänä tehdyllä vuokrasopimuksella Raahen
kaupunki siirsi yhtiölle ne alueet, jotka se oli aikaisemmin
vuokrannut Juseliukselle. Vuokra-ajaksi sovittiin 40 vuotta. Yhtiön
toimesta ryhdyttiin heti kunnostamaan sahaa ja hankkimaan sinne
raaka-ainetta. Talvisaikaan töissä oli 250 miestä ja kesäaikaan,
jolloin myös lastaus- ja tukkityöt olivat käynnissä noin 400
miestä.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sivert
Santaholman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kuoltua
yhtiön hallitukseen valittiin hänen poikansa Lauri. Hallituksen
varajäseniksi valittiin 7.5.1936 </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Santaholma</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
metsänhoitaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Einar
Nylander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
luutnantti </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauri
Lehtosaari. </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tilintarkastajiksi
valittiin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Pentti
Santaholma ja Paavo Kiviharju</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Pari vuotta myöhemmin yhtiön johdossa tapahtui huomattava muutos.
Johtaja Olli Santaholma kuoli Kalajoella kesäkuun 5. päivänä
1940. Hänen poismenonsa jälkeen yhtiökokous valitsi 12.8.1940
yhtiön johtokuntaan </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Mauri
Lehtosaaren </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
tämän varajäseneksi rouva </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Inga
Santaholman</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.
Yhtiön johtokunnan kokoonpano oli </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma, Einar Nylander ja Mauri Lehtosaari </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
varajäseninä </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Inga
Santaholma, Eero Santaholma ja Paavo Kiviharju</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">.<br /><br />Tuotantolaitoksia
pyrittiin kehittämään. Pienehköjä uudistuksia suoritettiin v.
1936 Jokisuun ja Pirttiniemen sahalla, v. 1937 uudenaikaistettiin
Jokirannan saha ja seuraavana vuonna Jokisuun ja vuonna 1939
Pirttiniemen ja vielä Jokirannan sahat. Kalajoelle rakennettiin v.
1936 asuinrakennus toimihenkilöitä varten ja v. 1937 yksi työväen
asunto. Jokirannan sahalle rakennettiin 1937 hiiltämö, jossa oli 21
miilua. Sydet myytiin Ruotsiin Herrängin Kaivosyhtiölle. Pyhäjoen
puuhioketta laivattiin Englantiin ja sitten Ranskaan.<br /><br />Yhtiön
telakalla oli hinaajien ja proomujen rakennustyötä johtanut
insinööri </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Einar
Sahlberg</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
joka oli ollut yhtiön palveluksessa 30 vuotta. Hänen aikanaan oli
rakennettu pieniä hinaajia, kuten sopu, Virma, Apu, Nopsa ja Leimu
sekä suuremmat hinaajat Ponteva ja Panu. Vuonna 1934 Pitkäniemen
Saha Oy:ltä oli ostettu hinaajaksi matkustajahöyryalus Vanttaus.
Vuonna 1937 ostettiin vielä hinaaja Aalto. Ensimmäinen omalla
tehtaalla rakennettu hinaaja Antti myytiin Turkuun. Proomuja yhtiö
rakensi kaikkiaan noin 80.<br /><br />Syksyllä 1939 yhtiön melkein koko
henkilökunta kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.
Talvisodassa se sitten taisteli eri rintamillamme. Sota muutti
myyntitoiminnan perin pohjin. Se esti Englannin kaupan kokonaan.
Hollantiin, Tanskaan ja Saksaan voitiin myydä. Jatkosodassa melkein
koko henkilökunta oli jälleen mukana. Sahojen toiminta supistui
vähiin. Syyskuun 1944 välirauhan jälkeen päästiin hitaasti
säännöllisiin oloihin.<br /><br />Parempien työmahdollisuuksien
luomiseksi yhtiö ryhtyi v. 1946 rakentamaan työväen asuntoja.
Raahessa ja Haukiputaalla saatiin vuosian 1947-1948 valmiiksi useita
rakennuksia. Raahessa v. 1947 15 perheelle ja vuonna 1948 12
perheelle. Jokirannan ja Pirttiniemen sahoille hankittiin v. 1949
selluloosahakkurit jätteiden käyttämiseksi. Työmarkkinoilla
sattuneet häiriöt haittasivat tuotantoa, kunnes vuonna 1951
linnarauhan ansiosta saatiin työskennellä rauhassa.<br /><br />Yhtiön
tuotteiden sijoittamisessa maailmanmarkkinoille ulkomaiset agentit
ovat suorittaneet arvokkaan työn. Pääasiassa sahatavaran myynnissä
yhtiön pääedustajaksi tuli v. 1921 Nino Lincoln & Co
Helsingistä. Lincolnin kautta yhtiöllä oli seuraavat ulkomaiset
agentit: Isossa Britaniassa ja Irlannissa vuodesta 1922 Hallam,
Ramsay & Co, Lontoo, Hollannissa vuodesta 1926 Vrancken &
Holm ja pari vuotta myöhemmin K.V. Holm ja herra </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Holmin
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kuoltua
v. 1951 hänen poikansa </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">K.V.Holm
jr, </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tanskassa
aikaisemmin useita agentteja, vuodesta 1938 Schmidt& Bloch,
Kööpenhamina, Saksassa ennen 2. maailmansotaa useita agentteja
lyhyen aikaa, vuodesta 1940 H.A. Gratenau, Ranskassa vuodesta 1949
Societe COPAP, Pariisi, Ruotsissa K. Åsander Aktiebolg.Oskari
Santaholman johdossa perheyrityksestä kasvoi yksi Pohjois-Suomen
suurimpia alallaan.<br /><br />Kotiseutunsa Kalajoen ja Keski- sekä
Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehittämisen lisäksi hänen
pyrkimyksenään oli kotiseutunsa ja koko isänmaan sivistyselämän
ja kaikkien hyvien harrastusten tukeminen. Hän toimi A. Santaholma
Oy:n johtokunnan jäsenenä 1911–56, Kalajoen Säästöpankin
hallintoneuvoston puheenjohtajana 1907–12 ja Pohjolan osakepankin
hallintoneuvoston puheenjohtajana 1931–. Hän oli Oulun
kauppakamarin hallituksen jäsen ja Kalajoen kunnanvaltuuston jäsen
sen perustamisesta alkaen. Hän lisäsi ammattitaitoaan lukuisilla
ulkomaanmatkoillaan. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai 1928 ja
kauppaneuvoksen arvonimen 1943.<br /><br /><br />Sahanjohtaja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vuonna
1912 rakennuttama asuinhuvila Havula on Kalajoen mielenkiintoisimpia
vierailukohteita. Kiinteistö alkuperäisine irtaimistoineen siirtyi
Santaholman perikunnalta kunnan omistukseen vuonna 1992. Havula
avattiin yleisölle mittavan kunnostuksen jälkeen
1997.<br /><br />Jugendtyylisessä talossa on keittiön lisäksi 14
huonetta ja noin 700 neliömetriä asuinpinta-alaa kahdessa
kerroksessa. Havulassa vierailija voi tutustua paikkakunnan saha- ja
teollisuushistoriaan sekä Pohjois-Suomen oloissa harvinaiseen 1910 -
30 -luvun varakkaaseen porvariskotiin alkuperäisine
sisustuksineen.<br /><br />Havula sijaitsee Plassin pohjoispäässä
havupuiden ympäröimän piha-alueen suojassa. Pihalta on ollut
näköyhteys sahan lautatarha-alueelle. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">avioitui
hämeenlinnalaisen </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sigrid
Selinin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kanssa
1905 ja kotia alettiin suunnitella pian tämän jälkeen.
Suunnitelmat tilattiin helsinkiläiseltä arkkitehtitoimisto
Palmqvist & Sjöströmiltä.<br /><br />Havulan sisustus on
mielenkiintoinen sekoitus vanhoja tyylihuonekaluja ja uuteen kotiin
tilattuja kalustekokonaisuuksia. Arvokkaimpiin kokonaisuuksiin
kuuluvat salin 1800-luvun pietarilainen biedermeierkalusto, Arttu
Brummerin 1927 suunnittelema ja hämeenlinnalaisen E.Huhdan
Puusepäntehtaan valmistamat olohuoneenkalusto ja saman tehtaan
toteuttama uusbarokkityylinen ruokasalin kalusto ja isäntäparin
makuuhuoneen kalusto. Yläkerran makuuhuoneen uusklassinen kalusto on
Nicolai Bomanin höyrypuusepäntehtaan valmistama. Huoneissa on myös
alkuperäiset kaakeliuunit, joista useat ovat Rakkolanjoen
posliinitehtaan tuotantoa.<br /><br />Irtaimistoon kuuluu myös runsaasti
taideteollista esineistöä, mm. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Elsa
Eleniuksen ja Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">keramiikkaa.
Taideteoksista voi mainita </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Snellmanin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">1925
maalaamat muotokuvat talon isäntäparista </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">(Siiri,
Oskari), Harald Gallenin, Tyko Sallisen, Antti Favénin, Mikko
Asunnan, Arthur Heickelin, Hugo Backmanssonin ja Torsten Wasastjernan
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">maalaukset
ja </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Väinö
Aaltosen </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kipsireliefi.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juseliuksen
saha</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532031527703072850"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532030953485074770"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbs6BsuooyBhll-QJK5Bx_6RZJaNO6FO1UgxeMQ1jTF1MGC0PQZUS8X-Rs6B5yeR2o1Q-HJT6mIypdMCxci6RG4vHlV2ZC787T_JUI_Fn_BJaAgTRgDEO7HQ9Y-8OT94biYCiVk6_0Nuk/s1600/Juseliuksen+reliefi.bmp"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="229" hspace="5" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbs6BsuooyBhll-QJK5Bx_6RZJaNO6FO1UgxeMQ1jTF1MGC0PQZUS8X-Rs6B5yeR2o1Q-HJT6mIypdMCxci6RG4vHlV2ZC787T_JUI_Fn_BJaAgTRgDEO7HQ9Y-8OT94biYCiVk6_0Nuk/s320/Juseliuksen+reliefi.bmp" vspace="5" width="323" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><em><span style="color: #3333ff;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">Juseliuksen
reliefi<br /><br /></span></span></span></span></em><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sahateollisuuden
läpimurtoaikaa oli Kalajoella 1870-luku. Koko maassa tapahtui
suunnilleen samaan aikaan vastaavaa kehitystä, joka oli seuraus
sahauskiintiöiden ja höyryvoiman käyttöä koskevien rajoitusten
poistamisesta. Kuvernöörikertomuksen mukaan v. 1876 Kalajoen
pitäjässä oli yksi sahalaitos, Hannilan raamisaha Pohjankylässä.
Vuonna 1877 Kalajoella oli jo kolme sahaa ja neljäs perustettiin
vuonna 1882. Höyrysahojen aikakausi alkoi paikkakunnalla hieman
ennen vuosisadan vaihdetta. Ensimmäisen höyrysahan Kalajoki sai
1890-luvun alussa. Alb. Wulff rakennutti tuolloin Holman höyrysahan.
Wulffin kokemat vastoinkäymiset johtivat pian konkurssiin ja
vuosisadan vaihteessa Holman saha siirtyi maineikkaan puunviejän ja
valtiopäivämiehen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Fritz
Arthur Juseliuksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">omistukseen.<br /><br />Holman
ja Santaholman sahojen tulo Kalajoen suulle merkitsi todellista
läpimurtoa jokilaakson sahateollisuudelle. Juseliuksen sahan
aloittaessa toimintansa Suomessa elettiin vielä tsaarinvallan aikaa.
Maan itsenäistyminen ja sitä seuranneet muutokset puunviennissä
pystyneet lamauttamaan Holman sahaa. Vasta 1930-luvun taitteessa
alkanut yleismaailmallinen pulakausi sen teki. Parhaimmillaan
Juseliuksen saha työllisti yli sata henkilöä. Työpäivä oli
pitkä ja rankka.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuorineuvos
Fritz Arthur Juselius<br /><br /><span style="font-weight: normal;">Fritz Arthur Jusélius </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(13.
kesäkuuta 1855 Pori – 8. helmikuuta 1930) oli varakas liike- ja
teollisuusmies, vuorineuvos sekä elinkeinoelämän vaikuttaja. Hän
toimi aktiivisesti Porin kunnallispolitiikassa ja edusti useina
vuosina porvarissäätyä valtiopäivillä. Hän keräsi valtavan
omaisuuden puutavarakaupalla, jonka parissa hän työskenteli 50
vuotta. Omaisuutensa hän säätiöi tukemaan lääketieteellistä
tutkimusta.<br />17. toukokuuta 1887 </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juséliukselle
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
hänen ensimmäiselle vaimolleen, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Blenda
Moliisille</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
syntyi tytär, Sigrid Jusélius. Tytär oli isälleen kaikki
kaikessa, ja vaikka Sigrid kuusivuotiaana vanhempiensa erottua muutti
äitinsä mukana Tukholmaan, ei yhteydenpito </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juséliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
hänen välillä vähentynyt ollenkaan. 19. kesäkuuta 1898 Sigrid
kuitenkin kuoli 11-vuotiaana keuhkotautiin, jonka hän sai tuhkarokon
jälkitautina. Tyttären kuolema oli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juséliukselle
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suuri
järkytys, ja halusi muistaa tytärtään kaikin keinoin. Hän
rakensikin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sigridin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">muistolle
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juseliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mausoleumin
- rakennuksen, josta hänet nykyään parhaiten tunnetaan.<br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sigrid
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">jäi
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juséliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ainoaksi
lapseksi, sillä hänen myöhemmät avioliitot </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Edith
Petrellin ja Berta Karlssonin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa
eivät tuottaneet Juséliuksen harmiksi yhtään lasta. Ainoan
lapsensa muistoksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jusélius
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mausoleumin
lisäksi myös perusti 3. toukokuuta 1927 </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sigrid
Juséliuksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">säätiön.
Säätiö on vielä nykyäänkin yksi Suomen varakkaimpia säätiöitä,
ja se jakaa apurahoja lääketieteen tutkimuksia varten. Sigrid
Juséliuksen Säätiö perustettiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Fritz
Arthur Juséliuksen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">(1855-1930)
testamentilla, hänen 11-vuotiaana kuolleen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sigrid
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tyttärensä
muistoksi. Säätiön tarkoituksena on tukea kansallista ja
kansainvälistä lääketieteellistä huipputason tutkimusta. Se on
maan suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. Tämän
vuoden (2010) myöntösumma oli 15 M€.<br /><br />Mausoleumin lisäksi
Porin kaupungissa näkyy Juséliuksen kädenjälki massiivisen, Porin
Pohjoisrantaa dominoivan Porin puuvillatehtaan muodossa. Sen hän
perusti yhdessä muutaman muun liikemiehen kanssa vuonna 1898, ja
toimi myös hallituksen puheenjohtajana elämänsä loppuun
asti.<br /></span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aamusta
iltaan<br /></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Ostaessaan
vuosisadan vaihteessa Holman sahan vuorineuvos </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juselius
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
juuri kokenut traagisen tapahtuman, joka varjosti hänen koko
myöhäisempää elämää. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juselius </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
tuolloin ulkoisesti miehuutensa parhaissa voimissa, 45-vuotias,
monien menestyvien sahojen omistaja – mm. Oulaisissa ja
Pyhäjokilaaksossa – ja muiden tuotantolaitosten omistaja. Hänen
toimestaan rakennettiin uusia sahoja, esimerkiksi Santaholman
myöhemmin omistama Pirttiniemen saha Raahessa.<br />Kalajoella
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juselius
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ehti
käydä vain harvoin. Juseliuksen saha toimi Kalajoella kolmekymmentä
vuotta, mutta sen maineikas omistaja näyttää jääneen
paikkakuntalaisille melko vieraaksi. Pohjois-Suomessa toimivien
sahojen ja muiden tuotantolaitosten ylijohtajana toimi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Iivari
Vuorinen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka johti myös Holman sahaa. Sahanhoitajina ovat toimineet ainakin
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Emil
Sundvall, Oskari Syrjä, Pedersen ja Cavander. </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Konemestareina
lienevät tunnetuimmat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Pihlaja
ja Wahlbäck</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
sahanasentajista </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Laukka,
Koskinen ja Parhiala.<br /><br /></span></span></span></span></strong><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg50lH6Eq-tqRrl7lY482m9ffpi0gSyJiOdrudLIdEy_2SV6PJ_8DL0Ns17Uo5ZN7gU-2C7dnjGOq0wIJEMaDL1k9U3Zext4Gk-V5XlQiwE1F44QTgIzuH7-eN8BI74VDqdPkpxYwAmFFI6/s1600/holman+johtoa+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="579" hspace="5" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg50lH6Eq-tqRrl7lY482m9ffpi0gSyJiOdrudLIdEy_2SV6PJ_8DL0Ns17Uo5ZN7gU-2C7dnjGOq0wIJEMaDL1k9U3Zext4Gk-V5XlQiwE1F44QTgIzuH7-eN8BI74VDqdPkpxYwAmFFI6/w376-h579/holman+johtoa+001.jpg" vspace="5" width="376" /></span></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Heti
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juseliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kauden
alussa Holman yksikehäisen höyrysahan raamit alkoivat </span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">pyöriä
entistä menestyksekkäämmin. Monen vuoden ajan sahattiin kolmessa
vuorossa – jokaisessa 40-50 henkeä ja parhaina päivinä saha
työllisti toistasataa ihmistä. Santaholman rakennuttama Jokisuun
saha – vastapäätä Holman sahaa, joen toisella puolella –
valmistui kivihiomoineen v. 1903. Työt Holman sahalla päättyivät
Yhdysvalloista vuoden 1929 lopulla levinneen, yleismaailmallisen
laman myötä. Lama pysäytti monta muutakin sahaa Suomessa
lopullisesti 1930-luvun alussa.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532030582924553890"></a><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5532030142540440642"></a>
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hieman
ennen sahauksen päättymistä vuorineuvos </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juselius
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kävi
viimeisen kerran Kalajoella. Hän liikkui arvonsa mukaisesti
loistoautolla. Terveys oli jo heikentynyt ja matkoilla oli mukana
sairaanhoitaja. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">F.A.
Juselius </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kuoli
helmikuussa 1930. Tuolloin Holman saha oli jo lopettanut toimintansa.
Muutamaa vuotta myöhemmin Santaholma Oy osti koko sahalaitoksen ja
siirsi sen koneiston muille
tuotantolaitoksilleen.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi059p8UsuorYZ72Tx4PGVAjW9FtzRGRJjBNh8GZqQDVgZx7E1O2M8a6hswFvgbb1l6hhCsUMqmguajHqf7nE7d4dfKq4U7LtlJMG8gHNDLrSaVvur0UChnOn0DNUtWn4kkBtv31jCmkNWN/s1600/työväkeä+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="298" hspace="5" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi059p8UsuorYZ72Tx4PGVAjW9FtzRGRJjBNh8GZqQDVgZx7E1O2M8a6hswFvgbb1l6hhCsUMqmguajHqf7nE7d4dfKq4U7LtlJMG8gHNDLrSaVvur0UChnOn0DNUtWn4kkBtv31jCmkNWN/w416-h298/ty%C3%B6v%C3%A4ke%C3%A4+001.jpg" vspace="5" width="416" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Holman
saha tarjosi vuosikymmenien kuluessa työtä kymmenille perheille.
Etäämmältäkin tultiin, mm. Porista, </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juseliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kotiseudulta
saapui työväkeä. Usein Kalajoesta muodostui ”siirtolaisten”
pysyvä asuinpaikka. Työpäivä oli 10 tuntia. Työpäivä alkoi
sahalla aamulla kello kuusi. Monet joutuivat lähtemään kotoaan jo
tuntia aikaisemmin, muutamat vieläkin aikaisemmin. Silloin kun
kyseessä oli suuren lapsiperheen äiti, olosuhteet olivat
piinallisen ankarat ja raskaa. Useiden kilometrien työmatka
kuljettiin mennen tullen jalkaisin. Parhaina aikoina sahalla oli
toistakymmentä hevosta, normaalisti 5-6. Talvisaikaan sahatavaraa
ajettiin joen yli Ämmään, jossa </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juseliuksella
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
toinen lautatarha. Sahattu lautatavara kuljetettiin paattien
vetämillä proomuilla Raaheen.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii9cBxvVtDpqL00KhoLUFgFF4b21WzUOsOJl_4ubmeum9KsLiQ4m4Vq65EfE6CmM3PCxgLG3MoRsU7cFsRv0CnkbhuPo2X1wnTa75WBeXWK3PtvaY7AEmaFaIXvXnPWfAE_xzNRxjxXt5a/s1600/miilunpolttajia+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="LEFT" border="1" height="276" hspace="5" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii9cBxvVtDpqL00KhoLUFgFF4b21WzUOsOJl_4ubmeum9KsLiQ4m4Vq65EfE6CmM3PCxgLG3MoRsU7cFsRv0CnkbhuPo2X1wnTa75WBeXWK3PtvaY7AEmaFaIXvXnPWfAE_xzNRxjxXt5a/w414-h276/miilunpolttajia+001.jpg" vspace="5" width="414" /></span></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholman
sahan tavoin myös Holman saha joutui keskeyttämään toimintansa
vuosina 1916-1917 työläisten lähtiessä paremman ansion toivossa
halonhakkuuseen Pietarin lähistölle tai hevosineen Rovaniemen ja
Kantalahden välille. Vuonna 1918 työt olivat Holman sahallakin
jälleen käynnissä. Tammikuun lopulla alkanut Suomen kansalaissota
aiheutti sahallakin jännitystiloja, jotka eivät kuitenkaan </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Onni
Orasmaan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ampumatapausta
lukuun ottamatta johtaneet ihmishenkien menetyksiin. Sahan työt
jatkuivat, mutta eräät miehet joutuivat kutsuntoihin ja
rintamalle.<br /><br />Holman sahan olemassaololla oli aikanaan suuri
merkitys jokilaakson ihmisille. Elinkeinoelämä vilkastui ja vanha
emäpitäjä Kalajoki saattoi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Juseliuksen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">aikakauden
päättyminen merkitsi tietyllä tavalla paikallisen sahateollisuuden
pioneerivaiheen päätepistettä.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2014/12/kalajoen-graniitin-louhinta.html"><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration-line: none;"><b>Kalajoen
graniitin louhinta</b></span></span></a></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz_mRabaeZ16Ux0EsWuJCySLY_nKo-Pujps9oORwMeGxlMrqOIgxpKSFxrZThqLRDTC737znUZ_tNye1HmEhaZ6tTQ1cz7Yn7_xIvVOSauKMHlyQ2Wltg9KKMwmRJpxkPM5ASVBdbB864Y/s1600/Antti+Santaholma.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="411" name="grafiikka22" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz_mRabaeZ16Ux0EsWuJCySLY_nKo-Pujps9oORwMeGxlMrqOIgxpKSFxrZThqLRDTC737znUZ_tNye1HmEhaZ6tTQ1cz7Yn7_xIvVOSauKMHlyQ2Wltg9KKMwmRJpxkPM5ASVBdbB864Y/w315-h411/Antti+Santaholma.jpg" width="315" /></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Antti
Santaholma käynnisti Kalajoen graniittikaupan</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ulkomaankauppaan
ulottunut teollisuudenhaara Kalajoella oli graniitin louhinta. Sen
aloitti Antti Santaholma, ja myöhemmin mukaan tulivat kilpailuun
Veljekset Friis sekä eräät skotlantilaiset yrittäjät.
Alkusysäyksen tuotannolle antoi erään skottikauppiaan kirje
kauppakumppanilleen Antti Santaholmalle 1.10.1888. Hän kirjoitti
näin: ”Olisimme erikoisen halukas tuottamaan tänne hienoa
harmaata graniittia hautakiviä varten ja olisimme teille hyvin
kiitollinen, jos te voisitte antaa meille osoitteita graniitin
viejistä ja louhosten omistajista jotka hankkivat erilaisia kiviä
teidän alueellanne tai muualla maassanne.”</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vastauksessaan
11.10. Santaholma kertoi jo postittaneensa näytteet kotiseudullaan
runsaina esiintyvistä granittikivistä ja jatkoi:<br />”Tälle
tavaralle ei meidän seudullamme ole vielä tarjoutunut mitään
kauppaa, mutta mikäli KH havaitsee näytekivien sopivaksi ja
miellyttäväksi, niin olen halukas aloittamaan kivikaupan, KH
suvainnee ilmoittaa minulle, kuinka suuri määrä ja missä koossa
graniittikiviä pitäisi toimittaa ja mihin hintaan Kalajoen tai
Raahen lastauspaikalla. Huonon sataman vuoksi ei täällä voida
lastata suurempia kuin kuunareita, vaan suuremmat laivat on
lastattava Raahessa. - Kiviä ei voida täällä kuljettaa
lastauspaikalle muuta kuin talvella, joten kivikauppa pitäisi alkaa
kiireimmiten”.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
rantakalliosta otetut näytteet saivat osakseen suurta kiinnostusta
Aberdenissa Skotlannissa, Maaliskuussa 1890 aloitettiin louhinta, ja
ensimmäinen laivalasti kiveä lähti matkaan kesäkuussa
tanskalaisen kuunari Concordian viemänä. Lastina oli 124
lohkaretta, tilavuudeltaan lähes 1379 kuutiojalkaan.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kivet
oli lohkottu Mustosen maalta Etelänkylästä. Isäntä oli luvannut
kivet ilmaiseksi, saivatpa louhijat vielä kortteerinkin Mustoselta,
Louhijat olivat Oulusta, mukana oli myös Kalajoen miehiä. Työ
tehtiin urakalla, aluksi 50 sittemmin 75 pennillä kuutiojalka. Työt
aloitettiin maaliskuussa, huhtikuussa oli miehiä töissä 25.
Tuloksia ei tahtonut utlla, jonka vuoksi työhän pian kylästyttiin.
Töiden vaikeutta kuvaa Sataholman kuvaus loppukesästä 1890:</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />”Kivi
miehen laua ottaa ahtaasta kallion kolosta kiviä hirsipuomain kans
päivän tekevät työtä henkenihaarasa ja joku tällinki katkiaa
eli vyörähtää niin kivi on illalla samassa paikassa kuin aamulla
työhän ruvetesa jos olis kettinki niin kanspelillä kävis
muutamassa minuutissa se työ josa nyt on kesän pitkään menny
satoja päivätöitä kettingin puutteen tähen.”</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kettinkejä
tosin saatiin, mutta kiven kuljetus 7 km päähän lastauspaikalle
oli vaivalloista. Venekuljetuksista pian luovuttiin ja kivet
rahdattiin etupäässä talvisaikaan, Louhintapaikkoja etsittiin
muualtakin mm. Merijärven tien varrelta, mutta tuloksetta. Sen sijaan
Haapakankaalta 9 km päässä lastauspaikalta kiveä löytyi, ja
louhinta alkoi siellä. Vihdoin löydettiin Passin kalliot läheltä
lastauspaikkaa. Nämä kalliot Santaholma osti itselleen. Louhinta
jatkui vaihtelevassa määrin kaikissa kolmessa paikassa. Suurimmat
lohkareet olivat 2-3 m pitkiä, 2 metriä leveitä ja paksuja,
Ostajana oli aluksi Garden % CO, sittemmin Stewart ja CO, jonka
kanssa kauppakumppanuus jatkui 1. maailmansodan alkuun saakka.
Myyntialuetta pyrittiin laajentamaan Lontooseen, Irlantiin ja
Pietariin mm. rakennuskiveksi, mihin tarkoitukseen se oli liian
kovaa. Siksi Kalajoen graniitti soveltui parhaiten hautakiveksi. Muun
muassa Newcastlen hautausmaalla sanotaan olevan monta sataa Kalajoen
graniitista valmistettua hautakiveä.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kivien
kuljetuksessa käytettiin aluksi tanskalaisia kuunareita.
Lastauspaikan mataluuden vuoksi laivat seisoivat Kalajoen suussa, ja
kivet vietiin niihin proomuilla, Päivässä lastattiin keskimäärin
200 tonnia kiveä. Purjelaivoista siirryttiin v. 1894 höyrylaivoihin,
jolloin lasit suurenivat. Tulliselvitys tehtiin Raahessa.
Santaholman graniitin vienti oli v. 1890 -1914 noin 10 000 tonnia.
Kun kauppa oli menestyksellistä eivät Etelänkylän talonpojat enää
suostuneet antamaan kiveä ilmaiseksi. Kilpailijoina mukaan tulivat
Veljekset Friis v. 1895. Kilpailun seurauksena palkat kohosivat.
Friisien vienti suuntautui Aberdeniin, ja laivaus keskittyi vuosiin
1895-97. Vuonna 1896 tuli mukaan vielä kokkolalainen John W. Hagan
ja muutaman vuoden kuluttua skotlantilaiset. Syttyi suoranainen
graniittisota. Louhinta jatkui maailmansodan syttymiseen saakka v.
1914.</span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2016/08/kalajoen-graniitti.html"><span style="color: #333333;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>KALAJOEN
GRANIITTI</b></span></span></span></span></a></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-3428562343265887082">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMuvqZ-BwgNMDyaDOJCUtphCT5prz-qkHXM4wbJUqO5SWMhtA96Vi4kLCJPhEqDZu2kyg2lEEDh84VD2Fyh0WpmKh28gE3I-N5I2i9Bxm5-n0g_6RlAfe7VkEPRb_xE1cFo6VIfetoUrfb/s1600/Santaholman++kivihiomon+ty%25C3%25B6l%25C3%25A4isi%25C3%25A4+001.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="335" name="grafiikka24" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMuvqZ-BwgNMDyaDOJCUtphCT5prz-qkHXM4wbJUqO5SWMhtA96Vi4kLCJPhEqDZu2kyg2lEEDh84VD2Fyh0WpmKh28gE3I-N5I2i9Bxm5-n0g_6RlAfe7VkEPRb_xE1cFo6VIfetoUrfb/w458-h335/Santaholman++kivihiomon+ty%25C3%25B6l%25C3%25A4isi%25C3%25A4+001.jpg" width="458" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholman
kivihiomon työläisiä</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Charles
Ludwig kirjoitti 1.10.1888 Aberdeenistä:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Olisimme
erikoisen halukas tuottamaan tänne hienoa harmaata graniittia
hautakiviä varten ja olisimme teille hyvin kiitollinen, jos te
voisitte antaa meille osoitteita graniitin viejistä tai louhosten
omistajista, jotka hankkivat sellaisia kiviä teidän alueellanne
tai muualla maassanne.”</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muutamassa
päivässä Antti Santaholma ehti keksiä, että Kalajoen matalat
kalliot tarjosivat vientimahdollisuuden. Hän onnistui löytämään
kiven, joka tuli suosituksi Aberdeenissa, sai Skotlannin ja
Englannin markkinoilla hyvän nimen, koristi siellä pian satoja
hautoja ja herätti tunnetuksi tultuaan suomalaistenkin geologien
ihailua.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Alku
oli tosin vaivalloista. Oikean laadun etsimiseen kului paljon aikaa.
Monien vaiheiden jälkeen siniharmaa graniitti osoittautui
sopivaksi. Kesäkuussa 1890 tanskalainen kuunari Concordia vei
ensimmäisen lastin, 124 lohkaretta, Kalajoen graniittia
maailmanmarkkinoille.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Concordian
lastia varten työt pantiin alulle maaliskuussa 1890. Ensimmäinen
louhos avattiin Mustosen talon maalla Etelänkylässä, lähellä
Saukonkoskea. Tästä kalliosta, jota kuului myös Heikkilän
talolle, tuli tärkein louhospaikka.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mustonen
luovutti kallionsa louhittavaksi ilmaiseksi ja lupasi vielä
kortteerin kivimiehille. Miehiä tuli Oulusta, mutta myös
Kalajoella oli monia, jotka lähtivät mukaan kivityöhön.
Toukokuun alussa 50 kiveä oli jo valmiina ja kuukautta myöhemmin
satakunta. Kesä- ja heinäkuussa oli työssä noin 30 miestä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
graniitti oli tavallista kovempaa porata ja työ oli suuren vaivan
takana. Alussa ei ollut edes kettinkejä käytössä. Antti
Santaholman mukaan:</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">”<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kivi
miehet lauma ottaa ahtaasta kallion kolosta kiviä hirsi puomain
kans päivän tekevät työtä henkenihaarasa (?) ja joku tällinki
katkiaa eli vyörähtää niin kivi on illalla samassa paikasa kun
aamulla työhön ruvetesa jos olis kettingi niin kanspelillä kävis
muutamasa minuutisa se työ josa nyt on kesän pitkän mennyt satoja
päivätöitä kettingin puutteen tähen –”.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kettinkien
lisäksi myöhemmin saatiin myös nostokraana. Raskaiden lohkareiden
kuljetus oli työlästä ja lastauspaikalle matkaa noin 7 km.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Louhinta
aloitettiin Mustosen ja Heikkilän lisäksi myös Haapakankaalla ja
Passin kallioilla. Erityisen innokkaasti louhittiin vuonna 1894.
Kaikki graniitti, mikä Santaholman - ja myöhemmin myös muiden,
kuten Veljekset Friisin ja kokkolalaisen John W. Haganin - toimesta
laivattiin Kalajoelta Skotlantiin, louhittiin näistä kallioista.
Etelänkylän talonpojat eivät suostuneet myymään kallioitaan,
joten ajan myötä kilpailusta tuli jopa sangen kiivasta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mustosen
ja Heikkilän maalla olevan graniitin laatu oli kovaa ja jokseenkin
tiheärakeista. Kalliomuodostuman pohjoislaidalla kivi oli
hienorakeista ja melkein mustaa, eteläsuuntaan sen rakenne alkoi
muuttua harvempirakeiseksi ja väriltään siniharmaaseen
vivahtavaksi. Vielä etelämpänä väri oli vaalean harmaata ja
isorakeista. Juovat kulkivat luoteeseen.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Joistain
louhimisen kannalta epäedullisista ominaisuuksista huolimatta kiven
katsottiin olevan yksi Suomen hienoimmista monumenttikivilajeista,
koska siinä oli hiottaessa esiin tuleva voimakas kiilto ja syvä,
hillitty väri. Kun Juhani ja Olli Santaholma myöhemmin kävivät
Newcastlen hautausmaalla, he löysivät sieltä monta sataa Kalajoen
graniitista tehtyä kiveä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sivert
Santaholman mukaan Santaholman toimesta laivattiin vuosina 1890-1914
kaikkiaan noin 10 000 tonnia graniittia. Laivoista mainittakoon
Aberdeenilaisen W. Leslien omistama Goval, joka kapteeni D.
Cameronin johtamana ilmestyi säännöllisesti Kalajoen redille
lastaamaan ja kuului lopulta oleellisena osana Kalajoen kesäkuvaan.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Graniittikaupassa
harmillisena koettu seikka oli se, että Santaholman toimittamaa
Kalajoen graniittia myytiin Skotlannissa nimellä ”Russian
granite”. Yrityksistään huolimatta Santaholmat eivät
onnistuneet muuttamaan nimitystä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholma
perusti myös oman kivihiomon, jossa päästiin työhön vuonna
1903. Toiveena olivat Venäjälle aukeavat suuret markkinat, mutta
olojen käytyä Pietarissa levottomiksi suunnitelmista oli
luovuttava. Muukin ulkomaankauppa osoittautui yhtä vaikeaksi, ja
lopulta hiomo toimitti hautakiviä ainoastaan kotimaan markkinoilla.
Toiminta-aikanaan Kalajoen kivihiomo käytti valmistamiinsa
hautakiviin noin 1000 tonnia graniittia.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
graniitin vienti päättyi ensimmäiseen maailmansotaan. Myös
Santaholman kivihiomon toiminta loppui vuonna 1917.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Viljaa
Pietarista</b></span></span></p><div dir="LTR" id="post-body-3510838243059920477">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfIk_TwkxikFxnnGbahnGsnwu4syjvDtOvWukMXUQeczphilIri1sSMp_4fW06z4dBUYQQhKO8ALfjzAQF2LFPnSnKkfsOskbXd8Xb44lQGB9gNFgK4N38HYQYE5_qpow3Q5RcIo3CJJjP/s1600/Antti+Santaholma.jpg"><span style="color: #eeeeee;"><img align="BOTTOM" border="1" height="449" name="grafiikka23" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfIk_TwkxikFxnnGbahnGsnwu4syjvDtOvWukMXUQeczphilIri1sSMp_4fW06z4dBUYQQhKO8ALfjzAQF2LFPnSnKkfsOskbXd8Xb44lQGB9gNFgK4N38HYQYE5_qpow3Q5RcIo3CJJjP/w344-h449/Antti+Santaholma.jpg" width="344" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Antti
Santaholma</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoellakin
vallitsi suurten nälkävuosien´1862-1868 aikana todellinen
nälänhätä. Kalajokisten onneksi Kalajoelta käsin harjoitettiin
varsin laajaa kauppaa aina ulkomaita myöten. Vanha kalajokinen
talonpoikaispurjehdus virisi 1840-luvulta lähtien
maalaistarvikekaupan vapauttamisen jälkeen. Kauppahenkiset
talonpojat, ”hämemiehet” veivät sisämaahan kotona
valmistettuja käsityötuotteita ja toivat kotiin pellavia ym.
Kaupankäynti vilkastui, kun vuonna 1859 kauppa maaseudulla
sallittiin. Kalajokisten omistuksessa oli 1860-luvun alussa kaksi
alusta ”Liukas” ja ”Anny”, jotka purjehtivat Suomenlahdella
ja Pohjanlahdelle ja tekivät kauppamatkoja Pietariin ja Ruotsin
kaupunkeihin saakka, Näillä kauppasuhteilla oli nälkävuosina
suuri merkitys Kalajoen väestölle.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Talvi
1866-66 oli ollut Kalajoella ankara ja runsasluminen. Kevät oli
pitkä, kunnes lumet sitten äkkiä sulivat lämpimien säiden ja
runsaiden sateiden tultua kesäkuun alussa. Vesi nousi suurella
voimalla Kalajoessa ja nostatti tulvat, jotka veivät Kalajoessa
olleet Rahkon, Suvannon, Salmun ja Naatuksen myllyt. Ihmisiä ja
eläimiä kuoli paljon. Yhtenä sunnuntaina sanottiin haudatun 20-25
vainajaa, Kauppapurjehdusta harrastaneet talonpojat Antti Santaholma
ja Jonas Merenoja ryhtyivät välittömästi toimiin viljalastien
saamiseksi Pietarista suoraan Kalajoelle tarvitsematta käydä
tullauttamassa lastia Raahessa. Toukokuussa 1866 he lähtivät
hakemaan viljaa ja kävivät valtionvaraintoimituskunnan päällikön
J.W. Snellmanin luona, selostivat kotiseutunsa hätää ja pyysivät
lupaa tuoda laivalastinsa suoraan Kalajoelle. Tämä anomus
jätettiin 29.5.1986 ja senaatti myönsi luvan jo 30.5. Lastia
purettaessa Kalajoella oli mukana Raahen tullimies, jonka lastin
tuojat itse kustansivat. Vielä viimeisenäkin hätävuonna Antti
Santaholma ja Jonas Merenoja toivat apua Pietarista. Vielä vuoden
1892 kadon aikana Antti Santaholman apunsa oli tuntuva. Yhdessä
laivalastissa oli 15 000 – 18 000 kiloa jyviä tai jauhoja.
Tällaisen avun täytyi olla erittäin merkittävä noina puutteen
ja hädän vuosina.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Katovuodet
antoivat sysäyksen kaikenlaiselle valitustyölle. Ihminen itsekin
kykenee vaikuttamaan omaan tilaansa. Käsiteollisuuden merkitys
maatalouden pönkittäjänä ja varsin rahatulojen antajana kasvoi.
Kuolleisuus oli suurin v. 1868. Suurimmat kuolleisuusluvut
saavutettiin Sievissä ja Rautiossa, ensiksi mainitussa peräti 16,5
% väestöstä.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
ja Raution talouselämä pohjautui 1800-luvun loppupuolella lähes
täydellisesti maa- ja karjatalouteen. Karjatalouden osuus lisääntyi
koko ajan, katovuosien opetuksen tuloksena. Valitustyössä oli
maatalousnäyttelyn osuus merkittävä. Herätys näihin oli satu
Pietarin suuresta maatalousnäyttelystä syksyllä 1860, jolloin
kalajokiset Klas ja Leonard Helander palkittiin pronssitäistä
oikein kirjallisella kiitoksella. Kalajoen ”talouskunta”
järjesti v. 1870 maatalousnäyttelyn. Kalajoki järjesti toisen
maatalousnäyttelyn v. 1880. Näyttelypaikkana oli maakauppias Jaakko
Friisin talo. Kalajoki oli ensimmäisten paikkakuntien joukossa koko
läänissä synnyttämässä nykyaikaisia maalaisseuroja,
jonkalainen Kalajoelle perustettiin v. 1900.</span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Junnikkalan
Sahan historiaa</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-8596400304534125524">
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPISrVxIZhlcsYY_CdRvxciXPT1PwgL0HmlBpd3lmS_QETQ8vGc0lnvz4VIpfWARRO62-r52UtJxtH-pyB_u5R8XZ4DNoSzZxVAi-hDZjBgZO7rcZ4IZHtp7FdQHpnn-JmL2RXdDUK2xA3/s1600/ismo+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="429" name="grafiikka28" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPISrVxIZhlcsYY_CdRvxciXPT1PwgL0HmlBpd3lmS_QETQ8vGc0lnvz4VIpfWARRO62-r52UtJxtH-pyB_u5R8XZ4DNoSzZxVAi-hDZjBgZO7rcZ4IZHtp7FdQHpnn-JmL2RXdDUK2xA3/w384-h429/ismo+001.jpg" width="384" /></span></a></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ismo
Junnikkala</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ismo
Junnikkala on syntynyt 9-lapsisen perheen vanhimmaksi pojaksi ja on
saanut kokea työntäyteisen lapsuuden, kun isä Aarne oli sodassa.
Koulutunteja tahtoi jäädä pois ja äiti oli lujilla, lasten
täytyi maatalossa tehdä paljon. Kun isä Aarne tuli sodasta, hän
osti porakoneen puisten vesijohtoputkien kairausta varten, ja Ismon
päästyä armeijasta 1953 miehet ostivat yhdessä sirkkelisahan,
jonka käyttäminen jäi Ismon vastuulle. Ismo kertoo, että
jouduimme liikevaihtoveron tarkastukseen 1954. Silloin maksettiin
heti ensimmäiset isot mätkyt.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Toiminta
oli tuskin päässyt alkuun, kun Junnikkalan isä loukkaantui
Himankakylällä työreissulla ja menehtyi vammoihinsa. - Olihan se
raskasta aikaa ja velkaakin oli paljon, sanoo Ismo Junnikkala.
Junnikkala kävi pankinjohtajana, Isosorvarin Jussin juttusilla
pyytämässä lainaa omiin nimiinsä, mutta Jussi totesi, että
katsotaan nyt, miten tämä menee. - Olin tyypillinen sen ajan
yrittäjä, kun menin pankkiin, eikä ollutkaan takuitakaan,
Junnikkala sanoo. Mutta Jussi oli viisas ja ajatteli, että jospa ne
tulee maksettua!</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Pikkuhiljaa
Junnikkala laajensi toimintansa ja siirtyi vuonna 1960 kotitalonsa
tontilta sahan nykyiselle tontille Ylivieskantien varteen.
1960-luvun lopussa tuli taas rahan tarve, ja kunnaltakin haettiin
takuuta 200 000 käyttöpääomaksi. - Kunta ei ollut ainakaan
siihen aikaan teollisuusystävällinen. Aarre Liiaan puunsepänverstas muutti Ala-Härmään, kun kunta ei suostunut
takuuseen. Junnikkalan tapauksessa päätös oli kuitenkin
myönteinen, ja Junnikkala sanookin, että silloin tapahtui käänne.
- Työttömiä oli paljon ja kunta alkoi suhtautua positiivisemmin
elinkeinoelämään.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Junnikkalan
Sahan syntymäpäiväksi on merkitty 16.8.1960.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Vuonna
1965 toimintaan tuli mukaan Heikki Junnikkala ja vuonna 1968 he
rakensivat kaksiraamisen sahalinjan, jonka jälkeen Junnikkalan
sahan jatkuva ja laajempi toiminta on alkanut. Ilpo Junnikkala tuli
mukaan vuonna 1971, jolloin vireämpi sahatavaran vientitoiminta
aloitettiin. </span>Vuonna 1973 Junnikkala koki työtapaturman, kun
jalka katkesi kahdesta kohti. Kipsin kanssa mies sai seurustella 11
kuukautta.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Uuden
sahalaitoksen rakentaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi, ja maatakin
sitä varten oli ostettu, kun hitsauskipinästä lähtenyt tulipalo
tuhosi vanhan sahalaitoksen 1980.- Olin kotona kun vaimoni Tuulikki
näki ikkunasta, että saha palaa. Sanoin, että sinne ei ole kiire,
se on jo palanut. Vakuutukset olivat kunnossa, ja uusi saha nousi
110 päivässä. <span style="color: black;">Uusi saha aloitti toimintansa
jo samana vuonna. Sahalaitoksen rinnalle rakennettiin höyläämö
1987 ja tie kohti nykyaikaista, asiakkaiden tarpeet tyydyttävää
sahalaitosta oli alkanut. Junnikkalan Oy on jatkanut tasaista
kasvuaan koko historiansa ajan. Vaativin investointi tehtiin 1998,
jolloin koko sahalinja uusittiin nykyaikaisemmaksi ja
joustavammaksi. Junnikkalan veljekset omistivat sahan kolmeen
pekkaan tasaosuuksin. Ismo Junnikkala sairastui 1992 ja siiten hän
jäi eläkkeelle. Hän kävi kuitenkin hallituksen kokouksessa ja on
jättänyt päätösvallan pojalleen Juhalle. Myös tytär opiskelee
metsäalaa. - Olen sanonut lapsille, että tässä on leipä
lujassa, mutta eivät he ole suostuneet lähtemään muuhun
ammattiin.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Junnikkalan
Saha on investoinut voimakkaasti lamavuosista huolimatta, ja
investoinnit ovat myös kantaneet hedelmää. 1998 käyttöön
saatiin uusi sahauslinja. Vuonna 1997 Junnikkalan Saha sahasi 63 000
kuutiometriä valmista sahatavaraa, ja nyt määrä nousee 80 000 –
100 000 kuutioon. Uuden sahan nopeus perustuu siihen, että
pyörösaha sahaa sahaa koko ajan, kun taas 17 vuotta käytössä
ollut raamisaha sahasi vain alas tullessaan. Investoinnit
kustannukset olivat 20 miljoonaa markkaa.</span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;">Junnikkalan
Saha on investoinut 90-luvulla kaikkiaan noin 75 miljoonalla
markalla. Investointeihin on käytetty vuosittain kymmenisen
prosenttia liikevaihdosta. Junnikkalan Sahalla oli vuonna 1998
henkilökuntaa noin 70 henkilöä ja alihankkijoilla metsä- ja
kuljetusurakoinnissa noin 40 henkilöä. Vuoden 1997 liikevaihto oli
95 miljoonaa markkaa. </span>Junnikkalan Saha on kasvanut
1990-luvulla huomattavasti ja vientiin meni jo puolet
tavarasta.<span style="color: black;"><br />2000-luvulle tultaessa jo neljäs
polvi Junnikkaloita on vahvasti mukana kehittämässä
puunjalostusta entistä modernimmaksi ja kilpailukykyisemmäksi
vaativien asiakkaiden palvelulaitokseksi. Puolen vuosisadan aikana
tehty työ on jalostumassa entistä laajemmaksi. Tähän vaaditaan
ammattitaitoisia metsän omistajia raaka-aineen myyjinä,
asiantuntevia ja vaativia asiakkaita ja ennen kaikkea työhönsä ja
taitojensa jatkuvaan kehittämiseen sitoutuneita työntekijöitä.</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Junnikalan
Saha</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.junnikkala.com/index.php/fi/tuotantolaitokset/junnikkalan-saha-kalajoki"><span style="font-size: medium;">http://www.junnikkala.com/index.php/fi/tuotantolaitokset/junnikkalan-saha-kalajoki</span></a><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br /><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-81307002872567833132023-05-07T23:25:00.005+03:002023-05-20T04:56:09.998+03:00Kalajoen metallialan mestarit – Merenoja - Helanderit ja Friisit<p> </p><p align="LEFT" style="font-style: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
metallialan mestarit – Merenoja - Helanderit ja Friisit</b></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><img align="BOTTOM" border="0" height="460" name="grafiikka12" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIZY8BtpS8U_EEm-A3yOY1tppzP3RqRPTMzSKud4-subvBj6uxAaVFNXq8lXKIai6o-x6gHRZQcwfmiWqxtVAgaPECdOKtQ9VxT0F7tGdF64HxYiBah_nKpAdltDz67qRzve38MJngHV_w/w345-h460/jaakko+merenoja.jpg" width="345" />
</span>
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
Jaakko Merenojasta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></span></span></p>
<div dir="LTR" id="post-body-7459092421359783307">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; text-decoration: none; widows: 2;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYJsOY7ikiBPcu-x3RffH0FfA1csScNOAm4nnaj97PpXuvhnDD4K3QgONPfRf95uu_enKMha-vzfZcH-3Ta5fc3hNfJlDu2KMJbeGj6OZJ7X6XMIhtaDq7gBAJXzi-JEa3dV4rApx3ncU/s1600/DSC04723.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="452" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYJsOY7ikiBPcu-x3RffH0FfA1csScNOAm4nnaj97PpXuvhnDD4K3QgONPfRf95uu_enKMha-vzfZcH-3Ta5fc3hNfJlDu2KMJbeGj6OZJ7X6XMIhtaDq7gBAJXzi-JEa3dV4rApx3ncU/w340-h452/DSC04723.JPG" width="340" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;"> Olli Helander</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
Olli Helanderista on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></span></span></p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;"><span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_Qq5_NInT5I49cy1z2bAp4WFTHXHpa2SDZn8RRPh86Wgca1KoINZUqCsAeMqXs19kqN3Bu-n_G0fjrISy78B5yD0dZ2GUrX_cqsDwWEyJLlQfkk5rJAIWu0oSHf0iDwpZpcDK5GP2Nf8/s1600/DSC04724.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img border="1" height="415" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_Qq5_NInT5I49cy1z2bAp4WFTHXHpa2SDZn8RRPh86Wgca1KoINZUqCsAeMqXs19kqN3Bu-n_G0fjrISy78B5yD0dZ2GUrX_cqsDwWEyJLlQfkk5rJAIWu0oSHf0iDwpZpcDK5GP2Nf8/w312-h415/DSC04724.JPG" width="312" /></span></a></u></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;"> Leonard Helander</span></span></span></p>
</div>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
Leonard Helanderista on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></span></span></p><p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjvJpJb0go_ABW8VT2NK9yHJZTQcj4S5rXCl5cvdLOwiHXeJzj18lLyszrlHO9YPg7tUz_fSeM62H6cdaujpFWzuuKJQJoZwntdLFV0EGvQdu2q-3GXpkuQU995UAH2K7YKEKGM0A--uppJrE3VPhq_EIazewkGKrmICUVcJIAGY9dNNq7cQsrO_eY_Hg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjvJpJb0go_ABW8VT2NK9yHJZTQcj4S5rXCl5cvdLOwiHXeJzj18lLyszrlHO9YPg7tUz_fSeM62H6cdaujpFWzuuKJQJoZwntdLFV0EGvQdu2q-3GXpkuQU995UAH2K7YKEKGM0A--uppJrE3VPhq_EIazewkGKrmICUVcJIAGY9dNNq7cQsrO_eY_Hg=w355-h266" width="355" /></a></div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">Leonard Helanderin talon pienoismalli, jonka on tehnyt puuseppä Leo Takalo</p></span></span></span><p></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #cc6600;"><u><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3R0l1IQEYxKXS4QFJVsN6q1ab5Kw2NWA6SNVjvhyphenhyphen4NTl6uPhHb8I9tek9Cmcnbm4APeILWriOmSKo3kWOCxJ4JVXRA68fxrd7xwiM2B8cGGsWQLZxTDqE3st-GE5FaU-QKVo49gsws9A/s1600/DSC04093.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="465" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3R0l1IQEYxKXS4QFJVsN6q1ab5Kw2NWA6SNVjvhyphenhyphen4NTl6uPhHb8I9tek9Cmcnbm4APeILWriOmSKo3kWOCxJ4JVXRA68fxrd7xwiM2B8cGGsWQLZxTDqE3st-GE5FaU-QKVo49gsws9A/w349-h465/DSC04093.JPG" width="349" /></span></a></u></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Muotokuvapiirroksen
Juhani Pohjanpalosta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
metallialan tuotanto laajeni suorastaan teolliseksi 1800-luvulla.
Messinkivalun kehittäjäksi nousi monipuolinen yrittäjä,
kunnallis- ja valtiopäivämies Jaakko Merenoja. Hän otti vaimokseen
ylivieskalaisen messinkivalurin Olli Helanderin tyttären. Helanderin
tuotanto siirtyi myöhemmin Ouluun, mutta osa tehtaista jäi
Kalajoelle. Helanderin metalliverstaassa valmistettiin
kynttilänjalkoja ja -kruunuja, huhmareita ja aisakelloja. Myös
kirkonkelloja valettiin, ja messinkiset hevosenvaljaat olivat niin
hyviä, että niitä ostettiin jopa Helsinkiin keisarilliseen
talouteen. Helanderin ja Merenojan tuotteet tulivat kuuluisiksi
ympäri maan korkeatasoisina ja hinnaltaan edullisina.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0.5cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #202124;">Valureita
olivat </span><span style="color: #040c28;"><b>Olli (1801-1886) ja Leander
(1812-1874) Helander sekä Ollin pojat Klaes (1828-1909), Joakim
Leonard (1831-1887) ja Evert Eliel (1844-1904) Helander</b></span><span style="color: #202124;">.
Monipuolisen ja korkeatasoisen tuotantonsa vuoksi he ovat olleet
laajalti tunnettuja ja heitä sanottiinkin aikanaan "Pohjanmaan
valtavalureiksi".</span> </span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Helanderien
työtä metallialalla jatkoi vuonna 1885 Kalajoelle perustettu
metallipaja ”Veljekset Friis”. Sen perustajia olivat lukkari
Friisin pojat, Juhani ja Tuomas, jotka olivat saaneet oppia
Helanderin verstaalla. Heidän tehtaassaan valmistettiin samoja
tuotteita kuin Helanderillakin, mm. kultavalutöitä,
kynttiläkruunuja, lukkoja, kirkonkelloja ja laivanvarustustarpeita.
Siellä valmistettiin erikoisempiakin instrumentteja kuten
maanmittauskoneita ja erilaisia asteikkoja. Myös raudasta alettiin
valmistaa tarve-esineitä. Vuosisadan vaihteessa tehdas siirrettiin
Kokkolan Ykspihlajaan, jossa se jatkoi toimintaansa.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm; orphans: 2; widows: 2;">
<br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jaakko
Merenoja – valtiopäivämies</b></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5274343604191852306"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivsflzr2RZ7h4i0fe-A2dzIYVVRa7re_l-9c7KPOzoFQ3laYYrNyTr0XsX6MEh7znC563jPdxo9ewXudKIDjzYHE_apIIbzuFmujzSE9k6f92osdzBxT904L1Z2TAGisMm7InewTfyC1I/s1600-h/merenoja.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="365" hspace="5" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivsflzr2RZ7h4i0fe-A2dzIYVVRa7re_l-9c7KPOzoFQ3laYYrNyTr0XsX6MEh7znC563jPdxo9ewXudKIDjzYHE_apIIbzuFmujzSE9k6f92osdzBxT904L1Z2TAGisMm7InewTfyC1I/w361-h365/merenoja.jpg" vspace="5" width="361" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">on
syntynyt Kalajoella 6.5.1825. Hän oli maanviljelijä, messinkivalaja
ja valtiopäivämies. Hän kuoli Kalajoella 6.6.1912. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
naimissa Lusiina Ollintytär Helanderin kanssa. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
valistunut maanviljelijä, jolla oli pitäjän suurimpiin kuuluva
talo. Hän hankki Kalajoen ensimmäisen niitto- ja haravakoneen sekä
rullaäkeen. Hän pyrki koneellistamaan maanviljelyä toimien samalla
muille esimerkkinä. Merenoja oli taitava messinkivalaja kuten hänen
appensa Olli Helanderkin. Hän valmisti kynttilänjalkoja,
kattokruunuja ja aisakelloja.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helanderin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vävy
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sai
opin Aksilan verstaassa ja jatkoi sitten - maanviljelyksen ohella -
messinginvalua Kalajoen kirkolla. Hänen verstaassaan alkoivat
Kalajoen lukkarin pojat, </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juhani
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Tuomas
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Friis,
"leikkiä messinginvalun kanssa". Heidän pienestä
pajastaan paisui huomattava teollisuusyritys, jossa pääpaino
piankin siirtyi rautavalun ja konepajateollisuuden puolelle.
Veljekset Friis muutti vuosisadan vaihteessa Kalajoelta
Ykspihlajaan.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
kauppamies ja omisti yhdessä erään toisen kalajokisen
kauppatalonpojan kanssa "Liukas"-nimisen aluksen, mikä vei
ruista ja potaskaa Ruotsiin ja tervaa, voita ja villalankoja
Venäjälle. Itämaisen sodan aikana 1854 englantilaiset ryöstivät
Kalajoen laivoja. "Liukas" säästyi ryöstelyltä, koska
se oli ajettu jokea ylöspäin turvallisen matkan päähän ja se oli
naamioitu lepän oksilla. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Merenoja
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
osakkaana myös Kalaja-laivassa, mikä kierteli rahtia kuljettaen
maailman meriä. Kalaja-laiva upposi vuonna 1885, kun toinen laiva
ajoi sen päälle.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
valittu moniin luottamustoimiin. Hänet valittiin vuoden 1872
valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana. Hän olikin
valtiopäivillä aktiivinen ja käytti 56 puheenvuoroa. Hän teki
myös aloitteet Oulun ratahankkeesta, oluen valmistuksen ja myynnin
saattamisesta kunnan päätettäväksi, Hän teki aloitteet myös
mustalaisten ja laukkuryssien kiertämisen vastustamisesta.<br /><br />Kalajoen
historiaan mahtuu myös useita kaupunkihankealoitteita. Ensimmäisen
teki talollisenpoika </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Bäck </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">14.3.1865,
jonka aloite Kalajoen Markkinapaikan perustamisesta kaupungiksi
kaatui maapohjan omistuskysymyksiin. 8.3.1881 valtiopäivämies
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">esitti
Kauppalan perustamista Kalajoen suulle. Tämä Kalajoen, Alavieskan,
Sievin, Ylivieskan ja Raution yhteishanke kaatui kuitenkin myös
maapohjakysymyksiin sekä siihen, että Pohjanmaan rata oli jo
hahmottumassa Ylivieskaan.<br /><br />Merenoja kirjoitti myös
lehtiartikkeleita muun muassa oululaiseen Kaiku-lehteen. J.Merenoja.
Kirjoituksia maanviljelyksen alalta. Kalajoki. (Neuvoja heinien
suhteen.) 01.01.1890 nro. 84 Kaiku<br />J.Merenoja. Kirjoituksia
maanviljelyksen alalta. Kalajoki. (Neuvoja ohraviljelyksen
suhteen.)<br />01.01.1890 nro. 84 Kaiku<br /><br />Uskonnollisesta
vakaumukseltaan Jaakko Merenoja oli hartaita heränneitä.<br /><br />Kalajoelta
on ollut seuraavat henkilöt valtiopäiväedustajina
talonpoikaissäädystä:<br />1624 Sipi Ollinpoika Hannila,
Pohjankylä<br />1655 Sipinpoika Laurila<br />1672, 1675 Juho Juhonpoika
Kopakkala<br />1682 Matti Matinpoika Metsälä, Metsäkylä<br />1734
Jooseppi Kääntä, Kääntä<br />1771-1772 Antti Sorvari,
Taluskylä<br />1872 Jaakko Merenoja<br />1877-1878 Jaakko Myllylä<br />1897,
1899, 1905-1906 Kaarlo Myllylä</span></span></span></span></span></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><b style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
Helanderit – messinkivalun mestarit</b></p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5277314781331532722"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoFAPxDNV6sGJUzF6_EHiEWSCSYSi5SqrcpXcAMQvwwU1A6ZcVhfdrlWoe9RIAkLmnEXIfpmD4_FKw0Y1zN1vv1eEdyf1-VpIzUoTz_YPFsuqlFZn8ydwnto5QF2HFI-y1zWTZq_3Qxlpq/s1600-h/ollihelander.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="426" hspace="5" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoFAPxDNV6sGJUzF6_EHiEWSCSYSi5SqrcpXcAMQvwwU1A6ZcVhfdrlWoe9RIAkLmnEXIfpmD4_FKw0Y1zN1vv1eEdyf1-VpIzUoTz_YPFsuqlFZn8ydwnto5QF2HFI-y1zWTZq_3Qxlpq/w345-h426/ollihelander.jpg" vspace="5" width="345" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /></span></span></span><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helander – valtiopäivämies</span></span></span></span></strong></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Vahvat
perinteet</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Metallivalulla
oli Kalajoella vahvat perinteet. Kalajokiset messinkivalutyöt,
kynttiläkruunut ja – jalat olivat vuosisadan puolivälissä yli
maan tunnettuja, tasoltaan hyviä ja huokeita. Tuotanto keskittyi
messinkivaluun, minkä kehittäjäksi Kalajoella nousi monipuolinen
yrittäjä ja kunnallis- ja valtiopäivämies </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Merenoja</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> (1825-1912).
Hän valmisti kynttilänjalkoja, ja –kruunuja, huhmareita ja
aisakelloja. Hän oli esimerkillinen maanviljelijä.. Hän avioitui
ylivieskalaisen messinkivalurin </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helanderin</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> tyttären
kanssa. Helandereiden suvusta tuli varsinainen
messinkivaluteollisuuden kehittäjä Kalajoella.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Helanderit</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Heikki
Helanderin poika </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Heikki </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">syntyi
21.4.1801 Ylivieskassa ja kuoli 17.5.1886 Kalajoella. Hän avioitui
6.5.1821 talontyttären Maria Vedenojan kanssa, joka oli kotoisin
Kalajoen Käännänkylästä. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">muutti
asumaan vaimonsa kotitaloon Aksilaan. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Heikki Helanderin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">sanotaan
saavuttaneen tarmokkaan itseopiskelun avulla laajat tiedot. Hän oli
paikkakuntansa parhaita maanviljelijöitä. Hänen talonsa Aksila oli
aikanaan mallitilana ympäristölleen. Hän oli myös
teollisuudenharjoittaja, messinkivaluri, hopea- ja kultaseppä.
Palkatun työvoiman ja kahden vanhemman poikansa kanssa hän valmisti
konepajassaan messinkiteoksia mm. hevosenvaljaita, kirkonkruunuja,
kynttilänjalkoja sekä hopeatöitä, aisa- ja ruokakelloja. Heidän
töitään ostettiin Helsinkiin keisarillisiin sekä kuvernöörin
huoneisiin. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">valittiin
Salon tuomiokunnan edustajaksi vuoden 1867 valtiopäiville.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Heikki Helanderin </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">ja
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maria
Vedenojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">lapsia
oli mm. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Klaes
Engelbert</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">,
syntynyt 1828 Kalajoella ja kuollut 1909 Oulussa. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Joachim
Leonard </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
syntynyt 1831 Kalajoella ja kuollut 1887 Kalajoella. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Josefiina
Amaalia </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">oli
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Antti
Santaholman </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">vaimo.
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Josefiina
</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">syntyi
Kalajoella 25.9.1834 ja kuoli 16.5.1914 Kalajoella. Olli yritti
ohjata poikia opintielle ja lähetti heidät Raaheen kouluun. Toinen
heistä karkasi sieltä ja toinenkin kieltäytyi jatkamasta lukuja.
Nyt pojat saivat täydellä todella ryhtyä mielipuuhaansa
"viilauksella leikittelemiseen". Kun vuonna 1844 isä Olli
lähti Helsinkiin kuukauden ajaksi myymään tuotteitaan niin pojat
ostivat sillä aikaa kuparia, valoivat sen messingiksi ja edelleen
kynttilänjaloksi. Tästä sai alkunsa heidän ennen pitkää
huomattavaksi muodostunut teollisuudenharjoituksensa. Kun isä palasi
matkaltaan ja näki valmiiksi tehtynä 30 paria kynttilänjalkoja ja
vielä 30 ruplaa rahaakin, hän antoi valutyöt kokonaan poikien
huoleksi. Ahkera työnteko alkoi. Valettiin, viilattiin ja sorvattiin
kello viidestä aamulla kello yhdeksään illalla, niin ettei
tahdottu syömään joutaa.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Leander
Heikinpoika Helander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">eli
Tilvis (1812-1874), Ollin nuorempi veli tuli Kalajoelle veljensä
houkuttelemana. Hän asettui ensin Ollin luo Aksilaan, ja 1940 hän
osti Tilviksen talon Kalajoen toiselta puolelta ja harjoitti siellä
valamista. Veljekset tekivät edelleen yhdessä ismmota ja
suuritöisimmät valut. Leanderin kerrotaan olleen kellosepän opissa
Pietarissa, ja sanotaan, että hän olisi ollut veljeään taitavampi
kulta- ja kellosepäntöissä.<br /><br />Valurit oli käytännössä
itseoppineita, vaikka tiedetään, että suvussa oli valureita jo
aiemmin. Alkujaan valaminen opittiin Kokkolan pitäjässä, Kaarlelan
Kaustarissa, ja valutaidot siirtyivät suvussa viisi sukupolvea
eteenpäin. Vanhemmat veljekset oppivat isältään messivalun
perustaidot; isä valoi nappeja, tikkuja ja asiakelloja.
Oletettavasti tässä vaiheessa valaminen oli kuitenkin
talonpoikaista tarve-esineiden valmistusta.<br /><br />Helanderien
valimolta käytiin myyntimarkoilla pari kertaa vuodessa, ja matkat
kestivät vähintään kuukauden päivät. Matkat suuntautuivat
ympäri Suomea: Turkuun, Helsinkiin ja Porvooseen, Viipuriin,
Pietariin, Kuopioon ja Tornioon. Lisäksi he tekivät valutöitä
tilauksesta, kuten lukuisia kynttiläkruunuja,
alttarikynttilänjalkoja, kelloja, kirkonkelloja, kynttilänjalkoja,
hevosvaljakoiden messinkiosia ja purjelaivojen metalliosia.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Suuria
tilauksia</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Pojat
olivat niin innoissaan, että Klaes osti v. 1847 Kokkolasta
viipurilaiselta kauppiaalta kaksi kuormaa kuparia, johon kaikki
markkinarahat hupenivat isän suureksi harmiksi. Kupari oli kuitenkin
tuiki tarpeellista, sillä jo samalla viikolla tuli Turusta
kiireellinen 500 kynttilänjalkaparin tilaus. Valutöitä myytiin
myös Helsinkiin ja Viipuriin saakka. Klaes valmisti myös
metallitarpeet laivoihin. Kauppaneuvos Malm Pietarsaaresta otti
yhteyttä Helandereihin ja tilasi heiltä naulat rakenteilla
olleeseen laivaansa. Se oli suuri tilaus, jonka täsmällisestä
toimittamisesta saatiin erikoista kiitosta. Sitten tuli Kokkolasta
kauppaneuvos Donnerilta kysely, josko Aksilassa uskallettaisiin
ruveta valamaan hänen laivansa ruorisaranoita. Klaes vastasi
epäröimättä suostuvansa jos saa aineet ja mallit. Ne tulivatkin,
mutta Klaes huomasi heti, että raaka-aineet ovat huonoa aineista
valaa. Hän päätti panna itseltään lisää. Isä-ukko oli
huolissaan, mitä tästä tulisi, mutta Klaes muurasi pihalle
valu-uunin. Muuraaminen kesti kaksi päivää.. Kolmantena päivänä
syntyi jo pari saranaa. Vaikeuksia oli voitettavana ennekuin
saranoihin saatiin reiät lopulta suuren tahkon avulla. Tehtiin
vaativaa työtä sangen alkeellisin välinein – mutta uskallusta ja
kekseliäisyyttä ei puuttunut.<br /><br />Klaes muutti Ouluun ja hänen
tehtaassaan oli enimmillään jopa kymmenen sorvia käynnissä.
Kirkonkelloja valettiin yhteensä n. 30 kpl, ja paljon töitä
antoivat valtion laivanrakennuksen tarpeisiin tehtävät työt. Klaes
myi tehtaansa ja palasi Kalajoelle vuonna 1882 toimien loppuikänsä
kauppiaana.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olli
Helander </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">eli
Veten-Ollin nimi sidottiin kansan suussa myös Kalajoen
kirkonkelloihin, joita hän ei valanut. Kalajoen kirkonkellojen näet
sanottiin moikkaavan: "Pala laijasta, pala laijasta … minkä
kokonen, minkä kokonen? – Veten-Ollin nokan kokonen". Tämä
</span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">V.H.
Kiviojan </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">muistiinmerkitsemä
hokema liittynee Helandereiden "visuuteen"
säästäväisyyteen. Helanderilla sanottiin olleen tallissaan monta
hevosta, mutta hän aina kulki 13 kilometrin kirkkomatkan jalkaisin.
Veten-Ollin visuus johtui suurista takuuveloista, joita hän oli
joutunut maksamaan silloista rahaa 18 000 ruplaa. Sillä työvauhdilla
ei kestänyt kovinkaan kauan kun talon takuuvelat oli saatu
maksetuiksi.<br /><br />Helandereiden työtä metallialalla Kalajoella
jatkui v. 1885 "Veljekset Friis". Sen perustajana olivat
lukkari Friisin pojat Juhani ja Tuomas. </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Veljekset
Friis </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">muutti
vuosisadan vaihteessa Kalajoelta Ykspihlajaan.<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">"Kalajoen
valtavalurit"</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Samuli
Paulaharju </span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">kirjoittaa
kirjassaan Vanha Raahe näin: "Mutta oikein metallitaituri,
kuparin ja messingin muokkailija ja vaskenvalaja oli Efraim Tilvis,
joka oli kotoisin Kalajoelta ja siellä oppinsakin saanut suuressa
valuri- ja metallisepän liikkeessä. Kalajoki oli ennen sellainen
paikka, jossa valmistettiin vaikka mitä. Siellä Meronjallakin
valettiin kirkonkelloja sekä kynttiläkruunuja, samoin Vedenojalla
ja sitten Friiseillä. Kalajoelle pohjustikin sitten koko
Pohjois-Suomen messinki- ja valuteollisuus. Siellä Oulun entinen
valtavaluri Klaes Helanderkin oli oppinsa saanut. Tilvis oli
aikoinaan Raahen suurin metallimestari."<br /><br /></span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Kalajoen
puukot</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br />Metallista
valmistettiin Kalajoella 1800-luvun alkupuoliskolla monenmoisia
tuotteita mm. aseita, pistooleja ja veitsiä. Puukkoja valmistettiin
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Kalajoki ja Kauhava olivat
kuuluisimpia Pohjanmaan puukkoteollisuuden paikkoja. Venäjän
keisari </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Alensanteri
II</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">:lle
luovutettiin ns. keisarinpuukko. Tupen valmisti taitava haapavetinen
mies. Tuohipään ja heloitukset, vyön ja sen koristeet heloineen
sekä solituksen kultauksineen teki </span></span></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Olof
Helander.</span></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /><br /><br />Helandereiden
toiminnan huippukautena 1860- ja 1870-luvuilla puukkojen valmistus
oli keskittynyt Kalajoella heille. Kalajoella puukon valmistusta
jatkoi Ylikäännän kylässä Fredrik Haapasaari, joka oli ollut
Helandereiden palveluksessa. Haapasaari opetti puukon valmistusta
Friisien metallikoulussa 1890-luvun alussa. Puukoilla oli laajat
markkinat aina Ruotsia myöten.<br /><br />Alkuperäinen ja aito
kalajokinen puukko on varustettu tuohipäällä, messinkisellä
yläholkilla ja alahelalla, jotka on kaiverruksin koristeltu. Tuppi
on suora, varustettu yläpäästä helalla ja sen suippoa pyöreähköä
kärkeä ympäröi messinkilevystä taivutettu suojus.<br /><br />Helandereiden
töitä on myös Presidentin linnassa. Neljä paria 9-haaraisia
kynttelikköjä, joiden korkeus on 70 cm. Ne on ostettu Kalajoelta
vuonna 1859. Presidentin linnassa on myös pöytäkello, mikä on
kullattua pronssia. Se on Helandereiden valmistama ja ostettu
Kalajoelta vuonna 1859. Presidentinlinnassa on kaikkiaan
Helandereiden valmistamia pöytäkelloja neljä ja seinäkelloja
kaksi.<br /><br />Helandereiden töitä on myös Kalajoen kirkossa, jossa
on alttarin 15-haarainen kynttelikkö, saarnatuolin reunalla olevat
5-haaraiset kyntteliköt, sivuseinien lampetit, urkujen luona olevat
kruunut, sakastissa oleva kastemalja, ovien kahvat, salvat ja säpit
sekä kirkkomaan porttien messinkipallot.</span></span></span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juhani
Antero Pohjanpalo – tehtailija</span></span></span></strong></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-4883366554951622761">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a name="BLOGGER_PHOTO_ID_5711850901499327234"></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0c78bW3Ar_u3ch53CEUEOjFzpnDHzWZyNL-DzVk4oPYfxqO6zfAIfcK2H4LLbLmIZ4mIcKFBjhPM6_g1HXCIEo-rDt-D8GlTR8OUHZfxitddUeFOlJz7ysdnpaqv9MzOmgtC3k32nN6M/s1600/juhani+Pohjanpalo+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="LEFT" border="1" height="467" hspace="5" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0c78bW3Ar_u3ch53CEUEOjFzpnDHzWZyNL-DzVk4oPYfxqO6zfAIfcK2H4LLbLmIZ4mIcKFBjhPM6_g1HXCIEo-rDt-D8GlTR8OUHZfxitddUeFOlJz7ysdnpaqv9MzOmgtC3k32nN6M/w351-h467/juhani+Pohjanpalo+001.jpg" vspace="5" width="351" /></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Juhani
Antero Pohjanpalo oli insinööri ja tehtailija, joka syntyi
Kalajoella 24.4.1866 ja kuoli 1.6.1931 Pietarsaaressa. Juhani
Pohanpalo oli lukkari Johan Friisin ( myöhemmin Pohjanpalo) ja
Katariina Margareetta (Kaisa) Iso-Pöntion lapsi. Juhani Pohjanpalo
varttui Kalajoella, jossa hänen isänsä Johan Friis oli lukkari
sekä harjoitti myös liiketoimintaa. Alkeisopetuksen hän sai
ykstyisessä koulussa ja 11-vuotiaasta saakka hän loma-aikoina
harjoitteli messinkivalajan pajassa, jotka työt kiinnostivat häntä
oppikoulua enemmän. Hän pääsi oppilaaksi Helenaderin
metallipajaan, jossa sitten työskenteli muutamia vuosia. Käytyään
Oulun kauppakoulun 1884 hän perusti 17-vuotiaana Kalajoella oman
metallipajayrityksen.<br /><br />Pian hän sai kumppanikseen
Tuomas-veljensä, jonka kanssa hän 1885 vahvisti yrityksen
toiminimeksi Weljekset Friis. Vuonna 1886 hän perusti Kalajoelle
tiilitehtaan. Veljesten yrityksessä vaikutti myös isä Johan Friis
ja ennen pitkää yritykseen liittyi myös Matti-veli. Liikettä
laajennettiin vähitellen, kunnes ulkomaisen kilpailun kasvaessa
siihen yhdistettiin myös rautavalimo. Seuraavan laajennuksen tuhosi
tuli, mutta veljekset uurastivat nopeasti uuden pajan, jossa 1993
työskenteli 40 miestä. Kasvua hillitsi suoran rautatieyhteyden
puute. Yritys perusti uuden konepajan Kokkolaan Ykspihlajaan, jossa
oli rautatieyhteyksien lisäksi satama.<br /><br />Juhani Pohjanpalo
siirtyi uuden konepajan johtoon. Tuomas Pohjanpalon muutettua
Yksipihlajaan 189 Juhani Pohjanpalo sai keskittyä tekniseen
johtamiseen. Tehtaassa valmistettiin höyrypursia, pannuja,
kirkonkelloja, tervauuneja, lämmityslaitoksia ja rautatievaunuja.
Liike omisti useita patentteja terva- ja metalliteollisuuden sekä
meijeri- ja maatalouslaitteiden alalla. Kalajoella konepajan
yhteydessä toimi pari vuotta ammatillinen koulu, jossa myös Juhani
Pohjanpalo toimi opettajana. Hän perusti Kalajoelle myös
yksityisen tytöille tarkoitetun kansakoulun.<br /><br />Perheyhtymään
perustettiin Suomen köysitehdas 1901, siihen liittyvä
kookosmattokutomo 1908 ja laivatelakka 1910, jotka myös toimivat
Ykspihlajassa. Toiminimi monipuolisti tuotantoaan; se harjoitti
maataloutta ja sille perustettiin myös rautakauppa, höyrymylly,
tiilitehdas sekä graniittilouhimo (Pohjanmaan myllynkivitehdas),
jonka tuotteet suunnattiin lähinnä vientiin Englantiin.
Köysitehdas, jonka rakennukset olivat laajuudeltaan pohjoismaiden suurimpia tuhoutui tulipalossa 1910-luvulla. Friis-nimi säilytti
yritysten nimissä, vaikka omistajat suomensivat sukunimensä
Pohjapaloksi Snellmanin päivänä 1906.<br /><br />Pohjanpalot alkoivat
valmistaa myös vene- ja muita moottoreita erityisesti Venäjän
markkinoita silmällä pitäen. Tuotantohaaran otti johtaakseen
Juhani Pohjanpalo. Yritykset kärsivät vaihtelevissa olosuhteissa
myös takaiskuja ja 1913 emoyhtiön omaisuus piti luovuttaa
velkojille. Veljekset perustivat seuraavana vuonna uuden
osakeyhtiön, minkä jälkeen Yksipihlajaan rakennettiin uusi
konepaja sekä rauta- ja pronssivalimo. Vuonna 1914 Juhani
Pohjanpalo oli perustamassa myös Pohjanmaan Insinööritoimistoa
ja oli suunnittelemassa sahalaitoksia, myllyjä ja maalitehtaita.
Vuonna 1928 Friisin Ykspihlajan tehdasrakennukset tuhoutuivat
tulipalossa, mutta tien toiselle puolelle rakennettiin kohta uudet
tuotantotilat.<br /><br />Juhani Pohjanpalo osallistui Tuomas-veljensä
rinnalla kaikkiin suomalaisuusaatetta tukeviin rientoihin
Keski-Pohjanmaalla. Hän oli Kokkolan Suomalaiset-yhdistyksen
perustajajäsen ja puheenjohtaja joitakin jaksoja. Suomalaisten
suurissa hankkeissa hän oli perustamassa Kokkolan yhteiskoulua,
emäntäkoulua, Keski-pohjanmaan maanviljelysseuraa (1903),
Keski-Pohjanmaan osuuskauppaa, Keski-Pohjanmaan kirjakauppaa (1908)
ja Kokkola-letteä kirjapainoineen. Hän ajoi pontevasti Kokkolan
suomalaisen kansakoulun kunnallistamista. Hän oli mukana muutaman
vuoden toimineen Keski-Pohjanmaan säästöpankin toiminnassa, samoin
Maanviljelys ja teollisuuspankin Kokkolan toimipisteen sekä
Kansallis-Osake-Pankin Kokkolan konttorin perustamisessa.<br /><br />Kokkolan
kaupunginvaltuustossa hän oli 1925-33. Kaupungin rahatoimikamarissa
hän oli 1913 ja valittiin myös Kokkolan ensimmäiseen
kaupunginhallitukseen 1930. Seurakunnalliseen elämään hän
osallistui Kokkolan kirkkoneuvostossa ja – valtuustossa sekä
kuului myös seurakuntatalon rakentamiseksi 1929 asetettuun
komiteaan. Hän oli perustamassa kokoomuspuolueen Kokkolan
yhdistystä ja oli sen aktiivisimpiä jäseniä, mutta hänestä
tuli myös äärioikeistolaisen Suomen Lukon ja Lapuan liikkeen
kannattaja. Juhani Pohjanpaloa pidettiin Kokkolan suomalaisten
omatuntona.<br /><br />Vaikka hän oli Tuomas-veljeään
kiivasluonteisempi oli hän kuitenkin helposti leppyvä,
oikeudemukainein ja kunniallinen. Hänellä oli puolisonsa kanssa
yhdeksän lasta, joista Vieno tytär avioitui kirjailija Veikko
Antero Koskenniemen kanssa. Juhani Pohjanpalon puoliso oli Hilma
Amanda Pahikkala, joka kuoli Kokkolassa 5.5.1944. Hänen vanhempansa
olivat Antti Antinpoika Pahikkala ja Susanna Amanda Ollintytär
Helander.</span></span></span></p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-size: medium;"><b>Friisien
konepaja</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><div dir="LTR" id="post-body-4340686797495483197">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCv6sYWFeIrFHLAxJ15zPifRsiNVtuiVDbfYZeiE2XvzpEEhCLFZJGoHjbMgs059b2lauBHDRxS9uFEEzQHtsZOlEmho2VjEByrijpVNczy66FEwbOtY9tPUcfbJ4r2Ur5ca7b8QjDfYP-/s1600/Friis+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="381" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCv6sYWFeIrFHLAxJ15zPifRsiNVtuiVDbfYZeiE2XvzpEEhCLFZJGoHjbMgs059b2lauBHDRxS9uFEEzQHtsZOlEmho2VjEByrijpVNczy66FEwbOtY9tPUcfbJ4r2Ur5ca7b8QjDfYP-/w289-h381/Friis+001.jpg" width="289" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Jaakko Friis</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheXbC1x5FggT0bAchIwj7Jrlzb42AJ8-MYzlhOw9EE5akFXQTORs9ThuLrVxvyVi4b8FZOtwqAjxjP7XMUClCZ3D18A_FwjHcrLIVj-Sy271p60eweYOVVd6-JVAffkuh4calWFmymYLwq/s1600/tuomas+001.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="378" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheXbC1x5FggT0bAchIwj7Jrlzb42AJ8-MYzlhOw9EE5akFXQTORs9ThuLrVxvyVi4b8FZOtwqAjxjP7XMUClCZ3D18A_FwjHcrLIVj-Sy271p60eweYOVVd6-JVAffkuh4calWFmymYLwq/w274-h378/tuomas+001.jpg" width="274" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Tuomas Friis-
Pohjanpalo</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Helanderien
työtä metallialalla jatkoi v. 1885 Kalajoelle perustettu
”Veljekset Friis”. Sen perustajia olivat lukkari Friisin pojat
Juhani ja Tuomas. Juhani aloitti uransa jo koulupoikana
työskennellen loma-aikoina Leonard Helanderin verstaalla. Käytyään
Oulun kauppakoulun hän 17-vuotiaana aloitti oman liikkeen
Kalajoella ja sai pian avukseen kauppa-alalla toimineen veljensä
Tuomaan. Yhdessä he sitten lokakuussa 1885 perustivat edellä
mainitun toiminimen. Friisien konepaja herätti näin henkiin
taantumassa olevan valuteollisuuden. Poikien tukena ja apuna oli
myös isä-lukkari Johan Friis, joka näytti olevan ehkä enemmänkin
kiinnostunut liiketoiminnasta kuin varsinaisesta lukkarin
ammatistaan. Saatuaan ”kivulloisuutensa vuoksi” v. 1881
apulaisen kiertokoulun pitoon hänellä oli enemmän kuin ennen
aikaan liiketoimilleen, Vuonna 1888 liittyi myös lukkarin nuorin
poika Matti yritykseen tullen sen kolmanneksi osakkaaksi.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Friisien
pajan pinta-ala oli 25 neliötä. Siinä oli ahjo, messingin
sulatusuuni ja pari ruuvipihtiä. Kun konevoima tuli käyttöön
siirrettiin paja läheiseen rakennukseen. Siihen sijoitettiin neljä
viilauspenkkiä sisältävä viilaushuone, jossa oli yksi sorvi.
Konehuoneessa työskenteli 8 hv, höyrykone. Pajassa valmistettiin
pääasiassa kultavalutöitä, kynttilänjalkoja ja – kruunuja,
keittiöhuhmareita, lukkoja, kahvoja tiukuja, kulkusia, ajokaulujen
siloituksia ym. talous- ja rakennustarpeita, kirkonkelloja ja
laivanvarustustarpeita eli paljolti samaa mitä Helanderitkin olivat
tehneet. Erikoisuuksiakin oli, kuten maanmittauskoneet, asteikot ym.
instrumentit. Markkina-alueena oli koko maa, ja harvat olivat ne
markkinat, joilla Kalajoen metalliteollisuustuotteita ei ollut
myytävänä. Mutta liikennevälineiden parantuessa kilpailu koveni.
Siksi tuotevalikoimaa laajennettiin ja alettiin valmistaa raudasta
erilaisia tarve-esineitä, patoja, kannuja, painoja, hautaristejä
jne. Mutta ennen kuin rautavalimo oli saatu täysin valmiiksi, se
paloi, Tuotantoa oli ehditty harjoittaa parisen kuukautta. Vahingot
olivat 10 000 mk ja koska kaikki oli vakuuttamatonta, isku oli
ankara.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mutta
toimintaa päätettiin jatkaa. Aluksi toimittiin vuokrahuoneissa ja
käynnistettiin maanhankinta uutta tehdasta varten. Äänestyksen
jälkeen Kalajoen kirkonkokous vuokrasi v. 1890 Friisien
rautavalimoa varten lukkarinpuustellin maasta vajaan kahden
tynnyrinalan maa-alueen. Vuokra-aika oli 50 vuotta. Tuomikapituli ei
tätä päätöstä hyväksynyt, v. 1892 Friisit halusivat ostaa
koko puustellin ja ehdottivat, että ostaisivat seurakunnalle
lukkarinpuustellin jostakin muualta. Kiskonkokous suostui ottamaan
vaihdossa vastaan Helanderin perillisten talon ja valitsi
arviomiehet laskemaan välirahan suuruutta, Tämä hanke kuitenkin
kaatui kirkonkokouksessa lokakuussa 1893. Lukkari Friis koetti
”lämmittää” seurakuntaa vaihdolla myönteiseksi tarjoamalla
talven ajaksi kirkkoon rautakamiinat lämmittelylaitteiksi, joita
kirkossa ei lainkaan ollut. Enemmistä torjui tämänkin tarjouksen.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Mutta
Friisit eivät lannistuneet. Marraskuussa 1893 he olivat
kirkonkokouksessa ehdotuksella, että lukkarinpuustellin naapurina
olevan Jussilan maasta suoritettaisiin tilusvaihto ja
lukkarinpuustellin maalla ollut tehdasalue tulisin näin Friisien
omistukseen. Tähän kirkolliskokouksen enemmistö suostui, Senaatti
kuitenkin kumosi päätöksen v. 1895. Friisit halusivat
uusintakäsittelyä Kalajoen kirkonkokouksessa tässä kuitenkaan
onnistumatta. Senaatin suostumuksella – Friisien ilmeisesti
vedottua siihen – uusintakäsittely toteutui tammikuussa 1896 ja
kirkonkokouksen enemmistö suostui mainittuun tilusvaihtoon
lisäehdolla, että Friisit kustannuksellaan palovakuuttavat koko
lukkarinpuustellin, mihin Friisit olivat alun perinkin tarjoutuneet.
Näin Veljekset Friisin sinnikäs ja peräänantamaton taistelu
tuotti toivotun tuloksen.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Itse
asiassa näyttää siltä, että Friisit toimivat varsin
mielivaltaisesti alusta alkaen. Paja sijaitsi alun perin
lukkarinpuustellin tiloissa ja tuhoutui noin b. 1889-90. Koska
teollisuuslaitos oli palonarka, ei seurakunta mielellään sen pitoa
puustellissa hyväksynyt, ja sen vuoksi lupakysymys tuli mukaan,
Friisit halusivat varmistaa toiminnan ja rakensivat uuden tehtaan
heti ”samalla paikalle” jo vuoden sisällä, kuten historiikki
kertoo. Siihen hankittiin uusi rautasorvi, porakone ja palkattiin
vierastakin työvoimaa 4-5 henkeä. Vuonna 1893 työvoimaa oli jo 40
henkilöä, ja tehtaan työalue oli laajuudeltaan 900 m2. Konepajasta
oli tullut mittava tehdas. Friisit olivat siten saattaneet
seurakunnan kiusallisen tosiasian eteen ja siten pakottivat
kirkonkokouksen ja viime kädessä senaatinkin tahtoonsa.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Friisien
teollisuuden pääsuunnaksi oli näin tullut rautateollisuus.
Lukkari Friis oli seurakunnan luvalla ottanut puustellin maalla
olevassa myllyssään käyttöön höyryvoiman v. 1883. Nyt
1890-luvulla valmistettiin Friisien valimossa jo höyrykoneita,
tervauuneja, kirnuja, saha- ja myllynkoneita, höyrypuristimia jne.
Tehtaan ripeän kasvuun vaikutti rautatien valmistuminen Ouluun.
Täten tuli mahdolliseksi lähettää raskaitakin tuotteita kauas.
Raaka-aineet tuotiin pääasiassa meritse Kalajoelle. Rautatien
kaukaisuus oli kuitenkin ongelma. Rahtikustannukset olivat korkeat
kuljetettaessa raskita tuotteita 38 km:n päähän Sievin asemalle.
Tämä seikka pani tähyilemään parempaa sijoituspaikkaa
tehtaalle, Tällainen löytyikin Ykspihlajasta, missä Friisien
tuotanto alkoi v. 1895. Kalajoki jäi tuotannoltaan sivupisteen
asemaan, ja tuotanto siellä lakkasi kokonaan v. 1911. Tähän
mennessä Friisien tuotteet olivat saavuttaneet maanmainetta.
Teollisuusnäyttelyssä Viipurissa 18887 ja Vaasassa 1893 ne
voittivat palkintoja.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hintaluettelo
Friisien konepajalta</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/binding/343852#?page=1">http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/binding/343852#?page=1</a><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Friisin konepaja</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeQaqsZvzDq8aBd2I8YkfqBksFLGR9bA-NBpVAEr2GXYlCYP87NW3UMmTD0WQ1z-8mQbD3jeStO-TcGqxZB0wAEzoqVPLpFrjbTwqDc3ss3PPUO3QXvzNjCW5oqHMDzp7dwPWtz0XrCDXH/s1600/friisin+konepaja+2.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="375" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeQaqsZvzDq8aBd2I8YkfqBksFLGR9bA-NBpVAEr2GXYlCYP87NW3UMmTD0WQ1z-8mQbD3jeStO-TcGqxZB0wAEzoqVPLpFrjbTwqDc3ss3PPUO3QXvzNjCW5oqHMDzp7dwPWtz0XrCDXH/w397-h375/friisin+konepaja+2.jpg" width="397" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb9EKeDQ6BgzYhnxkL7GX8dluf16hLTtS3rE2Zox8WhcweZhZhpU1ZcfCc4ABUkj6EhjknExIiPQYohedtPRk_iVlS5hTPD1E8M3TUU4q3ZV9YtYSR5f-uU6X6JVsg3b73KzFVB9Zk4n2p/s1600/friisin+konepaja+1.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="564" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb9EKeDQ6BgzYhnxkL7GX8dluf16hLTtS3rE2Zox8WhcweZhZhpU1ZcfCc4ABUkj6EhjknExIiPQYohedtPRk_iVlS5hTPD1E8M3TUU4q3ZV9YtYSR5f-uU6X6JVsg3b73KzFVB9Zk4n2p/w339-h564/friisin+konepaja+1.jpg" width="339" /></span></a></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Weljekset
Friis Oy</b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a href="https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/friis.shtml">https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/friis.shtml</a><span style="color: black;"><span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span>
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Tukkijoella
– Kalajoella!</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu7TcX8Gdlw45-lXnXzFGxJdWstWwOXU6AvqJVy9zRiCEFRDMEvGyhpH4XnV8r5BdBvJubBMf7nA8hklf88oxr2MiWq4IG7OJIw-7yTdRFqbvG7pVYA98871sXkv1VBPdMAaXGPtCYKBoQapQ71Sbqf70AkFmPBQpl__owFqYKFHC3Lsy1DiwTJwj6zA/s1129/Tukkijoella%20(3).JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1129" data-original-width="889" height="481" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu7TcX8Gdlw45-lXnXzFGxJdWstWwOXU6AvqJVy9zRiCEFRDMEvGyhpH4XnV8r5BdBvJubBMf7nA8hklf88oxr2MiWq4IG7OJIw-7yTdRFqbvG7pVYA98871sXkv1VBPdMAaXGPtCYKBoQapQ71Sbqf70AkFmPBQpl__owFqYKFHC3Lsy1DiwTJwj6zA/w379-h481/Tukkijoella%20(3).JPG" width="379" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Taiteilija
Heimo Sova on maalannut taulun Tukkijoella</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070705_91_tukkijoella%201_1.jpg?523,446"><img align="LEFT" alt="image" border="0" height="307" hspace="5" name="grafiikka8" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/379_files/20070705.jpg" vspace="5" width="360" /></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<a href="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/0-upload/20070705_91_tukkijoella%202_1.jpg?456,355"><img align="LEFT" alt="image" border="0" height="278" hspace="5" name="grafiikka9" src="http://www.erkkiaho.com/blogarchive/379_files/20070706.jpg" vspace="5" width="382" /></a><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen
kesäteattereiden ehkäpä suosituin esitys on Tukkijoella-näytelmä.
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Siiponjoen
uitot Tukkijoella näytelmän pohjana </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Harva
tietää Tukkijoella näytelmän syntyhistorian. Siiponjoen uitot
Kalajoella ovat Tukkijoella näytelmän pohjana. Kirjailija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Teuvo
Pakkala tuli töihin Friisin konepajalle Kalajoella ja </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">oli
mukana Siiponjoen uitoissa ja kirjasi niistä ajatuksia näytelmäänsä.
On valitettavaa, että Siiponjoen uitoista on kirjallista tietoa
erittäin vähän ja ne henkilöt, jotka jotain uitoista olisivat
muistaneet ovat jo manan majoilla. On kuitenkin todennäköistä,
että Joensuun talo Rahjassa oli näytelmän Pietola. Tässä
vaiheessa minun on kuitenkin jätettävä muut arviot vähemmälle ja
pyrittävä selvittämään asioita ajan kanssa. Täydennän
kirjoitustani, mikäli saan asiasta lisää
tietoa.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kansallisromantiikkaa</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Tukkijoella
on kansallisromantiikkaa puhtaimmillaan. Merikannon nostalgiset
melodiat, lettipää liinatukat, komeat ja vahvat miehet, suomalaista
suoruutta ja rakkautta - niistä eväistä on tehty Tukkijoella,
jonka ääressä huokaavat ainakin ne suomalaiset, joilla on vielä
oma kosketus maaseutuelämään ennen koneaikaa. Pietolan talossa ei
paljon tukkilaisia suvaittu, kulkujätkiä, jotka eivät pysy
aloillaan. Näytelmä kertoo tukkilaisista, jotka uittotöissään
saapuvat pienelle paikkakunnalle. Myöhemmin rikkaaksi talollisen
pojaksi paljastuva Turkka on työnjohtaja, hänen reippaana
adjutanttinaan Huotari. Pietola-niminen talonpoika inhoaa
tukkilaisia, mutta hänen tyttärensä Katri rakastuu Turkkaan,
mökintyttö Anni Huotariin ja renki-tukkilainen Tolari
kaupustelija-Maijaan. Koomisia hahmoja ovat juoruakat ja Rättärin
hengenheimolaiset Poro-Pirkko ja Pahna-Maija sekä "lyhytjärkinen
poika" Pölhö-Kustaa.<br /><br />Pietola on velkaantunut
Rättärille, eräänlaiselle oikeusapumiehelle, joka havittelee myös
Katria. Väärinkäsitysten ja kommellusten kautta Rättäri
osoitetaan lopulta roistoksi ja kaikki rakastavaiset saavat toisensa
ja Pölhö-Kustaa pääsee Pietolan holhotiksi.<br /><br />Näytelmän
laulut ovat sanoittaneet Otto Manninen, Larin Kyösti ja Kaarlo
Halme. Sävellykset teki Oskar Merikanto. Tämä kesäteattereiden
kestosuosikki edustaa aikansa populaarikulttuuria,
suomalaiskansallista tukkilaisromantiikkaa, jota arvostelijat
väheksyivät, mutta kansa rakasti. Tukkijoella menestyi
laitosteattereissakin vielä 1970-luvulla. Kotimainen
elokuvateollisuus muokkasi Pakkalan tekstistä kolme elokuvaversiota
(1928, 1937, 1951).<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Näytelmän
synty</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Teuvo
Pakkala (1862-1925) kirjoitti kesällä 1896 Otavaan kustantajalleen
Alvar Renqvistille: "Minulla on (vaan elä Jumalan nimessä
hiisku hiirellekään!) valmistumassa pieni 3-näytöksinen näytelmä
"Tukkipojat". Sain päähäni yhtäkkiä pistää se
paperille. Mielestäni tuntuu se välttävältä. Sen ääressä olen
istunut, että tuoli kuumana."<br /><br />Pakkala oli tuolloin jo
tunnustettu prosaisti. Esikoisteos ”Lapsuuteni muistoja” oli
ilmestynyt 1885. Se otettiin hyvin vastaan, mm. Juhani Aho näki
Pakkalassa kyvykkään realistisen kirjallisuuden edustajan.<br />Pakkalan
toinen teos, ”Oulua soutamassa”, ilmestyi tammikuussa 1886, ja
teokseen suhtauduttiin esikoistakin myötämielisemmin. Kirjailijaa
rinnastettiin Aleksis Kiveen ja Juhani Ahoon, ja hänen lahjoinaan
nähtiin "suomen kielen hienouksien, rahvaan kompauksien ja
vilkkaiden, rattoisien kuvauksien piirtämisessä".<br /><br />Kalajoella
tullut näytelmäidea työnsi syrjään tekeillä olleen romaanin
”Pieni elämäntarina” (1902). Syksyllä 1898
Tukkijoella-käsikirjoitus oli valmis otettavaksi Suomalaisen
teatterin 37. näytäntökauden ohjelmistoon. Näytelmä osoittautui
kuitenkin dramaturgi Jalmari Finnen mukaan niin heikoksi, että
harjoitukset lopetettiin alkuunsa. Pakkala yritti muokata näytelmää
uusiksi, mutta laihoin tuloksin. Hän kirjoittikin masentuneena
Larin-Kyöstille kyllästyneensä koko touhuun ja päättäneensä
panna sen "toistaiseksi pöydälle tai oikeammin pöydän alle.
Se ei tyydytä - paska!" Suutari pysyköön lestissään,
kirjailija huokasi kitkerästi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Bergbom
alkoi ohjata</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Bergbom
tarttui näytelmään uudelleen syksyllä 1899. Hän teki
käsikirjoitukseen muutoksia ja vaati mukaan lauluja. Larin-Kyösti,
Otto Manninen ja Kaarlo Halme kirjoittivat laulujen sanat, jotka
Oskar Merikanto sävelsi. Tilannesidonnaisuutta kuvaa hyvin myös se,
että koska päähenkilöä Turkkaa näyttelevä Kaarle Halme ei
osannut laulaa, hänelle ei lauluja kirjoitettu, vaan parhaat menivät
Huotaria esittävälle "sulavasointuiselle tenorille"
Aleksis Rautiolle.<br /><br />Bergbom ja Finne eivät uskoneet näytelmän
menevän viittä kertaa enempää. Teatterimiesten ällistys olikin
suuri, kun Tukkijoella meni täydelle salille 43 kertaa ensimmäisen
näyttämökauden aikana. Pakkala kirjoitti tyytyväisenä Otto
Manniselle 13.10.1899 ensi-illan tunnelmista: "Hillitty
premiääriyleisökään ei voinut hillitä itseään, vaan joutui
tietämättään äänekkääseen nauruun illan kuluessa".
Koskaan aikaisemmin ei Tukkijoen kaltaista kassakappaletta ollut
nähty suomalaisessa teatterissa. Mutta kun yleisö otti näytelmän
omakseen, arvostelu pilkkasi.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Menestyksen
salaisuus<br /></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Sata
vuotta kriitikot ovat pohtineet Tukkijoen menestystä. Tukkijoella
näytelmä perustuu välittömään kansanomaiseen huumoriin ja
näyttämöllisen esityksen luontevuuteen, vilkkauteen ja
vauhdikkuuteen. Jalmari Finne näki puolestaan Tukkijoen lumouksen
syyksi henkilöiden reippaan ja miellyttävän henkilökuvauksen,
naiivin romanttisuuden, hyvän ja pahan selvän erottamisen
henkilöissä ja ennen kaikkea muuta "Tuulantein"
ihmeellisen lumousvoiman. Pakkala loukkaantui arvostelusta, jonka
mukaan Tukkijoen menestys oli Bergbomin, Mannisen ja Merikannon
ansiota. Kuin näyttääkseen hän kirjoitti satiirisen näytelmän
Kauppaneuvoksen härkä (1901), joka sai suhteellisen myönteisen
vastaanoton, vaikka jäi kauaksi Tukkijoen menestyksestä. Sen
paremmin ei onnistunut laulullinen komedia Meripoikia (1913), jolla
Pakkala tavoitteli uutta menestystä korjatakseen ainaista
rahapulaansa ja taloudellista ahdinkoaan.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kolmesti
filmattu</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Tukkijoella
on filmattu kolme kertaa. Ensimmäisen, Erkki Karun käsikirjoittaman
elokuvan ohjasivat Axel Slangus ja Wilho Ilmari 1928. Turkkana
näytteli Urho Somersalmi, Pietolan Katrina Ellen Sylvin ja Rättärinä
Eino Salmela. Arvostelu kiitti elokuvan kansanhuumoria ja
replikointia, mutta moitti ohjausta. Elokuvan ensi-illan aikaan
Suomen kansallisteatterissa - joksi Suomalainen teatteri oli
vaihtanut nimensä - näytelmää esitettiin 300. kerran. Kritiikin
nuivasta suhtautumisesta huolimatta elokuva oli sen vuoden
menestyksekkäimpiä.<br /><br />Toisen kerran Tukkijoella filmattiin
1937. Ohjaus oli Kalle Kaarnan, käsikirjoitus Vilho Heinämiehen ja
pääosissa Kyösti Erämaa, Kirsti Hurme, Eero Roine ja Toppo
Elonperä. Elonperä sai kiittävän arvostelun Tolarin roolista ja
elokuvaa pidettiin filmillisenä vaikkakin vähän sekavana.
Valitettavasi elokuvan kopiot tuhoutuivat Adams-Filmin tulipalossa
1959.<br /><br />Kahden ensimmäisen Tukkijoella-elokuvan ulkokuvaukset
tehtiin Iitissä. Kolmannen, Roland af Hällströmin ohjaaman version
(1951) Ilomantsin Hattuvaarassa ja Koitajoella sekä Enon
Pamilonkoskella, joka valjastettiin tuottamaan sähköä seuraavana
vuonna.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Teuvo
Pakkalan elämänvaiheet<br /></span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Teuvo
Pakkalan isä Juhana Erik Frosterus oli ammatiltaan kultaseppä,
mutta harrasti myös kuvanveistoa. Äiti Anna Sofia Turdin oli samoin
käsityöläissukua, sillä hänen isänsä oli puuseppä. Pakkalan
isänisä oli paikallista kuuluisuuttakin saavuttanut
laivanvarustaja. Pakkalan lapsuus oli ankea, sillä hänen isänsä
oli perso viinalle. Siitä joutuivat viisi lastakin kärsimään, ja
isän ollessa retkillään sairasteleva äiti sai kantaa vastuun
perheestä. Nälkävuosien aikana perheen asuntona oli yhden huoneen
hökkeli, ja Teuvo joutui käymään kerjuulla. Isän alkoholinkäyttö
teki alun perin käsityöläisperheestä köyhälistöä. Pakkala
pääsi ylioppilaaksi 1882. Hän yritti aluksi Keisarillisessa
Aleksanterin yliopistossa eli nykyisessä Helsingin yliopistossa
lääketieteen, kielten ja historian opintoja, mutta ne eivät oikein
innostaneet. Hän vietti vuoden Oulun tarkk’ampujapataljoonassa,
kokeili maanviljelyä velaksi hankitulla tilalla ja työskenteli
lehtimiehenä. Pakkala avioitui Agnes Tervon kanssa 13. joulukuuta
1889. Agnes kirjoitti nimimerkillä, joskin pelkästään
harrastuksen vuoksi.. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Samuli ja Erkki.
Pakkalan perhe muutti Helsinkiin 1894. Pakkala työskenteli kymmenen
vuotta Otavassa kääntäjänä ja kustannustoimittajana. Hän käänsi
mm. norjalaista kirjallisuutta mutta hankki lisätuloja myös
opettamalla suomea Suomalaisen Teatterin näyttelijöille ja
kääntämällä valtion asiakirjoja. Pakkala sai valtion
kirjallisuuspalkinnon 1895. Pakkala sai kirjallisuuspalkinnot vuosina
1901 ja 1903, mutta raha-asiat olivat huonolla tolalla. Hän muutti
Kokkolaan ja toimi 1904–1907 Suomen köysitehtaan edustajana
tuskastuttuaan kirjoittamiseen ja päästäkseen eroon veloistaan.
Sen jälkeen Pakkala ryhtyi opettamaan Kokkolan suomalaisessa
yhteiskoulussa suomea ja ranskaa vuoteen 1920 saakka. Hänen
oppilaanaan oli myös kalajokinen </span></span></span><a href="http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=9" target="_blank"><span style="color: #000051;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">V.H.
Kivioja</span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kansanedustaja ja kirkkoherra, joka on kirjoittanut Pakkalan
opetuksista laajat muistiinpanot.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">TUKKIJOELLA, (lauluja)
Tauno Palo ja Rauni Ikäheimo v.1951</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=EgSzQK7TUQw">https://www.youtube.com/watch?v=EgSzQK7TUQw</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Tukkijoella.1951.mp4</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=AAxVtSWEbRM">https://www.youtube.com/watch?v=AAxVtSWEbRM</a>
</span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>
<p style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9073793569840205054.post-75854933911676957662023-05-06T05:12:00.041+03:002023-05-07T14:26:14.539+03:00Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit<p> </p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333;">
<span style="font-family: times new roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="font-family: Times New Roman, serif;">Kalajoen
merkittävien rakennusten pienoismallit</span></b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: times new roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span></b></span></span></span></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvJo8FGS-l0PucCbz6gUGRsUPkSSdJv7zHKUHKFAl2522p6l9QS3lerI2j-9F2XDZU7YIJg3WlipxseHj0YXlltKk2B5Afj_AJO-jpDEM2k3l4IO8vs11kOrZVBG6rQvie_cjguk3qShGXst_Vzw9AcwUG7WGUFx7TTWRVmn-1mzI-ukwLayHHHF4XHQ/s3212/kalajokin%C3%A4yttely_3224.2%20e.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1732" data-original-width="3212" height="312" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvJo8FGS-l0PucCbz6gUGRsUPkSSdJv7zHKUHKFAl2522p6l9QS3lerI2j-9F2XDZU7YIJg3WlipxseHj0YXlltKk2B5Afj_AJO-jpDEM2k3l4IO8vs11kOrZVBG6rQvie_cjguk3qShGXst_Vzw9AcwUG7WGUFx7TTWRVmn-1mzI-ukwLayHHHF4XHQ/w576-h312/kalajokin%C3%A4yttely_3224.2%20e.JPG" width="576" /></a></div><br /><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333;"><img align="BOTTOM" border="0" height="320" name="grafiikka26" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPZOoHs8duzGyo_wwTC9ZaEmwsZqZCUnqUJBcRQVQQ6kJBxy5SmcyG4PwPN3jbQdyRBBwIvBIyKXXv9xuJ6CdOm_p8JyFo1EirTuz7gmoE2Lv2ClH4sK3QyoDOqK1kBZtvy3ywdiw-wu0/w479-h320/Kalajokin%25C3%25A4yttely_3215.3p.JPG" width="479" />
</span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333;"><img align="BOTTOM" border="0" height="340" name="grafiikka25" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEith-07kpLoOq4qxoFileiz2cWwUsh_-BxSss9DgPh8mJBGbXVX0lSawq3MXRsyl8yPLdS4er9WM-BT0-ddx6eFNnby7G_57C2Z74EZqovJ_igOzoob8fHB-vqyFWE5LUpB46JYxT6ppNU/w454-h340/DSC05519.JPG" width="454" />
</span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Rakennusten
pienoismallit on tehnyt puuseppä Leo Takalo. Vasankarin koulun ja
Tavastin koulun pienoismallit on tehnyt Ivan Georgiev.</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4tlXwddBgIgy6oXIe3y3I1xa9f_5i91RYhujuJlZ_48Ffd3YQKuCyED-StmTgaPghjnP37JLq6Zp8LoS9nvay53MW50GF2ruyi85wX_mwPyB-y9G7pa6HR_YJS0E46KK7MHLgkpxnfZfoMx8mxy_GxKNFFEhBwKMGDxTWj1dpjYiGF-U84LIGdZFciw/s800/pienoismalleja%20b.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="321" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4tlXwddBgIgy6oXIe3y3I1xa9f_5i91RYhujuJlZ_48Ffd3YQKuCyED-StmTgaPghjnP37JLq6Zp8LoS9nvay53MW50GF2ruyi85wX_mwPyB-y9G7pa6HR_YJS0E46KK7MHLgkpxnfZfoMx8mxy_GxKNFFEhBwKMGDxTWj1dpjYiGF-U84LIGdZFciw/w428-h321/pienoismalleja%20b.JPG" width="428" /></a></span></span></span></div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><b><br /></b></span></span></span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPo8TmCNzCghD4Lojk5b05GWQFWGBCUxPA3H-vY8022XVAvim77gPcN4PjwlRZf4o6s-hXKPrKzmuVJwOOPS6d4o46QMCAgDZLFe1jiT3Waoqe-fYGhlxnwPBF_3SmKi-O405g_5ThFxPCVNm5v2bBFRpC9mEgd7cMBDsmpQzjFZNcY6hEEikHkK4Pgg/s800/pienoismalleja%20b1.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="337" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPo8TmCNzCghD4Lojk5b05GWQFWGBCUxPA3H-vY8022XVAvim77gPcN4PjwlRZf4o6s-hXKPrKzmuVJwOOPS6d4o46QMCAgDZLFe1jiT3Waoqe-fYGhlxnwPBF_3SmKi-O405g_5ThFxPCVNm5v2bBFRpC9mEgd7cMBDsmpQzjFZNcY6hEEikHkK4Pgg/w449-h337/pienoismalleja%20b1.JPG" width="449" /></a></span></span></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy7CccXcwkePBuI3z7cJg7GvO9-Kc3eKzY3Jkv9fTgk7MYjmT4H_fDG8NkP42Vg7_0b22PWnzzv1E7b0VqqLl7sK1kd59AD9nzvBL8mbykEBvWSMJqxhIEkZb7ax7Z5Fx-qHPVofPQ8RWXe683S82DjVaVglQ6X1rXTZoiOzxFguXUQqqv2H5h2SbhMg/s1600/Kaljaoen%20nuorisoseura%203.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy7CccXcwkePBuI3z7cJg7GvO9-Kc3eKzY3Jkv9fTgk7MYjmT4H_fDG8NkP42Vg7_0b22PWnzzv1E7b0VqqLl7sK1kd59AD9nzvBL8mbykEBvWSMJqxhIEkZb7ax7Z5Fx-qHPVofPQ8RWXe683S82DjVaVglQ6X1rXTZoiOzxFguXUQqqv2H5h2SbhMg/w445-h334/Kaljaoen%20nuorisoseura%203.JPG" width="445" /></a></div><br /><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span></span></div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><b><br /></b></span></span></span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kallan
kirkko </b></span></span></span>
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgZc2I137TNTNcvIoQmKiw04fT3H3JdFOQG0Iqf0g3_AHXInYXH2Xp0lSP3qjOqm2XxlZ2poOJRpECnZbgwT60RR6XyE8bvFhBuv3lWKRh4T3Xiig6_1yFlAiwHhm-D09ox6s6E1Xza9k/s1600/Kallan+kirkko.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="400" name="grafiikka1" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgZc2I137TNTNcvIoQmKiw04fT3H3JdFOQG0Iqf0g3_AHXInYXH2Xp0lSP3qjOqm2XxlZ2poOJRpECnZbgwT60RR6XyE8bvFhBuv3lWKRh4T3Xiig6_1yFlAiwHhm-D09ox6s6E1Xza9k/w310-h400/Kallan+kirkko.JPG" width="310" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kallan
kirkko on Simon Silvenin vuonna 1780 </span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Maakallan
saarelle Kalajoen edustalle rakentama </span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">puinen
torniton </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitkäkirkko"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kirkko</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kirkon molemmat </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">päädyt
ovat särmikkäät niin, että runkohuoneen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pohjan
muoto on pitkänomainen kahdeksankulmio. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kirkon
paanukatto on jyrkkä ja päistään kolmilappeinen. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sisältä
laudoittamattoman hirsisen kirkkosalin </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sisäkatteena
on puuholvi. Kirkon pinta-ala on </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">180
neliötä ja siellä on istumapaikkoja 200 hengelle. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kirkon
vieressä on pieni pappia varten tarkoitettu rakennus </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Erillinen
puinen kellotorni rakennettiin kirkon viereen ennen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuotta
1954. Kirkonkellon Kallaan lahjoitti jo vuonna </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1729
raatimies Jakob Falander. Kirkkoa on korjattu 1930 </span><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
1952, jolloin tehtiin </span></span></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskorjaus"><span style="color: black;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">peruskorjaus</span></span></span></span></a><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Kirkon katon tervaus </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uusittiin
ja punamullalla käsitellyt ulkoseinät maalattiin </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uudelleen
vuonna 2003</span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRdeZ2F80rGaV_SrnQYh9aaXefIsxS1_aW4vvccYj69FdjHCrYIsuxwG-T_7DrqACuH3-Y6SYqM8BJLFpfgXWQ_iS1M9y0OtdblEOx2IGDYJitfAfeTsqvPQnryjnDfWogOfuNEONoJoxzIByrzuIiRF9eda_2yyEPgFDG5-6IR6I82r6tyBN7K46I0A/s1280/Kalan%20kirkko%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="898" data-original-width="1280" height="272" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRdeZ2F80rGaV_SrnQYh9aaXefIsxS1_aW4vvccYj69FdjHCrYIsuxwG-T_7DrqACuH3-Y6SYqM8BJLFpfgXWQ_iS1M9y0OtdblEOx2IGDYJitfAfeTsqvPQnryjnDfWogOfuNEONoJoxzIByrzuIiRF9eda_2yyEPgFDG5-6IR6I82r6tyBN7K46I0A/w387-h272/Kalan%20kirkko%201.jpg" width="387" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8XYbYuqpLFwJiyRQHnnF6eCd4Fb_KV2d9pZEdtQ0JZ8pM5HzAOtU19lY_JUI2-lG_Fgbr-GuYDfigBqWqXj95uHAekTmLS-b8Kvsye0jGRj1tMHkWJp6G1nWs0x6hIfWR7irQkDpzPF1pwZxEuVYLnNUYh-_2ERiOrxD1bdGBj84vyfHm_dNeZStw2w/s1280/kallan%20kirkko%202.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1280" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8XYbYuqpLFwJiyRQHnnF6eCd4Fb_KV2d9pZEdtQ0JZ8pM5HzAOtU19lY_JUI2-lG_Fgbr-GuYDfigBqWqXj95uHAekTmLS-b8Kvsye0jGRj1tMHkWJp6G1nWs0x6hIfWR7irQkDpzPF1pwZxEuVYLnNUYh-_2ERiOrxD1bdGBj84vyfHm_dNeZStw2w/w399-h281/kallan%20kirkko%202.jpg" width="399" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB5JBrbZscFyW2hamM9WUbWmLGmYU7IPIACyfn5-tKpgW_KOYwKGcmngWLxC2B96fDK2tFr7VJtZvmV6MMqg1fc5coSwTFp2ZBBrGzUsLP5uRXpwrroaUFuh4-CirGWi9vuo_T--Uk0T0T7Zi4kf8hhCIz-eT-4clrK7nAu9NwW8hKBxfQ4VRXX_nJUg/s1280/kallan%20kirkko%203.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="811" data-original-width="1280" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB5JBrbZscFyW2hamM9WUbWmLGmYU7IPIACyfn5-tKpgW_KOYwKGcmngWLxC2B96fDK2tFr7VJtZvmV6MMqg1fc5coSwTFp2ZBBrGzUsLP5uRXpwrroaUFuh4-CirGWi9vuo_T--Uk0T0T7Zi4kf8hhCIz-eT-4clrK7nAu9NwW8hKBxfQ4VRXX_nJUg/w394-h250/kallan%20kirkko%203.jpg" width="394" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV0jgEuyiIoNuwDlyfiJk78Kwk7yuWcTUOoiwmCOWxhZn9Gmukpdm4J161lvj1ZRLPS-w4Pv5lLJrUR2NANJvo3DMVbXgUTwSFpr0EMKoKWDIgmnrV29LlT4vVmSMGERt3vAfUhDBe8nbtP82sD35WfV__hsdqe8ZM0e-F6CiYW2hyvHhK5EU1BchBww/s1280/Kallan%20kirkko%204.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="735" data-original-width="1280" height="247" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV0jgEuyiIoNuwDlyfiJk78Kwk7yuWcTUOoiwmCOWxhZn9Gmukpdm4J161lvj1ZRLPS-w4Pv5lLJrUR2NANJvo3DMVbXgUTwSFpr0EMKoKWDIgmnrV29LlT4vVmSMGERt3vAfUhDBe8nbtP82sD35WfV__hsdqe8ZM0e-F6CiYW2hyvHhK5EU1BchBww/w429-h247/Kallan%20kirkko%204.jpg" width="429" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; text-align: left;">Malmbergin
tupa</b></div><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDL4pfCMFTTZvmfrLUKpHRmsbRzH6Gg7HBZf88IC4yPKmFlfXEye92KgwcrJ-HyRK8eDT_9yXrBnduyCDx0CUOb01jfn-XPi203edG547evB9QtySko4c3rbpck47eFqUV86uRCqZXY4k/s1600/malmbergin+tupa.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="289" name="grafiikka2" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDL4pfCMFTTZvmfrLUKpHRmsbRzH6Gg7HBZf88IC4yPKmFlfXEye92KgwcrJ-HyRK8eDT_9yXrBnduyCDx0CUOb01jfn-XPi203edG547evB9QtySko4c3rbpck47eFqUV86uRCqZXY4k/w385-h289/malmbergin+tupa.JPG" width="385" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Malmbergin
tupa pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZxHKi1KAuzmHkpyg187LW3M4M1z4mC-karVeNuVI6u-ywOHUUto5wyRztnLGq8y83rKyZWvp6ch8r1Elu-QRV8Ew3uiEwYkLfDE0fASz30ZSa3Q8fZuwvwu1s4ugAf00Uq-iJaiPbJHML6QlsfQ675qsZYN-h5Pj1UDYYTV7NvANpvCsqXIRoWhdAeQ/s800/Malmbergin%20tupa.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="471" data-original-width="800" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZxHKi1KAuzmHkpyg187LW3M4M1z4mC-karVeNuVI6u-ywOHUUto5wyRztnLGq8y83rKyZWvp6ch8r1Elu-QRV8Ew3uiEwYkLfDE0fASz30ZSa3Q8fZuwvwu1s4ugAf00Uq-iJaiPbJHML6QlsfQ675qsZYN-h5Pj1UDYYTV7NvANpvCsqXIRoWhdAeQ/w380-h223/Malmbergin%20tupa.jpg" width="380" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
alue nousi 1830-luvulta lähtien yhdeksi </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">herännäisyyden
merkittävistä keskuspaikoista. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Jonas
Lagus valittiin 1828 Ylivieskan kappalaiseksi </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Niilo
Kustaa Malmberg </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kaksi
vuotta myöhemmin </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kirkkoherran
apulaiseksi Kalajoelle. Malmberg herätti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suurta
huomiota heti tulosaarnallaan. Vähitellen herätysliike </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sai
niin huomattavat mittasuhteet, että huolestuneet </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viranomaiset
katsoivat tarpeelliseksi haastaa mielenrauhansa</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">häiritsijät
käräjille. Jokelan pappilan miespihassa on </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">itäpuolella
ns. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Malmbergin
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tupa
ja piispantupa ja </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">länsipuolella
pakaritupa ja arentaattorin tupa. </span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Niilo
Kustaa Malmberg </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">asui
hänen mukaansa nimetyssä </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tuvassa
1830-1833. Hän oli Pohjanmaan herätysliikkeen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">keskeisin
hahmo.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Santaholman
konttori </b></span></span></span>
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvZHv3NdvO2Y6AxrZ5i32lqDopY94UmHNwCMQa1Pd-LGtIz214ZFrJOEZGk7gdIoWbZ5qxjg-CsEUGqXaGvA2E7gxiqKkK_1xqAkWd7yiziBcEtQ2nwNO4V2JJwFuRj-Cv0b7MsxrOivw/s1600/Santaholmman+konttori.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="294" name="grafiikka3" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvZHv3NdvO2Y6AxrZ5i32lqDopY94UmHNwCMQa1Pd-LGtIz214ZFrJOEZGk7gdIoWbZ5qxjg-CsEUGqXaGvA2E7gxiqKkK_1xqAkWd7yiziBcEtQ2nwNO4V2JJwFuRj-Cv0b7MsxrOivw/w391-h294/Santaholmman+konttori.JPG" width="391" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Santaholman
konttorin pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Santaholman
konttori </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lähes
40 metriä pitkä keltainen </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennus,
mikä on Plassin keskeisimpiä ja Kalajokivarren </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">komeimpia
taloja. Tien puolella on 13 ikkunaa. Talon vanhin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">osa
on vanha kauppakartano ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kauppias
Antti Santaholma osti sen vuonna 1866 kokkolalaiselta </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kauppiaalta
Georg Rajanderilta.. Rakennuksessa on toiminut </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">A.
Santaholman Oy:n konttori.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Haaralan
talo</b></span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-huLhmFrN15LGMo7lvTZcHNIytdA5vl9oWjUbeDtT73Ax9iXud5RcxHCAN_68AqZyEmDj785uu-nBcN6JGrh6_OVFyiKKa5U4l-og2S8lW0iq-6KQZ5TblE7_ws02pGCNR9ud_I8UYnQ/s1600/Haarala+pienoismalli.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="236" name="grafiikka4" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-huLhmFrN15LGMo7lvTZcHNIytdA5vl9oWjUbeDtT73Ax9iXud5RcxHCAN_68AqZyEmDj785uu-nBcN6JGrh6_OVFyiKKa5U4l-og2S8lW0iq-6KQZ5TblE7_ws02pGCNR9ud_I8UYnQ/w400-h236/Haarala+pienoismalli.JPG" width="400" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Haralan
pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR0AvidihTM2wWA4vv-fAblyKIQ_9UKcuDkNPIJK-olqhOeoios-tu5-yDRQJTh38lASHDQuvhXa4k6-eV4Bh1Udojie6BxDKW7lIF7lSiomt8rwYZUEBgWBoVybTsXPq8Jqx1kP5DM2adeKh9Gi4hcZzDuaX2oSxZ_5m3FT5IvStue089sPBvSK1PQw/s1280/Haaralan%20talo.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="923" data-original-width="1280" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR0AvidihTM2wWA4vv-fAblyKIQ_9UKcuDkNPIJK-olqhOeoios-tu5-yDRQJTh38lASHDQuvhXa4k6-eV4Bh1Udojie6BxDKW7lIF7lSiomt8rwYZUEBgWBoVybTsXPq8Jqx1kP5DM2adeKh9Gi4hcZzDuaX2oSxZ_5m3FT5IvStue089sPBvSK1PQw/w406-h293/Haaralan%20talo.jpg" width="406" /></a></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Haarala
/ Änkilä </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">on
Pohjankylän kantatiloja, josta ensimmäinen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">maininta
löytyy vuodelta 1547. Änkilä on toiminut 1600-luvun </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kestikievarina
markkinoiden aikaan ja Ikalaporin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vapaaherrakunnan
virkatalona. Änkilä on Plassin ”emätalo”. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Myöhemmin
talo siirtyi mm. kirkkoherra Pietari Calamniukselle </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
maanmittari Hårdille, joka 1830-luvulla todennäköisesti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennutti
nykyisen, avokuistillisen, komean virkatalotyyppisen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">päärakennuksen.
1800-luvun puolivälissä talon omisti rovasti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Abraham
Montin. Värjäri Juho Pahikainen osti talon vuonna 1871 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">maanviljelijä
Erik Roosilta. Jaakko Haarala osti sen vuonna 1922 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Pahikaisilta.
Jaakko Haarala myi talon Kalajoen kaupungille ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kaupunki
edelleen uudelle omistajalle. Pihapiirissä on neliosainen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">makasiinirakennus,
jonka kaksi tienpuolista aittaa ovat olleet </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">markkinamiesten
käytössä. Makasiinissa on lisäksi heinätalli ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vilja-aitta.
Pihapiiristä on purettu pakarirakennus. Änkilä toimi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1800-luvulla
nimismiehen virka-asuntona</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"> <span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Ensimmäinen
käräjätalo - kotiseutumuseo</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigh8oFj8ZfuXIZaM6oDfRkHOzYqE6wmVowtoUVh_iV07xf_MjTuqFoGWKWlc6llnZr4v4_isi8wZwQML_IzcaQ4wgH0RjaV3Oyx2GTJ2hEfcHgEaPGH1gfRXzh_wo6VfHZFaE4jDr3_8w/s1600/kotiseutumuseo+k%25C3%25A4r%25C3%25A4j%25C3%25A4talo.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="283" name="grafiikka5" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigh8oFj8ZfuXIZaM6oDfRkHOzYqE6wmVowtoUVh_iV07xf_MjTuqFoGWKWlc6llnZr4v4_isi8wZwQML_IzcaQ4wgH0RjaV3Oyx2GTJ2hEfcHgEaPGH1gfRXzh_wo6VfHZFaE4jDr3_8w/w377-h283/kotiseutumuseo+k%25C3%25A4r%25C3%25A4j%25C3%25A4talo.JPG" width="377" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Käräjätalo,
nykyisin kotiseutumuseo pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuosina
1838 -1839 Pohjankylän Törnvallin talossa </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pidettiin
tunnettujen Kalajoen käräjien istuntoja, </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">joissa
heränneitä tuomittiin konvektikkeliplakaattiin </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vedoten.
Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sakkoihin
ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. </span><span style="color: black; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Nykyisen
kaupungintalon paikalta </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Siltasaaren siirretty </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">käräjärakennus
toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Havula</b></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4hS0cprwe0pAFRFtV1oU5Sqa3oOSN7rgQcPSUEj-eAx6xzjSiRG061IH4zJTJhJqVyCtLBEVODdlbviKCnE_4FMU6DxkPR2O6RuAq_CbrLQPtPjvWkgYUgya9Cz9tnYObFeyRerGpmU0/s1600/Havulan+pienoismalli.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="290" name="grafiikka6" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4hS0cprwe0pAFRFtV1oU5Sqa3oOSN7rgQcPSUEj-eAx6xzjSiRG061IH4zJTJhJqVyCtLBEVODdlbviKCnE_4FMU6DxkPR2O6RuAq_CbrLQPtPjvWkgYUgya9Cz9tnYObFeyRerGpmU0/w387-h290/Havulan+pienoismalli.JPG" width="387" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Havulan
pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdb0mJGcKleuBZLM3duU8wQBFwWmifr6kygD2ksHgA47IVG1UvBV3jERGRNAmG8ud3H_vAHlUBAuwYuDCrB4c8dg51QRHcEi1gXbGbY0oge4xHUxa9-l51SWTl_h9eut0s0AFxXjvHfMciktfZV0BZNHMP4T6XJPI-3to_joN9PCF4LIi9x5Wq2sQVjQ/s1600/havula%2010.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="286" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdb0mJGcKleuBZLM3duU8wQBFwWmifr6kygD2ksHgA47IVG1UvBV3jERGRNAmG8ud3H_vAHlUBAuwYuDCrB4c8dg51QRHcEi1gXbGbY0oge4xHUxa9-l51SWTl_h9eut0s0AFxXjvHfMciktfZV0BZNHMP4T6XJPI-3to_joN9PCF4LIi9x5Wq2sQVjQ/w381-h286/havula%2010.JPG" width="381" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Havula</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sahanjohtaja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholman </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuonna
1912 rakennuttama </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asuinhuvila
Havula on Kalajoen mielenkiintoisimpia </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vierailukohteita.
Kiinteistö alkuperäisine irtaimistoineen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">siirtyi
Santaholman perikunnalta kunnan omistukseen vuonna </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1992.
Havula avattiin yleisölle mittavan kunnostuksen jälkeen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1997.
Jugendtyylisessä talossa on keittiön lisäksi 14 huonetta ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">noin
700 neliömetriä asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Havulassa
vierailija voi tutustua paikkakunnan saha- ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">teollisuushistoriaan
sekä Pohjois-Suomen oloissa harvinaiseen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1910
- 30 -luvun varakkaaseen porvariskotiin alkuperäisine</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sisustuksineen.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">Havula
sijaitsee Plassin pohjoispäässä havupuiden ympäröimän </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">piha-alueen
suojassa. Pihalta on ollut näköyhteys sahan </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">lautatarha-alueelle. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Santaholma </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">avioitui
hämeenlinnalaisen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Sigrid
Selinin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa
1905 ja kotia alettiin suunnitella pian tämän </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jälkeen.
Suunnitelmat tilattiin helsinkiläiseltä arkkitehtitoimisto </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Palmqvist
& Sjöströmiltä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Havulan
sisustus on mielenkiintoinen sekoitus vanhoja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tyylihuonekaluja
ja uuteen kotiin tilattuja kalustekokonaisuuksia. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Arvokkaimpiin
kokonaisuuksiin kuuluvat salin 1800-luvun </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pietarilainen
biedermeierkalusto, Arttu Brummerin 1927 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suunnittelema
ja hämeenlinnalaisen E. Huhdan Puusepäntehtaan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valmistamat
olohuoneenkalusto ja saman tehtaan toteuttama </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uusbarokkityylinen
ruokasalin kalusto ja isäntäparin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">makuuhuoneen
kalusto. Yläkerran makuuhuoneen uusklassinen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kalusto
on Nicolai Bomanin höyrypuusepäntehtaan valmistama. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Huoneissa
on myös alkuperäiset kaakeliuunit, joista useat ovat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Rakkolanjoen
posliinitehtaan tuotantoa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Irtaimistoon
kuuluu myös runsaasti taideteollista esineistöä, </span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Elsa
Eleniuksen ja Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">keramiikkaa. </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Taideteoksista
voi mainita </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Eero
Snellmanin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1925
maalaamat </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">muotokuvat
talon isäntäparista</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></span></strong><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">(Siiri,
Oskari), Harald Gallenin, </span></span></span></span></strong><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tyko
Sallisen, Antti Favénin, Mikko Asunnan, Arthur Heickelin, </span></span></span></span></strong><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hugo
Backmanssonin ja Torsten Wasastjernan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">maalaukset
ja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Väinö </span></span></span></span></strong><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aaltosen
</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kipsireliefi.</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
apteekki</b></span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcdLCm5NrpPkBDayFENXQHWCk8IdfALnGcPt1N7q3Uaq5m8gTf9ehKq037vMU61TkVUHepOSHbhoiH4t-s-4a0Y3X39qHe_QXoOQDdU_OPGwO2HWAfAtuwjM2K0kaHLZpsLx4aUN7uzuM/s1600/apteekki+1.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="294" name="grafiikka7" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcdLCm5NrpPkBDayFENXQHWCk8IdfALnGcPt1N7q3Uaq5m8gTf9ehKq037vMU61TkVUHepOSHbhoiH4t-s-4a0Y3X39qHe_QXoOQDdU_OPGwO2HWAfAtuwjM2K0kaHLZpsLx4aUN7uzuM/w391-h294/apteekki+1.JPG" width="391" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
apeteekin pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDG73ijwbyjo6LLbBrUSPFYyauPaou6gIu20tkDeq1q6g6VMwCwYV-z3spnKfpTYyLUn7bnLVlscPNb1sQwjs8sTXdx6sNWXY-OD6NQKf1qdcOjiXGhmHOdn_jgffRAM5WTNVO0cA0a8S51boMczg0q9n8DkBcGxylFpE2gczBjh91EV5lm5EYMYCsoQ/s1280/Kalajoen%20apteekki%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="826" data-original-width="1280" height="264" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDG73ijwbyjo6LLbBrUSPFYyauPaou6gIu20tkDeq1q6g6VMwCwYV-z3spnKfpTYyLUn7bnLVlscPNb1sQwjs8sTXdx6sNWXY-OD6NQKf1qdcOjiXGhmHOdn_jgffRAM5WTNVO0cA0a8S51boMczg0q9n8DkBcGxylFpE2gczBjh91EV5lm5EYMYCsoQ/w408-h264/Kalajoen%20apteekki%201.jpg" width="408" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFhGUdDQxCy30WBdKxe33OmjX6SyyBR4HGSdxNwf0hokMGZDo82R29OkB5jGYai-1yQRwcZyae407oYNrnbjKtSuaUctTCPezcp-Vqx_1iYsE_54QScdi2AwuVczm4U4N2qCqvI2ODRbEo1R4tOaVOh95U0tyZB91L0yjo57S3iY61SCh8_Sop_oWbNA/s1600/Kalajoen%20apteekki%2010.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1128" data-original-width="1600" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFhGUdDQxCy30WBdKxe33OmjX6SyyBR4HGSdxNwf0hokMGZDo82R29OkB5jGYai-1yQRwcZyae407oYNrnbjKtSuaUctTCPezcp-Vqx_1iYsE_54QScdi2AwuVczm4U4N2qCqvI2ODRbEo1R4tOaVOh95U0tyZB91L0yjo57S3iY61SCh8_Sop_oWbNA/w414-h292/Kalajoen%20apteekki%2010.jpg" width="414" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4hMpfH9pKR3Bt7FQDOKB5hQlTEyomFZ5W8IAgS0A4dtalY6qzntn4Qdts0hJaISmXQZ5vQJOWhhHHJ1E7GG-vUhIS176enc0E7U2lTWfOJV64kK9Fgy5cAN00zADRjOFvlqbpHTPEOwrp0HEapBRtOGldfVsiHRwyqTVqSueVotSx_HVAzMgZNIa-aQ/s1600/kalajoki%20106%20001%20kalajoen%20apteekki%20sis%C3%A4lt%C3%B6.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1045" data-original-width="1600" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4hMpfH9pKR3Bt7FQDOKB5hQlTEyomFZ5W8IAgS0A4dtalY6qzntn4Qdts0hJaISmXQZ5vQJOWhhHHJ1E7GG-vUhIS176enc0E7U2lTWfOJV64kK9Fgy5cAN00zADRjOFvlqbpHTPEOwrp0HEapBRtOGldfVsiHRwyqTVqSueVotSx_HVAzMgZNIa-aQ/w380-h248/kalajoki%20106%20001%20kalajoen%20apteekki%20sis%C3%A4lt%C3%B6.jpg" width="380" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbNaQCt9jUdsJiTSMJV_nZvkqGZWT3sJ-USYAK8pywleCgR_CLFlXcDXcaiTpup3SnItZN-Bi-ObHsfMJYliKo4ZiYv_h71gdvWHLUpR22B8wMgN0I0saAfUPsOQsSYOQtAfnaLxsfh4Pd0kzWh0-ATuuQjYUrzfGltpcKXT84lMYH7lophU_LcFImFw/s1600/kalajoki%20105%20001%20kalajoen%20apteekkia%20korjataan.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1009" data-original-width="1600" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbNaQCt9jUdsJiTSMJV_nZvkqGZWT3sJ-USYAK8pywleCgR_CLFlXcDXcaiTpup3SnItZN-Bi-ObHsfMJYliKo4ZiYv_h71gdvWHLUpR22B8wMgN0I0saAfUPsOQsSYOQtAfnaLxsfh4Pd0kzWh0-ATuuQjYUrzfGltpcKXT84lMYH7lophU_LcFImFw/w383-h242/kalajoki%20105%20001%20kalajoen%20apteekkia%20korjataan.jpg" width="383" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoelle
perustettiin yksi Suomen vanhimmista </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">maalaisapteekeista.
Ensimmäisen apteekin perustamislupa </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myönnettiin
Karl Ulrik Relanderille vuonna 1857. Hän </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">oli
tulevan presidentin setä. Hän kuitenkin joutui </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">luopumaan
apteekkarin oikeuksistaan, koska myi apteekista </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myös
kahvia, sokeria ja tupakkaa. Vanhan apteekkitalon </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viimeinen
apteekkari oli Väinö Granlund vuodesta 1917 </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kuolemaansa
saakka vuoteen 1958. Granlundin perikunta </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myi
talon Jeeli Ojalle vuonna 1964, jonka jälkeen siitä </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tuli
rautakauppa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
säästöpankki</b></span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYZUr6ND9Qw7nnb9rAG5pHUSN5k6RdtOJiKOiunb017at6NSU5oPeD-VDvcriuZADgMMTPGPuUOYUCEeKz-MV8UdIj1Nh-vwZdm-L4JhKduPBdN8xqR8SGuzVuK3B3tnSlGobjTijvmPQ/s1600/Kalajoen+s%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6pankin+pienoismalli.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="307" name="grafiikka8" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYZUr6ND9Qw7nnb9rAG5pHUSN5k6RdtOJiKOiunb017at6NSU5oPeD-VDvcriuZADgMMTPGPuUOYUCEeKz-MV8UdIj1Nh-vwZdm-L4JhKduPBdN8xqR8SGuzVuK3B3tnSlGobjTijvmPQ/w408-h307/Kalajoen+s%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6pankin+pienoismalli.JPG" width="408" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Säästöpankin pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Säästöpankin rakennus valmistui 1915. </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Aikaisemmin
pankki oli toiminut Merenojan, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ventelän
ja Hakalan taloissa, Kalajoen kauppayhtiön </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tiloissa,
Pohjankylän kansakoulun tiloissa sekä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Himangan
talossa. Rakentajina olivat rakennusmestari</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kyösti
Himanka ja kauppias Leander Rahko. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Rakennuksen
piirustukset ovat Kyösti Himangan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">signeeraamia.
Pankkitilojen lisäksi rakennuksessa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">oli
vuokrattavana kansliahuone ja kassaholvi, jotka </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tulivat
Kalajoen kunnan käyttöön. Talossa oli myös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suuri
juhlasali, joka oli 1940-luvulla Petsamon </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kunnan
käytössä. Vuonna 1948 salista tehtiin neljä</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">huonetta,
jotka vuokrattiin Kalajoen kunnalle. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">toimi
Uuno Välimaa ja kirjanpitäjänä Aune Yliuntinen. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vuonna
1957 pankkisaliin tehtiin arkkitehti Elsi Borgin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suunnitelman
mukaan uusi pankkitiski. Säästöpankki </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakensi
uuden toimitalon vuonna 1967, ja samana </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuonna
muutettiin kunnan käytössä olleet tilat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asunnoiksi
rakennusmestari Arvo Säilynojan piirustusten </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">mukaan.
Lääkäri Untamo Sorasto piti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">yksityisvastaanottoaan
eläkkeelle jäätyään Säästöpankin</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tiloissa.
Rakennus on maakunnallisesti arvokas rakennus. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Omapohja
on Kalajoentien varressa sijaitseva ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">maisemassa
tunnusomaiseksi muodostunut 1915</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valmistunut
entinen säästöpankin rakennus on kunnan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ainoa
säilynyt jugend-piirteitä omaava rakennus.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
Osuuskauppa</b></span></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnVcUCM3DSxdjxnYNygVDxxVyGUqXMg6-rHz4BcoKofa4-mFxO73QZ6uwwAjr-l3AniNoBVpKpZSW438PkrosCiW4V3Jk0EAdoKZQj3TUnkjcWqZEa9oPELfYCrtGgEFqcsOgNChe9QrE/s1600/Kalajoen+osuuskauppa+1.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="302" name="grafiikka9" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnVcUCM3DSxdjxnYNygVDxxVyGUqXMg6-rHz4BcoKofa4-mFxO73QZ6uwwAjr-l3AniNoBVpKpZSW438PkrosCiW4V3Jk0EAdoKZQj3TUnkjcWqZEa9oPELfYCrtGgEFqcsOgNChe9QrE/w403-h302/Kalajoen+osuuskauppa+1.JPG" width="403" /></span></a></span></p><p style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Osuuskaupan pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Osuuskauppa
aloitti toimintansa Kalajoen </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kauppa
Osakeyhtiöltä ostamassaan kiinteistössä jo </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuonna
1917. Rakennuksessa sijaitsivat peräkkäin myös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">konttoritilat
ja asuinhuoneisto. Ensimmäinen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kaupparakennus
edusti tyyliltään ympäröivää r</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">akennuskantaa;
se oli puolitoistakerroksinen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pitkänmallinen
hirsirakennus, jonka lämmitys </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tapahtui
kolmen tulisijan avulla (kauppa, konttori </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
asuintilat). Rakennusta ympäröi joltinenkin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">puu-
ja kasvitarha-alue, joka viittaa siihen, että </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennus
on luultavasti alun perin ollut tavallinen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asuinrakennus
talousrakennuksiensa ympäröimänä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Toiminnan
laajentuessa tarvittiin pian uutta liike-, asuin- ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">varastointitilaa.
Rakennuspiirustusehdotus pyydettiin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">SOK:n
rakennusosastolta, sen laati myöhemmin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">osaston
johtajaksi ja päälliköksi noussut Erkki Huttunen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1929.
Osuuskaupan hallitus kuitenkin päätyi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kompromissiratkaisuun;
paikallinen rakennusmestari </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kamunen
laati piirustukset lisätilasta, myymälän viereistä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">varastorakennusta
laajennettiin ja asuinrakennus </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">korjattiin
kaksikerroksiseksi. 1930-luvun alun pulakausi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hillitsi
uudistuksia, mutta laajentamiseen ryhdyttiin 1931 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">laman
hieman hellittäessä. Vanha päärakennus siirrettiin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uuden
sokkelin päälle ja korotettiin kaksikerroksiseksi. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Uusitun
päämyymälän ulkoasussa voi löytää eri</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tyylipiirteitä.
1920-luvun klassisismiin viittaa mm. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">symmetrinen
ja rauhallinen yleisvaikutelma. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Taitekatossa
on varsin pienet räystäät ja ikkuna-aukot </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">luovat
rytmiä pelkistyneeseen ulkoasuun. Oviaukon </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">korostaminen
pienellä kolmioalueella tekee huoneistoon </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">juhlavan
vaikutelman. Kuusiruutuiset ikkunat yläkerrassa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tulivat
klassismin kaudella uudelleen muotiin ja empirelle </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tyypillinen
päädyn puolikuuikkuna vaikuttaa paikallisesti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suositulta
koristeaiheelta. Alakerran suuret ikkunaruudut </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">enteilevät
jo fuktionalismin kautta. Rakennus on </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kokonaisuutena
yhdistelmä useista eri tyyleistä, vaikka </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sillä
onkin ehkä tunnusomaisinta klassismi. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">Seuraava
suurempi uudistus tapahtui, kun toiminnan ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">tavaravalikoiman
laajeneminen vaati jälleen lisää tilaa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">Ostettiin
viereinen Orellin kiinteistö, johon perustettiin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">leipomo
ja kahvila (nuorisoseuran ja linja-autoaseman </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">kahvilassa ).
Huttusen työparina toiminut arkkitehti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">Riihimäki
suunnitteli lisäksi uuden varastorakennuksen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; widows: 1;">entisten
pienten rakennusten tilalle vuonna 1936. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Arkkitehti
Larkka SOK:n rakennusosastolta suunnitteli </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kaupalle
vuonna 1930 uuden lisäosan, jonka alin kerros </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">oli
varattu myyntitiloiksi ja yläkerta ravintolalle. Työ </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">keskeytyi
sodan takia, mutta jatkui taas välirauhan aikana </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valmistuakseen
vuonna 1940. Yläkerta oli kokonaan varattu </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ravintola
Kultakalalle, jonka toiminta alkoikin vilkkaana. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Myös
vanha kaupparakennus tarvitsi remonttia, joka </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">toteutettiin
seuraavana vuonna. Ikkunat uusittiin jälleen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">koko
julkisivulla ja sisäänkäyntejä kauppaan tuli nyt kaksi.</span></p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vuoden
1940 liikerakennus on nyt muodostunut varsin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">fuktionaaliseksi.
Puinen vanha pääkauppa on liitetty </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">muurattuun
ja pinnaltaan rapattuun uudisrakennukseen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">läpi
kiinteistön ulottuvalla horisontaalisella </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">koristereunuksella.
Kadun puoleiset ikkunat olivat ajan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hengen
mukaan isot ja vierasmaalaiseen tyyliin (Le Corbusier) </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viittasivat
ikkunoiden ulkopuoliset aurinkosuojat. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lähes
tasakattoinen funkkisrakennus sulautui yllättävän </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hyvin
puiseen vierustoveriinsa, olihan se kuitenkin samassa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">linjassa
ja mittasuhteiltaan ympäristöönsä sopivat. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ikkunauudistus
yhdisti myös rakennuksia, uuden </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennuksen
isommat ikkuna yläikkunat jatkoivat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ristikoristelussaan
vanhemman horisontaalista viivaa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Seinällä
koreili fuktionalismin tavaramerkki. Ravintola </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kultakala
oli somistettu neonvalokirjaimin.</span></p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">SOK:n
rakennusosaston arkkitehdeillä oli selvät tavoitteet </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pyrkiä
tarkoituksenmukaisuuteen kauppakiinteistöjen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suunnittelussa.
Maaseudulla vierasmaalaiseksi koettu </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">fuktionalistinen
tyyli aiheutti odoksuntaa, vaikka puhtaus, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valoisuus
ja käytännölliset järjestelyt saivatkin asiakkailta </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kiitosta.</span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
</p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif7kFDr-EvvTlKyPqHydZ5xL35tGb-SlQr4uds1h4aCC52SAqY15nHBz79il84uGpx-RdtNLpZYvUCYSe3AR1vwzhhzPaGcDPpAfGcH0vqDCJINZUWcXzZK-njnx9pNysA1dfwdlro1IwcC--4zGU71ge1Z7Ypsq0j3dnY3iHQDxCEwmS1OWCcEyNH9w/s640/kalajoen%20keskusta%201964.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="421" data-original-width="640" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif7kFDr-EvvTlKyPqHydZ5xL35tGb-SlQr4uds1h4aCC52SAqY15nHBz79il84uGpx-RdtNLpZYvUCYSe3AR1vwzhhzPaGcDPpAfGcH0vqDCJINZUWcXzZK-njnx9pNysA1dfwdlro1IwcC--4zGU71ge1Z7Ypsq0j3dnY3iHQDxCEwmS1OWCcEyNH9w/w386-h255/kalajoen%20keskusta%201964.jpg" width="386" /></a></span></span></span></div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> Kalajoen keskusta vuonna 1964</span></span></span><div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyneTwT7owpAn6hcwwdUuKHgnU21URLMonUGRBuJtga_V-okqXeQUPsozONJuSxU4LiUbCJtqquXvnnrW-2xJHPlm7xku7Q7JPG9bwhiMNwWp2crtCIrOxwFF90Y8fk5dpEQK_YFS3te8tMdb_kqZPmQ0gNJXKguF1ReHax06yPWVd4lAri156FmRRgg/s1600/kalajoki%2033%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1010" data-original-width="1600" height="259" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyneTwT7owpAn6hcwwdUuKHgnU21URLMonUGRBuJtga_V-okqXeQUPsozONJuSxU4LiUbCJtqquXvnnrW-2xJHPlm7xku7Q7JPG9bwhiMNwWp2crtCIrOxwFF90Y8fk5dpEQK_YFS3te8tMdb_kqZPmQ0gNJXKguF1ReHax06yPWVd4lAri156FmRRgg/w410-h259/kalajoki%2033%20001.jpg" width="410" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6-Ec-SCgPkqcww6TJiwxbFg_6JFGMvTlcZSAxKrT-P8AIVCu4v_tBLbsdSkzHCzsYxLwTJuzxQRN51bY5HMTfzE0cBqicZCBQI9Uj9wif4RFfT6-nRmi-YYkr_lHUxvmgHGClOkvNewzyF9rtTj1zVQAwYsC-RN3yi9oyt4XMX-Va9e45G4hFnCOOBw/s1600/kalajok.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1113" data-original-width="1600" height="274" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6-Ec-SCgPkqcww6TJiwxbFg_6JFGMvTlcZSAxKrT-P8AIVCu4v_tBLbsdSkzHCzsYxLwTJuzxQRN51bY5HMTfzE0cBqicZCBQI9Uj9wif4RFfT6-nRmi-YYkr_lHUxvmgHGClOkvNewzyF9rtTj1zVQAwYsC-RN3yi9oyt4XMX-Va9e45G4hFnCOOBw/w393-h274/kalajok.jpg" width="393" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAYB2IlxCBLefTsNBhbHfnYNKzshTlk3hVlKwNQt90C0sCMYFx6_AN7kcexGnhMt-_0ZvlR_tKXxDQDed2J2L6t5lSThMlzfFn5RKEqUf0ONq7CIPOlS88a5egZ9is3JBv7ed8I55zE18VAhsqsdap3cNgm-TFQJL-ogWGtepoR851xv84Q60GKByUIA/s2224/Kalajoen%20Osuuskauppa%2012%20.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1456" data-original-width="2224" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAYB2IlxCBLefTsNBhbHfnYNKzshTlk3hVlKwNQt90C0sCMYFx6_AN7kcexGnhMt-_0ZvlR_tKXxDQDed2J2L6t5lSThMlzfFn5RKEqUf0ONq7CIPOlS88a5egZ9is3JBv7ed8I55zE18VAhsqsdap3cNgm-TFQJL-ogWGtepoR851xv84Q60GKByUIA/w380-h248/Kalajoen%20Osuuskauppa%2012%20.jpg" width="380" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ7hz5ISALCYFJVQzonVO_XRFhcXoZihiuTKetZu-QrlE50HCBU2WTXR9VDBVevo2V3EfODp1s4h7T5tck2lrqD-obibHu9y-HSL9aE3G7AwUnUhNOdXugg_HjEufW3NemPz9CTYfCqYfj8wNRRrSBbmHIB6O1u6AkF0v2yymKASjerLFv1q5sDH1DYA/s1280/olymoiatuli%20saapuu%20Kalajoelle.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="786" data-original-width="1280" height="227" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ7hz5ISALCYFJVQzonVO_XRFhcXoZihiuTKetZu-QrlE50HCBU2WTXR9VDBVevo2V3EfODp1s4h7T5tck2lrqD-obibHu9y-HSL9aE3G7AwUnUhNOdXugg_HjEufW3NemPz9CTYfCqYfj8wNRRrSBbmHIB6O1u6AkF0v2yymKASjerLFv1q5sDH1DYA/w368-h227/olymoiatuli%20saapuu%20Kalajoelle.jpg" width="368" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh811u-GxhQmlDniv2l9_tqANgQJ2iRzMgwL_v4fxNBS4j8sQB4mTFSH9dAsTKFKW_WGbadmqXASWZlzHxZvoUar8iqbZOPOxVeUY1ExqW3CkvHcjvOaKEgi-YX_0GbA0SWiPNeqxiy4vL9ppMnwZyQHWqivrK7GsFgYUhA0k8vnFWr-QmP_7DzAm2v3w/s1600/kalajoki%205%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1006" data-original-width="1600" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh811u-GxhQmlDniv2l9_tqANgQJ2iRzMgwL_v4fxNBS4j8sQB4mTFSH9dAsTKFKW_WGbadmqXASWZlzHxZvoUar8iqbZOPOxVeUY1ExqW3CkvHcjvOaKEgi-YX_0GbA0SWiPNeqxiy4vL9ppMnwZyQHWqivrK7GsFgYUhA0k8vnFWr-QmP_7DzAm2v3w/w406-h255/kalajoki%205%20001.jpg" width="406" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigvhVsmglgh5GdXWjy9wzXQdJT_ahSijdlma_Xmw-uwV2_9oTPWaiacqUoWXdahOonHue2swvxcT0_Qg-0_PjMQwaTaDJ0h6Oi_0JSNH6o4c1i1GpnR8C90up0JwJEEZdJU0cwxwB55h4qMJTWSgOMpMNqtLcs4612BN2v03U20Tw_P5BbKnR0c8bKhg/s1600/kalajoki%206%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1004" data-original-width="1600" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigvhVsmglgh5GdXWjy9wzXQdJT_ahSijdlma_Xmw-uwV2_9oTPWaiacqUoWXdahOonHue2swvxcT0_Qg-0_PjMQwaTaDJ0h6Oi_0JSNH6o4c1i1GpnR8C90up0JwJEEZdJU0cwxwB55h4qMJTWSgOMpMNqtLcs4612BN2v03U20Tw_P5BbKnR0c8bKhg/w417-h262/kalajoki%206%20001.jpg" width="417" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8fUIBpQykqFYR12IVpHBLupg24pc6PlmKCDeFD1Ustd4jEsY8bj_8lOUBF3JCPVDkXu5A9xDGTnuzjudbfOQ3qQ_88p8aKUo5bdWlh3d8JW8FrlfaJkYKGdLM6NYbchC8OVCxG85sYOjtcYTSLolvT5bkAwLAX2KutcxAGOna8yK_Dn30VCsbnEJOMw/s1600/kalajoki%207%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1009" data-original-width="1600" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8fUIBpQykqFYR12IVpHBLupg24pc6PlmKCDeFD1Ustd4jEsY8bj_8lOUBF3JCPVDkXu5A9xDGTnuzjudbfOQ3qQ_88p8aKUo5bdWlh3d8JW8FrlfaJkYKGdLM6NYbchC8OVCxG85sYOjtcYTSLolvT5bkAwLAX2KutcxAGOna8yK_Dn30VCsbnEJOMw/w413-h261/kalajoki%207%20001.jpg" width="413" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg40JwgEeFyMJFQYsNP22CImLB0DhpKaDxEGaxYV4IThh2D1fdCswLyPDWNXbADTWsv9mSINgmBqvhQ_lT0Ljc6bkp2Lp19fE3NDE-hft8eId4iNsYYr-Nl8Yfn-C8fYUPbjFR3ffamV8ZX7z5f9dfHP6Hi1Bz0s-EbPiY4F7japZotml7n9aVzBUsk3A/s1600/kalajoki%2038%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1600" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg40JwgEeFyMJFQYsNP22CImLB0DhpKaDxEGaxYV4IThh2D1fdCswLyPDWNXbADTWsv9mSINgmBqvhQ_lT0Ljc6bkp2Lp19fE3NDE-hft8eId4iNsYYr-Nl8Yfn-C8fYUPbjFR3ffamV8ZX7z5f9dfHP6Hi1Bz0s-EbPiY4F7japZotml7n9aVzBUsk3A/w423-h285/kalajoki%2038%20001.jpg" width="423" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHppqh9B8yqhmZzJxtN7QGUZ27GPqhPDp1BrLydSCjRl7oHHfOP1EMKz2r1USfCtL2RXTbZnEOkRvy6ji4xEe4c8qH20L0bHO4NhSVnM-PMSuyaV_ysQFWwXHBeQ1Wfv9I-Af-7-YuerdEfAX6I_MDdQzoOQwYoU8vbWTahgqueCfkofGmpT5uwRuIlg/s1600/kalajoki%2042%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1108" data-original-width="1600" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHppqh9B8yqhmZzJxtN7QGUZ27GPqhPDp1BrLydSCjRl7oHHfOP1EMKz2r1USfCtL2RXTbZnEOkRvy6ji4xEe4c8qH20L0bHO4NhSVnM-PMSuyaV_ysQFWwXHBeQ1Wfv9I-Af-7-YuerdEfAX6I_MDdQzoOQwYoU8vbWTahgqueCfkofGmpT5uwRuIlg/w422-h293/kalajoki%2042%20001.jpg" width="422" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /></span><p></p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Suojeluskuntatalo</b></span></span></span></p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><br /></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQW7dD-BFsUGQJ3SJVuWbWw17b4WfcKRm2sjK8KSj7g6F-u08wMuXRKZiSM_sQdTjCR2lozWHbyIRZ8quhZg6G3a1R32hoOrDnzvrPTxWxSQVYxAOwL4HtmFpf0HqKFn-jWpRXDZBJrYM/s1600/Suojeluskuntalon+pienoismalli.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="289" name="grafiikka10" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQW7dD-BFsUGQJ3SJVuWbWw17b4WfcKRm2sjK8KSj7g6F-u08wMuXRKZiSM_sQdTjCR2lozWHbyIRZ8quhZg6G3a1R32hoOrDnzvrPTxWxSQVYxAOwL4HtmFpf0HqKFn-jWpRXDZBJrYM/w384-h289/Suojeluskuntalon+pienoismalli.JPG" width="384" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Suojeluskuntatalon
pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ePQH3uPuk-2tEcJB4SwqgbQjr4qyGHEFGijC3lSOr4nvMeEjqzZmPkG23nEjyx50UhpI-KnZgVtXWp3qTTMJi9_18sSIYGk16YEoSwh9yO_xVjCg62xgaUzHXHEAR5x0a5FdiXLVP2BvrBgV_diYAaHRGr9hUdGIAWJmHbna85tj9uy_KofeTEI0kQ/s1597/valan%20tehneit%C3%A4%20lottia%20Suojan%20portailla%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1042" data-original-width="1597" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ePQH3uPuk-2tEcJB4SwqgbQjr4qyGHEFGijC3lSOr4nvMeEjqzZmPkG23nEjyx50UhpI-KnZgVtXWp3qTTMJi9_18sSIYGk16YEoSwh9yO_xVjCg62xgaUzHXHEAR5x0a5FdiXLVP2BvrBgV_diYAaHRGr9hUdGIAWJmHbna85tj9uy_KofeTEI0kQ/w399-h260/valan%20tehneit%C3%A4%20lottia%20Suojan%20portailla%20001.jpg" width="399" /></a></div> Valan tehneitä lottia <br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6A3nRFodgbHhDjMRm8zueRLZYZ7VzphmTKLp3fsVJ9O_COPdx9-6_PU-8ZggfaQr_1KYGvq6EpNpnai7dwFfl4LMp5LJpo-CnU8zUYrjyWlkF2gDE38v63a4qlL5Zrqua7IUlyxGjz020_rIG6PQx8hY4EJJpL-EtpGriS7zO5CXGO-acroIe1pi2DQ/s1722/Metsovaara%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1722" data-original-width="1059" height="552" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6A3nRFodgbHhDjMRm8zueRLZYZ7VzphmTKLp3fsVJ9O_COPdx9-6_PU-8ZggfaQr_1KYGvq6EpNpnai7dwFfl4LMp5LJpo-CnU8zUYrjyWlkF2gDE38v63a4qlL5Zrqua7IUlyxGjz020_rIG6PQx8hY4EJJpL-EtpGriS7zO5CXGO-acroIe1pi2DQ/w340-h552/Metsovaara%20001.jpg" width="340" /></a></div>Kalajoen pappi Arvi Metsovaara Vihtori Kosolan kanssa Suojan portailla<br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoella
on säilynyt alueen ainoa </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suojeluskuntataloksi
pystytetty rakennus. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Rakennuksen
lahjoitti Santaholma Oy, ja sen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">runko
tuotiin Kalajoelle Merijärven Männistöstä, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jossa
se oli ollut Santaholman metsänhoitajan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asuinrakennuksena.
Talosta tehtiin ajan ihanteiden </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">mukaisesti
1920-luvun klassismin mukainen rakennus, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">johon
tehtiin päätykolmiolla varustettu avokuisti ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">alkuperäisiin
ikkunoihin korkeuttaan leveämpi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ruutujaottelu.
Talo valmistui vuonna 1932 ja sai </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">voimaa
ja puolustustahtoa korostavan nimen Suoja. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suojeluskunnalla
oli Kalajoella vahva kannatus, jo </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sen
toimintaa on luonnehdittu innokkaaksi. Urheilu </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
varsinkin ammunta nousi Kalajoella suureen suosioon. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Harjoituspaikka
oli nykyinen hiihtomajan maasta </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Keihäsojalla.
Ampujina kunnostautuivat mm. Kaarran </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">veljekset.
Talosta tehtiin sotien jälkeen terveystalo ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">nykyisin
se palvelee nuorisotalona.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Raution
pappila</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7ab3Fjaf5kSJwLqTVMzfdCj_TW5nPXTSsdXomLaK088Okvd6MT2Vp0yBpNMuT9Vy14hGlne1ipRjbJfZOkYwIwcrCU4W_FpCpJ-qeMmtqGyZsV8S_MxohhTmPOZDR4ncgwgVXpZ3q1MU/s1600/Raution+pappila+1.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="302" name="grafiikka11" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7ab3Fjaf5kSJwLqTVMzfdCj_TW5nPXTSsdXomLaK088Okvd6MT2Vp0yBpNMuT9Vy14hGlne1ipRjbJfZOkYwIwcrCU4W_FpCpJ-qeMmtqGyZsV8S_MxohhTmPOZDR4ncgwgVXpZ3q1MU/w401-h302/Raution+pappila+1.JPG" width="401" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
pappilan pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQSlcWieXCDgUu2OmZuF8giyB4Vy15OZZqpfAB4uzw96zr8PshtKMzprxdHLvhEdlf7LXFc5lAS6RxMXyHCyrn23V2xhBDAGtvLwqlmA8PA6fMIgVoYt4_FWVcEXvvlJUR02v4svm3VqlX0H51eje3cuhW3Fym1wfWU1r5kDFAnR3VJRng1TI8Btx-Bw/s317/raution%20pappla%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="159" data-original-width="317" height="203" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQSlcWieXCDgUu2OmZuF8giyB4Vy15OZZqpfAB4uzw96zr8PshtKMzprxdHLvhEdlf7LXFc5lAS6RxMXyHCyrn23V2xhBDAGtvLwqlmA8PA6fMIgVoYt4_FWVcEXvvlJUR02v4svm3VqlX0H51eje3cuhW3Fym1wfWU1r5kDFAnR3VJRng1TI8Btx-Bw/w404-h203/raution%20pappla%201.jpg" width="404" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9rnOvh6Rss6RJwDaRoFeLhooqmQOKr_a-70u-IfmG2TNVUg4gcjGSjq0uAMcre0M2oN9158pfgA23nUDeqGQ9_mQpa1C0Go5MSzMdvKwutwEnz71P5EJ5Lj9lwQGy4knJzcgn-5gkD4xFsvMUBNbxoz6YPfYntzE2-PuLd2k4uiivxw6AKURsZbVlUg/s1600/raution%20pappila%20001.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1042" data-original-width="1600" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9rnOvh6Rss6RJwDaRoFeLhooqmQOKr_a-70u-IfmG2TNVUg4gcjGSjq0uAMcre0M2oN9158pfgA23nUDeqGQ9_mQpa1C0Go5MSzMdvKwutwEnz71P5EJ5Lj9lwQGy4knJzcgn-5gkD4xFsvMUBNbxoz6YPfYntzE2-PuLd2k4uiivxw6AKURsZbVlUg/w401-h261/raution%20pappila%20001.JPG" width="401" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgy2wbhslQqZHWkncKSEUWI3RlsRcHGp_xRzgKU-FA_ZR_0nS96Q2Se2xXh24uAZBDB7WrhdJ9Kt-LiivSxNxEKD7NB1088qqKxb8S7F-hDKGZ9ajHxUFd81B1QpT65v2MHOaxzuDvimsOnIUY6FZ2fps5hRmKGYK4xZxxLa9-7cyc-z8rVVYBpPgaRQw/s1600/Raution%20pappila.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="306" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgy2wbhslQqZHWkncKSEUWI3RlsRcHGp_xRzgKU-FA_ZR_0nS96Q2Se2xXh24uAZBDB7WrhdJ9Kt-LiivSxNxEKD7NB1088qqKxb8S7F-hDKGZ9ajHxUFd81B1QpT65v2MHOaxzuDvimsOnIUY6FZ2fps5hRmKGYK4xZxxLa9-7cyc-z8rVVYBpPgaRQw/w408-h306/Raution%20pappila.JPG" width="408" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Raution
kappalaisen puustelli Granholma perustettiin </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viimeisenä
uusien virkatalojen sarjassa. Pappila todennäköisesti </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valmistui
1809. Seuraavana vuonna annettiin Granholmille </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kuten
muillekin uusille puustelleille kymmenen vuoden </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">verovapaus.
Pappilan pitkä päärakennus on 19 kyynärää </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">(1
kyynärä = 59,4 cm) pitkä. Siinä on sali, kolme kamaria </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
keittiö sekä eteinen ja myöhemmin virkatalo sai </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pakarituvan,
saunanavetan, rehuladon, tallin, kaksi riihtä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
aittaa, saunan, halko- ja rekiliiterin, kärryliiterin sekä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">käymälän.
Rakennus laudoitettiin myöhemmin empireen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">henkeen
sopivaksi. Rakennuksen perusta on tehty porakivestä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suurempia
korjauksia pappilassa suoritettiin vasta vuonna </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1896,
jolloin päärakennus sai asfalttikaton, uudet lattia ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">seinäpaperit.
Samassa yhteydessä korjattiin myös renkitupa, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ruokapuoti,
mankelitupa, kellari, tallirakennus, sauna, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">navetta,
sikahuone, maki, kalustohuone, riihi ja jyväaitta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Korjaukset
rahoitettiin myymällä pappilan metsää. Myös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">lukkarin
puustelli korjattiin. Vuonna 1889 tehtiin päätös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pappilan
päärakennuksen uusimisesta. Peruskiviä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ajettiin
75 syltää kooltaan 30 cm korkeita ja 20 cm </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">leveitä.
Tukkeja vedettiin 100 kpl kukin 6,6 metriä pitkiä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ajot
suoritettiin manttaaleittain ja työssä oli joka </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kuudes
mies. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Heinäkuussa
vuonna 1899 otettiin Kalajoen Säästöpankista </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennustyöhön
1000 mk:n laina. Pappila valmistui saman </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuoden
lokakuussa ja se palovakuutettiin 10 000 mk:sta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Loppusyyni
pidettiin 8.7.1900. Rakennusurakka oli seurakunnalle </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vastikään
rakennettujen kansakoulujen jälkeen raskas. Tätä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">seurakunta
valittikin anoessaan hakkuulupaa Granholman </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">metsiin
rakennuslainan lyhentämiseksi. Asiaa pahensi se, että </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">seurakunnan
väkiluvusta oli yli 200 henkeä Amerikassa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lisämenoja
aiheutti vuonna 1902 toteutettu lukkarin uusi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">palkkajärjestely.
Onneksi senaatti myönsi vuonna 1902 metsän </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myyntiluvat.
Vuonna 1903 saatiinkin metsätuloja 4000 markkaa, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">josta
riitti säästöönkin laitettavaksi Kalajoen Säästöpankkiin. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">V</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uonna
1955 on mietitty kannattako Granholman </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pappilaa
enää kunnostaa vai tehdäänkö kokonaan uusi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pappila</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Hilman
hotelli</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4iTryNh5XlTO6GlavP9rz-KiIS95DVedoMpqTEGiRFvYfFSCXRJGsNXQGodEq-zpKCh1LkadLEu5ICP5nSHvkVW5cNMzJs_rDy2nB80bafQRvz3LsInoJLJ03LhkwrpOCCsa2S_-2wSgbsJyYAZ7rww7yAqhAxn2zeYaVlo9wCehTwrBy8M1qMFIEkA/s3797/hilman%20hotelli%20pienoismalli.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2658" data-original-width="3797" height="289" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4iTryNh5XlTO6GlavP9rz-KiIS95DVedoMpqTEGiRFvYfFSCXRJGsNXQGodEq-zpKCh1LkadLEu5ICP5nSHvkVW5cNMzJs_rDy2nB80bafQRvz3LsInoJLJ03LhkwrpOCCsa2S_-2wSgbsJyYAZ7rww7yAqhAxn2zeYaVlo9wCehTwrBy8M1qMFIEkA/w413-h289/hilman%20hotelli%20pienoismalli.jpg" width="413" /></a></div><br /><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilman
hotellin pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijIbDjfbeQGisl1i6Bwo5oAg_dV9yqssoiAc771bPjGGVURJW5GPczSZYgpyCEJFfCUo2nKX25Ngwkzl54e7_oBJ6GZEEG0wKf8nMafzA44XKymcPRyt9dEG23lfL61WCAp_cSBQneVexvLkY9j8mGD6wmv_mvieKv92h-woJVzbp3tIvQnzARtCJUQw/s960/hilman%20hotelli%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="676" data-original-width="960" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijIbDjfbeQGisl1i6Bwo5oAg_dV9yqssoiAc771bPjGGVURJW5GPczSZYgpyCEJFfCUo2nKX25Ngwkzl54e7_oBJ6GZEEG0wKf8nMafzA44XKymcPRyt9dEG23lfL61WCAp_cSBQneVexvLkY9j8mGD6wmv_mvieKv92h-woJVzbp3tIvQnzARtCJUQw/w370-h260/hilman%20hotelli%201.jpg" width="370" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVyJCmZQ6nie88QqhSz-fqh--yWk4uAvvZJV09HcM6qUXGUmPZLGRYRulzWaTP3ecq5Vt7GA0hr4G8e_kBpaeOYpRQVFISziDnMM_30qfd9WNcECx8gALxoztsB_lfRZZeNap02V9NSVcHjr-iCyl3Se263pyvGND9xW6ol21MNgvbaYNTcaOO9WxTmw/s1280/Hilman%20hotelli%2010.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="841" data-original-width="1280" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVyJCmZQ6nie88QqhSz-fqh--yWk4uAvvZJV09HcM6qUXGUmPZLGRYRulzWaTP3ecq5Vt7GA0hr4G8e_kBpaeOYpRQVFISziDnMM_30qfd9WNcECx8gALxoztsB_lfRZZeNap02V9NSVcHjr-iCyl3Se263pyvGND9xW6ol21MNgvbaYNTcaOO9WxTmw/w404-h265/Hilman%20hotelli%2010.jpg" width="404" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghmFl3KQ1cJ05xSDNwTZ9nhYcw9XJPu1iPJ6Qn94OMy59NEe8xFSPjXBBo9n3ilXAnWw5sShEgmoCihTaI4hF4-TxpbbrFeHYTAtaZGq0wmazgHYsWOtN0Js_ZZgc3zemIc9kJpETiqgw1dbUmoADRsapwC4Nqg8KN4Vt-pvWDiaYKf2YCXw1Fv4ibSQ/s1280/Hilman%20hotelli%2011.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="813" data-original-width="1280" height="269" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghmFl3KQ1cJ05xSDNwTZ9nhYcw9XJPu1iPJ6Qn94OMy59NEe8xFSPjXBBo9n3ilXAnWw5sShEgmoCihTaI4hF4-TxpbbrFeHYTAtaZGq0wmazgHYsWOtN0Js_ZZgc3zemIc9kJpETiqgw1dbUmoADRsapwC4Nqg8KN4Vt-pvWDiaYKf2YCXw1Fv4ibSQ/w424-h269/Hilman%20hotelli%2011.jpg" width="424" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8eb78u0JAkoBNV1QLvvN5jdIwPTaSRGrkqYyAlLNyU6B2hkXLQjsHkcePQggfSiJVdvfgBd1wVQ5iwPP7PPU3OZvyuXu-U9pznOZPzapjQkuVrrIRKkkEWVofdwxkWlJ-fYbTVDInbsr7OOXi2Fy1BlGBJCT-LfATfMu65Ay16_yWaERd3BMKEoNU1w/s1280/Hiekkasark%C3%A4t%203.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="806" data-original-width="1280" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8eb78u0JAkoBNV1QLvvN5jdIwPTaSRGrkqYyAlLNyU6B2hkXLQjsHkcePQggfSiJVdvfgBd1wVQ5iwPP7PPU3OZvyuXu-U9pznOZPzapjQkuVrrIRKkkEWVofdwxkWlJ-fYbTVDInbsr7OOXi2Fy1BlGBJCT-LfATfMu65Ay16_yWaERd3BMKEoNU1w/w423-h267/Hiekkasark%C3%A4t%203.jpg" width="423" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY9BYEZrKTciHyL9ylIhMShCWbakeDPkPdesLX85N_-37WtfLQIZOIOmoqSeBbMeXq2o7Xa-P0uvEVMPg5to_KhwIbUL4V2wfZFnQ9cIXAzxVOZ9_pPzVEzHxkU2ndFXFgfOF4B-4PfNBjvz1x8laarcqGSd0Y8iWZBg1Ju4xz-ZpBsSOUPa9CnTdLeA/s1280/Hiekkas%C3%A4rk%C3%A4t%202.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="820" data-original-width="1280" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY9BYEZrKTciHyL9ylIhMShCWbakeDPkPdesLX85N_-37WtfLQIZOIOmoqSeBbMeXq2o7Xa-P0uvEVMPg5to_KhwIbUL4V2wfZFnQ9cIXAzxVOZ9_pPzVEzHxkU2ndFXFgfOF4B-4PfNBjvz1x8laarcqGSd0Y8iWZBg1Ju4xz-ZpBsSOUPa9CnTdLeA/w434-h278/Hiekkas%C3%A4rk%C3%A4t%202.jpg" width="434" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsGS6BZ7cTt8BsCVz4HWzMcJaAsYGshOwL-cyDUfG2IHyORwXX5EDXyDkqOS5mjT81-YSL6tgfNM9I_t90prqnqrRCspz8am8he_Ta4qAz5Yhs4NyIU0qGHXfyKFL2Gxlnio0AWhyHzVO3Zkf35zkhftBnvLSa0DsQlNBO94TzwPUSAggSdFby4X3LbQ/s1600/Hiekkasarkat%204.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1011" data-original-width="1600" height="251" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsGS6BZ7cTt8BsCVz4HWzMcJaAsYGshOwL-cyDUfG2IHyORwXX5EDXyDkqOS5mjT81-YSL6tgfNM9I_t90prqnqrRCspz8am8he_Ta4qAz5Yhs4NyIU0qGHXfyKFL2Gxlnio0AWhyHzVO3Zkf35zkhftBnvLSa0DsQlNBO94TzwPUSAggSdFby4X3LbQ/w397-h251/Hiekkasarkat%204.jpg" width="397" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZn5C54TzF1xvw-e1phHXrP6qQlkyFjoo3ZVPAGY7yIoTBmyK24M8LoaXWHVo_9OFttfXFsrtBSDNuIM-BFPyzwHAuf_PIZuieCBznxHFp8_uFBIlcA_yftalRnMXrhoxeQfGlW2PNwatNjQqRs7kJwA1cRPZTVe4JH3AZLF90fMPhqq-PXWX89xnUNQ/s1838/Hiekkas%C3%A4rk%C3%A4%2010.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1315" data-original-width="1838" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZn5C54TzF1xvw-e1phHXrP6qQlkyFjoo3ZVPAGY7yIoTBmyK24M8LoaXWHVo_9OFttfXFsrtBSDNuIM-BFPyzwHAuf_PIZuieCBznxHFp8_uFBIlcA_yftalRnMXrhoxeQfGlW2PNwatNjQqRs7kJwA1cRPZTVe4JH3AZLF90fMPhqq-PXWX89xnUNQ/w395-h283/Hiekkas%C3%A4rk%C3%A4%2010.JPG" width="395" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglkWg5AzNbxYa6LMw6goqOzuKs0wy4oTjsi0mLn3KijXJvNkaTYVtc6eri6Cix3ZIxe_J2LmXBeoWA_oRSEaHgEpAwpHf5xe5B4t05LyQPeqyK89i64QhT7ZDnbgTwFHaOuAs9b1e5NAC_FaOxtkq7NJxbE0xCY6n3FVSe2rzr5QC2KYV-dKutNN7IRQ/s960/hiekkas%C3%A4rk%C3%A4t%20puun%20juuret.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="675" data-original-width="960" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglkWg5AzNbxYa6LMw6goqOzuKs0wy4oTjsi0mLn3KijXJvNkaTYVtc6eri6Cix3ZIxe_J2LmXBeoWA_oRSEaHgEpAwpHf5xe5B4t05LyQPeqyK89i64QhT7ZDnbgTwFHaOuAs9b1e5NAC_FaOxtkq7NJxbE0xCY6n3FVSe2rzr5QC2KYV-dKutNN7IRQ/w395-h278/hiekkas%C3%A4rk%C3%A4t%20puun%20juuret.jpg" width="395" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Sofia Pahikkala (s. Rahja)</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">s.
2.12.1891 – </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">k.
22.11.1972 aloitti Hilman hotellin pitämisen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
Hiekkasärkillä vuonna 1931. </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Hilma
osti rahjankyläläisen </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Jyringin </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kanssa </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Santaholman
väentuvan, joka siirrettiin jäitä pitkin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
Hiekkasärkille. Siitä tehtiin ravintola- ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">matkustajakoti
Hilman hotelli vuonna 1931. Jyringin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">luovuttua
yrityksestä Hilma jatkoi yritystoimintaa yli </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">30
vuotta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Täysihoitolassa
vieraili tunnettuja taiteen, urheilun, politiikan, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kirjallisuuden
ja monen muun alan edustajia. Kirjailija </span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Ilmari
Kianto </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vieraili
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Pahikkalan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">täysihoitolassa </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1940-luvun
lopulla. Kalajoelle hänet johdatti tunnettu </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">suomenruotsalainen
kirjailija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tito
Colliander</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tito asui </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vaimonsa,
kuvataitelija Ina Collianderin ja lastensa kanssa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sotavuosina
jonkin aikaa Hiekkasärkillä. Kun </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">laulajakuuluisuus</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Anna
Mutanen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">saapui
yllättäen </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vieraaksi,
emäntä jätti leipomisen välittömästi sikseen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
ponnahti tulijan kaulaan ja syleily kesti kauan, vaikka </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">arvon
naiset eivät entuudestaan tuttuja olleetkaan. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Hotelli
hävitettiin polttamalla 6.2.1987 klo 18.00-19.35 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
tapuli</b></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjktBGWNKxgxqyVUtCrJ2miUXCmMykZ3sK4Za2aepOw_NFhEr1KuRsmtgPmOO-ooXkrGhXmB_a8cj5rrc50sceXFCJlxE6veKXsUWFJm70fJ74zWPXGsOHZ83fpjeiqVFE8tp2D8d6Yqig/s1600/Kalajoen+tapulin+pienoismalli.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="412" name="grafiikka13" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjktBGWNKxgxqyVUtCrJ2miUXCmMykZ3sK4Za2aepOw_NFhEr1KuRsmtgPmOO-ooXkrGhXmB_a8cj5rrc50sceXFCJlxE6veKXsUWFJm70fJ74zWPXGsOHZ83fpjeiqVFE8tp2D8d6Yqig/w216-h412/Kalajoen+tapulin+pienoismalli.JPG" width="216" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
tapulin pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
kirkon vieressä on Heikki Kuorikosken 1815 </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakentama
tapuli, joka säilyi kirkon palossa 1869. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Perimätiedon
mukaan mielenvikainen mies nousi </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">luukkujen
alapuolella olevalle seinälle ja roiski sieltä </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vettä
kuumentuneille seinille. Alunperin tapuli oli </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kaksikerroksinen;
nykyiseen asuun se korotettiin 1858. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Oven
vieressä oleva vaivaisukko on vuodelta 1815. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sen
tekijä on tuntematon reisjärvinen mies.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kalajoen
lääkäritalo</b></span></span></p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijXinaXnRl-D8wZKEb8-fuU48ttCK59MdugUWiJtLGcaZ40YWha1ldzYyjDjMW10GrBKCFlAwkbR8Gj2tggm7bFhlBvWcqYBIbWupID-nsppy4TXKhvAeJL7PJ-O90tusEWdasiZmqu3c/s1600/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ritalo.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="301" name="grafiikka14" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijXinaXnRl-D8wZKEb8-fuU48ttCK59MdugUWiJtLGcaZ40YWha1ldzYyjDjMW10GrBKCFlAwkbR8Gj2tggm7bFhlBvWcqYBIbWupID-nsppy4TXKhvAeJL7PJ-O90tusEWdasiZmqu3c/w401-h301/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ritalo.JPG" width="401" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lääkäritalon
pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Koluterveydenhuolto
aloitettiin 1923, hänen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aloitteestaan
Kalajoki liittyi tuberkuloosin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tuhojen
torjumiseksi Ylivieskan tuberkuloosipiiriin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1925,
samana vuonna varattiin myös 4 paikkaa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Seinäjoen
piirimielisairaalasta. Sairaalan tonttimaa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hankittiin
seurakunnalta ja niin suurena, että vastapäätä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sairaalaa
voitiin silloisen kunnankirjurin sijaisen, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pastori
Vilho Kiviojan aloitteesta rakentaa, lääkäritalo </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viljamakasiinin
vanhoista hirsistä. Tämä oli erittäin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">järkevä
ratkaisu, kun ajatellaan kiireellistä apua, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tarvitsevia
synnytyksiä ja päivystyksiä, sillä lääkäri oli </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aivan
käden ulottuvilla. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Toukokuun
25 päivänä vuonna 1926 vietettiin sairaalan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vihkiäisjuhlaa.
Ensimmäinen potilas sisäänkirjoitettiin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">27.5.1926.
Ensimmäinen leikkaus toimitettiin 1.6. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kysymyksessä
oli nivustyrä. Ensimmäinen lapsi näki </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sairaalassa
päivän valon 2.6. Tämän lapsen tie vei </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myöhemmin
kaukaiseen Ontarioon asti. Kalajoen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">naisyhdistys
oli lahjoittanut sairaalalle liinavaatteiston </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
keittiövälineistön. Sairaalan ympärille laadittiin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viihtyisä
puutarha pensaineen ja puineen. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vuonna
1929 Kalajoen kunta ajettiin kahteen terveyspiiriin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kenraali
Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">perustettu
1923. Sen toimesta ja tohtori Miemoisin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aloitteesta
avattiin Pappilan pikkupuolelle 1929 </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pienten
lasten neuvonta-asema ja 1932 toimintaa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">laajennettiin
käsittämään myös odottavien äitien </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ilmainen
tarkastus.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;"><br /></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBG_sFo44eMB5ywkOFZkGIlwmWoNCyFmcJjseUo25x0ek45WrR-HaYJ4ma_Fh-Z4LkQ_n5CY5AJWJyO5DD2cI9lFfsl4_Rb6UX-PfiZN3ExM6hJJC42tdpqLmMWM6Z3r75ackHRWgVOQ8al8-sq6AUiiK9mMm7SKut-d76dlOwM1ZDf4aOXhk1kU9WEQ/s1280/Kalajoen%20sariaalan%20piha.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="808" data-original-width="1280" height="249" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBG_sFo44eMB5ywkOFZkGIlwmWoNCyFmcJjseUo25x0ek45WrR-HaYJ4ma_Fh-Z4LkQ_n5CY5AJWJyO5DD2cI9lFfsl4_Rb6UX-PfiZN3ExM6hJJC42tdpqLmMWM6Z3r75ackHRWgVOQ8al8-sq6AUiiK9mMm7SKut-d76dlOwM1ZDf4aOXhk1kU9WEQ/w394-h249/Kalajoen%20sariaalan%20piha.jpg" width="394" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4lGSKdVjJZKrMCzsO9GbxN9VebT1LZ9vQ5zqR9cTmz11TN1zYYjctCzJ_UY97olL9pKn8UiaFpLkMUQ0KZvJklnBoOmWJvdcJ4igCXT_WoBrK4B9hIjygc8osof1d3S5RyV_BYDzJTnoPBEyklDxduwiHmS1fgjbtD_-bAuX2h0QN5t4COgB-9RWWJA/s1280/Kalajoen%20sairaala.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="792" data-original-width="1280" height="246" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4lGSKdVjJZKrMCzsO9GbxN9VebT1LZ9vQ5zqR9cTmz11TN1zYYjctCzJ_UY97olL9pKn8UiaFpLkMUQ0KZvJklnBoOmWJvdcJ4igCXT_WoBrK4B9hIjygc8osof1d3S5RyV_BYDzJTnoPBEyklDxduwiHmS1fgjbtD_-bAuX2h0QN5t4COgB-9RWWJA/w398-h246/Kalajoen%20sairaala.jpg" width="398" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPtSImo2FAVPrc0BoRHY9HW9D3z_PWn50JLeoPXdslSqCBvt9IIfy-R0idVMdWTt1AWvW6-DFhZOX2DZI67THwM23ngxe8EooKWmfAkrdlzGIBczHCcso0myL9iMCuZpq1mOJ3oSMolDD-PklWC-vugh7XHyeSFhLQJfx9MpMSFoky-u9kNe7m3VhBDA/s1600/kalajoki%20101%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1063" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPtSImo2FAVPrc0BoRHY9HW9D3z_PWn50JLeoPXdslSqCBvt9IIfy-R0idVMdWTt1AWvW6-DFhZOX2DZI67THwM23ngxe8EooKWmfAkrdlzGIBczHCcso0myL9iMCuZpq1mOJ3oSMolDD-PklWC-vugh7XHyeSFhLQJfx9MpMSFoky-u9kNe7m3VhBDA/w399-h266/kalajoki%20101%20001.jpg" width="399" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Jokelan
pappila</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsZF2olD8BXnutipFymb4zQ5If3m4AcNLXdqD1QpGXPKhzTUwLkc61Mv1NadkKbKEIEwSkN4hB4fsuNDtdxG7vU8rzMHwqpQnpmC38sx6eZF0jemEDd3Ja9SuQA2ApJeHeb_BabXwStOI/s1600/Jokelan+pappila.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="306" name="grafiikka15" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsZF2olD8BXnutipFymb4zQ5If3m4AcNLXdqD1QpGXPKhzTUwLkc61Mv1NadkKbKEIEwSkN4hB4fsuNDtdxG7vU8rzMHwqpQnpmC38sx6eZF0jemEDd3Ja9SuQA2ApJeHeb_BabXwStOI/w407-h306/Jokelan+pappila.JPG" width="407" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jokelan
pappilan pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpSLXOViu_LswulnjRqbTDRDemOdAcql1WvDAwMQWjHWkuhed1VLLZ4zMk6W2ghKpSOENdGdUjF3_yi4JIEHG_jFGL05Izm8zke7Y_-XSFwWCBKVZCNBtrPe_8T4SU856n8FHChfNlKSfUBGV5hueTiJ-Iym8-r8DE1Yyix2zxDp4GWp5Kv5VdOijcg/s588/jokelan%20pappila.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="326" data-original-width="588" height="249" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpSLXOViu_LswulnjRqbTDRDemOdAcql1WvDAwMQWjHWkuhed1VLLZ4zMk6W2ghKpSOENdGdUjF3_yi4JIEHG_jFGL05Izm8zke7Y_-XSFwWCBKVZCNBtrPe_8T4SU856n8FHChfNlKSfUBGV5hueTiJ-Iym8-r8DE1Yyix2zxDp4GWp5Kv5VdOijcg/w450-h249/jokelan%20pappila.jpg" width="450" /></a></div><br /><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jokelan
pappila</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
pohjoisrannalla aivan valtatie kahdeksan kupeessa </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">sijaitsee
</span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jokelan
pappila</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
mikä toimi Kalajoen emäseurakunnan </span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pappilana.
Se on ollut nykyisellä paikallaan Kalajoen äärellä jo </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1600-luvun
alkuvuosista lähtien. Kalajoen varressa kristillistä </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asutusta
oli jo 1200-luvulla. Ensimmäiset maininnat Kalajoen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">seurakunnasta
löytyvät vuodelta 1525: kerrotaan, että Kalajoen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Tyngän
kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tuolloin
koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myöten.
Monien muiden pitäjien tavoin Kalajoki kuului aluksi </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kirkollisen
aluejaon hahmottuessa näillä seuduin Salon suureen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">emäseurakuntaan.
Rannikkosijainnin ja Ruotsi valtapyrkimysten </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuoksi
Kalajoen asukasluku kasvoi jo varhain siinä määrin, että </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jo
vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin kappeliseurakunta ja </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1540
itsenäinen laaja seurakunta, johon kuului kahdeksan </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">nykyistä
pitäjää. Kalajoen emäseurakunta oli tässä koossa aina </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">1800-luvulle
asti, jolloin kappeliseurakunnat yksi toisensa jälkeen </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">itsenäistyivät
omiksi kirkkoherrakunnikseen. </span></span><strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aleksanteri
I vieraili Kalajoella. </span></span></span></strong><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Isonvihan
jälkeen Jokelan pappilan umpipihan rakennukset </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">olivat
heikossa kunnossa. Päärakennus purettiin 1751. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Seuraavana
vuonna rakennettu pappila paloi 1700-luvun lopulla. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vuonna
1802 valmistuneessa komeassa masardikattoisessa </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">päärakennuksessa
oli alun perin sali ja seitsemän kamaria, keittiö, </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">eteinen
ja kaksi vinttikamaria. Jokelan pappila on yksi harvoista </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kustavilaisen
ajan pappilarakennuksista maassamme. Suomen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sodan
aikana pappilaan majoittui venäläisten sotapäällikkö Kulnev </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili pappilassa 1819. Jakov </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Petrovits
Kulnev kävi vuoden 1808 kuluessa ainakin kolme kertaa </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoella
majoittuen huhtikuun lopulla yhdeksi yöksi Kalajoen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pappilaan.
Hän nukkui piispankamarina tunnetussa huoneessa ja </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">piti
hevostaan viereisessä suuressa salissa. Pappilan ullakolta löytyy </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jälkiä
venäläisten tykin ammuksista, jotka osuivat rakennuksen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">katon
rajaan marraskuussa 1808, jolloin Kalajoella käytiin lyhyt, </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">mutta
kiivas taistelu. Parrakkaalla kasakkaeverstillä oli silmää </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myös
naiskaudelle, mutta ainakin Pyhäjoella hän tuli torjutuksi </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ruustinna
Susanna Magdalena Schroderuksen toimesta. Tyylilleen </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ominaisesti
papin rouvan syliinsä kaapannut Kulnev sai maistaa </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">raikuvan
korvapuustin, minkä jälkeen hän herrasmiehenä vetäytyi </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
pyysi anteeksi. Kulnev on ainoa venäläissotilas, joka on saanut </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">oman
runonsa Vänrikki Stoolin tarinoihin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Poukkula</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFfA2ZQFA_IIL7YZIsnBLsJZggJs4G57sAtx9ccRn3gSWb1W_38E2MXdhME3brDfnfaTd5Wj0mNORkAou_hzQnIqq_IEHho1Ed1RNZxMHePKVvS3X9w98nMgEvf9GoRzdBZxUTAJv-Fm_fl4FHSPswljvFAxB7T4gsRZcGvwZkhl3PaddE0PRlKfKTpQ/s320/poukkula%20.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="195" data-original-width="320" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFfA2ZQFA_IIL7YZIsnBLsJZggJs4G57sAtx9ccRn3gSWb1W_38E2MXdhME3brDfnfaTd5Wj0mNORkAou_hzQnIqq_IEHho1Ed1RNZxMHePKVvS3X9w98nMgEvf9GoRzdBZxUTAJv-Fm_fl4FHSPswljvFAxB7T4gsRZcGvwZkhl3PaddE0PRlKfKTpQ/w397-h242/poukkula%20.JPG" width="397" /></a></div><p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;"><b style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large; text-align: left;">Poukkulan
pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</b></p><p style="margin-bottom: 0cm;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnQkO9FhgZ2DkeOFHjRof3YD73zLQ9ttv8Z3FZ5sAL2AuJk8g1uCGcH-aVXyMxiX21G7AaDCesXJd9_gg1Mq6TuwsrbBI1V52hS95dBM_-9s_LUte_-kDO2T4f2bL61Tjai9iYpZEo4XiompMZf5qiU6vFaGc8ZDfl8Ew411fYc5GvdQyIQjy2SxDsfA/s1316/kalajoki%20424%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="968" data-original-width="1316" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnQkO9FhgZ2DkeOFHjRof3YD73zLQ9ttv8Z3FZ5sAL2AuJk8g1uCGcH-aVXyMxiX21G7AaDCesXJd9_gg1Mq6TuwsrbBI1V52hS95dBM_-9s_LUte_-kDO2T4f2bL61Tjai9iYpZEo4XiompMZf5qiU6vFaGc8ZDfl8Ew411fYc5GvdQyIQjy2SxDsfA/w414-h304/kalajoki%20424%20001.jpg" width="414" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWk8yQkfj8cPUTa5DbfbHBjrMf8Ih6_MddE6z-uSdN3DgENGAGpGHItCnnymc7BjXLrlvh_eG8Mr6R8ts6hsPIit08Mzg3HtVtp9eDArLFZIka5u7yXT1rJ2-HX1fKK5ftyLgw6B7qjkjWCPdQJWon4pdXY8uCEFxmbrtWbIKazBnrB7PmQhw5rms3nw/s1600/kalajoki%20425%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1041" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWk8yQkfj8cPUTa5DbfbHBjrMf8Ih6_MddE6z-uSdN3DgENGAGpGHItCnnymc7BjXLrlvh_eG8Mr6R8ts6hsPIit08Mzg3HtVtp9eDArLFZIka5u7yXT1rJ2-HX1fKK5ftyLgw6B7qjkjWCPdQJWon4pdXY8uCEFxmbrtWbIKazBnrB7PmQhw5rms3nw/w410-h266/kalajoki%20425%20001.jpg" width="410" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Poukkulan
kauppakartano rakennuksineen on sijainnut </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lankilan
mailla. Huvilarakennuksen omistaja ennen </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Poukkuloita
on ollut </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Löfqvist</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tila on kuulunut </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lankilan
suvulle, jolta Oulun tark`ampujapataljoonan </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
komppanian alikapteeni </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Groundström
</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">osti
talon </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">vuonna
1863. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Groundström
</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">myi
pian talon Pedersöressä </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syntyneelle
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Löfqvistille.
Löfqvististä </span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">tuli
merkittävä </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vaikuttaja
Kalajoella, hän toimi mm. kuntakokouksen</span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">esimiehenä,
oli yksi Kalaja-laivan osakkaista ja oli säästöpankin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
paloapuyhdistyksen perustajajäseniä. Kauppakartanonsa </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">hän
myi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johannes
Poukkulalle </span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">1907.
Kauppias </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Poukkulan </span></span></span></strong><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">huvilaa
ympäristöineen ja puutarhoineen sanottiin olevan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pitäjän
komein. Poukkula oli aloittanut kauppiasuransa </span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jaakko
Merenojan </span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">kauppa-apulaisena.
Poukkulaa vastapäätä </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lankilantiellä,
vanhan paloaseman takana oleva vanha </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">rakennus
on kuulunut Poukkuloille. Tämän talon on muistitiedon </span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">mukaan
siirtänyt Mehtäkylästä pastori </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Aapeli
Kiviojan</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">leski,
kansanedustaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Liisi
Kivioja </span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">noin
vuonna 1910. </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Jaakko
Poukkula</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> osti
talon 1920-luvun lopulla ja siinä asui </span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">viimeksi
leski </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Priita
Lusiina Poukkula</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> ennen
talon siirtymistä </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uusille
omistajille. Poukkulan talo on purettu ja tilalle tulee </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kerrostaloja</span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Kilpisen
talo</b></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUNEoDDBrx2SzftP94yJTHaVDqz44HA8gHJ9RBsqXJTX6baJlO1FsyZjrgd_D58OqEyUa7C62uC8zipwtZfcrN6c6fr75P3t6glmlL2ndMjZDyaiGi4duSzPgub4JUD66ZaVSiUBWnaU4/s1600/Kilpisen+talo.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="302" name="grafiikka17" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUNEoDDBrx2SzftP94yJTHaVDqz44HA8gHJ9RBsqXJTX6baJlO1FsyZjrgd_D58OqEyUa7C62uC8zipwtZfcrN6c6fr75P3t6glmlL2ndMjZDyaiGi4duSzPgub4JUD66ZaVSiUBWnaU4/w403-h302/Kilpisen+talo.JPG" width="403" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kilpisen
talon pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Efraim
Kilpisen muutettua takaisin syntymäpitäjäänsä </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoelle
alkoi kanteleitten rakentaminen kiinnostaa. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kilpinen
opetti myös pojilleen Matille ja Oskarille </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kanteleitten
rakentamisen, ja niin Kalajoelle kehittyi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kanteleverstas.
Pasi Jääskeläinen oli kertonut Kilpisistä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Helsingissä
musiikkiliike Fazerilla, ja sieltä alkoi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kilpisille
tulla runsaasti kanteleitten tilauksia, kerrankin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">yhtä
aikaa 100 kannelta. Etenkin 1920- ja -30-luvut olivat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">hyvin
kiireistä aikaa. Kun vielä yksityisetkin tilasivat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kanteleita,
ylitti kysyntä usein tarjonnan. Kilpisten kanteleet </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tunnettiin
hyvin kaunissointisina, ja niitä käyttivät useat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">nimekkäät
kanteletaiteilijat Suomessa. Kilpiset </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suunnittelivat
kanteleeseen myös monia rakenteellisia </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">uudistuksia,
jotta soitinta voisi käyttää monipuolisemmin, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
saivat kanteleistaan ensimmäisiä palkintoja. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Efraim
Kilpisen poika Oskari Kilpinen (3.4.1895–8.11.1980) </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jatkoi
kanteleitten rakentamista isänsä jälkeen, ja hänestä tuli </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">myös
maankuulu mestari. Isänsä tavoin hänkin teki taidokkaita </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">käsitöitä.
Hän sai vuonna 1969 Kalevala-seuran </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tunnustuspalkinnon
ja kunniakirjan tunnustukseksi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ansiokkaasta
työstä kansallissoittimemme kehittämisessä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kilpisten
verstaalta on kanteleita kulkeutunut moniin </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Euroopan
maihin, ainakin Pohjoismaihin ja Saksaan; myös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">amerikansuomalaiset
ovat niitä hankkineet. Kilpiset rakensivat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">yli
neljätuhatta kanteletta. Efraim Kilpinen oli taiteellinen myös </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">runouden
alalla: hän kirjoitti runoja, jotka tosin jäivät </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pöytälaatikkoon.
Efraim Kilpinen sai Suomen Valkoisen Ruusun </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">I
luokan ritarimerkin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><br /></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Tilvisen
talo</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpBTkjZTKFh6c97rUO5qvc3B6b3rwPT_HSkKx6FOdimO20l5pgGzge9Oc5g9ejfUwybOLgDUF-JdphXI8Mz6PgV-J4VCP7Mf-Z8HtMCM4Qd0HG49mmjqv7X9KWurfpbB5XBY08asJss4s/s1600/Tilviksen+talo.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="320" name="grafiikka18" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpBTkjZTKFh6c97rUO5qvc3B6b3rwPT_HSkKx6FOdimO20l5pgGzge9Oc5g9ejfUwybOLgDUF-JdphXI8Mz6PgV-J4VCP7Mf-Z8HtMCM4Qd0HG49mmjqv7X9KWurfpbB5XBY08asJss4s/w426-h320/Tilviksen+talo.JPG" width="426" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tilviksen
talon pienoismallin on rakentanut Leo Takalo</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leander
Heikinpoika Helander </span></span></span></span></strong><span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eli
Tilvis (1812–1874), </span></span></span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ollin
nuorempi veli, tuli Kalajoelle veljensä houkuttelemana. </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Hän
asettui ensin Ollin luo Aksilaan, ja 1840 hän osti </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Tilviksen
talon Kalajoen toiselta puolelta ja harjoitti siellä </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valamista.
Veljekset tekivät edelleen yhdessä isommat ja </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">suuritöisemmät
valut. Leanderin kerrotaan olleen kellosepän </span><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">opissa
Pietarissa, ja sanotaan, että hän olisi ollut veljeään </span><span style="color: black; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">taitavampi
kulta- ja kellosepäntöissä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Valurit olivat käytännössä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">itseoppineita,
vaikka tiedetään, että suvussa oli valureita jo </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aiemmin.
Alkujaan valaminen opittiin Kokkolan pitäjässä, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kaarlelan
Kaustarissa, ja valutaidot siirtyivät suvussa viisi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">sukupolvea
eteenpäin. Vanhemmat veljekset oppivat isältään </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">messinkivalun
perustaidot; isä valoi nappeja, tiukuja ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aisakelloja.
Oletettavasti tässä vaiheessa valaminen oli </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kuitenkin
vielä talonpoikaista tarve-esineiden valmistusta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Helanderien
valimolta käytiin myyntimatkoilla pari kertaa </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">vuodessa,
ja matkat kestivät vähintään kuukauden päivät. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Matkat
suuntautuivat ympäri Suomea: Turkuun, Helsinkiin, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Porvooseen,
Viipuriin, Pietariin, Kuopioon ja Tornioon. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lisäksi
he tekivät valutöitä tilauksesta, kuten lukuisia </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kynttiläkruunuja,
alttarikynttilänjalkoja, kelloja, kirkonkelloja, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kynttilänjalkoja,
hevosvaljaiden messinkiosia ja purjelaivojen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">metalliosia.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><b>Tavastin
koulu</b></span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdEfpDk5it7QuMb-LZK1l0nbNw_zgHtdD0pWFkdTsOVRAz9qYCzTKkRR6-wpYepFkIRio6QXW2BiVIbme2jCdIY_pgYGmu56B_VndgMy1BblsnG_5ZMyrFMUPeBYlZMqs2hUCiWhvNVNU/s1600/Tavastin+koulu.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="305" name="grafiikka19" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdEfpDk5it7QuMb-LZK1l0nbNw_zgHtdD0pWFkdTsOVRAz9qYCzTKkRR6-wpYepFkIRio6QXW2BiVIbme2jCdIY_pgYGmu56B_VndgMy1BblsnG_5ZMyrFMUPeBYlZMqs2hUCiWhvNVNU/w406-h305/Tavastin+koulu.JPG" width="406" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tyngän
(myöhemmin Tavasti) kansakoulun johtokuntaan </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">valittiin
talonisännät Matti Alasuvanto, Juho Rahja, Juuso </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kannus,
Nikodemus Ruusunen ja talonmies Joonas Tavasti. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Johtokunta
toimi Aluksi paljon yhteistyössä Pohjankylän </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">johtokunnan
kanssa. Ensimmäiseksi tehtäväkseen se sai </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">järjestellä
asiat pikaisesti niin, että koulu pystyisi alkamaan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">seuraavana
lukukautena. Neljän kuukauden kuluttua johtokunta </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">esitti
valmiin suunnitelman koulun rakentamiseksi. Työt </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">aloitettiin
keväällä 1892, osaksi urakkatyönä ja päiväpalkalla. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Rakennuksen
paikaksi oli valittu, kolmesta tarjolla olleesta, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Tiinasen
perintötilasta erotettu maa-alue Ylivieskantien varrelta. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Paikka
valittiin keskeltä kylää, ja johtokunta arveli sen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">palvelevan
kylän pohjoispuolella asuvia lapsia. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kyläläiset halusivat
saada koulurakennuksen valmiiksi </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">mahdollisimman
pian, ja työt tehtiin pikavauhtia. Pienten lasten </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ns.
valmistava koulu päästiin aloittamaan 5.9.1892 ja varsinainen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">koulu
kolme viikkoa myöhemmin 1.10.1892. Koulu oli tarkoitettu </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tytöille
ja pojille. Sisäänkirjoituspäivänä perittiin oppilailta </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">pääsymaksu.
Maksu perittiin varakkuuden ja matkan mukaan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">(0
- 2 mk). Varakkaammat maksoivat itse markkaa halvemmat </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kirjat,
köyhemmät oppilaat säästyivät kirjamaksuilta. Jos turmeli, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">piirteli,
likasi tai hävitti kirjoja, joutui oppilas itse maksamaan </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">tekosensa.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;"><b style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Vasankarin
koulu</b></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhar-Dq5D8s6Bfvr1z10DelY8Q5XG-k77Z4OadVELUMubKJjKbhYDGee2jsBd13wXsPJtKNb1oYP7qWrDKRvPwEv8PJwjEwW2G2ME2GbQMM7o7hudMGiaA6k2XNdt6aYzS0dzdki6Ty8Os/s1600/Vasankarin+koullu.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="303" name="grafiikka20" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhar-Dq5D8s6Bfvr1z10DelY8Q5XG-k77Z4OadVELUMubKJjKbhYDGee2jsBd13wXsPJtKNb1oYP7qWrDKRvPwEv8PJwjEwW2G2ME2GbQMM7o7hudMGiaA6k2XNdt6aYzS0dzdki6Ty8Os/w404-h303/Vasankarin+koullu.JPG" width="404" /></span></a></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasankarin
koulun pienoismallin on rakentanut Ivan Georgiev</span></span></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vasankarin
koulu täytti kunniakkaat sata vuotta vuonna 1998. </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Koulurakennuskin
on yli 90 vuotta vanha, mutta se on korjattu </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">perusteellisesti
1990- luvun alussa. Tilaa on riittävästi, ja kodikas </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">koulurakennus
luo viihtyisät puitteet koulunkäynnille. Koulu on </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">kaksiopettajainen
ja oppilasmäärä on pysytellyt noin 20:ssä </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">viime
vuosina. Pienen koulun etuja ovat turvallinen työyhteisö </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">ja
kaikkien huomioonottaminen. Koulu sijaitsee keskellä kylää, </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">joten
pisimmätkin koulumatkat jäävät alle 3 kilometrin. Kevyen </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">liikenteen
väylä valtatie 8:n varressa tekee koulumatkoista </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">turvallisia.
Piha-alueen kenttä ja erilaiset telineet ovat lasten ja </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">nuorten
käytössä vapaa-aikanakin. Koulun, vieressä sijaitsee </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">jääkiekkokaukalo,
joka on talvisin ahkerassa käytössä. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kesällä
kaukalossa pelataan tennistä. Edellä mainituilla </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">asioilla
ei ollut merkitystä kun kaupunki päätti sulkea koulun. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sen
jälkeen koulu myytiin.</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><h3 class="western" style="font-weight: normal;"><span style="color: #cc6600;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rukoushuoneen
pienoismaalli</span></span></span></h3><div dir="LTR" id="post-body-6068418396922384900">
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"> </span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLxXW_CilZTTaqA9BuUFxXJVTixKkegPpE1RULJGo_1E8K-Mdiy5m2viSRpkCkkCxZ7A0m6-YkY9IXc6GmDlzV3RHDt0Je29jJVeaYzv4qLyumiRp9E30cvYCFnueSw-0t7vm7w0WWn8Q/s2048/rukkousuhone.jpg"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="317" name="grafiikka21" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLxXW_CilZTTaqA9BuUFxXJVTixKkegPpE1RULJGo_1E8K-Mdiy5m2viSRpkCkkCxZ7A0m6-YkY9IXc6GmDlzV3RHDt0Je29jJVeaYzv4qLyumiRp9E30cvYCFnueSw-0t7vm7w0WWn8Q/w422-h317/rukkousuhone.jpg" width="422" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #003333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Rukoushuoneen
pienoismalli, jonka on tehnyt Leo Takalo</span></span></span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #003333;"></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #003333;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilO3CnBRrcmNN_fzRl6FStdoFRTNFvm_4O6AlhjKHMCP2TeNIBgUawbsJQBHufxnpLYiDKMZhoPy8mw_nfI44MSZwzUVrbGp7RN1YbX_oWqDFs0QCLV7AZiE6yYm3zAztta3PizTUSXGvy4y42siqQIUyC6oRfng_tnICHRNqK6y1P9W8fHjWLeACJOA/s960/Kalajoen%20rukkoushuone,%20jossa%20Kalajoen%20yhteiskoulu%20toimi%20vuosina%201943-1951.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="594" data-original-width="960" height="252" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilO3CnBRrcmNN_fzRl6FStdoFRTNFvm_4O6AlhjKHMCP2TeNIBgUawbsJQBHufxnpLYiDKMZhoPy8mw_nfI44MSZwzUVrbGp7RN1YbX_oWqDFs0QCLV7AZiE6yYm3zAztta3PizTUSXGvy4y42siqQIUyC6oRfng_tnICHRNqK6y1P9W8fHjWLeACJOA/w407-h252/Kalajoen%20rukkoushuone,%20jossa%20Kalajoen%20yhteiskoulu%20toimi%20vuosina%201943-1951.jpg" width="407" /></a></span></span></span></div><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #003333;"><br /><b><br /></b></span></span></span><p></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #003333;"><b>Koulurakennukset: Yhteiskoulu</b></span><span style="color: #003333;"> aloitti toimintansa rukoushuoneella ja Jokisuun kansakoulun
tiloissa. Kalajoen yhteiskoulun koulutalo valmistui 1951,
lisärakennukset 1958, 1964 ja 1970. </span><span style="color: #003333;"><b>Koulun
rehtorit:</b></span><span style="color: #003333;">1943-1944 Pentti Oura,
1945-1945 Ida Hannula, 1945-1946 Arvo Ojala, 1946-1948 Pentti Oura,
1948-1953 Vilho Kivioja, 1953-1955 Rauha Hannula, 1955-1960 Kyösti
Anias, 1960-1963 Eero Vehmas, 1963-1974 Martti Isokoski.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Petsamolaisia
evakossa Kalajoen Plassilla</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.petsamoseura.net/230">https://www.petsamoseura.net/230</a>
</span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lapin
sota</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Viranomaisilta
Lapin väestön evakuointikäsky 8.9.1944.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">168 000
ihmistä joutui evakkotielle.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ylivieskaan
inarilaisia, Kalajoelle petsamolaisia ja savukoskisia, utsjokiset
Alavieskaan ja kuusamolaiset Merijärvelle, Oulaisiin ja Pyhäjoelle.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäiset
laukaukset Pudasjärvellä, 28.9.1944. Sotaa käytiin myös Tornion
ja Kemin suunnalla.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Saksalaiset
vetäytyivät pohjoiseen Jäämeren- ja Kilpisjärventietä pitkin.
He polttivat tienvarsikylät ja Rovaniemi tuhottiin lähes kokonaan.
Sillat räjäytettiin ja tiet miinoitettiin. </span></span></span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Viimeiset
saksalaiset poistuivat maasta 27.4.1945. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Suomi
menetti Lapin sodassa 772 miestä, 262 katosi ja 2 904 haavoittui.
Saksalaisten tappiot 4 500. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Evakoille
virallinen lupa palata vasta kesän 1945 aikana, tuolloinkin Lappi
oli vaarallinen miinoituksen takia, jotka tappoivat ja vammauttivat
asukkaita pitkään sodan jälkeenkin. </span><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Lappiin
apua Pohjoismaista ja järjestöiltä 1950-luvulle saakka. Muun
muassa Punainen Risti sekä Unicef lähettivät tavaroita,
vaatteita, lääkkeitä, jauhoja ja muita ruokatarvikkeita.
Terveydenhoidossa avustettiin, rahallisia avustuksia jaettiin, apua
saatiin myös rakennustyömaille.</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lapin
rakennuskannasta tuhoutui sodassa 70–90 prosenttia. Uuden elämän
aloittamista vaikeutti materiaalipulan lisäksi myös poro- ja
kotieläinkannan harveneminen.</span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Lähteet: </i></span></span></span><a href="http://lappi.fi/" target="_blank"><span style="color: #1582c1;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>lappi.fi</i></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>,
Tuominen, Marja (2003) Lapin sodan tuhot ja jälleenrakennus,
sanomalehti Kalajokilaaksossa Anne Ruuttula-Vasari: 60 vuotta Lapin
evakosta (2004)</i></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Evakkolapset</i></span></span></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://www.evakkolapset.fi/arkisto.htm">https://www.evakkolapset.fi/arkisto.htm</a>
</span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Kalajoen
lukio 50 vuotta</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-lukio-50-vuotta.html">http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-lukio-50-vuotta.html</a>
</span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><a href="http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/index3.htm#kalajoen"><span style="color: #003333;"><span style="text-decoration-line: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
yhteiskoulu 1943-1974</span></span></span></span></a></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/kalajoen.htm">http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/kalajoen.htm</a>
</span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Sisällysluettelo.
Kalajoen lukion vaiheita. 1. Lukion toimintaa. 2. Lukion hallinto.
3. Henkilökunta. 4. Opettajakunta. 5.</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://docplayer.fi/1054569-Sisallysluettelo-kalajoen-lukion-vaiheita-1-lukion-toimintaa-2-lukion-hallinto-3-henkilokunta-4-opettajakunta-5.html">https://docplayer.fi/1054569-Sisallysluettelo-kalajoen-lukion-vaiheita-1-lukion-toimintaa-2-lukion-hallinto-3-henkilokunta-4-opettajakunta-5.html</a>
</span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: large;">Varhaiskasvatus
ja koulutus</span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #5588aa;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://kalajoki.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/peruskoulut/koulut/">https://kalajoki.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/peruskoulut/koulut/</a>
</span></span></span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
</div><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ojala-Siipola</span></span></p><div dir="LTR" id="post-body-8228180446555442919">
<p align="CENTER" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #5588aa;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaCG1pWfa4TwEwa5soIbk44TdRDTzJvEmx8vzzXIer-pc54nL8rGAJcQiX4IlFOgslv7Qs0HT3AWjEmRcfHWj-I_NH9jfzkewNPK-woHNXZxpG2GdLw7w-TMmEa4O2DJLUfCvmOkR0b8s/s1600/DSC05842.JPG"><span style="color: #cccccc;"><img align="BOTTOM" border="1" height="280" name="grafiikka23" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaCG1pWfa4TwEwa5soIbk44TdRDTzJvEmx8vzzXIer-pc54nL8rGAJcQiX4IlFOgslv7Qs0HT3AWjEmRcfHWj-I_NH9jfzkewNPK-woHNXZxpG2GdLw7w-TMmEa4O2DJLUfCvmOkR0b8s/w372-h280/DSC05842.JPG" width="372" /></span></a></span></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;"><br />Ojala-Siipolan
(Siipola, juontaa nimestä Sigfrid) talo kuuluu Kalajoen vanhimpiin
kantataloihin. Siipolan talo kuuluu todennäköisesti myös niihin
tiloihin, jotka ovat syntyneet jo keskiajalla, lähteissä talo
mainitaan ensi kerran 1553. Calamnius-suvun kantaisän, kirkkoherra
Pietari Arctophilaciuksen tiedetään omistaneen Kalajoella kaksi
yksityistä taloa vuonna 1607, Siipolan ja siihen yhdistetyn
Hietalan talon. Talon peri sitten hänen poikansa Kaarle Kalling
vanh. ja hänen poikansa Kaarle Kalling nuor. antautui kokonaan
kotitilan viljelemiselle; vuonna 1691 talon tuotto oli 7,5 tynnyriä
enemmän kuin parhaimman sadon saaneilla
talonpojilla.</span><br /><span style="color: black;"><br />1700-luvulla
talossa pidettiin myös usein käräjiä ja muita kokouksia.
1800-luvulla Siipolassa asuivat maanmittarit Fredrik Johan
Lundström ja Fineman Suomen sodan aikana sattuneeseen kuolemaansa
saakka. 1800-luvun alussa Siipolan omistajaksi mainitaan
nimismies Stårck. Vuonna 1820 osa vanhasta Siipolasta joutui
maanmittari Stenrothille. Vuonna 1846 Siipola mainitaan yhdeksi
Kalajokivarren majataloista. </span><br /><span style="color: black;"><br />Kuntakokouksia
on pidetty Siipolassa 1910-luvun puolivälissä. Siipolassa on
naapurin Kärjän tavoin pidetty käräjiä aina 1940-luvulle
saakka. Talo toimi myös vankien ja kuljettajien levähdyspaikkana,
josta talossa on muistona vanhoja käsirautoja ja ketjuja, joilla
vangit olivat kahlittuna talon seinään lepoajaksi. Pihalla on
ollut myös piiskauspaikka, missä rikollisia rangaistiin
pieksämällä. Rangaistut juoksivat sen jälkeen jokirantaan
ihoansa vilvoittelemaan. Viimeisenä Kalajoen kihlakunnan pieksäjänä
oli Siipolan isäntä Matti Naatus (1817-1904). Hän oli
kirkkotyömaalla rampautunut, mutta piiskurina häntä pidettiin
täsmällisenä ja peräänantamattomana.</span></span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: black;"><br /></span></span></span></span></p>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQcQB9IXQRo7QLrLJKnUAqg3Sr9r17OYSUf-Bt8DR9LFJEaLwpAMh8HjQ-W48iOy9xz77fckxMfe1sj6yXd-El_hRimEE060ukYrxNR-xMpRWzAW7jrz9vveICTkLORyN9YgHyj0_1QHWzN7KMaEAWd74vGkwvD7OZ9NoqisNnvCM2RsAaOJ3F_QuQYw/s1600/Kalajoen%20ty%C3%B6v%C3%A4entalo%201.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQcQB9IXQRo7QLrLJKnUAqg3Sr9r17OYSUf-Bt8DR9LFJEaLwpAMh8HjQ-W48iOy9xz77fckxMfe1sj6yXd-El_hRimEE060ukYrxNR-xMpRWzAW7jrz9vveICTkLORyN9YgHyj0_1QHWzN7KMaEAWd74vGkwvD7OZ9NoqisNnvCM2RsAaOJ3F_QuQYw/w390-h293/Kalajoen%20ty%C3%B6v%C3%A4entalo%201.JPG" width="390" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Kalajoen Työväntalon pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIRC4ipwjrNBx0Q91JRMIif74v8uROl509HtM6-0hRtQwbfF43Rjxjpwuwc1xjIYAYt7K7_xvofFxYRjdl0FNLuqus2lSnJh9SdsRaWg1zb9p7Mb3xjmC1T_EKLR0gS5AMaNsRd-Pmh-MIKfPu7doi6y2WHbEfQubwnbdXvewhTR7nMYnNWIpbhdsPeQ/s1600/kalajoki%20429%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1111" data-original-width="1600" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIRC4ipwjrNBx0Q91JRMIif74v8uROl509HtM6-0hRtQwbfF43Rjxjpwuwc1xjIYAYt7K7_xvofFxYRjdl0FNLuqus2lSnJh9SdsRaWg1zb9p7Mb3xjmC1T_EKLR0gS5AMaNsRd-Pmh-MIKfPu7doi6y2WHbEfQubwnbdXvewhTR7nMYnNWIpbhdsPeQ/w422-h293/kalajoki%20429%20001.jpg" width="422" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCWklDQymRRr48p9pfB-NbXPBydYm3iugY9gqHRLonPxD1DTbM90QChYKuGui0mF5WMOHu9WjU6QNmpZXlNC4FvMSr5VMxrKiDr4vjOgFsAVlwEHN7pGIEiKKsfcCO0U9SQDIAt5MV0_A-UY0u7ilcL95Dcaw66_UkTJ3pNpqNiyormsJcqsNnHu3E6w/s1280/Jussi%20Annala%20ja%20Aykusti%20Ojala%20ty%C3%A4v'entalo.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="916" data-original-width="1280" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCWklDQymRRr48p9pfB-NbXPBydYm3iugY9gqHRLonPxD1DTbM90QChYKuGui0mF5WMOHu9WjU6QNmpZXlNC4FvMSr5VMxrKiDr4vjOgFsAVlwEHN7pGIEiKKsfcCO0U9SQDIAt5MV0_A-UY0u7ilcL95Dcaw66_UkTJ3pNpqNiyormsJcqsNnHu3E6w/w414-h296/Jussi%20Annala%20ja%20Aykusti%20Ojala%20ty%C3%A4v'entalo.jpg" width="414" /></a></div>Jussi Annala ja Aukusti Ojala pyöräilemässä Työväentalon luona<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin paikkakunnan
nuorisoseuran talossa marraskuun 6. päivänä 1905 suurlakon vielä
kestäessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi August Muhonen ja
pöytäkirjan laati K. J. Klind. Päätös työväenyhdistyksen
perustamisesta oli yksimielinen ja toiminta haluttiin aloittaa
välittömästi, aluksi Ylivieskan työväenyhdistyksen sääntöjen
mukaisesti.</span></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Hanketta
toteuttamaan nimettiin toimikunta, jonka puheenjohtaja ja sihteeri
olivat samat kuin perustavassa kokouksessakin. Lisäksi toimikuntaan
valittiin varapuheenjohtajaksi Matti Märsell, rahastonhoitajaksi
Antti Rahkola sekä muiksi jäseniksi Juho Forss, K.V. Orell ja Kalle
Karlsson.<br /><br />Kun Suomen suurlakko edelleen jatkui, otettiin
Kalajoelle esille kysymys töiden mahdollisesta aloittamisesta
Kalajoella. Keskustelun jälkeen kokous teki päätöksen töiden
aloittamisesta heti seuraavana päivänä. Perustavan kokouksen
pöytäkirjassa todetaan tästä asiasta edelleen: ” Koska Oy,
Santaholman ja Veljekset Friisin isännistöt itse saapuvilla ollen
ilmoittivat saavan työt aloittaa heti päätettiin työhön mennä
samalla ajalla kuin ennenkin”.<br /><br />Kalajoen työväenyhdistyksen
alkuvaiheissa merkittävää osaa esittänyt Matti Märsell oli
Rahjan veljesten serkku. Hänen äitinsä oli omaa sukua Sjöberg.
Hänen ja Rahjan veljesten äidin ohella samaan sisarusparveen kuului
Efraim Kilpinen, jonka pojat Matti ja Oskari osallistuivat
suhteellisen aktiivisesti Kalajoen työväenyhdistyksen
toimintaan.<br /><br />19.11.1905 pidetyssä kokouksessa työväenyhdistys
päätti perustaa lukutuvan, johon tilattiin kaikki silloiset
työväenlehdet – vuoden 1905 lopulla niitä oli vain kaksi – ja
lisäksi kaksi porvarillista pääkaupungin lehteä. Lukutupaan
tilatut sanomalehdet lahjoitettiin nuorisoseuran käyttöön kolme
päivää saapumisensa jälkeen.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Työväenyhdistys
SDP:n osastoksi</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenyhdistyksen kokous teki päätöksen Suomen
sosiaalidemokraattiseen puolueeseen liittymisestä joulukuun 21.
päivänä 1905. Kalajoella nousi vuoden 1906 alussa esiin hanke
työpäivän pidentämisestä Santaholman sahalla. Työväenyhdistyksen
kokous ilmoitti jäsentensä olevan tyytyväisiä vallitsevaan 10
tunnin työpäivään ja lähetti sahan konttoriin pöytäkirjaotteen,
jossa työajan pidentäminen jyrkästi tuomittiin.<br /><br />Raittiusliike
oli maamme työväenliikkeessä näkyvällä sijalla jo 1900-luvun
alussa, vaikka kieltolaki toteutuikin vasta itsenäisyyden aikana.
Myös Kalajoen työväenyhdistys ilmaisi paheksumisensa niille
jäsenilleen, joita oli moitittu ”hyvää järjestystä rikkovista
menettelyistä”, kuten juopottelusta ja korttipelistä. Edelleen
korostettiin. että ellei muu auta, mainittuihin paheisiin
syyllistyvät henkilöt tullaan erottamaan työväenyhdistyksen
jäsenyydestä.<br /><br />Luokkatietoisesta toiminnasta huolimatta
työväenyhdistys toteutti J. V. Snellmanin 100-vuotismuistojuhlan
yhdessä paikkakunnan nuorisoseuran kanssa. Lisäksi nuorisoseuran
soittokuntaa käytettiin vuoden 1906 vappujuhlassa.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Ensimmäinen
työtaistelu</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenyhdistys joutui heti toimintansa alkukuukausina ottamaan
kantaa Santaholman sahan työnjohtaja Anderssonin käytöksestä
syntyneeseen kiistaan. Vuoden 1906 alussa työväenyhdistys lähetti
kaikkien sahan työmiesten allekirjoituksella varustetun vaatimuksen
mainitun työnjohtajan erottamiseksi.<br />Sahan isännistö ei
vaatimukseen suostunut ja työväenyhdistys päätti turvautua
työtaisteluun, joka lienee ollut Kalajoen ensimmäinen
järjestäytyneesti toteutettu lakko. Työväenyhdistyksen mukaan
Andersson oli syyllistynyt muuan muassa eräiden työmiesten
lyömiseen.<br /><br />Kun sahan isännistö ei suostunut tekemään
mitään tutkimusta työnjohtaja Anderssonia koskevassa asiassa,
työväenyhdistys päätti helmikuun alussa 1906 kääntyä
nimismiehen puoleen poliisitutkimuksen suorittamiseksi. 19.2.1906
tapahtuneessa poliisitutkinnassa lakkolaisia edustivat K. Orell, M.
Märsell, A. Väänänen ja J. K. Klind sekä tunnettu oululainen
sosialisti H. Ahmala. Poliisikuulustelukaan ei tilannetta laukaissut,
vaan lakko jatkui vielä useita viikkoja. Työnantajan pyrkiessä
käyttämään rikkureita, työväenyhdistys teki päätöksen, joka
mukaan rikkurit kuljetettaisiin pois työpaikalta taluttamalla, mutta
väkivallan käyttö oli ehdottomasti kielletty.<br /><br />Pitkä ja
vaiherikas lakko päättyi työläisten voittoon. Työnjohtaja
Andersson ei enää jatkossa toiminut sahan alueella.<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Oma
toimitalo ja eduskuntavaalit</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Oman
toimitalon hankkiminen oli työväenyhdistyksen kokouksessa
ensimmäisen kerran esillä 28.6.1906. Saman vuoden heinäkuussa
asetettiin rakennustoimikunta, johon kuului 20 henkilöä.
Luotonsaanti tuotti vaikeuksia, mutta lopulta kauppias Löfqvist,
veljekset Friis ja maanviljelijä Juho Jylkkä mainitaan ratkaisevina
auttajina.<br /><br />Vuoden 1907 kuluessa yhdistys saattoikin siirtää
toimintansa ja tavaransa uuteen tilavaan taloon. Kalajoen
työväenyhdistyksen monipuolinen toiminta naapurikuntien vastaaviin
järjestöihin verrattuna tuli esille myös naisosaston
perustamisena. Kalajoella toimi työväenyhdistyksen piirissä
näytelmäseura, kuoro ja urheiluseura sekä
ammattiosasto.<br /><br />Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit
pidettiin talvella 1907. Työväenliikkeessä korostettiin, että
köyhälistön on järjestäydyttävä, taisteltava väkivaltaa ja
vääryyttä vastaan. Kalajoella äänestysprosentti oli
valtakunnallista prosenttia korkeampi eli 81,0 %<br /><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Johan
Aleksandr Lankila – kansanedustaja</span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Kalajoen
työväenliikkeen alkuhistoriassa merkittävää osaa näytteli Johan
Aleksandr Lankila, joka syntyi vuonna 1881 ja asui suurimman osan
elämästään Kalajoella. Lankilan lapsuus ei ollut ruusuinen.
Isäpuoli lupasi pitää pojasta hyvää huolta, mutta poika lienee
saanut enemmän ruoskaa kuin ruokaa. Kyläläiset pelastivat pojan
huutolaiseksi, kun tämä oli kuusivuotias. J. A. Lankila karkasi
14-vuotiaana merille. Vuosisadan tienoilla J. A. Lankila sai maalarin
opin ja kehittyi ammatissaan varsin taitavaksi. Hän apulaisineen sai
merkittäviä rakennuksia maalattavakseen. Huomattavimmat näistä
olivat Kokkolassa ja Oulussa. Oulun tuomiokirkon sisä- ja
ulkomaalaus lienee merkittävin kohde.<br /><br />J. A. Lankila valittiin
Kalajoen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1910. Vuoden
1910 vappukulkueeseen Kalajoella osallistui yli 200 henkeä. Kulkue
lähti liikkeelle työväentalolta ja käveli laulaen
markkinapaikalle sekä sieltä Joonankalliolle.<br /><br />J. A. Lankilan
suorapuheisuus ja kriittisyys myös oman järjestön väkeä kohtaan
lienee ollut eräänä syynä siihen, että tämä monipuolinen
sosiaalidemokraatti joutui keväällä 1913 katkeransävyisesti
kirjoittamaan:<br />” Kalajoen työväenyhdistyksen johtokunta on
sellainen, että se persoonallisista syistä poikotti minua, lisäksi
sille, että porvarit poikotti minua ennestään mielipiteitteni
takia. Sen johtokunnan muodosti K. Nieminen, tunnettu itiootti! Herra
A. W. Rae y.m.”<br /><br />Kalajoella J. A. Lankila asui 1910-luvun
puoliväliin saakka, muuttaen sitten Varkauteen. Syksyn 1917
eduskuntavaaleissa hänet valittiin eduskuntaan. Hän toimi
kansanedustajana 1.11.1917 – 25.9.1918 välisenä aikana. Hän oli
vankilassa poliittisista syistä 1918-1919 ja kuoli vankilassa 1919. </span></span></span>
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><b>Työväentalo huutokaupataan</b></p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lapualla
syksyllä 1929 alkaneen ja Lapuan liikkeen nimellä tunnetuksi
tulleen suoran oikeistoradikaalisen toiminnan yleistyminen johti
äärivasemmistoon ja näiden järjestöihin kohdistuneiden
väkivallantekojen nopeaan ja tuntuvaan lisääntymiseen seuraavan
vuosikymmenen alussa. Kannattajansa ja jäsenensä nämä järjestöt
saivat lähinnä maaseutuväestöstä, kokoomuspuolueen ja
maalaisliiton kannattajista. Kuitenkin lähes koko porvarillinen
Suomi tunsi aluksi myötätuntoa Lapuan liikettä ja sen päämääriä
kohtaan. Taistelu kommunismia vastaan yhdisti niin pohjalaisia
talonpoikia kuin pääkaupungin ruotsikielisiä
teollisuusjohtajiakin.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lapuan
liikkeen saavutukset huipentuivat kesällä ja syksyllä 1930,
jolloin eduskuntaan saatiin hajottamisen jälkeen pidetyissä
vaaleissa kahden kolmasosan porvarillinen enemmistö. Sen turvin
säädettiin ns. kommunistilait, joilla sosialistit pystyttiin
eliminoimaan julkisesta elämästä. Lapuan liike nosti ”Lapuan
lain” Suomen lain yläpuolelle, ja tästä seurasi muilutusten
nimellä tunnettuja, lähinnä kommunisteihin kohdistuneita
kyydityksiä ja muutamia poliittisia murhakin. Samaan aikaan
työväentaloja suljettiin ja työväen järjestöjen omaisuutta
anastettiin tai tuhottiin.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Presidentin
kyyditys</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Presidentti
Kaarlo Juho Ståhlberg (1919 -1925) siepattiin vaimoineen lokakuussa
1930 Kulosaaren kodistaan ja kyyditettiin Joensuuhun, ilmeisesti
päämääränä Suomen itäraja. Ståhlberg selvisi muilutuksesta,
palasi juhlittuna sankarina Helsinkiin ja tunnisti kyyditsijänsä.
Toimeksiannosta epäillyt Suomen Lukon pääsihteeri Mikko Jaskari ja
everstiluutnantti Eero Kuussaari sekä päätekijänä pidetty
kenraali Martti Wallenius pidätettiin ja tapahtumien selvittely
alkoi. Taustalla velloi tuolloin voimissaan ollut oikeistoradikalismi
ja siihen liittynyt kommunistiviha. Ståhlbergin poliittinen toiminta
oli synnyttänyt kaunaa oikeistopiireissä ja monet upseerit tukivat
avoimesti Lapuan liikettä, jonka tavaramerkki muilutukset
olivat.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Joni
Järvinin hautajaiset</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Vuoden
1930 kuluessa vaikeutui työväenliikkeen toiminta myös Kalajoella.
Työttömyystilanne oli vaikea. Kalajoen Työväen näytelmäseuran
keskeinen toimihenkilö ja paikkakunnan työväenliikkeessä
muutoinkin monipuolisesti vaikuttaneen Joni Järvinin
hautajaistilaisuus maaliskuussa 1930 muodostui tilaisuudeksi, missä
yhteiskunnalliset jännitteet purkautuivat tavalla, joka aiheutti
runsaasti jälkikommentteja. Hautajaisten yhteydessä määräsi
Kalajoen nimismies työväentalon pääoven yläpuolella olevan
suruharsolla verhotun punaisen lipun poistettavaksi. Vastaavasti
vedettiin punainen lippu alas työväentalon katolta. Katolle sai
jäädä toinen punainen lippu, jossa oli työväenyhdistyksen
tunnus. Työväenyhdistyksen yleinen kokous päätti huhtikuussa 1930
kannella tapahtuneesta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tämä antoi
asian Korkeimman Hallinto-Oikeuden tutkittavaksi ja lopullisessa
päätöksessä vahvistettiin nimismiehen toiminta lailliseksi ja
oikeaksi.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Seuraavina
vuosina viranomaiset käyttivät Järvinin hautajaisiin liittyviä
tapahtumia jopa raskauttavana perusteena Kalajoen työväentalon
riistämiselle pois työväenyhdistykseltä ja muilta
työväenjärjestöiltä. Kalajoen työväentalo suljetaan Kalajoen
piirin nimismies Otto Gråsten kielsi heinäkuun 18. päivänä 1929
antamallaan päätöksellä kaikenlaisten iltamien pidon
Työväenyhdistyksen talossa mainiten perusteena sen, ettei yhdistys
ollut rakentanut tontilleen nimismiehen määrää putkaa. Kun
päätöksestä valitettiin lääninhallitukseen ja Korkeimpaan
Hallinto-Oikeuteen, nämä molemmat yhtyivät nimismiehen
päätökseen.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Tasan
vuoden kuluttua iltamakiellosta nimismies Gråsten sulki Kalajoen
Työväenyhdistyksen omistaman Pohjankylässä sijaitsevan Kalajoen
Työväentalon. Samalla kiellettiin Kalajoen Työväenyhdistyksen
toiminta toistaiseksi; myös Voimistelu- ja Urheiluseura Riennon ja
Kalajoen Työväen Näyttämön toiminta estettiin. Kalajoen
Työväenyhdistys katsoi toimintakiellon ja talon sulkemisen
aiheettomaksi. Yhdistys oli rakentanut vaaditun putkankin, joka tosin
oli osoittanut tarpeettomaksi.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Työväenyhdistyksen
puheenjohtaja Santeri Seikkula ja johtokunnan jäsen H.G. Östman
lähettivät 24.4.1931 sisäministeriölle kirjelmän, jossa
todettiin, että yhdistyksen jäseneksi pääsee sääntöjen mukaan
jokainen Suomen kansalainen. Edelleen korostettiin, ettei yhdistyksen
johtokunnan jäseniä ole koskaan rangaistu eikä edes syytetty
mistään lainvastaisesta toiminnasta, eikä yhdistyksen jäsenistöön
kuulu sellaisia henkilöitä, joiden olisi todettu osallistuneen
lainvastaiseen toimintaan. Kirjelmässä anottiin Työväenyhdistyksen
talon uudelleen avaamista ja rakennuksen luovuttamista Kalajoen
Työväenyhdistyksen vapaaseen hallintaan. Samalla pyydettiin, että
nimismiehen takavarikoimat yhdistyksen pöytäkirjat ja
jäsenluettelot sekä muu omaisuus velvoitettaisiin palauttamaan
Työväenyhdistykselle. Sisäministeriö antoi asiasta päätöksensä
1. kesäkuuta 1931. Siinä todettiin muotoseikkoihin vedoten, että
Kalajoen Työväenyhdistyksen kirjelmässä esitettyjä anomuksia
oteta käsiteltäväksi.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Työväenyhdistys
lakkautetaan</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sisäministeriölle
osoitetun kirjelmän allekirjoittajat S. Seikkula ja H.G. Östman
saivat runsaan kuukauden kuluttua 7. heinäkuuta 1931 haasteen saapua
kolmen päivän kuluttua pidettäviin välikäräjiin vastaamaan
nimismies Gråstenin Salon tuomiokunnan tuomarille osoittamaan
kanteeseen. Heinäkuun 10. päivänä pidetyillä välikäräjillä
julistettiin Kalajoen Työväenyhdistys lakkautetuksi ja sen varat
julistettiin valtiolle menetetyiksi. Samalla määrättiin nimismies
Gråsten pesän selvitysmieheksi. Välikäräjien jälkeen Kalajoen
Työväenyhdistys yritti pelastaa mitä pelastettavissa oli.
Yhdistyksen johtokunnan jäsen H.G. Östman kirjoitti elokuun lopulla
kirjeen johtaja Halmeelle Ylivieskaan tiedustellen tämän yksityistä
mielipidettä mahdollisuudesta myydä yhdistyksen talo
Kalajokilaakson Osuusliikkeelle. Hinnaksi Östman ilmoitti velkojen
yhteissumman. Kalajokilaakson Osuusliike ilmoitti Frans Ojalalle 1.
lokakuuta 1931, että tämä oli valittu ostetun talon
vahtimestariksi. Kalajoen Työväenyhdistyksen pitkäaikainen
puheenjohtaja kuoli samana syksynä ja uudeksi vahtimestariksi
valittiin vuoden lopulla Matti Ojala.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Työväentalo
huutokaupataan</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Sisäministeriö
antoi 8. huhtikuuta päätöksen, jossa todettiin, että ”riittävä
selvitys puuttuu siitä, että työväentalo olisi laillisesti
siirtynyt Kalajokilaakson Osuusliikkeelle”. Tämän lausunnon
rohkaisemana kuulutti nimismies Gråsten sanomalehdissä Kalajoen
Työväenyhdistykselle kuuluneet rakennuksen ja irtaimiston
myytäväksi. Huutokauppa oli määrä pitää 10. toukokuuta 1932.
Lääninhallitus antoi asiasta päätöksensä 24. elokuuta 1932 ja
siinä määrättiin toistaiseksi omaisuudelle hukkaamiskielto.
Vaasan Hovioikeus antoi päätöksensä 24.11.1932 todeten siinä,
”etteivät asianosaiset kummaltakaan puolen ole esiintuoneet syytä
muuttaa päätöstä, joka siis jää pysyväksi”. Korkein oikeus
ei katsonut aiheelliseksi muuttaa hovioikeuden päätöstä, vaan
ilmoitti omassa päätöksessään 27.3.1933, että kanne nimismiestä
vastaan voidaan nostaan15.6.1933 mennessä. Kun kanne nostettiin,
asia oli esillä kihlakunnanoikeudessa 23.1. ja 27.1.1934.
Jälkimmäisessä istunnossa annettu päätös oli nimismies
Gråstenille vapauttava; hänen toimensa todettiin lailliseksi ja hän
sai oikeuden riidanalaisen omaisuuden rahaksi
muuttamiseen.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Salaperäinen
huutokauppa</span></span></span></strong><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /><br /></span></span><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Lapuan
liikkeen ajalla tyypilliset piirteet jatkuivat vielä Kalajoen
työväenyhdistyksen talon huutokaupassakin. Kalajoen Osuusliikkeen
toimitusjohtaja Lehto teki huutokauppatilaisuudessa korkeimman
tarjouksen, joka oli määrältään 75 000. Nimismies ilmoitti
tällöin tulkinnanvaraisesti, että Lehto saa kahden tunnin kuluessa
asiasta tiedon. Kun Lehto jonkin ajan kuluttua meni tiedustelemaan
tarjoustilannetta, nimismiehen konttorin ovi oli lukossa, vaikka
meneillään oli virka-aika. Palvelija kuitenkin totesi nimismiehen
olevan konttorissaan ja myöhemmin tämä saapuikin ilmoittamaan,
että Työväenyhdistyksen talo on myyty ”Kalajoki-nimiselle
yhtiölle”. Kalajoella ei ole aikaisemmin eikä myöhemminkään
ollut tämän nimistä yhtiötä ainakaan virallisesti, käytetty
menettelytapa oli tältä ja monelta muultakin osin laiton.</span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span><br />
</p>
<p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQOBYPzUfCtMVBjF9g4Tnl9T_A_0zK33H5LXutxeug_fyCGHPGDtIFdtGfr-MMPIm3cU1Hw4rhxEw-yv28SyTMqcQYbrD0r_CyF7eIL_qIVOl3ItGgZEvfkjKv7faH9Dluk25M7tYsbSOJasw092HGw2CXyrDK0R5pDOI3Xu8Q2kGLWDzGR7A-WpjnaA/s4000/Kalajoen%20nuorisoseura%20.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQOBYPzUfCtMVBjF9g4Tnl9T_A_0zK33H5LXutxeug_fyCGHPGDtIFdtGfr-MMPIm3cU1Hw4rhxEw-yv28SyTMqcQYbrD0r_CyF7eIL_qIVOl3ItGgZEvfkjKv7faH9Dluk25M7tYsbSOJasw092HGw2CXyrDK0R5pDOI3Xu8Q2kGLWDzGR7A-WpjnaA/w397-h298/Kalajoen%20nuorisoseura%20.jpg" width="397" /></a></div>Kalajoen Nuorisoseuran pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo<br /><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiATCl8T6cp8fzcsyTZZbeb3U6TUV28juATclXWU0Ys6t4XFQkEXNWdpHi74gA1NyALxpdw8iDppnZHP0pEbdlB07gQOhk3gznRhAixPDTDNpbutte9Mwx3GXxz2rFBllXyhHxlbbK9ES4lMaeboA7Lk92ZIEd0-2qPPCpOhnYFa77aCVbGtURmZK0CVg/s1600/Kalajoen%20Nuorisoseura.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1006" data-original-width="1600" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiATCl8T6cp8fzcsyTZZbeb3U6TUV28juATclXWU0Ys6t4XFQkEXNWdpHi74gA1NyALxpdw8iDppnZHP0pEbdlB07gQOhk3gznRhAixPDTDNpbutte9Mwx3GXxz2rFBllXyhHxlbbK9ES4lMaeboA7Lk92ZIEd0-2qPPCpOhnYFa77aCVbGtURmZK0CVg/w389-h244/Kalajoen%20Nuorisoseura.jpg" width="389" /></a></span></span></div><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX6MQnqWiAmvvRMhOk75Xieuw9XoWbdL-FwU0-S59eoKaTuaKXxJmVa8mGhvSzMH4AqrXYr9Ku86NAkplfk34MwNo1ukEhxCX6Wgybche8KG6pDY_Qd5w4lm0wkM42nPmwulOdBsfUGtxVHZGUjPob915_uTLZRzlakf9sm8dFSYzyttHxCgaEWwkqkA/s1600/kalajoki%2034%20001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1058" data-original-width="1600" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX6MQnqWiAmvvRMhOk75Xieuw9XoWbdL-FwU0-S59eoKaTuaKXxJmVa8mGhvSzMH4AqrXYr9Ku86NAkplfk34MwNo1ukEhxCX6Wgybche8KG6pDY_Qd5w4lm0wkM42nPmwulOdBsfUGtxVHZGUjPob915_uTLZRzlakf9sm8dFSYzyttHxCgaEWwkqkA/w401-h265/kalajoki%2034%20001.jpg" width="401" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1p7ACyKJr7_qV0PWgCv6p1WTFCGyXxK2PYDA9Ay-C11B7gIAYGMIEl8jcERDiA7A-rUhWaNMsJESQpHk4VrGY3sQHi55fhdvqUKppyavfqxzgqt7FKKbLnwzxs2JZF3R-u7yRzSs6Yr5xF18qoBCVjfFo7QDIvgQ6l7p9-40e6KZFCHe5fQ8owAAmCA/s640/kalajoen%20silta%201953.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="634" height="371" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1p7ACyKJr7_qV0PWgCv6p1WTFCGyXxK2PYDA9Ay-C11B7gIAYGMIEl8jcERDiA7A-rUhWaNMsJESQpHk4VrGY3sQHi55fhdvqUKppyavfqxzgqt7FKKbLnwzxs2JZF3R-u7yRzSs6Yr5xF18qoBCVjfFo7QDIvgQ6l7p9-40e6KZFCHe5fQ8owAAmCA/w367-h371/kalajoen%20silta%201953.jpg" width="367" /></a></div> Kalajoen silta 1953 <br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-vZ7E5W3rBnwG6NbGrfOIB14aPJEd8xDwnSiaoUNICrIrJPH7v5CQY8RBR-exbudYcIKJTOnKq4-GBEYkdxdui2mIFbNSENBk3DPktDz0UyJbflCpEAmHsv2pvS0LYMVe44Mpw9XLF1Wu_NbU7K9ylFhcmARD81eUZ9t2RhlyL0tSGuWNvrBvTN7RqQ/s1280/matkahuolt%20o%20ja%20ousuuskauppa.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="821" data-original-width="1280" height="269" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-vZ7E5W3rBnwG6NbGrfOIB14aPJEd8xDwnSiaoUNICrIrJPH7v5CQY8RBR-exbudYcIKJTOnKq4-GBEYkdxdui2mIFbNSENBk3DPktDz0UyJbflCpEAmHsv2pvS0LYMVe44Mpw9XLF1Wu_NbU7K9ylFhcmARD81eUZ9t2RhlyL0tSGuWNvrBvTN7RqQ/w420-h269/matkahuolt%20o%20ja%20ousuuskauppa.jpg" width="420" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></span></span><p></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Kalajoen
Nuorisoseura on eräs maamme tunnetuimpia ja toiminnaltaan
menestyksellisimpiä nuorisoseuroja. Se perustettiin huhtikuun 2.
päivänä 1894. Silloin pitäjässä oli vain kaksi kansakoulua,
Pohjankylässä ja Tyngällä. Seuran alullepanija oli farmaseutti
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Allan
Gran</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka toimi myös perustamiskokouksen puheenjohtajana. Perustetulle
seuralle ei kuitenkaan ollut helppo saada pysyvää vetäjää.
Aluksi esimieheksi valittiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Niemelä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
joka muutaman päivän jälkeen vaihdettiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aksel
Mäntyseen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Tämä kuitenkin erotettiin jo runsaan kuukauden kuluttua
rettelöinnin vuoksi. Tilalle valittiin värjäri </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Pahikainen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Alkuaikojen sihteerinä oli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vikke
Östman</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Ensimmäiset
toimitilat seura sai vuokraamalla värjäri Forsbergin rakentaman
Pahikaisen talon Kalajoen Sillankorvassa. Pahikainen asetti kuitenkin
tiukat säännöt, joiden mukaan rivoudet ja epäsiveellinen elämä
talossa oli kiellettyä, eikä tanssia saanut jatkaa iltakymmenen
jälkeen.<br />Aluksi seuran toiminta oli monipuolista ja jäseniä
liittyi perustamisvuonna peräti 208. Seuralle avattiin välittömästi
perustamisen jälkeen ensimmäinen lukutupa, jota ryhtyi hoitamaan
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Herman
Naatus</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
ja siihen tilattiin Pyrkijä, Louhi, Uusi Savo, Pohjalainen, Uusi
Kuvalehti, Uusi Suometar ja Päivälehti. Lainakirjasto syntyi myös
ensi vuotena ja siitä vastasi Siivert Ventelä. Niinikään
toimitettiin käsinkirjoitettuna Vesa-seuralehteä, jonka
toimittajana oli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Jaakko
Lankila</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Laulukuorokin aloitti toimintansa jo muutaman viikon kuluttua
perustamisen jälkeen ja sen johtajaksi tuli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">A.
Mäntylä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Sen toiminta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Kun vielä mainitaan,
että saman vuoden joulukuussa toimintansa käynnistänyttä
voimistelu- ja urheiluosastoa johti 3-vuotisen sotaväen käynyt hyvä
voimistelija </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Vihtori
Östman</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
niin voi todeta, että uudessa seurassa olivat edustettuina lähes
kaikki alkuaikojen nuorisoseurojen toimintamuodot.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kalajoen
nuorisoseuran alkuinnostusta kesti vain hieman toista vuotta, sillä
seura nukahti jo kesällä 1895. Uudelleen toiminta virisi
heinäkuussa 1902. Etelä-Suomesta paikkakunnalle muuttaneen
kivityöntekijä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Aaron
Lappalaisen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">henkiin
herättämänä. Lappalainen valittiin seuran puheenjohtajaksi,
varapuheenjohtajaksi kiertokoulunopettaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Helena
Wentelä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kirjuriksi uittopomo </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Oskari
Kärjä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
varakirjuriksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hilma
Wentelä</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
rahastonhoitajaksi kauppias </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kustaa
Rahko </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
muiksi johtokunnan jäseniksi </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Dany
Lankila, Iivari Vuorinen </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">E.
Torvi</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Nyt vuokrattiin toimitilat </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Leander
Untiselta</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"> 10
markan kuukausivuokralla, mutta kun talossa ilmeni tulirokkoa, niin
uudeksi seurantaloksi vuokrattiin jo seuraavana vuoden alussa
Sillanpään talo. Tästä talosta tulikin sitten seuran
pitkäaikainen koitti, sillä jo samana vuonna se ostettiin omaksi ja
uusitiin </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Nestori
Hailan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">piirustusten
mukaan.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Seuran
toimnta käynnistyi 1902 jälkeen monipuolisena. Laulukuoroa ryhtyi
1905 johtamaan kanttori </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Julius
Jalkanen</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
jonka johdolla aloitti toiminnan myös torvisoittokunta 1906. Puhuja-
ja keskusteluseura syntyi 1903 ja sitä vetivät</span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;"> Sanfrid
Ojala </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
rouva </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Hersten</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Myös näytelmätoiminta käynnistettiin ja siitä tuli eräs seuran
vahvimpia toimintamuotoja.<br />Suurta kesäjuhlaa Kalajoen
nuorisoseura vietti 28 ja 29 päivänä heinäkuuta 1903.
Kokkola-lehden mukaan ohjelmassa esiintyi myös Oulun palokunnan
torvisoittokunta ja lisäksi oli köörilaulua, juhlapuhe,
kansantanssia, esitelmä, seuralehti ja "urheiluilta usiamman
laisia". Juhlapuhujana oli opettaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Samppa
Luoma </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
toisena puhujana Kalajoelta kotoisin oleva Lohjan Nummen koulun
opettaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Kristiina
Ojala</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">.
Ensimmäisen juhlapäivän iltana esitetiin jo aikaisemmin esitetty
näytelmä "Ei sovintoa ennen uhria" ja toisena iltana
"Roinilan talossa". Jälkimmäinen näytelmä jouduttiin
esittämään kaksi kertaa, sillä "kansaa näet oli niin paljon
etteivät mahtuneet yhdellä kerralla näytöshuoneeseen.",
kuten lehti kertoo. Loppulause lehden uutisessa oli myönteinen:
"Kansan käytöstä voisi sanoa erinomaisen siivoksi.
Pienintäkään häiriötä ei tapahtunut. Miehiä oli, saapi sanoa,
ympäri Suomenmaata, jos minkä ammattilaista, kun on niissä seudun
iin paljon ettei koskaan ennen tukkein uittokin takia ja kosken
perkkareita ym. mutta kaikissa vallitsi yhdenlainen juhlakäytös
kuin heillä olisi ollut yhden miehen mielikin.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Keski-Pohjanmaalle
perustettuun keskusseuraan Kalajoen nuorisoseura liittyi vuonna 1918.
Silloin Kalajoen nuorisoseuran jäsenmäärä oli 161. Seuran
puheenjohtajana tuolloin oli opettaja </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Haapoja</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">,
kirjurina </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Frans
Björnström </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">ja
kirjallisuusasiamiehenä </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Tyyne
Niemelä.</span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Kalajoen
nuorisoseurasta kehittyi 1920- ja 1930-luvulla maakunnan huomattavin
nuorisoseura, jolla oli myös vahvaa taloudellista toimintaa. Myös
seuran musiikki- ja näytelmätoimnta on kautta vuosikymmenien ollut
voimakasta ja korkeatasoista. Kalajoen kuoro ja soittokunta olivat
usein esiintymässä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlissa ja Kalajoki
oli useita kertoja sekä maakunnallisten että valtakunnallisten
tapahtumien järjestelypaikkakuntana.<br />Kalajoen Metsäkylän
nuorisoseura perustettiin pitäjän toisena seurana vasta niin
myöhään kuin 1916.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Siipola </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">toimi
Kalajoen nuorisoseuran toiminnanjohtajana. Asevelvollisuuden
suoritettuaan hän työskenteli Kalajoella Orellin leipomossa
siirtyen sitten Kalajoen nuorisoseuran leipomoon, jossa hän
työskenteli yli 30 vuotta. Kalajoen nuorisoseuran esimieheksi hänet
valittiin ensi kerran 1921 ja muutamia välivuosia lukuun ottamatta
hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1950, jolloin hänet valittiin
seuran toiminnanjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän oli kuusi
vuotta.<br />Kalajoen nuorisoseura oli </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Siipolan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">aikana
yksi koko maan vahvimpia seuroja, jola oli myös tuloksellista
liiketoimintaa. Seuran leipmo-, kahvila- ja matkahuoltotoiminta sekä
jonkin aikaa myös nuorisoseuran elokuvateatteri oli sotavuosia
lukuunottamatta </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Siipolan </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">eli
Seuran-Jannen osaavissa käsissä. Janne osallistui myös henkisiin
harrastuksiin, joista erityisesti musiikki- ja näytelmätoiminta
olivat hänelle läheisiä. Janne esiintyi lukuisissa näytelmissä
keskeisissä rooleissa ja hän toimi myös näytelmien ohjaajana.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><br />Seuran-Janne
on jäänyt lukemattomien nuorten muistiin valoisana ja toimekkaana
Kalajoen nuorisoseutan toimihenkilönä, jolta sujui niin käytännön
tehtävät kuin monipuolinen aatteellinenkin toiminta. Ystävällinen
ja iloinen hymy kasvoillaan hän loi ympärilleen hyvää mieltä,
tarttui tarmokkaasti tehtäviin ja vei ne määrätietoisesti lävitse
yhteiseksi hyväksi.<br />Niin sanottu Kalajoen kapina aiheutti </span></span></span><strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-weight: normal;">Janne
Siipolassa </span></span></span></span></strong><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">syvän
masennuksen ja hän muutti 1956 Helsinkiin toiminen Maalaisten
maitokeskuksen leipurina. Janne Siipola kuoli 12.3.1973.</span></span></span></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #333333;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;">Markkinakapina</span></span></span></b></p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p><p style="margin-bottom: 0cm;">
</p><p align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="color: #333333;">Kalajoella
”kapinoitiin” markkinatansseissa vuonna 1953. Kapina oli siitä
ihmeellinen, ettei siinä kuollut kukaan, eikä edes haavoittunut.
Verentippaa ei vuotanut, eikä nyrkkiä kovempaa asetta käytetty.
Virkakunnan puolella menetykset olivat sellaiset, että poliisiauton
ovi vaurioitui runsaan sadan markan edestä. Kapinallisten puolella
yksi kapinoitsijoista repi pakoon juostessaan housunsa piikkilankaan.
Vahingot olivat erittäin pienet, mutta pelissä oli paljon
arvokkaampaa, nimittäin poliisiviranomaisten arvovalta ja
loukkaamattomuus.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Tapahtumien
kulku</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">Lokakuussa
1953 tanssittiin Kalajoen Nuorisoseurantalossa markkinoita. Tähän
tilaisuuteen oli saapunut muutamia nuoria jonkin verran humalassa ja
tämän vuoksi paikallisen poliisin kerrotaan kehottaneen yhtä
poikaa lähtemään kotiinsa. Jonkin väärinkäsityksen vuoksi
ryhtyi toinen paikalla järjestystä valvova Liikkuvan poliisin
konstaapeli toimittamaan miestä autoon. Syntyi sanaharkka, johon
samassa yhtyi uusia ja uusia ihmisiä, ja pian heiluivat nyrkit,
kertoi Uusi Kuvalehti helmikuussa 1954.</span><br /><span style="color: #333333;">Iltamayleisön
mielestä tilaisuudessa olleiden poliisien toiminta ns. hengen
haistaminen, oli pikkutarkkaa ja korostetusti virkaintoista. Poliisin
mielestä nuorukaiset olivat humalassa ja esiintyivät häiritsevästi.
Nuorukaiset olivat aivan vastakkaista mieltä. Poliisit lähtivät
viemään erästä nuorta autoon. Autoon vietäessä mies löi toista
konstaapelia väkijoukon vaatiessa miestä päästettäväksi irti.
Poliisi löi vastaan, mutta osui sivulliseen. Poliisi pyrki viemään
nyt myös tämän sivullisen poliisiautoon.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Yleisön
myötätunto kallistui nuorten miesten puolelle. Nuori mies osoitti
nimittäin mieltään poliiseille huutamalla suoraa huutoa, että
häntä on lyöty syyttä. Huudon innoittama väkijoukko miehiä
piiritti poliisiauton eräiden riistäessä pidätetyt haltuunsa ja
toisten nostaessa autonperää niin, ettei auto päässyt heti
liikkeelle.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Poliisit
joutuivat poistumaan paikalta – ei kuitenkaan aivan paonomaisesti,
mutta melkein. Salissa oli juuri tanssittu hikinen markkinapolkka,
monisatapäinen yleisö työntyi ulos vilvoittelemaan ja joutui
yllätyksekseen toteamaan tapahtumaa.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Kun
poliisit hetken kuluttua palasivat lisävoimien kanssa, väki oli jo
hajaantunut ja tanssi jatkui. Ryhtyessään palauttamaan kolauksen
saanutta arvovaltaansa, virkakunta alkoi toimia ponnella ja
ahkeruudella. Tämä oudoksutti, eikä asiaa onnistuttu selvittämään
siten, että se oli tyydyttänyt tavallisen kansan oikeustajua.
Välikohtaus tapahtui lokakuun alkupäivinä ja luultiin, että asia
hautautuisi hiljaisuuteen.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">-
Toiset väittävät Liikkuvan Poliisin konstaapeli</span><strong><span style="color: #333333;">
Vähäahon </span></strong><span style="color: #333333;">lyöneen
ensin, toiset taas väittävät poliisin alkuun joutuneen lyönnin
kohteeksi. Paikalle osuivat myös serkukset </span><strong><span style="color: #333333;">Janne
Siipola </span></strong><span style="color: #333333;">ja
</span><strong><span style="color: #333333;">Joni
Ojala-Siipola</span></strong><span style="color: #333333;">,
jotka koettivat auttaa poliiseja järjestyksen palauttamisessa. He
kuitenkin havaitsivat, että tilanne oli kehittynyt jo niin pitkälle,
että viranomaisten arvovallalle olisi parhaaksi vetäytyä
paikalta, tämän he poliiseille kantanaan siinä kiireessä
ilmoittivatkin koettaen samalla rauhoittaa yleisöä ja rähäkän
osanottajia.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Ankarat
tuomiot</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">Nimismies
</span><strong><span style="color: #333333;">Yrjö
Närhinen </span></strong><span style="color: #333333;">joutui
suorittamaan tutkinnat sen vuoksi, että sisäministeriöstä oli
tullut vaatimus selvittää, mistä johtuu 112 markan suuruiset
poliisiauton oven korjauskulut.</span><br /><span style="color: #333333;">Joulukuun
alussa pojat vietiin tutkintavankeuteen Oulun lääninvankilaan. Tämä
kesti kuukauden päivät ja sitten tapaukseen päätettiin soveltaa
lainkohtaa, missä puhutaan kapinasta.</span><br /><span style="color: #333333;">Varsinaista
kapinajuttua käsiteltiin Kalajoen käräjäkunnan välikäräjillä
7-8.1.1954. Syyttäjänä toimi läänin apulaispoliisitarkastaja
</span><strong><span style="color: #333333;">Tapani
Linna</span></strong><span style="color: #333333;">.
Tuomarina oli hovioik.auskultantti </span><strong><span style="color: #333333;">Matti
Valanne </span></strong><span style="color: #333333;">Helsingistä.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Kapinasta
syytetyt ja heidän tuomionsa:</span></strong><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Myllylä,
Antti Felix</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.2.7.26
kuritushuonetta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Myllylä,
Veikko Johannes</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.
14.1.24 kuritushuonetta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Alho,
Pauli Sulevi</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.2.6.31
kuritushuonetta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Alho,
Heikki Olavi</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.
7.4.33 kuritushuonetta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Rahkola,
Aaro Matti</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.
29.2.20 kuritushuonetta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Ojala,
Juho Joona "Joni"</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.
30.1.13 ehdollista vankeutta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Saari,
Aki</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">s.19.5.31
ehdollista vankeutta</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Ängeslevä,
Heino</span></strong><span style="color: #333333;"> </span><span style="color: #333333;">1.1.30
syyte juopumuksesta ja väkijuomien tuomisesta huveihin.
Vankeutta.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Viranomaisten
tulkinta sai siunauksen alioikeudessa Kalajoella ja viidelle
päätekijälle tuli kuritushuonetta keskimäärin noin puolitoista
vuotta miestä kohden. Pari muuta sai puolen vuoden tuomion
ehdollisena. Asia käsiteltiin suljettujen ovien takana ja syyttäjänä
ei ollut, kuten tavallisesti Kalajoen nimismies vaan syyttäjä oli
Oulusta ja tuomari Helsingistä.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Suomen
Kuvalehden suuressa juttukokonaisuudessa todetaan näin:</span><br />-
Tammikuussa 1954 jaettiin rähinä osanottajille tuomiot.
Kihlakunnanoikeus sovellutti kapinapykälää, viisi pääsyytettyä
saivat kukin keskimäärin puolentoista vuoden kuritushuonetuomion.
Pari muuta tuomittiin pienempinä tekijöinä puolen vuoden
ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Yksi päätuomituista oli <strong><span style="font-weight: normal;">Heikki
Alho</span></strong>,
joka kertoi lopullisen tuomionsa muuttuneen kolmen vuoden
ehdolliseksi.<br /><br /><span style="color: #333333;">Heikki
kertoo tapauksesta näin:</span><br />-
Tulin kotoani markkinatansseihin ja kuulin veljeni Paulin
tyttöystvältä, jotta Pauli oli vähän maistanut, ja hänet
pitäisi viedä kotiin. Pauli lupasikin minulle, että kohta
lähdetään, mutta tällöin esiin astui konstaapeli <strong><span style="font-weight: normal;">Vähäaho</span></strong>.
Tämä luuli veljeäni erehdyksessä nuorukaiseksi, jota hän oli
vähän aikaisemmin lähtemään kotiin ja huusi: "Etkö ole
vieläkään lähtenyt?" iskien sitten Paulia suoraan kasvoihin.
Pauli antoi tietysti takaisin ja hetken kuluttua häntä raahattiin
poliisiautoon, jolloin kysyin tutulta kalajokiselta poliisilta, jotta
"Eikö passaa, että minä vien pojan kotiin", ja hän
vastasi nopeaan tyyliinsä: "Vie, vie". Näin ryhdyin
tekemään kädestä pitäen, eikä kukaan tullut estelemään.
Lentävän Poliisin miehet väittivät myöhemmin, että oli tullut
autaamaan veljeäni pakoon.<br /><br /><span style="color: #333333;">Kutsu
tuli </span><strong><span style="color: #333333;">Alhon
</span></strong><span style="color: #333333;">veljeksillekin
kuulusteluihin ja kolme muulekin pääsyytetylle vasta viikkojen
kuluttua. Sen jälkeen heitä säilytettiin kuukauden päivät Oulun
lääninvankilassa.</span><br /><span style="color: #333333;">Kaksi
todistajaksi kutsuttua nuorukaista puolestaan sekosi käräjäsalin
puheissaan niin, että heidät pidätettiin siltä seisomalta
väärästä valasta.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Talvikäräjät
2.2.1954</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">Seuraavilla
Kalajoen käräjäkunnan talvikäräjillä käsiteltiin 2.2.1954
kapiantutkimusten yhteydessä nostettuja syytteitä väärästä
valasta. Syyttäjänä oli </span><strong><span style="color: #333333;">Tapani
Linna </span></strong><span style="color: #333333;">ja
tuomarina kihlakunnantuomari </span><strong><span style="color: #333333;">Iivari
Liukko</span></strong><span style="color: #333333;">.
Syytettyinä olivat</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Siipola,
Johannes Sanfrid </span></strong><span style="color: #333333;">s.
11.6.02 , vapautettiin</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Jutila,
Erkki </span></strong><span style="color: #333333;">s.
22.7.29 vapautettiin</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Sauvola,
Pentti </span></strong><span style="color: #333333;">s.
22.3.30, vapautettiin</span><br /><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Seuran
Jannen kova kohtalo</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">-
</span><strong><span style="color: #333333;">Janne
Siipola </span></strong><span style="color: #333333;">tunnetaan
koko maakunnassa miehenä, joka on tehnyt vuosikymmenien ajan
uhrautuvaa työtä nuorisokasvatuksen parissa. Aikaisemmin hän oli
toiminut Kalajoen Nuorisoseuran puheenjohtajana parikymmentä vuotta
ja oli ohjannut näytelmiä. Hän oli raitis, rehellinen ja
vaatimaton, joka paikassa pidetty henkilä. Hän oli
yksityiselämässäänkin kyennyt osoittamaan nuorisolle esimerkkiä
mallikelpoisena kansalaisena. Nuorisoseuran muuttuessa osoittain
liikeyrityksen luonteiseksi - siihen kuuluivat elokuvat, matkahuolto,
leipomo ja kahvila. </span><strong><span style="color: #333333;">Janne
Siipola </span></strong><span style="color: #333333;">oli
toiminnanjohtajana vastannut sen taloudellisesta kehityksestä, eikä
kenellekään ole koskaan ollut huomauttamista hänen
toiminnastaan.</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Joni
Ojala-Siipola </span></strong><span style="color: #333333;">oli
puolestaan vankan talon isäntä, 12 lapsen isä. Hän oli 41 vuoden
ikäinen, hiljaiselta vaikuttava jämerä mies, jonka sanomaan on
totuttu luottamaan. Hänkin oli aktiivisesti osallistunut
Nuorisoseuran toimintaan.</span><br /><span style="color: #333333;">Nuorisoseuran
puheenjohtajan </span><strong><span style="color: #333333;">Janne
Siipolan </span></strong><span style="color: #333333;">pidättäminen
herätti paikkakunnalla tavatonta huomiota. Hän oli erittäin
pidetty henkilö. Lisäksi </span><strong><span style="color: #333333;">Siipola
</span></strong><span style="color: #333333;">oli
etevä näyttelijä.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Joni
Ojala </span></strong><span style="color: #333333;">oli
41-vuotias maanviljelijä ja tuolloin 12 lapsen isä. Hänen
kotitalossaan oli pidetty lukuisia käräjiä, hänen isänsä oli
vanginkuljettaja, johon toimeen myös poika joutui osallistumaan.
Kalajoen Nuorisoseuran järjestysmiehenä hän toimi koko
miehuusikänsä. Mainittuna markkinailtana hän ei ollut työvuorossa.
Hän tuli kuitenkin tapahtumapaikalle ja kielsi koskemasta autoon.
</span><strong><span style="color: #333333;">Joni
Ojalan </span></strong><span style="color: #333333;">tuomio
oli puoli vuotta vankeutta ehdollisena. Lisäksi hänet tuomittiin
menettämään järjestysmieskorttinsa.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Kihlakunnanoikeudelle
antamassaan loppulausunnossa </span><strong><span style="color: #333333;">Janne
Siipola </span></strong><span style="color: #333333;">totesi
näin:</span><br />"Omakohtaisesti
olen tullut tämän asian yhteydessä huomaamaan, että tavallinen
kansalainen, joka parhaansa mukaan on ensin auttanut poliisia
järjestyksenpidossa ja on tutkimusten yhteydessä kehottanut
kertomaan asiat niinkuin ne ovat tapahtuneet, saattaa mestarillisen
kuulustelutekniikan ansiosta huomata olevansa syytettynä rikoksesta,
jota hän ei ole tehnyt.<br />Mutta vaikka näin on tapahtunut, vaikka
minun nimeni on mitä epämiellyttävimmällä tavalla saatettu
julkisen huomion kohteeksi, niin kaikesta tästä huolimatta olisin
yhä uudelleen valmis sanomaan, että asiat on puhuttava niin kuin ne
ovat tapahtuneet. Tätä vakaumustani ei voi horjuttaa edes se, mitä
tässä asiassa on kohdallani tapahtunut."<br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Kuka
vastaa vangitsemisesta?</span></strong><br /><br />Väärävala-jutussa
oli myös epäselvyyttä siitä, kuka oli antanut
vangitsemismääräyksen. Suomen Kuvalehti kertoi asiasta näin:<br />-
Oikeuden puheenjohtaja kysyy Kalajoen nimismieheltä: "Kenen
määräyksestä olette vangituttaneet nämä miehet?"<br />-
"Läänin rikosetsivät kehottivat"<br />- "Eiväthän
he ole teidän määräilijöitänne!"<br />-
"Apulaispoliisitarkastaja oli käskenyt heitä tuomaan minulle
sanan vangitsemisesta. Apulaispoliisitarkastaja on esimieheni. Itse
en tunne koko tätä asiaa."<br />- " Siis syyttäjä.
Oletteko antaneet vangitsemismääräyksen, kuten nimismies <strong><span style="font-weight: normal;">Nyrhinen
</span></strong>väittää?.<br />-"En
muista."<br />-"Kyllä minä vangitsemisesta vastaan!",
sanoo syyttäjä terävästi.<br /><br /><span style="color: #333333;">Syyttäjänä
toimi oululainen poliisitarkastaja </span><strong><span style="color: #333333;">Tapani
Linna </span></strong><span style="color: #333333;">ja
tuomarina toimi kihlakunnan tuomari </span><strong><span style="color: #333333;">Iivari
Liukko</span></strong><span style="color: #333333;">,
joka oli myöhemmin kansanedustajana toimineen kokoomuslaisen
professori </span><strong><span style="color: #333333;">Riitta
Jouppilan </span></strong><span style="color: #333333;">isä.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Kapinan
jälkiseuraukset</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">Epätavallinen,
arkaluontoinen ja jännittynyt tilanne oli syntynyt Kalajoella niin
sanotun Kalajoen kapinan jälkiseurauksina. Merkillinen juopa oli
tullut yleisön ja virkavallan väliin. Tuskin koskaan on Kalajoella
lainkuuliainen kansa tuntenut niin voimakasta ja yksimielistä
antipatiaa viranomaisia kohtaan kuin juuri sinä aikana.</span><br /><strong><span style="color: #333333;">Nyrhinen
</span></strong><span style="color: #333333;">erosi
virastaan haluttomana osallistumaan juttuun, jossa hän näki
Liikkuvan Poliisin arvovaltakysymysten sanelevan tuomiot.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Tilanteen
kärjistyessä ja mielialojen noustessa voimakkaana järjestysvaltaa
vastaan tehtiin myös monia ilmiantoja paikallista ylikonstaapelia
</span><strong><span style="color: #333333;">Toivo
Eskolaa </span></strong><span style="color: #333333;">vastaan.
Hänen pidättämisensä oli yhtä suuri pommi kuin Janne Siipolan
tapaus. Pidättämisen syy lienee ollut laiminlyönnit ja
virkavirheet eräiden luottamustoimien yhteydessä, vallankin
lainhuudatusasioissa, jolloin uskottuja varoja oli päässyt
sekaantumaan asianomaisen omiin rahoihin. </span><strong><span style="color: #333333;">Eskola
</span></strong><span style="color: #333333;">oli
pidätettynä muutaman päivän Ylivieskan poliisiputkassa
kuulusteluja varten.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Kalajoen
kapinasta tuomitut eivät saaneet oikeutta vaikka kirkkoherra </span><strong><span style="color: #333333;">V.
H. Kivioja </span></strong><span style="color: #333333;">teki
lujasti töitä epäoikeudenmukaisen tuomion purkamiseksi ja
tuomittujen armahtamiseksi. Se, että hän sai valitusten taakse myös
kirkkoneuvoston osoittaa ns. yleisen mielipiteen olleen sillä
kannalla, että viranomaiset menettelivät väärin.</span><br /><br /><strong><span style="color: #333333;">Rovasti
Kivioja kirjoitti Kekkoselle</span></strong><br /><br /><span style="color: #333333;">Oman
oikeustaistelunssa kävi tässä asiassa Kalajoen rovasti </span><strong><span style="color: #333333;">V.H.Kivoja</span></strong><span style="color: #333333;">.
</span><strong><span style="color: #333333;">Kivioja
</span></strong><span style="color: #333333;">sanoi
Suomen Kuvalehden toimittaja </span><strong><span style="color: #333333;">Esko
Lumikerolle </span></strong><span style="color: #333333;">vuonna
1954 näin:</span><br />-
Täällä kunnioitetaan esivaltaa, mutta täällä uskotaan myös
oikeudenmukaisuuteen! Ja me myös toivomme, että tutkimusmenetelemät
kykenisivät vastaamaan sitä käsitystä, joka meillä on
esivallasta ollut. Emme voi uskoa, että oikea paikka noille
korkeintaan ajattelamttomaan menettelyyn syyllisyneille nuorukaisille
voisi olla kuritushuone. Se mitä tulloin Nuorisoseuralla on
tapahtunut, ei ole kaunista, mutta rohkenen uskoa, ettei se ole
muuallakaan harvinaista.<br />- Viinan käyttö on tuomittavaa, mutta
kuitenkin uskon, että rehellisellä, rehdillä ja rauhallisella
menettelyllä pärjää kalajokisen kanssa. Virkakunnan menettely
erityisesti <strong><span style="font-weight: normal;">Janne
Siipolaa </span></strong>ja
<strong><span style="font-weight: normal;">Joni
Ojala-Siipolaa </span></strong>vastaan
ei ole meidän kalajokelaisten mielestä osoittautunut noita mittoja
täyttäväksi. On täysin mahdotonta uskoa, että he olisivat
kapinoitsijoita ja väärään valaan yllyttäjiä. Sitä eivät voi
olla myöskään ne nuoret miehet, jotka ovat syyllistyneet
ilkivaltaan. Teoista on jokaisen saatava rangaistuksensa, mutta teot
on asetettava oikeisiin mittasuhteisiin<span style="color: #333333;">.</span><br /><br /><span style="color: #333333;">Rovasti
</span><strong><span style="color: #333333;">Kivioja
</span></strong><span style="color: #333333;">kirjoitti
kaksi kertaa prseidentti </span><strong><span style="color: #333333;">Kekkoselle
</span></strong><span style="color: #333333;">ja
sai aina ymmärtävän vastauksen, mutta ei ratkaisua asiaan. Vielä
vuonna 1963 </span><strong><span style="color: #333333;">Kivioja
</span></strong><span style="color: #333333;">kääntyi
eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, mutta yhtä huonolla
menestyksellä.</span><br /></span></span><br />
</p><p align="LEFT" style="line-height: 0.53cm; margin-bottom: 0cm; widows: 1;">
</p><p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p></div>Erkki Ahohttp://www.blogger.com/profile/00295090684102203500noreply@blogger.com0