Kaavanmuutosasioita

Kuvassa Erkki Aho kaavanmuutosalueella Tahkovirivlla.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 19.12.2012 klo 18.00 muun muassa kaavanmuutosasioita. Tahkokorven asemakaavan muutosalue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien Tahkorvien alueella, noin kuusi kilometrä kaupungin keskustasta lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan 29,7 hehtaaria. Alueen omistaa pääosin Thkokorvat Oy. Osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueella sijaitsee 97 loma-asunnon rakentamispaikkaa ja yksi matkailua palvelevien
rakennusten korttelialue. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava kunnallisten alueidenkäyttätavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaupunginhallitus asetti asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 31.8.-30.9.2011. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueidenkäyttöyksikkä lausui, että alueen ympäristön säilyminen edellyttää lomamökkien osoittamista säilyttämistä laajempina kokonaisuuksina. Lisäksi ELY katsoo, että pienipiirteisillä ja maisemallisesti merkittävimmillä alueilla, kuten lähellä rantaa sijaitsevissa kortteleissa, tulee yksittäisten rakennusten kerrosalaksi salli enintään 40 m2. ELY:n mukaan rakennetun ympäristön luonteen säilymistä turvaavat kaavamääräykset ovat riittävän tarkat, mutta tah-merkinnän selitykseen tulee lisätä maininta siitä, että soveltuvin osin määräykset koskevat myös olemassa olevan rakennuksen kunnostusta. Lisäksi ELY vaatii, että kaavassa tulee osoittaa suojelumerkinnät kaikille rakennetun ympäristön selvityksessä arvokkaaksi todetuille yksittäisille kohteille.

Erkin kommentti: On aika käsittämätöntä, että ELY-keskus lähtee vaatimaan tällaisia muutoksia kaavaesitykseen. ELY-keskus haluaa tietoisesti ilman lakiin perustuvaa syytä jarruttaa ja vaikeuttaa Kalajoen kaupungin toimintaa. Tätä Kalajoen kaupunginhallitus ei voi hyväksyä. Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi Arkkitehti Oy Rajaniemen laatiman Tahkokorvien asemakaavamuutoksen, jossa ei oltu huomioitu ELY-keskuksen lakiin perustumattomia vaatimuksia. Kaavaehdotuksen laatiminen maksoi 14000 euroa + alv 23 %.

Kiinteistö Oy Kauppajengn osakkaat ovat jättäneet Kalajoen kaupunginhallitukselle 15.8.2008 esityksen asemakaavamuutoksen käynnistämiseksi keskustassa sijaitsevalle Kauppajengin tontille. Kaava-alue on päätetty laaejntaa Kiinteistö Oy Koppelin tontille kokonaisvaltaisen kaavaratkasun aikaansaamiseksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on keskustan kauppallinen kehittyminen ja kaupunkikuvan positiivinen muuttuminen. Kauppajengin ja Koppelin tonttien rakennusoikeutta on nostettu. Kauppajengi on rakennettu vuosina 1980-81 yksikerroksisena U:n muotoon niin, sisäpiha on paikoituskäytössä ja käynti liiketiloihin on sisäpihan puolelta. Rakennuksessa on tasakatto ja sen elementtijulkisivut ovat vaalean harmaata pesubetonia. Kauppajengin toteutettu kerrosala on noin 2040 k-m2. Koppeli on valmistunut vuonna 1991 ja edustaa tyypillistä aikansa monimuotoista arkkitehtuuria. Koppelin toteutettu kerrosala on noin 1340 k-m2. Kaavamuutosalueelle on liittymät Kalajoentieltä. Kortteleiden takaosassa kulkee huoltotie, jonka kautta huolletaan Kalajoentien Forumin, Halpa-Hallin, Kauppajengin ja Koppelin kiinteistöt. Kauppajengin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen. Tontin rakennusoikeus on 4000 k-m2. Rakennusoikeutta on lisätty 1700 k-m2. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa toisen kerroksen rakentamisen nykyiseen rakennukseen. Tontin koko kasvaa 657 m2. Koppelin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen, jonka kerrosala on enintän 2100 k-m2. Tontin kerrosala lisääntyy 500 k-m2. Tontin pinta-ala kasvaa noin 600 m2 huoltoiten uuden linjausken myötä. Lukkarinpuisto poistuu asemakaavasta. Puistoalue osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jolla tulee olla yksi puu jokaista neljää autopaikkaa kohti.

Erkin kommentti: Kaavalla mahdollistetaan Kalajoen kaupunkikuvan parantaminen. On kuitenkin otettava huomioon, että Kauppajengin rakennus on rakennettu yksikerroksisena ja elementi ovat sen mukaisia. Jos Kauppajengiin rakennetaan toinen kerros niin silloin on otettava huomioon tämä asia.

Kalajoen sataman asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 14 kilometriä Kalajoen keskusta länsi-lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan noin 55,8 hehtaaria. Maantieyhteys satamaan valtatie (.lta on neljä kilometriä. Matka päämeriväylälle Kallan saaren ulkopuolelle on 20-25 km ja meri syvenee nopeasti ollen sataman suulla yli 10 metriä ja kahden kilometrin päässä satamasta jo 13-15 m. Tuloväylän ja satama-altaan kulkusyväys on 8,5 metriä. Tällä hetkellä koko satama-alueen pinta-ala on noin 32 hehtaaria. Laituripituus on 415 m, johon mahtuu enimmillään kolme laivaa kerrallaan. Katettua varastotilaa sataman alueella on yli 30 000 m2. Sataman vuotuinen kokkonaisliikenne vuonna 201 oli 410 000 tonnia ja samassa käy keskimäärin noin 100 laivaa vuodessa. Sataman tonnimäärät ovat vuodesta 2007 lähtien kasvaneet noin 10 % vuosittain.
Kaava-alueen läheisyydessä on kuusikoita, joista on aiempina vuosina löytynyt liitt-oravan reviiri ja papanoita (Alarisku 201). FM, bioloigi Ville Suorsan mukaan aluetta voidaan pitää lähes varamsti liito-oravan elinalueena (FCG Oy 2010).
Keskeiseltä ja erittäin tärkeältä kaava-alueelta jouduttiin jättämään kaava-alueen ulkopuolelle liito-oravan potentiaalinen elinympäristö. Tämä ratkaisu tehtiin sen takia, ettei kaavamuutos viivästyisi.

Erkin kommentti: Kalajoella liito-oravien paskoista on tullut ongelma. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että toiminta on tarkoituksellista. On lisäksi otettava huomioon, että Suomen Natura ratkaisu on aikanaan tehty vastoin EY-direhtiiviejä ja vastoin EY -tuomioistuimen päätöksiä. Jos Natura olisi toteutettu EY-direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten mukaisesti niin Kalajoen sataman kaavamuutos olisi voitu toteuttaa elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Katson, että valtio on aikanaan vahinkonrvausvelvollinen Suomen väärästä Natura-ratkaisusta. Katso http://naturansalat.blogspot.com/

Kalajoen kaupunginhallitus päätti myydä hiekkapalstat Suomenselän Sora ja Kuljetus Oy:lle sekä Kuljetuspolar Oy:lle.

Erkin kommentti: Kalajoen kaupungilta alkavat loppumaan hiekkapalstoiksi sopivat alueet. On todennäköistä, että mahdollinen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tulevina vuosina vaikuttaa myös Kalajoella tapahtumaan rakentamiseen ja siksi Kalajoen kaupungin on kartoitettava mahdollisia uusia heikkapalstoja. Myös turkistarhoille tarvitaan uuia alueita, sillä turkistarhoja ei voida lisätä nykyisille aluelle uusilla yrittäjillä. Tämä sen vuoksi, että isot alueet ovat erittäin suuri riski tautitaupausten sattuessa.

Oikaisuvaatimus lomatoimenjohtajan päätöksestä koskien eläinvahingon korvaamista. Asia oli todella vaikea ratkaistavaksi. Näyttää selvältä, että lomittajat ovat tehneet virheen. Kysymys on nyt siitä, että on ko virhe aiheutannut eläimen kuoleman. Jos virhe on aiheuttanut eläimen kuoleman, niin silloin Kalajoen kaupunki on korvausvelvollinen. Nyt Kalajoen kaupunginhallitus katsoi, ettei ole pystytty todistamaan, että eläimen kuolema joutui lomittajien virheestä. Oikaisuvaatimuksen esittäjä oli vaatinut korvattavaksi eläinen arvon Proagria/fabab lypsylehmien arvon mukaan, mikä kaksi kertaa poikineella 7.000 – 9.500 kg tuloksella on 1.521 euroa maidontuontannon keskeuttä,misestä 8.000 kg/v , 0,4398 euroa/kg, poikinut (21.3.2011 toisen kerran) 585,00 euroa sekä eläinlääkärikulut. Kaupunginhallitus päätti hylätä asiasta tehdyn oikaisuvaatimuksen eläinvahingon korvaamisesta.

Erkin kommentti: Jos olisin ollut kaupunginhallituksen jäsen ja minulla olisi ollut päätösvaltaa asiassa, niin olisin jättänyt kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteeni. Minun oikeustajuni mukaan Kalajoen kaupungin olisi tullut hyväksyä oikaisupyyntö ja korvata vaaditut summat. Nyt asianomaisella on mahdollisuus valittaa asiasta Oulun hallinto-oikeuteen. Valitettavasti Oulun hallinto-oikeudessa on jo kiusallisen paljon valituksia Kalajoen kaupungin päätöksistä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 3

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2011 kokouksessaan Kalajoen kaupungin talousaarvion vuodelle 2012. Kalajoen kaupungin talouspäällikkö Juhani Yliparkas on todella huipuammattilainen alallaan ja pitää tiukasti Kalajoen kaupungin taloudesta huolta. Hänen ansionsa Kalajoen kaupungin hyvästä taloudenpidosta ovat erittäin suuret ja siitä hänelle suuret kiitokset.
Kalajoen kaupungin talousarvion loppusumma on 89 miljoonaa euroa ja vuosikate on 4,5 miljoonaa euroa. Kalajoen veroprosenttia nostettiin 19,5 prosenttiin, koska haluttiin varautua tulevaisuuteen, sillä elämämme nykyisin varsin epävarmassa maailmassa. Tulevaisuuteen on hyvä varautua siten, että talous on kunnossa. Kalajoen kaupungin lainamäärä on suhteellisen suuri, koska se on 34,1 miljoonaa euroa ja bruttolainamäärä on 2697 euroa asukasta kohden. Nettolainamäärä on 1540 euroa asukasta kohden ja se ylittää valtuuston päätöksen korkeimmasta sallitusta nettolainamäärästä. Kalajoki on investoinut varsin voimallisesti ja se näkyy talousluvuissa. Käyttötalousmenot palveluittain ovat seuraavat: hallinto 5,6 miljoonaa euroa, kehittäminen 6,6 miljoonaa euroa, perusturva 41.7 miljoonaa euroa, sivistys 13,5 miljoonaa euroa ja tekniset palvelut 9,8 miljoonaa euroa. Kalajoen kaupungilla on ns. Repo-rahoja sijoitettuna n. 12 miljoonaa euroa pahan päivän varalle. Valtuutetut olivat huolissaan sijoitusten tuoton varmistuksesta epävarmoina aikoina ja siksi talousjohtajaa pyydettiin selvittämään asiaa.

Kalajoen kaupungin käyttömenot ovat 77,4 miljoonaa euroa ja investoinnit n. 9 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennetään ensi vuonna 1,6 miljoonaa euroa. Verotulot on arvioitu budjetissa 33,3 miljoonaksi euroksi ja valtionosuudet 27,5 miljoonaksi euroksi. Henkilöstömento ovat vuonna 2012 arvioitu 41,2 miljoonaksi euroksi. Suurin investointi vuonna 2012 on Merenojan koulun saneeraushanke, jonka kustannuksen ilman kalusteita on 3,1 miljoonaa euroa. Varasto- liiketilan rakentamiseen Bloomitille varataan 540 000 euroa. Tekniselle lautakunnalle varataan jaettavaksi 300 000 euroa kohdistettavaksi pienempiin kohteisiin. Valtuutetut esittivä hartaan toiveen, että näistä rahoista osoitetaan Raumankarin koulun liikuntapaikan kunnostukseen riittävä määräraha.

Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana sosiaali- ja terveydenhuolto palveluissa Merijärven kunnalle ja ympäristöterveydenhuollon palveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Lomituspalveluissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Maaseutupalvelut ovat Kalajoen vahvuus. Elinkeinopuolella turkisneuvonnan tavoitteena on vastata tutkistuottajien kolutus- ja konsultointitarpeisiin Kalajoen, Kokkolan, Kannuksen, Oulaisten, Haapaveden, Pyhäjoen ja Alavieskan alueella. Voidaan sanoa, että Kalajoen kaupungilla on oma yrityspalvelukeskus ja se on yksi Kalajoen vahvuuksista.

Kalajoen satama on kehittynyt erittäin voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja siitä suuri kiitos samajohtaja Esa Anttiolle. Minä olisin halunnut, että Kalajoen satamassa satamasihteerin määräaikaista työsopimusta olisi jatkettu. Olisin halunnut, että samajohtaja olisi voinut tehdä satamajohtajan tehtäviä. On suuri vaara, että nyt kun Toshiba on ilmeisesti Pyhäjoen atomivoimalan pääyhteistyökumppani ja Kalajoen satamankin haluasi olla mukana toiminnassa, niin nyt kun neuvotteluja käydään, niin Kalajoen satamajohtaja joutuu tekemään johtajana sihteerin töitä Kalajoella, kun Raahen ja Kokkolan satamajohtajat neuvottelevat Toshiban kanssa. Minun on yritysjohtajan kokemuksella erittäin vaikea ymmärtää kaupunginjohtajan toimintaa satamasihteeriasiassa.

Pyhäjoen ydinvoimalaan on Kalajoen kaupungin talousarviossa viitattu monessa kohdin. On kuitenkin huomoitava, että uuden perustuslain mukaan jos 50 000 kansalaista vaatii kansanääenstystä ydinvoimasta, niin kansanääenstys on järjestettävä. Se on myös ydinenergialain mukaan sellainen este ydinvomailan rakentamiselle, että hanke voidaan estää tai keskeyttää.

Kalajoen kaupungin konserniin kuuluu muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jolla on erittäin värikäs historia. Se toiminut johtavien ”luotettavien” poliitikkojen hiekkalaatikkona. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on historiansa aikana pelastettu konkurssilta lukuisia kertoja. Kalajoen kaupungin panostuu matkailuun on ollut ns. mummon markkoissa lähes 200 miljoonaa. Nyt Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole enää varsinaista liiketoimintaa, vaan se toimii eräänlaisena loisena, jolla palveluksessaan ainakin neljä henkilöä. Minun mielestäni Kalajoen Hiekkasärkät Oy pitäisi ajaa alas mahdollsimman pian ja kaupungin tulisi vetäytyä yritystoiminnasta.Toinen merkillisyys on Kalajoki Akatemia. Sitä ei juridisesti ole olemassa, mutta se kuitenkin toimii pääasiassa yhteiskunnan projektirahoilla.

ICT-palveluihin Kalajoen kaupunki on onnistunut rekrytoimaan erittäin ammattitaitoisen henkilön ja työn tulokset alkavat vähitellen näkyä. Valtuutetut ovat erittäin tyytyväisiä ICT-päällikön toimintaan. On todettava, että työsarka on vaativa eikä Iisakin kirkkoakaan rakennut yhdessä päivässä.

Peruspalveluissa on vihdoinkin saatu eräs tärkeä asia tavoitteeseen. Kalajoella on kaikki lääkärin virat täytettynä ja hammaslääkärien osalta Kalajoella on jo pitempään ollut erinomainen tilanne.
Kouluverkkoasia on vielä vaiheessa. Samoin on Kalajoen lukion toimitila-asian tulevaisuus ratkaisematta. Kalajoella on erittäin vetovoimainen lukio, jolla on hyvät meriitit. Kalajoen lukiossa voi harrastaa jääkiekkoa, hiihtoa, yleisurhelua, lentopalloa, tanssia, salibandyä, ratastusta, bändisoittoa ja teatteria muun opiskelun ohessa ammattiohjauksessa. Kalajoen kirjasto- ja kultturipalvelujen paikka on edelleenkin ratkaisua vailla. Nykyinen kirjasto tarvittaneen lähivuosina lukion laajentamiseen. Kalajoen kaupungin kaupallisten palvelujen organisointi odottaa edelleen ratkaisua. Tarkoitan tällä ns. Merta-marketin alueen tulevaa käyttöä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 2

"Olipa hyvä, ettei media ollut enää paikalla", sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kun Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli jo yli neljä tuntia kestäneen kokouksen lopussa teknisenjohtajan viran kelpoisuusehtojen muuttamista ja viran julistamista kolmannen kerran haettavaksi. Paikka tuli nyt kolmannen kerran auki ja niin, ettei entisiä hakemuksia voitu hyväksyä. Nyt paikkaa haetaan siten, että ns. opistoinsinöörit voivat hakea paikkaa. Pätevyysvaatimuksia laskettiin. Menettely täyttää mielestäni kaikki farssin piirteet.

Ehkä on syytä tarkemmin tarkastella näitä virkamiesvalintoja Kalajoella. Kalajoen kunnan kunnaninsinööriksi kunnanvaltuusto valitsi vuonna 1980 äänestyksen jälkeen ylivieskalaisen Paavo Soukan. Soukka sai äänestyksessä 18 ääntä, Matti Heusala 10 ääntä ja kaksi muuta ehdokasta 4 ja 1 ääntä. Soukan kieltäytymisen varalle valittiin Reijo Räihälä.

Kalajoen kaupungin tekninen johtaja joutui mielstäni epäasiallisten operaatioiden kohteeksi ja siirtyi sen jälkeen Kalajoen Lämpö Oy:n toimitusjohtajaksi. Katso
Tapaus Puoskari ja Soukka - härskiä valtapeliä ja koston politiikkaa?
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/430.htm

Paavo Soukan lähdön jälkeen Kalajoen kaupungin tekniseksi johtajaksi valittiin kuntaliitoksen tuloksena entinen Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki. Hirsimki oli Himangan kunnanjohtajana, kun Himangan kunta tuomittiin romaanien syrjinnästä. Hirsimäki oli mukana Kalajoen teknisenä johtajana virkansa puolesta muun muassa seuraavassa asiassa:
Kalajoen kaupunginhallitus menetteli lainvastaisesti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/02/kalajoen-kaupunginhallitus-menetteli.html

Nämä edelläolevat asiat ovat saaneet jotkut valtuutetut varovaisiksi asioissa, koska he epäilevät että Kalajoella joitakin suositaan ja joitakin syrjitään jne. Esimerkiksi valtuutettu Hanna Halmeenpää viittasi puheenvuorossaan myös tähän asiaan
Sivistystoimen virkavaali Kalajoella 2002 - piiskaa päättäjille
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/132.htm

Kalajoen kaupungin teknisen johtajan viran täyttämisen ensimmäisessä haussa oli yhdeksän hakijaa. Kun paikka laitettiin toisen kerran auki, niin hakijoita saatiin neljä lisää. Olin mukana haastatteluryhmässä, joka haastatteli viittä haastatteluun kutsuttua henkilöä, jotka olivat seuraavat: Matti Kerkelä, Ilkka Harju, Tero Uusitalo, Pekka Latvala ja Pasi Rajala.
Kalajoen kaupunginvaltuusto pääsi 13.12.2011 pitkien vääntöjen jälkeen yksimiliesyyteen siitä, että Kalajoen kaupungin teknisen johtajan virka laitetaan kolmannen kerran auki ja pätevyysvaatimusta alennetaan eikä aikaisemmin paikkaa hakeneita oteta huomioon paikkaa täytettäessä elleivät he hae paikkaa nyt uudelleen. Mielstäni aika outo menettely aikaisemmin paikkaa hakeneita kohtaan.

Olen itse toiminut aikaisemmin henkilöstöasioiden hoitajana sellaisessa yrityksessä, jossa oli 400 henkilöä sekä yrityksessä, jossa oli yli 300 henkilöä, sekä yrityksessä, jossa oli yli 250 henkilöä, sekä yrityksessä, jossa oli lähes 200 henkilöä sekä yrityksessä, jossa oli yli 120 henkilöä. Minulla on ollut oma yritys, johon valitsin vuosittain kuuden vuoden aikana joka vuosi yli 30 henkilöä. Olen toiminut toimitusjohtajana useammassa isossa yrityksessä. Olen suorittanut SOK:n liikkkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen, SOK:n liikkeenjohdollisen tavaratalokoulutuksen ja olen sotilasarvoltani reservin yliluutnantti. Olen lisäksi toiminut Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulun vetäjänä ja Raahen Porvari- ja kauppakoulun Konsultit Oy:n toimitusjohtajana. Katson, että minulla oli ylivoimasesti paras asiantutemus haastatteluryhmästä henkilöstön valintamenettelystä ja valinnasta sekä johtamisesta niin käytännössä kuin teoriassakin, kun haastateltiin Kalajoen kaupungin teknisen johtajan paikkaa hakeneita viittä haastatteluun kutsuttua henkilöä.

Haastatelluista yksi ei täyttänyt pätevyysvaatimuksia. Minulle tuli kuitenkin selkeä näkemys, kuka haastateltavista oli pätevin ja paras tehtävään koulutuksen, ammattitaidon, henkilöstöjohtamisen ja talousjohtamisen sekä työnäyttöjen perusteella. Samalla kiinnitin huomiota myös henkilön todennäköiseen pysyvyyteen teknisenä johtajana Kalajoella sekä paikallistuntemukseen sekä siotutumiseen Kalajokeen. Siis siihen asiaan, että todennäköinen vaihtuvuus olisi varsin pieni. Minun mielestäni paikka olisi voitu täyttää näiden haastatellun viiden joukosta. En voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei halua pätevintä ja parasta hakijaa tästä joukosta valita, vaan paikka laitetaan uudelleen auki jotta paikkaan voidaan valita sopiva henkilö. Siis eräänlainen kähmintä virkapaikkojen täytössä Kalajoella jatkuu yhä edelleen.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 1

Vuorenkallion koulu

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 tulo-ja menoarvion kokouksessaan 13.12.2011. Kokous kesti n.4,5 tuntia. Edellisenä iltana valtuustoryhmät kokoontuivat ns. budjettinfoon, jossa sovittiin valtuustoryhmien kesken, että tulo- ja menoarviosta poistetaan seuraava teksti:

Kouluverkko lähiaikoina

Uusien koulujen rakentamisen sijaan kaupungin hyväkuntoiset ja oppimisympäristönä nykyaikaiset koulut otetaan ensin täysimääräisesti käyttöön lähivuosina. Ämä tarkoittaa Tungän aluekoulun, Raumnakarin koulun, Pohjankylän koulun, Etelänkylän koulun ja Merenojan koulun hyödyntämistä ja tarvittavien kunnostus- ja pienehköjen laajennustoimenpiteiden suorittamista näillä kouluilla.

Keskustan alueella kehitettävinä alakouluina toimisivat lähivuosina Etelänkylän koulu ja Pohjankylän koulu. Näiden oppilaaksiottoalueet tarkasteltaisiin uudelleen mm. koulukuljetukset huomioiden. Vuorenkallion koulu keskittyy antamaan opetusta 0-2 vuosiluokan oppilaille.

Etelänkylän koulun peruskorjaukseen varataan 300 000 euroa vuodelle 2014, Pohjankylän koulun laajennukseen (3-4 opetustilaa) 700 000 vuodelle 2015 ja liikennejärjestelyihin 75 000 euroa vuodelle 2012. Lisäksi varaudutaan kunnostamaan Vuorenkallion koulun ruokailutilat ja hankkimaan sinne tarvittaessa siirrettävää luokkatilaa.

Kouluverkkotyöryhmän työskentelystä

Kouluverkkotyöryhmä perustettiin kartoittamaan Kalajoen koulujen tilanne ja tämän lisäksi tehtävänantoon kuului vanhusten huollon asioiden selvittäminen, päiväkotiasiat, liikuntapaikat ja ruokahuoltoasiat. Kouluverkkotyröryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja jäseniä oli suurimmista valtuustoryhmistä. Kouluverkkotyöryhmän työ oli niin salaista, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kielsi virkamiehiä antamasta tehtyjä laskelmia valtuutetuille. Pyysin asian johdosta kirjallisen lausuman laskelmien tekijältä Rauli Mäkiltalolta ja sain myös tuon kirjallisen lausuman, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja kieltää laskelmien luovuttamisen valtuutetuille. Pyysin Jokilaaksojen poliisilta virka-apua jotta saisin nuo laskelmat käyttööni. Olen Kalajoen valtuuston varapuheenjohtaja. Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen kieltäytyi antamasta virka-apua asiassa. Minun oikeustajuni mukaan Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön ja Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen virka-aseman väärinkäyttöön. Salailu kouluverkkotyöryhmässä sai jatkua, koska poliisilta en saanut virka-apua asiassa.

Kouluverkkotyöryhmän työ päättyi 31.08.2012. Työryhmän työn tulosta ei esitelty valtuutetuille ennenkuin useiden pyyntöjen jälkeen. Kouluverkkotyöryhmän selvitys oli täydellinen fiasko. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkotyoryhman-selvitys-on.html

Lokakuun lopulla valtuutetuille kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä esitti, että tilanne rauhoitetaan tältä syksyltä ja työtä jatketaan ensi vuonna. Eräät valtuutetut epäilivät kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheita aiheellisesti. Epäilyt ja pelot osoittautuivat todeksi. Kouluverkkoasia ratkaistiin Kalajoen kaupungin investointibudjetilla. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Investointibudjetti oli tehty sellaisen kouluverkkotyöryhmän pöytäkirjan perusteella, jota pöytäkirjan tarkastajat eivät olleet hyväksyneet. Kaupunginhallituksen kokous oli maanantaina ja uusittu kouluverkkotyöryhmän pöytäkirja hyväksyttiin vasta keskiviikkona. Oli melkoinen yllätys valtuutetuille, kun he saivat lukea lehdistä kokonaan toista, mitä heille oli kerrottu valtuustoinfossa. Valtuutetut olivat joutuneet todella noloon tilanteeseen suuren yleisön sllmissä.

Tiedotusvälineiden kautta myös alueiden asukkaat saivat tietää asioista. Heitä asianosaisina ei ltu kuultu lainkaan. Katso http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkoasia-kuohuttaa-mielia.html

Esimerkiksi Vuorenkallion alueella oppilaiden vanhemmat kokoontuivat pitämään kokoustaan ja hätääntyneet puhelisoitot ja sähköpostit tavoittivat valtuutetut. Kalajoen valtuuston kokouksessa luovutettiin 13.12.2011 valtuuston puheenjohtajalle 893 nimen adressi Vuorenkallion koulun puolesta.

Kapunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2011 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä käytti avauspuheenvuoron, jossa hän kertoi Kalajoen kaupungin toimintakulttuurista. Minä käytin asiasta myös puheenvuoron ja totesin toimintakultturissa olevan paljon parantamisen varaa. Paheksuin salailun ja totuuden pelon kulttuuria. Paheksuin Raili Myllälän luottamusaseman väärinkäyttöä ja totesin menettelyn täyttävän rikoslain 36 luvun mukaisen luottamusaseman väärinkäytön. Teko on lain mukaan rangaistava teko, josta on seurauksena sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Minä paheksuin avoimmuuden je rehellisyyden puutetta. Vaadein, että Kalajoen kaupungin kokouksen esityslistat on julkistettava suurelle yleisölle ja teidostusvälineille yhtä aikaa, kun luottamuselinten jäsenetkin ne saavat. Tällöin suuri yleisö ja tiedotusvälineet saavat tiedon ajoissa siitä, mitä asioita Kalajoen kaupungin elimissä on käsittelyssä ja mitkä ovat päätösehdotukset asioista.

En puheenvuorossa kertonut kuitenkaan siitä, että Kalajoen kaksi keskustalaista johtavassa asemassa olevaa valtuutettua soitteli aikoinaan paikallislehtien päätoimittajille ja he vaativat, että valtuutettu Erkki Ahon yleisönosastokirjoituksia ei saa lehdissä julkistaa. Lisäksi he painostivat paikallislehtien päätoimittajia niin, että he eivät uskaltaneet julkistaa nimeäni tekemissäni urheilujutuissa. Molemmista lehdistä löytyy kahden vuoden ajalta ( vuosilta 2002-2005) urheilujuttuja, joissa ei ole tekijän nimeä. Juttujen tekijä on Erkki Aho, mutta hänen nimensä ei saanut näkyä juttujen yhteydessä.

Aikanaan Kalajoen kunnanjohtaja oli kieltänyt Kalajoen kaupunginvirkamiehiä keskustelmasta valtuutettu Erkki Ahon kanssa. Kaiken törkein tapaus on salailusta ja luottamusaseman väärinkäytöstä on seuraava:
Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/278.htm

Kun tein asiassa valtuustolle sen pyytämän selvityksen, mikä oli kokonaisuudessaan 1879 sivua, niin silloin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittelemästä asiaa valtuuston kokouksessa, vaikka valtuusto oli sitä minulta pyytänyt. Käytännössä asia salattiin kaikilta päättäjiltä. Tällä tavalla Raili Myllylä syyllistyi minun oikeustajuni mukaan luottamusaseman väärinkäytöön, törkeiden rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun, mistä lain mukainen rangaistus olisi ollut vankeusrangaistus.

Tein asiasta DVD:n ja pyysin saada esittää DVD:nä valtuustolle, koska minulta estettiin kirjallinen todistusaieniston esittämnen. Tämänkin esitteyn silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti. Tässä DVD, jonka esittäminen valtuustolle estettiin:

DVD-dokumentti-youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi ovat jättäneet asiat tutkimatta ja syyttäjät syyttämättä. Lisäksi käräjäoikeudet, hovioikeus, korkein oikeus, valtakunnansyyttäjävirasto ja laillisuusvalvonta eivät ole ottaneet huomioon DVD:nä lähetettyä suullista todistustani, jossa esitetään myös kirjallinen todistelu rikoksista.

Kalajoen kaupunginvaltuuston 13.12.2011 päätöksen mukaan kouluverkkotyöryhmää täydennetään pienempien valtuustoryhmien edustajilla. On luonnollista, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä haluaa jatkaa kouluverkkotyöryhmän puheenjohtajana ja epäilemättä tavoitteena on budjetista poistetun suunnitelman toteuttaminen.
Kalajoen kaupunginvaltuusto osoitti kuitenkin 13.12.2011 kokouksessaan, että valtuuston tahdon yli ei kävellä.

Kahvila Seili

Isopahkalan Keramiikkapajan yhteyteen on avattu lokakuun puolivälissä kahvila Seili. Kahvila on sisustettu tyylikkäästi ja kahvila on erittäin viihtyisä. On todella elämys ja kokemus nauttia kahvit ja erinomaiset leivonnaiset kahvila Seilissä. Tällaista paikkaa Kalajoelle on jo pidempään kaivattu. Kahvilassa järjestetään myös musiikkiesityksiä, jotka sopivat erinomaisesti kahvilan luomaan tunne-elämykseen. Ehkä muukin kulttuuritarjonta sopii kahvilan yhteyteen. Koska kahvila Seili on keramiikkapajan yhteydessä niin se mahdollistaa myös Isopahkalan keramiikkapajan tuotteisiin tutustumisen ja ostamisen. Ehkä tulevaisuudessa voidaan rakentaa keramiikkapajaan yhdyskäytävä ja esitellä keramiikkatuotteiden valmistusta matkailijoille ja muille asiasta kiinnostuneille konkreettisella tavalla työesityksinä. Kahvila Seili on mielestäni erittäin onnistunut ratkaisu kahvittelupaikaksi. Nyt kalajokisena tiedän minne menen, kun haluan esitellä vierailleni aitoa kalajokista kulttuuria ja tuotteita.