Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 28.11. klo 17.00 kaupunginhalliuksen kokoukseen käsittelemään muun muassa ensi vuoden talousarviota. Talousarvion yhteydessä nämä allolevat seuraavat sivut Kouluverkkotarkastelu ja sen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitteluun.
Kouluverkkotyöryhmän piti saada oma selvityksensä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Tuota selvitystä ei silloin saatu. Selvitys oli erikoisen salainen monilta osin. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana pyysi tehtyjä laskelmia itselleni, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kielsi virkamiehiä antamasta niitä minulle. Pyysin virkamieheltä kirjallisen todistuksen siitä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä on kieltänyt antamasta laskelmia valtuutetuille. Sain tuon paperin ja pyysin virka-apua poliisilta jotta olisin saanut minulle lain mukaan kuuluvat laskelmat. Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen teki asiassa kielteisen päätöksen. Samalla hän teki toisenkin väärän päätöksen, mikä minun oikeustajuni mukaan on virkarikos, sillä hän totesi päätöksessään, että Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa ei ole syyllistynyt rikokseen, kun Oulasmaa oli nostanut syytteen minua vastaan Meripankin nimissä Meritapankin lainan myöntäneen pankinjohtajan tietämättä asiassa, jossa APR:n konkurssipesä oli purkanut kaupat ja takaukset olivat rauenneet eikä velkaa todellisuudessa ollut olemassa. En siis ollut voinut syyllistyä velallisen epärehellisyyteen, koska velkaa ei ollut olemassa. Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa oli siis syyllistynyt kiistattomaan virkarikokseen nostaessaan syytteen väärillä tiedoilla. Kysymys on vakavasta virkarikoksesta ja poliisi Ilkka Piispanen syyllistyi vakavien rikosten suojeluun ja peittelyyn. Nyt hän minun oikeustajuni mukaan syyllistyi uuteen virkarikokseen, kun hän kieltäytyi antamasta virka-apua, kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Rali Myllylä ylitti toimivaltuutensa ja käytti luottamusasemaansa väärin.
Koska luottamushenkilöistä koottu kouluverkkotyöryhmä ei saanut kouluverkkoasiaa ratkaistuksi, niin turvauduttiin erikoiseen ratkaisuun. Virkamiehet ratkaisivat kaupunginhallituksen puheenjohtajan myötävaikutuksella asian budjetin yhteydessä. Tämä ratkaisu kirvoitti kielet ja mielet ja muun muassa Vuorenkallion alueella on jo kerätty nimilistoja ja pidetty kokouksia sekä otettu yhteyksiä päättäjiin. Tämän päivän (ke 30.11.2011) Kalajoenseutu ja Kalajokilaakso uutisoivat asioista.
Minun oma henkilökohtainen kantani on se, että kouluverkkoasian valmistelua olisi pitänyt jatkaa, koska tehtävänannon mukaan tarkoitus oli selvittää myös päiväkotiasiat, vanhusten tila-asiat, liikuntapaikka-asiat, ruokahuoltoasiat ja kouluverkkoasia. Nyt kaikki muut asiat jäivät selvittämättä kaupunginhallituksen puheenjohtajan vetämältä kouluverkkotyöryhmältä. Tavallaan kaikki muutkin asiat kuin kouluverkkoasia ratkaistiin budjetilla. Mielestäni tämä on törkeää luottamushenkilöiden aliarviointia ja todella härskiä toimintaa.
Minä en kannata suurta yhtenäiskoulua Merenojan koululle. Minä katson, että suuri koulu lisää rauhattomuutta, oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kuluja. Mielestäni suurin mahdollinen yhtenäiskoulu voi olla 300-350 oppilasta. Jos oppilaita on esim. n. 1000 niin se on liian suuri koulu. Lisäksi Merenojan koulu on ollut homekoulu ja ei ole mitenkään varmaa, että kaikki home on saatu koulusta korjattua pois, vaikka remonttiin käytetään rahaa 3,25 miljoonaa euroa.
Minun mielestäni Raution koulusuunnitelmaa ei saa löydä alas näin törkeällä tavalla. Tällä menettellä tukahdutetaan kansalaisten aktiivisuus ja toiminta muuttaa toisenlaiseksi, mikä ei ole kalajokisten edun mukaista.
Toinen keskustelua aiheuttava asia on teknisen johtajan valinta. Haastatteluun kaupungihallitus päätti kutsua viisi henkilöä. Yhteenvetoon hakijoista oli sattunut pieni ikävä virhe. Erään hakijan nimi oli vaihtunut toiseksi. Asia kyllä huomattiin kokouksessa.
Teknisen johtajan paikka oli nyt toista kertaa avoinna. Viisi hakijaa kutsuttiin haastatteluun ja paikka laitetaan kolmanen kerran auki. Nyt teknisen johtajan kelpoisuusehtoja muutetaan ja paikka laitetaan kolmannen kerran avoimeksi. Menettely ei voi aiheuttaa ihmettelyä. Menettelyyn täytyy olla jokin syy. Syy on tietenkin se, että kaikki haikjat eivät täytä kelpoisuusehtoja ja nyt ”kelvottomat hakijat” saavat kelpoisuuden kun kelpoisuusehtoja muutetaan. Tämän jälkeen voidaan valita tehtävään henkilö, joka täyttää uudet ja alemmat kelpoisuusehdot. Tällä varmistetaan se, että toiminta näyttää lailliselta ja tällä tavalla estetään mahdolliset valitukset. Mielenkiintoinen asia on kuitenkin se, että syyllistytäänkö tällä menettelyllä pätevämpien hakijoiden syrjintään eli saako Kalajoen syrjintätoiminta jatkua, koska Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi kieltäytyvät tutkimasta Kalajoen mielestäni kiistattomia syrjintätapauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti