Kaavanmuutosasioita

Kuvassa Erkki Aho kaavanmuutosalueella Tahkovirivlla.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 19.12.2012 klo 18.00 muun muassa kaavanmuutosasioita. Tahkokorven asemakaavan muutosalue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien Tahkorvien alueella, noin kuusi kilometrä kaupungin keskustasta lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan 29,7 hehtaaria. Alueen omistaa pääosin Thkokorvat Oy. Osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueella sijaitsee 97 loma-asunnon rakentamispaikkaa ja yksi matkailua palvelevien
rakennusten korttelialue. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava kunnallisten alueidenkäyttätavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaupunginhallitus asetti asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 31.8.-30.9.2011. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueidenkäyttöyksikkä lausui, että alueen ympäristön säilyminen edellyttää lomamökkien osoittamista säilyttämistä laajempina kokonaisuuksina. Lisäksi ELY katsoo, että pienipiirteisillä ja maisemallisesti merkittävimmillä alueilla, kuten lähellä rantaa sijaitsevissa kortteleissa, tulee yksittäisten rakennusten kerrosalaksi salli enintään 40 m2. ELY:n mukaan rakennetun ympäristön luonteen säilymistä turvaavat kaavamääräykset ovat riittävän tarkat, mutta tah-merkinnän selitykseen tulee lisätä maininta siitä, että soveltuvin osin määräykset koskevat myös olemassa olevan rakennuksen kunnostusta. Lisäksi ELY vaatii, että kaavassa tulee osoittaa suojelumerkinnät kaikille rakennetun ympäristön selvityksessä arvokkaaksi todetuille yksittäisille kohteille.

Erkin kommentti: On aika käsittämätöntä, että ELY-keskus lähtee vaatimaan tällaisia muutoksia kaavaesitykseen. ELY-keskus haluaa tietoisesti ilman lakiin perustuvaa syytä jarruttaa ja vaikeuttaa Kalajoen kaupungin toimintaa. Tätä Kalajoen kaupunginhallitus ei voi hyväksyä. Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi Arkkitehti Oy Rajaniemen laatiman Tahkokorvien asemakaavamuutoksen, jossa ei oltu huomioitu ELY-keskuksen lakiin perustumattomia vaatimuksia. Kaavaehdotuksen laatiminen maksoi 14000 euroa + alv 23 %.

Kiinteistö Oy Kauppajengn osakkaat ovat jättäneet Kalajoen kaupunginhallitukselle 15.8.2008 esityksen asemakaavamuutoksen käynnistämiseksi keskustassa sijaitsevalle Kauppajengin tontille. Kaava-alue on päätetty laaejntaa Kiinteistö Oy Koppelin tontille kokonaisvaltaisen kaavaratkasun aikaansaamiseksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on keskustan kauppallinen kehittyminen ja kaupunkikuvan positiivinen muuttuminen. Kauppajengin ja Koppelin tonttien rakennusoikeutta on nostettu. Kauppajengi on rakennettu vuosina 1980-81 yksikerroksisena U:n muotoon niin, sisäpiha on paikoituskäytössä ja käynti liiketiloihin on sisäpihan puolelta. Rakennuksessa on tasakatto ja sen elementtijulkisivut ovat vaalean harmaata pesubetonia. Kauppajengin toteutettu kerrosala on noin 2040 k-m2. Koppeli on valmistunut vuonna 1991 ja edustaa tyypillistä aikansa monimuotoista arkkitehtuuria. Koppelin toteutettu kerrosala on noin 1340 k-m2. Kaavamuutosalueelle on liittymät Kalajoentieltä. Kortteleiden takaosassa kulkee huoltotie, jonka kautta huolletaan Kalajoentien Forumin, Halpa-Hallin, Kauppajengin ja Koppelin kiinteistöt. Kauppajengin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen. Tontin rakennusoikeus on 4000 k-m2. Rakennusoikeutta on lisätty 1700 k-m2. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa toisen kerroksen rakentamisen nykyiseen rakennukseen. Tontin koko kasvaa 657 m2. Koppelin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen, jonka kerrosala on enintän 2100 k-m2. Tontin kerrosala lisääntyy 500 k-m2. Tontin pinta-ala kasvaa noin 600 m2 huoltoiten uuden linjausken myötä. Lukkarinpuisto poistuu asemakaavasta. Puistoalue osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jolla tulee olla yksi puu jokaista neljää autopaikkaa kohti.

Erkin kommentti: Kaavalla mahdollistetaan Kalajoen kaupunkikuvan parantaminen. On kuitenkin otettava huomioon, että Kauppajengin rakennus on rakennettu yksikerroksisena ja elementi ovat sen mukaisia. Jos Kauppajengiin rakennetaan toinen kerros niin silloin on otettava huomioon tämä asia.

Kalajoen sataman asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 14 kilometriä Kalajoen keskusta länsi-lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan noin 55,8 hehtaaria. Maantieyhteys satamaan valtatie (.lta on neljä kilometriä. Matka päämeriväylälle Kallan saaren ulkopuolelle on 20-25 km ja meri syvenee nopeasti ollen sataman suulla yli 10 metriä ja kahden kilometrin päässä satamasta jo 13-15 m. Tuloväylän ja satama-altaan kulkusyväys on 8,5 metriä. Tällä hetkellä koko satama-alueen pinta-ala on noin 32 hehtaaria. Laituripituus on 415 m, johon mahtuu enimmillään kolme laivaa kerrallaan. Katettua varastotilaa sataman alueella on yli 30 000 m2. Sataman vuotuinen kokkonaisliikenne vuonna 201 oli 410 000 tonnia ja samassa käy keskimäärin noin 100 laivaa vuodessa. Sataman tonnimäärät ovat vuodesta 2007 lähtien kasvaneet noin 10 % vuosittain.
Kaava-alueen läheisyydessä on kuusikoita, joista on aiempina vuosina löytynyt liitt-oravan reviiri ja papanoita (Alarisku 201). FM, bioloigi Ville Suorsan mukaan aluetta voidaan pitää lähes varamsti liito-oravan elinalueena (FCG Oy 2010).
Keskeiseltä ja erittäin tärkeältä kaava-alueelta jouduttiin jättämään kaava-alueen ulkopuolelle liito-oravan potentiaalinen elinympäristö. Tämä ratkaisu tehtiin sen takia, ettei kaavamuutos viivästyisi.

Erkin kommentti: Kalajoella liito-oravien paskoista on tullut ongelma. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että toiminta on tarkoituksellista. On lisäksi otettava huomioon, että Suomen Natura ratkaisu on aikanaan tehty vastoin EY-direhtiiviejä ja vastoin EY -tuomioistuimen päätöksiä. Jos Natura olisi toteutettu EY-direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten mukaisesti niin Kalajoen sataman kaavamuutos olisi voitu toteuttaa elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Katson, että valtio on aikanaan vahinkonrvausvelvollinen Suomen väärästä Natura-ratkaisusta. Katso http://naturansalat.blogspot.com/

Kalajoen kaupunginhallitus päätti myydä hiekkapalstat Suomenselän Sora ja Kuljetus Oy:lle sekä Kuljetuspolar Oy:lle.

Erkin kommentti: Kalajoen kaupungilta alkavat loppumaan hiekkapalstoiksi sopivat alueet. On todennäköistä, että mahdollinen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tulevina vuosina vaikuttaa myös Kalajoella tapahtumaan rakentamiseen ja siksi Kalajoen kaupungin on kartoitettava mahdollisia uusia heikkapalstoja. Myös turkistarhoille tarvitaan uuia alueita, sillä turkistarhoja ei voida lisätä nykyisille aluelle uusilla yrittäjillä. Tämä sen vuoksi, että isot alueet ovat erittäin suuri riski tautitaupausten sattuessa.

Oikaisuvaatimus lomatoimenjohtajan päätöksestä koskien eläinvahingon korvaamista. Asia oli todella vaikea ratkaistavaksi. Näyttää selvältä, että lomittajat ovat tehneet virheen. Kysymys on nyt siitä, että on ko virhe aiheutannut eläimen kuoleman. Jos virhe on aiheuttanut eläimen kuoleman, niin silloin Kalajoen kaupunki on korvausvelvollinen. Nyt Kalajoen kaupunginhallitus katsoi, ettei ole pystytty todistamaan, että eläimen kuolema joutui lomittajien virheestä. Oikaisuvaatimuksen esittäjä oli vaatinut korvattavaksi eläinen arvon Proagria/fabab lypsylehmien arvon mukaan, mikä kaksi kertaa poikineella 7.000 – 9.500 kg tuloksella on 1.521 euroa maidontuontannon keskeuttä,misestä 8.000 kg/v , 0,4398 euroa/kg, poikinut (21.3.2011 toisen kerran) 585,00 euroa sekä eläinlääkärikulut. Kaupunginhallitus päätti hylätä asiasta tehdyn oikaisuvaatimuksen eläinvahingon korvaamisesta.

Erkin kommentti: Jos olisin ollut kaupunginhallituksen jäsen ja minulla olisi ollut päätösvaltaa asiassa, niin olisin jättänyt kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteeni. Minun oikeustajuni mukaan Kalajoen kaupungin olisi tullut hyväksyä oikaisupyyntö ja korvata vaaditut summat. Nyt asianomaisella on mahdollisuus valittaa asiasta Oulun hallinto-oikeuteen. Valitettavasti Oulun hallinto-oikeudessa on jo kiusallisen paljon valituksia Kalajoen kaupungin päätöksistä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 3

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2011 kokouksessaan Kalajoen kaupungin talousaarvion vuodelle 2012. Kalajoen kaupungin talouspäällikkö Juhani Yliparkas on todella huipuammattilainen alallaan ja pitää tiukasti Kalajoen kaupungin taloudesta huolta. Hänen ansionsa Kalajoen kaupungin hyvästä taloudenpidosta ovat erittäin suuret ja siitä hänelle suuret kiitokset.
Kalajoen kaupungin talousarvion loppusumma on 89 miljoonaa euroa ja vuosikate on 4,5 miljoonaa euroa. Kalajoen veroprosenttia nostettiin 19,5 prosenttiin, koska haluttiin varautua tulevaisuuteen, sillä elämämme nykyisin varsin epävarmassa maailmassa. Tulevaisuuteen on hyvä varautua siten, että talous on kunnossa. Kalajoen kaupungin lainamäärä on suhteellisen suuri, koska se on 34,1 miljoonaa euroa ja bruttolainamäärä on 2697 euroa asukasta kohden. Nettolainamäärä on 1540 euroa asukasta kohden ja se ylittää valtuuston päätöksen korkeimmasta sallitusta nettolainamäärästä. Kalajoki on investoinut varsin voimallisesti ja se näkyy talousluvuissa. Käyttötalousmenot palveluittain ovat seuraavat: hallinto 5,6 miljoonaa euroa, kehittäminen 6,6 miljoonaa euroa, perusturva 41.7 miljoonaa euroa, sivistys 13,5 miljoonaa euroa ja tekniset palvelut 9,8 miljoonaa euroa. Kalajoen kaupungilla on ns. Repo-rahoja sijoitettuna n. 12 miljoonaa euroa pahan päivän varalle. Valtuutetut olivat huolissaan sijoitusten tuoton varmistuksesta epävarmoina aikoina ja siksi talousjohtajaa pyydettiin selvittämään asiaa.

Kalajoen kaupungin käyttömenot ovat 77,4 miljoonaa euroa ja investoinnit n. 9 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennetään ensi vuonna 1,6 miljoonaa euroa. Verotulot on arvioitu budjetissa 33,3 miljoonaksi euroksi ja valtionosuudet 27,5 miljoonaksi euroksi. Henkilöstömento ovat vuonna 2012 arvioitu 41,2 miljoonaksi euroksi. Suurin investointi vuonna 2012 on Merenojan koulun saneeraushanke, jonka kustannuksen ilman kalusteita on 3,1 miljoonaa euroa. Varasto- liiketilan rakentamiseen Bloomitille varataan 540 000 euroa. Tekniselle lautakunnalle varataan jaettavaksi 300 000 euroa kohdistettavaksi pienempiin kohteisiin. Valtuutetut esittivä hartaan toiveen, että näistä rahoista osoitetaan Raumankarin koulun liikuntapaikan kunnostukseen riittävä määräraha.

Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana sosiaali- ja terveydenhuolto palveluissa Merijärven kunnalle ja ympäristöterveydenhuollon palveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Lomituspalveluissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Maaseutupalvelut ovat Kalajoen vahvuus. Elinkeinopuolella turkisneuvonnan tavoitteena on vastata tutkistuottajien kolutus- ja konsultointitarpeisiin Kalajoen, Kokkolan, Kannuksen, Oulaisten, Haapaveden, Pyhäjoen ja Alavieskan alueella. Voidaan sanoa, että Kalajoen kaupungilla on oma yrityspalvelukeskus ja se on yksi Kalajoen vahvuuksista.

Kalajoen satama on kehittynyt erittäin voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja siitä suuri kiitos samajohtaja Esa Anttiolle. Minä olisin halunnut, että Kalajoen satamassa satamasihteerin määräaikaista työsopimusta olisi jatkettu. Olisin halunnut, että samajohtaja olisi voinut tehdä satamajohtajan tehtäviä. On suuri vaara, että nyt kun Toshiba on ilmeisesti Pyhäjoen atomivoimalan pääyhteistyökumppani ja Kalajoen satamankin haluasi olla mukana toiminnassa, niin nyt kun neuvotteluja käydään, niin Kalajoen satamajohtaja joutuu tekemään johtajana sihteerin töitä Kalajoella, kun Raahen ja Kokkolan satamajohtajat neuvottelevat Toshiban kanssa. Minun on yritysjohtajan kokemuksella erittäin vaikea ymmärtää kaupunginjohtajan toimintaa satamasihteeriasiassa.

Pyhäjoen ydinvoimalaan on Kalajoen kaupungin talousarviossa viitattu monessa kohdin. On kuitenkin huomoitava, että uuden perustuslain mukaan jos 50 000 kansalaista vaatii kansanääenstystä ydinvoimasta, niin kansanääenstys on järjestettävä. Se on myös ydinenergialain mukaan sellainen este ydinvomailan rakentamiselle, että hanke voidaan estää tai keskeyttää.

Kalajoen kaupungin konserniin kuuluu muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jolla on erittäin värikäs historia. Se toiminut johtavien ”luotettavien” poliitikkojen hiekkalaatikkona. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on historiansa aikana pelastettu konkurssilta lukuisia kertoja. Kalajoen kaupungin panostuu matkailuun on ollut ns. mummon markkoissa lähes 200 miljoonaa. Nyt Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole enää varsinaista liiketoimintaa, vaan se toimii eräänlaisena loisena, jolla palveluksessaan ainakin neljä henkilöä. Minun mielestäni Kalajoen Hiekkasärkät Oy pitäisi ajaa alas mahdollsimman pian ja kaupungin tulisi vetäytyä yritystoiminnasta.Toinen merkillisyys on Kalajoki Akatemia. Sitä ei juridisesti ole olemassa, mutta se kuitenkin toimii pääasiassa yhteiskunnan projektirahoilla.

ICT-palveluihin Kalajoen kaupunki on onnistunut rekrytoimaan erittäin ammattitaitoisen henkilön ja työn tulokset alkavat vähitellen näkyä. Valtuutetut ovat erittäin tyytyväisiä ICT-päällikön toimintaan. On todettava, että työsarka on vaativa eikä Iisakin kirkkoakaan rakennut yhdessä päivässä.

Peruspalveluissa on vihdoinkin saatu eräs tärkeä asia tavoitteeseen. Kalajoella on kaikki lääkärin virat täytettynä ja hammaslääkärien osalta Kalajoella on jo pitempään ollut erinomainen tilanne.
Kouluverkkoasia on vielä vaiheessa. Samoin on Kalajoen lukion toimitila-asian tulevaisuus ratkaisematta. Kalajoella on erittäin vetovoimainen lukio, jolla on hyvät meriitit. Kalajoen lukiossa voi harrastaa jääkiekkoa, hiihtoa, yleisurhelua, lentopalloa, tanssia, salibandyä, ratastusta, bändisoittoa ja teatteria muun opiskelun ohessa ammattiohjauksessa. Kalajoen kirjasto- ja kultturipalvelujen paikka on edelleenkin ratkaisua vailla. Nykyinen kirjasto tarvittaneen lähivuosina lukion laajentamiseen. Kalajoen kaupungin kaupallisten palvelujen organisointi odottaa edelleen ratkaisua. Tarkoitan tällä ns. Merta-marketin alueen tulevaa käyttöä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 2

"Olipa hyvä, ettei media ollut enää paikalla", sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kun Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli jo yli neljä tuntia kestäneen kokouksen lopussa teknisenjohtajan viran kelpoisuusehtojen muuttamista ja viran julistamista kolmannen kerran haettavaksi. Paikka tuli nyt kolmannen kerran auki ja niin, ettei entisiä hakemuksia voitu hyväksyä. Nyt paikkaa haetaan siten, että ns. opistoinsinöörit voivat hakea paikkaa. Pätevyysvaatimuksia laskettiin. Menettely täyttää mielestäni kaikki farssin piirteet.

Ehkä on syytä tarkemmin tarkastella näitä virkamiesvalintoja Kalajoella. Kalajoen kunnan kunnaninsinööriksi kunnanvaltuusto valitsi vuonna 1980 äänestyksen jälkeen ylivieskalaisen Paavo Soukan. Soukka sai äänestyksessä 18 ääntä, Matti Heusala 10 ääntä ja kaksi muuta ehdokasta 4 ja 1 ääntä. Soukan kieltäytymisen varalle valittiin Reijo Räihälä.

Kalajoen kaupungin tekninen johtaja joutui mielstäni epäasiallisten operaatioiden kohteeksi ja siirtyi sen jälkeen Kalajoen Lämpö Oy:n toimitusjohtajaksi. Katso
Tapaus Puoskari ja Soukka - härskiä valtapeliä ja koston politiikkaa?
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/430.htm

Paavo Soukan lähdön jälkeen Kalajoen kaupungin tekniseksi johtajaksi valittiin kuntaliitoksen tuloksena entinen Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki. Hirsimki oli Himangan kunnanjohtajana, kun Himangan kunta tuomittiin romaanien syrjinnästä. Hirsimäki oli mukana Kalajoen teknisenä johtajana virkansa puolesta muun muassa seuraavassa asiassa:
Kalajoen kaupunginhallitus menetteli lainvastaisesti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/02/kalajoen-kaupunginhallitus-menetteli.html

Nämä edelläolevat asiat ovat saaneet jotkut valtuutetut varovaisiksi asioissa, koska he epäilevät että Kalajoella joitakin suositaan ja joitakin syrjitään jne. Esimerkiksi valtuutettu Hanna Halmeenpää viittasi puheenvuorossaan myös tähän asiaan
Sivistystoimen virkavaali Kalajoella 2002 - piiskaa päättäjille
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/132.htm

Kalajoen kaupungin teknisen johtajan viran täyttämisen ensimmäisessä haussa oli yhdeksän hakijaa. Kun paikka laitettiin toisen kerran auki, niin hakijoita saatiin neljä lisää. Olin mukana haastatteluryhmässä, joka haastatteli viittä haastatteluun kutsuttua henkilöä, jotka olivat seuraavat: Matti Kerkelä, Ilkka Harju, Tero Uusitalo, Pekka Latvala ja Pasi Rajala.
Kalajoen kaupunginvaltuusto pääsi 13.12.2011 pitkien vääntöjen jälkeen yksimiliesyyteen siitä, että Kalajoen kaupungin teknisen johtajan virka laitetaan kolmannen kerran auki ja pätevyysvaatimusta alennetaan eikä aikaisemmin paikkaa hakeneita oteta huomioon paikkaa täytettäessä elleivät he hae paikkaa nyt uudelleen. Mielstäni aika outo menettely aikaisemmin paikkaa hakeneita kohtaan.

Olen itse toiminut aikaisemmin henkilöstöasioiden hoitajana sellaisessa yrityksessä, jossa oli 400 henkilöä sekä yrityksessä, jossa oli yli 300 henkilöä, sekä yrityksessä, jossa oli yli 250 henkilöä, sekä yrityksessä, jossa oli lähes 200 henkilöä sekä yrityksessä, jossa oli yli 120 henkilöä. Minulla on ollut oma yritys, johon valitsin vuosittain kuuden vuoden aikana joka vuosi yli 30 henkilöä. Olen toiminut toimitusjohtajana useammassa isossa yrityksessä. Olen suorittanut SOK:n liikkkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen, SOK:n liikkeenjohdollisen tavaratalokoulutuksen ja olen sotilasarvoltani reservin yliluutnantti. Olen lisäksi toiminut Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulun vetäjänä ja Raahen Porvari- ja kauppakoulun Konsultit Oy:n toimitusjohtajana. Katson, että minulla oli ylivoimasesti paras asiantutemus haastatteluryhmästä henkilöstön valintamenettelystä ja valinnasta sekä johtamisesta niin käytännössä kuin teoriassakin, kun haastateltiin Kalajoen kaupungin teknisen johtajan paikkaa hakeneita viittä haastatteluun kutsuttua henkilöä.

Haastatelluista yksi ei täyttänyt pätevyysvaatimuksia. Minulle tuli kuitenkin selkeä näkemys, kuka haastateltavista oli pätevin ja paras tehtävään koulutuksen, ammattitaidon, henkilöstöjohtamisen ja talousjohtamisen sekä työnäyttöjen perusteella. Samalla kiinnitin huomiota myös henkilön todennäköiseen pysyvyyteen teknisenä johtajana Kalajoella sekä paikallistuntemukseen sekä siotutumiseen Kalajokeen. Siis siihen asiaan, että todennäköinen vaihtuvuus olisi varsin pieni. Minun mielestäni paikka olisi voitu täyttää näiden haastatellun viiden joukosta. En voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei halua pätevintä ja parasta hakijaa tästä joukosta valita, vaan paikka laitetaan uudelleen auki jotta paikkaan voidaan valita sopiva henkilö. Siis eräänlainen kähmintä virkapaikkojen täytössä Kalajoella jatkuu yhä edelleen.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 1

Vuorenkallion koulu

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 tulo-ja menoarvion kokouksessaan 13.12.2011. Kokous kesti n.4,5 tuntia. Edellisenä iltana valtuustoryhmät kokoontuivat ns. budjettinfoon, jossa sovittiin valtuustoryhmien kesken, että tulo- ja menoarviosta poistetaan seuraava teksti:

Kouluverkko lähiaikoina

Uusien koulujen rakentamisen sijaan kaupungin hyväkuntoiset ja oppimisympäristönä nykyaikaiset koulut otetaan ensin täysimääräisesti käyttöön lähivuosina. Ämä tarkoittaa Tungän aluekoulun, Raumnakarin koulun, Pohjankylän koulun, Etelänkylän koulun ja Merenojan koulun hyödyntämistä ja tarvittavien kunnostus- ja pienehköjen laajennustoimenpiteiden suorittamista näillä kouluilla.

Keskustan alueella kehitettävinä alakouluina toimisivat lähivuosina Etelänkylän koulu ja Pohjankylän koulu. Näiden oppilaaksiottoalueet tarkasteltaisiin uudelleen mm. koulukuljetukset huomioiden. Vuorenkallion koulu keskittyy antamaan opetusta 0-2 vuosiluokan oppilaille.

Etelänkylän koulun peruskorjaukseen varataan 300 000 euroa vuodelle 2014, Pohjankylän koulun laajennukseen (3-4 opetustilaa) 700 000 vuodelle 2015 ja liikennejärjestelyihin 75 000 euroa vuodelle 2012. Lisäksi varaudutaan kunnostamaan Vuorenkallion koulun ruokailutilat ja hankkimaan sinne tarvittaessa siirrettävää luokkatilaa.

Kouluverkkotyöryhmän työskentelystä

Kouluverkkotyöryhmä perustettiin kartoittamaan Kalajoen koulujen tilanne ja tämän lisäksi tehtävänantoon kuului vanhusten huollon asioiden selvittäminen, päiväkotiasiat, liikuntapaikat ja ruokahuoltoasiat. Kouluverkkotyröryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja jäseniä oli suurimmista valtuustoryhmistä. Kouluverkkotyöryhmän työ oli niin salaista, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kielsi virkamiehiä antamasta tehtyjä laskelmia valtuutetuille. Pyysin asian johdosta kirjallisen lausuman laskelmien tekijältä Rauli Mäkiltalolta ja sain myös tuon kirjallisen lausuman, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja kieltää laskelmien luovuttamisen valtuutetuille. Pyysin Jokilaaksojen poliisilta virka-apua jotta saisin nuo laskelmat käyttööni. Olen Kalajoen valtuuston varapuheenjohtaja. Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen kieltäytyi antamasta virka-apua asiassa. Minun oikeustajuni mukaan Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön ja Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen virka-aseman väärinkäyttöön. Salailu kouluverkkotyöryhmässä sai jatkua, koska poliisilta en saanut virka-apua asiassa.

Kouluverkkotyöryhmän työ päättyi 31.08.2012. Työryhmän työn tulosta ei esitelty valtuutetuille ennenkuin useiden pyyntöjen jälkeen. Kouluverkkotyöryhmän selvitys oli täydellinen fiasko. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkotyoryhman-selvitys-on.html

Lokakuun lopulla valtuutetuille kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä esitti, että tilanne rauhoitetaan tältä syksyltä ja työtä jatketaan ensi vuonna. Eräät valtuutetut epäilivät kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheita aiheellisesti. Epäilyt ja pelot osoittautuivat todeksi. Kouluverkkoasia ratkaistiin Kalajoen kaupungin investointibudjetilla. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Investointibudjetti oli tehty sellaisen kouluverkkotyöryhmän pöytäkirjan perusteella, jota pöytäkirjan tarkastajat eivät olleet hyväksyneet. Kaupunginhallituksen kokous oli maanantaina ja uusittu kouluverkkotyöryhmän pöytäkirja hyväksyttiin vasta keskiviikkona. Oli melkoinen yllätys valtuutetuille, kun he saivat lukea lehdistä kokonaan toista, mitä heille oli kerrottu valtuustoinfossa. Valtuutetut olivat joutuneet todella noloon tilanteeseen suuren yleisön sllmissä.

Tiedotusvälineiden kautta myös alueiden asukkaat saivat tietää asioista. Heitä asianosaisina ei ltu kuultu lainkaan. Katso http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkoasia-kuohuttaa-mielia.html

Esimerkiksi Vuorenkallion alueella oppilaiden vanhemmat kokoontuivat pitämään kokoustaan ja hätääntyneet puhelisoitot ja sähköpostit tavoittivat valtuutetut. Kalajoen valtuuston kokouksessa luovutettiin 13.12.2011 valtuuston puheenjohtajalle 893 nimen adressi Vuorenkallion koulun puolesta.

Kapunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2011 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä käytti avauspuheenvuoron, jossa hän kertoi Kalajoen kaupungin toimintakulttuurista. Minä käytin asiasta myös puheenvuoron ja totesin toimintakultturissa olevan paljon parantamisen varaa. Paheksuin salailun ja totuuden pelon kulttuuria. Paheksuin Raili Myllälän luottamusaseman väärinkäyttöä ja totesin menettelyn täyttävän rikoslain 36 luvun mukaisen luottamusaseman väärinkäytön. Teko on lain mukaan rangaistava teko, josta on seurauksena sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Minä paheksuin avoimmuuden je rehellisyyden puutetta. Vaadein, että Kalajoen kaupungin kokouksen esityslistat on julkistettava suurelle yleisölle ja teidostusvälineille yhtä aikaa, kun luottamuselinten jäsenetkin ne saavat. Tällöin suuri yleisö ja tiedotusvälineet saavat tiedon ajoissa siitä, mitä asioita Kalajoen kaupungin elimissä on käsittelyssä ja mitkä ovat päätösehdotukset asioista.

En puheenvuorossa kertonut kuitenkaan siitä, että Kalajoen kaksi keskustalaista johtavassa asemassa olevaa valtuutettua soitteli aikoinaan paikallislehtien päätoimittajille ja he vaativat, että valtuutettu Erkki Ahon yleisönosastokirjoituksia ei saa lehdissä julkistaa. Lisäksi he painostivat paikallislehtien päätoimittajia niin, että he eivät uskaltaneet julkistaa nimeäni tekemissäni urheilujutuissa. Molemmista lehdistä löytyy kahden vuoden ajalta ( vuosilta 2002-2005) urheilujuttuja, joissa ei ole tekijän nimeä. Juttujen tekijä on Erkki Aho, mutta hänen nimensä ei saanut näkyä juttujen yhteydessä.

Aikanaan Kalajoen kunnanjohtaja oli kieltänyt Kalajoen kaupunginvirkamiehiä keskustelmasta valtuutettu Erkki Ahon kanssa. Kaiken törkein tapaus on salailusta ja luottamusaseman väärinkäytöstä on seuraava:
Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/278.htm

Kun tein asiassa valtuustolle sen pyytämän selvityksen, mikä oli kokonaisuudessaan 1879 sivua, niin silloin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittelemästä asiaa valtuuston kokouksessa, vaikka valtuusto oli sitä minulta pyytänyt. Käytännössä asia salattiin kaikilta päättäjiltä. Tällä tavalla Raili Myllylä syyllistyi minun oikeustajuni mukaan luottamusaseman väärinkäytöön, törkeiden rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun, mistä lain mukainen rangaistus olisi ollut vankeusrangaistus.

Tein asiasta DVD:n ja pyysin saada esittää DVD:nä valtuustolle, koska minulta estettiin kirjallinen todistusaieniston esittämnen. Tämänkin esitteyn silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti. Tässä DVD, jonka esittäminen valtuustolle estettiin:

DVD-dokumentti-youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi ovat jättäneet asiat tutkimatta ja syyttäjät syyttämättä. Lisäksi käräjäoikeudet, hovioikeus, korkein oikeus, valtakunnansyyttäjävirasto ja laillisuusvalvonta eivät ole ottaneet huomioon DVD:nä lähetettyä suullista todistustani, jossa esitetään myös kirjallinen todistelu rikoksista.

Kalajoen kaupunginvaltuuston 13.12.2011 päätöksen mukaan kouluverkkotyöryhmää täydennetään pienempien valtuustoryhmien edustajilla. On luonnollista, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä haluaa jatkaa kouluverkkotyöryhmän puheenjohtajana ja epäilemättä tavoitteena on budjetista poistetun suunnitelman toteuttaminen.
Kalajoen kaupunginvaltuusto osoitti kuitenkin 13.12.2011 kokouksessaan, että valtuuston tahdon yli ei kävellä.

Kahvila Seili

Isopahkalan Keramiikkapajan yhteyteen on avattu lokakuun puolivälissä kahvila Seili. Kahvila on sisustettu tyylikkäästi ja kahvila on erittäin viihtyisä. On todella elämys ja kokemus nauttia kahvit ja erinomaiset leivonnaiset kahvila Seilissä. Tällaista paikkaa Kalajoelle on jo pidempään kaivattu. Kahvilassa järjestetään myös musiikkiesityksiä, jotka sopivat erinomaisesti kahvilan luomaan tunne-elämykseen. Ehkä muukin kulttuuritarjonta sopii kahvilan yhteyteen. Koska kahvila Seili on keramiikkapajan yhteydessä niin se mahdollistaa myös Isopahkalan keramiikkapajan tuotteisiin tutustumisen ja ostamisen. Ehkä tulevaisuudessa voidaan rakentaa keramiikkapajaan yhdyskäytävä ja esitellä keramiikkatuotteiden valmistusta matkailijoille ja muille asiasta kiinnostuneille konkreettisella tavalla työesityksinä. Kahvila Seili on mielestäni erittäin onnistunut ratkaisu kahvittelupaikaksi. Nyt kalajokisena tiedän minne menen, kun haluan esitellä vierailleni aitoa kalajokista kulttuuria ja tuotteita.

Kouluverkkoasia kuohuttaa mieliä

Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 28.11. klo 17.00 kaupunginhalliuksen kokoukseen käsittelemään muun muassa ensi vuoden talousarviota. Talousarvion yhteydessä nämä allolevat seuraavat sivut Kouluverkkotarkastelu ja sen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitteluun.






















Kouluverkkotyöryhmän piti saada oma selvityksensä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Tuota selvitystä ei silloin saatu. Selvitys oli erikoisen salainen monilta osin. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana pyysi tehtyjä laskelmia itselleni, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kielsi virkamiehiä antamasta niitä minulle. Pyysin virkamieheltä kirjallisen todistuksen siitä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä on kieltänyt antamasta laskelmia valtuutetuille. Sain tuon paperin ja pyysin virka-apua poliisilta jotta olisin saanut minulle lain mukaan kuuluvat laskelmat. Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen teki asiassa kielteisen päätöksen. Samalla hän teki toisenkin väärän päätöksen, mikä minun oikeustajuni mukaan on virkarikos, sillä hän totesi päätöksessään, että Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa ei ole syyllistynyt rikokseen, kun Oulasmaa oli nostanut syytteen minua vastaan Meripankin nimissä Meritapankin lainan myöntäneen pankinjohtajan tietämättä asiassa, jossa APR:n konkurssipesä oli purkanut kaupat ja takaukset olivat rauenneet eikä velkaa todellisuudessa ollut olemassa. En siis ollut voinut syyllistyä velallisen epärehellisyyteen, koska velkaa ei ollut olemassa. Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa oli siis syyllistynyt kiistattomaan virkarikokseen nostaessaan syytteen väärillä tiedoilla. Kysymys on vakavasta virkarikoksesta ja poliisi Ilkka Piispanen syyllistyi vakavien rikosten suojeluun ja peittelyyn. Nyt hän minun oikeustajuni mukaan syyllistyi uuteen virkarikokseen, kun hän kieltäytyi antamasta virka-apua, kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Rali Myllylä ylitti toimivaltuutensa ja käytti luottamusasemaansa väärin.

Koska luottamushenkilöistä koottu kouluverkkotyöryhmä ei saanut kouluverkkoasiaa ratkaistuksi, niin turvauduttiin erikoiseen ratkaisuun. Virkamiehet ratkaisivat kaupunginhallituksen puheenjohtajan myötävaikutuksella asian budjetin yhteydessä. Tämä ratkaisu kirvoitti kielet ja mielet ja muun muassa Vuorenkallion alueella on jo kerätty nimilistoja ja pidetty kokouksia sekä otettu yhteyksiä päättäjiin. Tämän päivän (ke 30.11.2011) Kalajoenseutu ja Kalajokilaakso uutisoivat asioista.

Minun oma henkilökohtainen kantani on se, että kouluverkkoasian valmistelua olisi pitänyt jatkaa, koska tehtävänannon mukaan tarkoitus oli selvittää myös päiväkotiasiat, vanhusten tila-asiat, liikuntapaikka-asiat, ruokahuoltoasiat ja kouluverkkoasia. Nyt kaikki muut asiat jäivät selvittämättä kaupunginhallituksen puheenjohtajan vetämältä kouluverkkotyöryhmältä. Tavallaan kaikki muutkin asiat kuin kouluverkkoasia ratkaistiin budjetilla. Mielestäni tämä on törkeää luottamushenkilöiden aliarviointia ja todella härskiä toimintaa.
Minä en kannata suurta yhtenäiskoulua Merenojan koululle. Minä katson, että suuri koulu lisää rauhattomuutta, oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kuluja. Mielestäni suurin mahdollinen yhtenäiskoulu voi olla 300-350 oppilasta. Jos oppilaita on esim. n. 1000 niin se on liian suuri koulu. Lisäksi Merenojan koulu on ollut homekoulu ja ei ole mitenkään varmaa, että kaikki home on saatu koulusta korjattua pois, vaikka remonttiin käytetään rahaa 3,25 miljoonaa euroa.
Minun mielestäni Raution koulusuunnitelmaa ei saa löydä alas näin törkeällä tavalla. Tällä menettellä tukahdutetaan kansalaisten aktiivisuus ja toiminta muuttaa toisenlaiseksi, mikä ei ole kalajokisten edun mukaista.










Toinen keskustelua aiheuttava asia on teknisen johtajan valinta. Haastatteluun kaupungihallitus päätti kutsua viisi henkilöä. Yhteenvetoon hakijoista oli sattunut pieni ikävä virhe. Erään hakijan nimi oli vaihtunut toiseksi. Asia kyllä huomattiin kokouksessa.

Teknisen johtajan paikka oli nyt toista kertaa avoinna. Viisi hakijaa kutsuttiin haastatteluun ja paikka laitetaan kolmanen kerran auki. Nyt teknisen johtajan kelpoisuusehtoja muutetaan ja paikka laitetaan kolmannen kerran avoimeksi. Menettely ei voi aiheuttaa ihmettelyä. Menettelyyn täytyy olla jokin syy. Syy on tietenkin se, että kaikki haikjat eivät täytä kelpoisuusehtoja ja nyt ”kelvottomat hakijat” saavat kelpoisuuden kun kelpoisuusehtoja muutetaan. Tämän jälkeen voidaan valita tehtävään henkilö, joka täyttää uudet ja alemmat kelpoisuusehdot. Tällä varmistetaan se, että toiminta näyttää lailliselta ja tällä tavalla estetään mahdolliset valitukset. Mielenkiintoinen asia on kuitenkin se, että syyllistytäänkö tällä menettelyllä pätevämpien hakijoiden syrjintään eli saako Kalajoen syrjintätoiminta jatkua, koska Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi kieltäytyvät tutkimasta Kalajoen mielestäni kiistattomia syrjintätapauksia.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli rakentamis- ja investointiohjelman 2012-2016

Honkarin talo halutaan purkaa

Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 21.11.2011 klo 17.00. Kokouksessa esiteltiin Kalajoen kaupunginhallituksen rakentamis- ja investontiohjelma 2012-2016. Tällä ohjelmaesityksellä on ratkaistu Kalajoen kouluverkkoasia. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Rakentamis- ja investointiohjelmaa lehtiuutiset eivät ole käsitelleet johtuen siitä, etteivät toimittajat perehdy asioihin, vaan uutisoivat vain sen mitä heille informoidaan. Suurimpina investointeina Kalajoella ensi vuonna ovat
Merenojan koulu, johon on budjetoitu rahaa 2,2 miljoonaa euroa,
Bloomitin hallin rakentaminen 540 000 euroa,
Himangan vuodeosaston ja palvelukeskukseen 20 000 euroa,
Mäntyrinteeseen 230 000 euroa, josta suurin osa seniorikeskuksen muutostöihin 200 000 euroa,
Reimari/Ankuri 50 000 euroa,
Kotitipuiston infran rakentaminen 150 000 euroa,
yrityspuistojen kehittämishanke 1,2 miljoonaa euroa,
matkailualueiden kehittäminen 770 000 euroa,
tievalaistukseen 90 000 euroa,
kevyenliikenteen väylä Pohjoisen satamatien viereen Himangalla 240 000 euroa,
lentokentän kunnostamiseen 50 000 euroa,
kaupungin sadevesiviemärijärjestelmiin 65 000 euroa,
Merenojan urheilukentän peruskorjaukseen 65 000 euroa,
Himangan liikuntapuiston rakentaminen 20 000 euroa (Keskipohjanmaan maakuntaviesti on Himangalla ensi vuonna)
puistojen ja leikkikenttien rakentamiseen ja peruskorjaukseen 30 000 euroa,
Kalajokisuun kehittämishankkeet, veneväylän rakentaminen 50 000 euroa.
Kalajoen sataman kehittämiseen 870 000 euroa,
viemärilaitokseen 530 000 euroa,
vesilaitokseen 70 000 euroa.

Jäähallin pukutilojen laajennus on ajoitettu vuodelle 2013. Mielestäni tämä investointi olisi voitu ajoittaa jo vuonna 2012. Erilaisilla henkerahoituksilla rahoitetaan normaaleja kunnallisteknisiä töitä. Tätä samaa menetelmää käyttävät muut suurimmat hankerahoituksen käyttäjät kuten Oulu ja Kuusamo. Mielestäni kysymys on yhteiskunnan heikkouksien hyväksikäyttämisestä ja moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, kun yhteiskunnan projektirahoitusta käytetään normaaleihin investointeihin. Mielestäni kehittämisrahat kuuluvat sellaiseen kehittämiseen mitä normaaleilla, tavanomaisilla toimilla ei tehdä.

Kalajoen kaupunki on mukana jäsenenä erilaisissa järjestöissä ja liitoissa. Ylivieskan seutukuntayhdistykselle maksetaan 143 000 euroa. Voidaan perustellusti kysyä, tuleeko Kalajoen kaupunki toimeen ilman Ylivieskan seutukuntayhdistystä. Minun mielestäni tulee ja siksi tuo 143 000 euron jäsenmaksu on otettava kriittiseen tarkasteluun. Kalajoen kaupunki maksaa jäsenmaksun kahteen maakuntaliittoon: Keski-Pohjanmaan maakuntaliittoon 44 400 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittoon 84 400 euroa. Voidaan perustellusti kysyä onko järkevää kuulua kahteen maakuntaliittoon. Mielestäni ei. Suomen Kuntaliittoon Kalajoen kaupunki maksaa 36 300 jäsenmaksun. Onko tällainen jäsenmaksu kohtuuton? Kerttu Saalasti säätiölle maksetaan 5300 euroa. Miksi?

Kalajoen väestön ikärakenteen muutos on otettava huomioon palveluja suunniteltaessa. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee viidessätoista vuodessa 2896:sta 4001:een. Vanhusten määrä lisääntyy reilulla tuhannella seuraavan 15 vuoden aikana. Kalajoen elinkeinorakenne tulee muuttumaan. Maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus pienee ja palveluelinkeinojen osuus kasvaa.

Kaupunginhallitus käsitteli myös taousarvion 2011 muutosten yleisperusteluita. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Ne ylittyvät 2,3 miljoonaa euroa talousarviossa olevaan tuloveroarioon nähden. Väestönsuojan rakentaminen Himangalle ei ollut talousarviossa huomioitu ja nyt se joudutaan rakentamaan siihen varataan 64 000 euroa. Erikoissairaanhoidon määrä on yhteensä 13,8 miljoonaa euroa ja suhteellisen pienikin muutos voi aiheuttaa merkittävän euromääräisen muutoksen. Tuloslaskelma osoittaa 6,2 miljoonan euron vuosikatetta. Ylijäämää kertyneen 2,1 miljoonaa euroa. Toiminnan ja invesntointirahan rahavirta on negatiivinen 1,1 miljoonaa euroa ja lainaa otetaan arvion mukaan 0,6 miljoonaa euroa. Kassatilanteesta johtuen on myös mahdollista, ettei talousarvion muutosten perusteella tarvitse ottaa uutta lainaa.

Valtuuston kokouksessa 25.1.2011 on tehty 30 valtuutetun allkeirjoittama aloite: ”Me allekirjoittaneet esitämme, että Kalajoen kaupunki julistautuu savuttomaksi kuten kymmenet kunnat ja kaupungit esim Oulu – ovat jo tehneet”. Suomessa on nykyisin 106 savuntonta kuntaa. Asian valmistelu on kuulunut henkilöstöjohtaja Pekka Ollilan vastuualueeseen. Ollilan esitys, mikä oli myös kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esitys oli, että valtuusto merkitsee aloitteen tietoon saatetuksi. SIIS: Valtuustolle tiedotetaan, 30 valtuutettua 54 on allekirjoitanut tällaisen aloitteen. Aika järkyttävää, mutta ei sinänsä ylllättävää toimintaan henkilöstöjohtaja Pekka Ollilalta. Mielstäni tuollaiselle asioiden valmistelulle nauraa jo aidan seipäätkin.

Teknisen johtajan virkaa hakeneista viisi kutsutaan haastatteluun.
PPO-yhtiöt Oy:lle annettiin myönteinen päätös 42 metriä korkean vapaastiseisovan maston rakentamiseen Pitkäsenkylälle. Asialle tarvitaan vielä rakennuslupa.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti antaa purkuluvan Kalajoen kristillisen opisotn kannatusyhdisksen hakemuksesta suojelulle Honkakarin talolle. Asian ratkaisee lopullisesti ELY-keskus. Kalajoen kaupunginhallitus päätti näin ymäristölautakunnan toisenlaisesta näkemyksestä huolimatta ja halusi näin osoittaa tahtonsa Kalajoen kaupunkikuvan siistimisestä ympäristöä rumentavista taloista.

Kalajoen kaupunginhallitukselle jaettiin tiedoksi Oulun aluehallintoviraston valvontapäätös PSAVI/1444/05.07.2011. Päätös on annettu 31.10.2011. Kysymys on hoidon jrjestämisestä kolmen kuukauden kuluessa ja hoidon saatavuuden odotusajoista tiedottamisesta Kalajoen terveyskeskuksessa. Ouun aluehallintovirasto on ratkaisut asian näin:
Saamansa selvityksen perusteella Pohjois-suomen aluehallintovirasto katsoo, että Kalajoen terveyskeskuksessa potilaan pääsy lääkärin vastaanotolle, kun hoidon tarve on todettu, toteutuu pääosin lain mukaisesti. Aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että selvityksen mukaan terveydenhuollon joidon saatavuuden odotusajoista on tiedotettu kuntalaisia, mutta selvityksen valossa epäselväksi jää, kuin usein ko. asiasta on tiedotettu.

Päätöksen on allekirjoittanut oikeusturva- ja valvontayksikön päällikkö, lakimies Heli Kajava ja terveydenhuollon ylitarkastaja Marja-Leena Arffman.

Totuus on kuitenkin se, että aluehallintoviraston päätös on mikä on, eli niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin vain olla voi. Kalajoen kaupungilla on ollut suuria ongelmia lääkäripalvelujen järjestämisessä. Mielestäni kysymys on poliittinen asia Kalajoella. Liian pitkään samat henkilöt ovat olleet poliittisessa vastuussa näissä asioissa. Mielestäni perusturvalautakunnan puheenjohtajalla ja kaupunginahallituksen puheenjohtajalla on suuri vastuu näissä asioissa vielä toistaiseksi.

Kalajoen kouluverkko ratkaistiin investointiohjelmalla

Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa vuosille 2012-2016 on talonrakennuksen osalla perusopetuksen rakennuksiin varattu kuvan osoittamat euromäärät. Etelänkylän koulua peruskorjataan 300 000 eurolla ja korjaustyöt on ajoitettu vuodelle 2014. Pohjankylän koulun laajennus on investointisuunnitelmassa jaettu siten, että vuonna 2012 käytetään 75 000 euroa ja vuonna 2015 käytetään rahaa 700 000 euroa. Merenojan koulua peruskorjataan 3 100 000 eurolla vuosien 2012 ja 2013 aikana. Rahjan koulun laajennus on otettu investointisuunnitelmaan vain nimenä ilman rahallista panosta. Ehkä se on katsottava sielunhoidoksi ja palkkioksi johtavalle opettajalle Merenojan yhtenäiskouluideasta.

Mitä johtopäätöksiä investointiohjelman perusteella voidaan tehdä? Raution koulu tullaan ennen pitkää sulkemaan ja oppilaat siirretään Pöllän koululle. Oppilaat Typöstä ja Kärkisistä kuljetetaan Tyngän koululle, koska siellä on vajausta oppilaista. Rautioon ei rakenneta uutta koulua. Pahkalan koulu lakkautetaan ennen pitkää ja oppilaat kuljetetaan Raumankarin koululle. Vuorenkalliolle ei rakenneta uutta koulua, vaan koulu lopetetaan ja oppilaat siirretään muille kouluille. Rahjan koulun ja Metsäkylän koulun lopettamisen aika hoitaa muutamassa vuodessa. Pohjankylän koulua laajennetaan ja Merenojan koulusta kehitetään mammutti yhteinäiskoulu.

Minulla on sellainen tuntuma, että jotkut kalajokelaiset saattavat olla erimieltä investointiohjelmalla määritellystä kouluverkkoratkaisusta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että keskustan tavoite on kylät eläväksi ja koulut kiinni.

Kouluverkkotyöryhmän selvitys on täydellinen fiasko

Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän kouluverkkotyöryhmän selvitys on täydellinen fiasko. Työryhmän piti saada selvityksensä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Jostain syystä selvitystä salattiin ja selvitys saatiin vasta marraskuussa. Laskelmat on tehty niin, ettei niitä voi tarkistaa, koska laskentaperusteita ei ole esitetty. Järkyttävää toimintaa.

Kouluverkkoselvityksessä esitettiin seitsemän eri vaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1
Nykyinen koulluverkko, Vuorenkalliolle uusi 1-sarjainen koulu. Muilla kouluilla peruskorjauksia ja piha-alueiden kunnostuksia ja pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 2
Rautiossa ykis koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä ja Kärkisestä. Vuorenkalliolle uusi koulu, Pahkalassa ei koulua. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia ja laajennuksia.

Vaihtoehto 3
Rautiossa yksi koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaita myös Typöstä, Kärkisestä ja Etelänkylältä. Etelänkylälle päiväkoti, esiopetus ja muskari. Vuorenkalliolle uusi koulu. Pahkalassa ei koulua. Pohjankylän laajennus (kolme luokkaa lisää).

Vahtoehto 4
Vuorenkalliolle uusi koulu. Rautiossa koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä. Pahkalan koululle oppilaat myös Kärkisestä. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia, pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 5
Uusi 2-sarjainen koulu hiihtokeskuksen alueelle. Raution koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä. Rahjassa ei koulua. Etelänkylällä ei koulua. Pahkalassa oppilaat myös Kärkisistä,

Vaihtoehto 6
Rautioon ja Vuorenkalliolle uusi koulu. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia, pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 7
Merenojalle yhtenöiskoulu. Etelänkylällä ja Vuorenkalliolla ei koulua. Rautiossa koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Kärkisistä ja Typöstä.

Kouluverkkoselvitysryhmä esitys uudeksi kouluverkoksi:

Merenojan koulu peruskorjataan ja laajennetaan yhtenäiskouluksi. Etelänkylän alueelta kaikki oppilaat, joilla koulumatka on yli 5 km Merenojan koululle , muut oppilaat Pohjankylän koululle. Vuorenkallion oppilatt Pohjankylän koululle paitsi Hiekkasärkillä asuvat oppilaat Merenojan koululle. Nykyiset Pohjankylän koulun koulun oppilaat, jotka asuvat Phjankyläntien pohjoispuolella sekä 8-tien merenpuolella menevät Merenojan koululle. 0-2 luokkien oppilaat, joilla koulumatka on yli 3 km, mutta alle 5 km menvät Pohjankylän koululle (Pitkänen, Etelänkylä, Holmanperä).

Vuorenkalliolle 1-1,5-sarjainen alakoullu. Koulun laajentamiseen varaus ja mahdollisuus. Vuorenkallion nykyistä koulua ei kannata saneerata, koska peruskorjaus maksaa arvion mukaan 80 % uude hinnasta. Tyngän aluekooulu on uusi ja mittava kouluinvestointi ja kouluun mahtuvat tällä hetkellä hyvin Kärkisen ja Typön alueen oppilaat.

Pöllän koulun kunto on parempi ja suurin osa Raution alueen oppilaista asuu lähempnä Pöllän koulua. Rautioon rakennetaan uus koulu tai koulua laajennetaan jos oppilasmäärä kasvaa niin, ettei tila enää riitä ja kun koulurakennus on käytetty loppuun.

Erkin kommentti: Kouluverkkotyöryhmän selvitys on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin vain olla voi. Pirukaan ei ota selvää, mikä on kouluverkkotyöryhmän selvityksen todellinen esitys kouluverkoksi Kalajoelle. Pakko on kysyä, ovatko asian valmistelijat tehtäviensä tasalla. On todennäköistä, että seuraavat kuntavaalit ovat Kalajoella kouluvaalit.

Ambulanssikeskustelu kärsii tiedon puutteesta

Terveydenhuoltolaissa (1326/30.12.2010) § 39 määrätään ensihoidon järjestämisestä: ”Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu, terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhooitiopiirin kuntayhtymän kanssa taika hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelupäätöksen. Peruspalvelupäätöksessä määritellän ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisält, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palveupäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisest ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet.”

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on siis järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu 1.1.2013 alkaen ja tehtävä alueellaan ensihoidon palvelutasopäätös. Palvelutaospäätökseen määritellään ensihoitopalvelun sisältö sairaanhoitipiirin alueella.

Sairaanhotiopiirin palvelutasopäätösluonnoksessa todetaan, että uusi terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalveluista aiheuttavat korkeampaa valmius- ja palvelutasoa ja että kustannukset tulevat nousemaan. Tavoitteena on luoda kattava, tasapuoliinen ja asianmukainen ensihoitojärjestelmä koko maahan sitne, ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden ja saumatan palveluketjun sairaaloiden päivystystoimintojen kanssa. Nykyistä suurempi väestöphja ja maantieteellinen alue muodostaisivat toiminnan ohjauksen ja konkonaisvaltaisen suunnittelun tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kalajoen kaupungilla on tällä hetkellä ensivastesopimus Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa kattavasti eri kaupunginosissa ja Merijärvellä, jonka sotepalvelut Kalajoki järjestää. Nyt sairaanhoitopiirin tarkoituksena on järjestää ensihoidon palvelut pelastuslaitoksen kanssa. Kalajoki ei tule hyväksymään sitä, että Kalajoen jo hyvät ja taloudelliset toimet ja käytännöt romutetaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen toimesta. Kalajoella nykyisessä järjestelmässä yrittäjät ovat osa sairaankuljetushenkilöstöä. Välittömän valmiuden aikana klo 8-16 välillä sairaankuljettajat ovat toimineet terveyskeskuksessa ja sen työnjohdon alla. Kalajoella asiat ovat järkevästi ja taloudellisesti hoidettu ja palvelut ovat suurelta osin hyvällä tasolla. Kalajoki ei näe hyvänä sitä asiaa, että palvelujen tuottaminen siirrettäisiin Jokilaaksojen pelastuslaitokselle, jolla ei ole todellista taloudellista vastuuta asioissa. Kalajoki haluaa järjestää omat palvelunsa taloudellisesti ja hyvin pitkälle oman harkintansa, tarpeidensa ja taloudellisen suorituskykynsä mukaisesti. On luonnollista, että Jokilaaksojen pelastuslaitos nähdään hyvänä yhteistyökumppanina, mutta ei niin, että päätösvalta menee pelastuslaitokselle ja taloudellinen vastuu jää kunnille. Vallan ja vastuun tulee kulkea käsikädessä.

Pidän ikävänä asiana Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sanomalehtikampanjaa omien etujen ajamisessa. Kansalaisten on syytä tietää totuus myös kustannuksista ja niiden kontrollointimahdollisuuksista. Pidän Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kampanjaa häikäilemättömänä toimintana ja kansalaisten sumutuksena. Valitettavasti Keskipohjanmaa-lehtikin on mennyt tähän lankaan.

Kalajoen keskuspuhdistamo ja Vesikolmio Oy

Vesikolmio Oy:stä löydät tietoa tästä linkistä
http://www.vesikolmio.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=43

Vesikolmio Oy rakentaa Kalajoen keskuspuhdistamon. Keskuspuhdistamon I vaiheen rakennuskustannukset ovat 8 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus vamistua vuonna 2014. Ensimmäisessä vaiheessa Keskuspuhdistamolla käsitellään Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan ja Sievin kuntien jätevedet. Puhdistamon laajennus, että siellä käsitellään myös Haapajärven ja Nivalan kaupunkien jätevedet tapahtunee 2020-luvun alussa. Laajennuksen toteutuskustannukset ovat 2-4 miljoonaa euroa riippuen puhdistusprosessin tehotustarpeesta. Keskuspuhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keskimäärin seuraavat:
I-vaihe 6600 m3 vuorokaudessa
II-vaihe 8100 m3 vuorokaudessa.
Suurimmillan puhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keväällä lumien sulamisen aikaan ja kesällä rankkasateiden jälkeen jopa 13000 m3 vuorokaudessa. Tämä johtuu kaupunkien ja kuntien viemäriverkkoihin pääsevästä runsaista vuotovesistä.

Puhdistamoiden jätevedenkäsittelyn tehokkuusvaatimusten kiristyessä sekä toisaalta myös energiakustannusten kasvaessa on vuoto- ja hulevesien vähentäminen noussut varsin keskeiselle sijalle viemärilaitostoiminnassa. Viemärilaitokset seuraavat viemäriverkostoon joutuvia vuoto- ja hulevesiä, jotta niiden aiheuttamaa haittaa voidaan vähentää.

Vuotovedellä tarkoitetaan pinta- tai pohjavettä, joka pääsee viemäri- putkissa ja viemärikaivoissa olevien rakojen, halkeamien, liitosten ja viallisten kohtien kautta jätevesiviemäriin ja edelleen jäteveden- puhdistamolle. Hulevedellä tarkoitetaan sitä osaa sadevedestä, joka virtaa valumapintoja myöten viemäreihin. Myös lumen sulamisvesi on hulevettä.

Puhdistetut jätevedet puretaan mereen 1,5 km päässä rannasta. Purkupaikalla on vesisyvyyttä noin 5 metriä. Puhdistetut jätevedet ovat kesälläkin kylmiä, koksa ne jäähtyvät pitkissä siirtoviemäreissä. Virtausmallin mukaan jätevedet kulkeutuvat pohjoiseen lähes kaikilla tuulilla sekoittuen ensin lähellä pohjaa oleviin vesimassoihin johtuen jätevesien matalasta lämpötilasta. Typpi jätetään pudistamatta korkeiden puhdistuskustannusten takia. Tämä on erikoista sen vuoksi, että Kalajoen merialue on koko Pohjanlahden typpipitoisinta aluetta jo ennestään. Erikoista on myös se, että typpi jätetään puhdistamatta, vaikka kysymyksessä on nimenomaan keskuspuhdistamo. Onko puhdistamon nimi oikea kun typpi jätetään puhdistamatta. Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Pitäisikö puhua paskan läpijuoksutuspaikasta?
Katso
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaPohjanmaanELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Katsaukset_ja_tilastot/Ympristn%20tila%202011/Ymp%C3%A4rist%C3%B6n%20tila%20I%202011.pdf

Jätevesiliettee kompostoidaan puhdistamon viereen rakennettavalla 2 ha tiiviillä asfalttikentällä. Jätevesiä syntyy 5000 m3 vuodessa. Ennen kompostin tekoa koneellisesti kuivattuun lietteeseen sekoitetaan haketta ja turvetta sisätiloissa. Turve lisäaineena Vesikolmio Oy:n mukaan estää hajujen muodostumisen. Kompostoitunut liete joko levitetään sellaisenaan pellolle lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi tai siihen sekoitetaan hiekkaa ym. ja tehdään kompostituotteita viherrakentamiseen.
Kalajoella on kesäaikana runsaasti lokkeja, ehkä noin 8000 -10 000, jotka varmasti huomaavat 2 h asfaltoidun kompostikentän. On käsittämätöntä, jos asfalttikenttä jätetään avoimeksi. Kun väitetään, että komposti on hajutonta, niin vastuu asiassa siirtyy kuulijalle.

Siirtoviemärit ovat koko hankkeen kallein investointi. Nämä viemärit rakennetaan siten, että mahdollisimman suuri osa haja-asutusalueiden kiinteistöistä voi johtaa jätevetensä niihin. Siirtoviemärit toteutetaan seuraavasti:
Sievi – Ylivieska v. 2004 20 km
Alavieska – Kalajoki v.2010 32 km
Haapajärvi – Nivala v. 2012 26 km kustannusarvio 4 miljoonaa euroa
Ylivieska-Keskuspuhdistamo v. 2014 38 km kustannusarvio 8 miljoonaa euroa
Kalajoki-Keskuspuhdistamo v. 2014 5 km kustannusarvio 1 miljoonaa euroa
Puhdistamon purkuviemari v. 2014 4 km kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa
Nivala-Ylivieska v. 2019, 31 km, kustannusarvio 6 miljoonaa euroa

Nykyiset puhdistamot, Kalajoen puhdistamoa lukuun ottamatta, muutetaan jätevesien tasausaltaiksi. Tasausaltaat ovat suljettuja rakenteita. Niiden avulla tasataan jätevesien vuorokaudenaikaisia virtaamisvaihteluja. Jätevesiä voidaan koota tasausaltaaseen, jos virtaus siirtoviemärissä jostain syystä pysähtyy.

Ympäristölupaa Vesikolmio Oy:llä ei vielä onneksi ole. Vesikolmio Oy esittää jätevesien käsittelylle seuraavia raja-arvoja:
-BOD7, korkeintaan 15 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
-Fosfori korkeintaan 0,5 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
Lisäksi Vesikolmio Oy esitti, että jätevesien typenpoistolle ei aseteta kiinteää rajaa, koska typen poisto jätevesin ollessa kylmiä on erittäin hankalaa ja kallista.

Miten Vesikolmio Oy rahoittaa toimintansa? Sen huomaa kansalainen kukkarossaan.

Lähdeaineisto: Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja isto Bergbackan esitys Kalajoen valtuustolle

Kalajoen kaikuja

Kalajoella on paljon keskustelua herättänyt outo kuolemantapaus, josta poliisi uutisoi seuraavasti:

Kalajoella valtatie 8:lla tapahtui sunnuntai aamuyöstä klo 00.40 aikaan kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Tarkempi tapahtumapaikka on muutama kilometri Himangan kylästä Kalajoen keskustan suuntaan. Kalajokinen mieshenkilö ajoi henkilöautoa vt 8:aa pitkin etelän suuntaan, kun pimeällä tieosuudella yllättäen havaitsi keskellä käyttämäänsä ajokaistaa makaavan miehen tiellä. Auto ajautui miehen yli, ja mies menehtyi välittömästi yliajon seurauksena. Auton kuljettaja puhalsi nollat poliisin alkometriin.Jokilaaksojen poliisi ja -tutkijalautakunta tutkivat onnettomuutta.

Mistä on oikein kysymys?

Paikallinen maanviljelijä, merkittivä perunantuottaja, kaupunginvaltuutettu, nuori isäntä ja kolmen pienen lapsen isä, joka oli lähimenneisyydessä saanut sukupolvenvaihdoksella tilan haltuunsa, oli satokauden päätteksi päättänyt juhlia tapahtumaa. Hän oli mennyt paikalliseen ravintolaan pitämään hauskaa. Kaikesta päätellen asiat olivat menneet ns. vähän överiksi ja minulle kerrotun mukaan henkilö oli poistettu ravintolasta. Ravintolalla on luonnollisesti oikeus ja velvollisuus poistaa häiriötä tuottava henkilö, mutta tähän toimenpiteeseen liittyy myös ravintolan vastuu päihtyneestä henkilöstä.

Päihtyneen henkilön arvostelukyky on voimakkaasti heikentynyt. Tämän vuoksi hän on arvaamaton eikä hänen seuraavaa aikomustaan voi ennakoida. Päihtynyt saa helposti aikaiseksi häiriötilanteen esimerkiksi siinä tilanteessa, kun hän on ottanut toisen asiakkaan alkoholijuoma-annoksen. Kaikenlaisten haittojen ja häiriöiden välttämiseksi päihtynyt henkilö on poistettava anniskelupaikasta heti, kun päihtymys on hänessä selvästi havaittavissa. Poistaminen tulee hoitaahienovaraisesti, mutta päättävästi. Jos asiakas on vahvasti päihtynyt eikä kykene huolehtimaan itsestään, anniskelupaikan tulee varmistaa asiakkaalle kyyditys niin, että hän pääseeturvallisesti esimerkiksi asunnolleen. Asiakasturvallisuudesta huolehtiminen voipoistamistilanteessa joskus edellyttää polii sin puoleen kääntymistä. Heitteillepanosta on säädetty rangaistus rikoslaissa (RL 21:14 §):

Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Nyt tilanne on vielä se, että joku on ottanut ravintolan edestä ko. henkilön kyytiinsä ja jättänyt hänet metsätaipaleelle. Kyytiinottajalla on näinollen erittäin suuri vastuu tapahtumasta. Hänen olisi syytä ilmoittautua vapaaehtoisesti poliisille.

Mitä ravintolalle voi seurata?

Käytännössä yksittäisistä ja vähäisiksi katsottavista rikkomuksista seuraa yleensä kirjallinen huomautus tai varoitus. Toistuvat ja räikeät rikkomukset johtavat yleensä määräaikaiseen anniskeluluvan peruuttamiseen. Vakavissa rikkomus- ja väärinkäytöstapauksissa anniskelulupa voidaan peruuttaa pysyvästi. Ennen seuraamuksen määräämistä luvanhaltijalta pyydetään vastine, mikä voi tapahtua myös valvontaviranomaisen käynnin yhteydessä annettavalla tarkastuslomakkeella. Järjestyshäiriöt ja anniskelurikkomukset voivat johtaa myös jatkoaikaluvan peruuttamiseen. Poliisi voi alkoholilain nojalla sakottaa anniskelusäännöksiä rikkonutta luvanhaltijaa tai henkilökuntaa.

Toimiiko valvonta?

Sen palautteen perusteella mitä minä olen saanut, niin ravintoloiden toiminnan valvonnassa on puutteita. Ainakin kahden kalajokisen ravintolan osalta on saanut palautetta siitä, että siellä juotetaan henkilöitä umpihumalaan, siis niin kauan kuin rahat riittää. Toinen ravintoloista on nuorison suosima paikka. Oulun ELY-keskuksen on syytä aktivoitua valvonta-asioissa toimialueellaan. Ei tämä ongelma ole yksistään kalajokinen asia. Mielestäni kysymys on siitä, että valvonta asiassa on laiminlyöty viranomaisten toimesta. He saavat saman palkan, vaikka ottavat vähän löysemmin, koska he toimivat kuukausipalkalla.

Minulle on kerrottu myös ongelmasta, mikä liittyy alaikäisten alkoholin hankkimiseen. Minulle väitettiin, että nuori polkupyöräilevä mies oli hakenut Alkosta alaikäisille nuorille alkoholijuomia. Alaikäiset nuoret olivat odottaneet liikkeen ulkopuolella ja kaupassa käynnin jälkeen rahat ja juomat olivat vaihtaneet omistajaa. Mielestäni yksi tehokas keino valvoa asiaa on se, että kansalaiset, jotka huomaavat tällaisia tapauksia, ilmoittavat niistä välittämästi poliisille. Tuntomerkit muistiin ja ilmoitus poliisille. Myös poliisi voisi Kalajoella valvoa tilannetta tarkemmin perjantai-iltapäivisin. Myös vanhemmat voisivat seurata lastensa alkoholin käyttö tarkemmin.

Esimerkki laiminlyönnistä

Kalajoen jäähallissa oli minun ja monen muunkin yllätykseksi alkoholin myyntipiste juoksusuoran päässä. Pari valtuutettua otti minuun yhteyttä ja he ihmettelivät asiaa. Kalajoen kaupunki ei ole vuokrannut jäähallia urheiluseuralle alkoholin myyntiä varten. Valvova viranomainen on laiminlyönyt tehtävänsä, koska ei ole pyytänyt urheiluseuralta vuokrasopimusta tiloista anniskeluluvan hakemisen yhteydessä. Kysymyksessä on Kalajoen kaupungin tilat, jotka urheiluseura on vuokrannut ominaan yrittäjälle alkoholin myyntiä varten. Toinen minuun ottaneista valtuutetuista oli tarkistanut asian asianomaiselta viranomaiselta, joka oli tunnustanut, ettei ole pyytänyt tilosta vuokrasopimusta nähtäväkseen anniskeluluvan myöntämisen yhteydessä.

Alkoholilaki asettaa anniskeluluvan myöntämiselle seuraavat edellytykset, jotka koskevat myös omistajanvaihdoksia (AlkoL 21 a - d §):

• luvanhakijalla on oltava anniskeluun vaadittava luotettavuus sekä tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset;
• anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön.

Anniskelupaikan tiloineen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka niiden käytölle ravitsemisliiketarkoitukseen on lainsäädännössä asetettu; Anniskelupaikan tilojen hyväksymiseen ja käyttämiseen liittyviä säännöksiä on erityisesti elintarvikelaissa ja rakentamista sekä palo- ja pelastustointa koskevassa lainsäädännössä. Ravitsemisliikkeen harjoittajan on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä päätöksen (ElintarvikeL 14 ja 15 §).
Luvanhakijan tulee liittää lupahakemukseen selvitys elintarvikehuoneiston hyväksymisestä.

Jos anniskeluluvan saaneen yhtiön tai muun yhteisön omistussuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia tai, jos määräysvalta niissä huomattavassa määrin muuttuu, muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahdessa viikossa anniskeluluvan myöntäneelle viranomaiselle (STMp 162/98, 6 § 3 mom.).

Keskustelun vahvistus esittelijä Renne Pulkkiselle

Vahvistan puhelinkeskustelumme koskien Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöstä ja siitä tehtyä valitusta Oulun hallinto-oikeuteen. Katsoin, että Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös on perustuslain 15 §:n vastainen ja perustuslain 6 §:n vastainen. Perustuslain etusija määritellän perustuslain 106 §:ssä.

15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Kalajoen matkailun ideasuunnitelmissa, minkä on tehnyt Pöyry Finland Oy, ilmoitetaan kiistattomasti ja selkeästi, että SUN ARENAN tilantarve on 3,9 ha. Siksi on perustuslain vastaista lahjoittaa yrittäjälle, joka mainostaa toimintaansa Kauppalehden protestilastalla, 50 hehtaaria veronmaksajien yhteisesti omistamaa maata. Hankkeelle ei ole olemassa euronkaan rahoitusta. 46,1 hehtaarin lahjoitus palvelee kiistattomasti keinottelua, mikä selvästi käy ilmi projektisuunnitelmasta. Elinkeinoista ja maankäytöstä Kalajoen kaupungissa vastaaa elinkeino- ja maankäyttötoimikunta, mikä on kunnanhallituksen työrukkanen, jota ei ole parlamentaarisesti valittu ja jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Kysymys on siis eräänlaisesta parlamentarismin vastaisesta salaseurasta, joka nyt on operoinut kyseenalaisen ”sammonryöstön”. Kysymys ei ole minun oikeustajuni mukaan ainoastaan laittomasta vaan myös rikolliseksi epäiltävästä varkaudenyrityksestä keinottelutarkoituksiin ja omien etujen ajamiseen sekä taloudelliseen hyötymistarkoitukseen.
Vaadin Oulun hallinto-oikeutta kumoamaan Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksen.

Kalajoella 12.10.2011
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Kalajoen tapahtumia heinäkuussa

Kalajoki-näyttelyssä Tapion Tuvalla Kalajoelta kotoisin olevan Leninin henkivartijan Eino Rahjan muotokuva.

1.7.2011 - 3.7.2011
Bimmerparty 2011
Kalajoen lentokenttä Kokkolantie

Tapion Tuvalla
http://www.tapiontupa.com/

koko heinäkuun ajan
Kalajoki-näyttely, esillä kalajokisten merkittävien henkilöiden muotokuvia , maalauksia Kalajoen merkittävistä rakennuksista, pienoismalleja kalajokisista merkittävistä rakennuksista ja historiikit kalajokisista merkittävistä tapahtumista ja henkilöistä.
http://kalajoki-nayttely.blogspot.com/

Markku Hakolan taidenäyttely
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/06/markku-hakolan-nayttely-tapion-tuvalla.html

Ylivieskan alueen kuvantekijöiden näyttely

Kalajoen Junkkarien tapahtumat
http://www.kalajoenjunkkarit.fi/

Kalajoen Pallon sivut
http://www.kpallo.com/

1.7.2011 - 31.7.2011 10:00 - 19:00
Taidenäyttely Taidegalleria Ann-Kristin Passi
Taidegalleria Ann-Kristin Passi Simintie 7 85140 Tynkä

1.7.2011 - 15.8.2011
Keramiikkataidenäyttely
Keramiikkapaja Isopahkala Kokkolantie 261 Kalajoki

2.7.2011
XXXI Rautio-viikko 2.-10.7.
Rautio
http://www.rautio.info/webdocs/XXXI%20RAUTIO-VIIKKO%202.-8.7.2011.pdf

2.7.2011
Viihdekeskus Merisärkän ohjelmisto
Viihdekeskus Merisärkkä Pakkainpolku 20 Kalajoki
http://www.merisarkka.fi/tpl_site_01.asp?sua=1&lang=1&s=25&q=y

Ravintola Dyynin ohjemisto
http://www.hiekkadyyni.fi/

2.7.2011 - 31.7.2011
Lasiateljeen 8. kesänäyttely "Mereni mun"
Lasiateljee Heikki Ulvi Santaholmantie 14 Kalajoki

5.7.2011
Kesäunelmia
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
5.7.2011
XXXI Rautio-viikko 2.-10.7.
Rautio
5.7.2011 19:00
Lauluilta
Huhtalan Talot Kamusentie 242 Tynkä
6.7.2011
Taiteilija Markku Hakolan taidenäyttely
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
6.7.2011
Poistokirjojen myynti
Kalajoen Pääkirjasto Pohjankyläntie 6 Kalajoki
6.7.2011
Havulan kesä 1.6.-14.8.
Havula Plassintie 56 Kalajoki
6.7.2011
Ötökkö-näyttely
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
6.7.2011 09:30 - 11:00
Kirjaston Lastenaamu
Kalajoen Pääkirjasto Pohjankyläntie 6 Kalajoki
6.7.2011 19:00
Suklaapatukkakone 29.6.-10.7.
Kesäteatteri Kalajoki Teatteripolku
6.7.2011 16:00
Kaatiskopla
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
6.7.2011 18:30
Kalavieska Cup
Kalajoen liikuntapuisto Hiihtomajantie 90 Kalajoki
7.7.2011 11:00 - 17:00
Toritorstai
Kalajoen tori Kalajoentie 1
8.7.2011
XXXI Rautio-viikko 2.-10.7.
Rautio
8.7.2011
Hotelli Rantakallan ohjelmisto
Hotelli Rantakalla Matkailutie 150 Kalajoki
http://www.rantakalla.fi/

8.7.2011 19:00
Suklaapatukkakone 29.6.-10.7.
Kesäteatteri Kalajoki Teatteripolku
8.7.2011 14:00 - 16:00
Keski-Pohjanmaan Pränttärit Himangan kirjastossa
Himangan kirjasto Leipämäentie 4 68100 Himanka
8.7.2011 18:00
Onkikilpailut Tyngän Myllyllä
Tyngän Mylly Myllyntie 30 Tynkä
8.7.2011 18:00
Vasankarin kesätapahtuma
Vasankarin nuoriseura
9.7.2011
Dyyni Frisbee Golf Open
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
9.7.2011
XXXI Rautio-viikko 2.-10.7.
Rautio
9.7.2011
Viihdekeskus Merisärkän ohjelmisto
Viihdekeskus Merisärkkä Pakkainpolku 20 Kalajoki
9.7.2011
Ravintola Stagen ohjelmisto
Ravintola Stage Pakkainpolku 20 Kalajoki
9.7.2011 09:00 - 15:00
Lasimarkkinat
Himanka
9.7.2011 11:00 - 15:00
Raumankarin Kotiseutumarkkinat
Himanka
10.7.2011
Kalajoen Kotiseutupäivät ja vuoden kalajokisen julkistaminen
Havula Plassintie 56 Kalajoki

12.7.2011
Kesäunelmia
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
13.7.2011
Taiteilija Markku Hakolan taidenäyttely
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
13.7.2011
Havulan kesä 1.6.-14.8.
Havula Plassintie 56 Kalajoki
13.7.2011
Ötökkö-näyttely
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
13.7.2011 09:30 - 11:00
Kirjaston Lastenaamu
Kalajoen Pääkirjasto Pohjankyläntie 6 Kalajoki
13.7.2011 16:00
Kaatiskopla
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
13.7.2011 18:30
Kalavieska Cup
Kalajoen liikuntapuisto Hiihtomajantie 90 Kalajoki
15.7.2011
Hotelli Rantakallan ohjelmisto
Hotelli Rantakalla Matkailutie 150 Kalajoki
16.7.2011
Kädenväännön Suomi Cup
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
16.7.2011
Beach Ultimate Frisbee
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
16.7.2011
Viihdekeskus Merisärkän ohjelmisto
Viihdekeskus Merisärkkä Pakkainpolku 20 Kalajoki
16.7.2011
Ravintola Stagen ohjelmisto
Ravintola Stage Pakkainpolku 20 Kalajoki
16.7.2011 - 17.7.2011
Cornetto Summer Nationals
Kalajoen lentokenttä Kokkolantie

18.7.2011 19:00
Sirkus Finlandia
Kalajoki
19.7.2011
Kesäunelmia
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
20.7.2011
Taiteilija Markku Hakolan taidenäyttely
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
20.7.2011
Havulan kesä 1.6.-14.8.
Havula Plassintie 56 Kalajoki
20.7.2011
Ötökkö-näyttely
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
20.7.2011 09:30 - 11:00
Kirjaston Lastenaamu
Kalajoen Pääkirjasto Pohjankyläntie 6 Kalajoki
20.7.2011 16:00
Kaatiskopla
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
20.7.2011 18:00
Särkkäin ravit
Ravirata Hiekkasärkät Matkailutie 65 Kalajoki
20.7.2011 18:30
Kalavieska Cup
Kalajoen liikuntapuisto Hiihtomajantie 90 Kalajoki
21.7.2011 16:00 - 20:00
Iltatori ja kirppis
Kalajoen tori Kalajoentie 1
21.7.2011 19:00
Myllyrannan lauluilta
Etelänkylän Myllyranta Etelänkyläntie
22.7.2011
Dyyni Texas Scramble
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
22.7.2011
Hotelli Rantakallan ohjelmisto
Hotelli Rantakalla Matkailutie 150 Kalajoki
22.7.2011 - 24.7.2011
Uusheräyksen Kesäseurat
Kalajoen kirkko Seurakuntatie
23.7.2011
Hiekkasählyn MM 2011
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
23.7.2011
Viihdekeskus Merisärkän ohjelmisto
Viihdekeskus Merisärkkä Pakkainpolku 20 Kalajoki
23.7.2011
Ravintola Stagen ohjelmisto
Ravintola Stage Pakkainpolku 20 Kalajoki
23.7.2011 14:00
Rantailta
Leppikarvon maja Konikarvontie Rahja
23.7.2011 16:00
Tractor Pulling SM-kisat Kalajoki
Ravirata Hiekkasärkät Matkailutie 65 Kalajoki
24.7.2011
Kallan karikokous
Maakalla
24.7.2011
Dyyni Demolition Derby & Ravintola Beachfutis
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
24.7.2011 18:00 - 21:00
Käännänkylän perinteinen kyläilta
Entinen Käännän koulu Haantie 4 Käännänkylä

26.7.2011
Kesäunelmia
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
27.7.2011
Taiteilija Markku Hakolan taidenäyttely
Tapion Tupa Matkailutie 3 Kalajoki
27.7.2011
Havulan kesä 1.6.-14.8.
Havula Plassintie 56 Kalajoki
27.7.2011
Ötökkö-näyttely
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
27.7.2011 09:30 - 11:00
Kirjaston Lastenaamu
Kalajoen Pääkirjasto Pohjankyläntie 6 Kalajoki
27.7.2011 16:00
Kaatiskopla
Meriluontokeskus Jukupolku 5 Kalajoki
29.7.2011
Hotelli Rantakallan ohjelmisto
Hotelli Rantakalla Matkailutie 150 Kalajoki
30.7.2011
Rannikon Vahvin Mies 2011
Ravintola Dyyni Tuomipakkaintie 59 Kalajoki
30.7.2011
Viihdekeskus Merisärkän ohjelmisto
Viihdekeskus Merisärkkä Pakkainpolku 20 Kalajoki

Markku Hakolan näyttely Tapion Tuvalla