lauantai 31. lokakuuta 2009

Kalajoen kaikuja















Kalajoen työttömät joutuivat luopumaan toimitiloistaan.

Kalajoen kaupunki ja Himangan kunta yhdistyvät ensi vuoden alusta yhdeksi kunnaksi. Himankalaisistakin tulee kaupunkilaisia. Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki siirtyi kuntaliitoksen myötä Kalajoen tekniseksi johtajaksi sen jälkeen kun viran pätevyysvaatimukset räätälöitiin sopiviksi. Tekninen johtaja Erkki Hirsimäki kunnostautui vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpään asiassa. Onko häntä syytä epäillä syrjintään osallistumisesta? Katso


Erkki Hirsimäen tilanteen tekee erittäin kiusalliseksi se, että Himangan kunta tuomittiin syrjintäkiellon rikkomisesta romaaneihin kohdistuvassa asiassa Vaasan hovioikeuden päätöksellä, johon korkein oikeus ei antanut valituslupaa lokakuussa. Siis on olemassa oikeuden päätös, että Himangan kunta on syyllistynyt syrjintään. Kunnanjohtajana on toiminut tuohon aikaan Erkki Hirsimäki.

Himangan kunta on tuomittu maksamaan hyvitystä romaniperheelle syrjinnän vuoksi. Kunta joutui maksamaan hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisesta yhteensä 9 000 euroa. Kunta oli syrjinyt 3-henkistä perhettä vuokra-asunnon saamisessa vuonna 2007. Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville alueille, koska kunta ei voinut tarjota luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön kanssa.

Syrjinnästä tuomittu Himangan kunta ei aio jatkossa suositella romaneille muuta asuinpaikkaa Himangan sijasta, kertoo kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki Uudelle Suomelle. Vaasan hovioikeus tuomitsi kunnan maksamaan yhteensä 9000 euroa hyvitykset kolmihenkiselle romaniperheelle, jota oli etnisen alkuperänsä vuoksi syrjitty vuokra-asunnon asukasvalinnan yhteydessä.

Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville seuduille, koska kunta asuinalueena ei tarjonnut romaniväestölle ”luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön ja kulttuurin kanssa”.
-Himangassa ei ole romaniväestöä yhtään, joten meillä oli huoli siitä, että heillä ei ole omaa kulttuuriaan ympärillään. Tämä ei tarkoita, että heitä olisi syrjitty, vaan meillä oli positiivinen huoli heistä, sanoo Hirsimäki lehtihaastattelussa.
Kunnan mielestä romaniperhe ei siis voi pärjätä, jos ei asu muiden romanien lähellä?
-No, me tiedämme, että heillä on erittäin läheiset sukulaisuus- ja heimosuhteet. Elämä on helpompaa, jos muita on lähellä.

Syrjintälautakunta käsitteli asiaa vuonna 2007 ja antoi kunnalle langettavan päätöksen. Tuomio tuli voimaan nyt lokakuussa, kun korkein oikeus antoi kielteisen päätöksen kunnan valituslupahakemukseen.
Kyse on ensimmäisestä tapauksesta, kun vähemmistövaltuutettu on päättänyt avustaa syrjittyjä henkilöitä yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen vaatimisessa oikeudessa.

Työttömien toiminnan estäminen

Kalajoen työttömät joutuivat luopumaan perjantaina 30.10.2009 toimitiloistaan. Tilanne on todella järkyttävän toiminnan seurausta. Jos kysymys ei ole syrjinnästä niin ainakin voidaan epäillä työttömiin kohdistuneesta ilkeydenteosta. Katso

Mikä on yleishyödyllinen yhdistys?

TVL 22 §:n mukaan yleishyödyllinen yhdistys määritellään näin:

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos
1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;
3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Mikä on verotuskäytäntö Suomessa?

Kiinteistöveroa yleishyödyllisiltä yhteisöiltä Suomen 348 kunnasta peri Kalajoen tapaan vuonna 2009 vain 113 kuntaa eli vajaa kolmannes kunnista. Etelä-Pohjanmaan 19 kunnasta vain neljä peri täyttä kiinteistöveroa ja kaksi alennettua kiinteistövero yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Pohjanmaan 17 kunnasta vain kolme peri kiinteistöveroa yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Keski-Pohjanmaan kunnista vain Kannus perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan ja alennettua kiinteistövero perii kaksi kuntaa Halsua ja Kaustinen. Pohjois-Pohjanmaan 34 kunnasta 10 perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Kainuun 9 kunnasta vain kolme perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös

Kalajoen ja Himangan yhteisvaltuusto päätti äänin 48-6 kiinteistöveron perimisestä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä. Valtuuston äänestyksessä Alpo Murtoniemen esitystä kiinteistöveronpoistamisesta kannatti Erkki Aho. Äänestyksessä heidän lisäkseen kiinteistöveron poistamista yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä kannatti Mari Niemelä, Vuokko Saari, Eija Pahkala ja Terttu Myllylahti.
Valtuustokeskustelussa tuotiin esille kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin toimesta se, että Kalajoelta voivat muulla kotipaikkaansa pitävät yleishyödylliset yhteisöt hankkia kiinteistöjä ja näin Kalajoen kaupunki menettäisi kiinteistöverot näiden kiinteistöjen osalta. Tarkistin asian verottajan lakimieheltä, joka piti pelkoa turhana, sillä hän ei pitkän virkauransa aikana ole koskaan törmännyt sellaiseen yleishyödylliseen yhteisöön, jolla olisi ollut varaa pitää lomamökkiä tai –huoneistoa yleishyödyllisessä käytössä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä yritti sekoittaa kiinteistöveroasiaan kaupungin myöntämiä avustuksia. Pyysin Raili Myllylää esittämään sellaiset Kalajoen kaupungin avustuspäätökset, joissa on kiinteistöveron korvaus mainittu. Sellaisia ei ole. Myllylä jätti kertomatta, että Kalajoen kaupungilla on tarkoitus pienentää yhdistysten avustuksia ensi vuonna 20-30 prosenttia. Myllylä ja Puoskari kuitenkin pystyivät manipuloimaan asiaan perehtymättömiä ja sellaisia valtuutettuja, jotka eivät kykene ajattelemaan omilla aivoillaan. Siksi näin järkyttävä äänestystulos ja murhaava tuomio tehtiin valtuuston päätöksellä vapaaehtoistyötä tekeville. On siinä himankalaisilla valtuutetuillakin puolustelemista, miksi Himangan yleishyödyllisille yhteisöille tulee nyt kiinteistövero, kun ennen kuntaliitosta sellaista Himangalla ei ollut.

Himankalaisten yhdistysten osalta kiinteistövero tulee olemaan 1 777 euroa vuonna 2010. Kalajokisten yhdistysten osalta ei ole tarkkaa arvioita, koska Jokilaaksojen verotoimisto ei sellaista pystynyt antamaan. Selvitin asiaa useamman verohallinnon edustajan kanssa ja päädyin siihen lopputulokseen, että Jokilaaksojen verotoimiston määrittely yleishyödyllisistä yhteisöistä on väärä. Siksi on syytä epäillä, että Kalajoen valtuutetuille ilmoitettu tieto koko Kaupungin kiinteistöveron määrästä yleishyödyllisille yhteisöille eli 17 000 euroa on väärä eli ei perustu lakiin. Oikeampi luku olisi n. 6 000 – 8 000 euroa.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)