OULUN HALLINTO-OIKEUS
PL 189
90101 Oulu
ASIA Valitus Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksestä
MUUTOKSENHAKIJA Erkki Aho
YHTEYSTEYSTIEDOT osoite: Lankilantie 25 B 5, 85100 Kalajoki
puhelin: 044-3025948
ASUINKUNTA Kalajoki
VIITE Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 ja 20 päätös ”Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen” ja ”Yhteisen jätelautakunnan perustaminen Vestia Oy:n toiminta-alueella” Pyydän Oulun hallinto-oikeutta kumoamaan liitteenä nro 1 olevan Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 pöytäkirjan pykälän 21 kohdalla olevan päätöksen lainvastaisena ja myös siksi, että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Sekä sen takia, että Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 pykälän 21 kohdalla hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta puuttuu Vestia Oy:n osakkaana oleva Kokkolan kaupunki, joka Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksentekopäivänä 31.1.2012 edelleen oli Vestia Oy:n osakas. Koska kyseessä on osakassopimuksen muuttaminen, muutoksesta päättämisessä tulee olla kaikki osakaskunnat mukana. Nyt puuttuu Kokkola, jota ei edes mainita.
(valituksen liite nro 1, Kalajoen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 31.1.2012 § 21 ja 20 valitusosoituksineen)(valituksen liite nro 2, Kokkolan teknisen johtajan ja kaupungin lakimiehen 20.2.2012 päivätty vahvistus, että Kokkolan kaupunki omistaa 52 kappaletta Vestia Oy:n osakkeita)
PERUSTELUNI VALITUKSELLE:
1. Kuntaa ja/tai kuntien yhteistä lautakuntaa ei sopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa ja sitoa sopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymään Vestia Oy:n osakassopimukseen sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys.
”Osakaskunnat sitoutuvat siihen, että yhtiön toimialueella jätteenkuljetus
järjestetään jätelain 36 §:n mukaisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena
koskien kaikkia jätelain 32 §:n mukaan kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä lukuunottamatta sako- ja umpikaivolietettä.” (Kalajoki k.valt. 31.1.2012 § 21 hyväksymä Vestia Oy:n osakassopimus – sopimuskohta 2. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN –
alakohta 2.5 Osakaskunnille kuuluvat tehtävät, alleviivaus lisätty tässä)
Osakassopimus ei ole osakeyhtiölain säätelemä instrumentti. Osakassopimus on yksityisoikeudellinen sopimus. Kunnat eivät voi sitovasti sopia jätteenkuljetuksensa toimintamallia yksityisoikeudellisella osakassopimuksella. Kuntien julkisoikeudellinen päätöksenteko ei kuulu osakassopimuksella sitovasti sovittavien asioiden piiriin. Kuntia ei voi osakassopimuksen perusteella laillisesti velvoittaa ja sitoa osakassopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen ja tai osakassopimuksen sopimussäännöksessä määrättyyn jätteenkuljetuksen toimintamalliin.
Vuoden 2012 toukokuun ensimmäiseen päivään voimassa olevan vuoden 1993 jätelain 10 §:n mukaan, ja sitä edeltäneen vanhan jätehuoltolain mukaan, ja myös 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain mukaan jätteenkuljetuksen toimintamallia koskeva päätösvalta on kunnilla. Yleensä päättävä toimielin on valtuusto, jollei valtaa ole delegoitu kunnan muulle toimielimelle tai kuntien yhteiselle jätelautakunnalle, jotka kaikki ovat julkista valtaa käyttäviä kunnallisia toimielimiä.
Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 ei voi Vestia Oy:n osakassopimuksella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua ja sitoa Kalajoen kaupunkia ja kuntien yhteistä jätelautakuntaa Vestia Oy:n osakassopimuksessa määrättyyn jätteenkuljetusjärjestelmään, tässä tapauksessa ns. kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (uusi jätelaki 646/2011 § 36). Kalajoen kaupunki ja kuntien yhteinen jätelautakunta eivät voi osakassopimuksen perusteella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua myöskään siihen, että ne eivät muuta jätteenkuljetusjärjestelmän toimintamallia toisenlaiseksi kuin mitä Vestia Oy:n osakassopimuksen sopimusmääräyksessä on säädetty ja määrätty.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on edellä sanotuilla perusteilla lainvastainen ja valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.
2. Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta korostaa osakassopimuksen velvoittavuutta
Päätös jätteenkuljetuksen toimintamallista voidaan tehdä vain sellaisessa julkista valtaa käyttävässä kunnan tai kuntien toimielimessä, joka on täysin puolueeton ja riippumaton eikä ole millään tavalla sidoksissa kunnille jätehuoltopalveluja tuottavaan yhtiöön. Yhteisellä lautakunnalla
tulee olla vapaus lain suoman toimivaltansa nojalla vapaasti ilman etukäteissopimusta (osakassopimus) päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä.
Vestia Oy:n osakaskuntien alueella tämäkään vaatimus ei kuitenkaan toteudu edes nyt perusteilla olevassa kuntien yhteisessä jätelautakunnassa, koska Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 20 kohdalla hyväksymään sopimukseen kuntien yhteisestä jätelautakunnasta (lyhennettynä jätelautakuntasopimus) sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys, joka velvoittaa myös kuntien yhteisen jätelautakunnan noudattamaan Vestia Oy:n osakaskuntien voimassaolevaa osakassopimusta.
”Lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan
johtosääntöä ja Vestia Oy:n osakaskuntien voimassa olevaa osakassopimusta.”
(Kalajoki k.valt. 31.1.2012 § 20 / SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA –
sopimuskohta 1. Sopimuksen soveltamisala, alleviivaus lisätty tässä)
Huomautan vielä: Sekä nykyisen jätelain (1702/1993) ja 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain (646/2011) mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa on kaksi vaihtoehtoista toimintamallia. Vuoden 1993 jätelaissa vaihtoehtoina ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus (10 § 1 momentti) ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus (10 § 2 momentti). Uudessa 1.5.2012 voimaan tulevassa jätelaissa vaihtoehtoina ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus (§ 36) ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (§ 37), eikä niistä toista voi rajata pois osakeyhtiön osakassopimuksella.
Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 hyväksyi osakassopimuksen, jonka perusteella kunnille jätelaissa annettu valta valita jätteenkuljetusjärjestelmänsä toimintamalli kahdesta eri vaihtoehdosta rajautuu vain yhteen vaihtoehtoon. Hyväksymällään osakassopimuksella Kalajoen kaupunginvaltuusto sitoo Kalajoen kaupungin ja kuntien yhteisen jätelautakunnan 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetusmalliin (jätelaki 646/2011 § 36) ja sulkee sopimuksen perusteella kokonaan pois jätelaissa olevan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusmallin (jätelaki 646/2011 § 37). Se ei siten ole lainmukaista.
Kuntaa ja/tai kuntien yhteistä jätelautakuntaa ei yksityisoikeudellisen osakassopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa ja sitoa osakassopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen, eikä kuntaa ja/tai kuntien yhteistä jätelautakuntaa voida osakassopimuksella laillisesti velvoittaa ja sitoa vain yhteen jätteenkuljetusmalliin, kun sekä vuoden 1993 jätelain että uuden jätelain mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän toimintamallissa vaihtoehtoja on kaksi. Julkisen vallan jätelaissa säännellyn käytön edellytykseksi ei voida asettaa sitä, että kunta ja/tai kuntien yhteinen jätelautakunta lakia alemman asteisella osakassopimuksen sopimusmääräyksellä sitoutuu laissa säädettyä kapeampaan ja pienempään päätösvaltaan ja päätöksenteko-oikeuteen.
Tiivistän vielä: Kunnan ja/tai kuntien yhteisen lautakunnan julkisoikeudellinen päätöksenteko ei kuulu yksityisoikeudellisella osakassopimuksella sitovasti sovittavien asioiden piiriin. Kunta ja/tai kuntien yhteinen lautakunta ei voi osakassopimuksella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua osakassopimuksessa sovittuihin asioihin.
Kaiken lisäksi Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 20 kohdalla hyväksymän jätelautakuntasopimuksen edellä siteerattu sopimusmääräys (SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA – Sopimuskohta 1.) vielä korostaa kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymän Vestia Oy:n osakassopimuksen sitovuutta ja velvoittavuutta.
Oikeuskäytännössä ei ilmeisesti ole käsitelty tapauksia, joissa olisi riitautettu osakassopimukseen sisällytetty julkisoikeudellinen sopimusehto. Oikeuskäytännössä sopimuksella sitoutumista on käsitelty lähinnä maankäyttösopimuksia koskevissa valitusasioissa. Niissä kunnat ovat
sopimuksella sitoutuneet hyväksymään myöhemmin sopimuksen mukaisen kaavan. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei kunta tuollaisella päätöksellä ole sitoutunut eikä voinutkaan sitoutua hyväksymään myöhemmin tietyn sisältöistä kaavaa (esim. KHO 15.9.1995 dnro 995/1/93 taltio 3640, KHO 9.4.1999 dnro 952/1/97 taltio 732, KHO 28.3.2006 dnro 3188/1/05 taltio 714). Kuntaa ei sopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa sopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen.
Edellä sanotuilla perusteilla tällainen sopimusehto on lainvastainen ja pätemätön myös Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymän Vestia Oy:n osakassopimuksen kohdalla.
Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 käytti harkintavaltaansa väärin ja muuhun käyttötarkoitukseen kuin se oli lain mukaan ollut käytettävissä ja siten ylitti toimivaltansa.
3. Velvollisuus valmistella jätehuoltomääräykset osakeyhtiön kanssa
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymään Vestia Oy:n osakassopimukseen sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys.
”Yhtiö laatii yhdessä osakaskuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa
jätelautakunnalle ehdotuksen jätehuoltomääräyksistä.” (Kalajoki k.valt. 31.1.2012 §
21 hyväksymä Vestia Oy:n osakassopimus – sopimuskohta 2. JÄTEHUOLLON
JÄRJESTÄMINEN – alakohta 2.3 Jätehuollon hallinnolliset tehtävät, allev. lisätty tässä)
Velvollisuus laatia ja valmistella jätehuoltomääräykset yhdessä yksittäisen jätealan palvelutehtävissä toimivan osakeyhtiön, tässä tapauksessa jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa, on selvästi ristiriidassa sen hallintolain 31:ssä kirjatun peruslähtökohdan kanssa, jonka mukaan viranomaisen on huolehdittava asian valmistelusta.
Jätehuoltomääräysten kaltaisten oikeussääntöjen laatimis- ja valmistelutehtäviä ei voida osaksikaan siirtää yksittäisen osakeyhtiön tehtäväksi varsinkin, kun kyseinen osakeyhtiö Vestia Oy tässä tapauksessa nimenomaan kuuluu näiden määräysten soveltamisalaan.
Kuntalain osalta haluan vielä tuoda esiin seuraavat seikat: Kuntien yhteistyötä osakeyhtiön kanssa, tässä tapauksessa jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa, rajoittaa kuntalain 44 §:ään perustuva vaatimus viranomaistehtävien hoitamisesta virkasuhteessa. Tehtävää, jossa käytetään vain vähäisessäkin määrin julkista valtaa, voidaan hoitaa vain virkasuhteessa.
Julkisen vallan käyttöä tulee arvioida kulloinkin kyseessä olevien viranomaistehtävien kokonaisuuden kannalta. Nyt puheena olevat jätehuoltomääräysten laatimis- ja valmistelutehtävät pitävät sisällään julkisen vallan käyttöä ja ovat julkisen vallan käyttöä, koska laatimis- ja
valmistelutehtävillä on merkittävä ja ratkaisevan tärkeä vaikutus päätöksentekoon.
Osakassopimuksen mukaisesti jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa ja jopa sen johdolla (”yhtiö laatii yhdessä … ”/sitaatti sopimusmääräyksestä) laadittu ehdotus jätehuoltomääräyksistä tosiasiallisesti määrää jätehuoltomääräysten sisällön ja jätehuoltomääräyksiä koskevien päätösten sisällön.
Kalajoen kaupunginvaltuustoon 31.1.2012 § 21 päätös on myös edellä sanotuilla perusteilla lain vastainen ja valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.
4. Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta puuttuu Vestia Oy:n osakkaana oleva Kokkolan kaupunki
Kalajoen kaupunginvaltuuston em. päätöksessä on kyse entisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n, nykyisen Vestia Oy:n, alkuperäisen osakassopimuksen muuttamisesta (myöhemmin vanha osakassopimus). Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymässä tämän päivän tarpeisiin päivitetyssä ja muutetussa Vestia Oy:n osakassopimuksessa luetellaan Vestia Oy:n osakaskunnat ja omistusosuudet. Kokkolan kaupunki on jätetty pois osakaskuntien listauksesta, vaikka Kokkolan kaupunki omistaa Vestia Oy:n osakkeita liitoskunta Ullavan osuuden verran.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymässä Vestia Oy:n osakassopimuksessa ilmoitetaan sopimuksessa lueteltujen osakaskuntien yhteiseksi omistusprosentiksi 100 prosenttia, vaikka Vestia Oy:n osakkaana 31.1.2012 oleva Kokkola puuttuu. Kokkolan kaupungin omistuksessa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöspäivänä 31.1.2012 olleita entisen Ullavan kunnan osakkeita ei ilmoiteta lainkaan, eikä niistä ole mitään mainintaa asian esittelytekstissä. Mihin nämä osakkeet on häivytetty?
Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyinen Vestia Oy) vanhan osakassopimuksen mukaan ”Uuden osakkeenomistajan tulee merkitessään uudet osakkeet myös allekirjoittaa tämä sopimus”. (Vanha osakassopimus – sopimuskohta 3. YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA)
Ullavan kunta on 11.10.2001 allekirjoittanut silloisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyinen Vestia Oy) osakassopimuksen, on merkinnyt uudet osakkeet, ja on saanut asukaslukunsa perusteella omistukseensa 52 kpl silloisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyisen Vestia Oy:n) osakkeita. Ullavan kunnan omistukseen tulleet 52 osaketta ovat Ullavan ja Kokkolan kuntaliitoksessa siirtyneet Kokkolan kaupungin omistukseen ja olivat Kalajoen valtuuston päätöspäivänä 31.1.2012 edelleen Kokkolan kaupungin omistuksessa.
Tästä huolimatta Vestia Oy:n muut osakaskunnat ja niiden päättävät toimielimet, mukaan luettuna tämän valituksen kohteena oleva Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21, jättävät 52 osaketta omistavan Kokkolan kaupungin pois osakaskuntien listauksesta (luettelo osakaskunnista ja omistusosuuksista) ja siten näin toimiessaan sulkevat yhden osakaskunnan Kokkolan kokonaan pois Vestia Oy:n muutetun osakassopimuksen hyväksymismenettelystä.
Menettely on ristiriidassa vanhan osakassopimuksen kanssa. Vanhan osakassopimuksen mukaan
”Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä ja kirjallisesti”. (Vanha osakassopimus – sopimuskohta 9. SOPIMUSMUUTOKSET)
Näin ollen jäteyhtiön vanhaan osakassopimukseen kirjattu sopimuksen muuttamista koskeva edellä siteerattu määräys kaikkien sopijapuolten kirjallisesta yksimielisestä päätöksestä ei toteudu. Kokkolan kaupungin asianomainen toimielin ei pysty käsittelemään Vestia Oy:n muutettua osakassopimusta. Vestia Oy:n osakaskunta Kokkola ei pysty tekemään valituskelpoista päätöstä Vestia Oy:n muutetusta osakassopimuksesta. Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymä Vestia Oy:n muutettu osakassopimus ei tule voimaan, ellei 52 osaketta omistava Kokkolan kaupunki sitä käsittele ja hyväksy.
Tilanne on lainvastainen ja hyvän hallintomenettelyn vastainen. Kokkolan kaupungin asukkailla ja muilla asianosaisilla ei ole mahdollisuutta hakea muutosta muissa osakaskunnissa, muun muassa Kalajoen kaupunginvaltuustossa 31.1.2012 § 21, hyväksyttyyn Vestia Oy:n virheelliseen ja Kokkolaa kaltoin kohtelevaan osakassopimukseen.
Perustuslain 21 §:ssä taattu jokaisen oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ei siten toteudu Kokkolan kaupungissa.
Tässä yhteydessä viittaan eduskunnan oikeusasiamiehen 27.11.2008 antamaan päätökseen diaarinumero 588/4/08. Oikeusasiamies perustelee päätöstään perustuslain 21 §:llä ja edellyttää valituskelpoisen päätöksen tekemistä. Oikeusasiamiehen päätöksestä käy hyvin selkeästi ilmi, että jätteenhaltijoilla ja muilla asianosaisilla on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Nyt näin ei tapahdu Kokkolassa, koska Vestia Oy:n muut osakaskunnat sulkevat Vestia Oy:n osakkaana olevan 52 osaketta omistavan Kokkolan kaupungin Vestia Oy:n muutetun osakassopimuksen hyväksymismenettelyn ulkopuolelle sillä seurauksella, että Kokkolan kaupunki ei pysty tekemään valituskelpoista päätöstä.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on edellä sanotuilla perusteilla hyvän hallintomenettelyn vastainen ja lainvastainen. Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.
5. Virheellinen järjestys
Jäteyhtiö Vestia Oy:n asianomaisen toimielimen ja jäteyhtiön muiden osakaskuntien olisi pitänyt ostaa/lunastaa Kokkolan kaupungilta pois sen omistamat Ullavalta periytyneet osakkeet (52 kpl) ja tuoda osakassopimus vasta sen jälkeen osakaskuntien valtuustoihin hyväksyttäväksi nykyisessä muodossaan, missä Kokkolaa ei ole merkitty osakkaaksi. Niin ei ole kuitenkaan tehty, koska Kokkola oli Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöspäivänä 31.1.2012 edelleen Vestia Oy:n osakas ja omisti 52 osaketta.
Edellä sanotulla perusteella Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
6. Olli Mäenpään lausunto
Muun ohella viittaan ja täydennän valitustani myös oikeustieteen tohtori, hallinto-oikeuden professori, Olli Mäenpään asiasta antamalla 2.11.2011 päivätyllä lausunnolla. Olli Mäenpää on lausunnossaan todennut osakassopimuksen, jätelautakuntasopimuksen ja jätelautakunnan johtosäännön puutteet. Asetan Olli Mäenpään lausunnon valitukseni liitteeksi. Pyydän, että hallinto-oikeus ottaa huomioon Olli Mäenpään 2.11.2011 lausunnon asiasta annettuna asiantuntijalausuntona, selvityksenä ja tosiasiana. (valituksen liite nro 3, Olli Mäenpään 2.11.2011 lausunto)
7. Vestia Oy:n esitys alueellisen jätelautakunnan jäsenistä
Vestia Oy on nimennyt työryhmän valmistelemaan jätelautakunnan jäsenten valintaa. Ei ole käynyt selväksi millä valtuuksilla ko. valmisteluryhmä on toiminut ja kenen toimeksiannosta. Valmistelutyöryhmä on jakanut alueellisen jätelautakunnan paikat puolueittain ja sukupuolen perusteella. Ensinnäkään Vestia Oy:llä ei ole mitään oikeutta jakaa tai edes esittää jaettavaksi alueellisen jätelautakunnan paikkajakoa. Toiseksi jokaisessa kunnassa on oma suhteellinen vaalitulos. Paikkajaot on aloitettu jakamaan suhteellisen vaalituloksen perusteella heti vaalien jälkeen. Suhteellisen vaalin tulosta kunnittain ei voida aloittaa alusta, vaan on jatkettava siitä mihin jokaisessa kunnassa on siihen mennessä päästy suhteellisen vaalin antaman vaalituloksen mukaisessa paikkajaossa. Vestia Oy:n esittämä kunnittainen paikkajako ei todellisuudessa noudata suhteellista vaalitapaa. Liitteenä n:o 4 Vestia Oy:n valmistelutyöryhmän muistio ja liitteenä n:o 5 suhteellisen vaalitavan laskemisesta kunnittain konkreettinen esimerkkilaskelma.
8. Vestia Oy:n toiminta, jossa osakkaina ovat alueen kunnat on toiminut kilpailulinsäädännön vastaisesti. Vestia Oy on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin. Vestia Oy:n toiminta on myös EY:n kilpailulainsäännön vastaista.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Kilpailunrajoituslain 1 luvun 3 §:ssa sanotaan näin:
Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Kilpailunrajoituslain 2 luvun 4 §:ssä sanotaan näin:
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Kilpailun rajoituslain 2 luvun 6 §:ssä sanotaan näin:
Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Kilpailun rajoituslain 2 luvun 7 §:ssä sanotaan näin:
Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana
EY:n perustamissopimuksen artiklassa 81 kielletään laajasti yritysten kilpailua vääristävä yhteistyö. Artiklaa sovelletaan sekä horisontaalisiin kilpailunrajoituksiin (kartelleihin) että vertikaalisiin sopimuksiin kuten jakelusopimuksiin liittyviin kilpailunrajoituksiin. Artiklassa 82 kielletään puolestaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.
9. Lopuksi
Viittaan kaikkeen valituksessa ja sen liitteissä esitettyyn.
Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksentekopäivänä 31.1.2012 Vestia Oy:n osakkaana ollut Kokkolan kaupunki puuttuu Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on lainvastainen. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätöksen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa.
Pyydän kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioittaen, että Oulun hallinto-oikeus hyväksyy valitukseni ja kumoaa Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 20 ja 21 päätöksen.
Muutoksenhakijana varaan itselleni oikeuden täydentää ja täsmentää valitusta, ja varaan tilaisuuden vastineen antamiseen.
Kalajoella 27 päivänä helmikuuta 2012
________________________________________
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
