maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kalajoen kuntavaalin 2017 tarkastelua


Kalajoella äänestysprosentti oli 63,1 %. Sitä voidaan pitää kelvollisena, tosin se on hieman alempi kuin edellisissä kuntavaaleissa, jolloin se oli 63,5 % Kalajoella vaalitulos oli lähes odotusten mukainen. Keskusta sai 20 paikkaa eli säilytti asemansa. Minä odotin keskustalle yhden paikan lisäystä, mutta keskustan ehdokkaiden tuntemattomuus ja ehdokkaiden pienempi määrä teki sen ettei lisäpaikkaa tullut. Olisi tarvittu n. 65 ääntä enemmän jotta olisi saavutettu 21 valtuustopaikkaa. Keskustan osuus äänistä oli 54,1 % eli 3312 ääntä. Edellisissä vaaleissa 3294 ääntä. Kalajoen kokonaisäänimäärä oli 6117, edellisissä vaaleissa 6134 eli 53,7 % äänistä. Ennakkoäänten tulos oli täysin sama kuin lopullisen vaalin tulos. Uusia valtuutettuna on 16. Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta. Eri äänestysalueilla äänestysaktiivisuus oli seuraava: Etelä 62,4 %, Himanka 71,7 %. Pohja 58,1 %, Rautio 64,9 %, Tynkä 62,5 %. Rautiosta valittin 2 valtuutettua, Himangalta 9 valtuutettua.

Kokoomus sai odotetut neljä paikkaa ja se säilytti asemansa. Kokoomuksen osuus äänistä oli 12,1 % eli 742 ääntä. Viime vaaleissa Kokoomus sai 11,1 % äänistä eli 679 ääntä. Kokoomus siis lisäsi äänimääräänsä ja siihen on syynä se, että kokoomuksella oli nyt tunnetumpia ja kokeeneempia ehdokkaita kuin viime vaaleissa.

Vasemmistoliitto sai neljä paikkaa ja säilytti asemansa. Vasemmiston osuus äänistä oli 10.5 % eli 643 ääntä. Edellisissä vaaleissa ääniosuus oli vasemmistoliitto oli vaaliliitossa vihreiden kanssa ja silloin ääniosuus oli 897 ääntä, joista vihreiden osuus oli 278. Vasemiston ääniäärä viime vaaleissa oli 619 eli 10.0 %. Pro Kalajoen loppuminen ja Perussuomalaisten hajoaminen nostivat vasemmiston äänimäärän vain 24 äänellä.

Vihreät saivat odotetusti 3 paikkaa. Viime vaaleissa Vihreiden äänimäärä oli 278 4.6 % ja nyt 615 10.1 % äänistä. Vihreiden äänimäärä oli odotettuakin suurempi, sillä itse ennakoin äänimääräksi 590 ääntä. Vihreiden neljäs paikkakin oli varsin lähellä eli 29 äänen päässä. Vihreiden osalla tilanne on jännittävä koska kolmella on 42 ääntä eli Arja Isokääntä, Sami Salmu ja Meri Säteri jänittävät tarkistuslaskentaa ja mahdollista arvontaa.

SDP sai 6,5 % äänistä eli 400 ääntä. Viime vaaleissa 235 ääntä eli 4,6 % äänistä.. Tämä oli ehkä vaalien suurin yllätys ainakin minulle. SDP sai kaksi paikkaa nyt. Edellisellä kaudella oli vain yksi paikka. Perussuomalaisten hajoamisesta ja Pro Kalajoen loppumisesti hyötyi eniten SDP.

Perussuomalaiset sai nyt vain 208 ääntä 3,4 % äänistä. Siis odotettuakin vähemmän. Edellisissiä vaaleissa 447 ääntä eli 7,3 % joten pudotus oli todella raju. Lek Pernu maahanmuttajana on ainoa Perussuomalaisten eli maahanmuuttovastaisen puolueen valtuutettu. Nyt on hän varmaan tuntee olonsa kuten orpo piru vieraassa helvetissä.

Kristillisdemokraatit säilyttivät odotetusti asemansa eli yhden paikan valtuustossa. Kristillisten äänimäärä oli 3,2 % äänistä eli 197 ääntä. Edellisissä vaaleissa kristilliset saivat 178 ääntä eli 2,9 % äänistä.

Vaalien ääniharava oli Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää 352 äänellä. Keskustan ääniharava oli rautiolainen Vesa Hihnala 202 äänellä sekä Mauno Rahkola 198 äänellä. Rahkola lienee saanut mtk-laisen siiven äänet Jouni Jyringin jäätyä pois. Eija Pahkala sai 190 ääntä. Viime vaaleissa äänimäärä oli 191. Uutena valtuutettuna himankalainen Lasse Joensuu sai 189 ääntä. Markku Isopahkala sai 152 ääntä ja on uusi valtuutettu. Juha Nivala sai kovan vaalikampanjan avula 152 ääntä, edellisissä vaaleissa 160 ääntä. Jukka Rahja uutena valtuutettuna sai 147 ääntä. Miika Heikkilä sai 141 ääntä ja viime vaaleissa äänimäärä oli 95. Mari Niemelä oli nyt Keskustan listoilla ja sai 140 ääntä ja viimeksi Pro Kalajoen listalla 114 ääntä. Ritva Mäntymäki sai 130 ääntä ja edellisissä vaaleissa 126 ääntä. Riitta Tilus sai nyt 114 ääntä ja viime vaaleissa 158 ääntä. Raili Myllylä sain nyt 104 ääntä ja viime vaaleissa 82 ääntä. Antti Nikula pääsi uutena valtuutettuna valtuustoon 90 äänellä. Kullervo Niemelä sai 88 ääntä. Viime vaaleissa hän sain 122 äntä. Alpo Puusaari sai 88 ääntä ja viime vaaleissa 144 ääntä. Jaana Siermala sai uutena vanhana valtuutettuna 73 ääntä. Sami Hänninen sai 66 äääntä, viime vaaleissa 143 ääntä. Ekoluoma Jenni sai 63 ääntä. Hän on uusi valtuutettu . Hannu Heikkilä uutena valtuutettuna 60 ääntä. Eeva Myllynen uutena valtuutettuna 57. Keskustan valtuutetuista on uusia valtuutettuja 10 jos Mari Niemelä lasketaan vanhaksi valtuutetuksi. Tämä on erittäin suuri muutos.

Keskustan ryhmä on nyt puollittain uudesti syntynyt. Mielestäni rautiolaineen Vesa Hihnalan äänimäärä ja luottamus edellyttää kaupunginhallituksen paikkaa, sillä hän on taitava ja yhteistyökykyinen henkilö kaupunginhallitukseen. Eija Pahkalan kokemus ja äänimäärä edellyttävät kaupunginhallituksen paikkaa. Muista keskustan kaunginhallituksen paikoista kilpailevat äänimäärien ja kokemuksen perusteella Miika Heikkilä, Mari Niemelä, Ritva Mäntymäki ja Riitta A. Tilus. Raili Myllylä varmasti haluaa jatkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mutta minun mielestäni kuntavaalit ovat olleet tarpeettomat jos Raili Myllylä jatkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Mielestäni nyt on vaihdoksen aika. Mielestäni Miika Heikkilä on sopivin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, mutta se ei taida olla mahdollista.. Pätevin ja kokemukseltaan ylivertainen on kuitenkin Riitta A. Tilus.. Valtuuston puheenjohtajaksi pätevin kokemuksen perustella on mielestäni Alpo Puusaari.

Kokoomuksen ryhmässä Hanna Saari sai 100 ääntä ja edellisissä vaaleissa 106 ääntä. Uutena valtuutettuna Jarmo Ainali sai 86 ääntä. Jouko Arvo sai 67 ääntä ja edellisissä vaaleissa äänimäärä oli 62. Sami Mölsä sai uutena valtuutettuna 50 ääntä. Kokoomuksen ryhmässä on puolet uusia valtuutettuja. Hanna Saari haluaa varmasti jatkaa kaupungihallituksessa. Jarmo Ainali on mielestäni varteenotettava ehdokas kaupunginhallituksen elämänkokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella.

Vasemmistoliiton ryhmässä Sirkka Alho vanhana valtuutettuna sai 178 ääntä. Viime vaaleissa äänimäärä oli 115. Päivi Alho sai vanhana valtuutettuna 86 ääntä. Viime vaaleissa 90 ääntä. Eero Kinare uusi paikkansa ja sai 69 ääntä. Edellsisisä vaaleissa hän sai 66 ääntä. Uutena vanhana valtuutettuna Kauko Hukka sai 53 ääntä. Kaupunginhallitukseen on itseoikeutettuna jäsenä äänimäärien ja kokemuksen perusteella Vasemmistoliitosta menossa Sirkka Alho.

Vihreiden kansanedustajaa Hanna Halmeenpää oli Kalajoen ääniharava 352 äänellä. Edellisissä vaaleissa äänimäärä oli 218. Uutena valtuuston valittiin Arja Isokääntä ja Sami Salmu. Vihreiden ryhmä on nyt merkittävä ryhmä Kalajoen valtuustossa.

SDP:n valtuutettuna jatkaa Timo Suni 131 äänellä. Edellisissä vaaleissa äänimäärä oli 86. Uutena vanhana valtuutettuna SDP:ssä on Mikko Lauri 72 äänellä. SDP on nyt merkittävämpi ryhmä valtuustossa kuin kuluneella kaudella.

Perussuomalaisten valtuutetuna jatkaa Lek Pernu 107 äänellä. Edellisissä vaaleissa äänimäärä oli 105.

Kristillisten Veli Ainali jatkaa 74 äänellä. Edellisissä vaaleissa äänimäärä oli 85. Kirsti Siljader sai 73 ääntä eikä tullut valituksi. Molemmat saava jännittää tarkistuslaskentaa.

Ensimmäiset valitsematta jääneet ehdokkaat ovat Keskustan Tomme Pöyhtäri, Vihreiden Meri Säteri, Keskustan Markku Pasanen, Kokoomuksen Juha Rahkola ja Keskustan Fanni Pöntiö.
Keskustan valtuutetuista Aulis Vuotila ja Kokoomuksen valtuutettu Juha Rahkola ei tullut valituksi uuteen valtuustoon.

Kalajokiset valitsivat hyvän valtuuston. Menee kuitenkin jonkin aikaa kun uudet valtuutetut löytävät paikkansa valtuustotyöskentelyssä. Tarkistuslaskenta voi tuoda vielä muutoksia loppulliseen vaalitulokseen. Onnea je menestystä valituille. Tehkää perusteltuja ja kalajoksten etujen mukaisia päätöksiä. Muistaa keskustella ja harkita sekä perustella päätökset hyvin. Nyt tarvitaan johtamisessa muutosta. Olkaa hyvä ja tehkää se.

Kuntavaalit 2017 Kalajoella

https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/12/kunta/208

Korjaus 11.4.2017
Valitettavasti Kalajoella ennakkoäänten laskennassa on tapahtunut virhe, jossa keskustan Aulis Vuotilan ennakkoäänet on laskettu Kokoomuksen Jarmo Ainalin hyväksi. Kysymyksessä on 52 ennakkoääntä. Tämä merkitsee siä, että Aulis Vuotila tulee valituksi ja Eeva Myllynen putoaa varavaltuutetuksi. Kokoomuksen Juha Rahkola nousee valtuutetuksi ja Jarmo Ainali varavaltuutetuksi. Vaalien kokonaistilanteeseen eli paikkajakoon virheellä ei ole muita vaikutuksia. Keskustalla on edeellenkin 20 valtuutettua ja Vasemmistoliitolla 4.
Keskustan äänimöäärä on nyt 3364 ja Kokoomuksen äänimäärä nyt 690.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Strategiapuheeni Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.12.2016



Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kalajoen kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi kaksi erilaista kaupungin konsernstrategiaa. Toinen kaupunkistrategia vaikuttaa talousjohtajan tekemältä, koska se on asiallinen, virkamiestyylinen ja vähemmän luovuutta sisältävä strategia. Toinen strategia on valtuuston esityslistan liitteenä ja talousarvion yhteydessä oleva konsernistrategia,mikä on tällainen strategia, jossa vastuu jää lukijalle.

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpaililijoihin. Strategia on pitkäntähtäyksen kehityssuunta. Straegiaprosessin aikana analysoidaan kilpailuympäristön uhkia ja mahdollisuuksia sekä omia voimia ja heikkouksia.
Strategian laatimisen tekee vaikeammaksi nyt sote-uudistus ja maakuntahallintojen perustaminen sekä Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoelle. Näistä meillä ei ole tarpeeksi tietoa.

Meillä on kuitenkin varmuus siitä, että koulupalvelut säilyvät kuntien vastuulla. Tällä sektorilla meidän tulee olla parempia suhteessa kilpailijoihin. Strategiastamme puuttuu mainita siitä, että straginen tavoiteemme on se, että Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Esitän, tämä maininta lisätään kaupunkistrategiaan.

Strategiassa on mainittu tavoitteeksi, että kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta urheiluopiston tasoiseksi. Merenojanalue on vertaansa vailla oleva urheilualue Suomessa. Siksi Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasalista on tehtävä mitat täyttävä sekä liikunnanopettajia, urheiluseuroja ja liikunta-aktiiveja tyydyttävä liikuntasali. Siitä on jo luonnospiirustukset olemassa. Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasalista yhdessä Merenojan urheilualueen kanssa voidaan kehittää urheiluopistotasoinen paikka. Sinne voidaan palkata osaavia valmentajia. Tämä on mahdollista, jos Kalajoella toteutetaan ympärivuotinen urheilukoulu yhdessä koulujen, urheiluseurojen ja huippuvalmentajien kanssa. Tähän urheilukouluun voisivat osallistua myös matkailijat. Urheiluopistoista tasoista toimintaa pyörittäisi juridiselta pohjalta Kalajoki-Akatemia.

Ihminen on sitä mitä hän syö ja miten hän elää. Kalajoella tulee panostaa liikuntaan ja terveisiin elintapoihin koko ihmisen eliniän ajan eli tehdään ohjelmat vauvasta vaariin. Merenojan mitat täyttävä urheilusali vapauttaisi muita paikkakunnan liikuntapaikkoja muille toimijoille. Näin saataisiin liikuntilojen puute hoidettua pois päiväjärjestyksestä.

Uuden koulun rakentaminen Rautioon edellyttää sitä, että Rautioon tehdään elinkeinojen kehittämisohjelma, sillä jos palveluja rakennetaan, niin niille täytyy olla käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Raution koulu tulee olemaan myös ekologinen palvelukeskus. Mielestäni elinkeinopoliittiset ohjelmat tarvitaan niin Rautioon kuin Himangallekin. Himanka tarvitsee myös työpaikkoja ja palveluja.

Kaupan palveluja on Kalajoella yritetty epätoivoisesti parantaa jo yli 10 vuoden ajan. Noin kymmenen vuotta sitten laadittiin Meinalan kaava, jossa oli varattu tilaa tilaavievälle kaupalle. Tuohon aikaan Sukari ja Kaksonen olivat Kehittyvien maakuntien Suomen rahanlähteinä. Kalajoelle ei saatu kauppakeskusta eikä vaalirahaa.

Vieläkään kauppakeskusasiassa ei ole positiivista tulosta näköpiirissä. Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja antaa markkinavoimien ratkaista asia. Halpa-Hallin syrjintä on lopetettava. Tuontitukulle myydään tai vuokrataan paloaseman tontti rakennuksineen ja kaupunki rakentaa uuden paloaseman Ylivieskan tien varteen. Näin mahdollistetaan paikkakunnan yrityksen laajentuminen. Yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Halpa-Hallille on mahdollistettava laajentumismahdollisuus ns. kauppakeskuksen tontille. Tontti on pistettävä vapaaseen kilpailuun ja se rakentaa jolla on rahaa ja tahtoa. Mielestän Halpa-Hallia on Kalajoella kohdeltu lainvastaisesti kun ei ole otettu sen lähettämiä asiapapereita kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt on vihellettävä peli poikki ja annettava tontti vapaan kilpailun ratkaistavaksi.

Matkailun strategisena tavoitteena tulee olla ympärivuotisen matkailun lisääminen. Strateginen tavoite voidaan toteuttaa edistämällä hiihtotunnelin rakentamista Kalajoelle. Hiihtotunneli sisältää hiihtoputken ja sen lisäksi kävely- ja juoksutunnelin hiihtoputken ulkopuolella mutta tunnelin sisällä. Hiihtotunneli tulisi vaikuttamaan matkailun lisääntymiseen ja Kalajoen lukion vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Matkailun markkinoinnin tulee olla asiakaslähtöistä. Perusasiat tulee olla kunnossa eli mitä, kenelle ja miten sekä tuote, hinta ja saatavuus kunnossa. Markkinoinnin opettajana ja liikkeenjohdon konsulttina pidän Kalajoen matkailun markkinointia Kalajoen matkailun suurimpana ongelmana.

Kansainvälistymisessä olemme valinneet oman linjamme. Kalajoella on jo nyt enemmän maahanmuuttajia kuin naapurikunnissa. Kalajoki tulee olemaan pakolaisten koulutuspaikkakunta. Kalajoen kristillinen opisto tullee kouluttamaan 20 turvapaikan hakijaa vuodessa. Näille on järjestettävä jatko-opiskelupaikka Arteman koulutuksiin. On kehitettävä kisälli-mestari-systeemi yritysten kanssa yhdekssä turvapaikan hakijoiden sopeuttamiseksi ja työllistämiseksi. Kalajoen elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin naapurikuntien ja se mahdollistaa pakolaisten työllistämisen ja tarjoaa mahdollisuuden palkallisesti kilpailukykyiseen työvoimaan. Tämä mahdollistaa paremmat kilpailuedellytykset kalajokisille yrityksille.

Sote-uudistus ja maakuntahallinto tarjoavat mahdollisuuksia. Kalajoki voi olla aluetuotantopaikka. Kalajoen on säilytettävä ja tehostettava tarpeita vastaavat palvelutuotannot. Ennakoidaan tilanne ja tehdään tarvitavat muutokset ajoissa, myös kaupungin hallinnossa.

Kalajoki on tunnettu tarkasta taloudenpidosta ja siitä pidetään edelleen kiinni, vaikka joskus näyttää siltä, että mopo on karkaamassa.


Uudistan vielä vaatimukseni ja esitykseni kaupunkitrategiaan: Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Kalajoen konsernistrategia ja kaupunginvaltuutettu Erkki Ahon näkemys


Kalajoen kaupungin yhteiset strategiet tavoitteet

Väestönkehitys

  • Työikäisen väestön määrä säilyy vähintääkin vuoden 2015 tasolla seuraavan 10 vuoden ajan.
  • Kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, Väkilukutavoite 2021 on vähintääm 13 095 asukasta. Tavoitteen toteutumisen painopisteenä on ydinvoimahankkeen laajin rakennusvaihe.

Erkin komentti
Kalajoki on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 12660 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kalajoki sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Ylivieska, Kannus ja Kokkola.
Kalajoen alueella työskentelee 4828 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kalajoen työllisen työvoiman määrä on 5101 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60 prosenttia. Kalajoella toimi 1120 yritystä vuonna 2012. Kalajoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1317 henkilöä ja Kalajoen työttömyysaste oli 10.4 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 64.6 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 19.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kalajoella on 5255 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3533. Kesämökkejä kunnassa on 1910 ja asuntokunnista 14.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 93 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19.3 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.9 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.7 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.5 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Työllisiä 
69,1 % 66,6
Työttömiä 
13,5 % 14,3
Taloudellinen huoltosuhde 
157,3 164,1
Väestönlisäys 2010–2015 
0,5 % -3
Väestöllisen huoltosuhteen ennuste 
-19,8 % -22,3
Väestöennuste 2015–2030 
0,7 % -6
Kuntalaisten koulutustaso 
290 283
Työpaikkaomavaraisuus 
93,1 % 89
Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden 
77,4 72,6
Verotettavat tulot 
13 016 €/asukas 13 648
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Talous
✭✭✭✭✭
Kunnan verotulot 
3 047 €/asukas 3 417,8
Yhteisöverotulot 
232 €/asukas 211,6
Lainaa 
2 655,3 €/asukas 2 355
Toiminnan ja investointien rahavirta 
119 €/asukas -70,4
Valtionosuus 
2 333 €/asukas 2 532,4
Tuloveroprosentti 
20 % 20,8
Omavaraisuusaste 
59,5 % 51,9
Velkaantuneisuus 
52 % 48
Kulujen ja tuottojen välinen erotus 
-4 869 €/asukas -5 620,5
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Terveys
✭✭✭✭✭
Menetetyt elinvuodet 100 000 asukasta kohden 
5 627 6 772
Sairastavuus mielenterveysongelmiin 
92 102,7
Sairastavuus sepelvaltimotautiin 
126,6 110,7
Työkyvyttömyyseläkkeellä, tuki- ja liikuntaelinsairaat 
2 % 2,1
8.–9.-luokkalaisista kokee terveysongelmia 
15,2 % 16,2
8.–9.-luokkalaisista tupakoi 
14,2 % 14,2
Työikäisistä toimeentulotuen varassa 
0,6 % 1,3
Koulutuksen ulkopuolella 17–24-vuotiaista 
6 % 8,2
Väestöllinen huoltosuhde 
70,4 71,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Äänestysaktiivisuus 
63,5 % 62,4
Yhdistysten määrä tuhatta asukasta kohden 
25,4 29,9
Kunnan rahankäyttö kulttuuriin 
72,7 €/asukas 92,6
Kunnan rahankäyttö perusopetukseen 
735,4 €/asukas958,1
Koulutustarjonta 
3 2
Kunnan rahankäyttö liikuntaan 
23,4 €/asukas 75,1
Väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohden 
4,9 5,6
Kesämökkejä 
1 973 1 180
Vähän liikuntaa harrastavia 8.–9.-luokkalaisia 
27,9 % 33,2
Vakavasti päihdeongelmaisia tuhatta asukasta kohden 
2,7 3,3
Muuttovoitto/tappio 
-0,3 %/v -4,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Miten naapureilla menee

Kalajoki, 12 621

Elinvoima
✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭

Kannus, 5 590

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭

Kokkola, 47 570

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭

Sievi, 5 124

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭

Alavieska, 2 687

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭

Ylivieska, 15 039

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭

Merijärvi, 1 134

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
ei laskettavissa
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭

Pyhäjoki, 3 211

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭
MERIJÄRVI

Merijärvi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 1152 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Merijärvi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Pyhäjoki, ja Ylivieska.
Merijärven alueella pinta-ala on 231.63 km2, josta maata on 229.83 km2, sisävesiä 1.8 km2 ja merta 0 km2. Merijärven väestöstä miehiä on 633 (54,9 prosenttia) ja naisia 519 (45,1 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 5 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 40.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Merijärven alueella työskentelee 242 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Merijärven työllisen työvoiman määrä on 411 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 56 prosenttia. Merijärvellä toimi 89 yritystä vuonna 2012. Merijärvellä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 151 henkilöä ja Merijärven työttömyysaste oli 13.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 56.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 11.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Merijärvellä on 448 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 287. Kesämökkejä kunnassa on 153 ja asuntokunnista 17.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 98.4 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 23.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.4 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

PYHÄJOKI

Pyhäjoen alueella työskentelee 808 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Pyhäjoen työllisen työvoiman määrä on 1249 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 55.8 prosenttia. Pyhäjoella toimi 215 yritystä vuonna 2012. Pyhäjoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 337 henkilöä ja Pyhäjoen työttömyysaste oli 10.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 65.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 17.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Pyhäjoella on 1421 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 913. Kesämökkejä kunnassa on 731 ja asuntokunnista 15.1 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 96.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 18.4 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 58.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 23.3 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 29.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

ALAVIESKA

Alavieska on Suomen kunta, jonka väkiluku on 2719 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Alavieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.
Alavieskan alueella pinta-ala on 253.02 km2, josta maata on 251.36 km2, sisävesiä 1.66 km2 ja merta 0 km2. Alavieskan väestöstä miehiä on 1405 (51,7 prosenttia) ja naisia 1314 (48,3 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 10.8 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 51.4 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Alavieskan alueella työskentelee 807 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Alavieskan työllisen työvoiman määrä on 1041 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 58.8 prosenttia. Alavieskassa toimi 238 yritystä vuonna 2012. Alavieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 332 henkilöä ja Alavieskan työttömyysaste oli 12.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 62.5 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Alavieskassa on 1126 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 700. Kesämökkejä kunnassa on 93 ja asuntokunnista 17.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19.9 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.4 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 26.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

SIEVI

Sievi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 5221 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Sievi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Reisjärvi, Ylivieska, Kannus, Lestijärvi ja Toholampi.
Sievin alueella pinta-ala on 800.88 km2, josta maata on 787.33 km2, sisävesiä 13.55 km2 ja merta 0 km2. Sievin väestöstä miehiä on 2678 (51,3 prosenttia) ja naisia 2543 (48,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 6.6 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 52.8 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Sievin alueella työskentelee 2377 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Sievin työllisen työvoiman määrä on 1850 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 59.1 prosenttia. Sievissä toimi 384 yritystä vuonna 2012. Sievissä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 574 henkilöä ja Sievin työttömyysaste oli 11 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 61 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Sievissä on 1867 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1224. Kesämökkejä kunnassa on 273 ja asuntokunnista 18.7 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.1 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 27 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 22.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.2 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.4 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KANNUS

Kannus on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 5681 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kannus sijaitsee maakunnassa Keski-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Sievi, Kokkola ja Toholampi.
Kannuksen alueella pinta-ala on 470.65 km2, josta maata on 468.24 km2, sisävesiä 2.41 km2 ja merta 0 km2. Kannuksen väestöstä miehiä on 2803 (49,3 prosenttia) ja naisia 2878 (50,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 12.1 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 72.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Kannuksen alueella työskentelee 2278 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kannuksen työllisen työvoiman määrä on 2348 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.7 prosenttia. Kannuksessa toimi 478 yritystä vuonna 2012. Kannuksessa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 528 henkilöä ja Kannuksen työttömyysaste oli 9.3 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 63.1 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 18.8 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kannuksessa on 2426 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1550. Kesämökkejä kunnassa on 124 ja asuntokunnista 18.2 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 89.2 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 61.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.3 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

YLIVIESKA

Ylivieska on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 14794 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Ylivieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen ja Sievi.
Ylivieskan alueella pinta-ala on 573.13 km2, josta maata on 568.57 km2, sisävesiä 4.56 km2 ja merta 0 km2. Ylivieskan väestöstä miehiä on 7431 (50,2 prosenttia) ja naisia 7363 (49,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 26 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 85.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Ylivieskan alueella työskentelee 6442 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Ylivieskan työllisen työvoiman määrä on 6034 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 61 prosenttia. Ylivieskassa toimi 938 yritystä vuonna 2012. Ylivieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1553 henkilöä ja Ylivieskan työttömyysaste oli 10.5 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 71 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 24.4 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Ylivieskassa on 6477 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3852. Kesämökkejä kunnassa on 256 ja asuntokunnista 25.6 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 73.5 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 21.2 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.6 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 21.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KOKKOLA

Kokkola (ruotsiksi Karleby) on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 47158 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kokkola sijaitsee maakunnassa Keski-pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Kruunupuyy ja Luoto.
Kokkolan alueella pinta-ala on 2730.8 km2, josta maata on 1444.19 km2, sisävesiä 41.73 km2 ja merta 1244.88 km2. Kokkolan väestöstä miehiä on 23207 (49,2 prosenttia) ja naisia 23951 (50,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 32.7 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 86.9 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Kokkolan alueella työskentelee 20778 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kokkolan työllisen työvoiman määrä on 19677 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.6 prosenttia. Kokkolassa toimi 2882 yritystä vuonna 2012. Kokkolassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 4339 henkilöä ja Kokkolan työttömyysaste oli 9.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 67.4 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 25.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kokkolassa on 20486 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 13067. Kesämökkejä kunnassa on 2216 ja asuntokunnista 26.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 67.3 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 18.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.1 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 24 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 13.1 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 2.1 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)


Kalajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi
Asukkaita
1980
  
11 984
1985
  
12 532
1990
  
12 728
1995
  
12 814
2000
  
12 376
2005
  
12 282
2010
  
12 562
2015
  
12 634
Lähde: Tilastokeskus.[14] Väestötietojärjestelmä[15]

Tietoa ydinvoimalan rakentamisesta




Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkistrategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä miten strategia toteutetaan. Strategiassa on mainittu, että kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa. Mitkä ovat keinot jotta väkimäärä kasvaa 10 vuodessa 800 henkilöllä?
Näkemykseni on, että Kalajoen kristillisellä opistolla jatketaan maahanmuuttajien koulusta n. 20 oppilasta vuodessa. Lisäksi valmistaudutaan siihen, että he voivat jatkaa opistojaan Kalajoen Artemassa. Jotta maahanmuuttajat kotiutuvat Kalajoelle niin heille on järjestettävä kielikoulutusta Kalajoen kristillisellä opistolla. Olen ollut jo yhteydessä opiston rehtoriin, Ely-keskukseen ja Kalajoen kaupungin elinkeinotoimistoon jotta tällainen kielikoulutus saadaa jatkuvaksi toiminnaksi Kalajoen kristilliselle opistolle. Lisäksi jokaiselle maahanmuuttajalle on tehtävä ma kotouttamisohjelma, jossa hänelle määritellän koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet sekä mahdollinen kummi tai kummiyritys. Lisäksi kotouttamiseen liittyy kolmannen sektorin toiminta maahanmuuttajien keskuudessa. Heidät on saatava mukaan urheilu- ja/tai kulttuuritoimintaan. Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne takaa sen, että maahanmuuttajille löytyy töitä Kalajoelta. Maahanmuuttajien kautta Kalajoen väkiluku mahdollisesti kasvaa vuosittain n. 15-20 henkilöllä vuodessa.
Kalajoen kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti miten Pyhäjoen ydinvoimalan rakentajia ja heidän perheitään saadaan Kalajoelle asumaan. Tärkeässä roolissa on Kalajoen markkinointi Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle tuleville henkilöille. Kalajoen kaupunki on palkannut kaksi henkilöä tätä silmällä pitäen. Toinen vastaa henkilöstöstä ja toinen yrityksistä. Erittäin tärkeää on se, että on perheille ja yrityksille voidaan tarjota heidän tarvitsemiaan palveluita. Keskeinen asia on koulupalveluiden tarjoaminen heidän omalla kielellään. Ehkä olemme löytäneet ratkaisun asiaan.
Ajattelen, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoen väkilukuun ovat
2017 10 henkilöä
2018 30 henkilöä
2019 60 henkilöä
2020 120 henkilöä
2021 150 henkilöä
2022 150 henkilöä
Yhteensä Pyhäjoen ydinvoimalan vaiktukset Kalajoen väkimäärään ovat näkemykseni mukaan 520 henkilöä

Kalajoen matkailun kehittäminen tuo lisää työpaikkoja. On erittäin tärkeää, että Kesärannan kaava saa lainvoiman, koska kaava sisältää 150 loma-asuntotonttia ja toinen tärkeä kaava on Tapionportin kaava eli alue Tapion Tuvalta Hiihtomajalle, mikä sisältää muistaakseni noin 84 tonttia. Lomarakentaminen työllistää kalajokisia henkilöitä ja yrityksiä. Jos rakentaminen on vilkasta niin kerrannaisvaikutukset Kalajoen elinkeinoelämään ja työllisyyteen on arvioni mukaan vähintäänkin 10-20 työpaikkaa vuodessa vuosina 2017-2022
2017 10 työpaikkaa
2018 15 työpaikkaa
2019 20 työpaikkaa
2020 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa


Tapionportin kaavaluonnos

Kesärannan kaava


Työpaikkakehitys

  • työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain
  • työpaikkojen määrä vuonna 2014 oli 4569
  • naisilla ja miehillä on yhtäläiset työnsaantimahdollisuudet
  • Kalajoella työssäkäyvistä vuonna 2014 oli miehiä 56 %:a ja naisia 44 %:a.

Jos Kalajoen vetovoimaisuutta ajatellaan niin Kalajoen kaupunkistrategiasta puuttuu tärkein asia. Minun mielestäni tavoitteena tulee olla, että Kalajoki tunnetaan tervellisistä ja turvallisista kouluista. Tulen esittämään tämän asian valtuuston kokouksessa lisättäväksi kaupunkistrategiaan. Ne valtuutetut, jotka eivät hyväksy lisäysesitystäni eivät sitten halua terveellisiä ja turvallisia kouluja Kalajoelle. Kunnallisvaalit ovat keväällä ja äänestäjät varmasti muistavat ketkä ovat niitä ehdokkaita, jotka eivät halua Kalajoelle turvallisia ja terveellisiä kouluja.


Koulu on rakennuksena olennainen asuinalueen identiteettiä muodostava rakennus. Koulu edustaa pysyvyyttä ja kulttuurista jatkuvuutta. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan tiedon hankinnan taitoja, kommunikaatiotaitoja, yhteistyö-taitoja ja aktiivista osallistumista. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, syrjäytymisuhka, muuttoliike sekä kotikasvatuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita oppimisympäristölle. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta suuri osa tapahtuu koulutiloissa. Oppilashuoltopalvelut ovat lisääntyneet. Koulun henkilökunta koostuu monen eri ammattialan edustajista. Työyhteisö ei toimi enää perinteisesti opettajainhuonekeskeisesti, vaan tarvitaan tiloja toimia yksin ja yhdessä ja myös kotien ja eri viranomaistahojen kanssa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskeinen tulevaisuuden haasteemme koulutyöskentelyn ja oppimisen kannalta on kouluviihtyvyyden parantaminen.

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu

Maailman suurin hirsirakennus valmistumaisillaan – puukoulu kiinnostaa Australiaa myöten


Pudasjärven hirsikoulu

Pudasjärven hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin

Hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – "Be­to­ni­ra­ken­nus­ten takia jouduimme hirteen"

Maailman suurin hirsikoulu aloitti Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

Maailman suurin hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

Onko tässä ratkaisu sisäilmaongelmiin? Pudasjärvelle nousi maailman suurin hirsikoulu!

Maailman suurin hirsikoulu käyttöön Pudasjärvellä

Kuhmo rakentaa uuden puukoulun

Iisalmeen rakennetaan hirsikoulu

Hirsikoulu tuo helpotusta sisäilmaongelmiin


Kalajoella on korkeatasoiset opetuspalvelut, jotka sisältävät ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjyyskasvatuksen laadukkaissa oppimisympäristöissä.
-monipuolistetaan ja parannetaan urheilu- ja kulttuuritarjontaa
-laajennetaan kielikoulutustarjontaa
-lisätään englanninkielistä koulutusta ja mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen englanninkielellä
-annetaan yrittäjyyskasvatusta koko koulutuksen läpileikkaavana
rakennetaan kansainvälinen kumppanuusverkost hyödyntäen matkailua
turvataan jatko-opintomahdollisuudet alueella

Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkstrategiassa tulee olla teksti, että Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Tämä merkitse sitä, että Merenojan yhtenäiskoulun tulee olla terveellinen ja turvallinen. Siksi tulee rakentaa kokoonaan uusi koulu alusta lähtien hirrestä. On turha pyrkiä korjaamaan homevaurioista nykyistä Merenojan koulua, koska siitä ei varmuudella saada terveellistä ja turvallista. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö takaa oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä opettajien hyvinvoinnin. Uusi hirsikoulu on varmasti terveellinen ja turvallinen.

Kalajoella on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan monimuotoisin ja aktiivisin tapahtuma-, urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoiminta
  • kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta laajuudeltaan urheiluopiston tasoiseksi
  • panostetaan kAlajoki Akatemian osalta ylikunnallisesti vetovoimaisiin toimenpiteisiin
  • lisätään ympärivuotista tapahtumatuotantoa

Mielestäni Kalajoen kaupunkistrategian tärkein asia tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Merenojan yhtenäskoulu tulee rakentaa hirrestä samoin kuin Raution uusi koulu. Jos ja kun Rautioon rakennetaan hirsikoulu niin se tarvitsee tuekseen elinkeinojen kehittämisohjelman Rautioon. Näen sieluni silmillä, että Rautioon hirsikoulu rakennetaan nykyisen Raution Nuorisoseuran paikalle ja hirsikouluun tulee myös palvelukeskus. Siitä tulee Raution sydän. Koulusta tulee tehdä ekologinen koulu,  mikä tuottaa oman lämmön ja sähkön. On siis energiatehokas. Elinkeinojen puolella Raution keskustaan tulee rakentaa Kalajoen Lämmön hakevoimala, mikä tuottaa lämmön ja sähkön Raution keskustan kiinnteistöille koulun lisäksi. Rautioon on perustettava hakeosuuskunta, mikä hankkii hakkeen lämpölaitokselle. Lämpölaitoksen viereen rakennetaan hakevarasto koko Kalajoen tarpeita varten. Uskon, että hakebisnes työllistää useita henkilöitä, ehkä 5-8 henkilöä. Rautioon kouluun tehdään keittiö, joka tuottaa lähiruuasta ateroita koulun oppilaille ja muille rautiolaisille. Lähiruoka tuotetaan pääasiallisesti Rautiossa. Raution palvelukeskukseen tulee myös sairaanhoitajan vastaanotto ja etälääkäärin vastaanotto.Raution palvelukeskuksesta tulee kotihoidon tukipiste sekä kuntouspaikka. Suunnitelmat tarkentuvat ajan kanssa.

Merenojan hirsisen yhtenäsikoulun yhteyteen rakennetaan mitat täyttävä ja Kalajoen urheiluseurojen vaatimukset sekä liikunannan opettajien vaatimukset sekä urheiluaktiivien vaatimukset täyttävä liikuntasali, josta tulee Merenojan urheilupuisto keskeinen liikuntapaikka. Tästä on jo urheiluväellä esittää oman piirustukset. Tämä liikunasali mahdollistaa laajudeltaa urheiluopistoisen palvelujen tarjonaan yhdessä Merenojan muiden liikuntapalvelujen kanssa. Samalla se mahdollistaa yhdessä terveellisen ja turvallisen hirsikoulun kanssa Kalajoen lukiosta entistä vetvoimaisemman lukion tekemisen. Minä hieman epäilen käyttää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjäkasvatuksen käyttöä kaupunkistrategiassa, koska niitä ei pystytä kertomaan mitä sillä tarkoitetaan. Mitat täyttävä liikuntasali muiden Merenojan urheilualueen paikkojen kanssa mahdollistaa eri liikuntalinjojen pitämisen korkealla tasolla, koska hyvät valmentajat olisivat myös muiden urheiliijoiden käytsössä. Lisäksi mitat täyttävä urheilusali mahdollistaa aktiivisen seuratoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämisen Kalajoella. Nämä tapahtumat tuovat väkeä Kalajoelle ja tuovat yrityksiin rahaa ja työpaikkoja.

Kalajoelle tarvitaan myös sellaisia liikuntapaikkoja jotka ovat kalajokisten ja matkailijoiden käytössä ympäri vuoden. Kalajoella tulisi kaavoittaa hiihtotunnelille paikka Tapionportin kaavaan. Kysymyksessä on siis hiihtotunneli eikä hiihtoputki. Hiihtoputken molemmille puolille rakennetaan tunnelit joissa voi juosta, kävellä ja sauvakävellä ympäri vuoden. Nyt on tehtävä selvitys hiihtotunnelin kannattavuudesta, rakentamiskustannuksista ja kiinnostuneista tahoista. Aikaan tein asiasta valtuustoaloitteen. Tein aloitten kymmenen vuotta sitten.

Minua häiritsee kaupunkistrategiassa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Itse olen yritystalouden opettaja, olen vetänyt Raahen Porvari- ja kauppakoulun pitkät yrittäjäkurssit kahdeksan vuoden ajan, olen toiminut Pohjois-Suomen Toimituskoulun johtajana. Olen toiminut itsenäisenä yrittäjänä, olen toiminut Raahen Porvari- ja kauppakoulun konsultit Oy:n toimitusjohtajana, olen toiminut useissa suurissa kaupallisissa yrityksissä johtajana ja myös suurissa teollisuuslaitoksissa johtajana. Olen perustanut oppilaideni kanssa n. 100 yritystä. Minä kysyn, mitä tarkoittaa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Tämä on mielstäni höpöhöpö-hommaa ellei sitä pystytä selkeästi kristallisoimaan. Asialla näyttää olevan sellaiset ihmiset jotka eivät tiedä ritystoiminnasta enempää kuin sika tuulimyllystä.

Kalajoen tulo- ja menoarviossa on varattu kirjasto- ja kulttuuritalon rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kauppakeskusta ei ole edes näköppiirissä. Nyt vihdoinkin tulee puhaltaa poikki kauppakeskushaihatus. Kauppakeskus tontti on palautettava kaupungille, jos se on jo vuokrattu gryndereille. Kauppakeskus tontti tule ratkaista vapaalla kilpailulla. Siihen rakentaa sellainen yritys kauppoja, jolla on rahaa rakentaa. Mielestäni on ollut lain vastaista estää Kalajoen Halpa-Hallia rakentamasta uutta Halpa-Hallia Kalajoelle. Esteenä on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Halpa-Halli varmasti ostaa tontin ja maksaa siitä pyydetyn hinnan. Tällä tavalla saadaan kymmeniä vuosia jatkunut puliveivaus loppumaan. Halpa-Halli rakentaa tontille oman kauppakeskuksen ja nykyiset Halpa-Hallin tilat jäävät muuhun käyttöön, esimerkiksi yrityksille ja kirjasto - ja kulttuuritalolle. Näin Kalajoelle saadaan elämään, työtä ja työpaikkoja.

Kalajoki-Akatemia voi pyörittää Merenojan urheilukeskuksen toimintaa mukaanluettuna liikuntahalli. Näin Kalajoki-Akatemiasta tulee juridinen yksikkö ja se tulee toimimaan liiketaloudelisin periaatteen. Kalajoki-Akatemiassa on suoritettava henkilövalinnat uudelleen julistamalla kaikk paikat haettavaksi.