lauantai 5. marraskuuta 2016

Kalajoen kaupungin osavuosikatsaus 31.8.2016


Osavuosiraporteissa tarkastellaan vuoden ja toiminnan kehityst sekä miten talousarviota on noudatettu. Osavuosikatsauksessa ei ole mainintaa siitä, että kaupungin kirjanpidossa talousarvion seuranta laahaa jäljessä, koska kirjanpitoa ei ole ajantasaistettu. Talousjohtaja lupasi minulle, että hän tekee asiasta aloitteen seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen jotta budjettiseuranta saadaan reaaliaikaan.

Kalajoen väestön määrä oli elokuun lopussa 12 578 asukasta, joka on 43 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa ja 57 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana aikana.Elävänä syntyneitä on 87 ja kuolleita 74, joten syntyneiden enemmyys oli 13 henkilöä. Kuntien välisessä tulo- ja lähtömuutossa Kalajoki on 61 henkilöä miinuksella. Maahanmuuton osalla lisäys on 5 henkilöä.

Kalajoen työvoima 5666 henkilöä, jost 546 on työttömänä. Työttömyys on 11 henkilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko maan työttömyysaste elokuun lopussa oli 13,0 %, Pohjois-Pohjanmaan 14,2 % ja Kalajoen 9,6 %. Elokuun lopussa työttömistä miehiä oli 272 ja naisia 276. Miesten työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt 17 henkilöllä ja naisten yhdellä henkilöllä.

Talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 38 146 000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli verotuloja kestynyt 26 749 519 euroa ( 70,1 %). Kunnallisveroja on kertynyt 24 643 305 euroa. Se on 187 574 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa paremmin. Kunnallisvero toteutunee tällä vauhdilla noin 200 000 euroa talousarviota paremmin.
Yhteisöveroja on arvioitu kertyvän 2 330 000 euroa. Elokuun tilantessa yhteisövero on toteutunut -2,7 % edellisvuoden vastaa ajankohtaa alhaisempana.
Kiinteistöveroja on talousarviossa arvioitu kertyvän 3 017 000 euroa. Kiinteistöveroa on kertynyt noin 1 500 000, jossa kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan on noin 150 000 euroa.

Valtionosuuksia on arvioitu ketyvän 30 671 000 euroa. Edellisvuoden toteumaan nähdn valtionosuus kasvaa 1,2 miljoonaa euroa. Kalajoen vuoden 2016 valtionosuus on 20 737 750 euroa ja on 60 750 euroa talousarviota korkeampi.
Arvio toimintatuottojen kokonaistoteutumasta on elokun toteutumisvauhdilla tarkasteltuna edellisvuotta heikompi.

Vuosikatetavoite ylitettäneen talousarvioon nähden. Asia selvinnee marras-joulukkuussa jolloin asia tuodaan valtuustokäsittelyyn. Jos Kalajoen kaupungin kirjanpito olisi ajantasainen, niin valtuutetut voisivat seurata asioita reaaliajassa, mutta nyt seuranta tapahtuu jälkikäteen jolloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä asiat. Tähän menettelyyn olen halunnut muutosta ja talousjohtaja on ollut kanssani samaa mieltä.

Rahoituksen osalta on todettava että investointiarvio on 9 965 000 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 4 080 644 euroa.
Lainamäärä on 31 954 165 euroa eli 2540 euroa asukasta kohti. Korkomenot ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä lainojen painotettu keskiarvo on 0,40 %.
Kalajoen kaupungin sijoitusten markkina-arvo on elokuun lopussa 15 334 018,83 euroa.

Konserniohjaukseen on sijoitettuyhtenäiskoulutyöryhmien kokouskulut. ITC-kaluston osalta ilmene, että vuosille 2017-2018 tavoitellaan n. 500-600 koneen uusintaa.

Elinkeinopalvelujen tuottoteutuma on osavuosikatsauksen hetkellä reilusti talousarviooita jäljessä. Heniklöstön asiantuntijapalvelujen myyntiä Alavieskaan ja Merijärvelle on jänyt olennaisesti talousarviovaiheessa arvioitua pienemmäksi. Minä manitisin tästä asiasta valtuustokäsittelyssä, mutta se tuntui olevan arka asia. Olen sitä mieltä, että Kalajoen elinkeinopalveluista on saatava enemmän irti. Omakohtaiset kokemukset ovat sellaiset, että apu enemmän ollut sielunhoidon tasoa kuin konkreettista apua. Lisäksi olen tyytymätön elnkeinopalvelujen sijaisuusjärjestelyyn, koska sellaista ei näytä olevan. Olisin kiinnostunut selkeistä toimenkuvista ja yksilökohtaisesta toiminna suunnittelusta ja seurannasta. Tiedän, että näkemykseni elinkeinovirastossa herättävät huomiota. Uskallan esittää tällaisen näkemyksen selinkeinotoimintojen tehottomuudesta oman taustani perusteella.
Työkokemukseni

Maaseutupalveluiden osalta olisin odottanut vilkkaampaa toimintaa maaseudun kehittämiseksi. Tarvitaan aktiivisuutta ja tehokkutta lisää jotta saadaan työttömille töitä.

Varhaiskasvatuksen osalla todetaan, että Merijärvelle ei ole onnistuttu palkkaamaan uusia perhepäivähoitajia. Olisikohan valtion syytä tarkistaa normeja jotta työpaikat saataisiin paremmin täytettyä?

Koulujen oppilasmääristä osavuosikatsaus antaa seuraavia tietoja
Etelänkylän koulu 76
Mehtäkylän koulu 35
Pohjankylän koulu 362, vähennystä edelliseen vuoteen 23
Raution koulu (ent. Pöllän koulu) 72
Rahjan koulu 36
Tyngän aluekoulu 123
Vuorenkallion koulu 119
Merenojan koulu 3609
yhteensä 1505

Kalajoen lukion vetovoiman on hyvä. Lukion oppilasmäär on kuitenkin pudonnut 272:sta 242:een. Pudotus on ollut – 11,0 %. Ovatko nämä tiedot osavuosikatsauksessa ristiriidassa, kysyn vain.

Kalajoki-Akatemian osalta totean, että se ei ole saavuttanut sitä toiminnan tasoa mitä minä olen odottanut vuosikeudet kyseiseltä Akatemialta. Henkilöstökulut ovat elokuun lopussa 693 786 euroa, palvelujen ostot 297 778 euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 676 euroa. Olen joskus esittänyt näiden toimintojen yksityistämistä. En ole tyytyväinen nyt saavutettuihin tuloksiin. Jos minulla olisi 1,1 miljoonaa euroa käytettävissä kahdeksan kuukauden aikana niin takaan sen, että jälki olisi toisen näköistä.

Sosiaalipalveluiden osalta osavuosikatsaus ei mielestäni anna oikeaa kuvaa. Mielestäni sosiaalipuolella on liikaa johtajia ja päälliköitä ja liian vähän lattiatason henkilökuntaa. Siis hallinnossa on liikaa väkeä. Työ- ja toimintapalveluihin en ole tyytyväinen. Tarvitaan uudenlaista otetta asioiden hoitamisessa. Olen joutunut ottamaan tiukasti kantaa eräiden henkilöiden toimintaan. Luottamushenkilöt toteavat, etteivät he ole tienneet. Näin ei saa jatkua.

Kuntoutusosaston osalta todetaan osavuotiskatsauksessa, ett budjetti on toteutunut suunnitellusti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toiminta ei ole toteutunut hyvin, vaan mieluummin päinvastoin. Kuntoutus on asia johon Kalajoella tulee panostaa entistä enemmän, koska sillä tavalla säästetään kustannuksia.
Terveyspalveluiden puolella ei osavuosikatsauksessa ole merkitään runsaasta asiakaspalautteesta, josta niin lautakunnan puheenjohtaja kuin hyvinvointijohtajakin ovat tietoisia. Miksi asioita ei hoideta kalajokisia veronaksajia tyydyttävälle tasolle?

Ympäristöterveydhnhuollon osalla todetaan, ett sisäilmanäytteita otettin Pohjankylän väistötiloista, muutamasta luokasta ja liikuntasalista. Näytteitä otettin myös Merenojan koulun liikuntasalistaa ja yhdestä opetustilasta. Osavuosikatsauksessa ei kuitenkaan kerrota näytteiden tuloksista. Onko toiminta tarkoituksellista?

Kaavoituksen osalta toiminta on ollut pääosin talousuunnitelman mukaista. Minkä osan osalta se ei ole ollut taloussuunnitelman mukaista jää selvittämättä. Mittauspalveluiden myynnissä Pyhäjoen kunnan ja Hanhikiven alueen rakennushankkeiden työsuoritteet muodostavat pääosan tuloista. Asuntotontteja on Kalajoella nyt 191.
Ventellän taloille vuodelle 2016 varattu määräraha ylittyy n. 70 % arvosta 1. vaiheen osalta. Liike- ja teollisuustiloille varatusta määrärahasta on päätetty toteuttaa Aaltosalin lattialaminaattien vaihto joulukuuussa 2016. Aaltosali sijaitsee Hotelli Sunissa.
Osavuosikatsauksesta ei näy kuinka paljon Raution koulun ( ent. Pöllän koulu) investoinnit ylittivät budjetoidun?
Ruokapalvleuiden osalta keskuskeittiön käyttöönotto on aiheuttanut toimintakulujen nousua? Siis toteutettu ratkaisu on kalliimpi vaihtoehto entiseen verrattuna. Katsotaan kuinka kauan tilanne on tämä.

Osavuosikatsauksesta ei näy, että Kalajoen kaupunki on joutunut ilmoittamaan, että kirjaston rakentamiseen myönnettyä valtion 300 000 euron avustusta ei voida nyt vastaanottaa.

Tytäryhtiöiden osalta Kalajoen Lämpö on myynyt 1919 MVVh energiaa enemmän kuin edelliskautena. Yhtiön toiminta on kannattavaa ja maksuvalmius hyvä.
Kalajoen Vuokra-asunnot Oy:llä liikevaihto on 31.8.2016 1 154 753 euroa, liikevoitto on 645 794 euroa. Taseen loppusumma on 13 468 015 euroa ja vierasta pääomaa on 12 913 711 euroa. Voittoprosentti on 46,1 %.
Kalajoen Hiekkasärkät on liikevaihto on 523 882 euroa. Tilikauden voitto on 134 706 euroa. Taseen loppusumma on 1 502 335 euroa. Vierasta pääomaa on 138 271 euroa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on edelleenkin huolenaiheeni.
Kalajoen Satama Oy:n tilanne on se, että liikevaihton 1 124 658 euroa, tilikauden voitto 97 824 euroa. Taseen loppusumma on 9 437 021 euroa. Vierasta pääomaa on 81 464 euroa. Sataman toiminta on edelleenkin huolen aiheeni, sillä toiminnan tuloksellisuuden osalta odottavat suuret haasteet.

Kaikkia ei osavuosikatsauksessa kerrota. Minun käsitykseni mukaan olisi tärkeää selvittää miten 21 889 000 euron hankerahat on käytetty. Kalajoen kaupungin osuus näissä hankeissa on 10 946 000 euroa. Miksi päättäjät pidetään pimennossa? Miksi tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneet näistä rahoista vaikka ainakin yhden osalta valtion talouden tarkastusvirasto on aloittanut selvitystyöt.



maanantai 17. lokakuuta 2016

Aarne Saaren muistolaatasta


Kuvassa rautiolaiset Jorma Lyly, Erkki Saari, Jalo Nivala ja Martti Aho. Erkki Saari kaatui noin kuukautta aikaisemmin kuin Aarne Saari teloitettiin.

Aarne Saari

hänen viimeinen kirjeensä vanhemmilleen
Viimeinen kirje

Talvisodassa suomalaiset puolustivat isänmaataan. He kävivät puolustussotaa. Jatkosodassa suomalaiset hyökkäsivät saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoon ja suomalaiset valloittivat Itä-Karjalan sekä perustivat sinne keskitysleirejä. Rautiolaiiset ja kalajokiset palvelivat muun muassa JR 29 riveissä Matkalla Kolatselkään keskipohjalaisrykmentti yllitti vanhan valtakunnan rajan. Muiden rintamayksiköiden tapaan myös JR 29:n miesten keskuudessa vanhan rajan ylitys jakoi mielipiteitä. Sotahistorian professori Martti Turtola pitää Mannerheimin suurena erehdyksenä Itä-Karjalan valloitusta jatkosodassa. Hänen mukaansa se vaati suuremmat tappiot kuin koko talvisota. (Iltasanomat 5.10.2016).

Jatkosodan teloitukset jättivät jälkeensä arpia, joita parsittiin kasaan vuosikymmeniä. Sota-aikoina Suomessa käytettiin kuolemanrangaistusta ja sotilaita teloitettiin pelkuruuden vuoksi tai yllytyksestä rintamakarkuruuteen. Kalajokiseudussa julkaistussa kirjoituksessa on otettu asiasta esille kaksi tapausta. Ensimmäinen tapaus on 18.12.1941, jolloin Syväriä puolustanut 7. D oli kärsinyt raskaita tappioita hyökkäysvaiheessa. Vaikka rintama oli vakiintunut jo lokakuussa, neuvostojoukot olivat häirinneet suomalaisia muun muassa partioiskuin. Miehet oliva väsyneitä ja haluttomia hyökkäämään. Noin 50 miestä kieltäytyi taistelemasta Goran kylän takaisinvaltaamisyrityksessä. Suurin osa saatiin paaamaan rintamaan, mutta yksi sotamies ja yksi korpraali kieltäytyivät. 7 D:n komentaja, juuri 18.12. kenraalimajuriksi ylennetty Antero Svensson määräsi miehet pikaoikeuden eteen. Upseereista koostunut oikeus määräsi heille kuolemantuomion, VI AK:n komentaja kenraalimajuri Talvela vahvisti tuomion. Sotilaspoliisit teloittivat miehet joen uomassa.

Toinen esimerkki on Aarne Saaren teloitus, mikä tapahtui 3.8.1944. Aarne Saaren kantakorttia en löytänyt sotilasarkistosta. Kirkonkirjoista löytyy Aarne Saaren kohdalta merkintä Teloitettu. Tiedän, että isoisäni Eino Perttula on hakenut Aarne Saaren ruumiin Sievin asemalta. Häntä ei ole haudattu sankarihautaan koska hänet on katsottu sotilaskarkuriksi. Viimeinen teloitus tehtiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1944. On todennäköistä, että tilastoissa ei näy Aarne Saaren teloitusta. Raution sotaveteraanimatrikkelissa ei ole mainintoja Aarne Saaresta. Raution kirkkoherrana 1936-1946 oli sotilaspappi Kalevi Vihma. Raution on ollut isänmaallista aluetta. Sitä todistaa muun muassa Elias Simojen historia
Isänmaallinen mies Elias Simojoki
Myös Raution pappi Väinö Havas oli isänmaallinen mies
Wäinö Havas – hengen ja miekan mies
ja Valpon päällikön Aarno Antonin tapaus kruunaa rautiolaisten isänmaallisuuden
Arno Anthoni piileskeli Raution pappilassa


Otan kolmannen esimerkin 15.10 1941 jolloin keskipohjalaisrykmentin miehistä yhteensä 106 aliupseeria ja miehistön jäsentä II/JR 29:stä kieltäytyi lähtemästä taisteluun. Seuraavana päivänä joukkoon liittyi vielä 67 miestä ja 7 miestä karkasi. Miehille pidettiin puhuttelu jonka jälkeen 124 miestä lupasi palata Syvärille siirtyvään rykmenttiinsä. Puhuttelusta huolimatta 56 miestä kieltäytyi lähtemästä Syvärille ja rykmenttiä lastattaessa juniin myös I/JR 29:stä liittyi miehiä kieltäytyjien joukkoon. Lokakuun 28. päivänä kuulusteltiin yhteens 118 miestä. Lopulta sotilaskuriin alistuneista koottiin erillinen komppania, joka siirrettiin rykmentin vahvuuteen Syvärille ja loput kieltäytyjät tuomittiin sotaoikeudessa. Kirja ei kerro tarkemmin sotaoikeuden päätöksistä. (Antti J. Laitinen Keskipohjalaisen rykmentin tie jatkosodassa).

Kun on tutkittu teloituksia niin on havaittu, että asiakirjoja on hävitetty ja tietoja on salattu. Kirkkonummelalainen Sune Sahlstedt on tutkinut laajasti kesän 1944 sotahistoriaa. Hänen keräämiensä tietojen mukaan IV AK:n hallinnollinen puoli piti 22.9.–24.9.1944 Lahdessa palaverin siitä, millaisia toimenpiteitä vasta solmittu välirauha edellyttää. Heti kokouksen jälkeen joukko upseereita tuli sota-arkistoon hakemaan pois tiettyjä sotapäiväkirjoja ja muita dokumentteja.
Näiden joukossa oli muun muassa 9. Sotapoliisikomppanian sotapäiväkirja kesältä 1944, sillä komppanian elokuussa aloitettu uusi sotapäiväkirja kertoo, että edellinen oli toimitettu sota-arkistoon”, Sahlstedt sanoo. ”Sen koommin ei sitä ole löydetty. Päiväkirjaa voi pitää tärkeänä, sillä yleensä sotapoliisit hoitivat tuomittujen karkureiden teloitukset.” Sahlstedtin mukaan kesältä 1944 on hävinnyt myös 4. Divisioonan esikunnan tiettyjä puhelinsanomia ja sen käytössä olevien autojen ajomääräyksiä sekä hallipäiväkirja.
Tilastokeskuksessa on virallinen luettelo sotavuoden 1944 aikaisista, rintamakarkureina surmansa saaneista suomalaisista.Tavallisimpia ovat maininnat ”teloitettu”, ”teloitettu karkurina”, ”ammuttu karkurina rintamalla tai kiinniotettaessa”, ”teloitettu ampumalla tai mestattu”, ”teloitettu metsäkarkurina”, ”teloitettu toistuvan pakenemisen vuoksi” ja ”teloitettu pikaoikeuden tai kenttäoikeuden tuomion perusteella”.Toisinaan on mainittu myös surmattujen teloitus- tai hautauspaikka: Luumäki, Tienhaara, Rauha, Tammisuo,Torikkala, Nuijamaa, Antrea tai Lautalan kylä. Toisinaan on mahdollisen kuolinpaikan jatkoksi lisätty sanat ”ei sankarihautaan”, mutta ei juuri muuta. Jukka Kulomaa ja Jukka Lindstedt ovat tutkineet sodanaikaisia teloituksia tarkkaan, eikä kyseessä ole siis pelkkä uskonasia. Jukka Kulomaan mukaan kesällä 1944 langetettiin 76 kuolemanrangaistusta, joista 46 pantiin käytäntöön (Kulomaa 1995, ss. 324-326). Professori Heikki Ylikangas kirjoittaa kirjassaan Teloitettu totuus, että jatkosadassa teloitettuja olisi yli 200.
Sota on ollut julmaa. Jatkosodan aikana Suomi otti 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Heistä arviolta 22 000, siis kolmasosa kuoli suomalaisten hallussa. Suurin osa kuoli sairauksiin ja ravinnon puutteeseen, mutta noin 1 200 ammuttiin. (Antti Kujala: Vankisurmat).
Ihmisoikeuskäsitykset ovat muuttuneet 70 vuodessa ratkaisevasti. Onko jo aika tunnustaa, että rintamakarkuritkin ovat kuolleet isänmaan puolesta ja kuuluvat sankarihautaan? Onko jo aika kertoa totuus sodan ajan tapahtumista? Rintamakarkurit eivät kestäneet sodan rasituksia. Useimmat täysijärkiset ihmiset, jos saavat valita, eivät tapa lähimmäistään ja ovat erittäin haluttomia tekemään niin.

Sodankäynti on eteenkin etulinjan joukoille hyvin traumaattista sekä tappamisen että tapetuksi tulemisen kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän aikaa sotilas viettää taisteluissa sitä todennäköisemmin hänestä tulee psyykkinen uhri.
Henkilöstä tulee monen eri asteen psykiatrinen uhri sodassa. Useiden kuukausien taistelutehtävät tekevät lähes jokaiselle henkisen stressin vuoksi oireita. Tämä ei tarkoita että he ovat muuttuneet täysiksi hulluiksi ja joissakin tapauksissa lepo ja palautuminen auttaa paljon. Kun se edennyt todella pahaksi siihen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Joissakin tapauksissa henkilö voi esitellä oireitaan välttääkseen taisteluja. Tapauksen hoitoon käytetään erityyppisiä ratkaisuja järjestelmän ominaisuuksien mukaan. Sekavuustilassa psykiatrinen uhri alkaa menettää ajan, paikan ja ympäristön tajunsa. Väsymyksestä kärsivät ihminen voi nopeasti siirtyä tähän tilaan ja tulla psykoottiseksi.
Ville Kivimäki on tehnyt tohtorinväitöskirjan asiasta ja kirjoittanut kirjan nimeltä Murtuneet miele - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945.

Minä hartaasti toivon, että rautiolaiset osoittavat elävänsä nykyajassa. Suurin osa nykyajan ihmisistä ymmärtää tilanteen. Rintamakarkurit olisivat tarvinneet enemmin psyykkistä hoitoa kuin kuolemanrangaistusta. Rintamakarkuritkin ovat kuolleet isänmaan puolesta. On korkea aika muuttaa käytäntöä ja olla esimerkkinä muulle maailmalle, että rautiolaiset eivät hyväksy tappamista ja sodan ajan asioiden salailua.


Erkki Aho

lauantai 1. lokakuuta 2016

Kalajoen maahanmuuttajista ja pakolaisista

Tällaisia Kalajoen maahanmuttajissa tuskin tulee olemaan

Kalajoen väkiluku on noin 12635 henkilöä. Kalajoki on elinkeinorakenteeltaan monipuolisempi kuin naapurikunnat. Kalajoella yrittäjyys on keskeinen asia. Kalajoella on vahvaa metalliteollisuutta, mikä juontaa maan kuulujen metalivalureiden Olof ja Leonard Helandereiden sekä Friisin Konepajan toimintaan.
Kalajoella on vahvaa puunjalostusteollisuutta, minkä pohjana on Santaholman Oy:n ja Juseliuksen sahan toiminta.
Kalajoella on perinteisesti vahvaa rakenustoimintaa, jonka taitajina tunnettuja olivat maineikkaat kirkonrakentajat Simon Jylkkä-Silven sekä A.G. Östman, joka oli aikanaan Kalajoen laivanrakennuksen päähenkilö.

Kalajoki oli aikanaan aluuensa ja koko Suomen tärkeinkä  laivojen rakennuspaikkoja. A.G. Östmanilla oli kymmenen poikaa, joita hän opetti näin: Me teke tämä, me osaa teke tämä. Mielestäni tämä periaate elää vielä voimakkaana tänä päivänä Kalajoella.

Kalajoella on pitkät perinteen kaupankäynnistä, koska kalajokiset maaviljelijät kävivät laivoillaan ulkomailla ja toivat sieltä tavaraa Kalajoella. Kalajoen markkinat olivat aikanaan Suomen merkittävimmät markkinat. Kalajoella on edelleenkin satama.

Kalajoki on maamme toiseksi voimakkainta turkistuotantoaluetta ja maatalouden osalta olemme Suomessa kuudennella tilalla.
Kalajoki tunnetaan Hiekkasärkeistään ja matkailusta. Kalajoki on erittäin monipuolinen urheilupaikkakunta voimakkaan seuratoiminnan myötä.

Kalajoki on erinomainen asuinpaikka johtuen siitä, että palvelut ovat lähellä ja asuinympäristö vihtyisä. Kalajoella näyttää toimivan myös sosiaalinen kontrolli erittäin tehokkaasti.
 Kalajoella on hyvät opiskelumahdollisuudet, sillä meillä on hyvät peruskoulut ja Merenojan yhtenäiskoulun valmistumisen myötä opetuksen taso nousee. Kalajoella on alueensa vetovoimaisin lukio ja sen vetovoimaisuus lisäntyy Merenojan yhtenäiskoulun myötä. Kalajoen kristillinen oppilaitos on toiminut vuodesta 1942 ja antaa merkittävän lisän Kalajoen opiskelupaikkoihin. Kalajoen Artema on erittäin monipuolinen opiskelupaikka. Kalajoesta on tarkoitus kehittää erittäin merkittävä urheilupaikkakunta. Tavoitteena on luoda sellaiset urheilusuorituspaikat että ne vetävät vertoja Kuortaneelle.

Kalajoella on totuttu vieraisiin. Sodan aikana Kalajoen väkluku oli n. 7000 ja Kalajoelle tuli 7000 evakkoa, joista 4000 oli Petsamon evakoita. Kalajoen Säästöpankin talo toimi sodan aikoihin Petsamon kunnantalon ja Sortavalan naiskotiteollisuuskouluna. Kalajoella oli tuohon aikaan myös inkeriläisiä ja venäläisiä sotavankeja. Kaikkien kanssa olemme selvinneet

Viime vuosina Kalajoelle on tullut n. 350 maahanmuuttajaa noin 15 eri maasta.. Kalajoki on suosinut työhönperäistä maahanmuuttoa. Työpaikkoja on löytynyt teollisuuden, maatalouden lähinnä perunanviljelyn ja -jalostuksen piiristä sekä maatalouslomituksesta. Maatalouslomittajina on paikkansa löytäneet ennenkaikkea serbialaiset koulutetut henkilöt. Myös satamassa on ollut töissä maahanmuuttajia ja rakennusalalla. Kalajoki on matkailunkin ansiosta aika kansainvälinen paikka.
Kalajoen veroprosentti on Pohjois-Suomen edullisin johtuen monipuolisesta elinkeinorakenteesta.

Kalajoella on maahanmuuttajista varsin hyvät kokemukset. Valitettavasti Kalajoellakin on niitä, jotka ovat pyrkineet käyttämään maahanmuuttajien asemaa hyväksi ja maksaneet heille alhaista palkkaa. Kalajoen kaupungin puolesta on lähestytty työnantajia ja heille on kerrottu miten menetellään maahanmuuttajien kanssa. Tämä on tehonnut lähes kaikkiin yrittäjiin, paitsi yhteen, jonka kanssa on selvitelty asioita jo useamman vuoden ajalta viranomaisten toimesta.

Kalajoella suhtaudutaan maahanmuuttajiin ilman suurempia varauksia. Olen kuitenkin huomannut työhönottotilanteissa mielestäni lievää syrjintään viittaavaa toimintaa sekä viranomaisten toimesta kieroon katsomista. Tarkoitan tällä sitä, että työtön kalajokinen on asetettu etusijalla vaikka maahanmuuttaja olisi ollut paremmin koulutettu.

Kalajoki on nyt asian edessä, kun Kalajoelle tulee pakolaisia. Kalajoella ei ole tietääkseni aikaisemmin ollut maahanmuuttajia Afganistanista. Kalajoen kristilliselle opistolle on rakennetty hyvät majoitustilat. Kansanopistojen taloudellisia avustuksia on vähennetty ja siksi Kalajoen kristillisen opistonkin on huomioitava asioita, joilla taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa. Pakolaisten koulutus on ehkä eräs keino asiassa. Kalajoen kristillisellä opistolla pakolaiset ovat jatkuvan tarkkailun alla ja yhteisössä eläminen on paras tapa sopeuttaa pakolaiset suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kalajoen kaupunki on myös tehnyt pakolaisten vastaanottopäätöksen n. 20 pakolaisen vastaanotosta. Uskon ja toivon, että onnistumme myös heidän kotouttamisessaan. Mielestäni Kalajoen ilmapiiri on suvaitsevainen ja auttavainen. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Pakolaisilla voi olla kuitenkin erilaisia psyykkisiä asioita, jotka vaativat lisäpanostusta kaupungilta ja sen me olemme tehneet. Minun käsitykseni mukaan Kalajoella on mahdollisuus kotouttaa, kouluttaa, sopeuttaa yhteiskuntaan myös pakolaisia. Mielestäni mahdollisuudet ovat paremmat kuin monella muulla paikkakunnalla. Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja tunnen heidän ongelmiaan. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla saattaa olla paljon yhteisiä tekijöitä, mutta pakolaisilla on vielä ennemmän ennalta arvaamattomia asioita, joihin pitää varautua niin hyvin kuin voi. Uskon kuitenkin, että yhteistyöllä ja oikealla asenteella voimme asiat ratkaista. Meidän tulee suunnata katse tulevaisuuteen. Se on kansainvälisempi kuin tämän hetken tilanne.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Juhannusaaton kävely- ja pyöräilylenkki

Juhannusaaton kävely- ja pyöräilylenkki

Kalajoen keskustan keskustelua herättäneet tietyöt on saatu päätökseen. Eniten keskustelua on herättänyt tien leveys ja toinen keskustelun aihe on ollut lukuisat töyssyt tiellä
Kalajokea vanhalta sillalta katsottuna
Punaiset ruusut kukkivat vanhansillan päässä
Puut kukkivat Etelänkyläntien varressa
Juhannusruusut kukkivat oikeaan aikaan
Kalajoen kirkko ja tapuli
Jokelan pappila uudelta sillalta nähtynä
Eräs tunnettu kalajokinen otti tiealuetta omaksi pihakseen.
Naapurissa asuvat vanhemmat ihmiset joutuivat tekemään toisenlaisen ratkaisun jotta esim. ambulanssit voivat liikkua tarvittaessa paremmin jos joku ambulanssia tarvitsee
Kalajoella on todella hyvät pyörätiet ja kesä on kauneimmillaan. On todella ilo pyöräillä
Tapion Tuvan yläkerrassa on taiteilija Olga Markova-Orellin taidenäyttely
Matkailutien yläkautta on nyt suljettu juhannuksen ajan.
Merisärkän luokse pääsin pyörällä ja jouduin palamaan takaisin.
Tällaista maisemaa ei juhannuksen aikana matkailutieltä voi  katsella ainakaan autosta
Matkailutie yläkautta on suljettu Jukujumaan parkkipaikan kohdalta juhannuksen ajan
Juhannusjuhlijoita on majoittunut nyt pienemmälle alueelle Jukujukumaan ja 8-tien väliin sekä lähelle Sanifania
Kuva pienvensatamatien varressa, jossa näkyy kuinka maa on noussut ja tie on edesauttanut maannousemaa
Seikailupuiston torni on uutta Hiekkasärkkien leirintäalueen tien varressa
Juhannusmaisemaa matkailuhotellin mäeltä nähtynä
Herrainpakat juhannusaattona
Romanian mustalaisten tukipiste ABC-asemaa vastapäätä. Heitä lienee noin sata ja ongelmia on jo ollut poliisin mukaan
Jatkoin pyörälenkkiä rannan lankkupolkua pitkin. Luonto on kauneimmillaan.
Lampaita oli puhdistamassa luontoa välillä leväten kuten tähän kuumaan aikaan. Lämpötila oli + 22 C
Pyöräily jatkui kohta Lettoa
Tässä on kesämökkini minkä menetin konkurssissa
Letontie on erinomainen pyöräilytie
Letontie on todella hyvä ja luonto on kaunis.
Syreenit kukkii kotipihalla
Juhannus on alkanuut. Suomen lippu salkoon kello 18.00.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Tututusmismatka yhtenäiskouluihin – johtopäätökset

Kalajokiset Merenojan yhtenäiskoulua suunnittelevat henkilöt tekivät tutustumismatkan oululaisiin yhtenäiskouluihin. Ensimmäisenä kohteena oli Talvikankankaan yhtenäiskoulun rakennustyömää, jota esittlei ansiokkaasti rehtori Markku Veteläinen, joka kertoi, että koulun tavoitteena on olla Euroopan paras koulu. Kalajokiset saattoiva oppia tästä projektista vain teoriassa asioita, koska kysymys oli keskeisen eräisestä rakenustyömaasta ja toisaalta Merenojan koulu Kalajoella on jo rakennettu kokonaisuus, josta on tarkoitus tehdä toimiva yhtenäiskoulu ja lukio.
Luonnollisesti Markku Veteläisen ajatukset olivat kuulemisen arvoisia ja ehkä niitä voidaan Kalajoella hyödyntääkin.

Seuraava kohde Kastellin monitoimitalo, yhtenäiskoulu ja lukio. Tämä kohde oli sellainen, josta kalajokiset voivat ottaa monessa kohdin mallia. Ruokailut siellä oli järjestettu porrastaen niin , että ensimmäiset eli alakoulun oppilaat ruokailivat klo 10.15 yläastelaiset 11.15 ja lukiolaiset kello 12.15. Kalajoella ruokailu voisi olla vielä porrastetumpi eli 1-2 luokat klo 10.15, 3-4 luokat 10.30, 5-6 luokat 10.45, 7-luokat 11.00, 8-luokka 11.15, 9-luokka 11.30, lukion ensimmäinen luokka 11.45, toinen luokka 12.00 ja kolmas luokka 12.15. Ruokailutilojen osalta Kalajoella Merenojan koululla on tehtävä toimivat tilat ja ruokailun jälkeen tiloille on kehitettävä muuta käyttöä. Siis eräänlaiset monitoimitilat.

Talvikankaalla on liikuntapäiväkoti. Tämä oli mielestäni hyvä idea. Kastellissa oli ala-asteen luokilla ja samoin yläasteen luokilla liikuntaluokka. Tämän idean kalajokiset voisivat kopioida ja lisäksi mielestäni Kalajoella voisi liikuntaluokan lisäksi olla taideluokka. Kastellin lukio oli myös urheilulukio ja tämä me voimme mielestäni toteuttaa myös Kalajoella entistä voimallisemmin samoin kuin taidelukion.
Urheilulukion osalla tulee panostaa erittäin voimakkaasti valmennukselliseen puoleen.
Merenojan yhtenäiskoulusta on kehitettävä urheiluopistoa vastaava laitos, joka toimii myös kesällä ja tukee näin Kalajoen matkailuelinkeinoa. Urheiluluokat ja urheilulukio varmistaa kalajokisille nuorille mahdollisuudeen kilpailutoimintaan kalajokisten urheiluseurojen edustajina. Merenojalle on rakennettava täysimittäinen urheiluhalli eli tarkoittaa sitä, että pukuhuone- ym tiloineen tilaa tarvitaan uudelle hallille noin 1200 neliötä. Tämä voitaisiin rakentaa nykyisen kirjaston paikalle ja siitä eteenpäin. Uutta täysimittaista liikuntasalia voitaisiin käyttää iltatoiminnnoissa ja lisäksi viikonloppuina täysimääräisesti.

Halpa-Hallin tilat lukion tiloiksi olisi Kalajoen kaupungin talouden kannalta todella edullinen ratkaisu muihin ratkaisuihin verrattuna. Lukio ja kirjasto voitaisiin siirtää nykyisiin Halpa-Hallin tiloihin. Näin voitaisiin toteuttaa lukio uudenaikaisesti ja turvata lukion laajeneminen aina 500 oppilaan lukioksi. Kirjatotilojen lisäksi rakennuksessa voisi olla myös nuorisotilat ja iltapäiväkerhot.
Halpa-hallin saaminen koulutiloiksi merkitsisi huomattavaa liiketurvallisuuden kasvua, kun lukiolaiset omilla autoillaan voisivat tulla tulevan lukion pihalle. Liikennemäärät vähenesivät huomattavasti nykyiseltä Merenojan koulun alueelta.

Halpa-Hallille voitaisiin myydä kauppakeskukselle varattu tontti. Näin nopeutettaisiin asioiden kulunkua ja tällä ratkaisulla oli kaikkein vähiten vaikutusta Kalajoen kilpailutilanteen muutokseen ja näin aiheutettaisiin taloudellisia ongelmia kalajokisille yrityksille mahdollisimman vähän.


Ritaharjun yhtenäsikoulusta voisimme ottaa mallia miten toiminnallisuus ja opetuksen rentous toteutettaan mallikelpoisesti. Nyt siihen olisi mahdollisuus Merenojan koulullakin kun lukion tilat vapautuvat yhtenäiskoulun tiloiksi. Kalajokisilla opettajilla on erittäin paljon ammattitaitoa ja innokkuutta toteuttaa erinomainen yhtenäiskoulu ja siksi opettajien ammattitaito on otettava tehokkaasti suunnittelussa käyttöön. Olen sanonut valtuustossa, että minä olen syntipukki, jota voi syyttää, jos Mereojan yhtenäiskoulusta ei tule toimivaa. Uskoni on siis vahva samonkuin tahto Kalajoen lukion menestykseen ja Kalajoen kaupallisten ratkaisujen suhteen.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Raution uusi koulu- ja palvelukeskus

Kansanedustaja Hanna Halmeenpää

Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Raution uuden koulun suunnittelu aloitetaan viimeistään vuonna 2019. Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt että Kalajoella on neljä koulukeskusta eli Raumankari, Rautio, Tynkä ja Merenoja. Kalajoella sosiaali- ja sivistyspalvelut ovat yhdistetty. Nyt on jo tiedossa, että Tyngän koululla tulee oppilaspula, kun Typpön ja Kärkisen oppilaat siirtyvät uuteen Raution kouluun. Siksi Tyngän koulun tiloja tullaan käyttämään entistä enemmän sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Merenojalle suunnitellaan yhtenäiskoulua. Se on haasteellinen tehtävä ainakin turvallisten liikennejärjestelyjen osalta, liikuntatilojen osalta sekä ruokailutilojen osalta.

Raution koulun suunnittelu voidaan aloittaa jo nyt, koska valtuuston päätös oli, että viimeistään vuonna 2019. Suunnittelun aikaistamista puoltaa Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun aikataulu ja sote-ratkaisun toteuttaminen. Sote on tarkoitus saada toteutusasteelle vuonna 2019. Tämä merkitsee sitä, että Kalajoen kaupungin tuloista menee enemmän kuin puolet valtiolle. Siksi Kalajoen tulevaisuuden kouluverkon tulee olla valmiiksi suunniteltu hyvissä ajoin ja Rautionkin osalta suunnitelmat on hyvä olla valmiina jo toukokuussa 2016.

Raution uuden koulun paikka on urheilukentä vieressä. Siksi on selvitettävä alueen tonttiasia. Raution entinen monitoooimitalo on saanut purkutuomion. Se siis tulee häviämään koulun tieltä. Lisäksi on selvitettävä Rautioen entisen kunnantalon ja nykyisen juttutuvan kohtalo. Onko Kalajoen Osuuspankki valmis luopumaan ko. rakennuksesta ja tontista uuden koulun hyväksi. Lisäksi Raution Nuorisoseura on elinkaarensa päässä. Seurantalo on tehtävänsä hoitanut. Nykyisellä seuran toiminnalla on vaikea kattaa edes kiinteistöveroa. Raution Nuorisoseuran talo voidaan purkaa uuden koulu- ja palvelukeskuksen tieltä. Kaavalliset asiat on viipymättä hoidettava kuntoon.

Raution koulu- ja palvelukeskus voisi olla energiaomavarainen, ekologinen ja terveellinen ratkaisu. Käytännössä se merkitsee sitä, että rakennus rakennetaan hirrestä. Energiaratkaisuna on hakelämmistys eli Volter 30-laite, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin. Lisäksi katolle asennetaan aurinkopaneelit ja lisäksi voisi eräänlaisena huomion herättäjänä ja opetuksellisena asiana olla pieni tuulivoimala tuottamassa sähköä kokonaisuuteen. Volter 30 on erittäin tehokaslaite ja sen avulla voidaan tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon.
Tämä ratkaisu merkitsee sitä, että Rautiossa voidaan tuottaa haketta koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin sekä koko muun Kalajoen tarpeisiin. Rautioon voidaan rakentaa hakevarasto tätä tarkoitusta varten. Hakkeen tuottaminen työllistää useamman henkilön Rautiossa.

Mielestäni toinen tärkeä asia on Raution koulu- ja palvelukeskuksessa tulee olla lähiruokakeittiö. Ihminen on sitä mitä se ja miten se elää. Keittiön tulee käyttää vain Rautiossa ja lähialueella tuotettuja tuotteita. Ne ovat terveellisiä ja lisäaineettomia. Näitä terveellisiä tuotteita ovat metsämarjat mustikka ja puolukka, karpalo, tyrni, viinimarjat. Rautiossa voidaan tuottaa perunat, porkkanat, punajuuret, vihersalaatit, lantut, nauriit, omenat, leipomotuotteet ja mehut sekä kananmunat. Näiden ja muiden keittiössä käytettävien tuotteiden tuottaminen työllistää rautiolaisia. Tärkeää on se, että lähiruokakeittiön tuotteet ovat terveellisempiä kuin muulla tavalla valmistetut tuotteet eikä niissä ole haitallisia lisäaineita. Koululaisten lisäksi lähiruokakeittiö voi palvella vanhuksia, jotka käyvät syömässä palvelukeskuksessa sekä kotipalvelua, jonka keskuspisteenä palvelukeskus toimii.

Raution palvelukeskussa tulee olla terveydenhoitaja, joka samalla voisi olla sairaanhoitaja ja toimia Raution alueen sairaanhoitajana. Sairaanhoitajan palvelut voisivat sisältää myös etälääkäritoiminnan, jollon tarvittaessa voidaan kääntyä lääkärin puoleen etäpalvelun kautta jos tarve vaatii. Palvelukeskuksen terveydenhoitopiste sisältää myös neuvolapalvelut. Kokenut sairaanhoitaja korvaa pitkälle lääkärin palvelut. Terveydenhoitopisteessä tulee olla tärkeimmät ensiapuun tarvittavat laitteet ja välineet eli käytännössä vähintäänkin ambulanssivarustus.

Raution palvelukeskuksessa voisi olla koontumistilat vanhuksille ja muille ryhmille, jossa he voivat ruokailla, lukea lehtiä, katsoa televisioa ja vain keskustelua ja suorittaa sosiaalista kanssakäymistä. Kokoontumistilaa voidaan tarvittaessa käyttää kokoustilana ja pienen tilaisuuksien järjestämistilana.
Koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla Erkki Ahon Kalajoki-näyttely, jossa on noin sata taulua Kalajoen historiasta, rakennuksista ja henkilöisen muotokuvia. Lisäksi on n. 300 selostustaulua, joissa historiikit tapahtumista ja henkiläistä. Näyttelyyn kuuluu myös 30-40 pienoismallia merkittävistä rakennuksista ja niiden historiikit. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvanäyttely, jossa on noin 100 -150 valokuvaa Raution ja Kalajoen historiasta. Näyttelytilassa voisi olla myös kuukausittain vaihtuva näyttely.

Raution palvelukeskuksessa tulee olla kuntosali, jossa voidaan kuntouttaa vanhuksia ja jota kyläläiset voivat käyttää. Kuntosalissa tulee olla kunnontestausasema sekä keskeiset liikuntasalilaitteet ja välineet. Kuntosalissa tulee olla erillinen tila voimaharjoitteluun aj siihen soveltuvat välineet ja laitteet. Lihaskunto on kaikille tärkeä asia ja hyvällä lihaskunnolla voidaan terveyshaittoja ehkäistä ja sitä kautta vähentää sairauskuluja.

Koulun liikuntasalin tulee olla sellainen, että siellä voidaan harrastaa lentopalloa, koripalloa ja sählyä, voimistelua , jumppaa ja muuta liikuntaa ja että tilaa voidaan käyttää suurempien tilaisuuksien pitopaikkana. Siis monitoimiliikuntasali.
Ympärivuotinen urheilukoulu voidaan toteuttaa siten, että urheilukoulu vedetään kouluvuoden aikana koulun liikuntatunteihin yhdistettynä ja muuna aikana eli kesä ja loma-aikoina palkatun vetäjän toimesta. Näin varmistetaan urheilukoulun toiminnan taso. Paikalliset urheiluaktiivit voisivat olla toteutuksessa mukana.
Liikuntasali voisi olla jopa täysimittainen liikuntasali.

Koska lämpö- ja sähkö tuotetaan omasta takaa niin koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla myös 15 metrin uima-allas, jossa olisi kuusi rataa, joista neljä olisi uimareiden käytössä ja kaksi vesijuoksijoiden käytössä. Saunat olisivat olennainen osa uimahallia sekä parit porealtaat vesihierontaa varten.
Uimahallissa voisi olla jopa 25 metrin uima-altaat.

Koulussa luonnollisesti tulee olla tarvittavat opetustilat jotka ovat vastavaa tasoa kuin Merenojan yhtenäiskoulussa. Samoin esikoulun tarvitsemat tilat sekä perhepäiväkoti.

Rautiosuunnitelmaani kuuluu lisäksi se, että Kalajoen Osuuskaupan entiseen Rautioon myymälään voitaisiin sijoittaa kirjasto ja siihen yhteyteen voitaisiin laittaa teetupa ja salaattibaari. Lisäksi konemuseolle on tarvittavat tilat myymälän takana. Myös kotiseutumuseoa voitaisiin kohentaa ja toimintaa tehostaa. Kirjastosta voitaisiin tehdä nykyaikainen monipuolinen kirjasto, joka tarvittaessa voi toimi itsepalveluperiaatteella. Kirjastossa voisi olla myös lehtien lukupister, musiikin kuuntelupisteet, tietokoneen käyttömahdollisuus, elokuvien katselupiste, lasten leikkihuone jne.

Helena Petäsistön Kalajoen Vanha apteekkirakennus täydentää kokonaisuutta ja on merkittävä lisä Raution imagoon. Tärkeää on saada rakennus pystyy rautiolaisten ja muidenkin ihmisten ihasteltavaksi.

Pöllän koulun rooli kokonaisuudessa mielestäni painottuu tulevaisuudessa sosiaalipuolen alalle eli vanhusten huollossa sen asema on keskeinen.

Raution koulun rooli kokonaisuudessa on mielestäni toiminnallisella puolella eli se on Raution toimintakeskus, jossa rautiolaiset voivat harrastaa ja toimia. Se voi toimia myös elinkeinokeskuksena.

Kärkisen koulun osalta tonttiasia tulee saada selväksi jotta Kalajoen kaupunki voi lahjoittaa koulun tontinomistajille. Kärkisen koulun tulee jatkossa toimia Kärkisen ihmisten toimintakeskuksena.

Nämä kaikki voidaan toteuttaa, jos Kalajoen kaupunki korvaa minulle aiheuttamansa vahingot. Kalajoen kaupunki on harjoittanut syrjintäpolitiikkaani jo yli 30 vuoden ajan. Lisäksi Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi minulta vuonna 2007 selvityksen luottamustoimen ulkopuolella tehdyistä rikoksista. Tein 1879 sivun selvityksen, mutta silloinen valtuustonpuheenjohtaja Raili Myllylä esti selvityksen esittämisen valtuustolle. En usko, että Raili Myllylä oli yksin teon takana vaan epäilen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari osasyylliseksi asiassa. Kun en saanut esittää totuutta, niin minulle aiheutui laskelmieni mukaan 8 miljoonan euron vahingot. Rikos ei ole vanhentunut, koska Lindorff perii saatavaa minulta ja se pitää tämänkin rikoksen avoimena.



Raili Myllylän ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin menettely
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/08/kaupunginjohtaja-jukka-puoskarin-ja.html

1879-sivun selvitys jonka ole tehnyt Kalajoen kaupuginvaltuustolle

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella

Valtuustoaloite

Rautiolaiset ja muutkin kansalaiset voivar vedota kansanedustaja Hanna Halmeenpäähän jotta hän Oulun läänin kansanedustajien kokoonkutsujana toimii asianmukaisella tavalla ja vetoaa eduskunnan oikeusasiamieheen jotta asiani ratkaistaan mahdollisimman nopeasti oikeudenmukaisella tavalla.

Kiitos Hanna viestistäsi

Olen vamis käyttämään osan valtion vahinkorvauksista sekä Kalajoen kaupungille tuomittavat vahingonkorvaukset Raution koulu- ja palvelukeskuksen rakentamiseen sekä täysimittaisen liikuntahallin ja uimahallin rakentamiseen Rautioon. Nyt on rautiolaisten vuoro toimia.



lauantai 26. maaliskuuta 2016

Haasteellinen tehtävä

Kalajoen kaupunki on päättänyt käynnistää Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun. Maksullinen konsulttitoimisto on avustanut teknistä toimistoa tarjousten pyytämisessä arkkitehtitoimistoilta Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelusta. Voittaneen tarjouksen hinta on 78 000 euroa eli lähes saman verran kuin kaupungin henkilöstön lenkkitossumääräraha oli aikanaan.

Merenojan yhtenäiskoulu on osa muuta yhteiskuntaa. Merenojan yhtenäiskoulussa on vuonna 2019 yhteensä 1280 oppilaista, joista yhtenäiskoulussa on 980 ja lukiossa 300 oppilasta. Alueellisesti yhtneäiskoulun 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka. 

Merenojan yhtenäiskoulusta on tarkoitus tehdä tasokas. Kun perustuslain mukaan kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesi niin muidenkin Kalajoen koulujen opetus tulee olla samalla tasolla. Tyngän koulu kärsii oppilaspulasta. Tyngän koululle kuljetetaan oppilaat jo Kärksestä ja Typpöstä. Entinen Pöllän eli nykyinen Raution koulu ei täytä tulevaisuudessa tasovaatimuksia. Siksi on todennäköistä, että myös Pöllan koulun oppilaat kuljetetaan Tyngän koululle eikä Rautioon rakennetta uutta koulua. Kun rautiolaiset ovat antaneet pahalla pikkusoromensa niin nyt se vie koko käden. 

Mahdollisen Raution uuden koulun paikasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Ehdottomasti paras paikka on urheilukentän vieressä jolloin tien ylityksiin ei ole tarvetta. Miikkulaiselta ostetun tonttimaan voisi käyttää kaukolämpölaitoksen ja ison hakevaraston paikaksi. Valitettavasti rautiolaisten apaattisuus ja suoranainen toimettomuus uuden koulun rakentamisen osalta on johtamassa rautiolaisten kannalta erittäin huonoon lopputulokseen. Rautiolaiset koululaiset kuljetetaan oppilaspulasta kärsivälle Tyngän koululle. Näin Tyngän koulun virheinvestonnista joutuvat kärsimään rautiolaiset eikä uutta koulu rakenneta.

Merenojan yhtenäiskoulun oppilasjakautuma on seuraava 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää. Minua urhelumiehenä kiinostaa liikuntatuntien järjestäminen yhtenäiskoulussa ja ennenkaikkea liikuntaan varattavien tilojen määrä. Liikuntatuntien määrä yhtenäiskoulun ala-asteella jakaantuu seuraavasti:1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja. Tämä merktsee sitä, että liikuntasalin tarve on 1-6-luokilla vähintäänkn 60 viikkotuntia, todennäköisesti jopa 80 tuntia.

Tähän liikuntasalin tarpeeseen on lisättävä ylä-asteen eli 7-9-luokkalaisten liikuntasalin tarve, mikä on vähintääkin 32 tuntia, todennäköisesti 40 viikkotuntia. Sen lisäksi lukion viikottainen liikuntasalin tarve on noin 40 tuntia, kun otetaan huomion myös liiuntalinjojen salin tarve. Liikuntasalin kokonaikäyttötarve tulee olemaan noin 140-160 viikkotuntia. 

Nyt tarjouspyyntöjen lähtökohtana on ollut nykyisen salin laajennus. On täysin selvää, että tarve on kokonaan uudelle täysimittaiselle liikuntahallille jotta voidaan täyttää 140-160 tuntin likuntasalin tarve. Lisäksi on otettava huomioon, että lähitulevaisuudessa pienempiä lukioita poistuu kartalta ja Kalajoen lukiosta on kehitettävä vetovoimainen lukio, johon voidaan tarjota mielenkiintoinen opiskelupaikka suljettavien lukioiden alueelta lukioonpyrkiville. Eräs vetovoimatekijä on Kalajoen lukion liikunnalliset linjat, joita on kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan ja korkemman opetuksen suuntaan. 

Lähialuueltamme voivat poistua jotku näistä lukioista: Kannuksen, Perhon, Toholammin, Vetelin, Haapajärven, Haapaveden, Nivalan, Pyhäjäven, Reisjärven, Sievin, Oulaisten, Vihannin ja Kärsämäen lukiot. Jos kehitys menee tähän suuntaan niin Kalajoen lukion oppilasmäärä voi nousta jopa 500-600:aan. Tällöin on rakennettava oppilasasuntoloita sekä varattava tilaa autoille riittävästi.

Myös muiden liikuntapaikkojen määrää on tarkasteltava uudessa yhtenäiskoulussa sillä tarvitaan pallokenttiä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna sekä jäähallin lisäksi toinen mokoma jääpinta-alaa koulukäyttöön.
Nämä 1280 – 1600 oppilasta tarvitsevat ruokailutiloiksi lisää tilaa. Ruoka toimitetaan uudesta keskuskeittiöstä teveyskeskuksen vierestä, mikä lisää liikennettä Merenojan yhtenäiskoululle merkittävästi. Rakennettiinko keskuskeittiö väärään paikkaan?

Lisäksi oppilaiden vanhempia kiinnostaa oppilaiden koulumatkan turvallisuus. On otettava huomioon, että nykyisin liikennemäärät Kalajoen ydinkeskustan osalta ovat 4528 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun otetaan huomioon, että Mertamarketin tontille on suunnitteilla kauppakeskus niin liikennemäärät tulevat lisääntymään kolminkertaiseksi jotta kauppakeskuksen liikkeet voivat toimia kannattavasti. Myös liikekeskusksen rakentaminen lisää koululaisten osalta turvattomuutta liikenteessä.  Siis ajoneuvomäärät kauppakeskuksen ansiosta kasvavat ehkä jopa 13 500 ajoneuvoon vuorokaudessa.

On otettava huomioon, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen vaikuttaa siten, että n. 4000 rakentajasta ehkä 10 prosenttia tulee asumaan Kalajoelle.

Kalajoen matkailustrategian avulla matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi, lainaus matkailustrategiasta: 

Marina-alue rakentuu kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen:
  1. Satama-alue on Kalajoen merellinen olohuone, jossa on boutique-tasoista majoitusta ja merelliset aktiviteetit
  2. Luonnollisen hyvinvoinnin alue tarjoaa rentoutumiseen ja hyvinvointiin keskittyvää palvelutoimintaa.
  3. Ikuisen kesän alue tarjoaa moderneja asumisen ratkaisuja. Kasvihuoneet hyödyntävät raknnusten hukkalämpöä ja toisaalta ottavat talteen aurinko – ym. energiaa.
Lisäksi Hiekkasärkkien alueelta on vapautumasta valitusten jälkeen noin 150 kesämäkkitonttia ja niiden rakentaminen lisää liikennettä Kalajoella ja käyntejä kalajokisissa liikkeissä.

Kalajoen keskustan liikennejärjestelyt ovat epäonnistuneet keskustan kinttupolun johdosta. Keskustassa  isot rekat eivät voi kunnolla liikkua ja viedä tavaraa liikkeisiin eikä maataloustraktorit voi kulkea maatalouskoneiden kanssa keskustan kinttupolkua vaarantamatta toisia tiellä liikkujia. Traktoriliikenne ohjautuu pois keskustan kinttupolulta Kantatielle lähemmäksi Merenojan yhtenäiskoulua.

Lisäksi on otettava huomioon, että Kalajoen lämpölaitokselle voi vuoden mittaa tulla noin 50 kuorma-autolastillista puupellettiä, mikä kulkee Kantatien kautta ja lisää näin ollen koululaisten vaaran mahdollisuutta.

Olen ottanut tässä kirjoituksessani esille vain kaksi haastellista asiaa: yhtenäsikoulujen tilojen tarve eli ennenkaikkea liikuntatilojen tarve sekä koululaisten kouluatkan turvallisuus erittäin vilkkaassa liikenteessä.


Jos koulumatka tai osa siitä määritellään vaaralliseksi, kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotuksi koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta. Koulumatkan turvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan koulumatkan liikenteellisiä olosuhteita ja käytössä on Koululiitu-ohjelma, jossa on huomioitu mm. seuraavat seikat: - tien toiminnallinen luokka - tien ylityskohdat - liikennemäärät - nopeusrajoitukset - tien leveys - tien piennarleveys - mahdolliset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus