perjantai 24. kesäkuuta 2016

Juhannusaaton kävely- ja pyöräilylenkki

Juhannusaaton kävely- ja pyöräilylenkki

Kalajoen keskustan keskustelua herättäneet tietyöt on saatu päätökseen. Eniten keskustelua on herättänyt tien leveys ja toinen keskustelun aihe on ollut lukuisat töyssyt tiellä
Kalajokea vanhalta sillalta katsottuna
Punaiset ruusut kukkivat vanhansillan päässä
Puut kukkivat Etelänkyläntien varressa
Juhannusruusut kukkivat oikeaan aikaan
Kalajoen kirkko ja tapuli
Jokelan pappila uudelta sillalta nähtynä
Eräs tunnettu kalajokinen otti tiealuetta omaksi pihakseen.
Naapurissa asuvat vanhemmat ihmiset joutuivat tekemään toisenlaisen ratkaisun jotta esim. ambulanssit voivat liikkua tarvittaessa paremmin jos joku ambulanssia tarvitsee
Kalajoella on todella hyvät pyörätiet ja kesä on kauneimmillaan. On todella ilo pyöräillä
Tapion Tuvan yläkerrassa on taiteilija Olga Markova-Orellin taidenäyttely
Matkailutien yläkautta on nyt suljettu juhannuksen ajan.
Merisärkän luokse pääsin pyörällä ja jouduin palamaan takaisin.
Tällaista maisemaa ei juhannuksen aikana matkailutieltä voi  katsella ainakaan autosta
Matkailutie yläkautta on suljettu Jukujumaan parkkipaikan kohdalta juhannuksen ajan
Juhannusjuhlijoita on majoittunut nyt pienemmälle alueelle Jukujukumaan ja 8-tien väliin sekä lähelle Sanifania
Kuva pienvensatamatien varressa, jossa näkyy kuinka maa on noussut ja tie on edesauttanut maannousemaa
Seikailupuiston torni on uutta Hiekkasärkkien leirintäalueen tien varressa
Juhannusmaisemaa matkailuhotellin mäeltä nähtynä
Herrainpakat juhannusaattona
Romanian mustalaisten tukipiste ABC-asemaa vastapäätä. Heitä lienee noin sata ja ongelmia on jo ollut poliisin mukaan
Jatkoin pyörälenkkiä rannan lankkupolkua pitkin. Luonto on kauneimmillaan.
Lampaita oli puhdistamassa luontoa välillä leväten kuten tähän kuumaan aikaan. Lämpötila oli + 22 C
Pyöräily jatkui kohta Lettoa
Tässä on kesämökkini minkä menetin konkurssissa
Letontie on erinomainen pyöräilytie
Letontie on todella hyvä ja luonto on kaunis.
Syreenit kukkii kotipihalla
Juhannus on alkanuut. Suomen lippu salkoon kello 18.00.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Tututusmismatka yhtenäiskouluihin – johtopäätökset

Kalajokiset Merenojan yhtenäiskoulua suunnittelevat henkilöt tekivät tutustumismatkan oululaisiin yhtenäiskouluihin. Ensimmäisenä kohteena oli Talvikankankaan yhtenäiskoulun rakennustyömää, jota esittlei ansiokkaasti rehtori Markku Veteläinen, joka kertoi, että koulun tavoitteena on olla Euroopan paras koulu. Kalajokiset saattoiva oppia tästä projektista vain teoriassa asioita, koska kysymys oli keskeisen eräisestä rakenustyömaasta ja toisaalta Merenojan koulu Kalajoella on jo rakennettu kokonaisuus, josta on tarkoitus tehdä toimiva yhtenäiskoulu ja lukio.
Luonnollisesti Markku Veteläisen ajatukset olivat kuulemisen arvoisia ja ehkä niitä voidaan Kalajoella hyödyntääkin.

Seuraava kohde Kastellin monitoimitalo, yhtenäiskoulu ja lukio. Tämä kohde oli sellainen, josta kalajokiset voivat ottaa monessa kohdin mallia. Ruokailut siellä oli järjestettu porrastaen niin , että ensimmäiset eli alakoulun oppilaat ruokailivat klo 10.15 yläastelaiset 11.15 ja lukiolaiset kello 12.15. Kalajoella ruokailu voisi olla vielä porrastetumpi eli 1-2 luokat klo 10.15, 3-4 luokat 10.30, 5-6 luokat 10.45, 7-luokat 11.00, 8-luokka 11.15, 9-luokka 11.30, lukion ensimmäinen luokka 11.45, toinen luokka 12.00 ja kolmas luokka 12.15. Ruokailutilojen osalta Kalajoella Merenojan koululla on tehtävä toimivat tilat ja ruokailun jälkeen tiloille on kehitettävä muuta käyttöä. Siis eräänlaiset monitoimitilat.

Talvikankaalla on liikuntapäiväkoti. Tämä oli mielestäni hyvä idea. Kastellissa oli ala-asteen luokilla ja samoin yläasteen luokilla liikuntaluokka. Tämän idean kalajokiset voisivat kopioida ja lisäksi mielestäni Kalajoella voisi liikuntaluokan lisäksi olla taideluokka. Kastellin lukio oli myös urheilulukio ja tämä me voimme mielestäni toteuttaa myös Kalajoella entistä voimallisemmin samoin kuin taidelukion.
Urheilulukion osalla tulee panostaa erittäin voimakkaasti valmennukselliseen puoleen.
Merenojan yhtenäiskoulusta on kehitettävä urheiluopistoa vastaava laitos, joka toimii myös kesällä ja tukee näin Kalajoen matkailuelinkeinoa. Urheiluluokat ja urheilulukio varmistaa kalajokisille nuorille mahdollisuudeen kilpailutoimintaan kalajokisten urheiluseurojen edustajina. Merenojalle on rakennettava täysimittäinen urheiluhalli eli tarkoittaa sitä, että pukuhuone- ym tiloineen tilaa tarvitaan uudelle hallille noin 1200 neliötä. Tämä voitaisiin rakentaa nykyisen kirjaston paikalle ja siitä eteenpäin. Uutta täysimittaista liikuntasalia voitaisiin käyttää iltatoiminnnoissa ja lisäksi viikonloppuina täysimääräisesti.

Halpa-Hallin tilat lukion tiloiksi olisi Kalajoen kaupungin talouden kannalta todella edullinen ratkaisu muihin ratkaisuihin verrattuna. Lukio ja kirjasto voitaisiin siirtää nykyisiin Halpa-Hallin tiloihin. Näin voitaisiin toteuttaa lukio uudenaikaisesti ja turvata lukion laajeneminen aina 500 oppilaan lukioksi. Kirjatotilojen lisäksi rakennuksessa voisi olla myös nuorisotilat ja iltapäiväkerhot.
Halpa-hallin saaminen koulutiloiksi merkitsisi huomattavaa liiketurvallisuuden kasvua, kun lukiolaiset omilla autoillaan voisivat tulla tulevan lukion pihalle. Liikennemäärät vähenesivät huomattavasti nykyiseltä Merenojan koulun alueelta.

Halpa-Hallille voitaisiin myydä kauppakeskukselle varattu tontti. Näin nopeutettaisiin asioiden kulunkua ja tällä ratkaisulla oli kaikkein vähiten vaikutusta Kalajoen kilpailutilanteen muutokseen ja näin aiheutettaisiin taloudellisia ongelmia kalajokisille yrityksille mahdollisimman vähän.


Ritaharjun yhtenäsikoulusta voisimme ottaa mallia miten toiminnallisuus ja opetuksen rentous toteutettaan mallikelpoisesti. Nyt siihen olisi mahdollisuus Merenojan koulullakin kun lukion tilat vapautuvat yhtenäiskoulun tiloiksi. Kalajokisilla opettajilla on erittäin paljon ammattitaitoa ja innokkuutta toteuttaa erinomainen yhtenäiskoulu ja siksi opettajien ammattitaito on otettava tehokkaasti suunnittelussa käyttöön. Olen sanonut valtuustossa, että minä olen syntipukki, jota voi syyttää, jos Mereojan yhtenäiskoulusta ei tule toimivaa. Uskoni on siis vahva samonkuin tahto Kalajoen lukion menestykseen ja Kalajoen kaupallisten ratkaisujen suhteen.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Raution uusi koulu- ja palvelukeskus

Kansanedustaja Hanna Halmeenpää

Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Raution uuden koulun suunnittelu aloitetaan viimeistään vuonna 2019. Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt että Kalajoella on neljä koulukeskusta eli Raumankari, Rautio, Tynkä ja Merenoja. Kalajoella sosiaali- ja sivistyspalvelut ovat yhdistetty. Nyt on jo tiedossa, että Tyngän koululla tulee oppilaspula, kun Typpön ja Kärkisen oppilaat siirtyvät uuteen Raution kouluun. Siksi Tyngän koulun tiloja tullaan käyttämään entistä enemmän sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Merenojalle suunnitellaan yhtenäiskoulua. Se on haasteellinen tehtävä ainakin turvallisten liikennejärjestelyjen osalta, liikuntatilojen osalta sekä ruokailutilojen osalta.

Raution koulun suunnittelu voidaan aloittaa jo nyt, koska valtuuston päätös oli, että viimeistään vuonna 2019. Suunnittelun aikaistamista puoltaa Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun aikataulu ja sote-ratkaisun toteuttaminen. Sote on tarkoitus saada toteutusasteelle vuonna 2019. Tämä merkitsee sitä, että Kalajoen kaupungin tuloista menee enemmän kuin puolet valtiolle. Siksi Kalajoen tulevaisuuden kouluverkon tulee olla valmiiksi suunniteltu hyvissä ajoin ja Rautionkin osalta suunnitelmat on hyvä olla valmiina jo toukokuussa 2016.

Raution uuden koulun paikka on urheilukentä vieressä. Siksi on selvitettävä alueen tonttiasia. Raution entinen monitoooimitalo on saanut purkutuomion. Se siis tulee häviämään koulun tieltä. Lisäksi on selvitettävä Rautioen entisen kunnantalon ja nykyisen juttutuvan kohtalo. Onko Kalajoen Osuuspankki valmis luopumaan ko. rakennuksesta ja tontista uuden koulun hyväksi. Lisäksi Raution Nuorisoseura on elinkaarensa päässä. Seurantalo on tehtävänsä hoitanut. Nykyisellä seuran toiminnalla on vaikea kattaa edes kiinteistöveroa. Raution Nuorisoseuran talo voidaan purkaa uuden koulu- ja palvelukeskuksen tieltä. Kaavalliset asiat on viipymättä hoidettava kuntoon.

Raution koulu- ja palvelukeskus voisi olla energiaomavarainen, ekologinen ja terveellinen ratkaisu. Käytännössä se merkitsee sitä, että rakennus rakennetaan hirrestä. Energiaratkaisuna on hakelämmistys eli Volter 30-laite, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin. Lisäksi katolle asennetaan aurinkopaneelit ja lisäksi voisi eräänlaisena huomion herättäjänä ja opetuksellisena asiana olla pieni tuulivoimala tuottamassa sähköä kokonaisuuteen. Volter 30 on erittäin tehokaslaite ja sen avulla voidaan tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon.
Tämä ratkaisu merkitsee sitä, että Rautiossa voidaan tuottaa haketta koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin sekä koko muun Kalajoen tarpeisiin. Rautioon voidaan rakentaa hakevarasto tätä tarkoitusta varten. Hakkeen tuottaminen työllistää useamman henkilön Rautiossa.

Mielestäni toinen tärkeä asia on Raution koulu- ja palvelukeskuksessa tulee olla lähiruokakeittiö. Ihminen on sitä mitä se ja miten se elää. Keittiön tulee käyttää vain Rautiossa ja lähialueella tuotettuja tuotteita. Ne ovat terveellisiä ja lisäaineettomia. Näitä terveellisiä tuotteita ovat metsämarjat mustikka ja puolukka, karpalo, tyrni, viinimarjat. Rautiossa voidaan tuottaa perunat, porkkanat, punajuuret, vihersalaatit, lantut, nauriit, omenat, leipomotuotteet ja mehut sekä kananmunat. Näiden ja muiden keittiössä käytettävien tuotteiden tuottaminen työllistää rautiolaisia. Tärkeää on se, että lähiruokakeittiön tuotteet ovat terveellisempiä kuin muulla tavalla valmistetut tuotteet eikä niissä ole haitallisia lisäaineita. Koululaisten lisäksi lähiruokakeittiö voi palvella vanhuksia, jotka käyvät syömässä palvelukeskuksessa sekä kotipalvelua, jonka keskuspisteenä palvelukeskus toimii.

Raution palvelukeskussa tulee olla terveydenhoitaja, joka samalla voisi olla sairaanhoitaja ja toimia Raution alueen sairaanhoitajana. Sairaanhoitajan palvelut voisivat sisältää myös etälääkäritoiminnan, jollon tarvittaessa voidaan kääntyä lääkärin puoleen etäpalvelun kautta jos tarve vaatii. Palvelukeskuksen terveydenhoitopiste sisältää myös neuvolapalvelut. Kokenut sairaanhoitaja korvaa pitkälle lääkärin palvelut. Terveydenhoitopisteessä tulee olla tärkeimmät ensiapuun tarvittavat laitteet ja välineet eli käytännössä vähintäänkin ambulanssivarustus.

Raution palvelukeskuksessa voisi olla koontumistilat vanhuksille ja muille ryhmille, jossa he voivat ruokailla, lukea lehtiä, katsoa televisioa ja vain keskustelua ja suorittaa sosiaalista kanssakäymistä. Kokoontumistilaa voidaan tarvittaessa käyttää kokoustilana ja pienen tilaisuuksien järjestämistilana.
Koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla Erkki Ahon Kalajoki-näyttely, jossa on noin sata taulua Kalajoen historiasta, rakennuksista ja henkilöisen muotokuvia. Lisäksi on n. 300 selostustaulua, joissa historiikit tapahtumista ja henkiläistä. Näyttelyyn kuuluu myös 30-40 pienoismallia merkittävistä rakennuksista ja niiden historiikit. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvanäyttely, jossa on noin 100 -150 valokuvaa Raution ja Kalajoen historiasta. Näyttelytilassa voisi olla myös kuukausittain vaihtuva näyttely.

Raution palvelukeskuksessa tulee olla kuntosali, jossa voidaan kuntouttaa vanhuksia ja jota kyläläiset voivat käyttää. Kuntosalissa tulee olla kunnontestausasema sekä keskeiset liikuntasalilaitteet ja välineet. Kuntosalissa tulee olla erillinen tila voimaharjoitteluun aj siihen soveltuvat välineet ja laitteet. Lihaskunto on kaikille tärkeä asia ja hyvällä lihaskunnolla voidaan terveyshaittoja ehkäistä ja sitä kautta vähentää sairauskuluja.

Koulun liikuntasalin tulee olla sellainen, että siellä voidaan harrastaa lentopalloa, koripalloa ja sählyä, voimistelua , jumppaa ja muuta liikuntaa ja että tilaa voidaan käyttää suurempien tilaisuuksien pitopaikkana. Siis monitoimiliikuntasali.
Ympärivuotinen urheilukoulu voidaan toteuttaa siten, että urheilukoulu vedetään kouluvuoden aikana koulun liikuntatunteihin yhdistettynä ja muuna aikana eli kesä ja loma-aikoina palkatun vetäjän toimesta. Näin varmistetaan urheilukoulun toiminnan taso. Paikalliset urheiluaktiivit voisivat olla toteutuksessa mukana.
Liikuntasali voisi olla jopa täysimittainen liikuntasali.

Koska lämpö- ja sähkö tuotetaan omasta takaa niin koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla myös 15 metrin uima-allas, jossa olisi kuusi rataa, joista neljä olisi uimareiden käytössä ja kaksi vesijuoksijoiden käytössä. Saunat olisivat olennainen osa uimahallia sekä parit porealtaat vesihierontaa varten.
Uimahallissa voisi olla jopa 25 metrin uima-altaat.

Koulussa luonnollisesti tulee olla tarvittavat opetustilat jotka ovat vastavaa tasoa kuin Merenojan yhtenäiskoulussa. Samoin esikoulun tarvitsemat tilat sekä perhepäiväkoti.

Rautiosuunnitelmaani kuuluu lisäksi se, että Kalajoen Osuuskaupan entiseen Rautioon myymälään voitaisiin sijoittaa kirjasto ja siihen yhteyteen voitaisiin laittaa teetupa ja salaattibaari. Lisäksi konemuseolle on tarvittavat tilat myymälän takana. Myös kotiseutumuseoa voitaisiin kohentaa ja toimintaa tehostaa. Kirjastosta voitaisiin tehdä nykyaikainen monipuolinen kirjasto, joka tarvittaessa voi toimi itsepalveluperiaatteella. Kirjastossa voisi olla myös lehtien lukupister, musiikin kuuntelupisteet, tietokoneen käyttömahdollisuus, elokuvien katselupiste, lasten leikkihuone jne.

Helena Petäsistön Kalajoen Vanha apteekkirakennus täydentää kokonaisuutta ja on merkittävä lisä Raution imagoon. Tärkeää on saada rakennus pystyy rautiolaisten ja muidenkin ihmisten ihasteltavaksi.

Pöllän koulun rooli kokonaisuudessa mielestäni painottuu tulevaisuudessa sosiaalipuolen alalle eli vanhusten huollossa sen asema on keskeinen.

Raution koulun rooli kokonaisuudessa on mielestäni toiminnallisella puolella eli se on Raution toimintakeskus, jossa rautiolaiset voivat harrastaa ja toimia. Se voi toimia myös elinkeinokeskuksena.

Kärkisen koulun osalta tonttiasia tulee saada selväksi jotta Kalajoen kaupunki voi lahjoittaa koulun tontinomistajille. Kärkisen koulun tulee jatkossa toimia Kärkisen ihmisten toimintakeskuksena.

Nämä kaikki voidaan toteuttaa, jos Kalajoen kaupunki korvaa minulle aiheuttamansa vahingot. Kalajoen kaupunki on harjoittanut syrjintäpolitiikkaani jo yli 30 vuoden ajan. Lisäksi Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi minulta vuonna 2007 selvityksen luottamustoimen ulkopuolella tehdyistä rikoksista. Tein 1879 sivun selvityksen, mutta silloinen valtuustonpuheenjohtaja Raili Myllylä esti selvityksen esittämisen valtuustolle. En usko, että Raili Myllylä oli yksin teon takana vaan epäilen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari osasyylliseksi asiassa. Kun en saanut esittää totuutta, niin minulle aiheutui laskelmieni mukaan 8 miljoonan euron vahingot. Rikos ei ole vanhentunut, koska Lindorff perii saatavaa minulta ja se pitää tämänkin rikoksen avoimena.



Raili Myllylän ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin menettely
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/08/kaupunginjohtaja-jukka-puoskarin-ja.html

1879-sivun selvitys jonka ole tehnyt Kalajoen kaupuginvaltuustolle

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella

Valtuustoaloite

Rautiolaiset ja muutkin kansalaiset voivar vedota kansanedustaja Hanna Halmeenpäähän jotta hän Oulun läänin kansanedustajien kokoonkutsujana toimii asianmukaisella tavalla ja vetoaa eduskunnan oikeusasiamieheen jotta asiani ratkaistaan mahdollisimman nopeasti oikeudenmukaisella tavalla.

Kiitos Hanna viestistäsi

Olen vamis käyttämään osan valtion vahinkorvauksista sekä Kalajoen kaupungille tuomittavat vahingonkorvaukset Raution koulu- ja palvelukeskuksen rakentamiseen sekä täysimittaisen liikuntahallin ja uimahallin rakentamiseen Rautioon. Nyt on rautiolaisten vuoro toimia.



lauantai 26. maaliskuuta 2016

Haasteellinen tehtävä

Kalajoen kaupunki on päättänyt käynnistää Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun. Maksullinen konsulttitoimisto on avustanut teknistä toimistoa tarjousten pyytämisessä arkkitehtitoimistoilta Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelusta. Voittaneen tarjouksen hinta on 78 000 euroa eli lähes saman verran kuin kaupungin henkilöstön lenkkitossumääräraha oli aikanaan.

Merenojan yhtenäiskoulu on osa muuta yhteiskuntaa. Merenojan yhtenäiskoulussa on vuonna 2019 yhteensä 1280 oppilaista, joista yhtenäiskoulussa on 980 ja lukiossa 300 oppilasta. Alueellisesti yhtneäiskoulun 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka. 

Merenojan yhtenäiskoulusta on tarkoitus tehdä tasokas. Kun perustuslain mukaan kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesi niin muidenkin Kalajoen koulujen opetus tulee olla samalla tasolla. Tyngän koulu kärsii oppilaspulasta. Tyngän koululle kuljetetaan oppilaat jo Kärksestä ja Typpöstä. Entinen Pöllän eli nykyinen Raution koulu ei täytä tulevaisuudessa tasovaatimuksia. Siksi on todennäköistä, että myös Pöllan koulun oppilaat kuljetetaan Tyngän koululle eikä Rautioon rakennetta uutta koulua. Kun rautiolaiset ovat antaneet pahalla pikkusoromensa niin nyt se vie koko käden. 

Mahdollisen Raution uuden koulun paikasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Ehdottomasti paras paikka on urheilukentän vieressä jolloin tien ylityksiin ei ole tarvetta. Miikkulaiselta ostetun tonttimaan voisi käyttää kaukolämpölaitoksen ja ison hakevaraston paikaksi. Valitettavasti rautiolaisten apaattisuus ja suoranainen toimettomuus uuden koulun rakentamisen osalta on johtamassa rautiolaisten kannalta erittäin huonoon lopputulokseen. Rautiolaiset koululaiset kuljetetaan oppilaspulasta kärsivälle Tyngän koululle. Näin Tyngän koulun virheinvestonnista joutuvat kärsimään rautiolaiset eikä uutta koulu rakenneta.

Merenojan yhtenäiskoulun oppilasjakautuma on seuraava 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää. Minua urhelumiehenä kiinostaa liikuntatuntien järjestäminen yhtenäiskoulussa ja ennenkaikkea liikuntaan varattavien tilojen määrä. Liikuntatuntien määrä yhtenäiskoulun ala-asteella jakaantuu seuraavasti:1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja. Tämä merktsee sitä, että liikuntasalin tarve on 1-6-luokilla vähintäänkn 60 viikkotuntia, todennäköisesti jopa 80 tuntia.

Tähän liikuntasalin tarpeeseen on lisättävä ylä-asteen eli 7-9-luokkalaisten liikuntasalin tarve, mikä on vähintääkin 32 tuntia, todennäköisesti 40 viikkotuntia. Sen lisäksi lukion viikottainen liikuntasalin tarve on noin 40 tuntia, kun otetaan huomion myös liiuntalinjojen salin tarve. Liikuntasalin kokonaikäyttötarve tulee olemaan noin 140-160 viikkotuntia. 

Nyt tarjouspyyntöjen lähtökohtana on ollut nykyisen salin laajennus. On täysin selvää, että tarve on kokonaan uudelle täysimittaiselle liikuntahallille jotta voidaan täyttää 140-160 tuntin likuntasalin tarve. Lisäksi on otettava huomioon, että lähitulevaisuudessa pienempiä lukioita poistuu kartalta ja Kalajoen lukiosta on kehitettävä vetovoimainen lukio, johon voidaan tarjota mielenkiintoinen opiskelupaikka suljettavien lukioiden alueelta lukioonpyrkiville. Eräs vetovoimatekijä on Kalajoen lukion liikunnalliset linjat, joita on kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan ja korkemman opetuksen suuntaan. 

Lähialuueltamme voivat poistua jotku näistä lukioista: Kannuksen, Perhon, Toholammin, Vetelin, Haapajärven, Haapaveden, Nivalan, Pyhäjäven, Reisjärven, Sievin, Oulaisten, Vihannin ja Kärsämäen lukiot. Jos kehitys menee tähän suuntaan niin Kalajoen lukion oppilasmäärä voi nousta jopa 500-600:aan. Tällöin on rakennettava oppilasasuntoloita sekä varattava tilaa autoille riittävästi.

Myös muiden liikuntapaikkojen määrää on tarkasteltava uudessa yhtenäiskoulussa sillä tarvitaan pallokenttiä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna sekä jäähallin lisäksi toinen mokoma jääpinta-alaa koulukäyttöön.
Nämä 1280 – 1600 oppilasta tarvitsevat ruokailutiloiksi lisää tilaa. Ruoka toimitetaan uudesta keskuskeittiöstä teveyskeskuksen vierestä, mikä lisää liikennettä Merenojan yhtenäiskoululle merkittävästi. Rakennettiinko keskuskeittiö väärään paikkaan?

Lisäksi oppilaiden vanhempia kiinnostaa oppilaiden koulumatkan turvallisuus. On otettava huomioon, että nykyisin liikennemäärät Kalajoen ydinkeskustan osalta ovat 4528 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun otetaan huomioon, että Mertamarketin tontille on suunnitteilla kauppakeskus niin liikennemäärät tulevat lisääntymään kolminkertaiseksi jotta kauppakeskuksen liikkeet voivat toimia kannattavasti. Myös liikekeskusksen rakentaminen lisää koululaisten osalta turvattomuutta liikenteessä.  Siis ajoneuvomäärät kauppakeskuksen ansiosta kasvavat ehkä jopa 13 500 ajoneuvoon vuorokaudessa.

On otettava huomioon, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen vaikuttaa siten, että n. 4000 rakentajasta ehkä 10 prosenttia tulee asumaan Kalajoelle.

Kalajoen matkailustrategian avulla matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi, lainaus matkailustrategiasta: 

Marina-alue rakentuu kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen:
  1. Satama-alue on Kalajoen merellinen olohuone, jossa on boutique-tasoista majoitusta ja merelliset aktiviteetit
  2. Luonnollisen hyvinvoinnin alue tarjoaa rentoutumiseen ja hyvinvointiin keskittyvää palvelutoimintaa.
  3. Ikuisen kesän alue tarjoaa moderneja asumisen ratkaisuja. Kasvihuoneet hyödyntävät raknnusten hukkalämpöä ja toisaalta ottavat talteen aurinko – ym. energiaa.
Lisäksi Hiekkasärkkien alueelta on vapautumasta valitusten jälkeen noin 150 kesämäkkitonttia ja niiden rakentaminen lisää liikennettä Kalajoella ja käyntejä kalajokisissa liikkeissä.

Kalajoen keskustan liikennejärjestelyt ovat epäonnistuneet keskustan kinttupolun johdosta. Keskustassa  isot rekat eivät voi kunnolla liikkua ja viedä tavaraa liikkeisiin eikä maataloustraktorit voi kulkea maatalouskoneiden kanssa keskustan kinttupolkua vaarantamatta toisia tiellä liikkujia. Traktoriliikenne ohjautuu pois keskustan kinttupolulta Kantatielle lähemmäksi Merenojan yhtenäiskoulua.

Lisäksi on otettava huomioon, että Kalajoen lämpölaitokselle voi vuoden mittaa tulla noin 50 kuorma-autolastillista puupellettiä, mikä kulkee Kantatien kautta ja lisää näin ollen koululaisten vaaran mahdollisuutta.

Olen ottanut tässä kirjoituksessani esille vain kaksi haastellista asiaa: yhtenäsikoulujen tilojen tarve eli ennenkaikkea liikuntatilojen tarve sekä koululaisten kouluatkan turvallisuus erittäin vilkkaassa liikenteessä.


Jos koulumatka tai osa siitä määritellään vaaralliseksi, kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotuksi koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta. Koulumatkan turvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan koulumatkan liikenteellisiä olosuhteita ja käytössä on Koululiitu-ohjelma, jossa on huomioitu mm. seuraavat seikat: - tien toiminnallinen luokka - tien ylityskohdat - liikennemäärät - nopeusrajoitukset - tien leveys - tien piennarleveys - mahdolliset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus


tiistai 22. maaliskuuta 2016

Poliittisen ohjausryhmän toinen kokous 21.3.2016


Kokousaikataulu

Poliittisen ohjausryhmän toinen kokous pidettiin 21.3.2016 klo 17.00. Kokouksesta olivat poissa Hanna Halmeenpää, Veli Ainali, Timo Suni ja Lek Pernu.

Kokouksessa edettiin seuraavan esityslistan mukaisesti.

KALAJOEN KAUPUNKI
Kalajoentie 5 Esityslista 2/2016
85100 Kalajoki 14.3.2016



Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun poliittisen ohjausryhmän kokouksen esityslista

Aika: Maanantai 21.3.2016 klo17:00
Paikka: Kalajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone
Osoite: Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Jäsenet:
Myllylä Raili, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja
Märsylä Pekka, Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Puoskari Jukka, Kalajoen kaupunginjohtaja, johtoryhmä
Nivala Juha, sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Hihnala Tarmo, teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Aho Erkki pj., Ryhmä Ahon valtuustoryhmä
Ainali Veli pj., Suomen Kristillisdemokraatit r.p:n valtuustoryhmä
Halmeenpää Hanna pj., Vihreä Liitto r.p:n valtuustoryhmä
Pahkala Eija pj., Suomen Keskusta r.p:n valtuustoryhmä
Saari Hanna pj., Kansallinen Kokoomus r.p:n valtuustoryhmä
Alho Sirkka pj., Vasemmistoliitto r.p:n valtuustoryhmä
Untinen Jorma pj., Pro Kalajoki valtuustoryhmä
Suni Timo pj., Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p:n valtuustoryhmä
Pernu Lek pj., Perussuomalaiset r.p:n valtuustoryhmä

Asiantuntijat
Mäki-Leppilampi Anne, hyvinvointipalvelujohtaja, johtoryhmä
Siirilä Esa, sivistysjohtaja, johtoryhmä
Raiman Marko, tekninen johtaja, johtoryhmä

Käsiteltävät asiat

Asia Otsikko

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsu on lähetetty jäsenille ja asiantuntijoille 15.3.2016 sähköpostitse.

Ohjausryhmä:

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen
Kokousmuistio on lähetetty jäsenille 11.3.2016.

Hyvinvointipalvelujohtaja:
Ohjausryhmä hyväksyy edellisen kokouksen muistion.


3 Ohjausryhmän sihteerin valinta

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmän kokousten sihteerinä toimii jatkossa opetuspalveluiden palvelualuejohtaja Esa Siirilä.
Ohjausryhmä:



3 Kokousaikataulu vuodelle 2016

Hyvinvointipalvelujohtaja:
Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan aikataulun mukaisesti vuonna 2016:

18.4, 23.5, 20.6, 22.8, 19.9, 17.10, 21.11, 12.12

Kokoukset alkavat klo 15.30–17 kaupunginhallituksen huoneessa.

Ohjausryhmä:



4 Hankkeesta tiedottaminen

Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti hankkeelle avataan kaupungin verkkosivuille oma sivusto nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu. Sivusto sijoitetaan Varhaiskasvatus ja koulutus -pääsivun alle. Sieltä on löydettävissä ohjausryhmän ja työryhmien pöytäkirjat ja muu hankkeen etenemiseen liittyvä materiaali. Sivut aukeavat viikolla 11.

Hankkeelle myös avataan omat Facebook – sivut nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu’. Sivut aukeavat viikolla 12. Sivujen ylläpidosta vastaavat Esa Siirilä, Anne Mäki-Leppilampi ja Tiina Koivuranta.

Hyvinvointipalvelujohtaja:
Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:


5 Hankkeen pääsuunnittelijan valinta
Edellisessä kokouksessa talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo esitteli arkkitehtisuunnittelun kilpailutusprosessin. Tekninen johtaja esittelee kokouksessa hankkeen pääsuunnittelijan valinnan.

Hyvinvointipalvelujohtaja:
Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:


  1. Muut asiat
  2. Kaupunginhallitus vahvistaa työryhmien kokoonpanot 14.3.2016 kokouksessaan
  3. Esa Siirilä antaa tilannekatsauksen opintokäyntikohteista
  4. muut esille tulevat asiat

Hyvinvointipalvelujohtaja:
Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:



Seuraava kokous: Maanantai 18.4.2016 klo 15.30

Hankkeen pääsunnittelija valittiin. Hinta on 78 000 euroa. Valintaprosessissa on käytetty myös konsulttitoimistoa, jonka laskun määrää ei vielä esitetty.

Ennen kokousta lähetin sivistysjohtajalla ja kaupunginjohtajalle seuraavan sähköpostiviestin, mutta siihen ei ole reagoitu mitenkaan heidän taholtaan. Tästä voidaan vetää selkeät johtopäätökset.

From: Erkki Aho
Sent: Sunday, March 20, 2016 7:15 PM
Subject: Re: yhtenäiskoulusta

Kiitos Esa vastuksista. Viidennen kysymyksen vastaus osoittaa, että jo ala-asteen luokkien liikuntasalin tarve on suurempi kuin nykyinen liikuntasalin kapasiteetti ja kun otetaan huomioon 7-9 luokkien liikuntasalin tarve sekä lukion ja lukion liikuntaryhmien salin tarve, niin salin kokonaistarve on 3-4-kertainen nykyiseen tilanteeseen. On lisäksi otettava huomioon, että Kalajoen lukion oppilasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään lukioiden vähenemisen myötä. Siksi liikuntasalin käytön tarve kasvaa entisestään.
Lisäksi on otettava huomioon, että yksi jäähalli ei riitä yhtenäiskoulun ja lukion tarpeisiin vaan tarvitaan lisää jääkapasiteettia noin puolet nykyisestä määrästä. Myös pelikenttiä tarvitaan lisää ainakin kolmannes nykyisestä määrästä. Mielestäni liikunnan tilatarvetta varten olisi syytä perustaa oma suunnittelun alaryhmä, jossa voisi olla mukana lukion liikunnanopettaja Vesa Joenväärä, Pohjankylän rehtori Juho Silvasti, Etelänkoulun opettaja Simo Törnvall, Raution koulun opettaja Esko Valikainen ja Raumankarin koulun opettaja. Ryhmän tarkoituksena olisi myös lukion  liikuntalinjojen vetovoimaisuuden lisääminen sekä ympärivuotisen liikuntakoulun suunnittelu niin, että rungon muodostaa koulujen liikuntatunnit kouluvuoden aikana ja kesän ajan toiminnasta vastaavat eri urheiluseurat tarkan toimintasuunnitelman mukaisesti. Olen itse halukas vaikka toimimaan ko. ryhmän vetäjänä ja organisaattorina.

Terv. Erkki



From: Siirilä Esa
Sent: Friday, March 18, 2016 4:15 PM
To: Erkki Aho
Subject: VS: yhtenäiskoulusta

terve ! Tässäpä lukuarvioita. Ne ovat tämän hetken tilanteeseen perustuvia. Jos paikkakunnalle muuttaa runsaasti perheitä, joilla kouluikäisiä lapsia tai toisin päin , luvut muuttuvat.
terv esa

Lähettäjä: Erkki Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 14. maaliskuuta 2016 6:06
Vastaanottaja: Siirilä Esa
Aihe: yhtenäiskoulusta

Hei Esa,
1.     Mikä on Merenojan yhtenäiskoulun oppilasmäärä vuonna 2019? Yhtenäiskoulussa 980 oppilasta ja lukiossa tavoitteena 300 oppilasta.
2.     Miten oppilasmäärä jakaantuu ikäluokittain? 1-6 luokkien oppilaita 600 ja 7-9 luokkien oppilaita 380.
3.     Miten oppilasmäärä jakaantuu alueellisesti? 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka.
4.     Montako luokallista oppilaita on ikäryhmittäin? 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää
5.     Kuinka monta liikuntatuntia kullakin ikäryhmällä on viikossa?1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja.
1.     Mikä on Kalajoen lukion oppilasmäärä vuonna 2019? Tavoite 300 opiskelijaa, itse toivon, että luku olisi vieläkin suurempi (310-320), koska toisen asteen opiskelijat omalta osaltaan tuovat paljon puhuttua elinvoimaa kaupunkiin.
2.     Mitkä lukiot mahdollisesti lakkaavat olemasta lähialueellamme vuoteen 220 mennessä. Tämä on minulle vaikea kysymys arvailla. Riippuu ylläpito- ja rahoituslainsäädännön kehityksestä ja siitä, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan omaan lukiokoulutukseen ja sen kehittämiseen. Itse tietenkin uskon, että Kalajoen lukio on tuolloin vielä nykyistäkin vetovoimaisempi oppilasmäärälläkin mitattuna.
3.     Miten Kalajoen lukioa voidaan kehittää vetovoimaisemmaksi jotta saisimme mahdollisesti lakkautettavien lukioiden oppilaista merkittävän osan Kalajoen lukioon? Kalajoen lukiota on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, mikä näkyy siinä, että opiskelijamäärän väheneminen on pysähtynyt ja määrä on kääntynyt kasvavaksi. Kalajoen lukioon on hakenut alueen lukioista kolmanneksi eniten hakijoita Raahen ja Kokkolan jälkeen.
Lukio on ollut hyvin näkyvillä osaajana. Viime viikkoina esim. hanke, jossa opiskelijat suunnittelivat, laskivat ja rakensivat säähavaintopallon mittauslaitteineen (+ kiukkukukko Angry Bird) avaruusreissulle oli tästä hieno osoitus. Samoin lukiolaiset voittivat jo kolmannen kerran peräkkäin alueellisen lukioiden matematiikkakilpailun. Nyt lukiolla valmistellaan yhteistä tiedeleiriä Raahen ja Pyhäjoen lukion kanssa.
Jatkossa on järkevää edelleen jatkaa opiskelijalähtöistä kehittämistyötä; erikoistumisopintoja, yhteistyötä Kalajoki Akatemian, toisten lukioiden ja ammattioppilaitosten kanssa, kansainvälistä toimintaa, oppimisympäristöjen kehittämistä ( sähköiset ja fyysiset), yhteisöllisen ja opiskeluun innostavan ilmapiirin rakentamista ja  henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Parin viime vuoden aikana minulta on paljon kyselty, milloin lukiomme tarjontaan sisältyy taide- ja taito-opinnoissa enemmän musiikin opiskelun mahdollisuuksia. Samoin on tuotu esiin. vanhempien taholta kysymys urheilulinjasta yläkoulusta lukioon saakka.

terv esa
Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjantaihin 18.3.2016 mennessä.
Terveisin Erkki


perjantai 18. maaliskuuta 2016

Kiitos sivistysjohtajalle vastauksesta



Kiitän sivistysjohtajaa erittäin hyvästä vastauksesta kysymyksiini. Erityistä huomiotani kiinnittää vastaus liikuntatuntien määristä eri ikäryhmittäin. Siitä saa todellisen lukeman liikuntasalin tarpeesta. Yksi sali ei riitä edes ala-asteen opiskelijoille, Kun Esan laskelmiin lasketaan 7-9 luokkien oppilaiden liikuntatunnit ja reilun 300 lukiolaisen liikuntatunnit sekä urheilulinjon liikuntasalin tarve, niin tarve on viikkotunteina n. 120- 130 tuntia viikossa. Tarve on vähintäänkin kolminkertainen nykyiseen salin käytön tarpeeseen verrattuna ja se vaatii kolminkertaiset tilat nykyiseen verrattuna. Siis nykyisen liikuntasalin laajentaminen ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan tarvitaan uusi täysimittainen liikuntasali. Pitää ottaa huomioon suunnitelmissa laajentamistarve ja -mahdollisuus.
Myös muita liikuntatiloja tarvitaan lisää. Tarvitaan jääaikaa lisää. Siis lisää jääurheilupaikkoja. Tarvitaan muitakin urheilupaikkoja lisää. Nyt kannattaa ottaa mielipiteet lukion liikunnan opettajilta, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun rehtoreilta. He ovat asiantuntijoita tässä asiassa.
Sama tilanne on ruokailutilojen kohdalla, mutta tilantarvetta voidaan pienentää ruokailuaikoja porrastamalla.
Eräs mielenkiintoinen asia on oppilaiden turvallinen koulumatka. Katso kohta 3.

Tässä Esan vastaus kysymyksiini.

terve ! Tässäpä lukuarvioita. Ne ovat tämän hetken tilanteeseen perustuvia. Jos paikkakunnalle muuttaa runsaasti perheitä, joilla kouluikäisiä lapsia tai toisin päin , luvut muuttuvat.
terv esa

Lähettäjä: Erkki Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 14. maaliskuuta 2016 6:06
Vastaanottaja: Siirilä Esa
Aihe: yhtenäiskoulusta

Hei Esa,
1.     Mikä on Merenojan yhtenäiskoulun oppilasmäärä vuonna 2019? Yhtenäiskoulussa 980 oppilasta ja lukiossa tavoitteena 300 oppilasta.
2.     Miten oppilasmäärä jakaantuu ikäluokittain? 1-6 luokkien oppilaita 600 ja 7-9 luokkien oppilaita 380.
3.     Miten oppilasmäärä jakaantuu alueellisesti? 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka.
4.     Montako luokallista oppilaita on ikäryhmittäin? 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää
5.     Kuinka monta liikuntatuntia kullakin ikäryhmällä on viikossa?1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja.
1.     Mikä on Kalajoen lukion oppilasmäärä vuonna 2019? Tavoite 300 opiskelijaa, itse toivon, että luku olisi vieläkin suurempi (310-320), koska toisen asteen opiskelijat omalta osaltaan tuovat paljon puhuttua elinvoimaa kaupunkiin.
2.     Mitkä lukiot mahdollisesti lakkaavat olemasta lähialueellamme vuoteen 220 mennessä. Tämä on minulle vaikea kysymys arvailla. Riippuu ylläpito- ja rahoituslainsäädännön kehityksestä ja siitä, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan omaan lukiokoulutukseen ja sen kehittämiseen. Itse tietenkin uskon, että Kalajoen lukio on tuolloin vielä nykyistäkin vetovoimaisempi oppilasmäärälläkin mitattuna.
3.     Miten Kalajoen lukioa voidaan kehittää vetovoimaisemmaksi jotta saisimme mahdollisesti lakkautettavien lukioiden oppilaista merkittävän osan Kalajoen lukioon? Kalajoen lukiota on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, mikä näkyy siinä, että opiskelijamäärän väheneminen on pysähtynyt ja määrä on kääntynyt kasvavaksi. Kalajoen lukioon on hakenut alueen lukioista kolmanneksi eniten hakijoita Raahen ja Kokkolan jälkeen.
Lukio on ollut hyvin näkyvillä osaajana. Viime viikkoina esim. hanke, jossa opiskelijat suunnittelivat, laskivat ja rakensivat säähavaintopallon mittauslaitteineen (+ kiukkukukko Angry Bird) avaruusreissulle oli tästä hieno osoitus. Samoin lukiolaiset voittivat jo kolmannen kerran peräkkäin alueellisen lukioiden matematiikkakilpailun. Nyt lukiolla valmistellaan yhteistä tiedeleiriä Raahen ja Pyhäjoen lukion kanssa.
Jatkossa on järkevää edelleen jatkaa opiskelijalähtöistä kehittämistyötä; erikoistumisopintoja, yhteistyötä Kalajoki Akatemian, toisten lukioiden ja ammattioppilaitosten kanssa, kansainvälistä toimintaa, oppimisympäristöjen kehittämistä ( sähköiset ja fyysiset), yhteisöllisen ja opiskeluun innostavan ilmapiirin rakentamista ja  henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Parin viime vuoden aikana minulta on paljon kyselty, milloin lukiomme tarjontaan sisältyy taide- ja taito-opinnoissa enemmän musiikin opiskelun mahdollisuuksia. Samoin on tuotu esiin. vanhempien taholta kysymys urheilulinjasta yläkoulusta lukioon saakka.

terv esa

Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjantaihin 18.3.2016 mennessä.
Terveisin Erkki


Elinkeinojohtajalta en ole saanut vastausta määräajassa joten odotellaan sitä seuraavaksi. Maanantai on Merenojan koulun poliittisen ryhmän kokous jossa otan esille liikuntasalin käytön tarpeen ja salin suuruuden jo suunnitteluvaiheessa.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Merenojan yhtenäiskoulu on kiinteä osa Kalajoen kouluverkkoa

 Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu on käynnistynyt
Vuorenkalliolla on iso tontti uutta koulua varten jos päättäjät päätyvät siihen että koulu sinne rakennetaan.

Merenojan yhtenäiskouluselvityksen tulee olla kiinteässä yhteydessä koko Kalajoen kouluverkkosuunnitteluun. On erittäin tärkeää tietää miten oppilaat jakaantuvat eri koulujen kesken. Tulevaisuudessa Kalajoella olisi Merenojan yhtenäiskoulu, Raumankarin koulu, Tyngän koulu ja Raution koulu. Jos Rautioon rakennetaan uusi koulu ja sinne tuodaan oppilaat entisen Raution alueelta, niin Tyngän koululta loppuvat oppilaat. On erittäin todennäköistä, että Rautio ei tule saamaan uutta koulua. Tyngän koulu tulee siis olemaan uuden Raution koulun rakentamisen suurin este. Tyngän koulu on virheinvestointi. Uudet koulut olisi pitänyt rakentaa Vuorenkalliolle ja Rautioon. Vuorenkallion koulu olisi nyt tasannut Merenojankoulun oppilasmäriä. Yksi selvitettävä asia on se, että mistä Raumankari koulu saa oppilaansa tulevaisuudessa.
Jos Rautioon rakennetaan uusi koulu niin tarvitsee tuekseen elinkeinopoliittisen ohjelman, mikä varmistaa sen, että Rautiossa on tulevaisuudessakin riittävästi oppilaita. Samoin Himangan alue tarvitsee tuokseen elinkeinopoliititsen ohjelman, miä varmistaa sen, että Himangalla on tulevaisuudessakin riittävästi oppilaita.

Olen sitä mieltä, että nyt on viimeistään tarkasteltava asioita järkevästi. Koulujen paikat tulisi siis sijoittaa Merenojalle, Vuorenkalliolle, Raumankarille ja Rautioon. On tunnustettava, että Tyngän koulu oli virheinvestointi ja Tyngän koululle on keksittävä uusi käyttötarkoitus.
Nykyisistä kouluista entinen Raution koulu tulisi lahjoittaa tontteineen Raution kyläyhdistykselle. Kärkisen koulun osalta tulisi selvittää tonttiasiat siten, että kyläyhdistys tulisi tontin omistajaksi ja Kalajoen kaupunki lahjoittaisi Kärkisen koulun Kärkisen kylätoimikunnalle.
Pahkalan, Rahjan, Etelänkylän ja Mehtäkylän koulujen osalta on käynnistettävä selvitykset siitä miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää kalajokisten veronmaksajien hyödyksi.

Tärkeä asia on selvittää lasten koulumatkojen turvallisuus. Liikenneselvitykset tulee tehdä tarkasti. Lasten vanhempien tulee saada tarkat ja luotettavat selvitykset koulumatkojen turvallisuudesta. Mielestäni tämä vaatii uusia liikenneratkaisuja ja niitä ei ainakaan tässä Merenojan yhtenäiskoulun suunnitteluvaiheessa ole otettu tarkasteluun laisinkaan.
Mielestäni Vuorenkallion alueelle tulisi rakentaa uusi koulu ja sinne oppilaat voisivat tulla turvallisesti Holmanperältä, Hiekkasärkilta, Rahjankylästä, Etelänkylältä ja Plassilta eli 8-tien pohjoispuolelta. Tämä olisi mahdollista jos Kalajoen yli rakennettaisiin uusi silta, jota pitkin kevytliikennen Plassilta ohjattaisiin Vuorenkalliolle.

On mahdollista, että Mehtäkylästä oppilaat siirtyvät tulevaisuudessa  Merijärven kouluun. Näin Pohjankylän ja Merenojan yhdistetystä koulusta tulisi huomattavasti pienempi oppilasmäärältään kuin nyt suunnittelusta Merenojan yhtenäiskoulusta. Näin Merenojan yhtenäiskoulun yhteydessä Kalajoen lukiolle jäisi enemmän tilaa laajentua. Pienempiä lukiota vähennetään lahitulevaisuudessa ja siksi Kalajoen lukion toimintaedelltykset ja menestyksellinen tulevaisuus on kalajokisille tärkeä asia. Kalajoen lukiolla tulee olla valmius ottaa huomattavasti nykyistä enemmän oppilaita opiskelemaan. Siksi liikuntalinjojen vetovoimaan on lisättävä uudelleenorganisoinnilla.


Jos Kalajoella olisi koulut Merenojalla, Vuorenkalliolla, Rautiossa ja Raumankarilla niin voitaisiin toteuttaa kuningasajatukseni ympärivuotisesta urheilukoulusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tämä olisi mahdollista toteuttaa, jos Kalajoen lukion liikuntalinjojen vetävät toimisivat vetäjinä myös urheilukouluissa ja kolmannen sektorin henkilöt olisivat lähinnä avustavassa ja osittain toteuttavasssa roolissa ympärivuotisessa urheilukoulussa. 

Arteman tulevaisuus on myös turvattava. Valitettavasti sen kohtalosta päättää nivalalaiset ja ylivieskalaiset joten edessä voi kalajokisten kannalta karmeita asioita ellei nyt tarmokkaasti ja tehokkasti toimita siten, että Arteman vetovoima kasvaa. Olen todella huolissani toisenasteen kuolutuksesta Kalajoella.

Nämä ajatukset ovat minun omiani.