Kalajoen maahanmuuttajista ja pakolaisista

Tällaisia Kalajoen maahanmuttajissa tuskin tulee olemaan

Kalajoen väkiluku on noin 12635 henkilöä. Kalajoki on elinkeinorakenteeltaan monipuolisempi kuin naapurikunnat. Kalajoella yrittäjyys on keskeinen asia. Kalajoella on vahvaa metalliteollisuutta, mikä juontaa maan kuulujen metalivalureiden Olof ja Leonard Helandereiden sekä Friisin Konepajan toimintaan.
Kalajoella on vahvaa puunjalostusteollisuutta, minkä pohjana on Santaholman Oy:n ja Juseliuksen sahan toiminta.
Kalajoella on perinteisesti vahvaa rakenustoimintaa, jonka taitajina tunnettuja olivat maineikkaat kirkonrakentajat Simon Jylkkä-Silven sekä A.G. Östman, joka oli aikanaan Kalajoen laivanrakennuksen päähenkilö.

Kalajoki oli aikanaan aluuensa ja koko Suomen tärkeinkä  laivojen rakennuspaikkoja. A.G. Östmanilla oli kymmenen poikaa, joita hän opetti näin: Me teke tämä, me osaa teke tämä. Mielestäni tämä periaate elää vielä voimakkaana tänä päivänä Kalajoella.

Kalajoella on pitkät perinteen kaupankäynnistä, koska kalajokiset maaviljelijät kävivät laivoillaan ulkomailla ja toivat sieltä tavaraa Kalajoella. Kalajoen markkinat olivat aikanaan Suomen merkittävimmät markkinat. Kalajoella on edelleenkin satama.

Kalajoki on maamme toiseksi voimakkainta turkistuotantoaluetta ja maatalouden osalta olemme Suomessa kuudennella tilalla.
Kalajoki tunnetaan Hiekkasärkeistään ja matkailusta. Kalajoki on erittäin monipuolinen urheilupaikkakunta voimakkaan seuratoiminnan myötä.

Kalajoki on erinomainen asuinpaikka johtuen siitä, että palvelut ovat lähellä ja asuinympäristö vihtyisä. Kalajoella näyttää toimivan myös sosiaalinen kontrolli erittäin tehokkaasti.
 Kalajoella on hyvät opiskelumahdollisuudet, sillä meillä on hyvät peruskoulut ja Merenojan yhtenäiskoulun valmistumisen myötä opetuksen taso nousee. Kalajoella on alueensa vetovoimaisin lukio ja sen vetovoimaisuus lisäntyy Merenojan yhtenäiskoulun myötä. Kalajoen kristillinen oppilaitos on toiminut vuodesta 1942 ja antaa merkittävän lisän Kalajoen opiskelupaikkoihin. Kalajoen Artema on erittäin monipuolinen opiskelupaikka. Kalajoesta on tarkoitus kehittää erittäin merkittävä urheilupaikkakunta. Tavoitteena on luoda sellaiset urheilusuorituspaikat että ne vetävät vertoja Kuortaneelle.

Kalajoella on totuttu vieraisiin. Sodan aikana Kalajoen väkluku oli n. 7000 ja Kalajoelle tuli 7000 evakkoa, joista 4000 oli Petsamon evakoita. Kalajoen Säästöpankin talo toimi sodan aikoihin Petsamon kunnantalon ja Sortavalan naiskotiteollisuuskouluna. Kalajoella oli tuohon aikaan myös inkeriläisiä ja venäläisiä sotavankeja. Kaikkien kanssa olemme selvinneet

Viime vuosina Kalajoelle on tullut n. 350 maahanmuuttajaa noin 15 eri maasta.. Kalajoki on suosinut työhönperäistä maahanmuuttoa. Työpaikkoja on löytynyt teollisuuden, maatalouden lähinnä perunanviljelyn ja -jalostuksen piiristä sekä maatalouslomituksesta. Maatalouslomittajina on paikkansa löytäneet ennenkaikkea serbialaiset koulutetut henkilöt. Myös satamassa on ollut töissä maahanmuuttajia ja rakennusalalla. Kalajoki on matkailunkin ansiosta aika kansainvälinen paikka.
Kalajoen veroprosentti on Pohjois-Suomen edullisin johtuen monipuolisesta elinkeinorakenteesta.

Kalajoella on maahanmuuttajista varsin hyvät kokemukset. Valitettavasti Kalajoellakin on niitä, jotka ovat pyrkineet käyttämään maahanmuuttajien asemaa hyväksi ja maksaneet heille alhaista palkkaa. Kalajoen kaupungin puolesta on lähestytty työnantajia ja heille on kerrottu miten menetellään maahanmuuttajien kanssa. Tämä on tehonnut lähes kaikkiin yrittäjiin, paitsi yhteen, jonka kanssa on selvitelty asioita jo useamman vuoden ajalta viranomaisten toimesta.

Kalajoella suhtaudutaan maahanmuuttajiin ilman suurempia varauksia. Olen kuitenkin huomannut työhönottotilanteissa mielestäni lievää syrjintään viittaavaa toimintaa sekä viranomaisten toimesta kieroon katsomista. Tarkoitan tällä sitä, että työtön kalajokinen on asetettu etusijalla vaikka maahanmuuttaja olisi ollut paremmin koulutettu.

Kalajoki on nyt asian edessä, kun Kalajoelle tulee pakolaisia. Kalajoella ei ole tietääkseni aikaisemmin ollut maahanmuuttajia Afganistanista. Kalajoen kristilliselle opistolle on rakennetty hyvät majoitustilat. Kansanopistojen taloudellisia avustuksia on vähennetty ja siksi Kalajoen kristillisen opistonkin on huomioitava asioita, joilla taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa. Pakolaisten koulutus on ehkä eräs keino asiassa. Kalajoen kristillisellä opistolla pakolaiset ovat jatkuvan tarkkailun alla ja yhteisössä eläminen on paras tapa sopeuttaa pakolaiset suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kalajoen kaupunki on myös tehnyt pakolaisten vastaanottopäätöksen n. 20 pakolaisen vastaanotosta. Uskon ja toivon, että onnistumme myös heidän kotouttamisessaan. Mielestäni Kalajoen ilmapiiri on suvaitsevainen ja auttavainen. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Pakolaisilla voi olla kuitenkin erilaisia psyykkisiä asioita, jotka vaativat lisäpanostusta kaupungilta ja sen me olemme tehneet. Minun käsitykseni mukaan Kalajoella on mahdollisuus kotouttaa, kouluttaa, sopeuttaa yhteiskuntaan myös pakolaisia. Mielestäni mahdollisuudet ovat paremmat kuin monella muulla paikkakunnalla. Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja tunnen heidän ongelmiaan. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla saattaa olla paljon yhteisiä tekijöitä, mutta pakolaisilla on vielä ennemmän ennalta arvaamattomia asioita, joihin pitää varautua niin hyvin kuin voi. Uskon kuitenkin, että yhteistyöllä ja oikealla asenteella voimme asiat ratkaista. Meidän tulee suunnata katse tulevaisuuteen. Se on kansainvälisempi kuin tämän hetken tilanne.