Markus Lundström - Aminohapot: Kehomme ”sisäsyntyisen apteekin” tärkeimmät palaset - I love me 2025
https://www.youtube.com/watch?v=iqmrMpBhBQg
Tässä on kattava analyysi ja tiivistelmä Markus Lundströmin (Biomedin tuotekehityspäällikkö) pitämästä luennosta Aminohapot: Kehomme ”sisäsyntyisen apteekin” tärkeimmät palaset I love me 2025 -messuilla.
Ydinviesti ja nykyajan paradoksi
Lundström aloittaa puheenvuoronsa nostamalla esiin nykymaailman paradoksin: vaikka elämme materiaalisessa yltäkylläisyydessä ja käytämme enemmän lääkkeitä kuin koskaan, ihmiset kärsivät silti merkittävistä kroonisista terveyshaasteista (0:59). Hän esittää tälle kaksi keskeistä hypoteesia:
Toksisuus: Maailma on täynnä ihmisen luomia synteettisiä kemikaaleja ja toksiineja, joiden määrä on räjähtänyt toisen maailmansodan jälkeen (2:53). Altistumme niille ruoan, kosmetiikan ja ympäristön kautta vähintään 10–100-kertaisesti aiempaan verrattuna (4:02). Toksisuus voi olla myös aineetonta, kuten median luomaa pelon ilmapiiriä ja stressiä (4:24).
Ravintoainevajaukset: Koska kehon toksinen kuorma on suuri, se tarvitsee entistä enemmän suojaravinteita (3:17). Samaan aikaan maaperän köyhtyminen on heikentänyt ruoan ravinnetisyyttä (3:25).
Osa 1: Aminohapot – Kehon omat korjauspalikat
Vaikka aminohapot tunnetaan usein vain urheilijoiden lihassynteesin tukena, ne ovat todellisuudessa välttämättömiä kehon omien antioksidanttien ja välittäjäaineiden muodostumiselle (11:54). Ne vaikuttavat suoraan vastustuskykyyn, mielialaan ja kehon paranemisprosesseihin.
Miksi pelkkä proteiinin syöminen ei aina riitä?
Suolahapon puute: Monilla on vatsahappovaje (johtuen esimerkiksi liian vähäisestä aidon suolan saannista, sillä natriumia ja kloridia tarvitaan suolahapon muodostamiseen) (9:53). Jos suolahappoa ei ole tarpeeksi, ravinnon proteiini ei pilkkoudu kunnolla aminohapoiksi vaan jää kuormittamaan elimistöä (10:43).
Troijan hevoset (Glyfosaatti): Ympäristömyrkky glyfosaatti muistuttaa rakenteeltaan glysiini-aminohappoa (8:10). Keho saattaa erehtyä luulemaan sitä glysiiniksi, mikä vahingoittaa erityisesti suoliston mikrobiomia (joka toimii ihmisen "toisina aivoina") (8:20).
Ratkaisu
ja hyödyt:
Lundström
suosittelee laadukasta aminohappolisää (kuten Biomedin Premium
Aminokompleksia), joka sisältää 9 välttämätöntä aminohappoa
ja lisättyä glysiiniä (11:34).
Glysiini toimii rauhoittavana välittäjäaineena iltaa kohden, mutta aamulla otettuna se auttaa keskittymään ja kanavoimaan energiaa (8:49).
Käyttäjien yleisimmät palautteet vapaiden aminohappojen käytöstä liittyvät mielenmaiseman kirkastumiseen, stressinsietokyvyn ja vireystilan parantumiseen sekä rasvanpolton tehostumiseen (säilyttäen samalla lihasmassan) (12:08).
Osa 2: Citykoliini (Cognizin) – Aivojen ja hermoston suoja
Toisena "puuttuvana palasena" luennolla esitellään citykoliini (Biomedin tuote valittiin Suomen terveystuotekauppiaiden toimesta vuoden tulokastuotteeksi) (13:47). Citykoliini on bioidenttinen yhdiste, jota löytyy luonnostaan ihmisen jokaisesta solusta (17:25).
Vaikutusmekanismi: Se sisältää sytidiiniä ja toimii tehokkaana koliinin lähteenä (16:53). Se suojaa aivo- ja hermosoluja toksiineilta sekä oksidatiiviselta stressiltä (14:26). Se myös nostaa ja tasapainottaa dopamiinitasoja hienovaraisesti (18:44).
Käyttötarkoitus: Auttaa erityisesti aivosumuun, vetämättömyyteen ja motivaation puutteeseen (14:55). Se tukee tutkitusti muistia ja oppimista (18:15). Maailmalla sitä käytetään suurin annoksin jopa lääkkeenä neurodegeneratiivisiin sairauksihin, kuten Alzheimeriin ja dementiaan (18:52).
Alkuperä: Tuotteessa käytetään japanilaista fermentaation avulla valmistettua Cognizin-citykoliinia, joka on maailman tutkituin ja arvostetuin muoto aiheesta (19:03).
Yleisökysymykset ja käytännön ohjeet
Mitä tehdä, jos citykoliini piristää liikaa ja häiritsee yöunia?
Lundström vahvistaa, että citykoliini voi herkillä ihmisillä (tai niillä, joilla on valmiiksi vajetta asetyylikoliinista tai dopamiinista) täyttää varastot niin tehokkaasti, että se energisoi liikaa (21:13).
Ratkaisu: Tuote tulee ottaa heti aamulla (22:08). Annosta voi pienentää avaamalla kapselin ja ottamalla vain puolet (21:42). Keholle kannattaa antaa muutama päivä aikaa adaptoitua, jolloin ylipiristymisen pitäisi helpottaa (21:48).
Kuinka nopeasti citykoliinin vaikutukset huomaa?
Auttaako citykoliini, jos dementia on jo todettu?
Lopuksi: Kaiken perustana on aina puhdas, prosessoimaton ja ravinnerikas "oikea ruoka" (luomu- ja lähiruoka), jota lisäravinteet tehokkaasti tukevat korjaamalla nykymaailman synnyttämiä vajeita (6:14).
Aminohappoja on kaikissa proteiinipitoisissa ruoka-aineissa, sillä proteiinit koostuvat toisiinsa linkittyneistä aminohapoista [0:1.2].
Ihmisen elimistö tarvitsee toimiakseen 20 eri aminohappoa, joista 9 on välttämättömiä (EAA) [0:1.78]. Välttämättömiä aminohappoja keho ei pysty valmistamaan itse, vaan ne on saatava päivittäin ravinnosta [0:1.78].
Ruoka-aineet jaetaan aminohappokoostumuksensa perusteella kahteen pääryhmään:
1. Täydelliset proteiininlähteet (Kaikki välttämättömät aminohapot)
Nämä ruoka-aineet sisältävät optimaalisessa suhteessa kaikki 9 välttämätöntä aminohappoa. Erityisesti eläinkunnan tuotteet ovat poikkeuksetta täydellisiä proteiineja.
Liha ja siipikarja: Naudanliha, sianliha, kana ja kalkkuna.
Kala ja merenelävät: Lohi, tonnikala, silakka, ravut ja simpukat.
Munanvalkuainen ja kokonaiset kananmunat: Sisältävät erittäin korkealaatuista ja helposti imeytyvää proteiinia.
Maitotuotteet: Maito, juustot, rahka, raejuusto ja kreikkalainen jogurtti.
Kasvikunnasta poikkeukset: Kvinoassa, soijassa (kuten tofu ja tempeh) sekä hampunsiemenissä on kasvikunnan tuotteiksi poikkeuksellisesti kaikki välttämättömät aminohapot täydellisessä suhteessa.
2. Epätäydelliset proteiininlähteet (Kasvikunnan tuotteet)
Useimmista kasviproteiineista puuttuu yksi tai useampi välttämätön aminohappo, tai niiden määrä on vähäinen. Kasvissyöjä saa kuitenkin helposti kaikki tarvittavat aminohapot yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saman päivän aikana (esimerkiksi viljatuotteita ja palkokasveja).
Palkokasvit: Pavut, linssit, herneet ja kikpavut (sisältävät runsaasti esimerkiksi lysiiniä, mutta vähän metioniinia).
Viljatuotteet: Kaurahiutaleet, täysjyvävehnä, ruis, ohra ja riisi (sisältävät metioniinia, mutta vähän lysiiniä).
Pähkinät ja siemenet: Mantelit, saksanpähkinät, kurpitsansiemenet, chia-siemenet ja auringonkukansiemenet.
Esimerkkejä erityisistä aminohapoista ruoassa:
Glysiini: Kuten messuluennolla mainittiin, glysiini on kehoa rauhoittava ja mikrobiomia suojaava tärkeä aminohappo [0:1.54, 0:1.60]. Sitä saa luonnollisesti eniten liemistä (kuten luuliemestä), liivatteesta sekä eläinten sidekudoksista ja nahasta, joita nykyruokavaliossa syödään usein melko vähän [0:1.58].
Tryptofaani: Esiaste hyvän mielen välittäjäaine serotoniinille ja unihormoni melatoniinille. Löytyy runsaasti kalkkunasta, kurpitsansiemenistä, banaanista ja juustosta.
Haaraketjuiset aminohapot (BCAA: leusiini, isoleusiini, valiini): Erityisen tärkeitä lihassynteesille ja palautumiselle [0:1.2]. Parhaita lähteitä ovat heraproteiini, nauta, kana ja kala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti