Terveysblogi

tiistai 13. joulukuuta 2016

Kalajoen konsernistrategia ja kaupunginvaltuutettu Erkki Ahon näkemys

Kalajoen kaupungin yhteiset strategiet tavoitteet

Väestönkehitys

Työikäisen väestön määrä säilyy vähintääkin vuoden 2015 tasolla seuraavan 10 vuoden ajan.
Kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, Väkilukutavoite 2021 on vähintääm 13 095 asukasta. Tavoitteen toteutumisen painopisteenä on ydinvoimahankkeen laajin rakennusvaihe.

Erkin komentti

Kalajoki on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 12660 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kalajoki sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Ylivieska, Kannus ja Kokkola.

Kalajoen alueella työskentelee 4828 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kalajoen työllisen työvoiman määrä on 5101 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60 prosenttia. Kalajoella toimi 1120 yritystä vuonna 2012. Kalajoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1317 henkilöä ja Kalajoen työttömyysaste oli 10.4 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 64.6 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 19.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kalajoella on 5255 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3533. Kesämökkejä kunnassa on 1910 ja asuntokunnista 14.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 93 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19.3 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.9 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.7 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.5 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Työllisiä	69,1 % 66,6
Työttömiä	13,5 % 14,3
Taloudellinen huoltosuhde	157,3 164,1
Väestönlisäys 2010–2015	0,5 % -3
Väestöllisen huoltosuhteen ennuste	-19,8 % -22,3
Väestöennuste 2015–2030	0,7 % -6
Kuntalaisten koulutustaso	290 283
Työpaikkaomavaraisuus	93,1 % 89
Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden	77,4 72,6
Verotettavat tulot	13 016 €/asukas 13 648
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Talous

✭✭✭✭✭

Kunnan verotulot	3 047 €/asukas 3 417,8
Yhteisöverotulot	232 €/asukas 211,6
Lainaa	2 655,3 €/asukas 2 355
Toiminnan ja investointien rahavirta	119 €/asukas -70,4
Valtionosuus	2 333 €/asukas 2 532,4
Tuloveroprosentti	20 % 20,8
Omavaraisuusaste	59,5 % 51,9
Velkaantuneisuus	52 % 48
Kulujen ja tuottojen välinen erotus	-4 869 €/asukas -5 620,5
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Terveys

✭✭✭✭✭

Menetetyt elinvuodet 100 000 asukasta kohden	5 627 6 772
Sairastavuus mielenterveysongelmiin	92 102,7
Sairastavuus sepelvaltimotautiin	126,6 110,7
Työkyvyttömyyseläkkeellä, tuki- ja liikuntaelinsairaat	2 % 2,1
8.–9.-luokkalaisista kokee terveysongelmia	15,2 % 16,2
8.–9.-luokkalaisista tupakoi	14,2 % 14,2
Työikäisistä toimeentulotuen varassa	0,6 % 1,3
Koulutuksen ulkopuolella 17–24-vuotiaista	6 % 8,2
Väestöllinen huoltosuhde	70,4 71,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Äänestysaktiivisuus	63,5 % 62,4
Yhdistysten määrä tuhatta asukasta kohden	25,4 29,9
Kunnan rahankäyttö kulttuuriin	72,7 €/asukas 92,6
Kunnan rahankäyttö perusopetukseen	735,4 €/asukas958,1
Koulutustarjonta	3 2
Kunnan rahankäyttö liikuntaan	23,4 €/asukas 75,1
Väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohden	4,9 5,6
Kesämökkejä	1 973 1 180
Vähän liikuntaa harrastavia 8.–9.-luokkalaisia	27,9 % 33,2
Vakavasti päihdeongelmaisia tuhatta asukasta kohden	2,7 3,3
Muuttovoitto/tappio	-0,3 %/v -4,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Miten naapureilla menee

Merijärvi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 1152 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Merijärvi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Pyhäjoki, ja Ylivieska.

Merijärven alueella pinta-ala on 231.63 km2, josta maata on 229.83 km2, sisävesiä 1.8 km2 ja merta 0 km2. Merijärven väestöstä miehiä on 633 (54,9 prosenttia) ja naisia 519 (45,1 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 5 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 40.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Merijärven alueella työskentelee 242 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Merijärven työllisen työvoiman määrä on 411 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 56 prosenttia. Merijärvellä toimi 89 yritystä vuonna 2012. Merijärvellä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 151 henkilöä ja Merijärven työttömyysaste oli 13.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 56.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 11.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Merijärvellä on 448 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 287. Kesämökkejä kunnassa on 153 ja asuntokunnista 17.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 98.4 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 23.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.4 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

PYHÄJOKI

Pyhäjoen alueella työskentelee 808 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Pyhäjoen työllisen työvoiman määrä on 1249 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 55.8 prosenttia. Pyhäjoella toimi 215 yritystä vuonna 2012. Pyhäjoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 337 henkilöä ja Pyhäjoen työttömyysaste oli 10.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 65.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 17.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Pyhäjoella on 1421 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 913. Kesämökkejä kunnassa on 731 ja asuntokunnista 15.1 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 96.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 18.4 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 58.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 23.3 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 29.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

ALAVIESKA

Alavieska on Suomen kunta, jonka väkiluku on 2719 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Alavieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieskan alueella pinta-ala on 253.02 km2, josta maata on 251.36 km2, sisävesiä 1.66 km2 ja merta 0 km2. Alavieskan väestöstä miehiä on 1405 (51,7 prosenttia) ja naisia 1314 (48,3 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 10.8 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 51.4 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Alavieskan alueella työskentelee 807 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Alavieskan työllisen työvoiman määrä on 1041 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 58.8 prosenttia. Alavieskassa toimi 238 yritystä vuonna 2012. Alavieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 332 henkilöä ja Alavieskan työttömyysaste oli 12.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 62.5 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Alavieskassa on 1126 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 700. Kesämökkejä kunnassa on 93 ja asuntokunnista 17.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19.9 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.4 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 26.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

SIEVI

Sievi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 5221 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Sievi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Reisjärvi, Ylivieska, Kannus, Lestijärvi ja Toholampi.

Sievin alueella pinta-ala on 800.88 km2, josta maata on 787.33 km2, sisävesiä 13.55 km2 ja merta 0 km2. Sievin väestöstä miehiä on 2678 (51,3 prosenttia) ja naisia 2543 (48,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 6.6 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 52.8 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Sievin alueella työskentelee 2377 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Sievin työllisen työvoiman määrä on 1850 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 59.1 prosenttia. Sievissä toimi 384 yritystä vuonna 2012. Sievissä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 574 henkilöä ja Sievin työttömyysaste oli 11 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 61 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Sievissä on 1867 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1224. Kesämökkejä kunnassa on 273 ja asuntokunnista 18.7 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.1 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 27 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 22.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.2 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.4 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KANNUS

Kannus on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 5681 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kannus sijaitsee maakunnassa Keski-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Sievi, Kokkola ja Toholampi.

Kannuksen alueella pinta-ala on 470.65 km2, josta maata on 468.24 km2, sisävesiä 2.41 km2 ja merta 0 km2. Kannuksen väestöstä miehiä on 2803 (49,3 prosenttia) ja naisia 2878 (50,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 12.1 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 72.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Kannuksen alueella työskentelee 2278 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kannuksen työllisen työvoiman määrä on 2348 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.7 prosenttia. Kannuksessa toimi 478 yritystä vuonna 2012. Kannuksessa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 528 henkilöä ja Kannuksen työttömyysaste oli 9.3 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 63.1 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 18.8 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kannuksessa on 2426 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1550. Kesämökkejä kunnassa on 124 ja asuntokunnista 18.2 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 89.2 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 61.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.3 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

YLIVIESKA

Ylivieska on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 14794 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Ylivieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen ja Sievi.

Ylivieskan alueella pinta-ala on 573.13 km2, josta maata on 568.57 km2, sisävesiä 4.56 km2 ja merta 0 km2. Ylivieskan väestöstä miehiä on 7431 (50,2 prosenttia) ja naisia 7363 (49,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 26 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 85.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Ylivieskan alueella työskentelee 6442 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Ylivieskan työllisen työvoiman määrä on 6034 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 61 prosenttia. Ylivieskassa toimi 938 yritystä vuonna 2012. Ylivieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1553 henkilöä ja Ylivieskan työttömyysaste oli 10.5 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 71 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 24.4 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Ylivieskassa on 6477 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3852. Kesämökkejä kunnassa on 256 ja asuntokunnista 25.6 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 73.5 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 21.2 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.6 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 21.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KOKKOLA

Kokkola (ruotsiksi Karleby) on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 47158 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kokkola sijaitsee maakunnassa Keski-pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Kruunupuyy ja Luoto.

Kokkolan alueella pinta-ala on 2730.8 km2, josta maata on 1444.19 km2, sisävesiä 41.73 km2 ja merta 1244.88 km2. Kokkolan väestöstä miehiä on 23207 (49,2 prosenttia) ja naisia 23951 (50,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 32.7 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 86.9 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Kokkolan alueella työskentelee 20778 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kokkolan työllisen työvoiman määrä on 19677 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.6 prosenttia. Kokkolassa toimi 2882 yritystä vuonna 2012. Kokkolassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 4339 henkilöä ja Kokkolan työttömyysaste oli 9.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 67.4 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 25.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kokkolassa on 20486 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 13067. Kesämökkejä kunnassa on 2216 ja asuntokunnista 26.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 67.3 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 18.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.1 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 24 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 13.1 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 2.1 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

Kalajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			11 984
1985			12 532
1990			12 728
1995			12 814
2000			12 376
2005			12 282
2010			12 562
2015			12 634
Lähde: Tilastokeskus.[14] Väestötietojärjestelmä[15]

Tietoa ydinvoimalan rakentamisesta

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tyomaalla-tapahtuu

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tyollisyysvaikutukset

http://www.fennovoima.fi/fennovoima/talousvaikutukset

Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkistrategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä miten strategia toteutetaan. Strategiassa on mainittu, että kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa. Mitkä ovat keinot jotta väkimäärä kasvaa 10 vuodessa 800 henkilöllä?

Näkemykseni on, että Kalajoen kristillisellä opistolla jatketaan maahanmuuttajien koulusta n. 20 oppilasta vuodessa. Lisäksi valmistaudutaan siihen, että he voivat jatkaa opistojaan Kalajoen Artemassa. Jotta maahanmuuttajat kotiutuvat Kalajoelle niin heille on järjestettävä kielikoulutusta Kalajoen kristillisellä opistolla. Olen ollut jo yhteydessä opiston rehtoriin, Ely-keskukseen ja Kalajoen kaupungin elinkeinotoimistoon jotta tällainen kielikoulutus saadaa jatkuvaksi toiminnaksi Kalajoen kristilliselle opistolle. Lisäksi jokaiselle maahanmuuttajalle on tehtävä ma kotouttamisohjelma, jossa hänelle määritellän koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet sekä mahdollinen kummi tai kummiyritys. Lisäksi kotouttamiseen liittyy kolmannen sektorin toiminta maahanmuuttajien keskuudessa. Heidät on saatava mukaan urheilu- ja/tai kulttuuritoimintaan. Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne takaa sen, että maahanmuuttajille löytyy töitä Kalajoelta. Maahanmuuttajien kautta Kalajoen väkiluku mahdollisesti kasvaa vuosittain n. 15-20 henkilöllä vuodessa.

Kalajoen kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti miten Pyhäjoen ydinvoimalan rakentajia ja heidän perheitään saadaan Kalajoelle asumaan. Tärkeässä roolissa on Kalajoen markkinointi Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle tuleville henkilöille. Kalajoen kaupunki on palkannut kaksi henkilöä tätä silmällä pitäen. Toinen vastaa henkilöstöstä ja toinen yrityksistä. Erittäin tärkeää on se, että on perheille ja yrityksille voidaan tarjota heidän tarvitsemiaan palveluita. Keskeinen asia on koulupalveluiden tarjoaminen heidän omalla kielellään. Ehkä olemme löytäneet ratkaisun asiaan.

Ajattelen, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoen väkilukuun ovat

2017 10 henkilöä

2018 30 henkilöä

2019 60 henkilöä

2020 120 henkilöä

2021 150 henkilöä

2022 150 henkilöä

Yhteensä Pyhäjoen ydinvoimalan vaiktukset Kalajoen väkimäärään ovat näkemykseni mukaan 520 henkilöä

Kalajoen matkailun kehittäminen tuo lisää työpaikkoja. On erittäin tärkeää, että Kesärannan kaava saa lainvoiman, koska kaava sisältää 150 loma-asuntotonttia ja toinen tärkeä kaava on Tapionportin kaava eli alue Tapion Tuvalta Hiihtomajalle, mikä sisältää muistaakseni noin 84 tonttia. Lomarakentaminen työllistää kalajokisia henkilöitä ja yrityksiä. Jos rakentaminen on vilkasta niin kerrannaisvaikutukset Kalajoen elinkeinoelämään ja työllisyyteen on arvioni mukaan vähintäänkin 10-20 työpaikkaa vuodessa vuosina 2017-2022

2017 10 työpaikkaa

2018 15 työpaikkaa

2019 20 työpaikkaa

2020 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa

Tapionportin kaavaluonnos

https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2015/10/KLL_Tapionportin_alue_luonnos_160523.pdf

Kesärannan kaava

http://docplayer.fi/9582579-Kansikuva-nakyma-sonninnokasta-kaava-alueen-sijainti-asemakaavanmuutoksen-sijainti-esitetty-sivulla-4-sisallysluettelo.html

Työpaikkakehitys

työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain
työpaikkojen määrä vuonna 2014 oli 4569
naisilla ja miehillä on yhtäläiset työnsaantimahdollisuudet
Kalajoella työssäkäyvistä vuonna 2014 oli miehiä 56 %:a ja naisia 44 %:a.

Jos Kalajoen vetovoimaisuutta ajatellaan niin Kalajoen kaupunkistrategiasta puuttuu tärkein asia. Minun mielestäni tavoitteena tulee olla, että Kalajoki tunnetaan tervellisistä ja turvallisista kouluista. Tulen esittämään tämän asian valtuuston kokouksessa lisättäväksi kaupunkistrategiaan. Ne valtuutetut, jotka eivät hyväksy lisäysesitystäni eivät sitten halua terveellisiä ja turvallisia kouluja Kalajoelle. Kunnallisvaalit ovat keväällä ja äänestäjät varmasti muistavat ketkä ovat niitä ehdokkaita, jotka eivät halua Kalajoelle turvallisia ja terveellisiä kouluja.

Koulu on rakennuksena olennainen asuinalueen identiteettiä muodostava rakennus. Koulu edustaa pysyvyyttä ja kulttuurista jatkuvuutta. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan tiedon hankinnan taitoja, kommunikaatiotaitoja, yhteistyö-taitoja ja aktiivista osallistumista. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, syrjäytymisuhka, muuttoliike sekä kotikasvatuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita oppimisympäristölle. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta suuri osa tapahtuu koulutiloissa. Oppilashuoltopalvelut ovat lisääntyneet. Koulun henkilökunta koostuu monen eri ammattialan edustajista. Työyhteisö ei toimi enää perinteisesti opettajainhuonekeskeisesti, vaan tarvitaan tiloja toimia yksin ja yhdessä ja myös kotien ja eri viranomaistahojen kanssa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskeinen tulevaisuuden haasteemme koulutyöskentelyn ja oppimisen kannalta on kouluviihtyvyyden parantaminen.

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu

http://www.localfinland.fi/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2015/turvallinen-koulu/Documents/Turvallinen%20ja%20hyvinvoiva%20koulu_Hietanen-Peltola_Kuntamarkkinat%2010092015.pdf

Maailman suurin hirsirakennus valmistumaisillaan – puukoulu kiinnostaa Australiaa myöten

http://yle.fi/uutiset/3-8464707

KAUHAVALLE RAKENNETAAN TERVEELLINEN KOULU SELKEILLÄ SUUNNITELMILLA

http://www.paremmanlaadunpuolesta.fi/tarinat-piloteista/kauhavalle-rakennetaan-terveellinen-koulu-selkeilla-suunnitelmilla

Pudasjärven hirsikoulu

http://sisailmayhdistys.fi/content/download/2561/15056/version/1/file/Mikko

Pudasjärven hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin

http://www.rakennuslehti.fi/2016/08/pudasjarven-hirsikoulu-on-ylpeasti-maailman-suurin/

Hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – "Betonirakennusten takia jouduimme hirteen"

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/hirsikoulu-avasi-ovensa-pudasjarvella-betonirakennusten-takia-jouduimme-hirteen/735222/

Maailman suurin hirsikoulu aloitti Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915282.html

Maailman suurin hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915336.html

Onko tässä ratkaisu sisäilmaongelmiin? Pudasjärvelle nousi maailman suurin hirsikoulu!

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001242125.html

Maailman suurin hirsikoulu käyttöön Pudasjärvellä

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/maailman-suurin-hirsikoulu-kayttoon-pudasjarvella/

Kuhmo rakentaa uuden puukoulun

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/kuhmo-rakentaa-uuden-puukoulun/

Iisalmeen rakennetaan hirsikoulu

http://www.savonsanomat.fi/savo/Iisalmeen-rakennetaan-hirsikoulu/733951

Hirsikoulu tuo helpotusta sisäilmaongelmiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hirsikoulu-tuo-helpotusta-sis%C3%A4ilmaongelmiin-1.74860

Kalajoella on korkeatasoiset opetuspalvelut, jotka sisältävät ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjyyskasvatuksen laadukkaissa oppimisympäristöissä.

-monipuolistetaan ja parannetaan urheilu- ja kulttuuritarjontaa

-laajennetaan kielikoulutustarjontaa

-lisätään englanninkielistä koulutusta ja mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen englanninkielellä

-annetaan yrittäjyyskasvatusta koko koulutuksen läpileikkaavana

rakennetaan kansainvälinen kumppanuusverkost hyödyntäen matkailua

turvataan jatko-opintomahdollisuudet alueella

Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkstrategiassa tulee olla teksti, että Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Tämä merkitse sitä, että Merenojan yhtenäiskoulun tulee olla terveellinen ja turvallinen. Siksi tulee rakentaa kokoonaan uusi koulu alusta lähtien hirrestä. On turha pyrkiä korjaamaan homevaurioista nykyistä Merenojan koulua, koska siitä ei varmuudella saada terveellistä ja turvallista. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö takaa oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä opettajien hyvinvoinnin. Uusi hirsikoulu on varmasti terveellinen ja turvallinen.

Kalajoella on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan monimuotoisin ja aktiivisin tapahtuma-, urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoiminta

kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta laajuudeltaan urheiluopiston tasoiseksi
panostetaan kAlajoki Akatemian osalta ylikunnallisesti vetovoimaisiin toimenpiteisiin
lisätään ympärivuotista tapahtumatuotantoa

Mielestäni Kalajoen kaupunkistrategian tärkein asia tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Merenojan yhtenäskoulu tulee rakentaa hirrestä samoin kuin Raution uusi koulu. Jos ja kun Rautioon rakennetaan hirsikoulu niin se tarvitsee tuekseen elinkeinojen kehittämisohjelman Rautioon. Näen sieluni silmillä, että Rautioon hirsikoulu rakennetaan nykyisen Raution Nuorisoseuran paikalle ja hirsikouluun tulee myös palvelukeskus. Siitä tulee Raution sydän. Koulusta tulee tehdä ekologinen koulu, mikä tuottaa oman lämmön ja sähkön. On siis energiatehokas. Elinkeinojen puolella Raution keskustaan tulee rakentaa Kalajoen Lämmön hakevoimala, mikä tuottaa lämmön ja sähkön Raution keskustan kiinnteistöille koulun lisäksi. Rautioon on perustettava hakeosuuskunta, mikä hankkii hakkeen lämpölaitokselle. Lämpölaitoksen viereen rakennetaan hakevarasto koko Kalajoen tarpeita varten. Uskon, että hakebisnes työllistää useita henkilöitä, ehkä 5-8 henkilöä. Rautioon kouluun tehdään keittiö, joka tuottaa lähiruuasta ateroita koulun oppilaille ja muille rautiolaisille. Lähiruoka tuotetaan pääasiallisesti Rautiossa. Raution palvelukeskukseen tulee myös sairaanhoitajan vastaanotto ja etälääkäärin vastaanotto.Raution palvelukeskuksesta tulee kotihoidon tukipiste sekä kuntouspaikka. Suunnitelmat tarkentuvat ajan kanssa.

Merenojan hirsisen yhtenäsikoulun yhteyteen rakennetaan mitat täyttävä ja Kalajoen urheiluseurojen vaatimukset sekä liikunannan opettajien vaatimukset sekä urheiluaktiivien vaatimukset täyttävä liikuntasali, josta tulee Merenojan urheilupuisto keskeinen liikuntapaikka. Tästä on jo urheiluväellä esittää oman piirustukset. Tämä liikunasali mahdollistaa laajudeltaa urheiluopistoisen palvelujen tarjonaan yhdessä Merenojan muiden liikuntapalvelujen kanssa. Samalla se mahdollistaa yhdessä terveellisen ja turvallisen hirsikoulun kanssa Kalajoen lukiosta entistä vetvoimaisemman lukion tekemisen. Minä hieman epäilen käyttää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjäkasvatuksen käyttöä kaupunkistrategiassa, koska niitä ei pystytä kertomaan mitä sillä tarkoitetaan. Mitat täyttävä liikuntasali muiden Merenojan urheilualueen paikkojen kanssa mahdollistaa eri liikuntalinjojen pitämisen korkealla tasolla, koska hyvät valmentajat olisivat myös muiden urheiliijoiden käytsössä. Lisäksi mitat täyttävä urheilusali mahdollistaa aktiivisen seuratoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämisen Kalajoella. Nämä tapahtumat tuovat väkeä Kalajoelle ja tuovat yrityksiin rahaa ja työpaikkoja.

Kalajoelle tarvitaan myös sellaisia liikuntapaikkoja jotka ovat kalajokisten ja matkailijoiden käytössä ympäri vuoden. Kalajoella tulisi kaavoittaa hiihtotunnelille paikka Tapionportin kaavaan. Kysymyksessä on siis hiihtotunneli eikä hiihtoputki. Hiihtoputken molemmille puolille rakennetaan tunnelit joissa voi juosta, kävellä ja sauvakävellä ympäri vuoden. Nyt on tehtävä selvitys hiihtotunnelin kannattavuudesta, rakentamiskustannuksista ja kiinnostuneista tahoista. Aikaan tein asiasta valtuustoaloitteen. Tein aloitten kymmenen vuotta sitten.

http://www.erkkiaho.com/blogarchive/101.htm

Minua häiritsee kaupunkistrategiassa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Itse olen yritystalouden opettaja, olen vetänyt Raahen Porvari- ja kauppakoulun pitkät yrittäjäkurssit kahdeksan vuoden ajan, olen toiminut Pohjois-Suomen Toimituskoulun johtajana. Olen toiminut itsenäisenä yrittäjänä, olen toiminut Raahen Porvari- ja kauppakoulun konsultit Oy:n toimitusjohtajana, olen toiminut useissa suurissa kaupallisissa yrityksissä johtajana ja myös suurissa teollisuuslaitoksissa johtajana. Olen perustanut oppilaideni kanssa n. 100 yritystä. Minä kysyn, mitä tarkoittaa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Tämä on mielstäni höpöhöpö-hommaa ellei sitä pystytä selkeästi kristallisoimaan. Asialla näyttää olevan sellaiset ihmiset jotka eivät tiedä ritystoiminnasta enempää kuin sika tuulimyllystä.

Kalajoen tulo- ja menoarviossa on varattu kirjasto- ja kulttuuritalon rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kauppakeskusta ei ole edes näköppiirissä. Nyt vihdoinkin tulee puhaltaa poikki kauppakeskushaihatus. Kauppakeskus tontti on palautettava kaupungille, jos se on jo vuokrattu gryndereille. Kauppakeskus tontti tule ratkaista vapaalla kilpailulla. Siihen rakentaa sellainen yritys kauppoja, jolla on rahaa rakentaa. Mielestäni on ollut lain vastaista estää Kalajoen Halpa-Hallia rakentamasta uutta Halpa-Hallia Kalajoelle. Esteenä on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Halpa-Halli varmasti ostaa tontin ja maksaa siitä pyydetyn hinnan. Tällä tavalla saadaan kymmeniä vuosia jatkunut puliveivaus loppumaan. Halpa-Halli rakentaa tontille oman kauppakeskuksen ja nykyiset Halpa-Hallin tilat jäävät muuhun käyttöön, esimerkiksi yrityksille ja kirjasto - ja kulttuuritalolle. Näin Kalajoelle saadaan elämään, työtä ja työpaikkoja.

Kalajoki-Akatemia voi pyörittää Merenojan urheilukeskuksen toimintaa mukaanluettuna liikuntahalli. Näin Kalajoki-Akatemiasta tulee juridinen yksikkö ja se tulee toimimaan liiketaloudelisin periaatteen. Kalajoki-Akatemiassa on suoritettava henkilövalinnat uudelleen julistamalla kaikk paikat haettavaksi.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Kalajoen kaupungin osavuosikatsaus 31.8.2016

Osavuosiraporteissa tarkastellaan vuoden ja toiminnan kehityst sekä miten talousarviota on noudatettu. Osavuosikatsauksessa ei ole mainintaa siitä, että kaupungin kirjanpidossa talousarvion seuranta laahaa jäljessä, koska kirjanpitoa ei ole ajantasaistettu. Talousjohtaja lupasi minulle, että hän tekee asiasta aloitteen seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen jotta budjettiseuranta saadaan reaaliaikaan.

Kalajoen väestön määrä oli elokuun lopussa 12 578 asukasta, joka on 43 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa ja 57 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana aikana.Elävänä syntyneitä on 87 ja kuolleita 74, joten syntyneiden enemmyys oli 13 henkilöä. Kuntien välisessä tulo- ja lähtömuutossa Kalajoki on 61 henkilöä miinuksella. Maahanmuuton osalla lisäys on 5 henkilöä.

Kalajoen työvoima 5666 henkilöä, jost 546 on työttömänä. Työttömyys on 11 henkilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko maan työttömyysaste elokuun lopussa oli 13,0 %, Pohjois-Pohjanmaan 14,2 % ja Kalajoen 9,6 %. Elokuun lopussa työttömistä miehiä oli 272 ja naisia 276. Miesten työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt 17 henkilöllä ja naisten yhdellä henkilöllä.

Talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 38 146 000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli verotuloja kestynyt 26 749 519 euroa ( 70,1 %). Kunnallisveroja on kertynyt 24 643 305 euroa. Se on 187 574 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa paremmin. Kunnallisvero toteutunee tällä vauhdilla noin 200 000 euroa talousarviota paremmin.

Yhteisöveroja on arvioitu kertyvän 2 330 000 euroa. Elokuun tilantessa yhteisövero on toteutunut -2,7 % edellisvuoden vastaa ajankohtaa alhaisempana.

Kiinteistöveroja on talousarviossa arvioitu kertyvän 3 017 000 euroa. Kiinteistöveroa on kertynyt noin 1 500 000, jossa kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan on noin 150 000 euroa.

Valtionosuuksia on arvioitu ketyvän 30 671 000 euroa. Edellisvuoden toteumaan nähdn valtionosuus kasvaa 1,2 miljoonaa euroa. Kalajoen vuoden 2016 valtionosuus on 20 737 750 euroa ja on 60 750 euroa talousarviota korkeampi.

Arvio toimintatuottojen kokonaistoteutumasta on elokun toteutumisvauhdilla tarkasteltuna edellisvuotta heikompi.

Vuosikatetavoite ylitettäneen talousarvioon nähden. Asia selvinnee marras-joulukkuussa jolloin asia tuodaan valtuustokäsittelyyn. Jos Kalajoen kaupungin kirjanpito olisi ajantasainen, niin valtuutetut voisivat seurata asioita reaaliajassa, mutta nyt seuranta tapahtuu jälkikäteen jolloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä asiat. Tähän menettelyyn olen halunnut muutosta ja talousjohtaja on ollut kanssani samaa mieltä.

Rahoituksen osalta on todettava että investointiarvio on 9 965 000 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 4 080 644 euroa.

Lainamäärä on 31 954 165 euroa eli 2540 euroa asukasta kohti. Korkomenot ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä lainojen painotettu keskiarvo on 0,40 %.

Kalajoen kaupungin sijoitusten markkina-arvo on elokuun lopussa 15 334 018,83 euroa.

Konserniohjaukseen on sijoitettuyhtenäiskoulutyöryhmien kokouskulut. ITC-kaluston osalta ilmene, että vuosille 2017-2018 tavoitellaan n. 500-600 koneen uusintaa.

Elinkeinopalvelujen tuottoteutuma on osavuosikatsauksen hetkellä reilusti talousarviooita jäljessä. Heniklöstön asiantuntijapalvelujen myyntiä Alavieskaan ja Merijärvelle on jänyt olennaisesti talousarviovaiheessa arvioitua pienemmäksi. Minä manitisin tästä asiasta valtuustokäsittelyssä, mutta se tuntui olevan arka asia. Olen sitä mieltä, että Kalajoen elinkeinopalveluista on saatava enemmän irti. Omakohtaiset kokemukset ovat sellaiset, että apu enemmän ollut sielunhoidon tasoa kuin konkreettista apua. Lisäksi olen tyytymätön elnkeinopalvelujen sijaisuusjärjestelyyn, koska sellaista ei näytä olevan. Olisin kiinnostunut selkeistä toimenkuvista ja yksilökohtaisesta toiminna suunnittelusta ja seurannasta. Tiedän, että näkemykseni elinkeinovirastossa herättävät huomiota. Uskallan esittää tällaisen näkemyksen selinkeinotoimintojen tehottomuudesta oman taustani perusteella.

Työkokemukseni

http://erkkiaho.com/tyokokemus.html

Maaseutupalveluiden osalta olisin odottanut vilkkaampaa toimintaa maaseudun kehittämiseksi. Tarvitaan aktiivisuutta ja tehokkutta lisää jotta saadaan työttömille töitä.

Varhaiskasvatuksen osalla todetaan, että Merijärvelle ei ole onnistuttu palkkaamaan uusia perhepäivähoitajia. Olisikohan valtion syytä tarkistaa normeja jotta työpaikat saataisiin paremmin täytettyä?

Koulujen oppilasmääristä osavuosikatsaus antaa seuraavia tietoja

Etelänkylän koulu 76

Mehtäkylän koulu 35

Pohjankylän koulu 362, vähennystä edelliseen vuoteen 23

Raution koulu (ent. Pöllän koulu) 72

Rahjan koulu 36

Tyngän aluekoulu 123

Vuorenkallion koulu 119

Merenojan koulu 3609

yhteensä 1505

Kalajoen lukion vetovoiman on hyvä. Lukion oppilasmäär on kuitenkin pudonnut 272:sta 242:een. Pudotus on ollut – 11,0 %. Ovatko nämä tiedot osavuosikatsauksessa ristiriidassa, kysyn vain.

Kalajoki-Akatemian osalta totean, että se ei ole saavuttanut sitä toiminnan tasoa mitä minä olen odottanut vuosikeudet kyseiseltä Akatemialta. Henkilöstökulut ovat elokuun lopussa 693 786 euroa, palvelujen ostot 297 778 euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 676 euroa. Olen joskus esittänyt näiden toimintojen yksityistämistä. En ole tyytyväinen nyt saavutettuihin tuloksiin. Jos minulla olisi 1,1 miljoonaa euroa käytettävissä kahdeksan kuukauden aikana niin takaan sen, että jälki olisi toisen näköistä.

Sosiaalipalveluiden osalta osavuosikatsaus ei mielestäni anna oikeaa kuvaa. Mielestäni sosiaalipuolella on liikaa johtajia ja päälliköitä ja liian vähän lattiatason henkilökuntaa. Siis hallinnossa on liikaa väkeä. Työ- ja toimintapalveluihin en ole tyytyväinen. Tarvitaan uudenlaista otetta asioiden hoitamisessa. Olen joutunut ottamaan tiukasti kantaa eräiden henkilöiden toimintaan. Luottamushenkilöt toteavat, etteivät he ole tienneet. Näin ei saa jatkua.

Kuntoutusosaston osalta todetaan osavuotiskatsauksessa, ett budjetti on toteutunut suunnitellusti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toiminta ei ole toteutunut hyvin, vaan mieluummin päinvastoin. Kuntoutus on asia johon Kalajoella tulee panostaa entistä enemmän, koska sillä tavalla säästetään kustannuksia.

Terveyspalveluiden puolella ei osavuosikatsauksessa ole merkitään runsaasta asiakaspalautteesta, josta niin lautakunnan puheenjohtaja kuin hyvinvointijohtajakin ovat tietoisia. Miksi asioita ei hoideta kalajokisia veronaksajia tyydyttävälle tasolle?

Ympäristöterveydhnhuollon osalla todetaan, ett sisäilmanäytteita otettin Pohjankylän väistötiloista, muutamasta luokasta ja liikuntasalista. Näytteitä otettin myös Merenojan koulun liikuntasalistaa ja yhdestä opetustilasta. Osavuosikatsauksessa ei kuitenkaan kerrota näytteiden tuloksista. Onko toiminta tarkoituksellista?

Kaavoituksen osalta toiminta on ollut pääosin talousuunnitelman mukaista. Minkä osan osalta se ei ole ollut taloussuunnitelman mukaista jää selvittämättä. Mittauspalveluiden myynnissä Pyhäjoen kunnan ja Hanhikiven alueen rakennushankkeiden työsuoritteet muodostavat pääosan tuloista. Asuntotontteja on Kalajoella nyt 191.

Ventellän taloille vuodelle 2016 varattu määräraha ylittyy n. 70 % arvosta 1. vaiheen osalta. Liike- ja teollisuustiloille varatusta määrärahasta on päätetty toteuttaa Aaltosalin lattialaminaattien vaihto joulukuuussa 2016. Aaltosali sijaitsee Hotelli Sunissa.

Osavuosikatsauksesta ei näy kuinka paljon Raution koulun ( ent. Pöllän koulu) investoinnit ylittivät budjetoidun?

Ruokapalvleuiden osalta keskuskeittiön käyttöönotto on aiheuttanut toimintakulujen nousua? Siis toteutettu ratkaisu on kalliimpi vaihtoehto entiseen verrattuna. Katsotaan kuinka kauan tilanne on tämä.

Osavuosikatsauksesta ei näy, että Kalajoen kaupunki on joutunut ilmoittamaan, että kirjaston rakentamiseen myönnettyä valtion 300 000 euron avustusta ei voida nyt vastaanottaa.

Tytäryhtiöiden osalta Kalajoen Lämpö on myynyt 1919 MVVh energiaa enemmän kuin edelliskautena. Yhtiön toiminta on kannattavaa ja maksuvalmius hyvä.

Kalajoen Vuokra-asunnot Oy:llä liikevaihto on 31.8.2016 1 154 753 euroa, liikevoitto on 645 794 euroa. Taseen loppusumma on 13 468 015 euroa ja vierasta pääomaa on 12 913 711 euroa. Voittoprosentti on 46,1 %.

Kalajoen Hiekkasärkät on liikevaihto on 523 882 euroa. Tilikauden voitto on 134 706 euroa. Taseen loppusumma on 1 502 335 euroa. Vierasta pääomaa on 138 271 euroa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on edelleenkin huolenaiheeni.

Kalajoen Satama Oy:n tilanne on se, että liikevaihton 1 124 658 euroa, tilikauden voitto 97 824 euroa. Taseen loppusumma on 9 437 021 euroa. Vierasta pääomaa on 81 464 euroa. Sataman toiminta on edelleenkin huolen aiheeni, sillä toiminnan tuloksellisuuden osalta odottavat suuret haasteet.

Kaikkia ei osavuosikatsauksessa kerrota. Minun käsitykseni mukaan olisi tärkeää selvittää miten 21 889 000 euron hankerahat on käytetty. Kalajoen kaupungin osuus näissä hankeissa on 10 946 000 euroa. Miksi päättäjät pidetään pimennossa? Miksi tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneet näistä rahoista vaikka ainakin yhden osalta valtion talouden tarkastusvirasto on aloittanut selvitystyöt.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Aarne Saaren muistolaatasta

Kuvassa rautiolaiset Jorma Lyly, Erkki Saari, Jalo Nivala ja Martti Aho. Erkki Saari kaatui noin kuukautta aikaisemmin kuin Aarne Saari teloitettiin.

Aarne Saari

hänen viimeinen kirjeensä vanhemmilleen

Viimeinen kirje

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/viimeinen-kirje.html

Talvisodassa suomalaiset puolustivat isänmaataan. He kävivät puolustussotaa. Jatkosodassa suomalaiset hyökkäsivät saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoon ja suomalaiset valloittivat Itä-Karjalan sekä perustivat sinne keskitysleirejä. Rautiolaiiset ja kalajokiset palvelivat muun muassa JR 29 riveissä Matkalla Kolatselkään keskipohjalaisrykmentti yllitti vanhan valtakunnan rajan. Muiden rintamayksiköiden tapaan myös JR 29:n miesten keskuudessa vanhan rajan ylitys jakoi mielipiteitä. Sotahistorian professori Martti Turtola pitää Mannerheimin suurena erehdyksenä Itä-Karjalan valloitusta jatkosodassa. Hänen mukaansa se vaati suuremmat tappiot kuin koko talvisota. (Iltasanomat 5.10.2016).

Jatkosodan teloitukset jättivät jälkeensä arpia, joita parsittiin kasaan vuosikymmeniä. Sota-aikoina Suomessa käytettiin kuolemanrangaistusta ja sotilaita teloitettiin pelkuruuden vuoksi tai yllytyksestä rintamakarkuruuteen. Kalajokiseudussa julkaistussa kirjoituksessa on otettu asiasta esille kaksi tapausta. Ensimmäinen tapaus on 18.12.1941, jolloin Syväriä puolustanut 7. D oli kärsinyt raskaita tappioita hyökkäysvaiheessa. Vaikka rintama oli vakiintunut jo lokakuussa, neuvostojoukot olivat häirinneet suomalaisia muun muassa partioiskuin. Miehet oliva väsyneitä ja haluttomia hyökkäämään. Noin 50 miestä kieltäytyi taistelemasta Goran kylän takaisinvaltaamisyrityksessä. Suurin osa saatiin paaamaan rintamaan, mutta yksi sotamies ja yksi korpraali kieltäytyivät. 7 D:n komentaja, juuri 18.12. kenraalimajuriksi ylennetty Antero Svensson määräsi miehet pikaoikeuden eteen. Upseereista koostunut oikeus määräsi heille kuolemantuomion, VI AK:n komentaja kenraalimajuri Talvela vahvisti tuomion. Sotilaspoliisit teloittivat miehet joen uomassa.

Toinen esimerkki on Aarne Saaren teloitus, mikä tapahtui 3.8.1944. Aarne Saaren kantakorttia en löytänyt sotilasarkistosta. Kirkonkirjoista löytyy Aarne Saaren kohdalta merkintä Teloitettu. Tiedän, että isoisäni Eino Perttula on hakenut Aarne Saaren ruumiin Sievin asemalta. Häntä ei ole haudattu sankarihautaan koska hänet on katsottu sotilaskarkuriksi. Viimeinen teloitus tehtiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1944. On todennäköistä, että tilastoissa ei näy Aarne Saaren teloitusta. Raution sotaveteraanimatrikkelissa ei ole mainintoja Aarne Saaresta. Raution kirkkoherrana 1936-1946 oli sotilaspappi Kalevi Vihma. Raution on ollut isänmaallista aluetta. Sitä todistaa muun muassa Elias Simojen historia

Isänmaallinen mies Elias Simojoki

http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2008/11/isnmaallinen-mies-elias-simojoki.html

Myös Raution pappi Väinö Havas oli isänmaallinen mies

Wäinö Havas – hengen ja miekan mies

http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2012/12/waino-havas-hengen-ja-miekan-mies.html

ja Valpon päällikön Aarno Antonin tapaus kruunaa rautiolaisten isänmaallisuuden

Arno Anthoni piileskeli Raution pappilassa

http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2009/06/arno-anthoni-piileskeli-raution.html

Otan kolmannen esimerkin 15.10 1941 jolloin keskipohjalaisrykmentin miehistä yhteensä 106 aliupseeria ja miehistön jäsentä II/JR 29:stä kieltäytyi lähtemästä taisteluun. Seuraavana päivänä joukkoon liittyi vielä 67 miestä ja 7 miestä karkasi. Miehille pidettiin puhuttelu jonka jälkeen 124 miestä lupasi palata Syvärille siirtyvään rykmenttiinsä. Puhuttelusta huolimatta 56 miestä kieltäytyi lähtemästä Syvärille ja rykmenttiä lastattaessa juniin myös I/JR 29:stä liittyi miehiä kieltäytyjien joukkoon. Lokakuun 28. päivänä kuulusteltiin yhteens 118 miestä. Lopulta sotilaskuriin alistuneista koottiin erillinen komppania, joka siirrettiin rykmentin vahvuuteen Syvärille ja loput kieltäytyjät tuomittiin sotaoikeudessa. Kirja ei kerro tarkemmin sotaoikeuden päätöksistä. (Antti J. Laitinen Keskipohjalaisen rykmentin tie jatkosodassa).

Kun on tutkittu teloituksia niin on havaittu, että asiakirjoja on hävitetty ja tietoja on salattu. Kirkkonummelalainen Sune Sahlstedt on tutkinut laajasti kesän 1944 sotahistoriaa. Hänen keräämiensä tietojen mukaan IV AK:n hallinnollinen puoli piti 22.9.–24.9.1944 Lahdessa palaverin siitä, millaisia toimenpiteitä vasta solmittu välirauha edellyttää. Heti kokouksen jälkeen joukko upseereita tuli sota-arkistoon hakemaan pois tiettyjä sotapäiväkirjoja ja muita dokumentteja.

”Näiden joukossa oli muun muassa 9. Sotapoliisikomppanian sotapäiväkirja kesältä 1944, sillä komppanian elokuussa aloitettu uusi sotapäiväkirja kertoo, että edellinen oli toimitettu sota-arkistoon”, Sahlstedt sanoo. ”Sen koommin ei sitä ole löydetty. Päiväkirjaa voi pitää tärkeänä, sillä yleensä sotapoliisit hoitivat tuomittujen karkureiden teloitukset.” Sahlstedtin mukaan kesältä 1944 on hävinnyt myös 4. Divisioonan esikunnan tiettyjä puhelinsanomia ja sen käytössä olevien autojen ajomääräyksiä sekä hallipäiväkirja.

Tilastokeskuksessa on virallinen luettelo sotavuoden 1944 aikaisista, rintamakarkureina surmansa saaneista suomalaisista.Tavallisimpia ovat maininnat ”teloitettu”, ”teloitettu karkurina”, ”ammuttu karkurina rintamalla tai kiinniotettaessa”, ”teloitettu ampumalla tai mestattu”, ”teloitettu metsäkarkurina”, ”teloitettu toistuvan pakenemisen vuoksi” ja ”teloitettu pikaoikeuden tai kenttäoikeuden tuomion perusteella”.Toisinaan on mainittu myös surmattujen teloitus- tai hautauspaikka: Luumäki, Tienhaara, Rauha, Tammisuo,Torikkala, Nuijamaa, Antrea tai Lautalan kylä. Toisinaan on mahdollisen kuolinpaikan jatkoksi lisätty sanat ”ei sankarihautaan”, mutta ei juuri muuta. Jukka Kulomaa ja Jukka Lindstedt ovat tutkineet sodanaikaisia teloituksia tarkkaan, eikä kyseessä ole siis pelkkä uskonasia. Jukka Kulomaan mukaan kesällä 1944 langetettiin 76 kuolemanrangaistusta, joista 46 pantiin käytäntöön (Kulomaa 1995, ss. 324-326). Professori Heikki Ylikangas kirjoittaa kirjassaan Teloitettu totuus, että jatkosadassa teloitettuja olisi yli 200.
Sota on ollut julmaa. Jatkosodan aikana Suomi otti 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Heistä arviolta 22 000, siis kolmasosa kuoli suomalaisten hallussa. Suurin osa kuoli sairauksiin ja ravinnon puutteeseen, mutta noin 1 200 ammuttiin. (Antti Kujala: Vankisurmat).

Ihmisoikeuskäsitykset ovat muuttuneet 70 vuodessa ratkaisevasti. Onko jo aika tunnustaa, että rintamakarkuritkin ovat kuolleet isänmaan puolesta ja kuuluvat sankarihautaan? Onko jo aika kertoa totuus sodan ajan tapahtumista? Rintamakarkurit eivät kestäneet sodan rasituksia. Useimmat täysijärkiset ihmiset, jos saavat valita, eivät tapa lähimmäistään ja ovat erittäin haluttomia tekemään niin.

Sodankäynti on eteenkin etulinjan joukoille hyvin traumaattista sekä tappamisen että tapetuksi tulemisen kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän aikaa sotilas viettää taisteluissa sitä todennäköisemmin hänestä tulee psyykkinen uhri.

Henkilöstä tulee monen eri asteen psykiatrinen uhri sodassa. Useiden kuukausien taistelutehtävät tekevät lähes jokaiselle henkisen stressin vuoksi oireita. Tämä ei tarkoita että he ovat muuttuneet täysiksi hulluiksi ja joissakin tapauksissa lepo ja palautuminen auttaa paljon. Kun se edennyt todella pahaksi siihen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Joissakin tapauksissa henkilö voi esitellä oireitaan välttääkseen taisteluja. Tapauksen hoitoon käytetään erityyppisiä ratkaisuja järjestelmän ominaisuuksien mukaan. Sekavuustilassa psykiatrinen uhri alkaa menettää ajan, paikan ja ympäristön tajunsa. Väsymyksestä kärsivät ihminen voi nopeasti siirtyä tähän tilaan ja tulla psykoottiseksi.
Ville Kivimäki on tehnyt tohtorinväitöskirjan asiasta ja kirjoittanut kirjan nimeltä Murtuneet miele - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945.

Minä hartaasti toivon, että rautiolaiset osoittavat elävänsä nykyajassa. Suurin osa nykyajan ihmisistä ymmärtää tilanteen. Rintamakarkurit olisivat tarvinneet enemmin psyykkistä hoitoa kuin kuolemanrangaistusta. Rintamakarkuritkin ovat kuolleet isänmaan puolesta. On korkea aika muuttaa käytäntöä ja olla esimerkkinä muulle maailmalle, että rautiolaiset eivät hyväksy tappamista ja sodan ajan asioiden salailua.

Erkki Aho

lauantai 1. lokakuuta 2016

Kalajoen maahanmuuttajista ja pakolaisista

Tällaisia Kalajoen maahanmuttajissa tuskin tulee olemaan

Kalajoen väkiluku on noin 12635 henkilöä. Kalajoki on elinkeinorakenteeltaan monipuolisempi kuin naapurikunnat. Kalajoella yrittäjyys on keskeinen asia. Kalajoella on vahvaa metalliteollisuutta, mikä juontaa maan kuulujen metalivalureiden Olof ja Leonard Helandereiden sekä Friisin Konepajan toimintaan.
Kalajoella on vahvaa puunjalostusteollisuutta, minkä pohjana on Santaholman Oy:n ja Juseliuksen sahan toiminta.
Kalajoella on perinteisesti vahvaa rakenustoimintaa, jonka taitajina tunnettuja olivat maineikkaat kirkonrakentajat Simon Jylkkä-Silven sekä A.G. Östman, joka oli aikanaan Kalajoen laivanrakennuksen päähenkilö.

Kalajoki oli aikanaan aluuensa ja koko Suomen tärkeinkä laivojen rakennuspaikkoja. A.G. Östmanilla oli kymmenen poikaa, joita hän opetti näin: Me teke tämä, me osaa teke tämä. Mielestäni tämä periaate elää vielä voimakkaana tänä päivänä Kalajoella.

Kalajoella on pitkät perinteen kaupankäynnistä, koska kalajokiset maaviljelijät kävivät laivoillaan ulkomailla ja toivat sieltä tavaraa Kalajoella. Kalajoen markkinat olivat aikanaan Suomen merkittävimmät markkinat. Kalajoella on edelleenkin satama.

Kalajoki on maamme toiseksi voimakkainta turkistuotantoaluetta ja maatalouden osalta olemme Suomessa kuudennella tilalla.
Kalajoki tunnetaan Hiekkasärkeistään ja matkailusta. Kalajoki on erittäin monipuolinen urheilupaikkakunta voimakkaan seuratoiminnan myötä.

Kalajoki on erinomainen asuinpaikka johtuen siitä, että palvelut ovat lähellä ja asuinympäristö vihtyisä. Kalajoella näyttää toimivan myös sosiaalinen kontrolli erittäin tehokkaasti.
Kalajoella on hyvät opiskelumahdollisuudet, sillä meillä on hyvät peruskoulut ja Merenojan yhtenäiskoulun valmistumisen myötä opetuksen taso nousee. Kalajoella on alueensa vetovoimaisin lukio ja sen vetovoimaisuus lisäntyy Merenojan yhtenäiskoulun myötä. Kalajoen kristillinen oppilaitos on toiminut vuodesta 1942 ja antaa merkittävän lisän Kalajoen opiskelupaikkoihin. Kalajoen Artema on erittäin monipuolinen opiskelupaikka. Kalajoesta on tarkoitus kehittää erittäin merkittävä urheilupaikkakunta. Tavoitteena on luoda sellaiset urheilusuorituspaikat että ne vetävät vertoja Kuortaneelle.

Kalajoella on totuttu vieraisiin. Sodan aikana Kalajoen väkluku oli n. 7000 ja Kalajoelle tuli 7000 evakkoa, joista 4000 oli Petsamon evakoita. Kalajoen Säästöpankin talo toimi sodan aikoihin Petsamon kunnantalon ja Sortavalan naiskotiteollisuuskouluna. Kalajoella oli tuohon aikaan myös inkeriläisiä ja venäläisiä sotavankeja. Kaikkien kanssa olemme selvinneet

Viime vuosina Kalajoelle on tullut n. 350 maahanmuuttajaa noin 15 eri maasta.. Kalajoki on suosinut työhönperäistä maahanmuuttoa. Työpaikkoja on löytynyt teollisuuden, maatalouden lähinnä perunanviljelyn ja -jalostuksen piiristä sekä maatalouslomituksesta. Maatalouslomittajina on paikkansa löytäneet ennenkaikkea serbialaiset koulutetut henkilöt. Myös satamassa on ollut töissä maahanmuuttajia ja rakennusalalla. Kalajoki on matkailunkin ansiosta aika kansainvälinen paikka.
Kalajoen veroprosentti on Pohjois-Suomen edullisin johtuen monipuolisesta elinkeinorakenteesta.

Kalajoella on maahanmuuttajista varsin hyvät kokemukset. Valitettavasti Kalajoellakin on niitä, jotka ovat pyrkineet käyttämään maahanmuuttajien asemaa hyväksi ja maksaneet heille alhaista palkkaa. Kalajoen kaupungin puolesta on lähestytty työnantajia ja heille on kerrottu miten menetellään maahanmuuttajien kanssa. Tämä on tehonnut lähes kaikkiin yrittäjiin, paitsi yhteen, jonka kanssa on selvitelty asioita jo useamman vuoden ajalta viranomaisten toimesta.

Kalajoella suhtaudutaan maahanmuuttajiin ilman suurempia varauksia. Olen kuitenkin huomannut työhönottotilanteissa mielestäni lievää syrjintään viittaavaa toimintaa sekä viranomaisten toimesta kieroon katsomista. Tarkoitan tällä sitä, että työtön kalajokinen on asetettu etusijalla vaikka maahanmuuttaja olisi ollut paremmin koulutettu.

Kalajoki on nyt asian edessä, kun Kalajoelle tulee pakolaisia. Kalajoella ei ole tietääkseni aikaisemmin ollut maahanmuuttajia Afganistanista. Kalajoen kristilliselle opistolle on rakennetty hyvät majoitustilat. Kansanopistojen taloudellisia avustuksia on vähennetty ja siksi Kalajoen kristillisen opistonkin on huomioitava asioita, joilla taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa. Pakolaisten koulutus on ehkä eräs keino asiassa. Kalajoen kristillisellä opistolla pakolaiset ovat jatkuvan tarkkailun alla ja yhteisössä eläminen on paras tapa sopeuttaa pakolaiset suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kalajoen kaupunki on myös tehnyt pakolaisten vastaanottopäätöksen n. 20 pakolaisen vastaanotosta. Uskon ja toivon, että onnistumme myös heidän kotouttamisessaan. Mielestäni Kalajoen ilmapiiri on suvaitsevainen ja auttavainen. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Pakolaisilla voi olla kuitenkin erilaisia psyykkisiä asioita, jotka vaativat lisäpanostusta kaupungilta ja sen me olemme tehneet. Minun käsitykseni mukaan Kalajoella on mahdollisuus kotouttaa, kouluttaa, sopeuttaa yhteiskuntaan myös pakolaisia. Mielestäni mahdollisuudet ovat paremmat kuin monella muulla paikkakunnalla. Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja tunnen heidän ongelmiaan. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla saattaa olla paljon yhteisiä tekijöitä, mutta pakolaisilla on vielä ennemmän ennalta arvaamattomia asioita, joihin pitää varautua niin hyvin kuin voi. Uskon kuitenkin, että yhteistyöllä ja oikealla asenteella voimme asiat ratkaista. Meidän tulee suunnata katse tulevaisuuteen. Se on kansainvälisempi kuin tämän hetken tilanne.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Juhannusaaton kävely- ja pyöräilylenkki

Kalajoen keskustan keskustelua herättäneet tietyöt on saatu päätökseen. Eniten keskustelua on herättänyt tien leveys ja toinen keskustelun aihe on ollut lukuisat töyssyt tiellä

Kalajokea vanhalta sillalta katsottuna

Punaiset ruusut kukkivat vanhansillan päässä

Puut kukkivat Etelänkyläntien varressa

Juhannusruusut kukkivat oikeaan aikaan

Kalajoen kirkko ja tapuli

Jokelan pappila uudelta sillalta nähtynä

Eräs tunnettu kalajokinen otti tiealuetta omaksi pihakseen.

Naapurissa asuvat vanhemmat ihmiset joutuivat tekemään toisenlaisen ratkaisun jotta esim. ambulanssit voivat liikkua tarvittaessa paremmin jos joku ambulanssia tarvitsee