Helmikuun valtuuston kokouksessa tänään 23.2.2009 käsitellään muun muassa Santaholman asukassuunnittelua. Kalajoella on perinteikäs historia vanhana kauppapaikkana, Suur-Kalajoen seurakuntana, sahayhdyskuntana ja vireänä kirkonkylänä. Santaholman alue sijoittuu keskustan ja valtatie 8 meren puolelle Plassin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle. Plassi on Kalajoen vanha kaupunki, jonka historiaa on värittänyt yritystoiminta merkittävimpänä näistä Santaholman sahan lähes 100-vuotinen toiminta. Sahatoiminnan loppuminen 1990-luvulla on mahdollistanut alueen maankäytön suunnittelun. Maaperä on puhdistettu asumiskäyttöön 2007-2008.
Plassin alueella on asukkaita 960. Vanhoilla rakennuksilla on keskeinen rooli alueella. Santaholman konttorirakennus, saharakennus ja sahanomistajan koti ovat näistä keskeisempiä. Plassilla on myös yrittäjyyttä, jolla on pitkät perinteet. Plassilla on aktiivinen kyläyhdistys, joka järjestää erilaisia tapahtumia.
Santaholman alue on tulevaisuudessa vetovoimainen jokirantaan sijoittuva asuinalue Kalajoen keskustassa. Santaholman vahvuuksia on merellisyys, hyvä sijainti joen pohjoispuolella, vahva kulttuurihistoria ja omaleimaisuus. Alueen heikkous on julkisten ja yksityisten palveluiden puute ja uhkatekijä kulttuurihistorian katoaminen vanhojen rakennusten rapistumisen myötä.
Alueen vetovoimaisuus liittyy vahvasti merellisyyteen, jokimaisemaan ja Plassin omaleimaisuuteen. Plassilla ja Santaholman historialla on matkailullista merkitystä, jota kehitetään arvokasta Havulaa täydentäväksi. Merellisyys on keskeinen vetovoimatekijä.
Santaholman alueen suunnittelussa on keskeistä yhteisöllisyyden muodostuminen. Santaholman aluetta kehitetään asumisen ja pienyritystoiminnan yhdistävällä toiminnalla. Yritystoiminnan nivominen matkailuun edistää Santaholman ja koko Plassin markkinointia.
Asukassuunnittelualuetta Santaholman alueesta ei saada, sillä kiinnostusta tällaiseen toimintaan ei ollut riittävästi. Myös kumppanuuskilpailualue on toivottavasti nyt historiaa. Tavoitteena oli luoda korkeatasoinen, yhtenäinen asuntoalue, mikä toteutetaan rakennusliikkeiden toimesta. Asia on nyt valtuustossa ja asia palautetaan normaaliin päiväjärjestykseen eli ryhdytään suunnittelemaan aluetta jalat maassa monien korkealentoisten haihatteluiden jälkeen.
Mielestäni Santaholman alueen suunnittelussa erittäin tärkeä rooli on Plassin asukkailla ja Plassin kyläyhdistyksellä. Tärkeintä on se, ettei mopo karkaa käsistä virkamiesten mielikuvituksellisissa toimissa. Kaava tehdään asukkaita eikä virkamiehiä varten.
Kaavoituskatsaus 2009 ja kaavoitussuunnitelma 2009-2013
Vuoden 2009 keskeisin kaava on keskustan yleiskaava. Asemakaavojen tärkeysjärjestys on seuraava:
1. Jukolanpuiston alue
2. Hietavainion laajennus
3. Santaholman alue
Hiekkasärkkien alueella tärkeysjärjestys on seuraava:
1. Aurinkohiekkojen alue
2. Pakkainppolku
3. Kurjenjalka
Myös Tyngän asemakaava kuuluu tämän vuoden ohjelmaan.
Jukolanpuiston alue on Jukolantanhuan ja Saarentanhuan välissä, jossa kaupungin omistuksessa on 1,2 hehtaarin alue. Voimassa olevan kaavan mukaan alue on maatalousaluetta. Se on tarkoitus muuttaa omakotitonteiksi.
Hietavainion alue on Isohaantien ja Hietavainointien välissä, Alueelle on mahdollista kaavoittaa 25 uutta tonttia. Kaavanlaatijana on Arkkitehtitoimisto Rajaniemi & Öhberg.
Aurinkohiekkojen asemakaavamuutoksessa Kalajoen kaupunki hakee lupaa ympäristövirastolta maaperän täyttöjen ja leikkausten tekemistä varten. Erikoista kaavatyössä on ollut erään lausunnonantajan lausunto, jossa se ilmoittaa ettei kanna vastuuta lausunnostaan. Kaava mahdollistaa uusia rantatontteja alueella sekä turvaa matkailun kehittämisedellytyksiä.
Pakkainpolun asemakaavamuutoksella selkeytetään Pakkainpolun liikennejärjestelyitä ja osoitetaan leirintäalueen pääsisäänkäynnin läheisyyteen pieni huvipalveluiden korttelialue.
Kurjenjalkan asemakaavassa on kysymys vain pienistä tarkennuksista, jotka tehdään Kalajoen kaupungin omana työnä.
Tyngän asemakaava on Kalajoen kaupungin uusin asemakaava-alue. Alue sisältää mm. Tyngän myllyn ja Tilvistien varteen sijoittuvan aluekoulun alueet ulottuen myös joen pohjoispuolelle. Tyngän asemkaavatyön yhteydessä on laadittu myös Tyngän emätilaselvitys. Taloudellinen lama saattaa vielä muuttaa Tyngän aluekoulun rakentamissuunnitelmia. Aluekoulu sinänsä on mielestäni täysin tarpeeton, sillä nykyisillä kouluilla tulemme aivan hyvin toimeen. Kalajoen kaupungin talous on menossa 2010 miinukselle ja siksi mielestäni tarpeettomia investointeja on vältettävä.
Kalajoen kauppakeskus - 2010
Kalajoen keskustan kauppakeskuksen kaava on ajoitettu vuodelle 2010.Kalajoen kaupunki on vuoden 2008 aikana selvittänyt kauppakeskuksen sijoittumista ns. Merta-marketin kortteliin. Selvitys on edennyt ankkurineuvotteluin, joita on käyty loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009. Ankkurineuvottelut tarkoittavat tätä
Kalajoen kauppakeskus pihtisynnytyksellä
Nyt Kalajoen kaupunki on mielestäni ryhtynyt sellaisiin toimiin, mitkä eivät kuulu kunnan toimialaan. Ankkurineuvotteluilla rajoitetaan kilpailua eli toimitaan kilpailulain vastaisesti. Kunnan tehtävänä on vain kaavan laatiminen, ei kilpailun rajoittaminen. On annettava tilaa vapaalle kilpailulle. Mielestäni konsulttisopimus ankkurineuvotteluista on purettava mahdollisimman nopeasti ja Kalajoen kaupungin on palattava siihen rooliin, mikä kunnalle kuuluu. Veroeurojen polttamista roviolla en voi hyväksyä. On todennäköistä, että Kalajoen kaupunki menettää ainakin 150 000 veroeuroa tässä toheloinnissa ja rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Kalajoen kaupunki ei voi toimia lainvastaisesti eli rajoittaa kilpailua kilpailulain vastaisesti.
Ympäristökeskuksen oikaisukehotus Kalajoen keskustan asemakaavamuutokseen
Olen käsitellyt asiaa jo aikaisemmin kohdassa
Oikaisukehotus keskustan asemakaavamuutokseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/01/oikaisukehotus-keskustan.html
Kalajoen keskustan kaava
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kalajoen-keskustan-kaava.html
Niin sanotun Säästöpankin talon osalta haluan tuoda esille vielä asioita talon historiasta. Kalajoen Säästöpankki perustettiin vuonna 1887. Pankki toimi aluksi pankin ensimmäisen johtokunnan esimiehen Jaakko Merenojan talossa, sitten Wentelässä. Säästöpankin toimipaikkana 1900-luvun alussa oli Pohjankylän kansakoulu. Säästöpankki oli kasvanut "miljoonapankiksi" jo ennen itsenäistymistä meijeritoiminnan laajentumisen myötä. Aloitteen oman toimitalon saamiseksi teki hallituksen esimies Oskari Santaholma. Rakennusmestari Kyösti Himangan ja Leander Rahkon rakentama jugendtyylinen talo valmistui vuonna 1915 Omapohjan tontille, Talosta Kalajoen kunta vuokrasi konttorin ja kassaholvin itselleen. Talossa oli myös juhlasali, joka oli Petsamon kunnan käytössä sotavuosina. Sotien jälkeen salista tehtiin neljä toimistohuonetta. 1950-luvulla arkkitehti Elsi Borg suunnitteli pankkisaliin uuden pankkitiskin, jonta toteutti Toivo Ojalan puusepäntehdas, Säästöpankin talossa on ollut myös lääkäri Untamo Soraston vastaanottotilat.
Mielestäni tämän rakennus suojelu olisi paremmin turvattava, sillä näyttää siltä, että nykyisillä omistajilla ei ole mahdollisuuksia pitää rakennusta sellaisessa kunnossa, kuten suojelupäätös edellyttää. Mielestäni suojelu edellyttää rahaa ja tilojen käyttösuunnitelman. Kalajoen kaupungin on otettava vastuuta asiassa suojeupäätöksen edellyttämällä tavalla. Suojelu ei saa merkitä rakennusten rapistumista.
Mielestäni Kultakalan suojelun osalta neuvottelut on käyty tuloksettomasti KPO:n eli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan kanssa. Siksi suojelupäätös on minulle vaikea. Nyt on kuitenkin kysymys ympäristökeskuksen oikaisukehotuksesta. Katson, että ympäristökeskuksen oikaisukehotus ei aiheuta toimenpiteitä valtuuston toimesta asiassa.
Muut asiat
Maanmittausteknikko Antti Lastikka on valmistellut joukon maakauppoja. Antti Lastikan rautaiseen ammattitaitoon olen tottunut luottamaan. Ampumaradan alueen ostaminen noin 17 hehtaarin suuruinen alue, mikä kuitenkin herättää kysymyksiä. Kun Himanka ja Kalajoki yhdistyvät, niin onko järkevää perustaa kahta ampumakeskusta lähes vierekkäin.
Keski-Pohjanmaan liitto-kuntayhtymän perussopimusta ollaan muuttamassa. Valtuutettujen määrä pienenee 57:stä 44:ään. Maakuntavaltuustoa oli usein aika vaikea saada päätösvaltaiseksi. Reisjärven kokous jouduttiin keskeyttämään alkuunsa, kun sitä ei saatu päätösvaltaiseksi. Uusi kokous pidettiin Kokkolassa. Toivottavasti nyt saadaan helpommin kokoukset päätösvaltaiseksi.
Valtuuston esityslistalla ovat myös peruspalveluiden ja ympäristölautakunnan johtosäännön muutokset. Ympäristölautakunnan johtosäännön muutoksessa on kysymys kemikaalilain 7 §:n tarkoittaman kemikaaliviranomaisen tehtävien siirtämisestä perusturvalautakunnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti