Kalajoen kunta ja nykyinen kaupunki on sijoittanut kuntalaisten verovaroja ja yhteiskunnan rahaa Kalajoen matkailuun kaikkiaan yli 150 miljoonaa mummon markkaa. Kalajoen kunnan matkailutoiminta on ollut kilpailulainsäädännön vastaista ja henkilöt ovat istuneet kahdella jakkaralla eli toimineet esteellisinä. Määräävää markkina-asemaa on käytetty väärin. Ideoita on härskisti ”varastettu” yksityisiltä.
Kalajoen matkailulautakunta, jonka esittelijä oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja, käsitteli Satumaa Oy:n n. hehtaarin suuruisen maa-alueen vuokrausta 7.6.1984. Matkailulautakunta päätti, että hanke on hyvä, mutta sijoitus väärässä paikassa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 20.8.1964 eikä vuokrannut maata Satumaa Oy:lle. Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta kuuloetäisyydelle
Eräät kunnan edustajat mm. Eero Nevalainen on sanonut,”ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn ideasta”. Myöhemmin idea toteutettiin JukuJukumaan nimellä Hiekkasärkät Oy:n toimesta.
Tapioland Oy esitti Kalajoen kunnalle yhteistyötä vesiparatiisin toteuttamisessa. Asia oli vuotanut Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 21.11.1988 jolloin Allan Seikkula esitteli hankkeen kunnanhallitukselle. Samassa kokouksessa oli yllättäen esittelemässä trooppisen keitaan hanketta Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin Kalajoen kunnanhallituksessa 9.1.1989, jolloin kunnanhallitus päätti ettei kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Kunnanhallitus ilmoittaa, ettei osakkuus ja takaus Tapionkeitaassa tule kysymykseen.
Kalajoen kunnanvaltuusto käsitteli Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainantakausta 28.9.1989. Valtuutettu Erkki Aho jätti seuraavan eriävän mielipiteen asiassa: Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja,
1. koska hankkeelle ei ole olemassa riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suurten lainojan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski.
2. koska Kalajoen matkailusta ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa, jossa selkeästi määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Alueen kaikkien yritysten on yhteistyössä pyrittävä kehittämään Kalajoen matkailua. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan liian hallitseva rooli johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.
3. koska Kalajoen kunnan vapaa-ajanpalveluista ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa toteutusaikatauluineen. Näihin vapaa-ajanpalveluihin on sisällytettävä uimahalli Kalajoen keskustaan. Matkailun kehittäminen ei saa olla esteenä Kalajoen kuntalaisten palveluiden kehittämisessä. Kunnan ensisijaisena tehtävänä on kunnan asukkaiden palveluiden kehittäminen parhaalla mahdollisella tavalla.
4. koska Kalajoen kunnanjohtaja on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja tässä tehtävässään ajaa yhden yrityksen etuja eikä näin ollen voi toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti muihin yrityksiin nähden. Kunnanjohtaja on näin ollen esteellinen toimimaan kuntaenemmistöisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Kalajoella 28.9.1989 Erkki Aho
Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.
Vaadin erityistilintarkastusta
Vaadin Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.
Osakepääoman laskeminen
Totuus oli kuitenkin toisenlainen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti 7§ korottaa 4.6.1997 yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi. Näin vältettiin konkurssi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?
Kylpylä kunnalle
Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän.. Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi markaksi. Valtuutetuille eli päättäjille jätettiin kertomatta, että kylpylä oli tuohon aikaan erittäin homeinen ja siksi kunta joutui myöhemmin tekemään ison remontin homeongelman poistamiseksi.
Eriävä mielipiteeni oli toteutunut kirjaimellisesti.
Urheiluopiostosäätiölle avustusta
Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.
Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli vain noussut.
Rahjan saariston Natura Life-hakemus
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon. Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702 548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk, Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205 096 mk.
Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.
Myös Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero Laukkanen, lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen 200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan. Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila.
Hakemuksessa sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. Kysymyksessä on myös Kallan karien itsehallinnon loukkaus. On siis syytä epäillä törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja syyttäjän toimesta syyttämättä.
Kalajoki Socking Estate Oy
Kun Paratiisikylpylä Oy jäi paperiyhtiöksi niin sen nimi muutettiin Kalajoki Stocking Estate Oy:ksi. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana oli opettaja Oiva Utriainen. Yhtiön nimissä oli haettu hotellille rahoitusta niin, ettei yhtiön hallitus tiennyt asiasta mitään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oiva Utriainen oli asiasta ihmeissään ja päätti kutsua yhtiön hallituksen koolle asian johdosta. Kalajoen kunnasta ilmoitettiin Oiva Utriaiselle, että hän ei voi kutsua yhtiön hallitusta koolle, koska yhtiön hallitus on erotettu jo lähes vuosi sitten, mutta asia on jäänyt ilmoittamatta yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja yhtiön hallituksen jäsenille. Yhtiön omisti 100-prosenttisesti Kalajoen kaupunki ja yhtiökokouksessa päätösvaltaa käytti yksin kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
Kun valtuutettu Erkki Aho kuuli asiasta, niin hän meni Kalajoen kaupungin hallintojohtajan Pekka Ollilan luokse ja pyysi pöytäkirjat nähtäväkseen yhtiön yhtiökokouksesta ja yhtiön hallituksen kokouksista. Niitä pöytäkirjoja ei löytynyt. Aholle syntyi epäilys, että niitä ei ollut koskaan tehtykään. Myöhemmin pöytäkirjat löytyivät elinkeinojohtaja Veijo Rautiaisen hallusta. Pöytäkirjojen mukaan yhtiön hallitus oli vaihdettu ja toimitusjohtaja oli vaihdettu sekä yhtiön nimi oli muutettu kiinteistöyhtiö Kalajoen Kylpylähotelli Oy:ksi. On syytä epäillä, että pöytäkirjat on tehty pahasti jälkikäteen.
Rahoitusta hotellille oli haettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnalta. Asia tuli esille kun sitä oli käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä, jonka puheenjohtaja on kalajokinen Raili Myllylä, joka oli siihen aikaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäsen. Unohtuiko esteellisyysasiat? Tiedotusvälineet uutisoivat asian näyttävästi 3.6.2003. Asia oli uutisoitu niin, että meriluontokeskus ja hotellihanke on tärkeä kokonaisuus, mikä on parasta toteuttaa yhdessä. Hankkeiden kustannusarvio oli vähintäänkin n. 60 miljoonaa tapettua markkaa.
Hotelli ja meriluontokeskus
Hotelli- ja meriluontokeskusta Kalajoen niin sanotut johtavat päättäjät ajoivat kuin käärmettä pyssyyn. Kalajoen kaupungin uskonto on matkailu ja sen pyhä lehmä on Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Kilpailun rajoituslain 7 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema. Kalajoen kunta on lähtenyt kilpailemaan yksityisten hotellien kanssa omalla hotellillaan ja se on lainvastainen menettely.
Hotelli- ja meriluontokeskusasia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Hotellin kustannusaviota oli pienennetty 11,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon jotta valtuutetut voisivat paremmin hyväksyä kustannusarvion. Kustannusarviosta oli jätetty pois paljon sellaisia asioita, jotka tulevat myöhemmin kaupungin maksettavaksi. Lisäksi hotelli ja meriluotokeskus oli koplattu yhteen ja siihen tulee toimitiloja myös muille tahoille. Asian kritisoijlle valtuustossa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ilmoitti, että hotellin rakentamiseen Kalajoen kaupunki ei tule laittamaan euroakaan. Tämä lausunto on kirjattu myös sanomalehtijuttuun. Kalajoen kaupungin taseesta kuitenkin selviää, että Kalajoen kaupunki omistaa hotellin kiinteistöyhtiöstä 81 %. Onko kaupunginjohtaja Jukka Puoskari puhunut valtuutetuille muunnettua totuutta?
Hotellin rakennuslupa-asia
Kalajoen ympäristölautakunta sai 24.1.2006 § 5 käsiteltäväkseen 5-kerroksisen meriluonto/hotellihankkeen poikkeuslupahakemuksen. Erikoista hakemuksessa oli se, että hakijana ei ollut rakentaja eli kiinteistöyhtiö, vaan Kalajoen kaupunki. Lisäksi hakemuksessa ei oltu esitetty tonttia mihin ko. poikkeuslupa pitäisi myöntää! Erikoista oli se, että pitäisi myöntää poikkeuslupa, vaikka ei ole rakennuspaikkaakaan. Vähemmällekin asiantuntijalle lienee ymmärrettävää, että tässä on lainvastainen toimenpide. Hakemuksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on kuullut naapureita lehtikuulutuksella sekä virallisella kuulutuksella ilmoitustaululla. Huomatusta ei ole jätetty.
Hanke oli kaavan vastainen. On syytä epäillä, että kaavoitusarkkitehti oli kuitenkin ohjattu tekemään asiasta puoltava lausunto. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että myös rakennustarkastaja oli "määrätty" tekemään myönteinen esitys asiassa lautakunnalle.
Valtuusto sai käsiteltäväkseen tonttiasian vasta 28.2.2006 § 19
Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt asiaa 30.1.2006 § 7. Siinä maanmittausteknikko esittää, että Kalajoen kaupunki hyväksyy 20.1.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen täydennyksen Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välillä. Tuota vuokrasopimusta ei ollut olemassa vielä ympäristölautakunnan kokouksessa 24.1.2006. Siksi epäilen, että vuokrasopimus on tehty jälkikäteen. Tontista oli poistettu Kalajoen kaupungin 337 000 euron kiinnitykset. Näin tontti voidaan kiinnittää uudelleen tontin ostajan toimesta. Kaupunki voi sitten tulevaisuudessa tarvittaessa taata kiinteistöyhtiön lainoja ja saada vastavakuutena kiinnityksen tonttiin.
Kilpailun rajoituslaki
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema ja Kalajoen kunta omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 %. Määräävän markkina-aseman katsotaan kilpailun rajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tai muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi käyttää markkina-asemaansa hyväksi ilman että se menettää heti markkinaosuuttaan kilpailijoille. Määräävässä markkina-asemassa riittää, että yritys on kilpailijoihinsa nähden ylivoimainen.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastetaan jälleen
Kalajoen kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina 26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja aikaisemmin historiansa aikana.
Pelastava kiinteistökauppa
Kalajoen kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin kuten monesti muuten ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppaa tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa? Miksei kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta?
Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä.
Esityslistassa lukee:
Kaupunginhallitus
18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi. Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille seuraavasti;
1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa (kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja maapohjan osuus 1.152.000 euroa)
2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) = 5.886 euroa
Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin,
3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034 euroa
Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.
Yhteensä = 1.512.920 euroa
Maanmittausteknikko: kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä (karttaliite 1:2000). Kauppahinta on miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä
(1.512.920,00) euroa.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy maanmittausteknikon esityksen.
ja esittää lisäksi, että valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille edullisemmaksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.
Tapani Ojala ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.
Kalajoen Golf Oy - kaupunki vahvasti mukana
Kalajoen kunta osti Hiekkasärkiltä 130 hehtaaria maata. Osa tästä alueesta vuokrattiin golfkentän tarpeisiin ja osa kaavoitettiin 72 huvilatontiksi. Näihin tontteihin sidottiin lainvastainen kytkykauppa golfosakkeista. Kustakin myydystä tontista kaupunki (silloinen kunta) antoi golfosakeyhtiölle 10 000 markan "palkkion", jolla lyhennettiin kahden miljoonan markan lainaa, jonka osakeyhtiö oli ottanut kentän laajennuksen rahoittamiseen. Kuntarahoituksen osuus alkuvaiheessa oli 450 000 markkaa, mikä käytettiin 1997-99 hankkeen käynnistymisvaiheessa. Lisäksi Kauppa- ja Teollisuusministeriön Työvoima- ja Elinkeinokeskus (TE) yritysosasto antoi hankkeeseen 569 000 markkaa. Kalajoella käytetty kytkykauppa on lainvastainen. Kytkykauppaa ei sovelleta enää uusiin tontteihin, joita nyt on myynnissä 50 kappaletta ja lisäksi myyntiin tulee vielä noin sata uutta tonttia kun maanhankinta ja kaavoitus ehtivät saada alueen myyntikuntoon. Suomen perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä lain pykälä on jäänyt huomiota vaille, kun Hiekkasärkät Golf Oy:n ja Kalajoen kaupungin toimintaa tarkastellaan. Kaupungin panostukset golfiin ovat tapahtuneet loputtoman laajalla skaalalla. Kysymys on ollut maankäytöstä ja muusta toiminnasta. Kalajoella poliittiset päätökset ylittävät Suomen lain. Minua häiritsee se, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on omavaltaisesti ja omin päin muuttanut Kalajoen kaupungin ja Hiekkasärkät Golf Oy:n vuokrasopimusta niin, ettei Hiekkasärkät Golf Oy maksa sopimuksessa sovittua vuokraa. Tässä on tarkastuslautakunnalla tarkistamisen paikka, sillä vaikka kaupunginjohtaja on juristi, niin hän ei saa ylittää toimivaltuuksiaan.
Sun Arena
Juha Hannulan Sun Arena-hankkeen projektisuunnitelmaan ( 1.12.2007-30.4.2008) on saatu avustusta seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan Liitto 51 900, Keski-Pohjanmaan Liitto 5 000, Ylivieskan seutukunta 11 100, Kalajoen kaupunki 15 500, Raahen seutukunta 1 000, Yksityinen rahoitus 2000, yhteensä 86 500 euroa. Asia on käsitelty Kalajoen kaupunginhallituksessa 7.5.2007 § 119.
Tämän jälkeen on tehty toinen projekti ajalle 18.6.-31.12.2009. Projektin budjetti on 83 500 euroa. Projektien yhteisarvo on 170 000 euroa. Jälkimmäisen projektin tavoitteena on ollut rahoituksen hankinta, investoinnit ja kannattavan liiketoiminnan käynnistäminen. Kalajoen kaupungin päättäjät ovat enemmän kuin kiinnostuneita saamaan tietoonsa tämän loppuraportin koskien rahoitusta, investointeja ja kannattavaa toimintaa ennen kuin lopullinen päätös asiassa tehdään. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, niin on vastuutonta viedä asiaa eteenpäin.
Kalajoen kaupunginvaltuuston käsittelyyn tuotiin kuitenkin Sun Arena-hanke ennen kuin loppuraportti oli valmis. Menettely on erikoinen. Kaupunginjohtaja esitti hyväksyttäväksi esisopimusta ja kauppakirjaa, joita ei ollut olemassakaan. Kaupunginjohtajan tarkoituksena on ollut lahjoittaa 35 000 euron liikevaihdolla toimivalle yhden miehen yritykselle eurolla 50 hehtaaria maata Kalajoen Hiekkasärkiltä 45 miljoonan euron investointiin, vaikka lainmukaisia edellytyksiä asialle ei ole olemassa. Valtuutetut ovat ikään kuin painostettu hyväksymään olemattomat ja tekemättömät esisopimukset ja kauppakirjat. Valtuuston siis olisi pitänyt hyväksyä sellaista mitä ei ollut olemassakaan. Erikoista on myös se, että yrityksen maan tarve on arvioiden mukaan vain neljä hehtaaria, mutta yritykselle vaaditaan lahjoitettavaksi ilman perusteltua syytä 50 hehtaaria. Kaavoitettuna tuon 50 hehtaarin arvo on 1,5 miljoonaa euroa. Homma haisee arvovaltavaikuttamiselta.
Alueellisen monitoimihallin liiketoiminta-edellytykset ”SUNARENA VAIHE II” loppuraportti on valmis. Hankkeen alkuperäinen tavoite oli rahoituksen hankinta, investoinnit ja kannattavan liiketoiminnan käynnistäminen. Loppuraportissa annetaan hankkeen tavoitteesta totuutta varomattomasti käsittelevä kuva eli alkuperäinen tavoite on unohdettu. Raportti on siksi harhaanjohtava. Mihinkään alkuperäisen tavoitteen selvittämiseen raportti ei anna vastausta. Siis rahoitusta ei ole selvitetty eli rahoituksesta ei ole harmainta aavistusta. Investoinneista ei ole tarkkoja tietoja, vaan on ainoastaan arkkitehtien piirtämiä mielenkuvituksen tuotteita. Kannattavaa liiketoimintaa ei ole voitu laskea, koska ei tiedetä mitä investoidaan ja mitä rahoitus maksaa. Eikä muitakaan liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavia asioita ole selvitetty. Hankkeeseen käytetty raha on mielestäni mennyt kuin Kankkulan kaivoon. Hankkeelle ei ole olemassa mitään realistisia toteuttamisedellytyksiä.
Olen toiminut pitkään markkinoinnin ja yritystalouden opettajana, yritysjohtajana ja konsulttina. Olen ollut perustamassa yli sataa yritystä. Katson, että SUNARENA-hankkeessa mitään näistä seuraavista asioista ei ole selvitetty:
1. Missä olemme
2. Minne haluamme mennä?
3. Kuinka aiomme päästä perille?
4. Mitä maksaa?
5. Kuka vastaa?
Kaupunginvaltuuston jäsenet syyllistyvät luottamusaseman väärinkäyttöön, jos päättävät viedä hanketta eteenpäin tietoisena siitä, että hankkeella ei ole mitään realistisia toimintaedellytyksiä. Korostan vielä sitä, että luottamusmiesaseman väärinkäyttö on rikos.
Myös hankkeen rahoittajatahojen on selvitettävä tarkoin, onko tällainen hankkeiden rahoittaminen lain mukaista toimintaa. Mielestäni kysymyksessä on törkeä yhteiskunnan varojen väärinkäyttö.
Kalajoen kaupunginvaltuuston käsittelyyn tuotiin kuitenkin Sun Arena-hanke ennen kuin loppuraportti oli valmis. Menettely on erikoinen. Kaupunginjohtaja esitti hyväksyttäväksi esisopimusta ja kauppakirjaa, joita ei ollut olemassakaan. Kaupunginjohtajan tarkoituksena on ollut lahjoittaa 35 000 euron liikevaihdolla toimivalle yhden miehen yritykselle eurolla 50 hehtaaria maata Kalajoen Hiekkasärkiltä 45 miljoonan euron investointiin, vaikka lainmukaisia edellytyksiä asialle ei ole olemassa. Valtuutetut olivat ikään kuin painostettu hyväksymään olemattomat ja tekemättömät esisopimukset ja kauppakirjat. Valtuuston siis olisi pitänyt hyväksyä sellaista mitä ei ollut olemassakaan. Erikoista on myös se, että yrityksen maan tarve on arvioiden mukaan vain neljä hehtaaria, mutta yritykselle vaaditaan lahjoitettavaksi ilman perusteltua syytä 50 hehtaaria. Kaavoitettuna tuon 50 hehtaarin arvo on 1,5 miljoonaa euroa. Homma haisee arvovaltavaikuttamiselta. Menettely asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan eli on perustuslain 6 §:n vastainen menettely.
Kalajoen valtuuston päätöksestä on Kalajoen SDP valittanut. Päätös ei ole saavuttanut vielä lainvoimaa eikä sitä ole myöskään kumottu. Kalajoen kaupunginhallitus on antanut asiassa vastineensa Oulun hallinto-oikeudelle. Vastineen tekijäksi on kaupunginjohtaja Jukka Puoskari määrännyt maanmittausteknikko Antti Lastikan. Antti Lastikan vastuualueeseen ei kuulu kokonaisvaltainen vastineiden tekeminen vaan Lastikka on tehnyt vastineensa siltä osin kuin se kuuluu häneen toimialaansa. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toi kaupunginhallitukselle päätettäväksi maanmittausteknikko Antti Lastikan tekemän vastineen. On syytä epäillä, että juristina kaupunginjohtaja Jukka Puoskari tiesi, että vastine ei ole koko totuus, koska se ei vastannut niihin asioihin mistä oli valitettu. On syytä epäillä, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskari johti tietoisesti harhaan kaupunginhallitusta, joka antoi totuudenvastaisen lausuman asiassa Oulun hallinto-oikeudelle. Asia on edelleen Oulun hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Pitkien viivyttelyjen jälkeen Sun Arena hankkeen toisen projektin loppuraportti valmistui maaliskuun alussa 2010. Tämän projektin tavoitteena oli selvittää 1. rahoitus, 2. investoinnit ja 3. toiminnan kannattavuus. Loppuraportti on tietoisesti salattu niin kaupunginhallitukselta kuin kaupunginvaltuustoltakin. Loppuraportista käy ilmi, että hankkeelle ei ole euronkaan rahoitusta, investointeja ei pystytä määrittelemään eikä kannattavan toiminnan edellytyksiä ei ole selvitetty. Projektiin käytetyt rahat ovat menneet aivan muihin tarkoituksiin kuin tavoitteiden toteuttamiseen. Eikä tämä vielä riitä, budjetti on ylitetty huomattavasti.
On syytä epäillä, että loppuraportin asiat on salattu tietoisesti. Kaupunginjohtajan juristina olisi pitänyt ymmärtää, ettei samasta asiasta voi olla yhtä aikaa voimassa kahta erilaista päätöstä. Vuokrausasiaa ei olisi saanut tuoda valtuuston käsittelyyn ennen kuin valitus Oulun hallinto-oikeudessa ja mahdollisesti ylemmissäkin oikeusasteissa on käsitelty. Minun oikeustajuni mukaan valtuusto ei voi nyt päättää asiasta, koska asiasta on jo olemassa valtuuston aikaisempi päätös. Ensin on kumottava vanha päätös ja sitten vasta voidaan tehdä uusi päätös.
Yli 170 000 eurolla ei ole pystytty selvittämään edes liikeideaa eikä esittämään hankkeen businessplania. Hanke on täysin mielikuvituksen ja poliittisen suojelun varassa. Hyväuskoista henkilöä on ollut helppo naruttaa, sillä projektin rahat ovat menneet kaikkeen muuhun kuin projektin tavoitteiden selvittämiseen. Hanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on hakkeen todellinen isä ja hän on vain halunnut ratsastaa tällä hyväuskoisella henkilöllä. Tiedotusvälineet ovat kritiikittömästi ottaneet vastaan annetun informaation. Missä on tutkiva journalismi? Ehkä se on ilmoitustuloista riippuvainen.
Keinottelu on keskeinen osa hanketta. Keinottelu on kirjattu myös maanvuokraussopimusesitykseen kohtaan vuokraoikeuden siirto. Sen mukaan vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Yrittäjä Juha Hannula on tunnustanut keinottelun ja siksi häntä ei ehkä voi epäillä petoksesta tässä asiassa, koska hän on kertonut totuuden. Kaupungin on kuitenkin noudatettava lakia eli kaikkia yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Mitään yritystä ei saa perustuslain 6 §: mukaan asettaa eriarvoiseen asemaan. Myös Juha Hannulan yrityksen on maksettava tontista oikea hinta.
Onko syytä epäillä, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on ylittänyt toimintavaltuutensa tuodessaan asian kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi ennen kuin tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet.
Onko myös syytä epäillä kaupunginjohtajan virka-aseman väärinkäyttöä maan lahjoitusoperaatiossa. (RL 40 luku 3 § lahjusrikkomus, RL 40 luku 8 § virka-aseman törkeä väärinkäyttäminen). Ei virkamiehillä eikä luottamushenkilöillä ole laillista oikeutta lahjoittaa yhteistä veronmaksajien omaisuutta, eikä varsinkaan keinottelutarkoituksiin. Jos valtuutetut päättävät lahjoittaa kaupungin maata keinottelutarkoituksiin, niin he syyllistyvät minun oikeustajuni mukaan luottamusmiesaseman väärinkäyttöön, koska hyväksyvät keinottelun ja perustuslain 6 §:n vastaisen menettelyn.
Luottamusaseman väärinkäyttö RL 36 luku 5 § (24.8.1990/769)
Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(Katso myös RL 30 luku 7 § lahjominen elinkeinotoiminnassa). Onko myös
syytä epäillä lahjuksen ottamista ja jopa petosta (RL 40 luku 1 § ja 2 §) SunArena-prosessissa?
Kalajoella 07.05.2010 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti