Kunnallisvaaliehdokkaan perehdyttäminen osa 2 - Suhteellinen vaalitapa

Ketkä ovat Kalajoen uuden valtuuston jäseniä? Asia selviää syksyn kunnallisvaalien jälkeen.

Kalajoen valtuustossa on nyt 56 valtuutettua. Valtuustossa on nyt yhden vajaus eli nyt on 55 valtuutettua. Kristillisten Vesa Rauha erosi valtuuston jäsenyydestä ja kristillisillä ei ollut varavaltuutettua ja näin paikka jäi täyttämättä. Uudessa valtuustossa tulee olemaan 35 valtuutettua. Jos tarkastelemme viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella kunnanvaltuustopaikkajen jakautumista niin se olisi seuraava:

Keskusta 3356 ääntä, paikkoja 19
Perussuomalaiset 1094 ääntä, paikkoja 6
Vasemmistoliitto 560 ääntä, paikkoja 3
Vihreät 502 ääntä, paikkoja 2
SDP 487 ääntä, paikkoja 2
Kokoomus 474 ääntä, paikkoja 2
Kristilliset 293 ääntä, pakkoja 1

Miten tämä tulos on laskettu? Kuntavaaleissa noudatetaan suhteelisuusperiaatetta eli vaalin tulos on suhteellinen. Suhteellisuuslaskennassa ehdokkaiden saaat äänimäärät laitetaan puolueittain paremmusjärjestykseen ja eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen koko puolueen äänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen puolueen äänimäärän jaettuna kahdella ja kolmanneksi eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen puolueen äänimäärän jaettuna kolmella. Näin tehdään jokaisen puolueen osalla ja valtuutetuiksi Kalajoella pääsee 35 ehdokasta saamansa vertausluvun perusteella.

Keskustan vertailuluvut
1. 3356
2. 1678
3. 1118.6667
15. 223.7333
16. 209.75
17. 197.411
18. 186.444
19. 176.631
20. 167.8

Perussuomalaisten vertailuluvut
1. 1094
5. 218.8
6. 182.3333
7. 156.28

Vasemmistoliitto
1. 560
3. 186.666
4. 140.00

Vihreät
1. 502
2. 251
3.167.333

SDP
1. 487
3.162.333

Kok
1. 474
3.158

KD
1. 293
2. 146.5



Ketkä ovat vaarassa pudota uudesta valtuustosta?

Kristillisten toinen edustaja oli valtuustosta eronnut Vesa Rauha. Hän ei selviytyisi eduskuntavaaleissa puolueen saamalla kannatuksella kuntavaaleissa kunnanvaltuutetuksi. Kristillisten paikkamäärä uudessa valtuustossa tullee olemaan vain yksi eli todennäköisestiVeli Ainali. Henkilöt, jotka lähtevät kristillisten listoille ehdokkaaksi, varmistavat todennäköisesti vain jatkopestin Veli Ainalille.

Keskustan riveistä jäisi valitsematta seuraavat:
Miika Heikkilä, Juhani Tolonen, Tarmo Hihnala, Anu Prittinen, Kimmo Mäkelä, Heikki Oja, Maria Pentinmikko, Tommi Sinko, Juha Anttila, Niko Jäppinen, Matti Pöntiö, Sami Hänninen, Laura Kaattari ja Arto Hekkala. Keskustassa tarvitaan valituksi tulemiseen vähintään 60 ääntä.
Keskustassa säilyttäsivät valtuustopaikkansa: Jorma Tikkanen, Terttu Myllylahti, Kaarlo Isokääntä, Riitta Tilus, Juhani Latukka, Kullervo Niemelä, Raili Myllylä, Pekka Märsylä, Jouni Jyrinki, Alpo Murtoniemi, Eero Piippo, Juha Nivala, Aila Siirilä, Heikki Nikula, Eija Pakkala, Simo Isokääntä, Eeva-Liisa Heikkilä, Pasi Rajala, ja Sanna-Leena Pahikainen. On todennäköistä, että kaikki näistä ei asetu ehdokkaaksi joten uusille tulee tilaa tai paikat menevät muille nykyisille valtuutetuille.

Vasemmistoliiton riveistä jäisi valitsematta seuraavat:
Paula Hakkarainen, Juha Tuliniemi ja Pentti Yli-Parkas. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä puolittuu uudessa valtuustossa, jos vaalitulos on eduskuntavaalien mukainen. Valtuutetun paikansa säilyttävisivät Sirkka Alho-Konu, Eero Tuorila ja Väinö Hietala.

Vihreät saisivat kaksi valtuutettua, joista toinen ilmeisesti on nykyinen valtuutettu Hanna Halmeenpää.

SDP:n valtuuttettujen määrä pysyy kahtena eli Timo Suni ja Mikko Lauri säilyttänevät paikkansa.

Kokoomus saisi uuteen valtuustoon vain kaksi paikkaa ja vaarassa pudota olisivat Tapani Ojala, Riitta Lehto, Pia Anttiroiko ja Esko Valikainen.

Perussuomalaiset eivät ole edustettuna nykyisessä valtuustossa ja saavuttaakseen eduskuntavaalien mukaisen tuloksen kuntavaaleissa, niin ehdokkaiden määrän tulee olla syksyn kuntavaaleissa n. 25.
Mitä enemmän puolueella on ehdokkaita sitä pienemmällä äänimäärällä ehdokas pääsee valtuustoon. On todennäköistä perussuomalaisten listaltä pääsee pienemmällä äänimäärällä valtuustoon kuin keskustan listalta.

Kuntavaalit on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin eduskuntavaalit ja siksi tämän jutun keskeinen asia onkin selventää lukijalle suhteellinen vaalitapa ja se miten vaalitulos lasketaan. On otettava huomioon myös se ketkä ovat ehdokkaana jne. Kalajoen kuntavaalin tulosta on tässä vaiheessa mahdoton ennustaa tarkasti.