Kalajoen kaupunginvaltuuston esityslistan liitteenä oli Vestia Oy:n valmisteluryhmän työryhmän paperi jätelautakunnan paikajaoksi. Tämä paperi on toimitettu Vestia Oy:n alueen päättäjille ns. on sovittu paperina päätettäväksi. Vestia Oy:n paperissa alueellisen jätelautakunnan 16 henkilön paikkajaot on määritelty poliittisesti eri puolueiden kesken ja jaettu paikat kunnittain, puolueittain ja sukupuolen mukaan. Asiapaperista ei käy ilmi millä valtuuksilla allekirjoittajat Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä ja Vestia Oy:n toimitusjohtaja Antero Isokoski asiassa toimivat. Allekirjoituksessa lukee työryhmän puolesta, mutta asiapaperista ei käy selville, ketä työryhmässä on. Kalajoella on kuitenkin tullut tietoon, että Kalajokea tuossa ryhmässä on edustanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja työryhmä on esittänyt Kalajoelta jätelautakuntaan keskustalaista naista. Herää kysymys, kuka on Kalajoelta valinnut Raili Myllylän tällaiseen työryhmään ja millä valtuuksilla työryhmä toimii.
Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että paikat jaetaan kaikki luottumumiespaikat suhteellisesti vaalituloksen mukaan. Kalajoella niinkuin muissakin kunnissa on luottamusmiespaikkoja jo jaettu ja nyt uudet luottamusmiespaikat tulee jakaa sen järjestelmän mukaan mikä kunnissa on jo käytetty. Ei voida alusta aloittaa luottausmiespaikkajakoja vaalitulokseen vedoten, koska se vääristää vaalitulosta.
Kalajoella kunnallisvaalien tulos oli seuraava
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_kalajoki.html
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/kalajokival.htm
Himangalla kunnallisvaalien tulos oli seruaava
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_himanka.html
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/himankaval.htm
Kuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 35-paikkaiseen valtuustoon 18 valtuustopaikkaa ja äänistä 48,2 prosenttia (2297), kokoomus 6 paikkaa ja 16.6 prosenttia äänistä (792), Pro Kalajoki 5 paikkaa ja 14,7 prosenttia äänistä (699), vasemmistoliitto 2 paikkaa ja 7,7 prosenttia äänistä (369), kristilliset 2 paikkaa ja 5,2 prosenttia äänistä (250), SDP yhden paikan ja 4,6 prosenttia äänistä (220), vihreät yhden paikan ja 2,9 prosenttia äänistä (140). Äänioikeutettuja oli 7 173. Äänestysprosentti oli 66,7 %.
Himangan osuus on kuntaliitoksessa huomioitu 1/3 osana, kun paikkoja uudellen järjesteltiin kuntaliitoksen jälkeen. Suhteellisen vaalitavan mukaan paikkajako etenee esim. näin:
Laitan vertausluvut järjestykseen sen mukaisesti kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Sen mukaisesti eri ryhmät saavat valita luottamumiespaikkoja tässä järjestyksessä:
1. Keskusta 18
2. Liittouma (Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset, Vihreät) 10
3. Keskusta 9
4. Kokoomus 6
5. Liittouma 5
6. Keskusta 4,5
7. Keskusta 3,6
8. Liittouma 3,33
9. Kokoomus 3
10. Keskusta 3
11. Keskusta 2,57
12. Liittouma 2,5
13. Keskusta 2.25
14. Liittouma 2
15. Kokoomus 2
16. Keskusta 2
17. Keskusta 1,8
18. Liittouma 1,67
19. Keskusta 1,64
20. Kokoomus 1,5
21. Keskusta 1,5
Tämä oli vain teoreettinen esimerkki miten paikkajako toteutetaan lain mukaisesti.
Nyt joka kunnassa paikat pitää jakaa vertausluvun mukaisessa järjestyksessä jotta suhteellisuus toteutuu. Nyt Vestia Oy:n ”On sovittu-politiikka” on vastoin kuntalakia, koska se vääristää vaalitulosta. Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja vakuutti, että Vestia Oy:n työryhmässä on huomiotu alueellisen jätelautakunnan kokoonpanoa määriteltäessä suhteellinen vaalitapa. Minä kysyin, että minkä kuntalain pykälän mukaan Vestia Oy:n työryhmä on toiminut, mutta en saanut vastausta. Vestia Oy:n ns. työryhmän muistiossa ei suhteellinen vaalitapa toteudu, koska se ei mene kuntien vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.
Minun oikeustajuni mukaan Vestia Oy:llä ei ole oikeutta edes esittää alueellisen jätelautakunnan kokoonpanoa. Vestia Oy:n työryhmän, jos sellainen on ollut olemassa, on todella härskiä ja vastoin lakia. Näin suhteellista vaalitapaa ei voi toteuttaa kuten ns. työryhmän muistiossa on paikat alueellisen jätelautakunnan osalta jaettu. Tässä menettelyssä on käytännössä otettu valta pois paikallisilta päättäjiltä on sovittu-politiikalla. Jälleen joutuu kysymyään onko Ylivieskan kaupunginjohtaja käyttänyt virka-asemaansa väärin? Onko toiminta moitittaavaa vai joka lainvastaista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti