lauantai 6. kesäkuuta 2015

Oulun hallinto-oikeuden päätös täytäntöönpanon kieltämistä koskevaan hakemukseen

Oulun hallinto-oikeus on tehnyt 19.5.2015 päätösnumero 15/0180/1 diaarinumero 00120/15/2204 päätöksen täytäänpanon kieltämistä koskevaan hakemukseen. Hallinto-oikeus hylkää valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen. Perusteluna on kuntalain (365/1995) 98 §.

Hallinto-oikeus, jonka on muodostanut esittelijä Renne Pulkkinen ja hallinto-oikeuden jäsen Pirjo Jalonen ovat vedonneet tähän pykälään:

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Mielestäni tuomion perustelu ei täytä lain vaatimuksia. Määritelmä tuomion perusteluissa tuomioistuin ilmoittaa syyt, jotka ovat johtaneet ratkaisun johtopäätösosasta ilmenevään oikeusseuraamukseen eli lopputulokseen
Selite Tuomioistuimella on lakiin perustuva perusteluvelvollisuus (OK 24:4 ja ROL 11:4), joka koskee tuomion lisäksi myös päätöstä. Oikeus saada perusteltu päätös mainitaan perustuslaissa käsittelyn julkisuuden, kuulemisperiaatteen sekä muutoksenhakuoikeuden ohella oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivenä (PL 21.2 §). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen mukaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva ihmisoikeussopimuksen 6 artikla asettaa tuomioistuimelle velvollisuuden perustella päätöksiään.
Perustelut voidaan jakaa faktaperusteluihin ja oikeudellisiin perusteluihin. Fakta- eli tosiasiaperusteluista ilmenee, minkä sisältöiseen tapahtumainkulkuun ja oikeustosiseikastoon ratkaisun lopputulos perustuu. Oikeudelliset perustelut puolestaan sisältävät tuomioistuimen kananoton siitä, miten tuota oikeustosiseikastoa on suhteessa kanteessa tai syytteessä esitettyihin vaatimuksiin lain nojalla arvioitava.
Perustelusäännökset velvoittavat tuomioistuimen tuomaan julki sekä faktaperustelut että oikeudelliset perustelut. OK 24:4:n ja ROL 11:4:n mukaan perusteluista tulee käydä ilmi, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös mainittava, millä perusteella jokin riitainen oikeustosiseikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.
Faktaperustelujen osalta vähimmäisvaatimuksena on, että perusteluissa mainitaan se oikeustosiseikasto eli välittömästi relevantti tapahtumainkulku, johon tuomioistuin on näyttökysymyksen ratkaisussaan päätynyt. Jos asianosaiset ovat olleet näytön osalta erimielisiä, eli kun esimerkiksi syyte on kiistetty, tuomioistuin joutuu perustelemaan todistusharkintansa lopputuloksen, eli kertomaan, miksi näyttökysymys on ratkaistutuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Tuomioistuin ilmoittaa, miten asianosaisten esittämää ristiriitaisia todisteita on punnittu eli millainen todistusvoima niille on annettu, ja miten todisteita on verrattu keskenään. Ei siis riitä, että perusteluissa vain luetellaan tosiaan vastaan puhuvia todisteita, joista on sitten päädytty tiettyyn lopputulokseen, vaan perusteluista tulee käydä ilmi todisteiden keskinäisen painoarvon määrittely ja yleensä todistusharkintaa koskeva päättely. Perusteluvelvollisuus ei täyty ainoastaan näytön selostamisella. Tuomiossa joudutaan toisinaan perustelemaan myös todistustaakan jakoa tai näytön riittävyyttä eli näyttökynnyksen ylittymistä koskevia kysymyksiä.
Oikeuskysymysten osalta laki velvoittaa tuomioistuinta tuomaan perusteluissaan julki, mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Selvissä tapauksissa riittää viittaus sovellettuihin lain säännöksiin ja muihin oikeuslähteisiin. Jos asianosaiset ovat olleet lain soveltamisen osalta erimielisiä tai jos oikeuskysymys on osoittautunut jutussa tulkinnanvaraiseksi, on yleensä tarpeen, että tuomioistuin selostaa perusteluissaan tarkemmin oikeudellista arviointiaan. Perusteluissa voidaan viitata oikeusohjeina lain säännösten ohella myös yleisiin oikeusperiaatteisiin, lakien valmistelutöihin, ylimmän oikeuden ennakkopäätöksiin ja oikeuskirjallisuuden kannanottoihin. ”On katsottava” -tyyppinen perustelutapa ei riitä, ja asianmukaisissa perusteluissa on usein tarpeen tuoda lopputulosta puoltavien pro-argumenttien ohella myös vasta-argumentteja (contra-argumentit) ja mainita, miksi pro-argumenteille on annettu punninnassa vasta-argumentteja suurempi painoarvo.
Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti, joka ilmenee käytännössä yleensä perustelujen riittämättömyytenä tai ainakin jonkinasteisena puuttumisena, on oikeudenkäyntivirhe, joka voi, jos tuomioon haetaan muutosta, muodostaa jutun palauttamisperusteen. Korkein oikeus on antanut useita ennakkopäätöksiä, joissa varsinkin faktaperustelujen puutteellisuus on johtanut jutun palauttamiseen.
Tuomion perusteilla on merkitystä ennen muuta jutun asianosaisille, sillä asianosainen ja varsinkin jutun hävinnyt osapuoli haluaa tietää, mitkä syyt ovat johtaneet jutun lopputulokseen. Perusteluvaatimuksen täyttämisellä asianosaisille osoitetaan, että heitä ei ole oikeudenkäynnissä vain kuultu, vaan että heidän esityksensä ja mielipiteensä on myös otettu huomioon. Perustelujen avulla jutun hävinnyt asianosainen kykenee usein arvioimaan, kannattaako hänen hakea muutosta ja mihin seikkoihin ja kysymyksiin hänen tulisi valituksessaan kiinnittää huomiota.
Perustelut auttavat myös tuomareita kontrolloimaan ratkaisuperusteiden oikeellisuutta. Perustelujen avulla riski siitä, että ratkaisu perustuisi vain jonkinlaiseen intuitiiviseen tai epämääräiseen yleisnäkemykseen, vähenee. Ylimpien oikeusasteiden ennakkopäätösten merkitys vastaisen oikeuskäytännön ohjaajana riippuu paljon siitä, miten seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi päätökset on onnistuttu perustelemaan.
Perusteluvelvollisuudella ja tuomioistuinten perustelujen laadulla on tärkeä merkitys lainkäytön nauttiman luottamuksen kannalta. Perustelujen avulla tuomioistuinten vallankäyttöä voidaan valvoa tehokkaasti.Luottamus tuomioistuimiin ei synny itsestään, vaan tuomioistuinten on se ansaittava. Tuomarin perusteluvastuulla on tässä keskeinen merkitys.
Nykyisin tuomioistuinten perustelujen taso on selvästi parantunut. Varsinkin ylinten tuomioistuinten perusteluissa pyritään jatkuvasti seikkaperäisyyteen, avoimuuteen ja perustelujen ymmärrettävyyden lisäämiseen. Pro et contra -perustelutapa on yleistynyt myös alemmissa oikeusasteissa, mutta oikeuskysymysten perusteluissa olisi vielä paljon kohentamisen varaa.
Epäkohtana on pidettävä sitä, ettei korkein oikeus perustele millään tavalla valituslupahakemusten hylkäämistä koskevia päätöksiään. Hovioikeuden päätös, joilla jatkokäsittelylupahakemus hylätään, ei perustella konkreettisilla syillä, vaan päätöksessä tyydytään ainoastaan luettelemaan luvan myöntämisperusteet ja toteamaan, ettei lupaa ole sanotuilla perusteilla syytä myöntää.
Lainaus on Jyrki Virolaisen tekstistä.

Kun tarkastellaan tarkemmin hallinto-oikeuden esittelijän aikaisempaa toimintaa niin muistuu mieleen tämä asia:

Keskustelun vahvistus Renne Pulkkiselle

Mitä kuuluu Sun Arenalle?


Nyt jälkeenpäin voidaan tarkastella tehtyjä päätöksiä. Sun Areena ei ole toteutunut. Yhteiskunnan varoja on mennyt valtavia summia kuin Kankkulan kaivoon. Kalajon kaupunginvaltuutettuja on virkamiesten toimesta johdettu asiassa harhaan. Oulun hallinto-oikeus on siunannut päätöksillään nämä kyseenalaiset toimet. Keskeisenä henkilönä asiassa on ollut juuri esittelijä Renne Pulkkinen.

Hallinto-oikeuden jäsen Pirjo Jalosen toiminnasta tulee mieleen seuraavat asiat:

Piiri pieni pyörii – lainvastainen kaavan laadinta, josta syyttömät joutuvat kärsimään

Nunnan nännit ja paavin pallit - kouluverkon supistamisesta Kalajoella

Starttiraha katkaistiin kostona - maineen mustaaminen

Totuushan on tässä:
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut asianajaja ja oikeustieteen tohtori ovat sitä mieltä, että juridisessa argumentoinnissani ei ole virheitä.

Olen tehnyt asioista myös videon, josta asiat selviävät

Olen kirjoittanut asioista kirjan todistusaineistoineen. Kirjan nimi on Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X

Pahkalan koulu on perustettu v. 1918. Koulumme on nykyisin kahdeksan kylän koulu. Meille tulee oppilaita Pahkalan lisäksi Pöntiöstä, Ainalista, Pernusta, Kekolahdesta, Torvenkylältä, Kurikkalasta ja Kaalikoskelta. Oppilasmäärä on pyörinyt viime vuodet 30:n ja 40:n välillä, joista noin puolet on taksikyytien varassa.Koulullamme on kolme opettajaa. Muuta henkilökuntaa on koulunkäyntiavustaja ja ruuanjakaja-siivooja. Koulumme on perinteinen kyläkoulu ja alueen kyliä yhdistävä tekijä. Vanhemmat ovat aktiivisesti mukana koulun toiminnassa.

Pahkalan koulu tulilinjalla

Pahkalan koulun puolesta

Mitä mokia Oulun hallinto-oikeus on tehnyt Pahkalan koulun sulkemisasia käsittelyssä? Kalajoen kaupunginvaltuustolle ei ole esitetty tarkkaa yksityiskohtaista laskelmaan Pahkalan koulun sulkemisen aiheuttamista säästöistä. Opettajien palkkakulut eivät laske, koska ketään ei lomauteta eikä irtisanota. Kuljetuskustannukset eivät pienetä, koska kuljetusmatkat pitenevät. Ruokakuljetukset kustannukset eivät pienene, koska samalla kuljetuksella on tuotu myös vanhuksille ruuat joten kustannukset säilyvät ennallaan.
Pahkalan koulun kuulemisasiaa ei ole järjestetty asianmukaisella tavalla. Pahkalan koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen ei ole esitetty laskelmia siitä paljonko Raumankarin koulun kulut kasvavat kun Pahkalan koulun oppilaat siirretään Raumankarin koululle. Myös Kalajoen tekninen toimisto ei ole esittänyt tarvittavien remonttikulujen laskelmaa ja summaa, koska Raumankarilla on vain 6 opetustilaa ja tarvitaan 11. Laskelmia ei siis ole tehty. Laskelmat eivät siis voi olla oikein niin kuin kaupunginhallitus väittää, koska laskelmia ei ole tehty. Raumankarin koulun menot lisääntyvät, mutta niitä ei ole vähennetty Pahkalan koulun säästölaskelmissa. Näinollen virkamies on johtanut tietoisesti harhaan päättäjiä virheellisillä laskelmillaan ja kaupunginhallitus on kaupunginjohtajan esityksestä antanut väärän lausuman Oulun hallinto-oikeudelle. Yleensä rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön.

Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitettavasti Kalajoen kaupunginhallitus on jo tehnyt

Kaupunginhallitus 7 01.06.2015 7 Täytäntöönpanopäätös koskien valtuuston 16.12.2014 § 129 päätöstä 256/12.00.00/2013 Khall (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä )
Valtuusto on päättänyt 16.12.2014 § 129, että Pahkalan koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2015 - 2016 alusta ja oppilaat ohjataan Raumankarin koululle. Valtuuston päätöksestä on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Kaupunginhallitus on todennut 2.2.2015 § 26 Kalajoen valtuuston päätösten olevan laillisia ja päättänyt panna ne täytäntöön lukuunottamatta § 125 ja § 129. Pykälän 129 §:n osalta kaupunginhallitus on todennut, että päätöksestä on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, jolle annetaan sen pyytämä lausunto valituksesta.

Kaupunginhallitus on 16.2.2015 § 43 antanut valitukseen lausunnon. Esityslistan oheismateriaalina on Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vä lipää tös 19.5.2015. Kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käytäytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitus viranomainen kieltää täytäntöönpanon. Päätöksen täytäntöönpanolla toteutetaan päätöksen oikeus- ja tosi asialliset vaikutukset. Kuten tässä päätöksessä koulun lakkauttaminen edellyttää oppilaiden huoltajille annettavaa ilmoitusta opetuksen siirtymisestä toiseen kouluun.
Täytäntöönpanoon ryhtyminen on usein etujen ja haittojen vertailua.

Sivistysjohtaja: Esitän kaupunginhallitukselle, että valtuuston 16.12.2014 § 129 päätöksen täytäntöönpano toteutetaan niin, että muutos on op pi laiden kan nal ta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu toiminnallisesti ja ajallisesti. Lukuvuoden 2015 - 2016 toiminnan suunnittelu tapahtuu kevään 2015 aika na, pääosin tammi-maaliskuussa, jolloin mm. valmistellaan opetuksen tuntikehys kouluittain ja keskeiset opetusjärjestelyt;opetusryhmät, valinnaisaineiden opetus, tarvittavat opettaja- ja avustajaresurssit, koulukuljetukset, koulukiinteistöissä kesällä tehtävät tarvittavat korjaus-, muutos- ja kunnostus työt ym. Kesäkauden alkaessa seuraavan lukuvuoden suunnittelun on oltava pääosiltaan valmis, koska koulut alkavat välittömästi kesäkau den jälkeen. Täytäntöönpano suoritetaan niin, että oppilaat siirtyvät Raumankarin koululle syksyllä 2015 eli lukuvuoden alussa, ei kesken lukuvuotta. Pahkalan kou lun tilat pidetään siinä kunnossa ja valmiudessa, että tarvittaessa meneil lään olevan valitusprosessin päätöksestä riippuen, oppilaat voivat jatkaa opiskelua koulussa. Koulukiinteistö myös säilyy kokonaisuudessaan Kalajoen kaupungin hallinnassa ja omistuksessa asian käsittelyn ajan.

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy sivistysjohtajan esityksen. Kaupunginhallitus:

Kaupunginhallitus on siis edennyt omalla tiellään luottaen Oulun hallinto-oikeuden suojeluun.



Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)