Haasteellinen tehtävä

Kalajoen kaupunki on päättänyt käynnistää Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun. Maksullinen konsulttitoimisto on avustanut teknistä toimistoa tarjousten pyytämisessä arkkitehtitoimistoilta Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelusta. Voittaneen tarjouksen hinta on 78 000 euroa eli lähes saman verran kuin kaupungin henkilöstön lenkkitossumääräraha oli aikanaan.

Merenojan yhtenäiskoulu on osa muuta yhteiskuntaa. Merenojan yhtenäiskoulussa on vuonna 2019 yhteensä 1280 oppilaista, joista yhtenäiskoulussa on 980 ja lukiossa 300 oppilasta. Alueellisesti yhtneäiskoulun 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka. 

Merenojan yhtenäiskoulusta on tarkoitus tehdä tasokas. Kun perustuslain mukaan kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesi niin muidenkin Kalajoen koulujen opetus tulee olla samalla tasolla. Tyngän koulu kärsii oppilaspulasta. Tyngän koululle kuljetetaan oppilaat jo Kärksestä ja Typpöstä. Entinen Pöllän eli nykyinen Raution koulu ei täytä tulevaisuudessa tasovaatimuksia. Siksi on todennäköistä, että myös Pöllan koulun oppilaat kuljetetaan Tyngän koululle eikä Rautioon rakennetta uutta koulua. Kun rautiolaiset ovat antaneet pahalla pikkusoromensa niin nyt se vie koko käden. 

Mahdollisen Raution uuden koulun paikasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Ehdottomasti paras paikka on urheilukentän vieressä jolloin tien ylityksiin ei ole tarvetta. Miikkulaiselta ostetun tonttimaan voisi käyttää kaukolämpölaitoksen ja ison hakevaraston paikaksi. Valitettavasti rautiolaisten apaattisuus ja suoranainen toimettomuus uuden koulun rakentamisen osalta on johtamassa rautiolaisten kannalta erittäin huonoon lopputulokseen. Rautiolaiset koululaiset kuljetetaan oppilaspulasta kärsivälle Tyngän koululle. Näin Tyngän koulun virheinvestonnista joutuvat kärsimään rautiolaiset eikä uutta koulu rakenneta.

Merenojan yhtenäiskoulun oppilasjakautuma on seuraava 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää. Minua urhelumiehenä kiinostaa liikuntatuntien järjestäminen yhtenäiskoulussa ja ennenkaikkea liikuntaan varattavien tilojen määrä. Liikuntatuntien määrä yhtenäiskoulun ala-asteella jakaantuu seuraavasti:1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja. Tämä merktsee sitä, että liikuntasalin tarve on 1-6-luokilla vähintäänkn 60 viikkotuntia, todennäköisesti jopa 80 tuntia.

Tähän liikuntasalin tarpeeseen on lisättävä ylä-asteen eli 7-9-luokkalaisten liikuntasalin tarve, mikä on vähintääkin 32 tuntia, todennäköisesti 40 viikkotuntia. Sen lisäksi lukion viikottainen liikuntasalin tarve on noin 40 tuntia, kun otetaan huomion myös liiuntalinjojen salin tarve. Liikuntasalin kokonaikäyttötarve tulee olemaan noin 140-160 viikkotuntia. 

Nyt tarjouspyyntöjen lähtökohtana on ollut nykyisen salin laajennus. On täysin selvää, että tarve on kokonaan uudelle täysimittaiselle liikuntahallille jotta voidaan täyttää 140-160 tuntin likuntasalin tarve. Lisäksi on otettava huomioon, että lähitulevaisuudessa pienempiä lukioita poistuu kartalta ja Kalajoen lukiosta on kehitettävä vetovoimainen lukio, johon voidaan tarjota mielenkiintoinen opiskelupaikka suljettavien lukioiden alueelta lukioonpyrkiville. Eräs vetovoimatekijä on Kalajoen lukion liikunnalliset linjat, joita on kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan ja korkemman opetuksen suuntaan. 

Lähialuueltamme voivat poistua jotku näistä lukioista: Kannuksen, Perhon, Toholammin, Vetelin, Haapajärven, Haapaveden, Nivalan, Pyhäjäven, Reisjärven, Sievin, Oulaisten, Vihannin ja Kärsämäen lukiot. Jos kehitys menee tähän suuntaan niin Kalajoen lukion oppilasmäärä voi nousta jopa 500-600:aan. Tällöin on rakennettava oppilasasuntoloita sekä varattava tilaa autoille riittävästi.

Myös muiden liikuntapaikkojen määrää on tarkasteltava uudessa yhtenäiskoulussa sillä tarvitaan pallokenttiä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna sekä jäähallin lisäksi toinen mokoma jääpinta-alaa koulukäyttöön.

Nämä 1280 – 1600 oppilasta tarvitsevat ruokailutiloiksi lisää tilaa. Ruoka toimitetaan uudesta keskuskeittiöstä teveyskeskuksen vierestä, mikä lisää liikennettä Merenojan yhtenäiskoululle merkittävästi. Rakennettiinko keskuskeittiö väärään paikkaan?

Lisäksi oppilaiden vanhempia kiinnostaa oppilaiden koulumatkan turvallisuus. On otettava huomioon, että nykyisin liikennemäärät Kalajoen ydinkeskustan osalta ovat 4528 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun otetaan huomioon, että Mertamarketin tontille on suunnitteilla kauppakeskus niin liikennemäärät tulevat lisääntymään kolminkertaiseksi jotta kauppakeskuksen liikkeet voivat toimia kannattavasti. Myös liikekeskusksen rakentaminen lisää koululaisten osalta turvattomuutta liikenteessä.  Siis ajoneuvomäärät kauppakeskuksen ansiosta kasvavat ehkä jopa 13 500 ajoneuvoon vuorokaudessa.

On otettava huomioon, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen vaikuttaa siten, että n. 4000 rakentajasta ehkä 10 prosenttia tulee asumaan Kalajoelle.

Kalajoen matkailustrategian avulla matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi, lainaus matkailustrategiasta: 

Marina-alue rakentuu kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen:

1. Satama-alue on Kalajoen merellinen olohuone, jossa on boutique-tasoista majoitusta ja merelliset aktiviteetit
2. Luonnollisen hyvinvoinnin alue tarjoaa rentoutumiseen ja hyvinvointiin keskittyvää palvelutoimintaa.
3. Ikuisen kesän alue tarjoaa moderneja asumisen ratkaisuja. Kasvihuoneet hyödyntävät raknnusten hukkalämpöä ja toisaalta ottavat talteen aurinko – ym. energiaa.

Lisäksi Hiekkasärkkien alueelta on vapautumasta valitusten jälkeen noin 150 kesämäkkitonttia ja niiden rakentaminen lisää liikennettä Kalajoella ja käyntejä kalajokisissa liikkeissä.

Kalajoen keskustan liikennejärjestelyt ovat epäonnistuneet keskustan kinttupolun johdosta. Keskustassa  isot rekat eivät voi kunnolla liikkua ja viedä tavaraa liikkeisiin eikä maataloustraktorit voi kulkea maatalouskoneiden kanssa keskustan kinttupolkua vaarantamatta toisia tiellä liikkujia. Traktoriliikenne ohjautuu pois keskustan kinttupolulta Kantatielle lähemmäksi Merenojan yhtenäiskoulua.

Lisäksi on otettava huomioon, että Kalajoen lämpölaitokselle voi vuoden mittaa tulla noin 50 kuorma-autolastillista puupellettiä, mikä kulkee Kantatien kautta ja lisää näin ollen koululaisten vaaran mahdollisuutta.

Olen ottanut tässä kirjoituksessani esille vain kaksi haastellista asiaa: yhtenäsikoulujen tilojen tarve eli ennenkaikkea liikuntatilojen tarve sekä koululaisten kouluatkan turvallisuus erittäin vilkkaassa liikenteessä.


Jos koulumatka tai osa siitä määritellään vaaralliseksi, kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotuksi koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta. Koulumatkan turvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan koulumatkan liikenteellisiä olosuhteita ja käytössä on Koululiitu-ohjelma, jossa on huomioitu mm. seuraavat seikat: - tien toiminnallinen luokka - tien ylityskohdat - liikennemäärät - nopeusrajoitukset - tien leveys - tien piennarleveys - mahdolliset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus