Erkki ja Aarne Saaren muotokuvat ja historia

Erkki ja Aarne Saaren muotokuvat on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Maalauksen koko 50x70 cm.

Erkki Saari, työmies, syntynyt 19.11.1922 Rautiossa. Joukko-osasto Jv.Koul.K16, 8/JR50. Asemasota Syvärin alajuoksu, Vadjusjärvi, Levola, Portinhoikka, Kaatui 28.06.1944 Portinhoikassa, Jäi kentälle.

Kuvassa tuntematon, Erkki Saari, Jalo Nivala ja Martti Aho

”Kesäkuun 9. päivänä 1944 alkoi kannaksella venäläisten suurhyökkäys. 23.6. jätettiin asemat Syvärin jokivarressa, vain muutama mies jäi asemiin joksikin aikaa ammuskelemaan, hämätäkseen asemien tyhjyyttä. Niin alkoi kiireinen perääntyminen, sillä samaan aikaan oli venäläinen noussut Tuuloksen ja Viteleen välillä maihin Laatokalla, eikä sitä oltu saatu torjutuksi, ja näin meiltä oli katkaistu perääntymistien ja mottiin jäänti oli ilmeinen. Monta vuorokautta tultiin yhteen menoon, aina jokin pieni porukka, useimmiten joukkue jäi venäläisten etenemistä viivyttämään, että pääjoukko pääsi pois edestä. Keskuun 27. päivä tulimme Viteleen joen yli, yhtä äkkiä venäläisten konetuliaseet alkaa pärrätä joka puolella, olimme motissa. Siinä tuli aikamoinen hämminki, kun vielä selvisi, että pataljoonan komentaja oli kerennyt mennä ennen kuin motti sulkeutui. Luutnantti Korhonen otti porukan ohjaukseensa. Viteleen joessa oli sillä kohtaa mutka ja joessa oli uitto meneillään ja tukit olivat keräytyneet sellaiseksi sumaksi, että kun kovaa juoksi niin siitä pääsi yli. Koska oli keskiyö, niin oli aika hämärää. Korhonen määräsi joukot juoksemaan tukkisumaan pitkin takaisin vihollisen puolelle, sillä se kohta oli heikoimmin varmistettu, arvelivat kai että ei ne nyt ainakaan takaisin päin tule, rannalla oli kyllä harvahko ketju vartiomiehiä, mutta ensiksi yli päässeet tekivät ne toimintakyvyttömiksi. Täältä kiersimme metsiä myöten joen yläjuoksulle päin niin pitkälle, että voitiin joki ylittää rauhallisemmissa merkeissä nyt jo kolmannen kerran. Mottiin kyllä jäi kaatuneita ja haavoittuneita, lukumäärän en tiedä, mutta ainakin tynkäläinen Eino Kamunen sinne jäi ja himankalainen Vilho Tilus jäi haavoittuneena vangiksi, palautettiin rauhan tultua kotimaahan. Viteleen motista selviydyimme Miinalan joelle jossa asetuimme puolustusasemiin, siinä tulikin varsin kova taistelu, venäläisillä oli niin kova tykistö ylivoima, eikä se todellakaan ranuja säästellyt, siinä kaatui monia meidän komppanian miestä, ja rautiolainen Martti Sipilä haavoittui. Venäläiset käyttivät lentopommituksiakin joukkojamme vastaan”, kirjoittaa sotaveteraani Veikko Murtoniemi Raution sotaveteraanimatrikkelissa.

Aarne Saaren veli Erkki Saari oli kaatunut 28.6. 1944 ja se vaikutti Aarne Saareen erittäin voimakkaasti. Aarnen veli Niilo makasi sotilassairaalassa haavoittuneena. Aarnea järkyttivät Erkin ja Niilo kohtalo samoin kuin erittäin vaikea tilanne rintamalla. Hän siirtyi 4.7.1944 etulinjasta hieman taaemmaksi ja pyysi saada levätä edes vuorokauden, jonka jälkeen voisi palata paikalleen.

Viime sodan aikana sai 18 000 suomalaista hoitoa psyykkisiin vammoihinsa, mutta hoidon tarpeessa olleiden määrä oli huomattavasti suurempi. Monet heistä leimattiin sotilaskarkureiksi. Aarne Saari ei saanut psykiatrista hoitoa. Hänet pidätettiin ja vietiin sotaoikeuteen. Hänet hoidettiin teloittamalla. Hänet tuomittiin kenttäoikeuden päätöksellä nro 2606 3.8.1944 sotapelkoruudesta kuolemaan. Nuorella 22-vuotiaalla sotilaalla, jonka pituus oli 166 cm ja paino 55 kg, oli tyttöystävä Typpön koululla tilapäisenä opettajana toiminut nuori neitonen. Hänet poika olisi halunnut vielä kerran tavata hänet, mutta siihen ei suotu tilaisuutta.

Aarne joutui 15. prikaatin teloitusryhmän eteen 3.8.1944 klo 21.00. Ennen kuolemaansa hän ehti kirjoittaa seuraavan kirjeen

3.8.1944

Rakkaat vanhemmat

Lähetän teille viimeiset terveiseni tämän kirjeen mukana. Kuten jo aikaisemmin kerroin teille, en kestä etulinjassa oloa enää. Ja palkkioksi siitä ja mitä aikaisemmista kärsimyksistäni täällä ollessani sain kuolemanrangaistuksen.

Olin tänään oikeudessa ja tuomio pannaan täytäntöön tänään klo 21. Minut ammutaan silloin. Älkää surko minua. Kuolen uskossa, että Jeesus antaa tämän minulle anteeksi. En ole mikäään pahantekijä. Joskin hermoni ovat pettäneet täällä paukkeen ja ryskeen keskellä. Ehkä joskus tapaamme ylösnousemuksessa ja saamme jälleen olla yhdessä. Olen varma siitä, että ne miehet, jotka minut ampuu tulevat sen jälkeenpäin monesti muistamaan, usein. He itse tietävät etteivät tee oikein, mutta heidän täytyy niin tehdä. He tietävät etten pysty olemaan edessä.

Olen syytön rikokseen, joskin lähdin sieltä jossa en voi olla. Ja Jeesus antaa sen minulle anteeksi. Uskon niin. En kuole murhamiehenä, vaan omien hermojeni uhrina. Uskoin aina, että jaksan ja kestän sodan loppuun vaan niin ei oltu määrätty ylhäältä. En tahdo tuomita ketään. Jeesus tuomitkoon meidät itsekunkin tekojemme mukaan. Hän on meidän tuomarimme.

Kuolen suomalaisena ja olen kiitollinen Jumalalle, kun hautani jää jo Suomen puolelle. Sillä parempi on kun on parhain loisto muualla, on kuolema omassa maassa. Minun on paha olla siitä, että teidän vaivanne täten palkitaan. Toivoin ja rukoilin Jumalalta, että saisin edes joskus teille palkita vaivojanne. Vaan niin ei saanut käydä. Surunne on raakaa. Nyt emme me Erkin kanssa palaa enään sinne kotiin. Mutta koettakaa rohkaista itseänne ja uskoa itsenne Jeesukselle. Hän auttaa myös teitäkin vaivoissanne ja surussanne lohduttaa. Uskokaa itsenne Hänen haltuunsa. Hän on pelastuksenne ja turvanne. Hänen huomassaan on teidän hyvä olla ja nukkua Hänen nimeensä.

Jospa voisitte antaa tämän minulle anteeksi. Jospa voisitte muistaa minua omana poikananne, aina elämässänne, Jospa Jeesuksen veri sovittaisi kaiken sen, mitä on edessänne ja mitä on jäänyt taaksemme. En saanut enää nähdä teitä. Emme aavistaneet että jäähyväisemme silloin keväällä oli viimeiset.

Tiedän, että rukoilitte aina puolestani, että saisin palata kotiin, vaan ylhäältä oli määrätty toisin. Tyytykää Herran tahtoon luottaen, että näin on parempi. Luottakaa Häneen aina, sillä Hän on turvanne ikuisesti. Hän jaksaa antaa meille kaiken anteeksi. Kunpa olisin saanut tuntea Hänet jo lapsesta lähtien. Ehkä Hän olisi ottanut jo aikaisemmin minut kurjan syntisen armoihinsa. Nyt voin nukkua Hänen armohelmaansa syntisenä. Mutta vakaana siitä, että hän ottaa minut suojaansa, omaksi lapsekseen. Sitten kerran hänen luonaan tapaamme iki-kirkkaudessa.

En jaksa nyt enempää, sillä elinaikani on lyhyt. Muistonne säilyy ikuisesti rakkaana mielessäni. Eläkää rauhassa luottaen Jeesuksen loppumattomaan armoon. Hän tukee teitä surunne ja ahdistuskenne aikana. Hyviä ja rakkaita vanhempia. Hyviä sisaria ja veljiä, sukulaisia ja tuttavia kaikkia teitä viimeisin terveisin muistaen poikanne Aarne.

Jeesus on meidän turvamme

Häneen uskoen saamme kaiken ajallaan.

Ja hänen helmaansa on meidän hyvä nukahtaa.

Hän puhdistaa meidät armollaan kaikista synnistä.

Kirjeen kirjoittamisessa häntä auttoi sotilaspastori Olavi Halme. Kahdeksalla laukauksella teloitettua rautiolaista ei sysätty mihinkään joukkohautaan, eikä hänen kohtalonsa ole ollut muutenkaan tuntematon – kuten monien muiden – vaikka siitä ei ole julkisesti paljonkaan puhuttu.

Aarne Saaren ruumiin Sievin asemalta haki isoisäni Eino Perttula toisen miehen kanssa.

Hautajaiset pidettiin Rautiossa, mutta niissäkin oli ikäviä piirteitä, koska eräät pitivät vainajaa kommunistina. Vainaja oli työläistaustainen, mutta hän ei ollut poliittisissa riennoissa mukana.

Aarne Saari on haudattu Raution kirkkomaahan, mutta ainakaan toistaiseksi ei kuitenkaan sankarivainajien rivistöön, joskin niiden lähelle.

Sotaveteraani Veikko Murtoniemi sanoo 8.11.2006 Kalajoenseudun haastattelussa, että ”me veteraanit pidämme kuolemaan tuomitsemista virheratkaisuna”. Sotaveteraani Veikko Murtoniemen mukaan hän olisi tarvinnut lääkärin tai psykiatrin apua, eikä teloittajia.

Aarne Saari määrättiin asepalvelukseen 1.4.1941 ja hänet siirrettiin reserviin asemasodan aikana 31.3.1943. Hän haavoittui talvisodassa Värtsilän tienhaarassa 9.7.1941. Hänet kutsuttiin uudelleen asepalvelukseen. Hän taisteli isänmaan puolesta lähes sodan loppuun saakka. Hän menetti hermonsa veljensä kuoleman seurauksena Neuvostoliiton suurhyökkäyksen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Hän olisi tarvinnut psyykkistä hoitoa ennemmin kuin teloitusta. Mielestäni Aarne Saari on palvelut isänmaataan urhoollisesti useiden vuosien ajan. Hänet teloitettiin 3.8.1944 ja Mannerheimin valittiin Suomen presidentiksi 4.8.1944. Mielestäni Aarne Saaren hautapaikaksi kuuluu sankarihauta. Se on varmasti oikeudenmukainen ratkaisu asiassa, vaikka kenttäoikeus onkin tuominnut hänet kuolemaan sotilaspelkoruudesta. Hän ei siis ole sanan varsinaisessa merkityksessä sotilaskarkuri vaan urhoollisesti isänmaataan palvelut mielensä murtanut sankari.

Jatkosota

https://www.youtube.com/watch?v=YW9L0k1Pic0

Talvisota - ensimmäinen torjuntavoitto

https://areena.yle.fi/1-668466

Dokumenttielokuva kertoo sodan taustoista ja taisteluista, ankarasta talvesta sekä koko kansan taistelusta, kuuluisasta talvisodan hengestä. Tykkimiehet ry:n dokumenttielokuvan on ohjannut Tuomo Rysti. (U)(2007)

Voimalla panssarinyrkin

https://areena.yle.fi/1-3671624

(24.9.1963) Kun talvisota alkoi, Suomessa käytettiin vielä puupyöräisiä panssarivaunuja. Nämä Ranskasta vuonna 1919 ostetut Renault-panssarivaunut olivat talvisodan alkaessa jo museokalustoa. Juuri muutakaan aseistusta ei ollut kuitenkaan olemassa.

Suomen Joutsen

https://areena.yle.fi/1-3662768

(1940) "Ketterinä kuin keväiset oravat" kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

Suomi nousee

https://areena.yle.fi/1-3663832

(1941) Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

Suomen tie jatkosotaan

https://areena.yle.fi/1-403848

Talvisota päättyi ankaraan Moskovan rauhaan 13.3.1940. Maailma oli tuominnut Neuvostoliiton hyökkääjänä. Rauhasta huolimatta uusi hyökkäysuhka oli ilmassa. Suursota laajeni Euroopassa. Kuinka Suomi selviäisi hengissä?

Sota-Helsingin kasvot

https://areena.yle.fi/1-3663834

(1942) Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Korpisodan suurvoitto

https://areena.yle.fi/1-750382

Elokuussa 1944 käytiin ankara mottitaistelu Ilomantsissa. Tämä pitkään vaiettu viimeinen torjuntavoitto saatiin vain kuukautta ennen aselepoa.

Ihantalan ihme

https://areena.yle.fi/1-727203

Neuvostoliiton suurhyökkäys Suomeen alkoi valtavalla ylivoimalla kesäkuussa 1944. Stalin oli päättänyt murskata Suomen. Yksi toisen maailmansodan suurimmista taisteluista käytiin Talin-Ihantalan alueella.

Taistelu Laatokan Karjalassa

https://areena.yle.fi/1-743441

Puna-armeija aloitti 21. kesäkuuta 1944 hyökkäyksen Aunuksessa murskaavalla ylivoimalla. Suomalaiset olivat jäämässä mottiin. Verinen ratkaisu tapahtui Nietjärvellä.

Tuntematon ratkaisija

https://areena.yle.fi/1-3245121

Karjalan Kannaksen torjuntavoitto kesällä 1944 on kirjoitettu historiaan suomalaisen sotilaan voittona. Mutta hätäavuksi saatujen saksalaisten lentäjien ja heidän Stuka-syöksypommittajiensa ratkaisevasta osuudesta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjumisessa on kuitenkin vallinnut Suomessa syvähkö hiljaisuus. (2003)

Sodasta rauhaan

https://areena.yle.fi/1-2272140

Elokuva kertoo jatkosodan ratkaisutaisteluista ja siviilien ja poliitikkojen vaikeasta ajasta puun ja kuoren välissä. Se on suomalainen selviytymistarina siitä, kuinka maa selvisi sodasta hengissä.

Meret vapaiksi

https://areena.yle.fi/1-3543111

1946) Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

Tilkassa tapahtuu

https://areena.yle.fi/1-3543087

(1946) "Tässä talossa aivot ja kädet, järki ja sydän ponnistelevat kaikkensa runnellun ruumiin parantamiseksi", kuvaillaan sodan jälkeen kuvatussa filmissä Tilkan sotilassairaalan toimintaa.

Uuteen elämään

https://areena.yle.fi/1-3662709

(1940) Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista. Noin 200 000 vammautui. Heistä noin 94 000 nuorta miestä sai pysyvän vamman.

Rauhanpäivä Rautatientorilla

https://areena.yle.fi/1-3670112

(1945) Toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin monissa Euroopan pääkaupungeissa iloiten ja riemuitenen. M

jestetty rauhanjuhla sai väen liikkeelle.

Vappu Helsingissä. Kaikkien aikojen vappu.

https://areena.yle.fi/1-3528979

Toisena sodanjälkeisenä vappuna täyttyivät Helsingin kadut uskomattoman suuresta määrästä ihmisiä. Juhlijoiden kasvoilta näkyivät sekä ilo että huoli. (1946)