Kalajoki: Helena Petäistö

Muotokuvan Helena Petäistöstä on maalannut taitelija Rositsa Tancheva.

Helena Petäistön isä on Lasse Paavo s. 25.01.1924 Rautiossa, vihitty ensimmäiseen avioliittoon 24.04.1949 Hellin Alina Iso-ojan kanssa, syntynyt 05.09.1928 Rautiossa. He muuttivat Ouluun 19.02.1951. He muuttivat takaisin Rautioon 02.07.1952. He muuttivat Ouluun 08.05.1955. Mukana muutti lapsi Helena Mirjani.

Sukuselvityksen mukaan olen Helenä Petäistön kanssa samaa Tassila-Petäistön sukuhaaraa.

Helena Mirjami Petäistö (s. 10. joulukuuta 1950 Rautio on suomalainen toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija.

Hän on ollut pitkäaikainen televisioyhtiö MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja.

Petäistö pääsi ylioppilaaksi Oulun tyttölyseosta ja kirjoitti viisi laudaturia. Hänen sukunsa on lestadiolaista, ja hän on arvellut olevansa ainoa televisiotoimittaja, joka ei ollut katsonut televisiota ennen kuin alkoi tehdä sinne juttuja. Petäistö valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Ranskan kieltä Petäistö oli opiskellut sekä Oulun tyttölyseossa että Helsingin kauppakorkeakoulussa. Heti ekonomiksi valmistuttuaan Petäistö muutti Pariisiin, missä hän työskenteli ensin pankissa, sitten Pathel Industrie -yrityksessä. Myöhemmin Petäistö alkoi tehdä työn ohella juttuja suomalaismediaan. Petäistö palasi Helsinkiin vuonna 1983 ulkomaantoimittajaksi MTV:n uutisiin. Hän toimi jonkin aikaa myös uutisankkurina. Vuonna 1989 hän meni toimittajille tarkoitetulle EU-kurssille. Vuonna 1990 Petäistö palasi Pariisiin MTV:n uutisten Ranskan ja Euroopan kirjeenvaihtajaksi.

Petäistön ensimmäinen kirja Ranskalaiset korot ilmestyi vuonna 1995 (yhteensä seitsemän painosta). Seuraavan kirjansa Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa hän julkaisi vuonna 1999. Kirja aloitti Aamiainen Cocon kanssa -kirjasarjan, jossa Petäistö esittelee eurooppalaisia kaupunkeja. Tee teematka! -kirja sai Lauri Jäntin säätiön palkinnon vuonna 2008. Vuonna 2013 Petäistö siirtyi kustannusliike Tammesta Otavalle ja aloitti uuden kaupunkikirjasarjan à la Helena Petäistö. Ranskan politiikasta hän kirjoitti uudelleen teoksessaan Ranska, Macron ja minä.

Petäistö sai kesäkuussa 2016 aivoinfarktin, jonka seurauksena hänen vasen puolensa halvaantui osittain ja hän joutui sairaalahoitoon kahdeksi kuukaudeksi. Hän jäi sairausloman jälkeen pois MTV:n uutistyöstä, mutta hän on sittemmin toipunut lähes kokonaan ja julkaisi jo seuraavana vuonna kirjan Ranska, Macron ja minä. Petäistö toimii nykyään MTV:n Eurooppa-kolumnistina. Hän toimii myös vakituisena kolumnistina Apu-lehdessä sekä Maaseudun Tulevaisuudessa. Aiemmin Petäistö kirjoitti kolumneja Suomen Kuvalehteen.

Vuodesta 2018 lähtien Petäistö on tullut tunnetuksi suosittuna Eurooppa-esitelmöitsijänä.

Petäistö asuu Helsingissä ja Pariisissa.

Petäistö sai vuonna 2005 Ranskan ansioritarikunnan Kunnialegioonan ritariluokan kunniamerkin ja vuonna 2014 Kunnialegioonan upseerimerkin. Vuonna 2010 hänet palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla muiden palkintojen joukossa. Vuonna 2010 Petäistö nimitettiin Vuoden ulkosuomalaiseksi. Kultainen Venla 2022 -gaalassa tammikuussa 2023 Petäistö sai elämäntyöpalkinnon

Petäistö kuuluu Oulun yliopiston uusimpien kunniatohtorien joukkoon, jonka tohtoripromootio pidetään vuonna 2021.

Ranskalaiset korot. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0641-1.

Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1539-9.
Aamiainen Cocon kanssa: Pariisissa, Strasbourgissa ja Lyonissa. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2132-1.
Aamiainen Cocon kanssa: Brysselissä, Amsterdamissa ja Luxemburgissa. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2131-3.
Aamiainen Cocon kanssa: Lontoossa, Edinburghissa ja Dublinissa. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2666-8.
Aamiainen Cocon kanssa: Madridissa, Barcelonassa ja Lissabonissa. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 978-951-31-2665-0.
Aamiainen Cocon kanssa: Roomassa, Milanossa ja Ateenassa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3003-7.
Tee teematka. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4410-4.
Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27080-5.
Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27831-3.
Ranska, Macron ja minä. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-32517-8.
Bryssel, Strasbourg, Luxemburg à la Helena Petäistö. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-29545-7.
Gallian kukko kiekuu taas. Helsinki: Otava, 2022. ISBN978-951-1-44552-4.

Lähde Wikipedia

Tällainen on Helena Petäistön perhe – ”Minulla ei ole ikinä ollut ikävä ketään”

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009351659.html

Kun Helena Petäistö muutti Pariisiin, hänellä oli mielessään yksi kysymys – myöhemmin selvisi, kumpi on tärkeämpää, seksi vai herkuttelu

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009423621.html

3.7.202022:00

Juho Mäkelä

Toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö kutsutaan nykyään puhumaan paitsi EU:sta myös maaseudusta erilaisiin seminaareihin. Järjestäjät haluavat Helenan paikalle, koska heitä yllättää, että kaupunkilainen puolustaa niin intohimoisesti maakuntien Suomea.

"Olen asunut koko ikäni kaupungeissa, Oulussa, Helsingissä ja Pariisissa. Minulla oli kuitenkin mummolat maalla Rautiossa. Heräsin maaseudun asialle Ranskassa, jossa ei ole Suomen kaltaista hullua vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä."

35 vuotta MTV:n Pariisin kirjeenvaihtajana toiminut Petäistö aloittaa tänään Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina. Hän on innoissaan mahdollisuudesta kirjoittaa lehteen, jonka toimittajana on aikanaan ollut itse kirjailija Mika Waltari.

Waltarista tuli Maaseudun Tulevaisuuden kirjallisuus-avustaja 1932. Petäistö on antanut Waltarin mestariteosta Johannes Angelosta lukemiseksi Euroopassa jopa ministereille.

Petäistö on asunut puolet elämästään Ranskassa, ja hänellä on yhä toinen asunto Pariisissa. Ranskan pääkaupungissa lähes kaikki unelmoivat maallemuutosta, koska Pariisissa asuntojen keskimääräinen neliöhinta on yli 10 000 euroa.

Maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa eri tavalla kuin Suomessa. Maailman suurimmat maatalousmessut järjestetään Pariisissa, ja tapahtuma on pakollinen käyntikohde jokaiselle ranskalaiselle poliitikolle.

"Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti."

Ranskassa maatalousministerin salkku on ponnahduslauta uralla eteenpäin. Esimerkiksi edesmennyt presidentti Jacques Chirac ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ovat entisiä maatalousministereitä.

"Kaikki puolueet pitävät maaseudun puolia, koska mikään ei ole ranskalaisille niin tärkeää kuin herkuttelu."

Kokenut ulkomaantoimittaja on seurannut tarkasti, miten koronakriisiä on hoidettu eri puolilla Eurooppaa. Hän ei voi antaa Suomen hallitukselle kiitettävää arvosanaa, koska toiminta on ollut kompuroivaa.

"Minua hämmästyttää edelleen, mikä maskeissa on vikana, kun ne on todettu hyväksi suojautumiskeinoksi tutkimuksissa."

Hän kävi vastikään terassilla Helsingissä, mutta kerta jää tänä kesänä viimeiseksi. Turvavälejä ei enää pidetä, koska suomalaiset luulevat väärin, että koronavirus on jo voitettu.

"Suomalaisiin on levinnyt itseriittoinen tunne, koska olemme selvinneet taudista vähillä vaurioilla. Meillä unohdetaan se, että Suomi on harvaanasuttu, kaukana, syrjässä ja meren takana. Maassa ei ole yhtään suurta kansainvälisen liikenteen solmukohtaa."

Ranskan 55 päivän mittaisen koronasulun aikana poliisi mätkäisi 135 euron suuruisen sakon, jos kansalainen tavattiin yli kilometrin päässä kotoaan.

"Ranskalaiset miehet keksivät vitsin, että vaimo ei halua minua kotona, eikä poliisi halua minua ulkona."

Tunnettu televisiokasvo lopetti uutistyön MTV:ltä 2016, mutta työntekoa hän ei ole lopettanut. Kalenteri on yhä täynnä, sillä Petäistö pitää esitelmiä, laatii kolumneja useisiin medioihin ja kirjoittaa kirjoja.

Viime vuonna häneltä ilmestyi matkakirja EU-kaupunkeihin ja 2018 Ranskasta kertova Ranska, Macron ja minä. Syksyllä Petäistö jatkaa Kuohuva Eurooppa -luentosarjaansa.

Tyylikäs Helena Petäistö on raportoinut suomalaisten olohuoneisiin uutisia Euroopasta 1980-luvulta lähtien. Hän on tyytyväinen, että Saksa ja Ranska löysivät vihdoin yhteisen sävelen EU:n elpymisrahastosta.

"Vahva EU on Suomen etu. Esimerkiksi maataloudessa olemme koko ajan Ranskan kainalossa. Liittovaltio on turha mörkö. EU on pohjimmiltaan kansojen liitto, vaikka yhteisvaluuttaan kuuluu pakosta myös yhteisvastuu."

Petäistö ei ole päässyt Pariisiin sitten helmikuun. Hän kaipaa Ranskasta erityisesti hyvää ruokaa. Paikalliset loihtivat piskuisissa keittiössään joka ilta kolmen ruokalajin aterian.

Häntä harmittaa, että perheen yhdessä syömisen perinne on rapautunut Suomessa. Ranskassa päivällispöydällä on myös kasvatusfunktio, sillä lasten ja nuorten ongelmat tulevat esiin ruokaillessa.

"Ei tarvitse ihmetellä, miksi ranskalaiset ovat sanavalmiita ja suomalaiset tuppisuita. Ranskalaiset lapset saavat puhua ruokapöydässä vieraiden läsnä ollessa vain, jos heillä on kiinnostavaa kerrottavaa. Siinä oppii."

Helena Petäistö palkittiin elämäntyö-Venlalla – sai yleisön kyyneliin

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/d69b0dc0-78f8-48a1-a4fb-ea5923e978f9

Helena Petäistön parhaat vinkit Pariisiin

https://www.youtube.com/watch?v=49-F-05sXjw

Minne Helena Petäjistö vie vieraansa Pariisissa?

https://www.youtube.com/watch?v=f5ozoe0dtOY

MAISTIAISIA: MuuSuomi tarina: Raution kyläkauppa pelastui kun toimeen tartuttiin

https://www.youtube.com/watch?v=92FL0ijgQDo

MAISTIAISIA: MuuSuomi tarina: Raution kyläkauppa pelastui kun toimeen tartuttiin

https://www.youtube.com/watch?v=92FL0ijgQDo&t=112s

Kello viiden iltapäivätee

https://www.youtube.com/watch?v=LG81BqKupoM

Carjaleena Piirracca | Jakso 1 | Putous 10. kausi | MTV3

https://www.youtube.com/watch?v=0QQ9iocbqzs&t=21s

Helena Petäistö pelastaa Kalajoen vanhan apteekin

https://www.kaleva.fi/helena-petaisto-pelastaa-kalajoen-vanhan-apteekin/1754019

MTV3:n kirjeenvaihtaja Helena Petäistö on parhaillaan hankkimassa Kalajoen keskustassa sijaitsevaa vanhaa apteekin rakennusta, joka on ollut purku-uhan alainen.

Petäistö halusi pelastaa vanhan hienon, mutta huonoon kuntoon päässeen rakennuksen.

”Sain tiedon, että talo aiotaan hävittää. Suomessa tuhotaan liikaa vanhoja puutaloalueita. Eurooppalaisissa kaupungeissahan vanha säilytetään ja uusi rakennetaan ympärille. Jäljelle aina jää se viehättävä vanha kaupunki. Olen nähnyt, kun Oulustakin purettiin vanha puu-Oulu”, Petäistö kertoo innostuksestaan.

Muun muassa Pariisista ja Brysselistä uutisraportteja tekevä Petäistö on lähtöisin Oulusta ja hänen molemmat mummolansa ovat Kalajoen Rautiossa. Siellä hänen suvullaan on maapalsta, jonne aikoo nostaa apteekin tolpilleen.

”Aikaisemmin olen aina ajatellut, että teen kesämökin Etelä-Suomeen järven rannalle. Sinne veisin ulkomaalaisia vieraitani. Sitten ajattelin, että onhan se pöhköä tehdä niin, kun olen Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin. Talo Pohjanmaalla on pariisilaisille eksotiikkaa.”

Kalajoen Apteekin pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo,

Taiteilija Olga Markova-Orell on maalannut Kalajoen apteekista taulun. Kalajoen apteekki on Suomen vanhin maaseutuapteekki.

Kalajoella Suomen vanhin maaseutuapteekki

Sisäkuva Kalajoen Apteekista

Vuonna 1857 perustettiin ensimmäisen kerran apteekkeja maaseudulle ja kuuden ensimmäisen joukkoon kuului Kalajoki. Kalajoen Apteekki sai luvan 19.toukokuuta 1857. Apteekkioikeudet Kalajoelle on myönnetty seuraaville apteekkareille: Karl Ulrik Relanderbv. 1857, J.E.Jurvelius 1865, J.O.Hedman 1891, W.A. Dalhström 1905, N.W. Aschan 1912, Väinö Granlund 1917, Viljo Viikinkoski 1959, Helvi Sipilä 1971- 1981. Liisa Snellman 1981-2005, Raili Kari 2005 -

Kalajoen apteekin perustamispäätös edellytti, että apteekki aukaistaan kahden vuoden sisällä. Tarkastuspöytäkirjan mukaan offiisi oli korkea ja valoisa ja siellä vallitsi hyvä järjestys. ”Offiisi” on asiakastila ja se näkymä, minkä asiakas näki tullessaan apteekkiin. Myrkkyjen ja voimakkaasti vaikuttavien aineiden säilytys todettiin asian mukaiseksi. Mortelloita, vaakoja, punnuksia ja keittiöastioita oli riittävä määrä, ja ne olivat hyvässä kunnossa. Rohdokset olivat hyviä ja käyttökelpoisia. Pöytäkirjassa mainitaan, että iilimatoja oli vain 22 kappaletta. Iilimatoja käytettiin pahan veren imemiseen. Apteekkari itse oli kerännyt mm, raatteen lehtiä, suopursuja, katajanmarjoja ja siänkärsäheinää.
Perimätiedon mukaan apteekkari Relander menetti apteekkarin oikeutensa, koska oli laittanut apteekkihuoneeseensa sekatavarakaupan. Hän myi sääntöjen vastaisesti apteekissaan kahvia, sokeria ja tupakkaa. Sairaat kääntyivät enemmän hänen puoleensa kuin piirilääkärin. Relander oli tulevan presidentin setä.

Relander joutui myymään apteekkioikeutensa vuonna 1865 Edvar Jurveliukselle. Jurvelius siirsi apteekin entiseen puustelliin, missä se oli vuoteen 1964 saakka. Apteekkin offisiin sisäänkäynti oli yleisen tien puolelta. Offiisien viereisestä materiaalihuoneesta päästiin pieneen laboratorioon, jossa oli hella ja tislauspannu kuparisine jäähdyttäjineen, tarvittava määrä keittiöastioita, mortelloita, punnuksia jne. Lasissa ja posliinisissa säilytysastioissa olivat hiotut tulpat ja kannet. Osa rohdoksista säilytettiin kannellisissa purkeissa. Apteekkari Jurvelius lahjoitti kunnalle maatalousrahaston, joka sai kansalta nimen Jurveliuksen ”kuokkarahasto”.

Lääkkeiden valmistaminen oli silloin kovaa työtä, johon vaadittiin paitsi taitoa, myös konkreettista käsivoimaa. Myös ryytimaan hoitaminen kuului apteekkarin tehtäviin, sillä monesti lääkekasvit kasvatettiin itse.

Jurvelius toimi apteekkarina vuoteen 1891 ja hänen seuraajakseen tuli J.O. Hedman, joka toimi apteekkarina vuoteen 1905 saakka. Apteekkari Ossian Hedmanin aikana kuuluivat apteekkiin mm. vintti, kellari ja makasiini. Vintillä säilytettiin rohdoksia pusseissa ja suoloja ym. kemikaaleja lasiastioissa. Makasiinissa pidettiin happodamisaanit. Laboratorioon oli hankittu höyryapparaatti, mutta keitteitä ja hauteita valmistettiin petrolikeittimellä, johon kuului vesihaude. Offiisin puolen uusissa säilytysastioissa oli poltetut etiketit. Fakkien laatikoissa oli peltilaatikot. Apteekkari Hedman perusti Ylivieskan apteekkilaatikon. Hedman oli aktiivinen puoluemies ja oli perustamassa Säästöpankkia. Hän sai Kalajoen apteekin apteekkioikeudet vuonna 1891, josta vuonna 1905 siirtyi Oulun Uuden Apteekin apteekkariksi.

Werner Aleksander Dahlström toimi apteekkarina vuosina 1905-1912. Apteekkari Dahlströmin aikaisten tarkastuspöytäkirjojen mukaan tiloja oli korjattu, offiisin katto oli maalattu ja lattia laatoitettu, työpöydät päällystetty linoleumilla ja materiaalihuoneen seinät paneloitu. Laatikkojen paperietiketit oli vaihdettu emalikilpiin. Apteekkiin oli hankittu mm. tablettikone, laastaripuristin ja erinomainen mikroskooppi, jossa oli immersiolinssi. Erinomainen järjestys ja siisteys vallitsi kaikkialla. Vuonna 1912 apteekkarin oikeudet siirtyivät Nils William Aschanille. Hän oli apteekkarina vain viisi vuotta. Hän oli ollut välskärinä sotaväessä.

Apteekkari Granlund ennätti yli 40 vuoden aikana puolisonsa kanssa monin tavoin osallistua paikkakunnan ajankohtaisiin hankkeisiin ja rientoihin. Apteekkari Granlund oli vuosina 1924-1926 kunnansairaalan rakennustoimikunnassa ja sen jälkeen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1926-1951.
Aspiriini tuli käyttöön vasta 1800-luvun lopussa, ja antibiootteja esim. penisiliiniä jouduttiin odottamaan aina 1940-luvulle saakka. Aina 1960-luvun lopulle saakka apteekissa pyöritettiin myös pillereitä itse. Aikanaan rohdokset liuotettiin spriihin, ja osittain sen vuoksi tietyt lääkkeet saivat suursuosion hieman vääristä syistä.

Kalajoella on säilynyt vanha apteekkirakennus, joka historiansa aikana on kokenut monia julkisivumuutoksia. Apteekkitalon ikä ei ole tiedossa, todennäköisesti se on 1800-luvun rakennus, jota Granlundin aikana remontointiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Granlundin lisäys oli myös torni, joka on ollut tyypillinen osa vanhoja apteekkirakennuksia. Julkisivun erkkerin päällä on ollut parveke ja talon ympärillä vehreä puutarha. Apteekit ovat perinteisesti olleet kirkonkylien komeimpia rakennuksia, joissa oli tilat sekä myymälälle että apteekkarin perheelle ja palvelusväen asuntotilat. Apteekin tontti on kuulunut valtiolle, kunnes Lex Kallion nojalla apteekkari Granlund saattoi lunastaa sen. Granlundin perikunta myi tilan Jeeli Ojalle vuonna 1964. Sen jälkeen siihen tuli rautakauppa. Granlundin apteekkitalo oli edelleen käytössä apteekkari Viljo Wiikinkosken aikana vuodesta1958, kunnes KOP:n ja Wiikinkosken yhteinen liiketalo valmistui.
Vuodesta 1991 Kalajoen apteekki on ollut Liikekeskus Koppelin tiloissa.

Liisa Snellman tuli apteekkariksi Kalajoelle 1981 ja apteekkarina 25 vuotta. Täytettyään 80 vuotta Liisa luopui apteekkioikeudestaan. Liisa Snellman kuoli Oulussa 22.10.2009.
Nykyisin Kalajoen apteekkarina on Raili Kari ja apteekin palkkalistoilla on 15 työntekijää.

Helena Petäistö on ostanut puretun Kalajoen apteekin hirret ja on varannut Rautiosta tontin rakennuksen pystyttämistä varten, Tässä tarkempia tietoja asiasta:

KALAJOEN VANHAN APTEEKIN UUSI ELÄMÄ

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201410041918.pdf

Raution asemakaavan muutos ja laajennus – arkeolginen inventointi

http://www.kparkeologia.fi/tutkimusraportit/Raportit2016/Raportt i%20Kalajoki%20Rautio%202016.pdf

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

http://www3.kalajoki.fi/Djulkaisu/kokous/20201366-9-2.PDF