XXIX Rautio-viikko käynnistyi Kunniakierroksella. Raution Kisailijat saivat kerättyä Kunniakierroksella kunnioitettavan summan, peräti 2 746 euroa. Maria Koivusipilän osuus tuosta summast on 1000 euroa. Näin Kalajoen Junkkarit ja Raution Kisialijat keräsivät yhteensä reilusti yli 10 000 euroa ja voittivat ylivieskalaiset Kunniakierroksella. Kuva Raution Kisailijoiden Kunniakierroksen lähtötilaisuudesta.
Raution Nuorisoseuran eteen on pystytetty Yhtäköyttä-patsas, jonka ovat tehneett Antti Mustasaari ja Marko Pekola. Patsas kuvaa rautiolaista yhteishenkeä.
Raution Nuorisoseuralla oli Heikki Keskisipilän herätyskellonäyttely. Kelloja oli 1950-luvulta lähtien ja kelloja oli noin 200 erilaista. Kuvassa Reino Keskisipilä laittamassa herätyskelloa herätyskuntoon.
Rautiossa on tänään myös valokuvanäyttely, sokeian opaskoira esittelyssä, työnäytös vanhat työtavat, lennnokkinäytös, poliisikoiranäytös ja kädenvääntönäytöskisa. Markkinoiden aikana Zetor-veljet ajeluttavat yleisöä ja lohikeittoa tarjotaan metsästysmajalla. Raution kyläyhdistys täyttää 20-vuotta ja tarjoaa täytekakkukahvit Nuorisoseuralla. Nuorisoseuran juhlatilaisuudessa tohtori Ilkka Luoto puhuu paikan hengestä.
Illalla Nuorisoseuralla esitetään tohtori Tapani Typön näytelmä Kultaa Rautiosta. Iltamissa soittaa Landola-yhtye solistinaan Leo Kinnunen.
Tango-Landola
Tango-Landola on neljän rautiolaisen ja yhden alavieskalaisen vuonna 1967 perustama yhtye. Yhtyeeseen kuuluvat Keijo Nivala harmonikka, Tuomo Hämäläinen kitara, Vesa Kinnunen bassokitara, Esko Puutio rummut ja Leo Kinnunen toimii laulusolistina. Tuomo Hämäläinen oli yhtyeen perustamisvaiheessa koko joukon vanhin eli 20-vuotias ja Esko Puutio nuorin 14-vuotias. Keijo Nivala oli tehnyt tuttavuutta pianohaitarin kanssa kaksivuotta ja kykeni parhaiten lukemaan musiikin nuottiviivastolta. Tango-Landola on ollut Rautio-päivien vakituinen vieras. Yhtye on soittanut jo yli 40 vuotta.
Kotiseutujuhla Nuorisoseuralla
Raution kotiseutujuhlien juhlapuhujina olivat professori maaseutuneuvos Eero Uusitalo ja valtioneuvoston esittelijä Aino-Leena Nikula-Sailes. Professori Eero Uusitalo pitää kylätoiminnan kehittämisen kannalta välttämättömänä, että valtionavun on noustava kymmenkertaiseksi nykyisestä tasostaan. Jokaisen kunnan on laadittava oma maaseutuohjelmansa. Kylistä on tehtävä pienin toimintayksikkö, koska paras tietämys kylän asioista on omalla kylällä. Uusitalo nosti kylätoiminnan suurimmiksi haasteiksi voimien kokoamisen, lisääntyvän vastuun lähipalveluista ja ympäristön kunnostuksesta sekä toiminnan työn välittäjäorganisaationa.
Valtioneuvoston esittelijä Anna-Leena Nikula-Sailes muisteli lapsuutensa Rautiota, josta muutti pois yli 40 vuotta sitten. Hänen mukaansa rautiolaiset ovat ahkeria, aikaansaavia ja yhteisöllisiä. Kotiseutu, lapsuuden maa on jotakin muuta kuin se maisema, jonka vieraat näkevät. Suhtaudumme omaan kotiseutuumme tunteella, tiedostamattomasti ja vaistonvaraisesti, Nikula-Sailes sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti