Valitus Kalajoen kaupunginvaltuuston
päätöksestä on tässä
Kalajoen kaupunginhallituksen vastine Oulun hallinto-oikeudelle on tässä
Erkki Ahon vastine Oulun
hallinto-oikeudelle Kalajoen kaupunginhallituksen vastineeseen
Oulun hallinto-oikeus
Isokatu 4
PL 189
90101 Oulu
Asia: Lausunto Kalajoen kaupunginhallituksen vastineeseen asiassa dnro 00230-00231/12/2299, 00230/12/2299
1.1.
Päätös ja sen valmistelu.
Valmistelussa todetaan, että jätelautakuntasopimuksen valmistelu käynnistyi kunnallisen jäteyhtiö Vestian osakaskokouksen asettamalla työryhmällä. Valmistelusta todetaan myös, että Vestian osakaskokous hyväksyi jätelautakuntasopimukseen muutoksia.
On kummallista, että kaupunki ei lainkaan kiinnitä huomiota siihen, että kaupungin viranomaisen – siis yhteisen jätelautakunnan – perustamisessa ja sen tehtävien määrittämisessä keskeisessä roolissa on yksityisoikeudellisen yhtiön osakaskokous. Tuntuu oudolta, että kaupunki ilmoittaa näin tapahtuneen valmistelun ja päätöksen ilmentävän kuntien yhteistä tahtoa siitä, mitkä yhteisen lautakunnan tehtävät ovat.
1.2. sopimuksen lainmukaisuus
Kohdan toisessa kappaleessa todetaan kuntaliiton lausunnossa ollut maininta, että ”koko sopimus ja kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös eivät ole lainvastaisia, jos joku kuntien välisen sopimuksen yksittäinen kohta tulkittaisiin pätemättömäksi tai mitättömäksi.”
Tässä, eikä myöskään alkuperäisessä kuntaliiton lausunnossa ei perustella, mihin oikeuskäytäntöön kyseinen kannanotto perustuu. Valittaja katsoo, ettei kaupunki voi tällaista lausuntoa antaa, vaan kaupungin tulee perustaa kantansa hallinto-oikeuden professori Mäenpään lausuntoon, missä tuodaan selvästi esiin, että ehdotetussa muodossa jätelautakuntasopimus on laiton. Laittomaksi sopimuksen tekee nimenomaan se, että sopimuksella jätelautakunta määrättäisiin toimimaan hallintolain vastaisesti, kun lautakunta velvoitetaan noudattamaan yksityisoikeudellista sopimusta.
On kohtuutonta, että kaupunki lausunnossaan ilmoittaa, että (kohta 1.2. viimeinen kpl), että jätelautakunta sopimus on hallintolain mukainen. Prof. Mäenpään lausunto osoittaa selvästi, että sopimuksessa on selviä hallintolain vastaisuuksia, koska sopimuksen mukaan viranomainen velvoitettaisiin noudattamaan yksityisoikeudellisen yhtiön päätöksiä ja näin ollen hallintolaista tuleva viranomaisen puolueettomuus- ja riippumattomuusvaatimus menetetään. Hyväksymällä sopimuksen valtuusto siirtäisi lainvastaisesti sille kuuluvat viranomaistehtävät riippuvuusvaatimuksen johdosta yksityisoikeudelliselle yhtiölle.
1.4 Jätelautakunnan johtosääntö
Kaupungin tulee päätöksissään arvioida myös päätösten sisällön lainmukaisuutta, eikä vain sitä, onko kaupungin päätöksentekoprosessi tapahtunut lain mukaisesti. Johtosäännössä lautakunta velvoitetaan valmistelemaan jätehuoltomääräykset yhdessä Vestian kanssa. Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöön perustuva oikeussääntö. Professori Olli Mäenpään mukaan tällaisen oikeussäännön valmistelua ei voida osaksikaan siirtää yksittäisen osakeyhtiön tehtäväksi, varsinkin kun kyseinen yhtiö [siis Vestia] kuuluisi näin määräysten soveltamisalaan. Johtosäännön hyväksymisessä kyse on siitä, estääkö kaupunki päätöksellään lautakunnan jäsenten riippumattoman ja puolueettoman toiminnan. Lisäksi kyseinen hallintolain vastainen oikeutus johtaa lautakunnan jäsenen esteellisyyteen. Johtosääntöön kirjoitettua kohtaa ei voida perustella kaupungin esittämällä tavalla, että kysymyksessä olisi tarpeellisten tietojen hankkimiseksi vaadittava yhteistyö. On selvää, että jätehuoltomääräysten valmisteluun tarvitaan asiantuntemusta ja tietoja, mutta jätelautakunta on viranomainen ja sillä on oikeus hankki käyttöönsä tehtäviään varten tarvittavat tiedot. Jätehuoltomääräysten valmistelussa on oleellinen ero sillä, hankkiiko lautakunta ja sen virkasuhteessa oleva valmistelija / esittelijä tiedot vai velvoitetaanko lautakunta toimimaan yhdessä yksityisoikeudellisen yhtiön kanssa valmistelussa. Oleellista on tunnistaa, että viranomaisella tulee olla oikeus valmistella oikeussäädös itsenäisesti ja hankkia tarvitsemansa tiedot sellaisesta lähteestä, minkä se katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Johtosääntöön kirjoitettu muoto on johtaa siihen, että lautakunta ei voi toimia puolueettomasti ja riippumattomasti eikä kaupunki voi laillisesti hyväksyä lainvastaiseen tehtävien hoitamiseen vaativaa sopimusta.
1.6 Jätehuoltomääräysten valmistelu
Jätehuoltomääräysten valmistelussa on otettava huomioon jätelainsäädäntö kokonaisuudessaan. Kaupungin lausunto antaa virheellisen kuvan jätehuoltomääräysten valmistelusta. Jätelain 35 §:n mukaan jäte on toimitetta kunnan määräämään vastaanotto –ja käsittelypaikkaan. Laki ei anna tältä osin mitään erityisoikeutta kuntayhtiölle eikä se velvoita noudattamaan kuntayhtiöitä koskevaa osakassopimusta, vaan jätehuoltoviranomaisella on 35 §:n mukaan täysin itsenäinen ja riippumaton päätöksenteko-oikeus. Kaupungin kohtaa koskevat perustelut on kirjoitettu kuntayhtiötä suosien.
1.7 Professori Mäenpään lausunto
Kappaleessa kolme kaupungin hallitus ottaa kantaa siihen, mitä professori Mäenpää on lausunnossaan tarkoittanut ja ottaa samalla itse kantaa siihen, että kuntien omistaman jäteyhtiö olisi erityisasemassa kunnan jätehuoltoviranomaisten päätösten suhteen. Valittaja katsoo, että kaupunki ottaa tässä virheellisen kannan. Kyseessä on lainsäädäntöön perustuvien viranomaispäätösten noudattaminen, joilla on oikeusvaikutus. Kunnallinen jätelaitos on juridisesti yksityisoikeudellinen toimija, jolle on annettu operatiivisia tehtävä. Operatiivisten tehtävien hoitamisessa lainsäädännön ja siihen perustuvien säädösten tule olla samat kaikille. Jätelain keskeinen tavoite oli eriyttää jätehuollon operatiivinen tehtävä ja viranomaistehtävät. Nyt lainvastaisilla velvoitteilla tai vaatimuksilla, mitä ollaan hyväksymässä jätelautakuntaa koskevassa sopimuksessa tai jätelautakunnan johtosäännössä, tuhotaan lain perustavoite.
ko 4. kappaletta koskee sama huomautus kuin aiemmin. Jätelautakunta voi hankkia tiedot, mutta sitä ei voida velvoittaa yhteistyöhön kuntayhtiön kanssa.
2.3 Osakassopimuksen velvoittavuus
Kaupungin menettely tuntuu oudolta. Kaupunki toteaa lausunnossaan, kuten että osakassopimuksella ei sidosta jätelautakunnan toimivaltaa. Mutta kaupunki jättää tuomatta esiin lausunnossaan sen, että jätelautakunnan tulee noudattaa Vestian osakassopimusta. Vaatimus osakassopimuksen noudattamisesta asettaa lautakunnan jäsenet hallintolain vastaisesti riippuvaisiksi osakassopimuksesta. On totta, että jätelautakunta tulee perustaa jätelain mukaisesti. Valmisteluasiakirjoissa on selvä ristiriita, toisaalta todetaan, että edellä mainittu vaatimus, että lautakunnan tulee noudattaa Vestian osakassopimusta, missä mm. selvästi otetaan kantaa kuljetusjärjestelmään, mutta toisaalta kaupunki lausunnossaan ilmoittaa, että kuljetusjärjestelmästä päättäminen siirretään jätelautakunnalle, kuten jätelain mukaan tuleekin olla. Oleellinen kysymys on se, miksi kaupunki hyväksyy sellaisen osakassopimuksen, missä sovitaan myös sellaisista julkisoikeudellisista tehtävistä, mihin Vestialla ei ole oikeutta.
Kalajoen kaupunki ei ole ottanut vastineessaan huomioon sitä, että kuntien ja Vestia Oy:n toiminta on EY:n kilpailulainsäädännön vastaista. Vestia Oy on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Kilpailunrajoituslain 1 luvun 3 §:ssa sanotaan näin:
Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Kilpailunrajoituslain 2 luvun 4 §:ssä sanotaan näin:
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Kilpailun rajoituslain 2 luvun 6 §:ssä sanotaan näin:
Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Kilpailun rajoituslain 2 luvun 7 §:ssä sanotaan näin:
Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana
EY:n perustamissopimuksen artiklassa 81 kielletään laajasti yritysten kilpailua vääristävä yhteistyö. Artiklaa sovelletaan sekä horisontaalisiin kilpailunrajoituksiin (kartelleihin) että vertikaalisiin sopimuksiin kuten jakelusopimuksiin liittyviin kilpailunrajoituksiin. Artiklassa 82 kielletään puolestaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.
Oulun hallinto-oikeuden on otettava selkeä kanta EY:n kilpailulainsäädännön vastaiseen toimintaan, koska Suomi on osa EU:n oikeusjärjestelmää.
Vaadin, että Oulun hallinto-oikeus kumoaa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätökset 31.01.2012 § 20 ja 31.01.2012 § 21,.
Kalajoella 12.05.2012
Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti