Berlusconi Avenue

Kalajoen ja Himangan kuntaliitoksen seurauksena vuoden 2010 alusta Kalajoen kaupungille tulee useita samannimisiä teitä ja katuja. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut maankäyttö-ja rakennuslain tarkistus (55 §) mahdollistaa kadun tai muun yleisen alueen nimen tai numeroinnin muuttamisen kunnan erillisellä päätöksellä.

Kalajoella ja Himangalla on samannimisiä teitä 17 kappaletta. Nämä ovat Erkintie, Hakalantie, Isorannantie, Kokkolantie, Koulutie, Merituulentie, Ouluntie, Riihitie, Rannanperäntie, Siipolantie, Välitie, Taaplarinkuja, Tällärinkuja, Harjutie, Kurikkalantie, Pahkalantie ja Torvenkyläntie.
Myös Koskitien, Kivitien ja Pahikaisentien nimenmuutokset ovat harkinnassa.

Teiden nimien muuttamisen valmistelu on nyt Kalajoella teknisen lautakunnan valmisteltavana. Pääperiaatteena nimien muuttamisessa on vähimmän haitan periaate. Lisäksi otetaan huomioon myös esimerkiksi nimen historiallinen tausta jne. Kalajoella Leena Kivioja oli aikanaan suureksi avuksi katujen ja teiden nimeämisessä, koska hän tunsi Kalajoen historialliset paikat ja tapahtumat tavallista kalajokista paremmin.

Erkintie

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokoukseen osallistuivat asiaa informoitaessa Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki sekä elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan varajäsen valtuutettu Erkki Aho. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari heitti kokoukusessa ajatuksen, että molemmissa kunnissa voitaisiin luopua Erkinite-nimestä.

Minulle tuo kyllä sopii. Ehkä Himangalla Erkintie voitaisiin muuttaa Berlusconi avunueksi muistuttamaan tulevia sukupolvia kuntaliitoksesta ja siitä historiallisesta ilmapiiristä mikä kuntaliitoksessa vallitsi vuonna 2010. Himankalaiset ovat nettikeskusteluissa ristinneet Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin Kalajoen Berlusconiksi.
Berlsuconi Avunue-nimeä perustelen juuri historiallisella taustalla informaatioksi tuleville sukupolville. Se jää muistuttamaan tulevia sukupolvia ajan hengestä.

Pleuna on vallattu!

Kalajoella on ennenkin käytetty paikkojen nimeämiseen historiallisia tapahtumia.Pleuna kuuluu niihin kalajokisiin paikannimiin, jotka ovat saaneet alkunsa maamme rajojen ulkopuolelta, tässä tapauksessa aina Balkanilta saakka. Suomen Kaarti osallistui ainoana suomalaisena sotaväenosastona keisarillisen Venäjän armeijan mukana Turkin sotaan 1877-1978. Kaarti sai mainetta erityisesti Plevnan linnoituksen valtaamisesta 10.12.1877. Tämä lähellä Tonavaa saavutettu voitto tuli pian tunnetuksi koko Suomessa, vaikka sanomalehdet ja muut tiedotusvälineet olivat vielä silloin harvinaisia.

Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston nimitarinoista löytyy Pleunaa koskeva teksti vuodelta 1938: "Kalajoen pitäjässä, Siiponjoen varrella, Rahjankylän ja Kurikkalan välillä on pieni torppa, jonka nimi on Pleuna. Nimi on syntynyt seuraavalla tavalla: Eräs tarmokas vaimo puuhasi torpan paikkaa Kalajoen Hietalan pappilan maalle Siiponjokivarteen.
Kun hän lopulta sai torpan paikan, niin hän sanoi - Nyt on Pleuna vallattu! Siitä sai torppa nimensä. Tämä kai tapahtui Turkin sodan jälkeisenä aikana."

Rovasti Vilho Kivioja on kirjoittanut Kalajoen kirkkoherranvirastossa olevaan kortistoonsa, että Pleunaan on vuonna 1878 asettunut asumaan Antti Siermala perheineen. On hyvin todennäköistä, että juuri hän on rakentanut jokivarteen talon ja raivannut peltoja.