Kalajoen kaupunginhallituksen esityslistalla oli maanantaina 26.1.2009 klo 19 lausuntopyyntö viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraporttiin. Minulla valtuuston toisena varapuheenjohtajana on oikeus osallistua kaupunginhallituksen kokouksiin ja asioista käytävään keskusteluun. Minulla on myös mahdollisuus valtuutuuston valtuuttamana valvoa kaupunginhallituksen toimintaa.
Valinta valtuuston varapuheenjohtaksi oli oma prosessinsa. Pro Kalajoen ( 5 valtuutettua) Vasemmistoliitton ( 2 valtuutettua), Kristillisten ( 2 valtuutettua) ja Vihreiden ( 1 valtuutettu) koalition tavoitteena oli keskinäisellä sopimuksella turvata muun muassa Erkki Ahon valinta valtuuston varapuheenjohtajaksi. Koalitioasta kuitenkin valtuuston varapuheenjohtajan valinnan yhteydessä erosi Kristilliset, pappi ja lukkari. Jäljelle jäi kahdeksan valtuutettua. Jos asia olisi mennyt valtuustossa suhteelliseen äänestykseen niin silloin toisen varapuheenjohtajan valinnan osalla suhdeluvuksi olisi tarvittu 8,33. Nyt SDP ja valtuutettu Timo Suni pelasti tilanteen ja tuli koalitioon yhdeksänneksi valtuutetuksi. Näin asiaa ei kannattanut viedä valtuustossa suhteelliseen äänestykseen, koska Erkki Ahon valinta oli jo varmistettu uudella koalitiokoostumuksella. Muut puolueet Keskusta, Kokoomus ja Kristilliset eivät voineet estää Erkki Ahon valintaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Lausunnon käsittely kaupunginhallituksessa
Asian käsittelyä vaikeutti vielä se, että Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenille jaettiin tietokoneet vasta kokouksen alussa ja he saattoivat muistitikulta siirtää kokouksen esityslistan tietokoneelle ja sitä kautta katsoa mitä virkamiehet ovat esittäneet. Tosin sähköpostilla oli tullut tieto asioista ao-henkilöille aikaisemmin. Esityslistalla ollut tieto ei kuitenkaan pitänyt paikkansa vaan asiasta oli tehyt uusi kirjallinen versio, mikä ei ollut tietokoneversiossa. Kaikki tämä "tohelointi" vaikeutti asioihin perehtymistä. Valtuuston varapuheenjohtajana edellytän parempaa valmistelua jatkossa asioiden käsittelyyn.
Kaupunginhallituksen jäsenille olisi tullut antaa tieto siitä mihin he antavat lausunnon eli lauusntopyyntö olisi pitänyt monistaa tai saattaa ajoissa kaupunginhallituksen jäsenten tietoon samoin kuin tiivistelmä loppuraportista ja erittäin hyödyllistä olisi ollut perehtyä myös loppuraporttiin kokonaisuudessaan. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei tarkasti tiennyt mistä hän oli päättämässä.
Asiakirjat löytyvät näistä osoitteista
Ydinkohdat tiivistelmästä
Työryhmän näkemyksen mukaan hallintoa on kehitettävä siten, että tehtävät kootaan nykyistä suurempiin yksiköihin, yhteisön lainsäädännöstä tulevat maksajavirasto- ja hallintoviranomaistehtävien hoitamista koskevat vaatimukset voidaan täyttää ja tehtäviä hoitavien yksiköiden kanssa voidaan tehdä yhteisön lainsäädännön edellyttämät maksajavirastosopimukset.
Työryhmä esittää, että kunnat jatkossa vastaavat alueellaan viljelijähallinon tehtävien organisoinnista siten, että tehtävät tulevat hoidetuksi yhteisön ja kansallisen lainsäädännön sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Tehtävien hoidon kehittämiseksi tarvitaan kuntien lakisääteistä ohjausta yhteistoimintaan. Tämä toteutettaisiin siten, että kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita, joiden sisällä tehtävien hoidon vastauu siirtyy lakisääteiesti yhdelle alueen kunnista tai kuntayhtymälle. Kunnat velvoitetaan lakisääteisesti muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue ja luomaan tehtävien hoitamista varten alueelle oma hallinto.
Tavoitteena on, että koko maassa on yhteensä enintään 80 tehtävien järjsetämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 viljelijätukihallinnon asiakasta, jolla tarkoitetaan maataloustukea hakemivien tilojen lukumäärää.
Työryhmän käsityksen mukaan tehtävien hoidon järjestämistä koskeva laki voisi tulla voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2011 maa- ja metsätalousministeriölle, minkä kuntien kanssa se muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen. Valtioneuvosto voi kuntaa kuultuaan velvoittaa kunnan liittymään määräämiensä kuntien muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen.
Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisen tueksi työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtakunnallisen kehittämishankkeen, jota vartenarvioidaan tarvittavan vuosille 2010-2012 yhteensä 500 000 euroa enintään 3 henkilön palkkaukseen vuosittain siten, että rahoitus kohdistetaan Maaseutuvirastolle.
Ydinkohdat lausuntopyynnöstä
Kuntia pyydetään lausunnossaan ottamaan kantaa työryhmän ehdottaman kehittämismallin vaikutuksiin. Erityisesti kuntia pyydetään ottamaan kantaan siihen, miten ne arvioivat maaseutuhallinnon yhtiestoiminta-alueen toteutuvan oman kuntansa osalta kun otetaan huomioon esitetyt kriteerit ja niitä koskevat poikkeukset. Kuntien maaseututimi hoitaa vilejlijähallinnon tehtävien ohella myös esimerkiksi sato-, tulva-, hirvi- ja petoeläinvahinkoihin sekä hukkakauran torjuntaa liittyviä tehtäviä.
Kuntien lausuntojen osalta pyydetään, että maakuntien liitot kokoaisivat alueensa kuntien lausunnot yhteen ja toimittavat ne maa- ja metsätalousministeriöön yhdessä lähetyksessä oman lausuntonsa liitteenä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 20 päivänä helmikuuta 2009 osoitteella maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto.
Lausuntopyynnön allekirjoittaja on valtiosihteeri Jouni Lind.
Kalajoen kaupungin lausunnon ydinkohdat
Työryhmä esittää muodostettavaksi enintään 80 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueiden määrän pääasiallisena perusteena on, ettei Maaseutuvirasto pysty tekemään enempää maksajavirastosopimuksia Lähtökohtana ovat siten olleet Maaseutuviraston omat reusrssit, tarpeet ja tavoitteet eikä siinä ole huomioitu asiaa maaseutuhallinnon palveluiden käyttäjien ja niitä nykyisin tuottavien kuntien kannalta. Palveluiden tuottamisen kannalta on riskialtista ajaa muutos keskushallintovetoisesti läpi kuntatasolla. Mitä tulee komission asetukseen (EY) n:o 885/2006 liite 1, ei siinä ole mainittu tehtävien hoitoon tarvittavan Maaseutuviraston vaatimaa 6 henkilöä.
Kalajoen alueella muutoksissa on otettava huomioon jo hyvin toimivat yhteistyökuviot ja - alueet, Maatalousyrittäjien Eläkeliatoksen hallinnoima lomituspalveluyksikkä tuottaa palvelut kuluvan vuoden alusta alueelle Himanka, Kalajoki, Pyhäjoki, Merijärvi (617 tilaa). Samalla alueelle tuotetaan myös perusturvapaelvelut, Ympäristöterveydenhuollon osalta Kalajoki tuottaa palvelut em. kuntien lisäksi Raahelle ja Siikajoelle.
Kalajoen kaupunki toteaa lausunnossaan, että toimivin viljelijätukihallinon yhteistoiminta.alue muodostuisi nykyisen lomahallinnon paikallisyksikän alueen mukaisesti Kalajoen kaupungista sekä Himangan, Pyhäjoen ja Merijärven kunnista. Kalajoen olisi mahdollista tarjota viljelijätukihallinnon kehittämisen palveluita myös hieman laajemmallekin alueelle.
Erkin kommentti asiaan
Erikoista asiassa on se, että työryhmä on itse määritellyt omat tavoitteensa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että koko työryhmäraportin lähtökohdat ovat keskusjohtoisen byrokratian tukeminen. Periaatteena olisi tullut olla palvelun toimivuus, asiakasnäkökulma ja asiantuntemus eikä byrokratia tarpeet. Loppuraportin tulkinta siitä, että viljelijätukiprosessiin katsotaan tarvittavan 6 eri henkilöä on todella omavaltainen tulkinta, mikä perusteet ontuvat pahasti.
Raporttiin liittyy erittäin merkittävä eriävä mielipide, jonka ovat jättäneet Erkki Ojala ja Taina Wirberg ja se löytyy raportin sivuilta 29-30.
Maaseutuvirasto näyttää sälyttävän kuntien lausuntojen lukemisen maakuntaliittojen harteille. Maaseutuviraston toiminta- ja hallinnointitavat herättävät enemmän kuin kysymyksiä. Niillä saattaa olla vaikutusta jopa keskustapuoleen kannatuksen yhä jyrkempään laskusuuntaan.
Kalajoen kaupunki toteaa lausunnossaan aivan oikein, että Kalajoen kaupungista sekä Himangan, Pyhäjoen ja Merijärven kunnista muodostuisi toimivin viljelijähallinnon yhteistoiminta alue. Palveluita voitaisiin tarjota laajemmallekin alueella. Mielestäni myös Alavieskan kunnalle voisimme tarjota näitä palveluita. Tätä suurempi alue olisi palvelun toimivuuden kannalta vaikea. Toivottavasti alavieskalaiset ovat nähneet jo mitä yhteistyö perusturvan osalta maksaa, kun yhteistyökumppanina on Ylivieska ja ennekaikkea Kallion kuntayhtymä. Toivottavasti alavieskalaiset eivät enää tässä asiassa sorru Kallion kuntayhtymän-kaltaiseen toimintamalliin. Asian ratkaisee pitkälle Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, jonka päätöksen liitteeksi menevät kuntien päätökset.
Kalajoen kaupungissa on tehty virhe siinä, että lakkautettiin maaseutulautakunta ja tilalle nimetään kaupunginhallituksen alaisuuteen maaseututoimikunta. Tällaisen järjestelyn tavoite on ollut mielestäni selvästi henkilökotaisten valtapyrkimysten ja vallanhimoisen ja itsekään politiikan toteuttaminen. Mielstäni väärän muutoksen äitinä pidän Raili Myllylää. Nyt olisi tarvittu vahvaa ja aktiivista maaseutulautakuntaa. Kysymys on Kalajoen kaupungin imagosta maaseudun asioiden hoitamisessa, Varsinkin maaseutulautakunnan ja nykyisin maaseututoimikunnan puheenjohtajan tulisi olla vahva persoona, jolla on näkemystä ja kokemusta sekä aikaa hoitaa asioita. Hänellä tulisi olla suora yhteys ison pöydän päättäjiin. Nyt näyttää siltä, että joidenkin tavoitteena on valtapoliittiset asemat tärkeämmällä sijalla kuin kalajokisten viljelijöiden omat edut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti