Käsittelen Kalajoen kaupungin talousarviota vuodelle 2009 tässä kirjoituksessa pääosin yleisellä tasolla. Kalajoen kaupungin tavoitteena on vuonna 2009 saavuttaa väkilukutavoite 9500 asukasta. Kalajoen kaupungin elinkeinostrategian tavoitteet ovat seuraavat:
1. Kalajoki on alueensa kasvava keskus
2. Kalajoki on valtakunnallisesti tunnettu yritys- ja matkailukeskus
3. Kalajoki on vetovoimainen asumis- ja yritysympäristö
4. Työttömyysaste on alle 8 %
5. Nuorisotyöttömyyttä Kalajoella ei ole
6. Yritysten nettolisäys on 15 yritystä vuodessa
7. Työpaikkojen nettolisäys on 50 työpaikkaa vuodessa
Olennaiset asiat (muutokset) Kalajoen kaupungin talousarviossa vuodelle 2009:
1. Himangan kunnan liittyminen Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alusta valmistellaan vuoden 2009 aikana.
2. perusturvapalveluiden osalta muutoksia on siinä, että Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana Merijärven kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Merijärven kunnalta siirtyy 38,5 henkilöä Kalajoen kaupungin palkkalistoille.
3. Lisäksi Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana ympäristöterveydenhuoltopalveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Kalajoen kaupungille siirtyy 8 virkaa, joista 3+1 on eläinlääkärin virkoja ja 4 terveystarkastajan virkoja. Yksi ympäristöterveydenhuollon viroista on muutettu ympäristöterveydenhuollon johtajan viraksi.
4. Kalajoen kaupunki tuottaa terveystarkastajan palvelut myös Himangan kunnalle ja Kannuksen kaupungille.
5. Sivistyspalveluiden osalta Himangan kunta ostaa Kalajoen kaupungilta kansalaisopiston palvelut.
6. Teknisten palveluiden osalta teknisiin palveluihin siirtyy it-tuen henkilöstö hallintopalveluista, Kalajoen kaupunki tuottaa myös ympäristötarkastajan palvelut Himangan kunnalle.
7. Vuosille 2008-2010 kohdistuu kaksi suurta investointikohdetta: perusturvakeskus 5 325 000 euroa ja Tyngän koulu 2 900 000 euroa. Investoinnit ovat yhteensä 8 225 000 euroa. Tyngän koulun valtionosuus on 1 450 000 euroa.
8. Kalajoen sataman kehittämiseen on varattu 522 500 euroa. Viemärilaitoksen investointeihin on varattu 785 000 euroa. Suurimpina kohteina haja-asutusalueiden viemäröinti.
9. Kalajoen kaupungin sijoitusomaisuuden ( ns. Repo-rahat) arvo oli 31.10.2008 10 400 000 euroa.
Keskeisiä tietoja elinkeinoista vuodelta 2008
Kalajoella on 566 yritystä. Työpaikkoja on 3666. Yritysrahoitusten suuruus on 7 000 000 euroa. Maaseutuelinkeinojen tukeja hakevia yrityksiä on 315 kappaletta. EU- ja kansalliset tuet ovat 12 000 000 euroa. Korkotukilainoja on jaettu 3 500 000 euroa. Avustuksia on jaettu 1 500 000 euroa. Maataloustulo on Kalajoella vuositasolla 39 800 000 euroa.
Keskeiset tiedot Kalajoen kaupungin talousarviosta vuodelle 2009
Talousarvion loppusumma 63,2 miljoonaa euroa. Vuosikate 3 miljoonaa euroa. Vuosikateprosentti verorahoituksesta 5,4 %. Vuosikate/ asukas 317 euroa. Veroprosentti 18,5%. Lainamäärä 24,3 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohden 2 553 euroa/ asukas.
Kokonaismenot
Käyttötalousmenot 51 800 602 euroa
Investoinnit 8 711 360 euroa
Rahoitusmenot 1 172 000 euroa
Lainojen lyhennys 1 500 000 euroa
Yhteensä 63 183 962 euroa
Kokonaistulot
Toimintatuotot 14 257 538 euroa
Verotulot 23 251 000 euroa
Valtionosuus 17 929 700 euroa
Rahoitustulot 551 136 euroa
Omaisuuden myynti 400 000 euroa
Rahoitusosuudet investointeihin 1 084 588 euroa
Lainanotto 5 360 000 euroa
Liittymsimaksut 350 000 euroa
Yhteensä 63 183 962 euroa
Käyttötalousmenot palveluittain
Hallinto 3 555 556 euroa
Kehittäminen 4 673 421 euroa
Perusturva 27 332 809 euroa
Sivistys 9 265 345 euroa
Tekniset 6 973 471 euroa
Yhteensä 51 800 602 euroa
Käyttötalousmenot menolajeittain
Henkilöstömenot 27 027 934 euroa
Palvelujen ostot 17 603 346 euroa
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 660 816 euroa
Avustukset 2 579 185 euroa
Muut menot 929 321 euroa
Yhteensä 51 800 602 euroa
Tulo- ja menoarvio vuodelle 2009
Valtuuston kulut 120 000 euroa.
Tarkastuslautakunta 20 000 euroa.
Eurovaalit 7 375 euroa.
Kaupunginhallitukselle on budjetoitu
konserninohjaukseen 408 308 euroa.
talousohjaukseen 415 936 euroa.
henkilöstönohjaukseen 437 210 euroa
yleishallintoon 2 146 727 euroa
yhteensä 3 555 556 euroa
Elinkeinopalveluihin 1 037 271 euroa
Maaseutupalveluihin 2 922 800 euroa
Kalajoen satamaan 540 130 euroa
Maankäyttöpalveluihin 173 220 euroa
Perusturvalautakunta
Hallinto 290 041 euroa
Perhepalvelut 7 104 485 euroa
Terveyspalvelut 14 416 616 euroa
Kotihoito- ja asumispalvelut 4 601 782 euroa
Ympäristöterveydenhuolto 919 885 euroa
Perusturvapalvelut 27 332 809 euroa
(erikoissairaanhoito 18 991 228 euroa)
Sivistyspalvelut
Hallinto 256 755 euroa
Perusasteinen koulutus 6 143 774 euroa
Keskiaste 1 380 247 euroa
Vapaa-aikapalvelut 1 484 569 euroa
Yhteensä 9 265 245 euroa
Tekniset palvelut
Hallinto 1 063 760 euroa
It-tuki 221 405 euroa
Tilapalvelut 3 443 221 euroa
Kuntatekniikka 1 483 155 euroa
Kaavoitus 227 640 euroa
Mittaus ja kartoitus 333 700 euroa
ympäristöohjaus 200 590 euroa
Yhteensä 6 973 471 euroa
Tekninen lautakunta
Talonrakennus 4 915 000 euroa
Julkinen käyttöomaisuus 1 265 000 euroa
Viher- ja ulkoilualueet 423 860 euroa
Liikelaitokset 1 307 500 euroa
Korkomenot 1 050 000 euroa
Muut rahoitusmenot 122 000 euroa
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 500 000 euroa
Talousarvion loppusumma 63 183 962 euroa
Kriittiset asiat:
1. Yleinen taloudellinen tilanne
2. Ympäristön muutokset
3. Suuri lainamäärä
4. Isot investoinnit
5. Konserniohjaus heikkoa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on keskeinen ongelmakohta kalajokisille veronmaksajille. Siksi sen kohdalta on tehtävä veronmaksajien etujen mukaiset ratkaisut.
Tällaisia epämääräisiä tavoitteita on asetettu konserniohjauksessa:
- kylpylän kävijämäärä kasvaa vuoteen 2008 verrattuna
- liikevaihto kasvaa
- toiminta on taloudellisesti kannattavaa
Konserniohjaukseen on budjetoitu
- henkilöstömenot 212 731 euroa
- palvelujen ostot 41 950 euroa
- aineet, tavarat ja tarvikkeet 7 694 euroa
- avustukset 23 840 euroa
- muut menot 122 093 euroa
yhteensä 408 308 euroa
6. Sijoitusten tuotto
7. Henkilöstöpolitiikan periaatteet:
Esimiehet huolehtivat siitä, ettei määräaikaisia ketjuuntuvia palvelusuhteita muodostu. Mielestäni tämä asia on tarkistettava perinpohjaisesti. Käyttääkö Kalajoen kaupunki määräaikaisia palvelusuhteita lain ja yleisesti hyväksyttyjen menettelytapojen vastaisesti? Onko Kalajoen kaupungin henkilöstöpolitiikka tässä suhteessa vikaraiteilla?
8. Korjaus- ja kunnossapitomäärärahat sekä tiemäärärahat
9. Valtionosuusuudistus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti