tiistai 28. huhtikuuta 2009
Kalajoella kohdellaan työttömiä kaltoin
Kalajoen työttömien yhdistys ry on anonut Kalajoen kaupunginhallitukselta 27.3.2009 päivätyllä kirjeellään yhdistyksen tomitilojen vuokrien alennusta. Yhdistys esitti, että kaupunki ei perisi kuluvanan vuonna vuokraa olleenkaan tai että sitä ainakin alennettaisiin. Kaupunki on vuokrannut työttömien yhdistykselle 26.6.2006 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella Jokisuun koululta n. 135 m2 tilan, josta peritään vuokraa 173,08 euroa kuukaudessa.
Kalajoen työttömien yhdistys ry toimii työttömyyden vähentämiseksi ja työttömien henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistyksen tärkein tavoite on tukea kansalaisten omia pyrkimyksiä elämänlaatunsa parantamiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Monet pitkäaikaistyöttömistä ovat eri syistä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ja toimeentulon minimirajoilla tai jopa sen alla eläviä. Yhdistys tarjoaa erityisesti heidän osallisuutensa ja osallistumisensa lisäämiseksi ja elämänlaatunsa parantamiseksi työllistymismahdollisuuksia sekä erilaisia sosiaalisia virikkeitä.
Kalajoen työttömien yhdistys ry pyörittää toimintaa ylläpitämällä kirpputoria ja kutomalla mattoja sekä myymällä mattoja. Yhdistys työllistää yhden palkatun työntekijän. Yhdistys jakaa kaksi kertaa vuodessa yli 1000 EU-avustuspakettia Kalajoen työttömille. Kalajoen työttömät ovat huolissaan siitä, että voivatko he jatkaa toimintaansa. Mikäli kuluja ei saada pienemmiksi tai tuloja isommiksi niin yhtenä vaihtoehtona on yhdistyksen toiminnan lopettaminen ja yhden työntekijän irtisanominen. Työttömien yhdistyksen toimihenkilöiden mukaan yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei ole käynyt perehtymässä tilanteeseen paikan päällä eikä kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän "naamaa" ole koskaan näkynyt työttömien tiloissa.
Asuntosihteeri Paavo Tossavaisen esityksen mukaan toimitilojen vuokraa alentamalla ei voida tukea Kalajoen työttömien yhdistys ry:n toimintaa. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari esitti kaupunginhallitukselle, ettei vuokraa alenneta ja muidenkin kaupungin vuokralaisten vuokrat tarkistetaan. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 20.4.2009 § 142. Asia jätettiin ikäänkuin pöydälle odottamaan lisäselvityksiä.
Mahtavat sakot Kalajoen kaupungille työllistämisen laiminlyönnnistä
Kalajoen kaupunki on maksanut työllistämissakkoa yli 500 000 euroa 500 päivää työttömänä olleista uudistuksen voimaantulon jälkeen. Vuonna 2006 kunnan osuus oli 199 301 euroa, vuonna 2007 kunnan osuus oli 179 966 euroa ja vuonna 2008 kunnan osuus oli 151 862 euroa.
Katso TE-keskuksen tilasto
http://www2.te-keskus.fi/new/var/TTS/HTML/2008/208.htm
Laiminlyöntien paikkailua
Kalajoen kaupunginhallitus päätti 6.4.2009 §135 käynnistää Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään projektin. Proejkti on yleishallinnon alainen ja projektin vastuuhenkilö on kaupunginsihteeri Heli Huttunen. Projektin kokonaiskustannukset ovat 329.236,00 euroa. Siitä TE-keskus rahoittaa 288.082,00 euroa ja Kalajoen kaupungin osuus on 41.154,00 euroa. TE-eskusksen rahoituksesta 164.168,00 euroa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta ja 123.464,00 euroa on valtion rahoitusta.
Projektin rinnakkaishankkeena on TE-keskuksen hallinnoima Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään - työvoimapoliittiset toimenpiteet. Rinnakkaishankkeen kustannukset ovat 506.260 euroa ja siihen on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta 359.100 euroa.
Projektin tavoitteena on työllistämisen ja työmarkkinoila pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektissa kehitetyillä työmenetelmillä kartotietaan pitkäaikaistyöttömän kuntoutuksen, valmennuksen ja ohjauksen tarve ja kehitetään koulutuskokonaisuus, jonka avulla työtön voi suorittaa työkyky- ja työtaitopassin. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja erityisesti yli 50-vuotiaat pitkään työttömät olleet.
Erkin kommentti: Työttömien kohtelu Kalajoella on ollut harvinaisen törkeää. Aikanaan Kalajoen työvoimatoimiston johtaja nimitteli työttömiä työnhakijoita poliittisiksi roskaläjiksi ja teki työnhakijoista rikosilmoituksia sekä kävi oikeudenkäyntejä työttömiä vastaan. Henkilön esimiehet TE-keskussa ja Työministeriössä taputtivat vain karvaisia käsiään ja olivat onnellisia työttömien simputuksesta ja työttömien järjettömästä kohtelusta. Toiminta ei parantunut siitä, että työvoimatoimistonjohtaja siirtyi Ylivieskaan muihin tehtäviin. Minulla on lukuisia esimerkkejä siitä miten työvoimaviranomaiset ovat vaikeuttaneet ihmisten työllistymistä.
Heikkasärkät Oy pelastetaan konkurssilta
Työttömien yhdistyksen toimitilojen vuokrien alentamiseen Kalajoella ei riitä rahaa, mutta Kalajoen kaupunki käyttää rahaa melko avokätisesti muihin kohteisiin. Siitä esimerkkinä muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen konkurssilta. Kalajoen kaupunki osti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä maata yli 1,5 miljoonalla eurolla pelastaaksen yrityksen konkurssilta. Lisäksi Kalajoen kaupungin omistamien tilojen vuokria, muun muassa Ravintola Dyynin ja muiden kohteiden osalta, on osoitettu Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on törkeää eri yritysten eriarvoista kohtelua. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa toimivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja kokoomuksen valtuutettu Tapani Ojala. Yhtiöllä ei ole enää ole kannattavan toiminnan edellytyksiä. Siksi onkin todennäköistä, että toukokuussa keksitään mitä erilaisimpia syitä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n järkyttävän suurien tappioiden selittämiseen.
Koululle ei ole todellista tarvetta
Tyngän aluekoulle ei ollut todellista tarvetta vaan kaupunginjohtajalla ja niin sanotuilla johtavilla luottamushenkilöillä oli tarve saada muistomerkki toiminnastaan Kalajoen Tyngälle. Katso
Tyngän aluekoulun rakentaminen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/mista-oppilaat-tyngan-aluekouluun.html
Katso
Kalajoen kauppakeskus pihtisynnytyksellä ja lainvastaisesti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/keskustan-kauppakeskus.html
Nyt Kalajoen kaupunki on mielestäni ryhtynyt sellaisiin toimiin, mitkä eivät kuulu kunnan toimialaan. Ankkurineuvotteluilla rajoitetaan kilpailua eli toimitaan kilpailulain vastaisesti. Kunnan tehtävänä on vain kaavan laatiminen, ei kilpailun rajoittaminen. On annettava tilaa vapaalle kilpailulle. Mielestäni konsulttisopimus ankkurineuvotteluista on purettava mahdollisimman nopeasti ja Kalajoen kaupungin on palattava siihen rooliin, mikä kunnalle kuuluu. Veroeurojen polttamista roviolla en voi hyväksyä. On todennäköistä, että Kalajoen kaupunki menettää ainakin 150 000 veroeuroa tässä toheloinnissa ja rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Kalajoen kaupunki ei voi toimia lainvastaisesti eli rajoittaa kilpailua kilpailulain vastaisesti.
Katso myös Meinalan kaava
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/meinalan-kaava.html
Erikoinen ampuratahanke
Ampurataa varten Kalajoen kaupunki hankki maata, vaikka suunnitelmista ei ollu tietoakaan. Hanke sinänsä saattaa olla järkevä, mutta asiasta olisi pitänyt olla tarkat suunnitelmat ja se olisi tullut olla Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskarilla on iso rooli asiassa. On otettava huomioon, että hän on juristi joten menettely on todella järkyttävää toimintaa. Laitetaan ilman suunnitelmia ja ohi budjetin haaveiltuun hankkeeseen kaupungin puolesta 129 500 euroa. Olen varma, että nyt on vastuullisten tultava esiin ja esitettävä niin toiminta- kuin rahoitussuunnitelma. On käsittämätöntä, että yhtä urheilulajia suositaan tällä tavalla ilman selkeitä investointi- ja rahoitussuunnitelmia. Nyt on ohitettu päättäjät asiassa ja toimittu vastoin yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.
Katso Kuntavetoinen Golf Kalajoen tapaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kuntavetoinen-golf-kalajoen-tapaan.html
Mielikuvituksellinen Sun Arena
Sun Arena asiaa on käsitelty elinkeino- ja maakäyttötoimikunnassa 2.5.2007 § 57. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan pöytäkirjan mukaan hallissa on tavoitteena liikunta-, messu- ja konserttitapahtumien lisäksi luoda harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet jääpallolle, pika-luistelulle ja maastohiihdolle. Hallin sisällä pystytään järjestämään täysimittaiset maastohiihdon sprittikisat, kierroksena, ei hiihtoputkityyppisenä ratkaisuna. Pöytäkirjan mukaan Kalajoella järjestetään jääpallon MM-kisat ja taitoluistelun EM-kilpailut. Sun Arena hankkeen suunnittelua varten Pohjois-Pohjanmaan Liitto on antanut rahoitusta 51.900 euroa, Keski-Pohjanmaan Liitto 5 000 euroa, Ylivieskan seutukunta 11 000 euroa, Kalajoen kaupunki 15 500 eruoa, Raahen seutukunta 1 000 euroa ja yksityinen rahoitus on 2 000 euroa. Yhteensä 86 500 euroa. Kalajoen kaupungilta ei löytynyt Sun Arenan hankesuunnitelmaa lainkaan, vaikka se on rahoittunut hanketta merkittävästi.
Hankkeen taustalla on valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloite.
Katso Hiihtotunneli ja palloiluhalli Kalajoelle
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=101
Kalajoen keskustan piti torpata valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloite Sun Arena-hankkeella, koska Erkki Ahon valtuustoaloitetta ei voida poliittisista syistä viedä eteenpäin.
Katso myös Rahalla strategiaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/rahalla-strategiaa.html
Kalajoella rahaa riittää Hiekkasärkille ja niin sanotun johdon kyseenalaisiin hankkeisiin, mutta työttömät jätetään oman onnensa nojaan Kalajoella. Työttömien yhdistyksen 173 euron kuukaisvuokran alentamiseen ei riitä rahaa. Näyttää siltä, ettei uudelle työllistämisprojektille kannata suuria toiveita ladata.
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Yhdistyksen lopettamisen ongelmia
Kalajoella on toiminut Kalajoen Kalastusmuseoyhdistys ry. Se on rekisteröity yhdistys, jonka on ylläpitänyt Kalastusmuseoa Plassilla. Vuonna 1980 rekisteröity yhdistys on purettu johtokunnan jäsenten toimesta kokouksessa 4.8.2008. Johtokunnan kokous on esittänyt, että Kalajoen kaupunki ottaa omaisuuden vastaan. Omaisuuden luvutuksesta on laadittu luvutuskirja, johon luovuttajaksi on merkitty Kalajoen Kalastusmuseoyhdistys ry ja sen kokouksen puheenjohtaja Pekka Ollila. Pekka Ollila on nykyisin Kalajoen kaupungin henkilöstöpäällikkö ja hän toimi aikaisemmin Kalajoen kaupungin hallintojohtajana. Vastaanottajaksi on merkitty Jukka Puoskari Kalajoen kaupunginjohtaja. Puoskari on koulutukseltaan juristi.
Omaisuusluettelo herätti keskustelua
Luovutuskirjan mukaan Kalajoen kaupungille luovutetaan vastikkeetta
- Kalastusmuseorakennus
- Venevaja
- Suolamakasiini
- Otsa-aitta
- Lauri Käännän mökki
- Venekatos
Rakennukset sijaitsevat Kalajoen kirkonseudun asemaavassa Plassin osa-alueella kaupungin omistamassa korttelissa 3065 ja 3071.
Osa rakennuksista on ollut Plassin kyläyhdistyksen ylläpitämiä ja huolehtimia. Siksi kyläyhdistyksen edustajat ihmettelivät miten ko. rakennukset ovat joutuneet luovutuskirjaan. Muun muassa ns. otsa-aitan osalta asia on kiistanalainen.
Mitä laki sanoo yhdistyksen lopettamisesta?
Yhdistyslain 26.5.1989/503 5 luku Päätöksenteko 20 § Yhdistyksen kokous määrittelee asian näin:
Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä.
23 § Kokouksessa päätettävät asiat
Yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä
1) yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) 30 §:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
Erkin kommentti: Kalajoen Kalastumuseoyhdistystä ei voi purkaa johtokunnan kokouksen päätöksellä vaan siihen tarvitaan yhdistyksen kokouksen päätös. Nyt on syytä epäillä, että yhdistyksen virallista kokousta ei ole pidetty. Siksi luovutuskirja on todennäköisesti pätemätön.
Minun mielestäni Kalajoen Kalastusmuseoyhdistys ry on lakkautettava lainmukaisesti ja omaisuus on jaettava Plassin kyläyhdistyksen ja Kalajoen kotiseutuyhdistyksen kanssa. Kalajoen kaupunki voi olla mukana kokouksessa, mutta Kalajoen kaupunki ei ole paras mahdollinen omistaja Kalastusmuseon rakennuksille eikä myöskään paras mahdollinen ylläpitäjä kalastusmuseotoiminnalle.
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Mistä oppilaat Tyngän aluekouluun?
Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi Tyngän aluekoulun pääpiirustukset 6.4.2009 §129. Tilvistien varteen rakennettavan koulun kerrosala on 1833,5 m2 ja tilavuus 9700 m2. Hankkeen lämmityssysteemiä vielä selvitetään. Tällä hetkellä alustava kustannusarvio on 3.07-3.22 miljoonaa euroa. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan eri alojen suunnitelmat pitää olla valmiina toukokuun puoleen väliin mennessä ja urakoitsijat päätetään kesäkuun lopulla. Rakennustyöt aloitetaan elokuun alussa.
Mistä oppilaat?
Kun Kalajoen kouluverkkoa päätettiin supistaa valtuuston päätöksellä, niin silloin päätettiin myös Tyngän uuden koulun rakentamisesta. Tällöin oli esillä Tyngän, Tavastin, Käännänkylän ja Pitkäsen kylän koulujen sulkeminen. Näistä kouluista oli tarkoitus kerätä oppilaat uuteen Tyngän aluekouluun kuitenkin niin, että pääosa Pitkäsen kylän oppilaista siirtyy Pohjankylän koululle.
Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että oppilaita ei ole riittävästi Tyngän uuteen aluekouluun. Siksi päätin selvittää tehdyt laskelmat. Sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä on tehnyt todennäköisesti Kalajoen kaupunginhallitukselle selvityksen 16.1.2007. Sen mukaan uuden Tyngän aluekoulun oppilasmäärä on vuonna 2010 perusopetuksessa 118 ja esiopetuksessa 20. Selvityksessä on lisätietona seuraavaa: Myös Kärkisen alueen oppilaille tarjotaan mahdollisuutta opiskella uudessa koulussa. Lisäksi Käännänkylän Alavieskan puolelta uuteen kouluun voisi tulla oppilaita.
Kalajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tyngän aluekoulun hankesuunnitelman 30.1.2007. Kaupunginvaltuutetuille jätettiin kertomatta, mitä kaupunginhallituksessa oli käsitelty. Jos Kärkisen oppilaat siirretään uuteen Tyngän aluekouluun, niin se merkitsee Raution koulun sulkemista, sillä Raution koululle ei enää riitä oppilaita. Tämä asia jätettiin valtuutetuille kertomatta. Pöllän koululla on nyt 32 oppilasta ja Raution oppilaat jouduttaisiin kuljettamaan jatkossa Pöllän kouluun. Raution koulu jäisi näinollen tyhjäkäytölle. Pöllän koululle saataisiin tällä järjestelyllä pari vuotta lisäaikaa.
Oppilastilanne 2010 uuteen Tyngän aluekouluun siirtyvistä oppilaista
Tavasti , Käännänkylä , Pitkänen
peruskoululaisia 51 + 17 + 8 = 76
esikoululaiset 18 + 0 + 0 = 18
Pitkäsenkylän koulun oppilaista 2/3 menee Pohjankylälle ja 1/3 Tyngän uuteen aluekouluun. Lisäksi Etelänkylällä on vielä runsaasti vapaita oppilaspaikkoja.
Tyngän uusi koulu tarvitsee Kärkisen oppilaat ja lisäksi Alavieskan Käännänkylän oppilaat jotta koulusta tulee riittävän iso yksikkö. Tämä merkitsee sitä, että Raution ja Pöllän koulu joudutaan sulkemaan varsin nopeassa tahdissa Tyngän aluekoulun avaamisen jälkeen. Raution koulu heti Tyngän aluekoulun valmistuttua ja Pöllän koulu pari vuotta sen jälkeen. Mielestäni nämä asiat olisi tullut kertoa ajoissa rautiolaisille. Rautiolaisilla on ollut oma mies kaupunginhallituksessa päättämässä asioista. Onko tiedonkulussa ollut katkoksia?
Myös Alavieskaan ollaan suunnittelemassa uutta aluekoulua keskustaan. Niissä laskelmissa on varmaan huomioitu asiat niin, että Alavieskan Käännänkylän oppilaat menevät Alavieskaan eivätkä mene lähempänä olevaan Tyngän aluekouluun Kalajoella. Näin on näreet. Keskustelu voi alkaa!
Katso
Kalliita ääniä
Koulu on elävän kylän tunnusmerkki
Nunnan nännit ja paavin pallit - kouluverkon supistaminen Kalajoella
Super-Eki ja Kalajoki kabaree
Kabaree on viihteen muoto, mikä yhdistää laulua, tanssia ja komediaa. Kalajoella Särkkäin Näyttämö on esittänyt Raimo Hentusen käsikirjoittamaa ja ohjaamaa kabareeta, jossa pääroolissa on Super-Eki eli Erkki Aho. Näyttämöllä Super-Ekiä esittää Vesa Pietikäinen.
Luonnollisesti on hienoa ja imartelevaa, että toimintani on ylittänyt teatterin tekemisen kynnyksen. Kabareen nimi on Jussi Kurikkalan varjo. Hugo Valpas kirjoitti Jussi Kurikkalan Ounasvaaran voitosta aikanaan Suomen Urheilulehdessä näin: "Jussi Kurikkala oli päivän suuri nimi. Kalajoen poika oli voiton saatuaan iloinen kuin kolmen markan hevonen. Hän suorastaan säihkyi iloa pomppiessaan maalipaikalta pukeutumissuojaa kohti. Tuo sitkeä, suonikas ja vallan hulluuteen saakka sisukas keskipohjalainen, joka aina imee itsestään kilpailuissa viimeisenkin voimapisaran. Ja inttää ja väittää sitten väkivängälläkin, ettei hän ole "poikki". Se kai on sitä omalaatuista ja peräänantamatonta suomalaista itsepäisyyttä."
Kurikkalan varjona Super-Eki on saanut teräsmiehen supersankarin hahmon. Supersankarilla on yli-inhimillisiä jopa yliluonnollisia kykyjä. Super-Eki ratkoo vaikeita asioita ja selättää ylivoimaisia vaikeuksia. Super-Eki on supersankari Kalajoella. Lamankin hän selättää. Raimo Hentunen on onnistunut nitomaan tämän supersankarin toiminnan ympärille Kalajoen ajankohtaisia asioita ja Kalajoen aktiivisempien kylien, Raution ja Plassin sekä Hiekkasärkkien, toimintaa.
Raimo Hentunen on osannut erinomaisella tavalla teatterin keinoin ilmentää Kalajoellakin tapahtuvaa palvelujen karsintaa. Se tuodaan esille Pahis-projektina eli palvelut historiaan projektina, mikä esitellään myös Kalajoella vierailevalle ministerille. Projektin tuloksena on tuotettu peltipalvelija. Peltipalvelija-hahmon takaa löytyy tuo 8-tien Junnikkalan risteyksen maankuuluu peltipoliisi, mikä on yksi maamme tuottoisimpia. Peltipalvelija on Pahis-hankkeen eli Palvelut historiaan -projektin toimija. Kalajokiset voivat siis näppäillä peltipalvelijaa ja huomata, että asiat jäävät hoitumatta. Tämä tilannehan on Kalajoella ajankohtainen esim. poliisipalvelujen osalla, vaikka sitä ei kabareessa erikseen esilletuoda. Kalajoella tietyt poliisipalvelut hoidetaan jo nyt Pahis-peltipalvelijan toimintaperiaatteen mukaan.
Kabareessa osansa saavat Kalajoen vanhat rakennukset uudesta näkökulmasta, niiden asukkaiden sairaalabakteerin, homeen, pölypunkin, asbestin sekä lahon kautta. Tässä on teatterin keinoin onnistuttu erinomaisella tavalla. Kalajoellahan suojelluista rakennusta on kiistelty vuosikymmenien ajan. Uusimpana asiana Kalajoella on tietenkin ollut sairaalabakteeri, jota kabareessa esittää Saara Kauppinen. Sairaalabakteeria ei todellisuudessa Kalajoella ole terveyskeskuksessa, mutta se on eristetty eri kohteeseen. Tästä kokonaisuudesta Raimo Hentunen on onnistunut saamaan hienon osan kabareeta.
Rautio on kabareen mukaan Suomen ranskalaisin kylä. Tämä kabareen osa on yksi herkullisimmista kohtauksista. Varsinkin näyttelijäsuorituksena Pirkko Konun esitys Rautiosta kotoisin olevan Pariisin kirjeenvaihtajan Helena Petäistön tulkitsijana on vertaansa vailla. Rautiossahan on oma Eihvel-torni. Raution ranskalaisuus on komedian keinoin saatu todella humoristiseen valoon. Rautio ranskalaistuu kabareessa niin miesten kuin naisten pukeutumista ja uusia paikannimiä myöten.
Plassin osalta tuodaan esille alueen työläistausta ja ristiriita suunnitellun luxusasuntoalueen kanssa. Siinä on plassilaisilla erinomainen syy lähteä vastustamaan hanketta eli tonttien myyntiä rikkaille. Plassin kylätoimikunnan kodinturvajoukot estävät Santaholman luksustonttien myynnin porkkanoita syövällä jättijäniksellä.
Särkkien osalta alueen järkyttävät liikennejärjestelyt tuodaan erinomaisesti esille teatterin keinoin. Hyvin tuodaan myös teatterin keinoin esille nuorisotaloasia ja harrastajaryhmien toimitilojen puute. Nuorisotaloa Kalajoelle on puuhattu jo yli neljäkymmentä vuotta.
Kabareen lavastus ja näyttelijöiden puvustus on onnistunut. Kabareessa esiintyvät seuraavat näyttelijät: Liisa Ekonkari, Berit Hallikas, Heikki Joensuu, Arja Karjalainen, Saara Kauppinen, Pirkko Konu, Vesa Pietikäinen, Mirja Taari, Arto Tokola ja Rauno Virtanen.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Maaliskuun valtuusto
Maaliskuun valtuuston esityslistalla 31.3.2009 oli myös tilintarkastajayhteisön valinta. Esityslistan mukaan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on pyytänyt tarjoukset tilintarkastuksesta vuosille 2009-2012. Tarjoukset on pyydetty Oy Audiator AB:ltä, KPMG Kunta Oy:ltä, PwC Julkistarkastus Oy:ltä ja Ernst & Yuong Julkaisupalvelut Oy:ltä. Tarjouspyyntö on julkaistu sähköisessä HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi) Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että tilintarkastusyhteisöksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijä Oy Audiator Ab.
Valtuuston esityslistan liitteenä ei ollut jätettyjä tarjouksia. Sen sijaan liitteenä oli tarjousten vertailu pisteystysjärjestelmän perusteella. Arviointikriteereinä olivat hinta 45 % ja laatu 55 %. Minulle syntyi sellainen vaikutelma, että nyt kaikki ei mene oikein. Siksi kävin tutustumassa Kalajoen kaupungintalolla jätettyihin tarjouksiin. Edullisimman tarjouksen oli jättänyt KPMG
50 544 euroa, toiseksi edullisin Oy Audiator Ab 51 474 euroa ja kolmanneksi edullisin PwC-Julkistarkastus Oy 55 950 euroa. Tarjouksenjättäjän oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tarjouksenjättäjä tietää etukäteen arviointikriteerit.
Valtuuston kokouksessa kysyin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilältä, oliko tarjouspyynnössä kerrottu arviointikriteerit. Siirilä ei vastannut kysymykseeni vaan kierteli ja kaarteli ja selvitti kuinka hyvin hän on asian hoitanut. Kysyin uudestaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta, oliko tarjousten jättäjillä tiedossa se, että arviontikriteereinä ovat hinta 45 % ja laatu 55 %. Siirilä kierteli ja kaarteli vastauksessaan edelleen eikä vastannut kysymykseeni. Pyysin puheenvuoron ja kysyin ja kolmannen kerran tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta valtuutettu Aila Siirilältä samaa asiaa. Siirilä hermostui ja sanoi, että tarjouspyynnöt ovat kassakaapissa ja ne ovat salaisia.
Pyysin jälleen puheevuoron ja totesin, ettei Aila Siirilä vastannut kysymykseeni eivätkä tarjouspyynnöt ole salaisia. Esityslistan mukaan tarjouspyynnöt on julkistettu HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi). Valtuutetuille ei myöskään kerrottu miten tarjoukset ovat suhteessa budjetoituun. Itse selvitin asian aikaisemmin ja tarjoukset pysyvät juuri ja juuri budjetoiduissa summissa.
On todennäköistä, että tarjousten arviointikriteerit on tehty tarjousten jättämisen jälkeen. Pistetysjärjstelmän avulla saatiin voittajaksi toiseksi edullisin tarjous eli Oy Audiator Ab:n tarjous. Oy Audiator Ab on toiminut Kalajoen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tilitarkastusyhteisönä tähän saakka. Kaupunginjohto on ollut tyytyväinen Oy Audiator Ab:n toimintaan, koska se ei sahaa poikki sitä oksaa jolla istuu. Oy Audiator Ab on mielestäni toiminut kuten kaskun mustalaispoika, joka sanoi "hai, kyllä näki, mutta ei huomannut". Oy Audiator Ab osaa tehdä kaupunginjohtoa miellyttävät tilintarkastukertomukset. Tarjousten mukaan Oy Audiator Ab:n tilintarkastuspäivän hinta on 550 euroa ja tytäryhtiöiden osalta 639 euroa. Tytäryhtiöiden tarjouksia ei edes tuotu valtuustoon käsittelyyn. Tilintarkastusten laadunvalvontajärjstelmää ei ole todellisuudessa ole olemassa.
Nyt on todennäköistä, että tarjousten jättäjien oikeusturvasta ei ole huolehdittu ja Kalajoen kaupungin tilintarkastusyhteisöksi valittiin sopivin eli Oy Audiator Ab. On todennäköistä, että jos KPMG Kunta Oy valittaa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksestä niin valtuuston päätös kumotaan Oulun hallinto-oikeudessa.
Ratsastus- ja ravitoiminnan edellytyksiä parannetaan
Valtuuston esityslistalla oli myös Kalajoen Hiekkasärkillä olevan maneesirakennuksen ja maa-alueen kauppa. Kalajoen kaupunki myi Päivi Hannele Siirilälle noin 0,7740 ha:n suuruisen määräalan ja sillä olevan maanessirakennuksen liittymineen Kunnanhiekka-nimisestä tilasta RN:o 5:402 Kalajoen kaupungin Etelänkylässä. Kauppahinta on 68 760 euroa.
Tämä kauppa auttaa ratsatustoiminnan kehittymistä Kalajoella. Ratsastus on Kalajoella erittäin suosittua ja hevosurheilu yleensäkin on kovassa kurssissa. Vaaltuusto hyväksyi myös Ahti Väinämö Antti-Roikolle vuokrattavaksi 1 hehtaarin suuruisen maa-alueen ravitallin rakentamista varten Kunnanhiekka nimisestä tilasta RN:o 5:402 viideksitoista vuodeksi ja vuokrahinta on 600 euroa vuosi. Vuokra sidottiin indeksiin.
Maakauppoja
Kalajoen kaupunki osti Eero Tuomas Joensuulta, Sanna Liisa Joensuulta ja Leena Kaarina Joensuulta noin 7,5 hehtaarin määräalan Joensuu-nimisestä tilasta Rahjan kylässä. Kauppahinta oli 173 050 euroa. Maa hankittiin satama-alueen laajentamista varten.
Toinen maakauppa, jonka eteen maanmittausteknikko Antti Lastikka oli tehnyt merkittävän työ, herätti runsaasti keskustelua. Jaakko Juhani Uunila ja Eero Tapani Uunila luovuttivat vaihdossa noin 28,8 hehtarin suuruisen määränalan kaupungille ja Kalajoen kaupunki luovutti vaihdossa heille noin 28,8 hehtaarin suuruisen määräalan Pohjankylästä. Lisäksi kaupunki maksaa vaihdossa välirahaa 205 000 euroa. Kaupunki ottaa lainaa kaupan rahoittamiseen 205 000 euroa. Tämä herätti monipuolisen keskustelun. Kaupan perusteluna oli muun muassa se, että alue on tulevaisuudessa matkailualuetta ja sille on suunniteltu mm. liikunnan monitoimikeskusta (Sun Arena).
Jääpalloilun MM-kisat ja taitoluistelun EM-kisat
Uusille valtuutetuille Sun Arena oli kokonaan uusi asia ja siksi siitä haluttiin tietoa. Olin selvittänyt asian ja tiesin, että kaupungin johtohenkilöt haluavat vaieta asiasta. Sun Arena asiaa on käsitelty elinkeino- ja maakäyttötoimikunnassa 2.5.2007 § 57. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan pöytäkirjan mukaan hallissa on tavoitteena liikunta-, messu- ja konserttitapahtumien lisäksi luoda harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet jääpallolle, pika-luistelulle ja maastohiihdolle. Hallin sisällä pystytään järjestämään täysimittaiset maastohiihdon sprittikisat, kierroksena, ei hiihtoputkityyppisenä ratkaisuna. Pöytäkirjan mukaan Kalajoella järjestetään jääpallon MM-kisat ja taitoluistelun EM-kilpailut. Sun Arena hankkeen suunnittelua varten Pohjois-Pohjanmaan Liitto on antanut rahoitusta 51.900 euroa, Keski-Pohjanmaan Liitto 5 000 euroa, Ylivieskan seutukunta 11 000 euroa, Kalajoen kaupunki 15 500 eruoa, Raahen seutukunta 1 000 euroa ja yksityinen rahoitus on 2 000 euroa. Yhteensä 86 500 euroa. Kalajoen kaupungilta ei löytynyt Sun Arenan hankesuunnitelmaa lainkaan, vaikka se on rahoittunut hanketta merkittävästi.
Hankkeen taustalla on valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloite. Katso
Hiihtotunneli ja palloiluhalli Kalajoelle
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=101
Kalajoen keskustan piti torpata valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloite Sun Arena-hankkeella, koska Erkki Ahon valtuustoaloitetta ei voida poliittisista syistä viedä eteenpäin. Siksi hyvälle idealle piti keksi uusi isä, kalajokinen yrittäjä Juha Hannula. Hänen korkealentoisille ideoille löydettiin rahaa ja rahan avulla pyritään torpedoimaan Ahon valtuustoaloite. Seuraan mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä.
Valtuustoaloitteideni eliminointi ei ole uusi asia Kalajoella. Tein 29.1.1998 valtuustoaloitteen urheilupainotteisesta lukiosta. Asia saatettiin tiedoksi valtuustolle, mutta asian johdosta ei ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Vuonna 2007 huomattiin, että lukiosta on tehtävä urheilupainotteinen lukio ja nyt siellä voi opiskella myös jääkiekkoa, lentopalloa, yleisurheilua ja hiihtoa.
Tein 29.1.1998 valtuustolaoitteen, jonka mukaan lämpökeskusten polttoaineeksi tulisi ottaa hake. Valtusutoaloite saatettiin vain tiedoksi valtuuteuille. Muutama vuosi myöhemmin valtuustoaloitteeni toteutettiin kuitenkin niin, ettei kukaan siihen kiinnittänyt huomiota.
Tein aloitteen aikanaan myös matkailutien alituksesta. Sekin aloite saatettiin vain tiedoksi ilman toimenpiteitä. Asia kuitenkin toteutettiin virkamiesideana muutamaa vuotta myöhemmin.
Alueellinen jätevedenpudistamo
Vesikolmio Oy:lle ehdotettiin myytäväksi alueelliselle jätenvedenpudistamolle tontiksi 7,6 hehtaarin aluetta 8-tien varresta. Valtuutetut esittivät kriittisiä kananottaja suunnitellusta alueellisen vedenpuhdistamon paikasta. Vielä ei edes tiedetä millaisesta pudistamosta on kysymys, mutta sinne on suunniteltu tuotavaksi paskat putkea pitkin Haapajärveltä asti eli putken pituus olisi yli 100 kilometriä. Suunnitelman mukaan välipuhdistamoita ei tehdä. Nyt on paljon selvittämättömiä asioita. Miten esimerkiksi typpi voidaan poistaa tehokkaasti tällaisessa pudistamossa näissä olosuhteissa, jossa paskat tuodaan näin kaukaa. Useat valtuutetut olivat huolissaan ympäristöhaitoista. Asiantuntijoiden mukaan riskit ovat suuret. Eräiden asiantuntijoiden mukaan juuri typen poistossa tulee ongelmia. Hankkeella on kuitekin ympäristökeskuksen kannatus.
Mielestäni nyt olisi pitänyt noudattaa lakia. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24.1.1986/644 luku 10 § Yhteistyövelvoite
Kunnan viranomaisten on ympäristönsuojelua koskevissa asioissa oltava keskenään yhteistyössä. Jos kunnan viranomaisen käsiteltävänä olevalla asialla on olennainen merkitys ympäristönsuojelun kannalta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.
Kysymys ei ole ainoastaan kuullun ymmärtämisestä vaan myös ymmärtämisen kuulemisesta.
Perusturvakeskukselle lisämääräraha
Perusturvakeskuksen kellarin remontoinnissa on tullut esille ongelmia, joita valtuutetuille selosti rakennusmestari Rauli Mäkitalo. Välttämättömät rakennustyöt vaativat 260 000 euron lisämäärärahan. Valtuutetut ymmärsivät, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Rakennuksen pitää olla terveydellisesti turvallinen. Kustannusarvio terveyskeskuksen laajennukselle on 5.585.000 euroa. Nyt myönnettiin 260 000 euron lisämääräraha.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)