Kalliita ääniä

Kalajoen kaupungin hyväksyttyyn investointisuunnitelmaan on varattu Tyngän aluekoulun rakentamiseen 2 900 000 euron määräraha. Tästä rakennushankkeesta 1 100 000 euroa ajoittuu vuodelle 2009 ja 1 800 000 euroa vuodelle 2010. Hankkeen poliittinen painoarvo on suuri. Totuus on kuitenkin se, että Kalajoen kaupunki olisi tullut toimeen ilman tuota aluekoulua. Kun Kalajoella päätettiin kouluverkon supistamisesta 19.12.2003 niin keskustan valtuustoryhmälle asia oli erittäin vaikea. Asiasta äänestettiin valtuustossa ja kouluverkon raju supistamispäätös hyväksyttiin parin äänen enemmistöllä.

Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että kaksi valtuutettua saatiin muuttamaan vastustava kantansa sillä, että heidän kylälleen luvattiin uusi koulu, vaikka todellista tarvetta koululle ei ollut. Kahdelle äänelle tuli näin hintaan yhteensä 2 900 000 euroa + tontin hinta päälle eli yksi ääni maksoi n. 1,5 miljoonaa euroa + alikulun hinta päälle.

Kysymys on siis poliittisesta päätöksestä. Kouluverkon supistaminen vietiin läpi valtuustossa keinoja kaihtamatta. Asiaan liittyy varsin värikäs historia.
Sivistystoimenjohtajaksi valittiin sellainen henkilö, joka ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, mutta joka oli valmis toimimaan kaupunginjohdon tahtomalla tavalla. Kun valitun sivistystoimenjohtajan mies oli Kalajoen kaupungin elinkeinojohtaja niin kaupungin johdolla oli kiristysruuvit käsissään.

Sivistystoimen johtajan valinta

Elinkeinojohtajan vaimolle löydettiin työpaikka Kalajoella laittomalla tavalla. Korkein hallinto-oikeus kumosi 15.6.2006 Kalajoen kaupunginvaltuuston ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksen sivistystoimenjohtajan virkavaalissa, joka oli tehty 28.11.2002.

Kalajoen elinkeinojohtaja Kari Niskanen lähti sirkustirehtööriksi ja uudeksi elinkeinojohtajaksi valittiin Haapavedeltä Veijo Rautiainen. On syytä epäillä, että vaimollekin oli luvattu järjestää työpaikka Kalajoelta. Sivistystoimenjohtajan viran vapautuessa nimittäin sitä haki toisella hakukierroksella myös Helvi Rautiainen, Kärsämäen kunnansihteeri.

Valintaprosessi oli erikoinen, sillä valtuustoryhmien kokouksessa suljettujen ovien takana sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilä selosti hakijoista hankittuja tietoja ja kertoi, että ehdolla olevasta kokkolalaisesta hakijasta on saatu sellaisia tietoja, ettei häntä voida valita sivistystoimenjohtajaksi. Kysyin Aila Siirilältä kaikkien läsnäolijoiden kuullen, keneltä tällaisia tietoja on saatu ja mitä nämä tiedot ovat. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kielsi Siirilää kertomasta asiassa lisätietoja. Valtuuston kokouksessa Vasemmistoliiton Pekka Siironen esitti kokkolalaista ehdokasta valittavaksi virkaan. Kannatin valtuutettu Siirosen esitystä. Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys voitti ja elinkeinojohtajan vaimo sai paikan sivistystoimen johtajana. Jätin asiassa kirjallisen eriävän mielipiteen, koska katsoin, että kokkolalainen ehdokas oli pätevin ko. virkaan ja että hän oli joutunut valintamenettelyssä syrjinnän ja mielestäni jopa ihmisoikeusrikoksen kohteeksi.

Kokkolalainen henkilö valitti asiasta Oulun hallinto-oikeuteen ja vaati Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöstä kumottavaksi lainvastaisena. Lisäksi hän vaati asian käsittelyä kiireellisenä asian luonteen, seurannaisvaikutusten ja henkilöön kohdistuneiden perus- ja ihmisoikeusloukkausten johdosta.

Oulun hallinto-oikeudessa esittelijänä asiassa toimi Kaarina Kemppainen. Kokkolalainen oli tehnyt valituksen Oulun hallinto-oikeudelle 2.1.2003. Kalajoen kaupunginhallitus oli antanut vastineensa 28.1.2003 ja virkaan oli valittu Helvi Rautiainen 4.2.2003. Esittelijä Kaarina Kemppainen ei perehtynyt kiireelliseksi vaadittuun asiaan välittömästi, vaan oli vasta joulukuussa 2003 (!) lähettänyt asiakirjat Kalajoen kaupungille. Kokkolalaisen vaatimuksesta esittelijä Kemppainen oli lähettänyt 12.12.2003 kootut selitykset Kokkolan käräjäoikeuteen kokkolalaisen nähtäväksi.

Kaiken tapahtuneen ja kiistattoman todistusaineiston jälkeen on syytä epäillä, että Oulun hallinto-oikeus teki tietoisesti ja tarkoituksellisesti asiassa väärän päätöksen esittelijä Kemppaisen esityksestä. En millään voi uskoa, että hallinto-oikeuden esittelijä ja tuomarit olisivat juridisesti näin tietämättömiä virkavaaliasioissa. Kirjeenvaihto Oulun hallinto-oikeuden esittelijän ja valittajan kesken paljastaa selkeästi totuuden, jota poliisi ei tutkinut eikä syyttäjä syyttänyt. Tehtiin ei anna aihetta päätöksiä.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen

Korkein hallinto-oikeus kumosi 15.6.2006 (dnro1096/3/04) Oulun hallinto-oikeuden ja Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksen. Lähes neljä vuotta kiireellisenä esitetyn valituksen jälkeen. Oikeuskäsittely oli kestänyt melkein neljä vuotta! KHO:n päätöksen mukaan Helvi Rautiainen ei ollut kelpoinen ko. virkaan. Tiedän, että väärän päätöksen johdosta on tehty rikostutkintapyyntöjä niin poliisille kuin valtakunnansyyttäjällekin. Poliisi on tietoisesti jättänyt asiat selvittämättä, ja valtakunnansyyttäjä ei ole myöskään tehnyt tietääkseni yhtään mitään tässä asiassa. On syytä epäillä, että kokkolalainen on joutunut ihmisoikeusrikoksen kohteeksi, ja hänen maineensa on mustattu monella tavalla. Hänelle on aiheutunut väärien päätösten johdosta taloudellista vahinkoa ja erityisesti rahalla mittaamatonta henkistä kärsimystä.

Tarkoitushakuinen kouluverkon supistamisprosessi

Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea. Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahalisäyksen, koska "kouluverkkoa ei ole vielä muutettu". Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat jo sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille ellei valtuutettu itse käynyt budjettikirjan pientä numeroaineistoa lävitse ja sieltä havainnut mitä oli pienen virkamiesryhmän toimesta päätetty tehdä. Koulujen lakkauttamissuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa.

Koulujen lakkauttamissuunnitelman julkistamisen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille, Raili Myllylälle, varsinaisen äänikadon. Työryhmän määräaika päättyi sopivasti eduskuntavaalien jälkeen 31.3.2003. Työryhmän esitys oli käytännössä sama kuin virkamiestyöryhmän.

Työryhmän muistiossa ilmoitettiin, että Erkki Aho on mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minua ei oltu koskaan valittu tuohon työryhmään, enkä siten ollut osallistunut yhteenkään työryhmän kokoukseen. Pidin työryhmän puheenjohtajan menettelyä aika outona, kun minun nimelläni yritettiin markkinoida koulujen sulkemisia. Minä en voinut hyväksyä tuon työryhmän esityksiä, koska selvityksen perustaksi oli otettu ajatus, että 3-opettajainen koulu on paras. Siihen ei löytynyt mitään tosiasioihin perustuvaa pohjaa. Lisäksi valtionosuudet laskelmissa oli laskettu tarkoituksellisesti virheellisesti, eikä koulukohtaisia laskelmia pystytty esittämään. Valtion osuuden laskentakaavan olisi saanut asetuksen 806/1998 3 §:stä. Koulujen kiinteistöjen osalta laskelmat olivat täysin pielessä.

Koulujen sulkemisen jälkeen koulukiinteistöille ei oltu suunniteltu mitään muuta käyttöä ja oli oletettu, että kiinteät kulut loppuvat koulujen sulkemisen jälkeen. Oppilaiden kuljetusten osalta kulut oli laskettu musta tuntuu-menetelmällä. Opettajien palkkakulut oli laskettu väärin. Ei oltu huomioitu kouluavustajatarpeen huomattavaa kasvamistan. Kouluverkkoasiassa selvitys ja kuulemisasiat eivät täyttäneet hyvää hallintotapaa ja hallintomenettelylain henkeä. Valitin Kalajoen valtuustoon päätöksestä Oulun hallinto-oikeuteen ja vaadin myös toimnpidekieltoa asialle. Katsoin, että päätös on syntynyt vastoin lakia ja on siksi väärä. Asiasta tehtiin useita valituksia myös Alpo Murtoniemen ja Jorma ja Kari Untisen toimesta Oulun hallinto-oikeuteen.

Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu 12.7.2004 nro 04/0344/1

Kun soitin Oulun hallinto-oikeuden esittelijälle Kaarina Kemppaiselle, niin hän ei tiennyt, mikä on toimenpidekielto. Hän oli tehnyt asiassa seuraavan päätösesityksen, mikä ei vähäisimmässäkään määrin liittynyt valitukseeni: Valtuusto on kokouksessaan 19.12.2003 hyväksynyt pöytäkirjan 63 §:n kohdalla teknisille palveluille 98 056 euron suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2003 talousarvion investointikohtaan Hiihtokeskus ja Hiekkasärkkien reitistöt. Tulopuolelle on vastaavasti kirjattu avustusten lisäyksensä 53 965 euroa, joten todellinen määrärahan ylitystarve on 44 091 euroa, valtuusto on pöytäkirjan 64 kohdalla hyväksynyt jäteveden käyttömaksun ja perusmaksun suuruuden 1.1.2004 lukien. Valtuusto on pöytäkirjan 65 §:n kohdalla hyväksynyt talousarvion vuodelle 2004 ja talousarviosuunnitelman vuosille 2004-2006. Tässä yhteydessä on hyväksytty muun muassa sosiaalitoimen ja sivistystoimen määrärahat vuodelle 2004. Peruspalvelujen osalta on hyväksytty muun muassa Raution terveyskeskuspalvelujen järjestäminen ja sivistystoimen osalta Kalajoen kouluverkkosuunnitelma.Tämän päätösesitys tuli Oulun hallinto-oikeuden päätökseksi tässä asiassa.

Erkin kommentti: Tyngän aluekoulun investointi on tällä hetkellä tarpeeton, sillä yhteiskunnalle olisi ollut halvempi ratkaisu kehittää nykyistä systeemiä. Nyt on jouduttu hankkimaan koulua varten uusi tontti, vaikka entinen olisi käynyt uuden koulun paikaksi. Nyt joudutaan tekemään vielä alikulku Ylivieskan tielle. Siihen Tielaitos ei ole varannut määrärahoja. Kuka maksaa alikulun tekemisen?
Tulevaisuudessa Tyngän aluekoulu varmasti luo positiivista kuvaa Kalajoesta, mutta nyt investointi ei ole välttämätön muuta kuin poliittisesti. Kalajoen kaupungin investetointiohjelma on nyt niin raskas, että vuoden 2010 tilinpäätös tulee menemään miinukselle. On varauduttava veroprosentin nostamiseen juuri silloin, kun Himangan kunta on liittymässä Kalajoen kaupunkiin eli vuonna 2010. Koulu on kuitenkin rakennettava, koska valtio on jo myöntänyt avustuksen koulun rakentamiseen.