Olen kuullut käytettävän ilmaisua nunnan nännit ja paavin pallit sellaisista asioista, jotka ovat olemassa, mutta millä ei ole mitään käyttöä. Tähän luetteloon voisi kolmanneksi lisätä Oulun hallinto-oikeuden. Selvennän asiaa konkreettisella esimerkillä.
Outoa menettelyä
Monissa kunnissa, varsinkin Kalajoella, on tapana tuoda vuoden viimeiseen kokoukseen kaikki hankalat asiat. Tällainen hankala asia oli kouluverkon supistaminen sekä hotellin ja meriluontokeskuksen takausasia. Asiat tuotiin valtuustokäsittelyyn 19.12.2003.
Kouluasian tausta on seuraava: Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea.
Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahalisäyksen, koska "kouluverkkoa ei ole vielä muutettu". Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat jo sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille ellei valtuutettu itse käynyt budjettikirjan pientä numeroaineistoa lävitse ja sieltä havainnut mitä oli pienen virkamiesryhmän toimesta päätetty tehdä. Koulujen lakkauttamissuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa.
Koulujen lakkauttamissuunnitelman julkistamisen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille, Raili Myllylälle, varsinaisen äänikadon. Työryhmän määräaika päättyi sopivasti eduskuntavaalien jälkeen 31.3.2003. Työryhmän esitys oli käytännössä sama kuin virkamiestyöryhmän.
Työryhmän muistiossa ilmoitettiin, että Erkki Aho on mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minua ei oltu koskaan valittu tuohon työryhmään, enkä siten ollut osallistunut yhteenkään työryhmän kokoukseen. Pidin työryhmän puheenjohtajan Aila Siirilän menettelyä aika outona, kun minun nimelläni yritettiin markkinoida koulujen sulkemisia. Minä en voinut hyväksyä tuon työryhmän esityksiä, koska selvityksen perustaksi oli otettu ajatus, että 3-opettajainen koulu on paras. Siihen ei löytynyt mitään tosiasioihin perustuvaa pohjaa. Lisäksi valtionosuudet laskelmissa oli laskettu tarkoituksellisesti virheellisesti, eikä koulukohtaisia laskelmia pystytty esittämään. Valtion osuuden laskentakaavan olisi saanut asetuksen 806/1998 3 §:stä. Koulujen kiinteistöjen osalta laskelmat olivat täysin pielessä.
Koulujen sulkemisen jälkeen koulukiinteistöille ei oltu suunniteltu mitään muuta käyttöä ja oli oletettu, että kiinteät kulut loppuvat koulujen sulkemisen jälkeen. Oppilaiden kuljetusten osalta kulut oli laskettu "minusta tuntuu"-menetelmällä. Opettajien palkkakulut oli laskettu väärin. Kouluverkkoasiassa selvitys ja kuulemisasiat eivät täyttäneet hyvää hallintotapaa ja hallintomenettelylain henkeä.
Valtuuston kokous 19.12.2003
Kalajoen valtuusto käsittely kouluverkkoasiaa 19.12.2003 § 63. Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen kouluverkon supistamisesta. Valitin kuten useat muutkin henkilöt tuosta päätöksestä. Katsoin, että päätös oli syntynyt laittomasti, sillä päätöksenteossa oli muotovirhe. Yksi valtuutettu oli poissa kokouksesta ilman pätevää syytä. Tämä sama valtuutettu osallistui koko vaalikauden aikana vain pariin kokoukseen, mutta ei ollut ilmoittanut hyväksyttävää syytä poissaololleen. Hän vain yksinkertaisesti oli päättänyt olla hoitamatta kaupunginvaltuutetun ja teknisen lautakunnan jäsenen tehtäviä. Valtuuston päätös ei ollut syntynyt kunnallisvaalien mukaisen äänestystuloksen edellyttämässä kokoonpanossa. Valtuutettu ei ollut pyytänyt eroa, eikä ollut ilmoittanut poissaolonsa syytä etukäteen valtuuston puheenjohtajalle, kuten valtuuston ohjesääntö edellyttää. Valtuutettu oli perusteettomasti kieltäytynyt vastoin lakia hoitamasta luottamustehtäviään, joihin hänet oli valittu hänen annettuaan sitoumuksensa ko. tehtävän hoitamisesta. Kävin juuri ennen tätä valtuuston kokousta kävelylenkillä ja kiersin ko. valtuutetun kodin ohi ja saatoin todeta, että hän oli kotona pihalla, eikä hänellä ollut mitään laillista syytä olla osallistumatta valtuuston kokoukseen.Kuntalain mukaan valtuutetun on hoidettava tehtävänsä niin kauan kuin toimikausi kestää. Valtuutettu ei voi kieltäytyä hoitamasta tehtäviään ilman perusteltua ja hyväksyttävää syytä eikä ilman, että valtuusto päättää erikseen asiasta.
Kuntalain 39 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu. Kirjassa Hannus – Hallberg Kuntalaki 2.laitos 1997 sivu 247: Valtuutettu tai varavaltuutettu ei voi peruuttaa sitä suostumustaan, mikä on säädetty edellytykseksi hänen asettamiselleen ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Hänellä, suostumuksensa ehdokkaaksi antamiseen kerran annettuaan, ei ole sen parempaa oikeutta kieltäytyä kesken toimestaan kuin muillakaan luottamushenkilöillä.
Kuntalain 32 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta eli toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.
Kuntalain 40 §:n mukaan jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selvitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle.Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös oli minun oikeustajuni mukaan kuntalain 11 §:n, 32 §:n , 39 §:n ja 40 §:n vastainen.
Valtuusto ei ollut lainmukaisessa kokoonpanossa, eikä valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki ollut valvonut, että poissaollut valtuutettu olisi toimittanut lain mukaisen esteen poissaolostaan ko. valtuuston kokoukseen. Koska ko. valtuutettu oli pysyvästi poissa kokouksista ilman pätevää syytä, niin kysymyksessä on muotovirhe. Vastaavista tapauksista on KHO:n päätöksiä. 22.11.1991 T 4231, 4.4.1985 T 1291, 1979 II 21, 1979 II 23.
Kalajoen valtuuston työjärjestys on hyväksytty 29.9.1995 §60. Se on tullut voimaan 1.10.1995. Valtuuston työjärjestyksen 1 § :n mukaan valtuutettu, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Näin ei ollut tapahtunut. Varavaltuutettu oli tullut kokoukseen varsinaisen valtuutetun sijaan ilman erillistä kutsua valtuuston työjärjestyksen vastaisesti. Esteestä ei oltu tehty ilmoitusta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajan olisi pitänyt saattaa valtuutetun poissaolon syy valtuuston ratkaistavaksi.
Toinen peruste valtuuston päätöksen kumoamiseksi oli se, että Kalajoen ja Raution kuntaliitos-sopimus oli edelleen voimassa, joten Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös oli kuntaliitossopimuksen vastainen. Raution kunnanvaltuusto oli 27.3.1972 ja Kalajoen kunnanvaltuusto 28.3.1972 hyväksynyt kuntaliitossopimuksen. Sopimuksen 1 C kohdan mukaan koulutoimen osalta ei tapahdu tilanteen huonontumista ja että yhteistoiminta toistaiseksi Alavieskan kunnan kanssa voi jatkua. Kunnilla oli siis sopimusvapaus eli niillä oli oikeus tehdä sellainen sopimus, minkä valtuustot hyväksyvät. Rautiolaiset onnistuivat neuvottelemaan hyvän sopimuksen. Koska valtuustot hyväksyivät sopimuksen, niin valtuustojen päätös on voimassa niin kauan kunnes se uudella päätöksellä puretaan. Kalajoen ja Raution kuntaliitossopimusta ei ole koskaan purettu. Se on edelleen voimassa. Näin ollen oli kuntaliitossopimuksen vastaista sulkea Kärkisen koulu. Kaiken lisäksi kunta on rakentanut koulun kyläläisten omistamalle tontille, joten kunta ei voi myydä koulua ilman tontinomistajien suostumusta.
Kolmas peruste valtuuston päätöksen purkamiselle oli se, että kunnallisen hotellin ja meriluontokeskuksen valmistelussa oli esteellisiä henkilöitä ja että kunnallinen hotelli on kuntalain 2 §:n vastainen, koska hotellitoiminta ei kuulu kunnan toimialaan ainakaan silloin kuin paikkakunnalla on kilpailevaa yksityistä hotellitoimintaa. Kunnallisen hotellin rakentaminen on kuntalain vastaista hallitsematonta riskinottoa, mikä ei kuulu kunnan toimialaan. Lisäksi kunnallinen hotelli on perustuslain 6 §:n vastainen, koska se kohtelee eriarvoisesti kunnan muita yrityksiä. Heikki Harjula – Kari Prättälä kirjassaan Kuntalaki kirjan sivulla 20 toteaa, että viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia – harkintavaltaa ei saa käyttää väärin.Keskeiset taustavaikuttajat hotellin rakentamisoperaatiossa ovat olleet kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja nykyinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Kummankaan vahvuutena eivät ole yritystaloudelliset asiat.
Kunnallinen hotelli on ilman muuta kilpailulainsäädännön vastainen. Tässä yhteydessä en käy selvittämään yksityiskohtaisesti näitä perusteita.Neljäntenä perusteena minulla oli kirjattuna ne lainvastaisuudet, mitä tehtiin koulujen lakkauttamisprosessissa. Vaadin Oulun hallinto-oikeutta asettamaan Kalajoen kunnanvaltuuston toimenpidekieltoon kuntalain 17.3.1995 § 98 perusteella.
Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu 12.7.2004 nro 04/0344/1
Kun soitin Oulun hallinto-oikeuden esittelijälle Kaarina Kemppaiselle, niin hän ei tiennyt, mikä on toimenpidekielto. Hän oli tehnyt asiassa seuraavan päätösesityksen, mikä ei vähäisimmässäkään määrin liittynyt valitukseeni: Valtuusto on kokouksessaan 19.12.2003 hyväksynyt pöytäkirjan 63 §:n kohdalla teknisille palveluille 98 056 euron suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2003 talousarvion investointikohtaan Hiihtokeskus ja Hiekkasärkkien reitistöt. Tulopuolelle on vastaavasti kirjattu avustusten lisäyksensä 53 965 euroa, joten todellinen määrärahan ylitystarve on 44 091 euroa, valtuusto on pöytäkirjan 64 kohdalla hyväksynyt jäteveden käyttömaksun ja perusmaksun suuruuden 1.1.2004 lukien. Valtuusto on pöytäkirjan 65 §:n kohdalla hyväksynyt talousarvion vuodelle 2004 ja talousarviosuunnitelman vuosille 2004-2006. Tässä yhteydessä on hyväksytty muun muassa sosiaalitoimen ja sivistystoimen määrärahat vuodelle 2004. Peruspalvelujen osalta on hyväksytty muun muassa Raution terveyskeskuspalvelujen järjestäminen ja sivistystoimen osalta Kalajoen kouluverkkosuunnitelma.Tämän päätösesitys tuli Oulun hallinto-oikeuden päätökseksi tässä asiassa.
Päätöksentekijät olivat hallinto-oikeuden jäsenet Marja Mattila, Senja Kuopus ja Pirjo Jalonen. Tätä päätöstä ei myöskään KHO muuttanut. Minä en saanut päätöstä valitukseeni, vaan oikeusistuimet tekivät päätöksen kokonaan toisesta asiasta mistä oli valitettu. Tämä on oikeusvaltio Suomi. Tämä todistaa sen, että hallinto-oikeuksilla on hyvin vähän tekemistä oikeuden kanssa. Näin kansalaisten verovaroja käytetään törkeästi väärin ja toimitaan oikeudenkäymiskaaren vastaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti