Kalajoella on paljon keskustelua herättänyt outo kuolemantapaus, josta poliisi uutisoi seuraavasti:
Kalajoella valtatie 8:lla tapahtui sunnuntai aamuyöstä klo 00.40 aikaan kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Tarkempi tapahtumapaikka on muutama kilometri Himangan kylästä Kalajoen keskustan suuntaan. Kalajokinen mieshenkilö ajoi henkilöautoa vt 8:aa pitkin etelän suuntaan, kun pimeällä tieosuudella yllättäen havaitsi keskellä käyttämäänsä ajokaistaa makaavan miehen tiellä. Auto ajautui miehen yli, ja mies menehtyi välittömästi yliajon seurauksena. Auton kuljettaja puhalsi nollat poliisin alkometriin.Jokilaaksojen poliisi ja -tutkijalautakunta tutkivat onnettomuutta.
Mistä on oikein kysymys?
Paikallinen maanviljelijä, merkittivä perunantuottaja, kaupunginvaltuutettu, nuori isäntä ja kolmen pienen lapsen isä, joka oli lähimenneisyydessä saanut sukupolvenvaihdoksella tilan haltuunsa, oli satokauden päätteksi päättänyt juhlia tapahtumaa. Hän oli mennyt paikalliseen ravintolaan pitämään hauskaa. Kaikesta päätellen asiat olivat menneet ns. vähän överiksi ja minulle kerrotun mukaan henkilö oli poistettu ravintolasta. Ravintolalla on luonnollisesti oikeus ja velvollisuus poistaa häiriötä tuottava henkilö, mutta tähän toimenpiteeseen liittyy myös ravintolan vastuu päihtyneestä henkilöstä.
Päihtyneen henkilön arvostelukyky on voimakkaasti heikentynyt. Tämän vuoksi hän on arvaamaton eikä hänen seuraavaa aikomustaan voi ennakoida. Päihtynyt saa helposti aikaiseksi häiriötilanteen esimerkiksi siinä tilanteessa, kun hän on ottanut toisen asiakkaan alkoholijuoma-annoksen. Kaikenlaisten haittojen ja häiriöiden välttämiseksi päihtynyt henkilö on poistettava anniskelupaikasta heti, kun päihtymys on hänessä selvästi havaittavissa. Poistaminen tulee hoitaahienovaraisesti, mutta päättävästi. Jos asiakas on vahvasti päihtynyt eikä kykene huolehtimaan itsestään, anniskelupaikan tulee varmistaa asiakkaalle kyyditys niin, että hän pääseeturvallisesti esimerkiksi asunnolleen. Asiakasturvallisuudesta huolehtiminen voipoistamistilanteessa joskus edellyttää polii sin puoleen kääntymistä. Heitteillepanosta on säädetty rangaistus rikoslaissa (RL 21:14 §):
Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Nyt tilanne on vielä se, että joku on ottanut ravintolan edestä ko. henkilön kyytiinsä ja jättänyt hänet metsätaipaleelle. Kyytiinottajalla on näinollen erittäin suuri vastuu tapahtumasta. Hänen olisi syytä ilmoittautua vapaaehtoisesti poliisille.
Mitä ravintolalle voi seurata?
Käytännössä yksittäisistä ja vähäisiksi katsottavista rikkomuksista seuraa yleensä kirjallinen huomautus tai varoitus. Toistuvat ja räikeät rikkomukset johtavat yleensä määräaikaiseen anniskeluluvan peruuttamiseen. Vakavissa rikkomus- ja väärinkäytöstapauksissa anniskelulupa voidaan peruuttaa pysyvästi. Ennen seuraamuksen määräämistä luvanhaltijalta pyydetään vastine, mikä voi tapahtua myös valvontaviranomaisen käynnin yhteydessä annettavalla tarkastuslomakkeella. Järjestyshäiriöt ja anniskelurikkomukset voivat johtaa myös jatkoaikaluvan peruuttamiseen. Poliisi voi alkoholilain nojalla sakottaa anniskelusäännöksiä rikkonutta luvanhaltijaa tai henkilökuntaa.
Toimiiko valvonta?
Sen palautteen perusteella mitä minä olen saanut, niin ravintoloiden toiminnan valvonnassa on puutteita. Ainakin kahden kalajokisen ravintolan osalta on saanut palautetta siitä, että siellä juotetaan henkilöitä umpihumalaan, siis niin kauan kuin rahat riittää. Toinen ravintoloista on nuorison suosima paikka. Oulun ELY-keskuksen on syytä aktivoitua valvonta-asioissa toimialueellaan. Ei tämä ongelma ole yksistään kalajokinen asia. Mielestäni kysymys on siitä, että valvonta asiassa on laiminlyöty viranomaisten toimesta. He saavat saman palkan, vaikka ottavat vähän löysemmin, koska he toimivat kuukausipalkalla.
Minulle on kerrottu myös ongelmasta, mikä liittyy alaikäisten alkoholin hankkimiseen. Minulle väitettiin, että nuori polkupyöräilevä mies oli hakenut Alkosta alaikäisille nuorille alkoholijuomia. Alaikäiset nuoret olivat odottaneet liikkeen ulkopuolella ja kaupassa käynnin jälkeen rahat ja juomat olivat vaihtaneet omistajaa. Mielestäni yksi tehokas keino valvoa asiaa on se, että kansalaiset, jotka huomaavat tällaisia tapauksia, ilmoittavat niistä välittämästi poliisille. Tuntomerkit muistiin ja ilmoitus poliisille. Myös poliisi voisi Kalajoella valvoa tilannetta tarkemmin perjantai-iltapäivisin. Myös vanhemmat voisivat seurata lastensa alkoholin käyttö tarkemmin.
Esimerkki laiminlyönnistä
Kalajoen jäähallissa oli minun ja monen muunkin yllätykseksi alkoholin myyntipiste juoksusuoran päässä. Pari valtuutettua otti minuun yhteyttä ja he ihmettelivät asiaa. Kalajoen kaupunki ei ole vuokrannut jäähallia urheiluseuralle alkoholin myyntiä varten. Valvova viranomainen on laiminlyönyt tehtävänsä, koska ei ole pyytänyt urheiluseuralta vuokrasopimusta tiloista anniskeluluvan hakemisen yhteydessä. Kysymyksessä on Kalajoen kaupungin tilat, jotka urheiluseura on vuokrannut ominaan yrittäjälle alkoholin myyntiä varten. Toinen minuun ottaneista valtuutetuista oli tarkistanut asian asianomaiselta viranomaiselta, joka oli tunnustanut, ettei ole pyytänyt tilosta vuokrasopimusta nähtäväkseen anniskeluluvan myöntämisen yhteydessä.
Alkoholilaki asettaa anniskeluluvan myöntämiselle seuraavat edellytykset, jotka koskevat myös omistajanvaihdoksia (AlkoL 21 a - d §):
• luvanhakijalla on oltava anniskeluun vaadittava luotettavuus sekä tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset;
• anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön.
Anniskelupaikan tiloineen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka niiden käytölle ravitsemisliiketarkoitukseen on lainsäädännössä asetettu; Anniskelupaikan tilojen hyväksymiseen ja käyttämiseen liittyviä säännöksiä on erityisesti elintarvikelaissa ja rakentamista sekä palo- ja pelastustointa koskevassa lainsäädännössä. Ravitsemisliikkeen harjoittajan on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä päätöksen (ElintarvikeL 14 ja 15 §).
Luvanhakijan tulee liittää lupahakemukseen selvitys elintarvikehuoneiston hyväksymisestä.
Jos anniskeluluvan saaneen yhtiön tai muun yhteisön omistussuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia tai, jos määräysvalta niissä huomattavassa määrin muuttuu, muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahdessa viikossa anniskeluluvan myöntäneelle viranomaiselle (STMp 162/98, 6 § 3 mom.).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti