Kalajoen keskuspuhdistamo ja Vesikolmio Oy

Vesikolmio Oy:stä löydät tietoa tästä linkistä
http://www.vesikolmio.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=43

Vesikolmio Oy rakentaa Kalajoen keskuspuhdistamon. Keskuspuhdistamon I vaiheen rakennuskustannukset ovat 8 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus vamistua vuonna 2014. Ensimmäisessä vaiheessa Keskuspuhdistamolla käsitellään Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan ja Sievin kuntien jätevedet. Puhdistamon laajennus, että siellä käsitellään myös Haapajärven ja Nivalan kaupunkien jätevedet tapahtunee 2020-luvun alussa. Laajennuksen toteutuskustannukset ovat 2-4 miljoonaa euroa riippuen puhdistusprosessin tehotustarpeesta. Keskuspuhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keskimäärin seuraavat:
I-vaihe 6600 m3 vuorokaudessa
II-vaihe 8100 m3 vuorokaudessa.
Suurimmillan puhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keväällä lumien sulamisen aikaan ja kesällä rankkasateiden jälkeen jopa 13000 m3 vuorokaudessa. Tämä johtuu kaupunkien ja kuntien viemäriverkkoihin pääsevästä runsaista vuotovesistä.

Puhdistamoiden jätevedenkäsittelyn tehokkuusvaatimusten kiristyessä sekä toisaalta myös energiakustannusten kasvaessa on vuoto- ja hulevesien vähentäminen noussut varsin keskeiselle sijalle viemärilaitostoiminnassa. Viemärilaitokset seuraavat viemäriverkostoon joutuvia vuoto- ja hulevesiä, jotta niiden aiheuttamaa haittaa voidaan vähentää.

Vuotovedellä tarkoitetaan pinta- tai pohjavettä, joka pääsee viemäri- putkissa ja viemärikaivoissa olevien rakojen, halkeamien, liitosten ja viallisten kohtien kautta jätevesiviemäriin ja edelleen jäteveden- puhdistamolle. Hulevedellä tarkoitetaan sitä osaa sadevedestä, joka virtaa valumapintoja myöten viemäreihin. Myös lumen sulamisvesi on hulevettä.

Puhdistetut jätevedet puretaan mereen 1,5 km päässä rannasta. Purkupaikalla on vesisyvyyttä noin 5 metriä. Puhdistetut jätevedet ovat kesälläkin kylmiä, koksa ne jäähtyvät pitkissä siirtoviemäreissä. Virtausmallin mukaan jätevedet kulkeutuvat pohjoiseen lähes kaikilla tuulilla sekoittuen ensin lähellä pohjaa oleviin vesimassoihin johtuen jätevesien matalasta lämpötilasta. Typpi jätetään pudistamatta korkeiden puhdistuskustannusten takia. Tämä on erikoista sen vuoksi, että Kalajoen merialue on koko Pohjanlahden typpipitoisinta aluetta jo ennestään. Erikoista on myös se, että typpi jätetään puhdistamatta, vaikka kysymyksessä on nimenomaan keskuspuhdistamo. Onko puhdistamon nimi oikea kun typpi jätetään puhdistamatta. Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Pitäisikö puhua paskan läpijuoksutuspaikasta?
Katso
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaPohjanmaanELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Katsaukset_ja_tilastot/Ympristn%20tila%202011/Ymp%C3%A4rist%C3%B6n%20tila%20I%202011.pdf

Jätevesiliettee kompostoidaan puhdistamon viereen rakennettavalla 2 ha tiiviillä asfalttikentällä. Jätevesiä syntyy 5000 m3 vuodessa. Ennen kompostin tekoa koneellisesti kuivattuun lietteeseen sekoitetaan haketta ja turvetta sisätiloissa. Turve lisäaineena Vesikolmio Oy:n mukaan estää hajujen muodostumisen. Kompostoitunut liete joko levitetään sellaisenaan pellolle lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi tai siihen sekoitetaan hiekkaa ym. ja tehdään kompostituotteita viherrakentamiseen.
Kalajoella on kesäaikana runsaasti lokkeja, ehkä noin 8000 -10 000, jotka varmasti huomaavat 2 h asfaltoidun kompostikentän. On käsittämätöntä, jos asfalttikenttä jätetään avoimeksi. Kun väitetään, että komposti on hajutonta, niin vastuu asiassa siirtyy kuulijalle.

Siirtoviemärit ovat koko hankkeen kallein investointi. Nämä viemärit rakennetaan siten, että mahdollisimman suuri osa haja-asutusalueiden kiinteistöistä voi johtaa jätevetensä niihin. Siirtoviemärit toteutetaan seuraavasti:
Sievi – Ylivieska v. 2004 20 km
Alavieska – Kalajoki v.2010 32 km
Haapajärvi – Nivala v. 2012 26 km kustannusarvio 4 miljoonaa euroa
Ylivieska-Keskuspuhdistamo v. 2014 38 km kustannusarvio 8 miljoonaa euroa
Kalajoki-Keskuspuhdistamo v. 2014 5 km kustannusarvio 1 miljoonaa euroa
Puhdistamon purkuviemari v. 2014 4 km kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa
Nivala-Ylivieska v. 2019, 31 km, kustannusarvio 6 miljoonaa euroa

Nykyiset puhdistamot, Kalajoen puhdistamoa lukuun ottamatta, muutetaan jätevesien tasausaltaiksi. Tasausaltaat ovat suljettuja rakenteita. Niiden avulla tasataan jätevesien vuorokaudenaikaisia virtaamisvaihteluja. Jätevesiä voidaan koota tasausaltaaseen, jos virtaus siirtoviemärissä jostain syystä pysähtyy.

Ympäristölupaa Vesikolmio Oy:llä ei vielä onneksi ole. Vesikolmio Oy esittää jätevesien käsittelylle seuraavia raja-arvoja:
-BOD7, korkeintaan 15 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
-Fosfori korkeintaan 0,5 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
Lisäksi Vesikolmio Oy esitti, että jätevesien typenpoistolle ei aseteta kiinteää rajaa, koska typen poisto jätevesin ollessa kylmiä on erittäin hankalaa ja kallista.

Miten Vesikolmio Oy rahoittaa toimintansa? Sen huomaa kansalainen kukkarossaan.

Lähdeaineisto: Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja isto Bergbackan esitys Kalajoen valtuustolle