torstai 24. marraskuuta 2011

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli rakentamis- ja investointiohjelman 2012-2016














Honkarin talo halutaan purkaa

Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 21.11.2011 klo 17.00. Kokouksessa esiteltiin Kalajoen kaupunginhallituksen rakentamis- ja investontiohjelma 2012-2016. Tällä ohjelmaesityksellä on ratkaistu Kalajoen kouluverkkoasia. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Rakentamis- ja investointiohjelmaa lehtiuutiset eivät ole käsitelleet johtuen siitä, etteivät toimittajat perehdy asioihin, vaan uutisoivat vain sen mitä heille informoidaan. Suurimpina investointeina Kalajoella ensi vuonna ovat
Merenojan koulu, johon on budjetoitu rahaa 2,2 miljoonaa euroa,
Bloomitin hallin rakentaminen 540 000 euroa,
Himangan vuodeosaston ja palvelukeskukseen 20 000 euroa,
Mäntyrinteeseen 230 000 euroa, josta suurin osa seniorikeskuksen muutostöihin 200 000 euroa,
Reimari/Ankuri 50 000 euroa,
Kotitipuiston infran rakentaminen 150 000 euroa,
yrityspuistojen kehittämishanke 1,2 miljoonaa euroa,
matkailualueiden kehittäminen 770 000 euroa,
tievalaistukseen 90 000 euroa,
kevyenliikenteen väylä Pohjoisen satamatien viereen Himangalla 240 000 euroa,
lentokentän kunnostamiseen 50 000 euroa,
kaupungin sadevesiviemärijärjestelmiin 65 000 euroa,
Merenojan urheilukentän peruskorjaukseen 65 000 euroa,
Himangan liikuntapuiston rakentaminen 20 000 euroa (Keskipohjanmaan maakuntaviesti on Himangalla ensi vuonna)
puistojen ja leikkikenttien rakentamiseen ja peruskorjaukseen 30 000 euroa,
Kalajokisuun kehittämishankkeet, veneväylän rakentaminen 50 000 euroa.
Kalajoen sataman kehittämiseen 870 000 euroa,
viemärilaitokseen 530 000 euroa,
vesilaitokseen 70 000 euroa.

Jäähallin pukutilojen laajennus on ajoitettu vuodelle 2013. Mielestäni tämä investointi olisi voitu ajoittaa jo vuonna 2012. Erilaisilla henkerahoituksilla rahoitetaan normaaleja kunnallisteknisiä töitä. Tätä samaa menetelmää käyttävät muut suurimmat hankerahoituksen käyttäjät kuten Oulu ja Kuusamo. Mielestäni kysymys on yhteiskunnan heikkouksien hyväksikäyttämisestä ja moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, kun yhteiskunnan projektirahoitusta käytetään normaaleihin investointeihin. Mielestäni kehittämisrahat kuuluvat sellaiseen kehittämiseen mitä normaaleilla, tavanomaisilla toimilla ei tehdä.

Kalajoen kaupunki on mukana jäsenenä erilaisissa järjestöissä ja liitoissa. Ylivieskan seutukuntayhdistykselle maksetaan 143 000 euroa. Voidaan perustellusti kysyä, tuleeko Kalajoen kaupunki toimeen ilman Ylivieskan seutukuntayhdistystä. Minun mielestäni tulee ja siksi tuo 143 000 euron jäsenmaksu on otettava kriittiseen tarkasteluun. Kalajoen kaupunki maksaa jäsenmaksun kahteen maakuntaliittoon: Keski-Pohjanmaan maakuntaliittoon 44 400 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittoon 84 400 euroa. Voidaan perustellusti kysyä onko järkevää kuulua kahteen maakuntaliittoon. Mielestäni ei. Suomen Kuntaliittoon Kalajoen kaupunki maksaa 36 300 jäsenmaksun. Onko tällainen jäsenmaksu kohtuuton? Kerttu Saalasti säätiölle maksetaan 5300 euroa. Miksi?

Kalajoen väestön ikärakenteen muutos on otettava huomioon palveluja suunniteltaessa. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee viidessätoista vuodessa 2896:sta 4001:een. Vanhusten määrä lisääntyy reilulla tuhannella seuraavan 15 vuoden aikana. Kalajoen elinkeinorakenne tulee muuttumaan. Maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus pienee ja palveluelinkeinojen osuus kasvaa.

Kaupunginhallitus käsitteli myös taousarvion 2011 muutosten yleisperusteluita. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Ne ylittyvät 2,3 miljoonaa euroa talousarviossa olevaan tuloveroarioon nähden. Väestönsuojan rakentaminen Himangalle ei ollut talousarviossa huomioitu ja nyt se joudutaan rakentamaan siihen varataan 64 000 euroa. Erikoissairaanhoidon määrä on yhteensä 13,8 miljoonaa euroa ja suhteellisen pienikin muutos voi aiheuttaa merkittävän euromääräisen muutoksen. Tuloslaskelma osoittaa 6,2 miljoonan euron vuosikatetta. Ylijäämää kertyneen 2,1 miljoonaa euroa. Toiminnan ja invesntointirahan rahavirta on negatiivinen 1,1 miljoonaa euroa ja lainaa otetaan arvion mukaan 0,6 miljoonaa euroa. Kassatilanteesta johtuen on myös mahdollista, ettei talousarvion muutosten perusteella tarvitse ottaa uutta lainaa.

Valtuuston kokouksessa 25.1.2011 on tehty 30 valtuutetun allkeirjoittama aloite: ”Me allekirjoittaneet esitämme, että Kalajoen kaupunki julistautuu savuttomaksi kuten kymmenet kunnat ja kaupungit esim Oulu – ovat jo tehneet”. Suomessa on nykyisin 106 savuntonta kuntaa. Asian valmistelu on kuulunut henkilöstöjohtaja Pekka Ollilan vastuualueeseen. Ollilan esitys, mikä oli myös kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esitys oli, että valtuusto merkitsee aloitteen tietoon saatetuksi. SIIS: Valtuustolle tiedotetaan, 30 valtuutettua 54 on allekirjoitanut tällaisen aloitteen. Aika järkyttävää, mutta ei sinänsä ylllättävää toimintaan henkilöstöjohtaja Pekka Ollilalta. Mielstäni tuollaiselle asioiden valmistelulle nauraa jo aidan seipäätkin.

Teknisen johtajan virkaa hakeneista viisi kutsutaan haastatteluun.
PPO-yhtiöt Oy:lle annettiin myönteinen päätös 42 metriä korkean vapaastiseisovan maston rakentamiseen Pitkäsenkylälle. Asialle tarvitaan vielä rakennuslupa.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti antaa purkuluvan Kalajoen kristillisen opisotn kannatusyhdisksen hakemuksesta suojelulle Honkakarin talolle. Asian ratkaisee lopullisesti ELY-keskus. Kalajoen kaupunginhallitus päätti näin ymäristölautakunnan toisenlaisesta näkemyksestä huolimatta ja halusi näin osoittaa tahtonsa Kalajoen kaupunkikuvan siistimisestä ympäristöä rumentavista taloista.

Kalajoen kaupunginhallitukselle jaettiin tiedoksi Oulun aluehallintoviraston valvontapäätös PSAVI/1444/05.07.2011. Päätös on annettu 31.10.2011. Kysymys on hoidon jrjestämisestä kolmen kuukauden kuluessa ja hoidon saatavuuden odotusajoista tiedottamisesta Kalajoen terveyskeskuksessa. Ouun aluehallintovirasto on ratkaisut asian näin:
Saamansa selvityksen perusteella Pohjois-suomen aluehallintovirasto katsoo, että Kalajoen terveyskeskuksessa potilaan pääsy lääkärin vastaanotolle, kun hoidon tarve on todettu, toteutuu pääosin lain mukaisesti. Aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että selvityksen mukaan terveydenhuollon joidon saatavuuden odotusajoista on tiedotettu kuntalaisia, mutta selvityksen valossa epäselväksi jää, kuin usein ko. asiasta on tiedotettu.

Päätöksen on allekirjoittanut oikeusturva- ja valvontayksikön päällikkö, lakimies Heli Kajava ja terveydenhuollon ylitarkastaja Marja-Leena Arffman.

Totuus on kuitenkin se, että aluehallintoviraston päätös on mikä on, eli niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin vain olla voi. Kalajoen kaupungilla on ollut suuria ongelmia lääkäripalvelujen järjestämisessä. Mielestäni kysymys on poliittinen asia Kalajoella. Liian pitkään samat henkilöt ovat olleet poliittisessa vastuussa näissä asioissa. Mielestäni perusturvalautakunnan puheenjohtajalla ja kaupunginahallituksen puheenjohtajalla on suuri vastuu näissä asioissa vielä toistaiseksi.

Ei kommentteja: