Alnus ry ja Tapion Tupa Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Tapion Tupa Oy luovuttaa ravintolarakennuksessa olevaa tilaa sekä rakentaa lisätilaa Alnus ry:n Metsä- ja luontotietokeskuksen käyttöön. Tapion Tuvalle rakennetaan metsätalouden vanhojen työvälineiden, laitteiden ja –koneiden näyttelyä varten varasto kestikievarin pihapiiriin. Metsäaiheisten näyttelyiden ja valokuvien esittely tapahtuu Tapion Tuvan päärakennuksen toisessa kerroksessa. Näyttelymateriaalia on jo olemassa, sillä professori Matti Palo lahjoitti yhdistykselle 107 erilaista museoesinettä, jotka ovat peräisin Kannuksen taimitarhalta. Kun Metsäkeskus lakkautettiin 1998, esineet siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskukselle, joka lahjoitti ne professori Matti Palolle.
Maailman metsistä, yhteiskunnista ja ympäristöstä tulee oma näyttelynsä, mikä keskittyy trooppisten metsien käyttöön ja niiden vähenemisen syytekijöihin sekä nopeakasvuisiin puuviljelmiin. Lisäksi järjestetään seminaari- ja esitelmätilaisuuksia. Alnus ry:n kirjasto sijoitetaan Tapion Tuvan tiloihin. Tavoitteena on myös kartuttaa palvelevaa arkistoa kirjoilla ja tietokannoilla. Metsä- ja luontokeskus täydentää keväällä avatun Meriluontokeskuksen toimintaa. Tapion Tuvan taidenäyttelyissä käy vuosittain noin 80 000 kävijää, joten metsätietokeskuksessa kävijämäärä tulee olemaan samaa luokkaa.
Mikä on Alnus ry?
Yhdistyksen tarkoituksena on metsäkulttuurin säilyttäminen, edistäminen ja metsien historian ja merkityksen tunnetuksi tekeminen Keski-Pohjanmaalla ja kansainvälisesti sekä maakunnan metsäalan merkkihenkilöiden elämäntyön vaaliminen sekä tähän aihepiiriin liittyvä tutkimus. Sana alnus tarkoittaa leppää.
Yhdistys järjestää tarkoitukseensa liittyviä näyttelyitä, retkeilyjä, seminaareja, esitelmiä, kilpailuja ja muuta vastaavaa toimintaa, sekä harjoittaa tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa. Metsätietokeskus jäsentää metsäkulttuurin ja metsien merkitystä eri tasoilla, kuten henkilö, tila, kylä, jokilaakso, maakunta ja maailma. Yhdistys toimii yhteistyössä samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa. Yhdistys on aloittanut toimintansa vvuonna 2000.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii professori emeritus Matti Palo, MMT erikoistutkija Jyrki Hytönen, jäseninä metsähoitaja Matti Parikka, tohtori Anne Ruuttula-Vasari, metsähoitaja Erkki Tunkkari, metsätalousinsinööri Pentti Vuollet, metsätalousteknikko Juha Yli-Korpela, sihteerinä metsätalousinsinööri Tapio Salmela. Lisätietoja http://www.alnus.fi/
Metsä soikoon-näyttely Tapion Tuvalla 16.-30.9.2007
Näyttely kertoo kuvin ja sanoin Keski-Pohjanmaan metsätyöstä, metsäorganisaatiosta, niiden muutoksista ja aikaansaannoksista sekä metsien rakenteen ja puuston muutoksista 1900-luvulla. Metsänhoitaja Anne Rautiainen ja Alnus ry:n hallitus ovat suunnitelleet näyttelyn, jossa esitellään 20 taululla, valokuvin, piirroksin maakunnan metsien kehitys 1900-luvulla. Keski-Pohjanmaan metsähoitolautakunta aloitti toimintansa 1929 ja se lakkautettiin Metsäkeskus nimisenä 1998. Lautakunnan aloitteesta perustettiin vuodesta 1935 alkaen paikallisia metsähoitoyhdistyksiä lähes joka kuntaan ammattiavun antamiseksi metsänomistajille. Niiden johtokuntiin kuului Keski-Pohjanmaalla nimekkäitä henkilöitä kuten esim. ministeri Viljami Kalliokoski, Kauno Kleemola, Kusti Eskola, Matti Lepistö ja Heimo Linna. Maakunnan metsissä työskenteli vuonna 1997 lähes tuhat henkeä.
Metsä ja Terveys – pihkan parantava voima
Alnus ry järjestää myös luentotilaisuuksia. Professori, LKT Pentti Sipponen esitelmöi Tapion Tuvalla maanantaina 1. lokakuuta 2007 klo 14:00 − 15:00 aiheena pihkan parantava voima.
Suomessa ja varsinkin Lapissa vuosikymmenien ajan, tai jopa jo vuosisatoja, on käytetty "pihkahoitoa" kansanlääkintämenetelmänä erilaisten ihon haavaumien ja tulehdusten hoidossa. Kansainvälisesti metsäkasvien lääkeominaisuudet ja niihin liittyvä perinteinen osaaminen ovat olleet viime aikoina lisääntyvän huomion kohteena. Pihkahoitoa on nyt kokeiltu lääketieteellisenä hoitona myös eräissä Lapin ja Etelä-Suomen terveyskeskuksissa vaikeita painehaavoja (makuuhaava) kärsivillä potilailla. Saadun kokemusperäisen tiedon mukaan pihkahoito edesauttaa tehokkaasti ainakin painehaavojen (Sipponen ja Lohi, 2003) paranemista. Hoito on osoittautunut myös turvalliseksi ja helposti toteutettavaksi kotona ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tutkimus saadaan päätökseen kesän 2007 aikana, mutta alustavat tutkimustulokset osoittavat jo nyt pihkahoidon merkittävästi paremmaksi ja tehokkaammaksi kuin vertailuhoidon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti