Kalajoen Hiekkasärkkien Basaaritorilla järjestettiin kaksipäiväiset puukkopäivät 11-12.7.2009. Esillä olivat muun muassa kalajokisten puukonvalmistajien Esko Heikkisen ja Jari Kamusen Peura-puukkojen lisäksi lillbyyläisen Kay Vikströmin, kortesjärvisen Rauno Vainionpään tuohipäisten Antti vuolupuukkojen, kaarinalaisen Teuvo Sorvarin ja riitialalaisen Jukka Hankalan puukkomallisto. Jukka Hankalan kotisivujen osoite on http://www.hankala.com/
Katso myös www.peurapuukko.fi ja www.knifedreams.com
Kalajoella puukkojen valmistuksella on pitkät perinteet.
Kalajoen puukot
Kalajoella valmistettiin 1800-luvun lopulla erittäin hyviä puukkoja. Vielä 1900-luvun alussa Kalajoki ja Kauhava olivat kuuluisimpia Pohjanmaan puukkoteollisuuden paikkoja. Metallista valmistettiin Kalajoella 1800-luvun alkupuoliskolla myös aseita, luodikoita, pistooleja ja veitsiä. Tuliaseiden valmistus jäi 1800-luvun puolivälin jälkeen vähiin, mutta sen sijaan puukkoja valmistettiin Kalajoella runsaasti.
Keisarinpuukko
Kalajokiset luovuttivat Venäjän keisarille ja Suomen suuriruhtinaalle Aleksanteri II:lle ns. keisaripuukon. Tämän niin sanotun keisaripuukon valmisti kolme miestä, joista valtiopäivämies Jaakko Merenoja takoi terän, tupen valmisti eräs taitava haapavetinen mies, jonka nimi ei ole tiedossa, tuohipään ja heloitukset sekä vyön koristeet heloineen sekä solituksen kultauksineen teki Olof Helander. Ensimmäinen keisaripuukko on siis kalajokinen eikä kauhavalainen. Ensimmäisen kauhavalaisen keisarinpuukon valmisti vuonna 1888 Kauhavan puukkotehtaan perustaja Iisakki Järvenpää.
Kalajokisesta keisarinpuukosta ei ole säilynyt Kalajoella eikä muuallakaan Suomessa valokuvaa. Kalajokiset puukkoharrastajat ovat erittäin kiinnostuneita saamaan puukosta valokuvan. Puukko lienee nykyisin esillä jossakin pietarilaisessa museossa.
Helanderit ja kalajokinen puukko
Helandereiden toiminnan huippukautena 1860- ja 1870-luvuilla puukkojen valmistus oli keskittynyt Kalajoelle. Vähän myöhemmin Kalajoen puukon valmistusta jatkoi Ylikäännän kylästä oleva Fredrik Haapasaari, joka oli ollut Helandereiden palveluksessa. Haapasaari opetti puukonvalmistusta Friisien metalliteollisuuskoulussa 1890-luvulla. Koulun lopetettua toimintansa puukon valmistus Kalajoella väheni ja vähitellen loppui kokonaan. Puukolla olisi ollut vielä laajat markkinat aina Ruotsia myöten. Pääomien puute, markkinoinnin heikkous sekä kauhavalaisen Järvenpään siirtyminen tehdasmaiseen puukonvalmistukseen lopetti Kalajoen puukon valmistuksen.
Alkuperäinen kalajokinen puukko oli varustettu tuohipäällä, messinkisellä yläholkilla ja alahelalla, jotka oli kaiverruksin koristeltu. Tuppi oli suora, varustettu yläpäästä helalla ja sen suippoa, pyöreähköä kärkeä ympäröi messinkilevystä taivutettu suojus. Friisien puukossa alettiin käyttää suoran tupen asemesta myös vinokärkistä tuppea, jonka messinkilevystä tehty suojus päättyi nuppiin kuten "nykyaikaisissa" Kauhavan hevosenpääpuukossa, joissa malli on säilynyt entisellään.
Lähdeaineisto: Matti Kyllönen Kalajoen ja Raution historia ISBN 951-99292-0-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti