Raumankarin markkinat

Himangan keskustassa kokoonnuttiin launataina 11.7. perinteisille Raumankarin kotiseutumarkkinoille. Järjesstyksessään nämä Raumakarin markkinat olivat 35.s Markkinakojut nousivat Kunnanviraston ja Osuuspankin piha-alueelle. Tapahtuma kesti aamusta yli kahteen iltapäivällä. Seitsemältä alkoivat iltamat Sautinkarilla, jossa esitettin näytelmä "Elias ei pidä punaisesta". Raumankarin markkinoiden ohjelmaan kuului myös Roiman beachvolley-turnaus, hanurimusiikkia, markkinamyyntiä ja työnäytöksiä. Raumankarin markkinat ovat kaikkien himankalaisten, entisten ja nykyisten, yhteinen keskikesän juhla. Himankalaiset järjestöt, yhdistykset ja yrittäjät ovat aktiivisesti mukana Raumankarin markkinoiden toteuttamisessa.
Tänä kesänä Raumankarin kotiseutumarkkinat vetivät väkeä "pilvin pimein" kuten valokuvista näkyy. Markkinoilla tapaa entisiä ja uusia tuttuja. Raumankarin markkinoilla on suuri merkitys himankalaisille ja himankalaisten kotiseutuhengelle.

Himangan kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari. Tätä aluetta kutsuttiinkin vielä vuonna 1809 Raumaksi. Raumankari oli vanha markkinapaikka, josta nykyiset jokakesäiset Raumankarin markkinat saivat alkunsa.
Raumankarista länteen Pohjanlahden rannalla sijaitsi ennen saha, josta on jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi. Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestetään vuosittain kansainvälinen moottoripyöräiljöiden Kokko-treffen kokoontumisajo.

Historiallinen Raumankari on Lestijoen suualuetta, josta Himangan taajama on lähtenyt kasvamaan. Tänään valtatie erottaa kirkon Raumankarin vanhasta asutusalueesta. Raumankari oli tunnettu markkinapaikka jo 1600-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla alueen asutus kiinteytyi. Vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa rakennuksista on peräisin 1870-luvulta. Raumankarille on tunnusomaista tiheä rakentaminen ja kodikkaat pihapiirit vanhoine aittoineen ja muine piharakennuksineen.

Nykyisin Himangalla asuu n. 3030 himankalaista, joista tulee 1.1.2010 myös kalajokisia, koska Himangan kunta liittyy Kalajoen kaupunkiin ja saa Himangan kunnan vaakunan kuntaliitoksen myötä Kalajoen kaupungin uudeksi vaakunaksi. Himangan kunnan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Himangalla on hyvät päivittäistavarapalvelut ja kuntakokoon nähden hyvät peruspalvelut. Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.Kuntaliitoksen myötä Kalajoen kaupunki vahvistaa asemaansa Suomen toiseksi suurimpana turkisten tuottajana. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista.

Tunnettu himankalainen Anna-Liisa Tilus-Väisänen (s. 17. joulukuuta 1964 Himanka ) on entinen missi, nykyinen televisiokuuluttaja. Hän voitti Miss Suomi-kilpailun vuonna 1984 19-vuotiaana.
Jukka Uunila (s.4.6. 1923) toimi suurimman suomalaisen urheilujärjestön SVUL:n johtajana 1981–1993; sitä ennen Uunila oli ollut 20 vuoden ajan liiton varapuheenjohtaja. Huippu-urheilua johtavan Suomen olympiakomitean puheenjohtaja hän oli 1969–1984 ja varapuheenjohtaja 1965–1968. Suomen Urheiluliittoa Jukka Uunila luotsasi puheenjohtajana 1965–1974. Kauppaneuvoksen arvon hän sai 1976. Ansioistaan Suomen urheilun hyväksi Uunilalle myönnettiin Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1983. Vuonna 2008 Uunila palkittiin Suomen urheilugaalassa Elämänurapalkinnolla työstään urheilun parissa.
Katso Jukka Uunilan haastattelu
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=&a=2229

Lentopallo on kuulunut himankalaiseen elämänmuotoon ja Himangalta on lähtöisin monia merkittäviä ja tunnettuja lentopalloilijoita. Eräänlainen lentopalloikoni on Arto Rautio, joka on voittanut urallaan n. 50 eri lajien SM-mitalia.
Antti Ylitalo (30. tammikuuta 1983) on 193 cm pitkä suomalainen lentopalloilija, joka pelasi kaudella 2007-2008 hallitsevan suomenmestarin Rovaniemen Santasportin riveissä. Ylitalo on ennen Santasportia edustanut muun muassa Kempeleen Pyrintöä (nyk. Kempeleen Lentopallo), sekä Keski-Savon Pateria. Kaudella 2006-2007 hän pelasi lentopallon ykkössarjassaTornion Lentis-88:ssa. Vuoden 2008 Suomen mestaruuden lisäksi Antti Ylitalo on voittanut SM-pronssia vuonna 2006 ja pelannut kaikkiaan yli 100 SM-liigaottelua.

Kaatarin sisaruksista lentopallossa menestynein on Suvi Tuomaala. Maajoukkueessa hakkurina ja yleispelaajana pelannut Tuomaala edusti viime kaudella Kuusamona Pallo-Karhuja ja edellisillä kausilla Laihian Lujaa ja Pihtiputaan Plokia. Tuomaala on pelannut SM-liigaa myös Seinäjoen Tangossa ja Salon Viestissä. Suvi Tuomaala (s. 5.10.1977) muutti hiljattain asumaan Kalajoelle ja tämä saattaa merkitä sitä, että kalajokisen naislentopalloilun suunta on ylöspäin, koska Kalajoella asuu jo kovan tason virolainen lentopalloilija Merle Vilu ja Kalajoen liikuntapainotteisessa lukiossa on oma lentopalloryhmä. Myös Suvin pikkusiskolla Satu Kaattarilla on kokemusta lentopalloilusta SM-liigasta Lahian Lujattarien riveissä.
Antti ja Jussi Kaattari pelaavat ensi kaudella ykkössarjassa Kokkolan Tiikereiden riveissä.

Himankalaiset ovat menestyneet Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä erinomaisesti. Himanka on voittanut viestin viisi kertaa. Voitot ovat tulleet vuosina 1966, 1976, 1978, 1980 ja 1983. Maakuntaviestin kakkostiloja on tullut vuosina 1965, 1971, 1977 ja 1979. Maakuntaviestin kolmostiloja on tullut vuosina 1953, 1968, 1981, 1982 ja 1984. Himankalaisten hiihtäjien kirkkain tähti on ollut Heikki Torvi, joka on voittanut maakuntaviestissä oman osuutensa seitsemän kertaa.
Himangan Urheilijoiden paras hiihtosaavutus on SM-pronssi naisten 3x5 km:n viestissä vuodelta 1955, jolloin joukkueessa hiihti kolme sisarusta Hillilän kylältä Alli (nykyisin. Oja), Anna-Liisa (nykyisin. Erkkilä) ja Hillevi (nykyisin Tuorila).
Tämän naisten viestin pronssin jälkeen aikuisten sarjassa SM-mitalia lähimmäksi on päässyt Heikki Torvi miesten 15 km:n hiihdossa vuonna 1978, jolloin hän oli neljäs. Naisten viestijoukkue sijoittui 3x5 km:n viestissä vuonna 1972 viidenneksi. Joukkueessa hiihtivät Kerttu Mäki, Anna-Liisa Mäkinen ja Riitta Rahko. Miesten viestijoukkueen paras sijoitus SM-tasolla miesten 4x10 km:n viestissä on kymmes tila vuodelta 1978 joukkueella Esa Torvi, Heikki Torvi, Olavi Pernu ja Tauno Keski-Korpi.
Nuorten sarjassa Heikki Torvi saavutti Suomen mestaruuden 19-20-vuotiaiden sarjassa 15 kilometrillä vuonna 1975. Anna-Liisa Mäkinen voitti vuonna 1969 SM-hopeaa 17-18-vuotiaiden tyttöjen 5 km:n hiihdossa. Samana vuonna hän edusti Suomea MM-kisoissa ja voitti maailmanmestaruuden Suomen viestijoukkueessa.
Heikki Torvi on edustanut Suomea hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa 1978, jolloin hän osallistui 50 km:n hiihtoon. Hän oli vahva ehdokas myös vuoden 1980 olympialaisiin Lake Placidiin, mutta krooninen poskiontelutulehdus leikaksi katkon uralle.

Ensimmäisen yleisurheilun henkilökohtaisen arvokisamitalin Himangan Urheilijoille toi Mauri Kaattari saavuttamalla vuonna 2005 EM-pronssia Liettuassa M19 sarjan 10-ottelussa.Tuomas Saari sijoittui MM-kisoissa Marokossa M17 sarjan keihäässä loppukilpailuun sijalle 12 sekä Joni Mattila sijoittui Euroopan Nuorten Olympiapäivillä Italiassa M17 sarjan kiekossa sijalle 8.

Katso Youtubesta Mauri Kaattarin seiväshyppyä
http://www.youtube.com/watch?v=_SIfUVtBpsk

Katso Tilastopajasta Mauri Kaattarin savutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=7244

Katso Tilastopajasta Joni Mattilan saavutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=4022

Katso Tilastopajasta Joonas Verrosen saavutukset
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=4255