Kalajoen kaupunki on maksanut työllistämissakkoa yli 500 000 euroa 500 päivää työttömänä olleista uudistuksen voimaantulon jälkeen. Vuonna 2006 kunnan osuus oli 199 301 euroa, vuonna 2007 kunnan osuus oli 179 966 euroa ja vuonna 2008 kunnan osuus oli 151 862 euroa.
Kalajoen kaupunginhallitus päätti 6.4.2009 §135 käynnistää Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään projektin. Projekti on yleishallinnon alainen ja projektin vastuuhenkilö on kaupunginsihteeri Heli Huttunen. Projektin kokonaiskustannukset ovat 329.236,00 euroa. Siitä TE-keskus rahoittaa 288.082,00 euroa ja Kalajoen kaupungin osuus on 41.154,00 euroa. TE-eskusksen rahoituksesta 164.168,00 euroa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta ja 123.464,00 euroa on valtion rahoitusta.Projektin rinnakkaishankkeena on TE-keskuksen hallinnoima Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään - työvoimapoliittiset toimenpiteet. Rinnakkaishankkeen kustannukset ovat 506.260 euroa ja siihen on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta 359.100 euroa.Projektin tavoitteena on työllistämisen ja työmarkkinoila pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektissa kehitetyillä työmenetelmillä kartotietaan pitkäaikaistyöttömän kuntoutuksen, valmennuksen ja ohjauksen tarve ja kehitetään koulutuskokonaisuus, jonka avulla työtön voi suorittaa työkyky- ja työtaitopassin. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja erityisesti yli 50-vuotiaat pitkään työttömänä olleet.
Päättäjät tietämättömiä virkamiesten toimista
Kalajoen kaupunginvaltuustolle ei ilmoitettu maksettavaksi määrätyistä sakoista, mitkä johtuivat virkamiesten laiminlyönneistä. Kalajoen päättäjät eivät myöskään ole päättäneet, että kyseiset sakot maksetaan. On syytä epäillä, että ensin virkamiehet ovat syyllistyneet virkavelvollisuuksiensa laiminlyöntiin, koska ovat jättäneet työllistämättä henkilöitä lain määräämällä tavalla. Sen jälkeen he ovat syyllistyneet toimivallan ylityksiin maksaessaan ko.sakot päättäjien tietämättä ilman päättäjien tekemää päätöstä asioista. Asiat on siis salattu. Myöskään tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta eivät ole puuttuneet asiaan. Onko syytä epäillä virkamiesten toimien lainmukaisuutta ja mahdollisesti vieläkin vakavampia asioita?
Hiekkasärkät Oy pelastettiin konkurssilta
Työttömien yhdistyksen toimitilojen vuokrien alentamiseen Kalajoella ei riitä rahaa, mutta Kalajoen kaupunki käyttää rahaa melko avokätisesti muihin kohteisiin. Siitä esimerkkinä muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen konkurssilta. Kalajoen kaupunki osti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä maata yli 1,5 miljoonalla eurolla pelastaaksen yrityksen konkurssilta. Lisäksi Kalajoen kaupungin omistamien tilojen vuokria, muun muassa Ravintola Dyynin ja muiden kohteiden osalta, on osoitettu Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle eikä Kalajoen kaupungille niin kuin olisi pitänyt osoittaa. Menettely on törkeää eri yritysten eriarvoista kohtelua. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa toimivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja kokoomuksen valtuutettu Tapani Ojala. Yhtiöllä ei ole enää ole kannattavan toiminnan edellytyksiä. Siksi onkin todennäköistä, että nyt keksitään mitä erilaisimpia syitä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n järkyttävän suurien tappioiden selittämiseen.
Tilinpäätöksissä ihmeellisyyksiä
Tilintarkastajien raportissa todetaan, että projektien hallintaan näyttää toistuvasti liittyvän ongelmia sisäisen valvonnan kannalta. Tilintarkastajien raportissa todetaan, että kaupungin toimintakertomuksesta puuttui arvio riskeistä. Toimintakertomukseen sisältyvässä sisäisen valvonnan selonteossa todetaan riskien hallinnan riittämättömyys sisäisen valvonnan puutteena. Konsernivalvonnasta annettavaa selontekoa on aiheellista kehittää. Konsernitilanpäätöksen suurimpana ongelmana oli, että edellisten tilikausien ylijäämä ei muodostunut loogisesti tilikauden tuloksen kautta. Otettaessa huomioon edellisenä tilikautena erikseen esitetty erä "kuntayhtymien osuus oman pääoman muutoksesta" eroksi saatiin yli 900 000 euroa. Erolle ei tarkastuksessa löytynyt perustetta vuoden 2008 konsernitilinpäätöksestä. Tästä huolimatta tilintarkastajat esittivät tili- ja vastuuvapauden myöntämistä.
Lisäksi on huomattava, että Kalajoen kaupugin konsernitilinpäätös oli reilusti tappiolla, mutta Kalajoen kaupungin ja sen omistamien yhteisöjen yhteenlaskettu tappio oli huomatavasti pienempi kuin Kalajoen kaupungin konsernitilinpäätöksessä olevat tappioluvut. Miten tämä voi olla mahdollista? Olen sitä mieltä, että vain erityistilintarkastuksella on mahdollisuus totuuden löytymiseen asioissa. Erityistilintarkastusta voi pyytää Oulun lääninhallitukselta.
Myöskään näihin asioihin tilintarkastajat eivät kiinnittäneet huomiota.
Koululle ei ole todellista tarvetta
Tyngän aluekoululle ei ollut todellista tarvetta vaan kaupunginjohtajalla ja niin sanotuilla johtavilla luottamushenkilöillä oli tarve saada muistomerkki toiminnastaan Kalajoen Tyngälle.
Katso Tyngän aluekoulun rakentaminen
Katso Kalajoen kauppakeskus pihtisynnytyksellä ja lainvastaisesti
Nyt Kalajoen kaupunki on mielestäni ryhtynyt sellaisiin toimiin, mitkä eivät kuulu kunnan toimialaan. Ankkurineuvotteluilla rajoitetaan kilpailua eli toimitaan kilpailulain vastaisesti. Kunnan tehtävänä on vain kaavan laatiminen, ei kilpailun rajoittaminen. On annettava tilaa vapaalle kilpailulle. Mielestäni konsulttisopimus ankkurineuvotteluista on purettava mahdollisimman nopeasti ja Kalajoen kaupungin on palattava siihen rooliin, mikä kunnalle kuuluu. Veroeurojen polttamista roviolla en voi hyväksyä. On todennäköistä, että Kalajoen kaupunki menettää ainakin 150 000 veroeuroa tässä toheloinnissa ja rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Kalajoen kaupunki ei voi toimia lainvastaisesti eli rajoittaa kilpailua kilpailulain vastaisesti.
Katso myös Meinalan kaava
Erikoinen ampuratahanke
Ampurataa varten Kalajoen kaupunki hankki maata, vaikka suunnitelmista ei ollu tietoakaan. Hanke sinänsä saattaa olla järkevä, mutta asiasta olisi pitänyt olla tarkat suunnitelmat ja se olisi tullut olla Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskarilla on iso rooli asiassa. On otettava huomioon, että hän on juristi joten menettely on todella järkyttävää toimintaa. Laitetaan ilman suunnitelmia ja ohi budjetin haaveiltuun hankkeeseen kaupungin puolesta 129 500 euroa. Olen varma, että nyt on vastuullisten tultava esiin ja esitettävä niin toiminta- kuin rahoitussuunnitelma. On käsittämätötä, että yhtä urheilulajia suositaan tällä tavalla ilman selkeitä investointi- ja rahoitussuunnitelmia. Nyt on ohitettu päättäjät asiassa ja toimittu vastoin yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.
Katso Kuntavetoinen Golf Kalajoen tapaan
Mielikuvituksellinen Sun Arena
Sun Arena asiaa on käsitelty elinkeino- ja maakäyttötoimikunnassa 2.5.2007 § 57. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan pöytäkirjan mukaan hallissa on tavoitteena liikunta-, messu- ja konserttitapahtumien lisäksi luoda harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet jääpallolle, pika-luistelulle ja maastohiihdolle. Hallin sisällä pystytään järjestämään täysimittaiset maastohiihdon sprittikisat, kierroksena, ei hiihtoputkityyppisenä ratkaisuna. Pöytäkirjan mukaan Kalajoella järjestetään jääpallon MM-kisat ja taitoluistelun EM-kilpailut. Sun Arena hankkeen suunnittelua varten Pohjois-Pohjanmaan Liitto on antanut rahoitusta 51.900 euroa, Keski-Pohjanmaan Liitto 5 000 euroa, Ylivieskan seutukunta 11 000 euroa, Kalajoen kaupunki 15 500 eruoa, Raahen seutukunta 1 000 euroa ja yksityinen rahoitus on 2 000 euroa. Yhteensä 86 500 euroa. Kalajoen kaupungilta ei löytynyt Sun Arenan hankesuunnitelmaa lainkaan, vaikka se on rahoittunut hanketta merkittävästi.
Sun Arenan selvityksiin lisää rahaa 65 200 euroa
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt alueelleen noin 7,5 miljoonan euron rahoituspotin. Ylivieskan seutukuntayhdistys ry on saanut Sun Arena monitoimihallin investointi- ja liiketoiintaedellytysten tekemiseen 65 200 euroa.Aikaisemmin Sun Arena selvityksiin on käytetty rahaa 86 500 euroa, mutta mitään näkyvää ja yleisölle kerrottavaa tulosta ei ole saatu aikaan. Tiedostuvälineiden edusstajatkin ovat pyrkineet saamaan asiasta tietoja, mutta heidänkin työnsä on ollut tuloksetonta. Mielestäni tällainen kontrolloimaton ja päätön rahankäyttö on järkyttävää yhteiskunnan varojen käyttöä, sillä rahanjakajilla ei näytä olevan minkäänlaista vastuuta asioissa. Mielestäni Ylivieskan seutukunta on pikaisesti lakkautettava.
Katso myös Rahalla strategiaa
Kalajoella rahaa riittää Hiekkasärkille ja niin sanotun johdon kyseenalaisiin hankkeisiin, mutta työttömät jätetään oman onnensa nojaan Kalajoella. Työttömien yhdistyksen 173 euron kuukaisvuokran alentamiseen ei riitä rahaa. Näyttää siltä, ettei uudelle työllistämisprojektille kannata suuria toiveita ladata.
Kyseenalainen tilintarkastajayhteisön valinta
Valtuuston esityslistan liitteenä ei ollut jätettyjä tarjouksia. Sen sijaan liitteenä oli tarjousten vertailu pisteystysjärjestelmän perusteella. Arviointikriteereinä olivat hinta 45 % ja laatu 55 %. Minulle syntyi sellainen vaikutelma, että nyt kaikki ei mene oikein. Siksi kävin tutustumassa Kalajoen kaupungintalolla jätettyihin tarjouksiin. Edullisimman tarjouksen oli jättänyt KPMG50 544 euroa, toiseksi edullisin Oy Audiator Ab 51 474 euroa ja kolmanneksi edullisin PwC-Julkistarkastus Oy 55 950 euroa. Tarjouksenjättäjän oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tarjouksenjättäjä tietää etukäteen arviointikriteerit.
Valtuuston kokouksessa kysyin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilältä, oliko tarjouspyynnössä kerrottu arviointikriteerit. Siirilä ei vastannut kysymykseeni vaan kierteli ja kaarteli ja selvitti kuinka hyvin hän on asian hoitanut. Kysyin uudestaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta, oliko tarjousten jättäjillä tiedossa se, että arviontikriteereinä ovat hinta 45 % ja laatu 55 %. Siirilä kierteli ja kaarteli vastauksessaan edelleen eikä vastannut kysymykseeni. Pyysin puheenvuoron ja kysyin ja kolmannen kerran tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta valtuutettu Aila Siirilältä samaa asiaa. Siirilä hermostui ja sanoi, että tarjouspyynnöt ovat kassakaapissa ja ne ovat salaisia.
Pyysin jälleen puheevuoron ja totesin, ettei Aila Siirilä vastannut kysymykseeni eivätkä tarjouspyynnöt ole salaisia. Esityslistan mukaan tarjouspyynnöt on julkistettu HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi). Valtuutetuille ei myöskään kerrottu miten tarjoukset ovat suhteessa budjetoituun. Itse selvitin asian aikaisemmin ja tarjoukset pysyvät juuri ja juuri budjetoiduissa summissa.
On todennäköistä, että tarjousten arviointikriteerit on tehty tarjousten jättämisen jälkeen. Pistetysjärjstelmän avulla saatiin voittajaksi toiseksi edullisin tarjous eli Oy Audiator Ab:n tarjous. Oy Audiator Ab on toiminut Kalajoen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tilitarkastusyhteisönä tähän saakka. Kaupunginjohto on ollut tyytyväinen Oy Audiator Ab:n toimintaan, koska se ei sahaa poikki sitä oksaa jolla istuu. Oy Audiator Ab on mielestäni toiminut kuten kaskun mustalaispoika, joka sanoi "hai, kyllä näki, mutta ei huomannut". Oy Audiator Ab osaa tehdä kaupunginjohtoa miellyttävät tilintarkastukertomukset. Tarjousten mukaan Oy Audiator Ab:n tilintarkastuspäivän hinta on 550 euroa ja tytäryhtiöiden osalta 639 euroa. Tytäryhtiöiden tarjouksia ei edes tuotu valtuustoon käsittelyyn. Tilintarkastusten laadunvalvontajärjstelmää ei ole todellisuudessa ole olemassa.
Nyt on todennäköistä, että tarjousten jättäjien oikeusturvasta ei ole huolehdittu ja Kalajoen kaupungin tilintarkastusyhteisöksi valittiin sopivin eli Oy Audiator Ab. On todennäköistä, että jos KPMG Kunta Oy olisi valittanut Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksestä niin valtuuston päätös kumotaan Oulun hallinto-oikeudessa.
Mielestäni tilintarkastajayhteisön valintaprosessi ja selviin epäkohtiin puuttumattomuus on selkeä syy pyytää Oulun lääninhallitukselta erityistilintarkastusta. Tilintarkastajat ovat sinänsä esittäneet epäkohtia tilintarkastajan raportissa, mutta tämä raportti salattiin valtuutetuilta, jotka päättivät tili- ja vastuusvapauden myöntämisestä.
Taustatietoa työkykypassi- ja työtaitopassi koulutusprojektista
Minua kiinnostaa ko. projekti. Siksi käännyin kaupunginsihteeri Heli Huttusen puoleen ja pyysin projektisuunnitelmat. Sain ko. suunnitelmat. Perehdyin suunnitelmiiin, mutta alan ammattilaisena minua hirvitti se, että projektin kohderyhmästä ei saanut tietoa mistään. Tiedän, että Kalajoella on 156 yli 50-vuotista pitkäaisatyötöntä työtöntä. Valitetavasti itse työttömät eivät tiedä projektista mitään, vaikka olisi syytä tietää, koska projektien kustannusarvio on 835 496 euroa. Otin yhteyttä työttömien yhdistykseen ja minulle jäi sellainen mielikuva, että työttömät eivät katsoneet hyötyvänsä tällaisesta projektista, jossa on kysymys omatekoisesti keksityistä työkykypasseista ja työtaitopasseista. Projektit vaikuttavat täydelliseltä huuhaalta. Projekti ei siis näytä kohdistuvan työttömien tarpeisiin.
Kävin projektipäällikkö Maija-Riitta Vuotin luona tiedustelemassa miten projekti edistyy ja mikä on kohderyhmä ja kohderyhmän tarpeet. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että projektia varten on vuokrattu toimitilat Säästöpankin talosta ja siellä näytti olevan uusi näyttävä kalustus ja tietokoneet. Projektin kesto on 2009-2012. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että projektissa on mukana myös Anitta Carlsson. Kerroin, että en tunne ko. henkilöä. Maija-Riitta Vuoti kertoi, että Anitta Carlsson on hänen siskonsa. Projektista on painettu myös esite, jossa kerrotaan sanatarkasti näin: Koulutusjakso voi sisältää esimerkiksi: elämänhallinnan taitojen päivittämistä, ammatinvalinnanohjausta, atk-taitojen opiskelua, työyhteisöön ja sen sääntöihin perehtymistä, liikuntaa ja kuntoutusta, vertais- ja keskusteluryhmissä opiskelimista, lyhytkestoista ammatillista koulutusta esim. hygieniapassi, tulityökurssi, työturvallisuuskoulutus.
Pyysin projektipäälliköltä tarkempaa koulutus- ja työllistämissuunnitelmaa, mutta sellaista ei ollut.
Menin Kalajoen työvoimatoimistoon ja pyysin niistä 156 henkilöstä, jotka kuuluvat projektin kohderyhmään ne selvitykset, mitä työvoimatoimisto voi heistä antaa. Kerroin oman näkemyksenäni sen, että jokainen projektin kohdehenkilö on haastateltava ja tehtävä hänelle oma yksityiskohtainen suunnitelma ja toimenpideohjelma. Kalajoen työvoimatoimistossa projektin ohjausryhmään kuuluva Virva Savela totesi, ettei mitään tietoja projektin kohderyhmästä voida antaa ja lisäksi resurssit eivät riitä 156 henkilön tarpeiden kartoittamiseen ja mahdolliseen työllistämisen edistamiseen. Projektin esite ei ollut työvoimatoimistossa yleisessä jaossa vaan sitä sai ikäänkuin tiskin alta jos osasi pyytää. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että Kalajoen työvoimatoimisto ei ollut innostunut projektista eikä työttömien työllistämisestä.
Projektin ohajusryhmän puheenjohtaja on, kuka muu kuin, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja ryhmän jäseninä kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja muita kaupungin virkamiehiä.
Olen itse toiminut aikaisemmin työttömien kouluttajana ja nyt olen ollut yli 14 vuotta pakkotyöttömänä. Pidän itseäni asiantuntijana näissä asioissa. Minun käsitykseni mukaan työkyky- ja työtaitoprojekti on täydellistä huuhaata ja yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Olen täysin vakuutunut siitä, että tällä projektilla parhaiten työllistyvät projektipäällikkö ja tämän sisko. Pitkäaikaistyöttömille tällä projektilla ei ole juuri mitään annettavaa. On päivän selvää, että ensin on tehtävä tarvekartoistus ja sitten on tehtävä yksilökohtaiset toimenpiteet asioissa. Projektin ohjausryhmä on täysin kykenemätön toimimaan ohjausryhmänä, koska he eivät ole kiinnostuneet työttömien asioista eivätkä tunne työttömien asioita. He ovat kiinnostuneita kokouspalkkioista, mutta ei pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Olen suorastaan kauhuissani yhteiskunnan varojen käytöstä tällaiseen näennäistoimintaan, mikä minusta tuntuu työttömien pilkkaamiselta ja selkeältä yhteiskunnan varojen väärinkäytöltä. Kysymyksessä on vanhassa rahassa lähes 5 miljoonan markan summasta ja nyt sanotaan, että on taloudellinen taantuma.
Katson velvollisuudeksi pyytäää työministeri Anni Sinnemäeltä selvitystä projektirahojen mielestäni huuhaa-käytöstä ja Oulun lääninhallitukselta erityistilintarkastusta Kalajoen kaupungin matkailuyhtiöiden toiminnasta ja konsernitilinpäätöksestä.
Katson, että pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja kuntoutus hoituu parhaiten yksilökohtaisella kartoituksella ja henkilökohtaisella haastattelulla sekä henkilökohtaisen toimenpideohjelman tekemisellä. Siihen menee yhdeltä ammattitaitoiselta henkilöltä maksimissaan kolme kuukautta. Toimenpiteiden toteutus ja seuranta vaatii saman verran aikaan. Sen takia ongelman ratkaiseminen vaatii maksimissaan rahaa kartoitusvaiheessa 15 000 euroa ja toteutuksessa ja seurannassa n. 85 000 euroa. Katson, että keinotekoisessa työkyky- ja tyotaitopassi-projektissa maksetaan nyt "tyhjästä" 835 496 euroa. Tällainen toiminta ei voi olla yhteiskunnan edun mukaista. Siksi ministeriön on puututtava tällaiseen järjettömään rahankäyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti