Kaurapuuro on yksi maailman terveellisimmistä aamupaloista, sillä sen sisältämä beetaglukaani (liukoinen kuitu) alentaa tutkitusti LDL-kolesterolia ja tasaa verensokerin vaihteluita. Perinteinen vedessä keitetty kaurapuuro sisältää vain noin 71 kcal per 100 grammaa.
Nautin kaurapuuron chiansiementen ja pellavarouheen kanssa. Chia-siemenet ovat erittäin terveellisiä, sillä ne sisältävät runsaasti kuitua, välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, proteiinia, kalsiumia ja antioksidantteja. Ne edistävät ruoansulatusta ja pitävät verensokerin tasaisena. Chiansimenet liotan vedessä, sillä ne sitovat itseensä jopa kymmenkertaisesti painonsa verran nestettä ja geeliytyvät. Tämä auttaa ehkäisemään vatsan turvotusta. Chiansiemeniä laitan teelusikallisen.
Pellavansiemenrouhe on erittäin ravintorikas elintarvike, joka edistää tehokkaasti vatsan toimintaa, alentaa LDL-kolesterolia ja tasaa verensokerin nousua. Koska kyseessä on nimenomaan rouhe, elimistö pystyy hyödyntämään siemenen sisällä olevat ravintoaineet huomattavasti paremmin kuin kokonaisista siemenistä, jotka kulkevat suoliston läpi sulamatta. Liotetut chiansiemet ja pellavansiemenrouhe ensin lautasen pohjalle. Sitten kaurapuuro ja kenelijauhetta päälle. Kaneli on tehokas antioksidantti, joka parantaa insuliiniherkkyyttä, alentaa verensokeria ja voi edistää sydänterveyttä. Kaneli myös rauhoittaa vatsavaivoja. Mauste sisältää kuitenkin maksalle haitallista kumariinia, joten sitä tulee käyttää kohtuudella. Kanelin on todettu auttavan verensokerin alentamisessa ja tehostavan insuliinin toimintaa. Perinteinen pussikaneli sisältää runsaasti maksalle haitallista kumariinia (noin 2–3 mg per gramma), minkä vuoksi sen säännöllistä käyttöä kannattaa rajoittaa.
Kaurapuuron kanssa mustikoita. Mustikka on suomalaisen luonnon supermarja, joka edistää tutkitusti aivojen, sydämen, verisuoniston sekä silmien terveyttä. Toisin kuin monilla muilla terveysruoilla, mustikalla ei ole tunnettuja haittavaikutuksia tai vaarallisia yliannostusrajoja, joten sitä voi syödä vapaasti joka päivä. Mustikkaa kutsutaan usein "aivojen superruuaksi". Sen sisältämät polyfenolit suojaavat aivosoluja ja voivat kliiniisten tutkimusten mukaan parantaa muistia, oppimiskykyä sekä kognitiivisia toimintoja. Säännöllinen käyttö auttaa hidastamaan ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä. Kliiniset kokeet osoittavat, että päivittäinen mustikoiden syöminen laskee verenpainetta ja vähentää valtimoiden jäykkyyttä. Sen sisältämät flavonoidit parantavat verisuonten elastisuutta ja auttavat nostamaan hyvän HDL-kolesterolin tasoa, mikä pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mustikka edistää hapekkaan veren virtausta silmänpohjan hiussuonissa ja auttaa parantamaan hämäränäköä. Se sisältää runsaasti silmille tärkeitä antioksidantteja, jotka suojaavat silmiä iän tuomilta rappeumilta ja rasitukselta Kuten kanelillakin, mustikalla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan. Se parantaa solujen insuliiniherkkyyttä, mikä auttaa pitämään verensokerin tasaisena aterioiden jälkeen ja ehkäisee tyypin 2 diabeteksen riskiä. Mustikan sisältämät antosyaanit hillitsevät tehokkaasti kehon matala-asteista tulehdusta. Lisäksi marjan sisältämä kuitu ruokkii suoliston hyviä bakteereita. Perinteisesti kuivattua mustikkaa on käytetty myös rauhoittamaan ärtynyttä vatsaa ja hoitamaan ripulia. Suomalainen metsämustikka on erinomainen suojaravintoaineiden lähde, joka sisältää erityisesti E-vitamiinia, C-vitamiinia, K-vitamiinia sekä useita B-ryhmän vitamiineja. Vaikka mustikka ei ole kaikkien vitamiinien kohdalla kaikkein runsaspitoisin marja (esimerkiksi tyrnissä ja mansikassa on enemmän C-vitamiinia), sen vitamiinien ja voimakkaiden antioksidanttien yhteisvaikutus tekee siitä poikkeuksellisen terveellisen. Metsämustikka on erinomainen E-vitamiinin lähde. Sadasta grammasta mustikoita saa noin 15–23 % päivittäisestä saantisuosituksesta. E-vitamiini toimii kehossa tehokkaana antioksidanttina, joka suojaa soluja hapettumisstressiltä ja tukee vastustuskykyä. Mustikan C-vitamiinipitoisuus vaihtelee hieman kasvupaikan ja kypsyyden mukaan (noin 7–15 mg / 100 g). Se kattaa noin 10–15 % päivittäisestä tarpeesta. C-vitamiini edistää hermoston ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, auttaa vähentämään väsymystä sekä parantaa raudan imeytymistä muusta ruoasta. Mustikka sisältää kohtalaisen määrän K-vitamiinia. Se on välttämätön vitamiini kehon normaalille veren hyytymiselle sekä luuston hyvinvoinnille ja vahvuudelle. Vitamiinien lisäksi mustikan ravintoarvoa nostaa huomattava määrä mangaania (jopa 3,3 mg / 100 g), joka osallistuu kehon energia-aineenvaihduntaan ja suojaa soluja. Mustikassa on myös jonkin verran kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä.







