Syöpälääkäri
Juha Kononen: Näin syöpä nujerretaan
https://www.youtube.com/watch?v=0IvHadkJUb8
Videolla
Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalan johtaja, syöpälääkäri Juha
Kononen
(0:30)
avaa, miten yksilöllinen
diagnostiikka, varhainen toteaminen ja uudet täsmähoidot
mullistavat syövänhoitoa,
ja miksi Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista
hoitoviiveissä ja uusien lääkkeiden käyttöönotossa (0:43).
Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Docrates Mehiläinen
Syöpäsairaalan kanssa (1:35).
1.
Yksilöllisen syövänhoidon kulmakivet
Konosen
mukaan syöpä ei ole vain yksi sairaus, vaan jokaisen potilaan
kasvain on biologisesti erilainen (1:16).
Hoitostrategian luominen perustuu kolmeen kysymykseen:
Missä
syöpää on?
Selvitetään tarkoilla kuvantamismenetelmillä (viipalekuvaus,
magneetti, ultraääni, isotooppikuvantaminen) (1:50).
Minkälainen
syöpä on?
Patologin arvion lisäksi kasvaimesta tehdään molekyyli- ja
geeniprofilointi (2:01).
Kun 20 vuotta sitten alle prosenttiin syövistä oli kohdennettuja
lääkkeitä, nyt luku on yli 20 % (3:10).
Mikä
on hoitotavoite?
Yhdistellään systeemisiä lääkehoitoja (koko kehoon vaikuttavat)
ja paikallishoitoja (leikkaus, sädehoito, jäädytys/kuumennus)
(2:01).
2.
Suomen ongelmakohdat: Viiveet ja seulonnat
Video
nostaa esiin kriittisiä pullonkauloja suomalaisessa
terveydenhuollossa:
Diagnostiikkaviiveet:
Esimerkiksi keuhkosyöpäpotilailla diagnostinen viive on Suomessa
jopa viisi kuukautta (kolminkertainen Tanskaan ja 30 % pidempi kuin
Ruotsiin verrattuna) (5:01).
Viiveet syntyvät pääosin perusterveydenhuollossa ennen
erikoissairaanhoitoon pääsyä (5:24).
Koska aggressiivinen kasvain voi tuplata kokonsa muutamassa
viikossa, viiveiden vaikutusta ei voi tietää etukäteen (7:00).
Keuhkosyövän
seulonnan puute:
Perusröntgenkuva on riittämätön, mutta matala-annoksinen
viipalekuvaus (säderasitus vastaa yhtä lentomatkaa New Yorkiin)
löytäisi kasvaimet ajoissa (8:55).
Suolistosyövän
tähystykset:
Julkinen seulonta alkaa ulosteen veritestillä vasta 60-vuotiaana,
jolloin oireettomat esiasteet eivät vielä välttämättä vuoda
(30:20).
Kononen suosittelee suoliston tähystystä (kolonoskopia) kaikille
50-vuotiaille; puhdas tulos tai polyyppien poisto antaa 5–10
vuoden suojan (28:15).
3.
Lääkkeiden saatavuus ja toinen mielipide (Second Opinion)
Kaksikanavainen
rahoitus ja viiveet:
Vaikka uusilla täsmälääkkeillä olisi Euroopan lääkeviraston
(EMA) myyntilupa, niiden saaminen julkisen korvattavuuden piiriin
kestää Suomessa pitkään (18:39).
Vaihtoehtoiset
reitit:
Ennen julkista korvattavuutta lääkkeitä voi saada kliinisten
lääketutkimusten (ilmaisia potilaalle) tai lääkeyhtiöiden
varhaisen saatavuuden ohjelmien (Fimean erityislupa) kautta, tai
äärimmillään omakustanteisesti (20:07).
Toisen
mielipiteen arvo:
Kononen kannustaa hakemaan toista mielipidettä varhaisessa
vaiheessa – ei vasta silloin, kun hoitovaihtoehdot on jo käytetty
loppuun (40:40).
Yksityisellä puolella neuvontakäynti maksaa noin 300 € ja laaja
sairaushistorian sekä kansainvälisten hoitovaihtoehtojen kartoitus
noin 700 € (41:45).
4.
Tulevaisuuden ja nykyhetken läpimurrot
Syövänhoito
kehittyy nopeasti kohti tarkempia ja vähemmän haittavaikutuksia
aiheuttavia menetelmiä (46:51):
|
Hoitomuoto
/ Teknologia
|
Toimintaperiaate
ja hyöty
|
|
Neoadjuvanttihoito
|
Lääkehoito
annetaan ennen
leikkausta (esim. HER2-positiivisessa rintasyövässä). Pienentää
kasvainta ja osoittaa heti, tehoaako lääke (15:03).
|
|
ADC-lääkkeet
|
Vasta-ainelääkekonjugaatit
vievät solunsalpaajan (sytostaatin) täsmällisesti suoraan
syöpäsolun sisään säästäen tervettä kudosta (47:19).
|
|
KRAS-
ja P53-täsmälääkkeet
|
Ensimmäiset
lääkkeet vuosikymmeniä tunnettuihin, vaikeasti hoidettaviin
geenimutaatioihin (esim. KRAS esiintyy 90 %:ssa haimasyövistä)
(48:31).
|
|
Yksilölliset
RNA-rokotteet
|
Potilaan
oman kasvaimen mukaan räätälöidyt rokotteet, jotka valjastavat
immuunijärjestelmän syöpäsoluja vastaan (esim. melanoomassa)
(51:38).
|
|
Kryoablaatio
(jäädytyshoito)
|
Yksittäinen
etäpesäke tai pieni kasvain (esim. munuaisessa tai keuhkossa)
tuhotaan paikallisesti neulan avulla muodostettavalla jääpallolla
(53:46).
|
|
Radiolääkkeet
& AI
|
Radioaktiivinen
isotooppi ohjataan suoraan syöpäsolun pintaan (esim.
eturauhassyövän PSMA-hoito) (55:19).
Tekoälyä hyödynnetään sädehoidon suunnittelussa ja
tiedonhaussa (44:15).
|
Kriittinen
huomio kontekstista
Analyysissa
on hyvä huomioida, että video on kaupallinen
yhteistyö
yksityisen syöpäsairaalan (Docrates Mehiläinen) kanssa (1:35).
Vaikka Konosen esittämä lääketieteellinen tieto uusista
hoitomuodoista ja Suomen hoitoviiveistä pohjautuu tutkittuun
tietoon, keskustelussa korostuvat luonnollisesti yksityisen sektorin
vahvuudet: nopea pääsy kuvantamiseen ilman lähetettä, ketteryys
uusien hoitojen käyttöönotossa sekä mahdollisuus ostaa toinen
mielipide tai julkisen korvattavuuden ulkopuolella olevia
lääkehoitoja (45:06).
Videolla
syöpälääkäri Juha
Kononen
nostaa suolistosyövän esiin esimerkkinä taudista, jonka ennuste
paranee ratkaisevasti varhaisella toteamisella ja tähystyksellä jo
50-vuotiaana
(28:15).
1.
Miksi varhainen toteaminen on suolistosyövässä kriittistä?
Etäpesäkkeiden
riski diagnoosihetkellä:
Kun rintasyövistä vain noin 5 % on lähettänyt etäpesäkkeitä
toteamishetkellä (osittain kattavan seulontaohjelman ansiosta),
suolistosyövissä luku on noin 20
%
(28:48).
Hidas
kehittyminen tarjoaa mahdollisuuden ehkäisyyn:
Suolistosyöpä kehittyy tyypillisesti hitaan ketjun (kaskadin)
kautta (29:46).
Suoliston limakalvolle syntyy ensin hyvänlaatuisia esiasteita
(polyyppeja), jotka voivat muuttua syöväksi vasta vuosien kuluessa
(29:46).
2.
Tähystys (kolonoskopia) 50-vuotiaana vs. julkinen seulonta
Kononen
näkee merkittävän eron suositeltavan ennaltaehkäisyn ja Suomen
nykyisen julkisen seulontaohjelman välillä (28:15):
|
Ominaisuus
|
Konosen
suositus (Yksilöllinen ehkäisy)
|
Suomen
julkinen seulontaohjelma
|
|
Aloitusikä
|
50
vuotta
(28:15)
|
60
vuotta
(laajenee asteittain 56–74-vuotiaisiin) (32:04)
|
|
Menetelmä
|
Suoliston
tähystys (kolonoskopia)
(28:03)
|
Ulosteen
veritesti
(jatkotutkimuksena tähystys, jos verta löytyy) (31:49)
|
|
Oireettomien
esiasteiden havaitseminen
|
Erinomainen:
Näkee ja poistaa limakalvomuutokset ennen kuin ne vuotavat tai
muuttuvat syöväksi (29:34).
|
Rajallinen:
Alkuvaiheen muutokset eivät välttämättä vuoda verta vielä
vuosiin, joten testi ei havaitse niitä (30:20).
|
|
Julkinen
rahoitus
|
Oireettomana
ei pääse julkiselle puolelle pelkkään seulontatähystykseen
(31:49).
|
Maksuton
kutsun saaville ikäluokille (32:04).
|
3.
Miten tähystys suojaa ja miltä se tuntuu?
5–10
vuoden suoja:
Jos 50-vuotiaana tehtävässä tähystyksessä ei löydy poikkeavaa
(tai löytyneet alkuvaiheen muutokset nypätään samalla kertaa
pois), toimenpide antaa suojan suolistosyöpää vastaan 5–10
vuodeksi
eteenpäin (29:25).
Helppo
näytteenotto:
Verrattuna esimerkiksi keuhkoihin, suolikanavaan on suora ja helppo
reitti ottaa koepaloja tai poistaa muutoksia tähystyksen yhteydessä
(27:42).
Ei
tarvitse olla epämiellyttävä:
Vaikka tähystys mielletään usein pelottavaksi tai kivuliaaksi,
Kononen korostaa, että nykyaikaisella tähystysteknologialla,
kokeneilla tekijöillä ja riittävällä
esilääkityksellä
tutkimus pystytään tekemään potilaalle miellyttäväksi (30:31).
Ruokatorven
ja mahalaukun tähystys (gastroskopia):
Sitä ei tarvitse tehdä rutiininomaisesti 50-vuotiaana ilman syytä,
vaan vasta jos ilmenee oireita, kuten närästystä tai muita
ylävatsavaivoja (30:41).
Videolla
syöpälääkäri Juha
Kononen
nostaa rintasyövän esiin esimerkkinä syöpätyypistä, jossa
suomalainen
hoitoketju, kolmoisdiagnostiikka ja ennen leikkausta annettavat
täsmähoidot tuottavat erinomaisia tuloksia.
1.
Ennuste ja diagnostiikan kulmakivet
Loistava
ennuste:
Kattavan seulontaohjelman ja nopean hoitoketjun ansiosta rintasyöpä
todetaan Suomessa valtaosin paikallisena (7:32).
Viiden vuoden kuluttua diagnoosista yli 90
% potilaista on hengissä,
ja vain noin 5
%
taudeista on lähettänyt etäpesäkkeitä toteamishetkellä
(28:38).
Kolmoisdiagnostiikka:
Rintasyöpäepäilyn selvittely perustuu kolmeen vaiheeseen (12:50):
Lääkärin
kliininen tutkimus vastaanotolla (12:50).
Kuvantaminen
(mammografia, ultraääni ja erityisesti magneettikuvaus,
joka paljastaa tarkasti taudin laajuuden rinnassa) (13:28).
Kuvantamistapa valitaan potilaan iän ja mahdollisten periytyvien
riskitekijöiden mukaan (13:04).
Koepalan
(näytteen) ottaminen patologista ja molekyylitason analyysiä
varten (2:46).
Levinneisyystutkimukset:
Tarvittaessa muu elimistö tutkitaan viipalekuvauksella tai
FDG-PET-kuvauksella,
jossa radioaktiivisesti leimattu sokerimolekyyli hakeutuu
aktiivisiin syöpäpesäkkeisiin (13:52).
Moniammatillinen
tuumorikokous:
Kirurgit, radiologit ja syöpälääkärit päättävät yhdessä,
aloitetaanko hoito leikkauksella vai lääkehoidolla (14:17).
Uusimpina vaihtoehtoina leikkauksen rinnalle on nousemassa myös
paikallisia tuhoamismenetelmiä (ablaatiotekniikoita) (14:41).
2.
Neoadjuvanttihoito ja HER2-positiivinen rintasyöpä
Merkittävä
muutos rintasyövänhoidossa on neoadjuvanttihoito
eli lääkehoidon antaminen ennen
leikkausta
(14:51):
3.
Lääkekehityksen hurja vauhti
Uusia
täsmälääkkeitä jatkuvasti:
Pelkästään viimeisen 18 kuukauden aikana Yhdysvaltain
lääkevirasto (FDA) on hyväksynyt 12
uutta rintasyöpälääkettä
(17:57).
Kaikilla ei ole vielä Euroopan lääkeviraston (EMA) myyntilupaa
tai Suomen julkista korvattavuutta, mutta ne osoittavat tutkimuksen
nopean etenemisen (18:07).
Kevyemmät
hoidot:
Tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti, voidaanko hyviin tuloksiin
päästä kokonaan ilman perinteisiä solunsalpaajia (sytostaatteja)
tai käyttämällä kohdennettuja ADC-lääkkeitä
(vasta-ainelääkekonjugaatteja), jotka vievät sytostaatin suoraan
syöpäsolun sisään vähentäen haittavaikutuksia (17:25).
Haluatko
käydä läpi vielä videon havainnot keuhkosyövästä
(kuten diagnostiikkaviiveistä ja matala-annoksisesta
viipalekuvauksesta), vai tarkastellaanko tarkemmin ADC-lääkkeiden
toimintaperiaatetta?
Videolla
syöpälääkäri Juha
Kononen
mainitsee eturauhassyövän erityisesti uuden sukupolven
radiolääkkeiden
eli kohdennetun sisäisen sädehoidon edelläkävijänä
(55:19).
1.
Radiolääkkeet ja PSMA-täsmähoito
Konosen
mukaan radiolääkkeet ovat erittäin tarkkaa täsmäsädehoitoa,
jonka kehityksessä eturauhassyöpä on kaikista pisimmällä
(55:19):
Täsmäohjaus
syöpäsoluun:
Eturauhassyöpäsolujen pinnalla esiintyy tyypillisesti PSMA-nimistä
kohdemolekyyliä
(prostataspesifinen membraaniantigeeni) (55:32).
Paikallinen
säteilylähde:
PSMA-molekyyliin hakeutuvaan kantaja-aineeseen kiinnitetään
radioaktiivinen
isotooppi
(55:32).
Kun lääke annetaan potilaalle, se hakeutuu suoraan syöpäsoluihin
ympäri kehoa (55:32).
Terveen
kudoksen säästäminen:
Radioaktiivinen isotooppi tuhoaa paikallisella säteilyllään
nimenomaan nämä PSMA-positiiviset syöpäsolut vahingoittamatta
laajasti ympäröivää tervettä kudosta (55:32).
2.
Miten eturauhassyövän malli laajenee muihin syöpiin?
Tutkimus
käynnissä:
Vaikka PSMA-kohdennetut radiolääkkeet ovat kliinisessä käytössä
pisimmällä eturauhassyövässä, Kononen toteaa, että vastaavaa
hoitostrategiaa tutkitaan parhaillaan aktiivisesti myös muiden
syöpätyyppien hoidossa (55:45).
Laajempi
sädehoidon murros:
Radiolääkkeiden rinnalla myös ulkoinen sädehoito kehittyy
vauhdilla. Tekoälypohjaisten työkalujen avulla sädehoidon
annossuunnittelusta saadaan entistä turvallisempaa ja tarkempaa,
jolloin hoito on aiempaa paremmin siedettyä (52:59).
(Huomio:
Video ei käsittele laajemmin eturauhassyövän varhaistoteamista,
PSA-seulontaa tai leikkaushoitoa, vaan keskittyy siihen nimenomaan
radiolääkkeiden ja täsmäsäteilyn kärkiesimerkkinä (55:32).)