Paskaputkinäytelmän ohjaajat – Kentala ja Puoskari?

Kalajoen valtuutetuille pidettiin laskentotunti tiistaina 30.01.2007. Vesikolmio-asia oli uudelleen valtuustossa vailla vaadittuja selvityksiä. Alueellisen jäteveden tukkuyhtiön idean isä lienee Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja Kari Kentala.

Kaikille Vesikolmio Oy:n osakkeille on laadittu samansisältöinen päätösesitys yhtiöittämisasiakirjojen hyväksymisestä sekä Kalajoen, Alavieskan, Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven jätevesipuhdistamoiden että Sievi – Ylivieska siirtoviemärin myymisestä Vesikolmio Oy:lle. Asia tulee mielenkiintoiseksi, kun katsoo Vesikolmio Oy:n hallituksen kokoonpanoa: Puheenjohtajana on Pasi Marjakangas Nivalasta, varapuheenjohtajana Jukka Linna Sievistä ja muina hallituksen jäseninä Sulo Hannula Alavieskasta, Jouni Jyrinki Kalajoelta, Kari Kentala Ylivieskasta ja Jukka Ruuska Haapajärveltä.

On kiistatonta, että Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja Kari Kentala on toiminut samanaikaisesti Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsenenä kun on valmistellut asioita Ylivieskan kaupungin teknisenä johtajana. Näin hän on toiminut esteellisenä asioiden valmistelussa.

Ylivieskan kaupunki "valtion haltuun"

Ylivieskan kaupunki täyttää kaikki kuusi kriteeriä, joiden mukaan valtiovalta valitsee selvitysmenettelyyn joutuvat 15 kuntaa. Siksi Ylivieskan kaupunki joutui selvitysmenettelyyn. Ylivieskan kaupungin talousluvut ovat karut. Kaupungin kokonaisvelkamäärä on 49 miljoonaa euroa. Kaupungin tuloveroprosentti on 20,25. Talous edellyttää tiukkaa menokuuria ja sen kaupungintalolla olevat virkamiehet osaavat laskea ja tietävät. Nyt ei istuta kovin tiukasti omilla palleillakaan. Siksi monen on ryhdyttävä toimenpiteisiin oman tulevaisuutensa turvaamiseksi. Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja Esa Harju on jäämässä lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Tämä on varmasti Kari Kentalan tiedossa.

Uusi jätevesiyhtiö joutuu ottamaan vähintäänkin 15 miljoonan euron lainan. Yhdeksi suurimmaksi takaajaksi on ilmoittautunut "valtion haltuun" otettu Ylivieskan kaupunki. Vaaditaanko Ylivieskan kaupungin takaukseen valtion lupa?

Tekniseltä lautakunnalta lausunto, mutta ei ympäristölautakunnalta

Kalajoen kaupunginhallitus ei pyytänyt lausuntoa paskaputkiasiassa Kalajoen ympäristölautakunnalta, vaikka ympäristölautakunnan johtosäännön mukaan ympäristölautakunta toimii kaupungin valvontaviranomaisena näissä asioissa. Puheenjohtaja Erkki Ahon mukaan lautakunnan jäsenten toiminta on ollut kiitettävää tasoa. Jos lautakunnalle olisi tullut lausuntopyyntö, niin asiat olisi selvitetty perinpohjin. Kaupunginjohtaja Puoskari, joka on myös kaupungin edustaja Vesikolmio Oy:n yhtiökokouksissa, halusi välttyä tältä menettelyltä.

Tekniseltä lautakunnalta kaupunginhallitus oli pyytänyt lausuman ja se oli päättänyt 5.6.2006 § 24, että Kalajoen kaupunginhallituksen tulee ottaa huomioon 1. vaihtoehtoiset ratkaisut mm. Kalajoki - Alavieskan yhteistyömallin, 2. jätevesipuhdistamoiden arvonmäärityksen, 3. kotipaikka-asian, 4. selvittää mahdollisen alueellisen jätevesipuhdistamon sijoituspaikan, 5. nykyisen henkilöstön aseman uudessa tilanteessa, 6. tulee huomioida puhtaan veden jakelusta vastaavien toimijoiden kannanotot, 7. että puhdasvesi- ja jätevesiyhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä.

Puoskari viittasi kintaalla

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari viittasi kintaalla teknisen lautakunnan päätökselle. Suunnitelmaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Tekniseltä lautakunnalta pyydettiin uusi lausunto. Tekninen lautakunta päätti 01.11.2006 § 44 esittää kaupunginhallitukselle, että Kalajoen kaupunki jatkaa teknisen lautakunnan aiemmin (5.6.2006 § 24) esittämän lausunnon mukaisesti selvittämällä jäteveden käsittelyn vaihtoehtoiset mallit taloudellisine vaikutuksineen.Kaupunginjohtaja Jukka Puoskaria tällaiset päätökset eivät miellyttäneet. Siksi hän esitteli kaupunginhallitukselle oman päätösesityksensä, mikä oli kokonaan toisenlainen kuin teknisen lautakunnan päätös. Näin kaupunginjohtaja Jukka Puoskari käveli myös teknisen lautakunnan ylitse. Kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginjohtajan esitys meni äänestykseen ja äänestyksen tulos oli 5-3 kaupunginjohtajan esityksen puolesta.

Asia tuotiin 19.12.2006 valtuuston käsittelyyn, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukka veti toimintavaltansa ylittäen asian pois valtuuston asialistalta. Oliko menettely lainvastainen teko? Valtuuston kokouksen pöytäkirja ei ollut kokouksen kulun mukainen. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että hallintojohtaja Pekka Ollila oli tietoisesti kirjannut päätöksen vääränsisältöiseksi.

Puhdistamoista selvitykset ja rikostutkinta

Kalajoki – Alavieska yhteispuhdistamon investointi- ja käyttökustannustarkastelusta on konsulttitoimisto Pöyry tehnyt selvityksen. Tätä selvitystä ei ole jaettu päättäjille. Kalajoen kaupunki on teettänyt selvityksen Kalajoen jätevesipuhdistamosta Skoy Suunnittelukeskus Oy:llä 12.5.2005. Tätäkään selvitystä ei ole jaettu päättäjille. Vesikolmio Oy teetti selvityksen kaikista puhdistamoista. Selvitys poikkesi jonkin verran muista selvityksistä ja totesi mm. Nivalan puhdistamon osalta, että se on alueen paras puhdistamo ja siellä on kapasiteetista vain ¼ osa käytössä. Selvityksen on tehnyt professori Esko Lakso. Vesikolmio Oy:n teettämän selvityksen tiedot ja niiden vuotaminen julkisuuteen oli niin rankka asia Vesikolmio Oy:lle, että se teki rikostutkintapyynnön asiasta. Nivala-lehti julkaisi osia tuosta kiusallisesta selvityksestä sivun kokoisessa jutussaan. Minäkin olen saanut nuo tiedot "yllättäen ja pyytämättä".

Kuntien välisen paskaputkikoalition kokous

Kokous pidettiin Kalajoen kaupungintalolla 22.1.2007. Paikalla olivat: Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen, Nivalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veikko Linna, Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas, Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki, Sievin kunnanjohtaja Matti Johansson, Alavieskan kunnanjohtaja Hans Olander, Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukka, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Simo Kärjä, yhdyskuntainsinööri Markku Ojala ja hallintojohtaja Pekka Ollila. Ympäristölautakunnan puheenjohtajaa Erkki Ahoa ei oltu kutsuttu palaveriin.

Ohjesäännön mukaan käsiteltävä asia kuuluu Kalajoen kaupungissa ympäristölautakunnan toimialaan. Kokouksen alustajana toimi Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Muistion kokouksesta on laatinut Kalajoen hallintojohtaja Pekka Ollila.Tavoitteena näyttää olleen tuen hakeminen muilta koalition jäseniltä Kalajoen valtuutettujen nujertamiseksi. Voidaan sanoa, että joukossa tyhmyys tiivistyy.

Junttauskokouksessa virheelliset laskelmat

Kalajoen kaupungin hallintojohtaja Ollila oli kutsunut valtuustoryhmät junttauskokoukseen maanantaina 22.01.200 kello 19. Kokoukselle ei oltu tehty mitään esityslistaa. Kokouksen jälkeen oli kaupunginhallituksen kokous alkaen noin kello 22. Siellä päätettiin äänestyksen jälkeen äänin 5-3 liittyä paskaputkikoalitioon. Asia tulee valtuuston käsittelyyn tiistaina 30.01.2007. Keskustan äänin asiaa ollaan junttaamassa lävitse, vaikka vaikutuksista ei ole mitään tietoa.

Mielestäni keskustan valtuutetut eivät perehdy riittävästi näihin asioihin ja heitä viedään kuin roskaämpäriä. He ovat kuuliaisia kuin Orellin Matin koira. Matti sanoikin, että hänen koirastaan tulisi hyvä valtuutettu, koska se on niin kuuliainen.Junttauskokouksessa yhdyskuntainsinööri Markku Ojala esitteli asiaa ja perusteli asiat virheellisesti ja myös laskelmat olivat virheellisiä. Kun näin Markku Ojalan laskelmat, niin pyysin puheenvuoron ja pyysin Markkua monistamaan minulle seuraavaksi aamuksi nuo laskelmat. Keskustan ryhmänjohtaja Aila Siirilä kiitteli noita laskelmia vuolain sanoin. Se on Ailan tyyli. Jos ei osaa muuta tehdä, niin ainakin voi kehua.

En ehtinyt hakea laskelmia seuraava aamuna, mutta sama päivänä sain Markulta sähköpostia, jossa hän valitteli vääriä laskelmiaan: "Mukana eilisen esitys ja korjattu esitys johtuen harmittavasta laskuvirheestä, josta olen pahoillani. Laskuvirhe vaikutti eniten esitykseni lopussa mainittuihin korotusprosentteihin". Laskelmassa 10 % oli muuttunut 40 %:ksi ja 30 % oli muuttunut 70 %:ksi! Laskelman virhe oli "ainoastaan" 100 000 euroa. Herää syystä kysymys, mihinkä tässä esityksessä voi yleensä luottaa?

Osuuskunta Valkeanveden ostotarjous

Osuuskunta Valkeavesi on jättänyt Kalajoen kaupungille ostotarjouksen ja neuvotteluiden käynnistämisesityksen Vesikolmio Oy:n osakkeista. Ostotarjous perustuu vesiosuuskuntien jo vuonna 2004 syntyneeseen yhteiseen näkemykseen Vesikolmio Oy:n omistuspohjan laajentamisesta vedenkuluttajien suuntaan. Ostotarjouksella ja sen julkistamisella on pyritty avaamaan rakentava keskustelu suunnitteilla olevan jätevesiyhtiön perustamisvaihtoehdoista. Kalajoen kaupunginhallitus on jättänyt kokonaan käsittelemättä Osuuskunta Valkeanveden ostotarjouksen. Tämäkin on lainvastainen teko. Osuuskunta Valkeavesi lähestyi asiassa suoraan myös kaikkia päättäjiä, joten tämä asia on tiedossa kaikilla päättäjillä, kun he ryhtyvät tekemään päätöstä. On käsittämätöntä, että juristikoulutuksen saanut kaupunginjohtaja elää kuin Suomen laki ei koskisi häntä lainkaan!

Vesikolmion toiminnan laajentaminen pois esityslistalta

Kalajoen kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa 19.12.2006 klo 11.00.Esityslista koostui tärkeistä asioista. Keskustan ryhmäkokous oli käsitellyt maanantai-iltana yhtä asiaa klo 19.00 alkaen yli kolme tuntia ja päätynyt ratkaisuun, että asiaa ei vedetä listalta pois. Kun § 123 päätöstä vesikolmion toiminnan laajentamisesta alettiin käsitellä, niin ei voinut välttyä vaikutelmalta, että valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä alkoi "töniä" kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukkaa jotta tämä ilmoittaisi, että ko. asia vedetään pois valtuuston esityslistalta. Juhani Latukka tajusi tilanteen ja teki niin kuin Raili Myllylä halusi.

Menikö kaikki lain mukaisesti? Onko kaupunginhallituksen puheenjohtajalla oikeus vetää asia omalla päätöksellään pois kaupunginvaltuuston käsittelystä? Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä muisti kiitospuheessaan mainita vielä kokouksen lopuksi, että nyt varmaan muut kunnat kysyvät Kalajoen päättäjiltä, että voidaanko teihin enää luottaa. On todennäköistä, että nyt alkaa Keskustan joukoissa kova junttaus jotta kaupunginjohtajan päätös saadaan seuraavassa valtuustossa lävitse. Teknisen lautakunnan esitys kaupunginhallitukselle oli, että asia selvitetään ensin.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ei ollut huomioinut omassa esityksessään lainkaan teknisen lautakunnan näkemystä asiassa.

Tiernapojat ja yrittäjien palkitseminen

Ennen valtuuston kokousta Mehtäkylän koulun tiernapojat esiintyivät valtuutetuille. Lisäksi ennen varsinaisen kokouksen alkua palkittiin kalajokiset vuoden 2006 yrittäjät Esa ja Riitta Fors, jotka omistavat Kalajoen Lattia ja Sisustus-yrityksen. Yritys on perustettu vuonna 1988 ja se työllistää yli kymmenen henkilöä.

Jokilaaksojen Jäte Oy

Erittäin kiistanalainen yritys on Jokilaaksojen Jäte Oy, joka aikanaan synnytettiin viranomaisten toimesta pihtisynnytyksellä ja suurella hälyllä. Yrityksen toimintaa on kritisoitu erittäin voimakkaasti. Nyt valtuustoille tuotiin päätettäväksi yrityksen 7 miljoonan euron takaus, josta Kalajoen kaupungin osuudeksi oli merkitty 619 931 euroa. Takaukselle ei ollut mitään vastavakuutta.

Käytin asiasta puheenvuoron ja totesin, että takaus on omavelkainen takaus, mikä tarkoittaa sitä, että Kalajoen kaupunginvaltuusto sitoutuu päätöksellään takaamaan koko 7 miljoonan euron velkasumman. Jos yritys tulee maksukyvyttömäksi niin takauksen maksaa se, joka on maksukykyisin. Kalajokilaakson kunnista vain Kalajoen talous on terveellä pohjalla. Siksi on suuri riski lähteä takaamaan tällaisia lainoja.

Perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä tapaus on ennakkotapaus, sillä nyt annetaan ilman vakuuksia takaus yritykselle. Tämä merkitsee sitä, että kaikille muillekin yrityksille on annettava takauksia vastaavalla tavalla jos noudatetaan perustuslakia.Erikoista takauksessa on se, että päättäjät eivät tiedä tarkasti mihin raha käytetään. Esityslistan liitteenä on osakaskuntien omistusosuus ja takausosuus. Kalajoen osuudeksi on merkitty tuosta 7 miljoonasta eurosta 8,9 % eli 619 931 euroa. Osakkeiden määrä on 439. Esitys on harhaanjohtava. Tähän vipuun meni myös Keskustan ryhmänjohtaja Aila Siirilä, joka puheenvuorossaan totesi, että 619 931 ei ole niin kovin suuri summa. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, ettei Aila Siirilä ymmärtänyt mikä on omavelkainen takaus. Näin oli todennäköisesti koko Keskustan ryhmän osalla. Päätöksessä ei ole mitään asiapapereita, joilla todistetaan takauksen tarve ja kohde. Tällainen toiminta on sitä luottamusmiesten luottamusta parhaimmillaan. Kalajoen kaupungin edustajana Jokilaaksojen Jäte Oy:ssä on kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Tasa-arvosuunnitelma äänestykseen - valtuustoaloite

Laki edellyttää kuntia laatimaan tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Kalajoen kaupungin tasa-arvosuunnitelma on hallintojohtaja Pekka Ollilan kirjaaman työryhmän tulos. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut valtuutettu Leena Isopahkala. Tasa-arvosuunnitelmassa oli lahjakkaasti sekoitettu juridiset käsitteet ja jäi vaikutelma, että tasa-arvosuunnitelma on tehty hihasta vetäen ja minusta tuntuu menetelmällä.Valtuustoryhmämme jäsen varatuomari Iivari Järvinen on tehnyt asiasta pro gradu-työn. Siksi hän juristina puuttui selkeisiin asiavirheisiin ja siihen, että suunnitelmasta puuttui kokonaan lain edellyttämä yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi suunnitelmasta puuttuivat toimenpiteet. Iivari esitti asian uutta valmistelua. Kannatin Iivarin esitystä. Myös työryhmän vetäjä Leena Isopahkala oli sitä mieltä, että asian valmistelua tulee jatkaa. Samoin työryhmän jäsen Sirkka Alho-Konu. Keskustan ryhmäjohtaja Aila Siirilä käytti puheenvuoron, että kaupunginhallituksen esitys on hyvä. Asia meni äänestykseen. Äänestystulos oli 17-15 ja kolme äänesti tyhjää. Kaupunginhallituksen esitys voitti. Tämä on tyypillistä keskustan politiikkaa. Iivarin kanssa mietittiin hetki asiaa. Iivari ryhtyi kirjoittamaan valtuustoaloitetta asiasta. Me muut viisi Pro Kalajoen valtuutettua allekirjoitimme valtuustoaloitteen, jolla haluttiin korjata puutteellinen tasa-arvosuunnitelma myös yhdenvertaisuuden osalta. Valtuustoaloitteet on käsiteltävä ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä. Näin asia saatiin varsin nopeaan uusintakäsittelyyn. Mielestäni tässäkin asiassa näkyi keskustalainen politiikka. Jos jonkun toisen puolueen edustaja esittää hyvän asian niin sitä ei voida kannattaa, koska sitä ei ole itse keksitty.

Budjettikäsittely

Budjetin osalla äänestettiin kahdesti. Ensin äänestettiin perheohjaajan toimesta. Kaupunginhallituksen esitys oli, että palkataan vain puolipäiväinen ohjaaja eli palkkakulut ovat 50 %. Vasemmistoliiton Sirkka Alho-Konu ja SDP:n Pirkko Nygård esittivät, että perheohjaajaksi palkataan kokoaikainen perheohjaaja, koska sen avulla säästetään kuluja. Olin samaa mieltä Sirkan ja Pirkon kanssa samoin kuin ryhmämme kaikki muut jäsenet sekä Kristillisten Veli Ainali. Asiasta suoritettiin äänestys. Kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 17-16, yksi äänesti tyhjää ja yksi oli poissa. Asia on siinä mielessä mielenkiintoinen, että ilman kokopäiväistä perheohjaajaa emme tule toimeen. Tämäkin näyttää olevan keskustalaista politiikkaa, jossa järjen käyttö ei ole tärkein asia vaan puolueuskollisuus ja ryhmäkuri.

Toinen äänestys käytiin jääkiekkokaukalosta, mikä tuli budjettiohjelmaan hieman yllättäen. Jääkiekkokaukaloon oli varattu 85 000 euroa. Kalajoella on Pohjakylän koululla ja Vuorenkallion koululla vajaakäytössä olevat kaukalot. Välitöntä tarvetta uudelle kaukalolle ei siis ollut. Asia oli hoidettu enemmänkin hyvä-veli-periaatteella. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että asia oli tullut budjettiin kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin aloitteesta. Kaupunginjohtajan poika pelaa jääkiekkoa. Asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 23-11. Yksi äänesti tyhjää. Näin kaupunginhallituksen esitys voitti. Tyhjää äänestänyt oli jääkiekkomies Erkki Aho, joka ei halunnut ottaa kantaa asiaan.Kuntarahoituksen 50 000 euron osakkeiden ostoon ei kiinnitetty suurempaa huomiota. Akat kertoivat, että Kuntarahoituksen johtajana on Kalajoen kaupunginjohtajan veli.

Liikuntapainotteinen lukio

Käytin budjettipuheenvuoron, jossa totesin, että Oulun läänin investointiohjelmassa on vuodelle 2008 hiihtotunneli ja palloiluhalli, vaikka niitä ei ole merkitty Kalajoen kaupungin budjettiin. Totesin, että kaupunginhallitukselle on varattu hankemääräraha, jota voidaan käyttää asian selvittämiseen. Koska olen pienehkön ryhmän edustaja ja valtuustoaloitteen tekijä asiassa, niin sitä ei ole voitu merkitä budjettiin. Tämäkin on sitä keskustalaista politiikkaa. Perustelin vielä liikuntapainotteisen lukion tärkeyttä.Kokouksen lopussa sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä tuli luokseni ja pyysi katsomaan sopivan ajan jolloin voisimme keskustella asiasta ja ryhtyä kehittämään ajatustani liikuntapainotteisesta lukiosta. Se oli Esan mielestä erittäin hyvä. Kokouksen päätyttyä kiirehdimme jouluaterialle Tapion Tuvalle

Vesihuolto on loistavaa bisnestä – jouluruoka on valmiiksi tilattuna

Tiistaina 19.12.2006 Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli klo 11.00 alkaneessa kokouksessaan vesihuoltoasiaa. Päätös vesikolmion toiminnan laajentamisesta käsittämään myös jäteveden puhdistamisen ja kuntakeskusten välisen siirtämisen, on listalla 123 §. Minä en hyväksy kaupunginhallituksen esitystä, eikä myöskään valtuustoryhmäni. Toivon, että kaupunginhallitus vetää esityksensä pois valtuuston esityslistalta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asia on tietoisesti otettu joulukuun valtuuston kokouksen esityslistalle, jossa on jo vuoden 2007 tulo- ja menoarvion käsittely. On tietoisesti haluttu juntata asia lävitse. Tämä on keskustalaista politiikkaa. Jouluruoka on tilattu valtuutetuille tiettyyn aikaan, jotta asioiden käsittelylle ei jäisi kovin paljon aikaa. Lisäksi kysymys on myös psykologiasta. Kuka haluaa olla eri mieltä asioista, kun jouluateria odottaa?

Aikanaan valtioneuvos Johannes Virolainen opasti kunnallisia päättäjiä ja sanoi, että päättäjän tulee 1. tietää mistä hän päättää ja 2. mitkä ovat päätökset vaikutukset. Nämä Johannes Virolaisen ohjeet sopivat erinomaisesti myös huomiseen kokoukseen. Päätöksiä saatetaan tehdä varsin alkeellisin perustein.

Tohtorin väitös

Vuoden 2006 marraskuussa Tampereen teknillisessä Yliopistossa erikoistutkija Pekka Pietilä väitteli tohtoriksi kuntien roolista vesihuoltopalveluiden järjestämisessä. Tohtori Pietilän väitöskirjan tulos oli, ettei yksityistäminen kannata. Pietilän mukaan 95 % prosenttia vesilaitoksista on julkisessa omistuksessa. Esimerkiksi Hollannissa laki estää vesilaitosten yksityistämisen ja Ruotsissa laki sanelee, ettei toiminta saa tuottaa voittoa. Paljon puhuttu tehokkuuskaan ei puolla yksityistämistä vesihuollossa, toteaa tohtori Pekka Pietilä. Hän kritisoi voimakkaasti energiatuotannon yksityistäminen. Pietilän mielestä sähköä, lämpöä ja vettä tuottavia laitoksia ei saisi yksityistää.Pietilän mukaan monella kunnallisella päättäjällä saattaa olla mielessä ajatus, että kun päästiin eroon energiantuotannosta niin pistetään lihoiksi vesihuoltokin. Suurten kaupunkien vedellä varmasti olisi ottajia, sillä suurten kaupunkien vesihuolto on erittäin tuottavaa toimintaa. Kun asiakkaita on paljon ja lähekkäin, maan keskitasoa olevilla vesimaksuilla saa tehtyä hulppeaa tulosta. Kilpailijoita on yhtä monta kuin kaukolämmön myyjillä, eli ei yhtään. Sama asia voisi tapahtua kuin sähkössäkin, eli tehdään riittävän houkutteleva tarjous kunnalle. Sähkössä ajateltiin, että kilpailu toimisi, vaikka nyt näyttääkin siltä, ettei se toimi, sanoo Pietilä. Sähkö kulkee linjoja pitkin pitkiäkin matkoja, mutta vettä ei voi ostaa monesta paikasta. Lisäksi vedessä on paljon enemmän laatukriteereitä. Ei pidä mennä siihen, että ostetaan halvemmalla huonolaatuisempaa vettä, jatkaa Pietilä. Perusperiaate on, että käyttäjät ovat omistajia. Silloin ei ole tarvetta tuottaa voittoa. Varsinkin osuuskunnat Pohjanmaalla ovat erikoistuneet tällaiseen toimintaan, sanoo tohtori Pietilä. Pietilä uskoo, että ostotarjouksia tullaan tekemään. Luulisin, että suurimmilta kaupungeilta on kysytty mielenkiintoa kansainvälisten yritysten taholta. Mutta mitä hyötyä kaupunki siitä saisi? Ei mikään yritys tänne hyvää hyvyyttään tule, kyllä se ottaa voittoa välistä, sanoo tohtori Pekka Pietilä Tekniikka & Talous-lehden haastattelussa 14.12.2006.

Oletko kuullut hölmömpää?

Kaksi hölmöläistä keskusteli. He kertoivat toisilleen mitä hölmömpiä juttuja. Toinen kertoi hölmöyden ja kysyi toiselta, oletko kuullut hölmömpää juttua? Tähän toinen vastasi ja sanoi: Voi toki, olenhan minä kuullut. Kalajoen päättäjät aikovat hakea paskaa vastavirtaan 130 kilometrin päästä Haapajärveltä ja maksaa siitä toiminnasta sekä vielä viemäriputken rakentamisestakin miljoonia euroja. Samalla he sitoutuvat antamaan 15 miljoonan euron lainalle takauksen. He ovat myös valmiita sotkemaan oman meren Kalajoen edustalla jätteillä ja uhkaavat tuhota Kalajoelle tärkeän matkailun.

Paljon epäselvää ja virheellisyyttä

On syytä tarkastella, mikä on pielessä Kiuru & Rautiainen Oy:n selvityksessä. Puhdistamoiden arvo on määritelty jokseenkin oikein. Viemäriputken rakentamisen kustannusjako on täysin pielessä samoin käyttökustannusjako. On käsittämätöntä, että kalajokisten pitäisi maksaa haapajärvisten viemäröinti, nivalalaisten viemäröinti, ylivieskalaisten viemäröinti, sieviläisten viemäröinti ja alavieskalaisten viemäröinti. Lisäksi kustannusjako Haapajärven ja Nivalan kesken on täysin pielessä. Samoin kustannusjako Nivalan ja Ylivieskan kesken. Sen sijaan kustannusjako Alavieskan ja Kalajoen kesken on oikea. Sievi olisi tässä kustannusjaossa lähes kyytipoikana. Putken rakentamisen osalta kaikki asiat ovat täysin auki. Samoin suurpuhdistamon rakentamisen osalta kaikki asiat ovat auki. Kalajoen ei kannata liittyä suureen viemäriputkeen maksumieheksi. Kalajoki voi tehdä Alavieskan kanssa yhteisen viemäriputken ja osallistua kustannuksiin oikeassa suhteessa niin rakentamisen kuin käytönkin osalta.

Maatalouden päästöjä tällä viemäröinnillä ei ratkaista. On turha kuvitella, että Kalajoesta tulee jälleen taikaiskulla täysin puhdas luonnonvesi. Konsulttitoimisto Viatekin selvitys on Kalajoen kaupunkilaisten kannalta paras mahdollinen. Kalajoen vesihuoltoa ei tarvitse organisoida uudelleen. Puhdasta vettä ja jätevettä ei pidä sotkea saman yhtiön alaisuuteen. Se olisi todellista hölmöläisten toimintaa. Kunpa tietäisit poikaniJos Kalajoen kaupunginvaltuusto keskustan ryhmäpäätöksellä kokoomuksen ollessa apupoikana hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen, niin silloin voin sanoa kuten ruotsalainen sotapäällikkö Axel Oxenstierna, joka neuvoi poikaansa tämän ollessa lähdössä Westfalenin rauhanneuvotteluihin Ruotsin edustajana. Pojan valiteltua kokemattomuuttaan, isä kannusti häntä sanoilla: Kunpa tietäisit poikani, kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan!

Valkeavedestä Vesikolmio – tulevaisuudessa kallista paskaa kaikille?

Toistuuko Revon Sähkö-tyhmyys veden suhteen? Lahjoitetaanko Kalajoen juomavesi ulkomaisten investointikeinottelijoiden haltuun?Kalajoen kaupunginhallitus päätti 4.2.2006 äänestyksen (6-3) jälkeen hyväksyä kaupunginjohtajan esityksen Vesikolmio Oy:n toiminnan laajentamisen jätevesien puhdistamiseen. Vähemmistöön jääneet olisivat halunneet tehdä asiasta lisäselvityksiä.

Kalajoen kaupungin alueella vesilaitostoiminnasta vastaa Osuuskunta Valkeavesi. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 96 % kaupungin asukkaista. Kalajoen kaupungin alueella on kartoitettu yhdeksän pohjavesiesiintymää. Kalajoella vedenhankinnasta vastaa Vesikolmio Oy. Osuuskunta Valkeavesi vastaa vedenjakelusta.Kalajoen kaupungin alueella viemärilaitostoiminnasta vastaa kaupungin viemärilaitos. Viemärilaitosverkoston toiminta-alue käsittää keskustaajaman kaava-alueen sekä Hiekkasärkkien alueen. Rautioon on rakennettu oma viemäriverkosto. Kaupungin viemäriverkoston piiriin kuuluu 5850 asukasta, mikä on 64 % asukkaista. Kalajoen keskuspuhdistamoa on laajennettu ja saneerattu vuonna 1990. Raution jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1998. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella olevissa kiinteistöissä asuu 3300 asukasta (1100 taloutta). Nyt on tarkoitus keskittää puhdasvesitoiminnot ja jätevesitoiminnot yhden yhtiön alaisuuteen koko Kalajokilaakson alueella.

Konsulttitoimisto Viatekin selvitys

Konsulttitoimisto SCC Viatek Oy teki selvityksen 22.04.2004 Kalajoen vesihuollon kehittämisestä. Viemärilaitoksen osalta selvityksessä todetaan, että viemärilaitosta laajennetaan 10 vuoden kuluessa Leton alueelle sekä Vasankarin, Alavieskan, Raution ja Rahjan suuntiin mahdollisuuksien mukaan. Viemäriverkostoa Kalajoella on rakennettu jo noin 50 vuotta. Viemärien ja viemäriverkoston laitteiden käyttöikä on rajallinen, 30-40 vuotta. Viemäriverkoston pituus on 70 kilometriä. Keskuspuhdistamon osalta selvitys toteaa, että puhdistamoa on saneerattava sen huonon kunnon johdosta sekä Alavieskasta ja viemäröintialueiden laajennusalueilta johdettavien jätevesien lisätarpeita vastaavaksi lähivuosina. Viemärilaitoksen ulkopuolelle jäävillä alueilla viemäröinti ja jätevesien käsittely on hoidettava kiinteistökohtaisesti tai taloryhmittäin yhteiskäsittelynä. Viemäröinti tulee aiheuttamaan kalajokisille tuntuvia lisäkustannuksia lähivuosina.Viatekin selvityksen mukaan vesihuollon kehittäminen Kalajoella ei vaadi välittömästi merkittäviä uusia investointeja. Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus tulee lähivuosina kuitenkin välttämättömäksi.

Vedenhankinnan osalta ei ole nähtävissä tarvetta uusien organisaatioiden perustamiseen, on selvitykseen kirjattu. Viemäröintipuolella ei ole yhteistoiminnan tarvetta, jos pitäydytään nykyisessä järjestelmässä. Alavieskan jätevesien johtamisesta on kuitenkin tehtävä sopimus. Viatekin selvityksen mukaan Kalajoella ei ole tarvetta uuden vesihuolto-organisaation perustamiseen.

Kunnianhimoinen suunnitelma

Ylivieskan seutukunnan kunnat Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska sekä Nivalan. Haapajärven ja Pyhäjärven kunnat tilasivat yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Vesikolmio Oy:n kanssa syksyllä 2003 selvityksen vesihuollon yhteistyömuotojen kehittämisestä alueellaan. Vesikolmio Oy perustettiin vuonna 1968 varmistamaan juomaveden riittävyys ja laatu alueella, jossa pohjavesivarat on epätasaisesti jakautuneet. Alueella on yhteensä 15 kpl vedenottamoita. Jätevedet puhdistetaan 12 puhdistamolla.Kesällä 2004 valmistui Kiuru & Rautiainen Oy tekemä selvitys, jossa päädyttiin erilaiseen lopputulokseen kuin konsulttitoimisto Viatek Oy oli päätynyt. Viatek oli käsitellyt asiaa Kalajoen kaupungin kannalta. Kalajoen kaupungilta on pyydetty lausumat Kiuru & Rautiainen selvitykseen.

Harhauttavaa

On syytä epäillä, että Kalajoen kaupunginhallitus on antanut "väärät" lausumat asiassa eli lausumat ovat olleet kokonaan toisenlaiset kuin Viatek Oy:n selvityksen perusteella olisi pitänyt antaa. Miksi? Kalajoen tekninen lautakunta oli esittänyt, että ensin selvitetään jäteveden käsittelyn vaihtoehtoiset mallit taloudellisine vaikutuksineen. Tätä kaupunginhallitus ei halunnut, vaan piti päästä nopeisiin päätöksiin. Hankkeen salaperäistä eteenpäinviemistä osoittaa se, että Kalajoen kaupungin ympäristölautakunnalta ei ole pyydetty asiassa lausuntoa lainkaan, vaan kaupunginhallituksen nimissä on sooloiltu asiassa. Näyttää siltä, että hankkeen puuhamiehet ovat katsoneet ympäristölautakunnan käsittelyn hankkeen toteutumisen kannalta uhkatekijäksi.

Uusi tukkuyhtiö?

Kiuru & Rautiainen Oy:n selvityksen perusteella Kalajokilaakson alueelle suositellaan perustettavaksi jätevesihuollon alueellinen tukkuyhtiö. Yhtiö ottaisi haltuunsa niin puhtaasta vedestä kuin jätevesiasioista huolehtimisen. Jäteveden tukkuyhtiön asiakkaita olisivat Kalajoen kaupungin viemärilaitos, Alavieskan kunnan vesihuoltolaitos, Ylivieskan kaupungin viemärilaitos, Nivalan Vesikolmio Oy ja Haapajärven Vesi Oy ja Haapajärven kaupungin viemärilaitos. Investointisuunnitelman mukaan yhtiö investoisi vuosien 2006-2020 aikana 20 535 000 euron arvosta. Tämä investointiohjelma sisältää siirtoviemärit Haapajärveltä Kalajoelle asti keskuspuhdistamon rakentamisen Kalajoelle. Yhtiö joutuu ottamaan investointeja varten vähintäänkin 15 miljoonan euron lainan.

Osakassopimus puutteellinen

Olen varma siitä, että yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei tarkalleen tiedä mistä hän on päättänyt hyväksyessään osakassopimuksen. Olen varma myös siitä, että yksikään päättäjä ei ole perehtynyt asiaan niin hyvin, että pystyisi kertomaan miten kustannukset jakautuvat eri tahojen kesken. Yksikään päättäjä ei pysty selostamaan hankkeen teknistä toteutusta. Sopimus on täysin kelvoton hyväksyttäväksi ilman liite-asiakirjoja. Päättäjät eivät ole ymmärtäneet mistä he ovat päättäneet. He ovat kuitenkin juridisessa ja taloudellisessa vastuussa asioista Suomen perustuslain mukaan.

Taloudellisia uhkakuvia

Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnista Kalajoki on ainoa kunta, joka on taloudellisesti terveellä pohjalla. Kaikkien muiden kuntien kuntataloudet ovat enemmän tai vähemmän kuralla. On odotettavissa kuntaliitoksia, koska kuntien taloudellinen pohja ei kestä nykyistä menoa. Yhtiön 15 miljoonan euron lainoille tarvitaan takaajat, jotka käytännössä ovat ne kunnat, joiden viemärilaitos on mukana yhtiössä. Kuntien taloudet ovat kuitenkin niin heikkoja, että jätevesimaksuja joudutaan nostamaan todella korkeiksi. Jätevesimaksuja ei voida nostaa pilviin. Siksi joudutaan puuttumaan puhtaan veden hintoihin, koska tavoitteena on, että sama yhtiö vastaa sekä puhtaasta että jätevesistä.Jos sekä jätevesiorganisaatiot että puhdasvesiorganisaatiot yhdistetään yhdeksi yhtiöksi niin siitä tulee mielenkiintoinen kauppatavara, jonka kunnat talousahdingossaan sitten myyvät esimerkiksi jollekin ulkomaalaiselle yritykselle, joka sitten rahastaa sääliä tuntematta.

Toimiva järjestelmä nykyisellään

Kalajoella on toimiva ja hyvä vedenhankinta- ja jakeluorganisaatio. Osuuskunta Valkeavesi on toiminut kiitettävällä tavalla. Puhdasta vettä on riittänyt edullisesti. Keskuspuhdistamo joudutaan uusimaan ja Alavieskan kanssa voidaan tehdä yhteistyötä siirtoviemärin osalla. Kalajokisilla ei ole tarvetta mihinkään suurempiin ratkaisuihin.Osuuskunta Valkeavesi on osuuskunta. Osuuskunnissa on oma päätöksentekojärjestelmä. Osuuskunnassa asioista päättää osuuskuntakokous. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että osuuskunnan tulevaisuus on uhattuna. Miksi kalajokisten pitäisi luopua hyvin hoidetusta osuuskunnasta, joka on toiminut kiitettävästi ja jonka avulla on voitu taata puhtaanveden saanti ja jakelu varmasti ja edullisesti?

Osuuskunta Valkeavesi on säilytettävä itsenäisenä. Päätösvaltaa asioissa ei pidä antaa ulkopuolisille. Uuden jätevesiyhtiön riskit ovat erittäin suuret. Esittäessään osakassopimuksen hyväksymistä Kalajoen kaupunginhallitus päätti, että kalajokiset ovat hankkeen maksumiehiä. Onko tässä mitään järkeä? Yhden suuren jätevesipuhdistamon rakentaminen Kalajoelle ei ole välttämätön, vaan voidaan tyytyä ratkaisuun, jossa Kalajoella ja Ylivieskassa on jäteveden puhdistamot. Näin minimoidaan riskit. Kalajokisten ei pidä ryhtyä muun alueen siirtoviemäreiden rakentamisen maksumiehiksi. Konsulttiyhtiöt tekevät maksajien tahdon ja hallinnon tavoitteiden mukaisia selvityksiä. Näin heillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus saada uusia kohteita konsultoitavaksi. Tällainen toiminta ei mielestäni ole hyväksyttävää. Onko kysymys valtapolitiikasta kun tällaisia menettelytapoja käytetään?Asia on verrattavissa Revon Sähkön myyntiin.

Meriluontokeskus Kalajoella

Meriluontokeskus avasi ovensa 1.6.2007 Kalajoen matkailukeskuksen ytimessä eli kylpylähotelli Sanin yhteydessä. Meriluontokeskus poikkeaa muista luontokeskuksista Suomessa siinä, että meriluontokeskus on Kalajoen matkailun ytimessä. Meriluontokeskuksessa monet henkilöt tulevat vierailemaan juuri siksi, että meriluontokeskus sattuu matkan varrelle helpon saavutettavuuden vuoksi. Sinne mennään ikään kuin puolivahingossa, koska meriluontokeskus on tyrkyllä matkailijoille. Sisäänkäynti on hotellin aulasta. Meriluontokeskus on oiva ohjelmanumero Kalajoella vieraileville turisteille kuin myös opinto- ja luokkaretkeläisille.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pauli Määttä odottaa keskuksella olevan vaikutusta ennen kaikkea talvimatkailukauteen. Kalajoen kaupunki sijoitti Meriluontokeskuksen rakentamiseen 1 170 000 euroa. Suurin osa Suomen luontokeskuksista sijoittuu Pohjois- ja Itä-Suomeen. Yleensä luontokeskukset rakennetaan kansallispuistojen yhteyteen. Kalajoen Meriluontokeskus on poikkeus, sillä sen lähettyvillä ei ole Metsähallituksen omistamia metsiä. Normaalista poiketen myöskään rakennus ei ole Metsähallituksen oma, vaan se on vuokrattu Kalajoen kaupungilta.

Hiekka on pysyvä teema Kalajoen meriluontokeskus on tietokeskus ja sen pysyvä teema on hiekka. Meriluontokeskus esittelee meriluontoa, hiekkaa, dyynejä, sääilmiöitä sekä vanhaa kalastuskulttuuria. Tavoitteena on saada ihmiset näyttelyn innostamana lähtemään luontoon ja tekemään itse havaintoja. Näyttely on kolmessa kerroksessa ja se koostuu suurista ympyränmuotoisista solmuista, jotka sisältävät interaktiivista aineistoa. Sisällä on multimediaesityksiä varten näyttötaulu ja kovaääniset sekä 3-6 tuolia kohteen tilasta riippuen. Meriluontokeskuksessa on kolme reittiägeologinen reitti1. dyynit 2. maankohoaminen 3. meri 4. Siiponjokibiologinen reitti 1. dyynit 2. maankohoaminen 5. kasvit 6. eläimet 7. kalastuksen merkityskulttuurireitti 1. dyynit 7. kalastuksen merkitys 8. luonnonsuojelu ja ympäristö

Meriluontokeskuksen ensimmäinen kerrostutustuttaa virtuaaliluontoon on kolmessa kohteessa, joissa on mahdollisuus tutustua virtuaaliluontoon.1. dyynit Dyynikohteessa kerrotaan dyynimuodostelmista, Suomen lentohiekka-alueista sekä hiekasta ja ihmisestä. Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa. Jos löytyy kohta, jossa tuuli hidastuu (pieni nyppylä), hiekka alkaa kasautua siihen, koska hidastunut tuuli ei jaksa kuljettaa hiekkaa kyseistä kohtaa pidemmälle. Kasautunut hiekka on yhä suurempi este tuulelle, ja näin hiekka jatkaa kasautumistaan. Joillain rannikkoalueilla, kuten Suomessa Kalajoella ja Yyterissä löytyy näitä hiekkadyynejä.2. maankohoaminen Maankohoaminen kohde käsittelee maankohoamista Perämerellä ja Kalajoella.3. meri Ensimmäisen kerroksen kolmas kohde meri käsittelee merta, aallokkoa, tuulta, virtauksia ja ilmastoa.

Meriluontokeskuksen toinen kerros

Toisessa kerroksessa on kaksi kohdetta. 4. Siiponjoki Siiponjoen kohteessa kerrotaan Siiponjoesta. Siiponjoki sijaitsee Kalajoen kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Joki erkanee Kalajoen suurimmasta sivujoesta, Vääräjoesta, Typön kylän kohdalla ja laskee Perämereen Kalajoen Rahjassa. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 916 km² ja järviä on vain 1,3 % vesistön pinta-alasta. Pudotuskorkeutta Vääräjoen haarautumiskohdasta merenpinnan tasoon on noin 43 metriä. Suurin osa Siiponjoen koskista sijaitsee alajuoksulla. Vähäjärvisyyden ja ojitusten vuoksi virtaamavaihtelut ovat hyvin suuria. Siiponjoen alajuoksu kulkee Kurikkalan kylästä alkaen serpentiinimäisesti hiekkadyynien lomassa noin 17 kilometrin matkalla. Pehmeän maaperän takia uoma siirtyy helposti ja osa joen mutkista eli meandereista onkin kuroutunut erillisiksi makkarajärviksi eli juoluoiksi. Juoluoiden, joen laajentumien ja suvantopaikkojen ympärille on muodostunut reheviä rantalehtoja. Merenrannassa jokisuulla on ainutlaatuinen deltamuodostuma, jossa pääuoma haaroittuu useaksi sivuhaaraksi. Jokisuun edustalla sijaitsee lähes luonnontilainen ja luonnonarvoiltaan erityisen merkittävä Rahjan saaristo, jossa yksittäisiä saaria on pitkälti toistasataa.

5. kasvit Viides kohde käsittelee kasveja, merta ja rantaa kasvupaikkana sekä kasvillisuusvyöhykkeitä. Kohteiden ulkoseinissä on aiheeseen liittyviä valotauluja, joissa selostetaan kuvien kera kohteiden teemaan liittyviä asioita.Kolmas kerros

Kolmannessa kerroksessa löytyvät kohteet:6. eläimetMeri elinympäristönä eläimille. 7. kalastus

Kalastuksen merkitys rannikkoalueelle ja kalastuksen nykytila.8. ihminen ja meriluonto Kahdeksas kohde käsittelee ympäristönsuojelua, merta ja sen vaikutusta. Rahjan Saariston arvokkainta luontoa ovat mannervyöhykkeen laajat rantaniityt ja Siipojoen ainutlaatuinen, lukuisten sivu-uomien muodostama suisto, sisäsaariston merestä kuroutuvat matalat lahdet ja ulkosaariston karun kauniit metsät ja puuttomat kallioluodot. Saaristo on säästynyt lähes täysin rakentamattomana ja rannoiltaan luonnontilaisena.

Kallan karit

Kallan karit on myös vahvasti esillä. Kaarle XI:n holhoojahallitus antoi 1669 Hampne-Rättin, satamaoikeusasetuksen Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi. Sen mukaan kalastajien oli käytävä joka sunnuntai kirkossa. Kolminkertaisesta laiminlyönnistä uhkasi karista karkotus. Milloin kirkkomatka oli niin pitkä, ettei yhden päivän aikana voinut käydä jumalanpalveluksessa, oli pappi kutsuttava kariin.

Maakallaan nousi kirkko, koska kalastajat olivat lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä miehiä. Ja koska kalastajia uhkasi karkotus karilta, jos ei osallistunut kirkon rakentamiseen. Kirkonrakennus oli melkoinen urakka, sillä puuttomalle karille oli kuljetettava kaikki rakennusaineet mantereelta. Ensimmäinen kirkko valmistui 1680. Vajaan sadan vuoden kuluttua se kävi ahtaaksi.

Harmaaseen, kahdeksankulmaiseen kirkkoon mahtuu jopa 250 ihmistä. Penkit ovat hyvin tiheässä, ja niin kapeat, ettei istumaan tahdo mahtua. Eikä ole tarkoituskaan, vaan kirkkokansan pitää polvillaan kuunnella sanaa. Alttaritauluna on pelkkä ikkuna.

Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi Eli Laki tuli voimaan 1771, ja koska sitä ei ole kumottu, niin se on voimassa vieläkin. Kallan karit ovat siis itsehallintoalue. Hamina-ordningin mukaisesti ylintä valtaa käyttää karikokous, johon kaikkien kalastajien on osallistuttava. Karikokous valvoi - ja valvoo yhä - järjestystä ja myönsi venekunnille hamina- eli venesatamapaikat.

Karikokous määräsi rangaistukset, sakoilla pääsi lähes kaikesta muusta paitsi varkaudesta. Siitä seurasi armotta karkotus.KommenttiMeriluontokeskuksessa on kaksi työntekijää, meribiologi Sari Airas ja suojelubiologi Kasper Koskela. Meriluontokeskus tarvitsee vaihtuvia näyttelyitä ja muita mielenkiintoa herättäviä asioita ajan mittaan. Minulla on jo näin alussa monia kehittämisajatuksia Meriluontokeskukselle ja sen toimintaan. Pyrin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että tämä on todella mielenkiintoinen käyntikohde Kalajoen matkailukeskuksen ytimessä.

Metsä- ja luontotietokeskus Tapion Tuvan yhteyteen

Alnus ry ja Tapion Tupa Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Tapion Tupa Oy luovuttaa ravintolarakennuksessa olevaa tilaa sekä rakentaa lisätilaa Alnus ry:n Metsä- ja luontotietokeskuksen käyttöön. Tapion Tuvalle rakennetaan metsätalouden vanhojen työvälineiden, laitteiden ja –koneiden näyttelyä varten varasto kestikievarin pihapiiriin. Metsäaiheisten näyttelyiden ja valokuvien esittely tapahtuu Tapion Tuvan päärakennuksen toisessa kerroksessa. Näyttelymateriaalia on jo olemassa, sillä professori Matti Palo lahjoitti yhdistykselle 107 erilaista museoesinettä, jotka ovat peräisin Kannuksen taimitarhalta. Kun Metsäkeskus lakkautettiin 1998, esineet siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskukselle, joka lahjoitti ne professori Matti Palolle.

Maailman metsistä, yhteiskunnista ja ympäristöstä tulee oma näyttelynsä, mikä keskittyy trooppisten metsien käyttöön ja niiden vähenemisen syytekijöihin sekä nopeakasvuisiin puuviljelmiin. Lisäksi järjestetään seminaari- ja esitelmätilaisuuksia. Alnus ry:n kirjasto sijoitetaan Tapion Tuvan tiloihin. Tavoitteena on myös kartuttaa palvelevaa arkistoa kirjoilla ja tietokannoilla. Metsä- ja luontokeskus täydentää keväällä avatun Meriluontokeskuksen toimintaa. Tapion Tuvan taidenäyttelyissä käy vuosittain noin 80 000 kävijää, joten metsätietokeskuksessa kävijämäärä tulee olemaan samaa luokkaa.

Mikä on Alnus ry?

Yhdistyksen tarkoituksena on metsäkulttuurin säilyttäminen, edistäminen ja metsien historian ja merkityksen tunnetuksi tekeminen Keski-Pohjanmaalla ja kansainvälisesti sekä maakunnan metsäalan merkkihenkilöiden elämäntyön vaaliminen sekä tähän aihepiiriin liittyvä tutkimus. Sana alnus tarkoittaa leppää.

Yhdistys järjestää tarkoitukseensa liittyviä näyttelyitä, retkeilyjä, seminaareja, esitelmiä, kilpailuja ja muuta vastaavaa toimintaa, sekä harjoittaa tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa. Metsätietokeskus jäsentää metsäkulttuurin ja metsien merkitystä eri tasoilla, kuten henkilö, tila, kylä, jokilaakso, maakunta ja maailma. Yhdistys toimii yhteistyössä samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa. Yhdistys on aloittanut toimintansa vvuonna 2000.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii professori emeritus Matti Palo, MMT erikoistutkija Jyrki Hytönen, jäseninä metsähoitaja Matti Parikka, tohtori Anne Ruuttula-Vasari, metsähoitaja Erkki Tunkkari, metsätalousinsinööri Pentti Vuollet, metsätalousteknikko Juha Yli-Korpela, sihteerinä metsätalousinsinööri Tapio Salmela. Lisätietoja http://www.alnus.fi/

Metsä soikoon-näyttely Tapion Tuvalla 16.-30.9.2007

Näyttely kertoo kuvin ja sanoin Keski-Pohjanmaan metsätyöstä, metsäorganisaatiosta, niiden muutoksista ja aikaansaannoksista sekä metsien rakenteen ja puuston muutoksista 1900-luvulla. Metsänhoitaja Anne Rautiainen ja Alnus ry:n hallitus ovat suunnitelleet näyttelyn, jossa esitellään 20 taululla, valokuvin, piirroksin maakunnan metsien kehitys 1900-luvulla. Keski-Pohjanmaan metsähoitolautakunta aloitti toimintansa 1929 ja se lakkautettiin Metsäkeskus nimisenä 1998. Lautakunnan aloitteesta perustettiin vuodesta 1935 alkaen paikallisia metsähoitoyhdistyksiä lähes joka kuntaan ammattiavun antamiseksi metsänomistajille. Niiden johtokuntiin kuului Keski-Pohjanmaalla nimekkäitä henkilöitä kuten esim. ministeri Viljami Kalliokoski, Kauno Kleemola, Kusti Eskola, Matti Lepistö ja Heimo Linna. Maakunnan metsissä työskenteli vuonna 1997 lähes tuhat henkeä.

Metsä ja Terveys – pihkan parantava voima

Alnus ry järjestää myös luentotilaisuuksia. Professori, LKT Pentti Sipponen esitelmöi Tapion Tuvalla maanantaina 1. lokakuuta 2007 klo 14:00 − 15:00 aiheena pihkan parantava voima.

Suomessa ja varsinkin Lapissa vuosikymmenien ajan, tai jopa jo vuosisatoja, on käytetty "pihkahoitoa" kansanlääkintämenetelmänä erilaisten ihon haavaumien ja tulehdusten hoidossa. Kansainvälisesti metsäkasvien lääkeominaisuudet ja niihin liittyvä perinteinen osaaminen ovat olleet viime aikoina lisääntyvän huomion kohteena. Pihkahoitoa on nyt kokeiltu lääketieteellisenä hoitona myös eräissä Lapin ja Etelä-Suomen terveyskeskuksissa vaikeita painehaavoja (makuuhaava) kärsivillä potilailla. Saadun kokemusperäisen tiedon mukaan pihkahoito edesauttaa tehokkaasti ainakin painehaavojen (Sipponen ja Lohi, 2003) paranemista. Hoito on osoittautunut myös turvalliseksi ja helposti toteutettavaksi kotona ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tutkimus saadaan päätökseen kesän 2007 aikana, mutta alustavat tutkimustulokset osoittavat jo nyt pihkahoidon merkittävästi paremmaksi ja tehokkaammaksi kuin vertailuhoidon.

Pihkan parantava voima

Professori Pentti Sipponen luennoi maanantaina 1.10.2007 Kalajoella Tapion Tuvalla pihkan parantavasta vaikutuksesta. Paikalla oli noin 60 kuulijaa eli kokoustila lähes ääriään myöten täynnä.Vanhat konstit on otettu uudelleen käyttöön. Pihka herättää suurta kiinnostusta. Pihkan antiseptiset, ihoa puhdistavat ja hoitavat ominaisuudet on perinteisesti tunnettuja. Kuusen pihkaa on Suomessa käytetty jo vuosisatojen ajan erilaisten haavojen hoitoon. Pihkavoide on ollut tunnettua ainakin Lapissa. Pihkavoide valmistetaan kuusen pihkasta ja suolattomasta voista. Sekoitussuhde on 1:3 tai 1:2. Voide valmistetaan keittämällä ja siivilöimällä.

Professori Pentti Sipposen yritys Repolar Oy keskittyy pihkasalvan kehittämiseen. Se edellyttää voiteen standardisoimista eli pihkalle on löydettävä EU:n määräykset täyttävä voidepohja. Voiteen lääketieteellinen teho ja turvallisuus optimoidaan ennen kuin se tuodaan markkinoille.

Pihkavoiteen on todettu sisältävän haavojen paranemiseen vaikuttavia ainesosia. Pihkavoiteen yleisimmät käyttökohteet ovat säärihaavat, painehaavat, leikkaushaavan tulehdus, palovammat, psoriasis, aurinkoihottuma, kuivuvat ja halkeilevat jalkapohjat, katkeilevat kynsinauhat, tikkujen ja muiden ihon alle joutuneiden epäpuhtauksien poisto, hiertymät ja kovettumat sekä kynsisienet.

Painehaavojen hoitoon

Painehaavat eli ihon ja ihonalaiskudoksen hapen puutteesta johtuvat vauriot ovat yleisiä iäkkäillä vuodeosastohoidossa olevilla potilailla. Haavojen paranemista vaikeuttaa usein bakteeritulehdus. Painehaavat, tai makuuhaavat kuten niitä ennen kutsuttiin, ovat usein pitkäaikaisia ja jopa paranemattomia ongelmia ja aiheuttavat runsaasti kärsimyksiä potilaille. Pahimmillaan ne johtavat raskaisiin leikkaushoitoihin, kuten raajan amputaatioon. Painehaavojen paikallishoitoon on kehitetty runsaasti erilaisia tuotteita, joiden teho on rajallinen. Hoitojen vaikuttavuudesta on niukasti lääketieteellistä tutkimustietoa. Lapissa on vuosikymmenien tai ehkä jopa vuosisatojen ajan käytetty kansanlääkintämenetelmänä erilaisten ihon haavaumien ja tulehdusten hoitoon pihkahoitoa. Kansanlääkinnän lisäksi pihkahoitoa on käytetty myös terveyskeskuksissa mm. painehaavaumista kärsivien potilaiden hoitoon. Kokemusperäisen tiedon mukaan pihkahoito näyttäisi edesauttavan tehokkaasti painehaavojen paranemista. Haittavaikutuksia hoidolla ei ole havaittu.

Pihkavoide estää bakteerien kasvua

Kokeet ovat osoittaneet, että pihkavoiteella on tiettyjen haavoissa tyypillisesti esiintyvien bakteerien kasvua estävää vaikutusta. Pihka estää ainakin Staphylococcus aureus-, MRSA- ja Pseudomonas- nimisten bakteerien kasvua. Nämä bakteerit haavoissa esiintyessään vaikeuttavat haavan paranemista. Pihkasalvan antimikrobinen vaikutus on kiistaton painehaavojen hoidossa. Voiteessa on todennäköisesti muitakin paranemista edistäviä ominaisuuksia, joita yhä edelleen tutkitaan. Sieniviljelykokeet osoittavat, että pihkalla on tiettyjen sienten kasvua ehkäisevä teho. Soluviljelykokeilla selvitetään pihkasalavan ja sen tärkeimpien komponenttien eli hartsihappojen ja lignaanien biologisia vaikutusmekanismeja. Pihkahoidon vaikuttavuutta painehaavojen paranemiseen potilailla on selvitetty 11 terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutetun tutkimuksen avulla. Pihkaryhmässä oli 21 henkilöä, joista 12 parantui, 1 ei parantunut ja 8 poistettiin. Vertailuryhmässä oli 16 potilasta, jotka käyttivät "oikeita lääkkeitä". Näistä 4 parantui, 5 ei parantunut ja 7 poistettiin. Poistaminen tarkoittaa professori Sipposen mukaan esimerkiksi sitä, että potilas on kuollut tai jostain muusta syystä poistettu. Pihkavoide on siis ollut tehokkaampi kuin "oikea lääke". Sairaaloissa merkittävimmät ja pelätyimmät bakteerit ovat MRSA ja VRE. MRSA bakteerin saaneet lähinnä iäkkäät ihmiset joudutaan eristämään. Pihkasalvalla on kyetty estämään MRSA:n leviäminen ja haavat ovat parantuneet puolessa vuodessa.

500 kg pihkaa varastossa

Professori Pentti Sipponen kertoi, että hänellä on 500 kg pihkaa varastossa. Pihkavoidetta on nykyisinkin jo myynnissä eräissä luontaistuotekaupoissa. Näyttää siltä, että kansanparannuskeinot ovat nousemassa entistä suurempaan suosioon myös lääkäreiden keskuudessa. Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu tulehduksen ja kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki".

Kuulijoiden kommentteja

Tapion Tuvan aktiiviset kuulijat kertoivat omia kokemuksiaan pihkahoidosta. Eläinten haavojen hoitoon pihkaa oli käytetty esim. lehmien, vasikoiden ja hevosten haavojen hoitamiseen. Erittäin monet kuulijat olivat käyttäneet kuusenpihkaa luomupurukumina.Puolikuivaa kuusenpihkaa vain suuhun ja märehtimään. Ensin se on hieman kirpeähköä, mutta hetken kuluttua jo paljon miedompaa ja suuhun jää raikas maku ja suu on samalla desinfioitu.Kuusenpihkalla on myös hengityselimiin parantava vaikutus. Kuusen pihkaa on käytetty myös suun limakalvojen ja ientulehdusten hoitoon.