Tyngän koulun rakennustyömaa ja Vuorenkallion kouluKalajoen kaupunki ja Himangan kunta yhdistyvät vuoden 2010 alusta. Yhteinen väestömäärä on
12 584 asukasta. Poliisihallinnon suunnittelussa tämä on otettava huomioon. Kalajoelle on palautettava poliisipalvelut entisessä laajuudessaan. Tämä edellyttää Kalajoen kaupungin toimenpiteitä asian suhteen.
Kalajoen naapurikunnat ovat Kokkolan kaupunki (45644), Kannuksen kaupunki (5745), Sievin kunta (5 307) , Ylivieskan kaupunki ( 13 803), Alavieskan kunta ( 2759), Merijärven kunta (1 187) ja Pyhäjoen kunta ( 3 353). Oulaisten kaupunki ( 8 047) on Merijärven, Alavieskan, Pyhäjoen ja Ylivieskan naapurikunta. Toholampi (5 161) on Kannuksen naapurikunta.
Tulevaisuuden näkymät
Kuntaliitokset ovat Suomessa lähivuosina kiistämätön tosiasia. Minun mielestäni järkeviä kuntakokonaisuuksia olisivat
Pietarsaari ( 19 667) , Uusikaarlepyy ( 7 429) , Pedersöre ( 10 757), Kruunupyy ( 6 716) ja Larsmo ( 4 651). Näiden kuntien väkiluku olisi yhteensä 49 220.
Kokkolaan voisivat liittyä Kaustinen ( 4 313), Veteli ( 3 501), Halsua ( 1 351), Perho ( 3 020) ja Lestijärvi ( 881). Tällöin yhteisen kunnan väkiluku olisi 58 710.Suur-Kalajoen voisivat muodostaa Kalajoki ( 12 584) , Kannus (5 745), Toholampi ( 5 161), Merijärvi ( 1 187) , Alavieska ( 2 759) , Oulainen ( 8 047) ja Pyhäjoki ( 3 353).Yhteisen kunnan väkiluku olisi 38 836.
Ylivieska ( 13 803), Nivala (10 984) , Haapajärvi ( 7 771) , Sievi (5 037), Reisjärvi (2 990) , Pyhäjärvi (6 081), Haapavesi ( 7 493) voisivat muodostaa yhden kunnan, jonka yhteinen väkiluku olisi 54 159.Raahe ( 22 571), Siikajoki ( 5 759), Vihanti ( 3 238) , Siikalatva ( 6 394) ja Pyhäntä ( 5 123) voisivat muodostaa yhden kunnan, jonka väliluku olisi 43 805 asukasta.
Mielestäni valtiovallan on ohjattava kuntaliitokset tapahtumaan vuoteen 2013 mennessä.
Kalajoen väestön jakautuminen
Kalajoen keskustaajamassa asuu 6 145 henkeä, Himangan keskustassa 1 935, Tyngällä 905, Rautiossa 611, Pahkalassa 572, Rahjassa 501, Hillilässä 481, Hiekkasärkillä 414, Kärkinen-Typpö 369, Metsäkylä 337, Vasankari 181, Rautila 111 ja 32 henkilön asuinpaikka on tuntematon. Väestön ikärakenne on seuraava: 0-6-vuotiaat 1 125, 7-16-vuotiaat 1 607, 17-19-vuotta 513, 20-64-vuotta 6 975, 65-74-vuotiaat 1 166, 75- 84-vuotiaat 824 ja yli 85-vuotiaat 271 henkeä.
Väestön ikärakenne muuttuu viidessä vuodessa siten, että 65-74-vuotiaiden määrä kasvaa noin 400 hengellä, 75-84-vuotiaiden määrä lisääntyy noin 50:llä ja yli 85-vuotiaiden määrä noin 100:lla.
Viiden vuoden kuluttua yli 64-vuotiaita on neljäs osa Kalajoen väestöstä. On varauduttava vanhusten hoidon tuleviin vaatimuksiin terveyskeskuksen ja vanhusten hoitopaikkojen määrän lisäämisellä sekä vanhusten kuntoutuksen lisäämisellä. Perusturvan osalla päättäjät joutuvat seuraamaan tilannetta herkällä korvalla.
Koulujen oppilasmäärät ja siitä aiheutuvat muutokset
Etelänkylällä on 45 oppilasta, joista 5 on esikoululaisia. Vuorenkalliolla on 90 oppilasta, joista 12 on esikoululaisia. Käännänkylän koulussa on 18 ja Tavastikoulussa on 77 oppilasta, joista 14 on esikoululaisia. Pitkäsenkylän koulussa on 19 oppilasta. Mehtäkylän koulussa on 55 oppilasta, joista 9 esikoululaisia. Pöllän koulussa on 39 oppilasta, joista 6 on esikoululaisia. Raution koulussa on 48 oppilasta, joista on 5 on esikoululaisia. Rahjankylän koulussa on 52 oppilasta, joista 6 esikoululaisia. Pohjankylällä on 342 oppilasta, joista 25 on esikoululaisia.
Pahkalan koululla on 37 oppilasta ja Raumankarin koululla 1-6-luokilla 165 oppilasta ja 7-9-luokilla 121 oppilasta.
Koulupiirejä joudutaan tarkistamaan, sillä uuteen Tyngän kouluun on tavoitteena saada vähintäänkin 120 oppilasta. Tavastissa on 77 oppilasta, Käännänkylässä on 18 ja ehkä Pitkäsen oppilaista noin puolet suuntaavat Tyngälle ja puolet Pohjankylälle, jako voisi olla 9 ja 10. Raution koulun oppilaat jaettaneen ehkä Pahkalan ja Tyngän koulujen kesken jolloin
Raution koulu joudutaan sulkemaan. Raution oppilaista osa siirtynee myös Pöllän kouluun. Näin Rautioon jää ainoastaan yksi koulu. Vuorenkallion oppilaista osa joutuu siirtymään Etelänkylän kouluun. Nämä ovat minun henkilökohtaisia ennakointejani eivätkä perustu minkäänlaisiin virallisiin päätöksiin. Rautiolaisten, jotka aikanaan olivat päättämässä Tyngänkoulun rakentamisesta, tulee muistaa Johannes Virolaisen sanat:
"Tiedä mistä päätät ja mitkä ovat päätöksen seuraukset".
Minun mielestäni seuraavan kouluinvestoinnin tulee olla uusi Vuorenkallion koulu, mihin on rakennettava täysimittainen liikuntasali katsomoineen, jotta paikkakunnan liikuntapaikkatarve korjautuu tarpeen vaatimalle tasolle. Vuorenkallion koulun investoinnin jälkeen Etelänkylän koulu voidaan sulkea. Vuorenkallion kouluinvestointi on mielestäni ajoitettava vuosille 2013-2014.
Mielestäni Tyngän koulun rakentaminen oli poliittinen virheratkaisu. Uuden koulun paikka olisi ollut ehdottomasti Vuorenkallio eikä Tynkä. Mielestäni myös Etelänkylän koulun rakentaminen oli aikanaan poliittinen virheratkaisu.
Keskeisiä tietoja talousarviostaKalajoen kaupungin talousarviota on erittäin vaikea verrata edelliseen vuoteen johtuen kuntaliitoksesta ja muista muutoksista. Talousarvion loppusumma on 79,3 miljoonaa euroa, veroprosentti 19,0 ja lainamäärä 31,2 miljoonaa euroa. Lainamäärä merkitsee asukasta kohden 2 473 euroa. Kuntaliitos merkitsee himankalaisille alenevaa veroprosenttia ja kalajokisille nousevaa veroprosenttia. Ikävänä yllätyksenä himankalaisille yleishyödyllisille yhteisöille tulee kiinteistövero, mikä merkitsee Himangan Urheilijoille, Himangan Roimalle ja Hillilän Nuorisoseuralle
yhteensä 1 775 euron maksua. Se on uusi ja ikävä asia vapaaehtoistyöntekijöiden työn arvostamiselle. Päätös johtuu Myllylän – Puoskarin-linjasta Kalajoen päätöksenteossa, mikä on juntattu läpi keskustan valtuustoryhmässä. Vain pieni vähemmistö Suomen kunnista perii kiinteistöveroa yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ja Kalajoki on yksi tällainen kunta. Himangalla myös lämpöyhtiön myynnin seurauksena
lämmitysmaksut nousevat.
Himangalta karsitaan palveluja myös ruokahuollon osalla. Himangalta lopetetaan laitoskeittiöt. Minä olen Kalajoella taistellut laitoskeittiöiden puolesta, mutta turhaan. Nyt himankalaiset ovat saman asian edessä. Todellisuudessa laitoskeittiöiden lopettaminen ei juuri säästöjä tuo ja laitoskeittiöiden lopettaminen on eräänlainen kuolinisku elävälle toiminnalle. Se on kuitenkin tämän hetken ”muotiasia”. Henkilöistä tehdään työttömiä ja passivoidaan yhteiskuntaa ja elinympäristöä. Valitettavasti tämä on yhteiskunnan (Kalajoen) nykyinen linja. Mennään sen mukaan ja jos joku sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita, niin häntä ei kuunnella. Ei uskota sitä mitä nähdään. Laitoskeittiöiden sulkeminen tapahtunee keskustan Kylät eläväksi-teemalla. Useiden himankalaisten viran- ja toimenhaltijan työmatka pitenee, koska työpaikka siirtyy Kalajoelle. Kansalaisten ei pidä alistua järjettömiin päätöksiin. Päättäjien on pystyttävä perustelemaan päätöksensä uskottavalla tavalla. Päättäjät hoitavat meidän yhteisiä asioita. Valitettavasti himankalaiset ovat ikään kuin alistuneet kalajokisten tahtoon ja syynä on mielestäni se, että himankalaiset päättäjät ovat suurelta osin nuoria ja kokemattomia.
Kuntakonserni ja Kalajoki-Akatemia
Konserninohjauksesta Kalajoen kaupungin talousarviossa todetaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Himangan Matkailu Oy:n osalta, että tavoitteena on se, että liikevaihto kasvaa ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Molempien yhtiöiden osalta on todettava tämän hetken toiminnan olevan taloudellisesti tappiollista. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n taloudellinen tilanne on todella heikko.
Kannattavan toiminnan edellytyksiä ei ole olemassa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyörittää kylpylä Sanifanin ravintolatoimintaa kohtuuttoman suurella tappiolla. Tätä tappiota yritetään paikata uimalippujen korkeilla hinnoilla ja
kaupungille kuuluvien kiinteistöjen vuokratulojen väärällä kohdistamisella. Väärä kohdistaminen tarkoittaa sitä, että Kalajoen kaupungille kuuluvia vuokratuloja kohdistetaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle jotta yritystoiminnan tappio näyttäisi pienemmältä. Minä en voi hyväksyä tällaista menettelyä. Tilintarkastajien on syytä puuttua tähän virheelliseen menettelyyn.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy on osakeyhtiölain alainen. Sen hallituksen puheenjohtajana on Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n taloudellinen tilanne on sellainen, että yhtiön hallituksen olisi pitänyt tehdä selvitys Kalajoen kaupungin päättäjille siitä miten aiotaan selviytyä tappiollisen toiminnan katkaisemisesta. Nyt tällaista selvitystä ei ole tehty ellei sellaiseksi lueta Kalajoki Akatemiaa.
Kalajoki Akatemia on uusi uskonkappale eli dogmi kalajokisessa matkailu-uskonnossa. Kalajoki Akatemia ei ole juridinen yksikkö.
Sitä ei siis ole olemassa. Se on uskon asia. Tässä uskonasiassa on yhdistetty Kalajoen kaupungin sivistystoimi ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Tähän kokonaisuuteen on tarkoitus yhdistää myös Himangan Matkailu Oy. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on arvonlisäverollinen, Kalajoen kaupunki ei ole. Nyt on laitettu puurot ja vellit sekaisin tosiasioiden peittelemiseksi. Kalajoen kaupungille on palkattu ilman virallista hakumenettelyä henkilö sivistyspuolelle töihin.
Menettely on vastoin yleisesti sovittuja menettelytapoja. Haiskahtaa hyvä-veli- tai hyvä-sisko-periaatteelta. Vuoden vaihteen jälkeen henkilö siirtynee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n palkkalistoille. HS Oy:n taloudellinen tilanne ei edellytä henkilön palkkausta. Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä.
Siirilä istuu kahdella jakkaralla. Hän toimii kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin alaisuudessa. Kalajoen sivistystoimen budjetti on laadittu siten,
ettei Kalajoen kaupungin liikuntasuunnitelmaa vuosille 2010 – 2019 ole otettu huomioon, vaikka se on hyväksytty sivistyslautakunnassa. Kalajoen kaupungin budjetin tekemisessä sivistyslautakunnan hyväksymällä liikuntasuunnitelmalla on pyyhitty sitä itteään. Kalajoen kaupungin sivistyspuolen budjetista on raavittu toiminnasta hallintoon rahaa kymmeniä tuhansia euroja. Mihin tämä raha käytetään?
Urheiluseurojen avustusmäärärahoja on pienennetty n. 20 prosenttia. Keskeiset henkilöt Kalajoki Akatemian järjestelyissä ovat olleet kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä, joka on samalla tappiollisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Tavoite toiminnassa on hyvä, mutta menettelytavat erittäin kyseenalaiset.
Onko oma lehmä ojassa ja kuinka syvällä? Miten on esteellisyyskysymykset jne…
Tähän soppaan kuuluu myös Sun Arena-hanke, jonka varsinainen primus motor on kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja käytännön asioiden hoitaja Ylivieskan seutukunnan seutujohtaja Timo Kiema, joka oli aikanaan tuhoamassa ITC Finland Oy:tä. Sun Arena-hanke on minun mielestäni täysin utopistinen hanke ja malliesimerkki yhteiskunnan varojen väärinkäytöstä. Onko kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ylittänyt toimintavaltuutensa tuodessaan asian päättävien elinten päätettäväksi vaikka asian osalta loppuraporttia ei ole vielä päättäjille esitetty?
Loppuraportin tulee kertoa hankkeen rahoitus, investoinnit ja kannattavan toiminnan edellytykset. Mielestäni päättäjät eivät voi hyväksy kaavailtuja sopimuksia ennen kuin perusasiat ovat kunnossa.Matkailun osalta on tehtävä ratkaisut pian.
Meistä päättäjistä oli aika erikoista lukea lehdistä, kun hotelli Sanin johtaja Minna Tontti ilmoitti lehtihaastattelussa, että hotellia laajennetaan. Meille päättäjille ei ole sellaisia suunnitelmia esitetty eikä niitä olisi kyllä hyväksyttykään. Aikanaan Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ilmoitti, ettei Kalajoen kaupunki laita hotelliin euroakaan (lehtihaastattelu). Nyt voimme Kalajoen kaupungin taseesta lukea, että Kalajoen kaupunki omistaa lähes yksin koko hotellin.
Toinen suuri asia Kalajoen kaupungin budjetissa
on satama. Siihen on aikojen kuluessa käytetty saman verran verovaroja kuin Kalajoen kaupungin matkailuun ja matkailuyhtiöihin eli noin 150 miljoonaa mummun markkaa. Sataman osalta näyttää ohjat karkaavan päättäjien käsistä. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on ottamassa sataman toiminnassa diktaattorin vallan. Se ei ole hyvä asia. Satamajärjestyksen yli ei saa kävellä.
Tekeekö joku ”vanhaset”?Mielestäni Kalajoen kaupungissa on johtamisongelma. Uskon, että siihen löytyy ratkaisu kevään aikana. Jos lakia noudatetaan, niin on syytä epäillä, että joku tai jotkut tekevät ”vanhaset”.
Kalajoella vannotaan mielestäni liikaa hankerahoituksen nimiin. Minun moraalini ei ole niin joustava hankerahoituksen väärinkäytön suhteen kuin eräillä henkilöillä.
Hankerahoitus on käytännössä valvomatonta yhteiskunnan rahankäyttöä valtavasta paperisodasta huolimatta.
Mielestäni elinkeinopuolen rahankäyttö on liiaksi vaaleilla valittujen
päättäjien kontrollin ulkopuolella. Olen entisenä
yritystalouden ja markkinoinnin opettajana, liikkeenjohdon konsulttina ja yritysjohtajana erittäin huolestunut siitä ammattitaidon tasosta, mikä meillä Kalajoen kaupungissa on elinkeinopuolen poliittisilla ja virkamiespäättäjillä. Myös maatalousasiat Kalajoella on alistettu kaupunginhallitukselle, mikä on aika erikoinen asia, kun kysymys on yhdestä Suomen voimakkaimmista maatalouspitäjistä.
Kaiken toiminnan tulee olla avointa, rehellistä, oikeudenmukaista, tasapuolista ja lainmukaista. Toiminnassa tulee huomioida tarkasti taloudelliset seikat niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tulevaisuus ja vuosi 2010 tullee olemaan erittäin mielenkiintoinen.
Onnea ja menestystä vuodelle 2010 ja eteenkinpäin uudelle laajentuvalle Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille!
