keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Raution ja Merijärven paloasemat lakkautusuhan alaisina




Raution palosaema








Jokilaaksojen pelastuslaitos on tehnyt palvelutasopäätöksen (ehdotus) vuosille 2010-2013. Jokilaaksojen pelastustoimen alueeseen kuuluu 1.1.2010 seuraavat kunnat: Alvieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Raahe, Vihanti ja Ylivieska. Pelastuslaitoksen alueella oli 31.12.2008 asukkaita 121 937. Kuntaliitoksen myötä pelastustoimialueeseen kuuluu 1.1.2010 myös Himangan entisen kunnan alue. Sen asukasluku mukaan lukien pelastustoimialueella on ollut 31.12.2008 mukaan 124 976 asukasta. Alueen pinta-ala on kuntaliitoksen jälkeen 14 149 km2.
Paloasemia pelastuslaitoksen alueella on 25 kappaletta 1.1.2010. Himangan ja Kalajoen kuntaliitoksen myötä pelastuslaitokselle tulee yksi paloasema henkilöstöresursseineen lisää. Jokilaaksojen pelastuslaitos määritellyt omaksi visiokseen, että Jokilaaksojen pelastustoimen alue on Suomen turvallisina alue asua, yrittää ja elää.

Kehittämissuunnitelma

Jokilaakojen pelastuslaitos esittää kehittämissuunnitelmanaan Raution, Siikajoen ja Merijärven paloasemien lakkauttamista. Asia on puettu seuraavaan sanamuotoon: ”Ylläpidosta tehdään perusteellinen selvitys ottaen kokonaisvaltaisesti huomioon niiden todellinen ympärivuorokautinen toimintavalmius ja vaikutus pelastustoiminnan toiminnallisuuteen pelastusjoukkuetta vaativissa tehtävissä.”

Merijärvi vastustaa paloaseman lakkautusta

Merijärven kunnanhallitus vastustaa paloaseman lakkautussuunnitelmia. Kunnanhallituksen mukaan Merijärven paloaseman lakkautussuunnitelmat tulee poistaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuosille 2010-2013 palvelutasopäätöksen luonnoksesta. Kunta on sitä mieltä, että kuntalaisten turvallisuutta ei pystytä onnettomuustilanteessa takaamaan tarpeeksi hyvin, mikäli paloasema lakkautetaan. Kunnanhallitus perustelee, että kuntaa on vasta valmistunut uusi ja vaatimukset täyttävä paloasema, johon on saatu palosuojarahaston avustusta. Myös kunta on investoinut tiloihin merkittävästi rahaa. Uusien tilojen myötä on saatu mukaan motivoitunutta henkilöstöä. Merijärven kunnan mielestä pelastuslaitoksen uudet investoinnit tulee harkita tarkkaan sekä sopeuttaa peruskuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Kalajoen kaupungin yhteishallituksen lausunto

Kalajoen ja Himangan yhteiskaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantaina 12.10.2009 § 14. Asian oli valmistellut tekninen johtaja Erkki Hirsimäki ja asian kaupunginhallitukselle esitti kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Esityksessä ei otettu mitään kantaa Raution paloaseman lakkautussuunnitelmaan.
Yhteishallituksen jäsenet olivat saaneet 93-sivuisen palvelutasopäätöksen sähköpostitse perjantaina iltapäivällä. Väitän, ettei yksikään kaupunginhallituksen jäsen ollut ehtinyt perehtyä asiaan. Ainoat, jotka olivat perehtyneet asiaan, olivat kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Tomi Reinikainen virkansa puolesta ja kolmas varapuheenjohtaja Erkki Aho, jotka näkivät tarpeellisena Raution paloaseman toiminnan turvaamisen.
Kalajoen tekninen johtaja Erkki Hirsimäki ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari eivät nähneet tarpeelliseksi ottaa kantaa Raution paloaseman toiminnan turvaamisen puolesta. Heitä säesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Koska kaupunginvaltuuston puheenjohtajilla ei ole kaupunginhallituksen kokouksissa muuta kuin puheoikeus, niin kaupunginhallitus, joka ei ollut perehtynyt asiaan, ei ottanut Reinikaisen ja Ahon mielipiteitä millään tavalla huomioon.

Erkin kommentti: Jokilaaksojen pelastuslaitos on tehnyt varsin perusteellisen selvityksen palvelutasopäätökseksi. Tavoite on enemmän kuin kunnianhimoinen. Mielestäni Jokilaaksojen palvelukeskuksen vahvuuksiin ei kuulu taloudellisten asioiden hallinta. Jokilaaksojen palvelukeskus on tehnyt taktisesti erikoisen ratkaisun eli se ensin hyväksyttää palvelutasopäätöksen kunnilla. Sitten se laittaa kunnille laskun siitä, paljonko kuntien hyväksymä Suomen turvallisin alue-palvelutasopäätöksen toteuttaminen maksaa. Jokilaaksojen palvelukeskus ei ole esittänyt vaihtoehtolaskelmia esimerkiksi siitä, paljonko halvempi ratkaisu olisi jos kysymyksessä olisikin esimerkiksi Suomen toiseksi turvallisin alue asua, yrittää ja elää. Vaihtoehtona voisi olla myös se kuinka paljon maksaa palvelutaso, mikä vastaa Suomen pelastusalueiden palvelutason keskiarvoa. Jokilaaksojen palvelukeskus ei ole ottanut huomioon kuntien taloudellista tilannetta palvelutasopäätöksen tekemisen yhteydessä.

Raution ja Merijärven paloasemien on toiminta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaan uhattuna. Jokilaaksojen pelastuskeskus ei ole ymmärtänyt lähteä tekemään palvelutasopäätöstä asiakaspalvelunäkökulmasta asioita tarkastellen, vaan on ottanut lähtökohdaksi pöhötautisen, organisaatiokeskeisen ajattelutavan. Tämä asiakkaiden tarpeista piittaamaton ajattelutapa on heikentämässä palvelutasoa muun muassa Rautiossa ja Merijärvellä. Se on järjen vastaista toimintaa.
Paloasemien toiminnalla on erittäin tärkeä merkitys niin rautiolaisille kuin merijärvisillekin. Paloasemilla pidetään yllä suoritusvalmiutta ja ne ovat palohälytyksen sattuessa nopeammin paikalla kuin esimerkiksi Ylivieskasta tulevat yksiköt. Paloasemien toiminta on myös tärkeää sosiaalista toimintaa kylälle ja siellä ylläpidetään valmiutta koko ajan vapaaehtoisvoimin. Paloasemien sulkeminen ei palvele kenenkään etua. Se on täysin järjen vastaista toimintaa. Nyt on esimerkiksi Raution kyläyhdistyksen, rautiolaisten ja tiedotusvälineiden otettava voimakkaasti kantaa jotta tällaiset järjettömyydet mitä Jokilaaksojen pelastuskeskus suunnittelee, voidaan estää.
Olen varma, että rautiolaisten saadessa tiedon Raution paloaseman sulkemissuunnitelmasta, niin asiasta nousee varmasti enemmän kuin suuri haloo.

Ei kommentteja: