Suorituskyky huipussa

 

Suorituskyky huipussa: maailmanmestari ja lääkäri Joel Naukkarinen

https://www.youtube.com/watch?v=evmGeejMWU8

”Suorituskyky huipussa: maailmanmestari ja lääkäri Joel Naukkarinen”:

1. Henkilötausta ja poikkeukselliset olosuhteet

• Joel Naukkarinen on lääkäri ja sisäsoudun moninkertainen maailmanmestari (hän korjaa videolla olevansa nykyään 8-kertainen maailmanmestari ja arvokisamitalisti kahdessa eri lajissa) (0:06).

• Korkean paikan leiri opiskelijakämpässä: Pystyäkseen yhdistämään lääketieteen opiskelun Kuopiossa ja huippu-urheilun, Naukkarinen rakensi opiskelija-asuntoonsa oman "alppimajan" (0:35). Hän on elänyt vuodesta 2017 lähtien jatkuvasti korkean paikan olosuhteissa säätelemällä huoneensa happitasoa (0:24).

2. Kuormituksen hallinta, terveys ja sairastelukierteet

• Takapakkien hinta: Urheilijalle sairastuminen tai virusinfektio väärään aikaan voi nollata jopa vuoden kovan työmäärän (2:14). Siksi Naukkarinen painottaa kuormituksen hallintaa ja palautumista vastustuskyvyn ylläpitämiseksi (2:59).

• Hygienia: Hän välttää riskitilanteita isojen kisojen alla ja noudattaa matkustaessaan tiukkaa hygieniaa – esimerkiksi syö eväitä siten, ettei koske käsillään suoraan ruokaan (3:10).

3. Datan kerääminen ja biomarkkerit

• Massiivinen dataprojekti: Naukkarinen on kerännyt vuodesta 2017 lähtien dataa omasta suorituskyvystään (3:53). Hän käyttää tällä hetkellä useita puettavia laitteita (kuten Garminin kelloa ja Oura-sormusta) ja seuraa yli 600 eri parametria (4:31). Tekoälyä ja kielimalleja hyödynnetään trendien löytämisessä ja subjektiivisen päiväkirjadatan prosessoinnissa (4:11).

• Sykevälivaihtelu (HRV): Tärkein objektiivinen mittari (5:48). Ikääntymisen pitäisi laskea sykevälivaihtelua, mutta Naukkarinen on onnistunut optimoinnilla nostamaan omaa vuosikeskiarvoaan noin 50 % (viimeisen kuuden vuoden keskiarvo on poikkeuksellisen korkea 95 ms) (6:14).

• Subjektiivinen kokemus: Hän korostaa, että laitteista huolimatta tärkein mittari on oma subjektiivinen kokemus ja itsetuntemus (kuten aamun mieliala ja motivaatiotaso), joita voi seurata vaikkapa ruutuvihkoon (3:35).

4. Biohakkerointi ja palautumiskeinot

• Vastustettu hengitys (WellO2-laite): Naukkarisen mukaan yksittäinen tehokkain keino nostaa HRV:tä ja laukaista stressitila ennen nukkumista (8:45). Vastusta vastaan tehty uloshengitys aktivoi parasympaattista hermostoa, laskee ruumiinlämpöä ja voi pudottaa leposykkeen baselinea "kuin seinään" (jopa yli 10 lyöntiä) (9:18). (Huom. Naukkarinen mainitsee kuuluvansa yrityksen lääketieteelliseen neuvottelukuntaan (9:27)).

• Päivääunet (Power napit): Hän suosittelee lounaan jälkeisiä noin 20 minuutin päiväunia lähes kaikille kuormittuneessa nyky-yhteiskunnassa (14:08). Iltapäivän vireystilan laskua vastaan taistelu kuluttaa energiaa, kun taas lyhyt lepo nollaa päivän ja parantaa iltapäivän työtehoa (15:17).

• Lisäravinteet: Tutkimusnäyttö urheiluravinteista on pienten otoskokoja vuoksi usein rajallista (25:29). Vahvin näyttö kestävyysurheilussa on hiilihydraateilla, kreatiinilla, beetalaanilla, emästankkauksella, nitraateilla sekä pimeässä pohjolassa D-vitamiinilla (25:38).

5. Motivaatio ja aivojen verkostot

• Tavoitteiden pilkkominen: Mitä suurempi tavoite (esim. olympiakulta), sitä pienempiin välitavoitteisiin ja yksittäisiin harjoituksiin se pitää pilkkoa (22:47).

• Läsnäolo hetkessä: Aivoissa toimivat vastakkain Central Executive Network (tavoitehakuinen toiminta, flow-tila) ja Default Mode Network (aivojen joutokäynti, jossa ajatus harhailee menneessä tai tulevassa) (23:39). Meditaation ja läsnäolon avulla ajatuksen voi tietoisesti palauttaa tähän hetkeen, mikä lisää onnellisuutta (24:40).

6. Tulevaisuuden teknologiat ja stressikäsitys

• Neuromodulaatio: Naukkarinen on kiinnostunut aivojen sähkö- ja magneettistimulaatiohoidoista (TDCS ja TMS) sekä vagushermostimulaatiosta ja neurofeedbackista (27:43). Niitä käytetään jo masennuksen ja kivun hoidossa, mutta niillä on potentiaalia myös urheilun suorituskyvyn ja motivaatiojärjestelmän moduloimisessa (28:05).

• Uusi näkökulma stressiin: Stressi ei ole tunne vaan elimistön työkalu vireystilan nostamiseen (esim. myös innostukseen liittyy stressi) (35:50). Stressiä ei pidä yrittää minimoida kokonaan, sillä silloin sietokynnys laskee (34:27). Järjestelmää pitää haastaa ja rajoja venyttää hallitusti, jotta arjesta tulee levollisempaa (34:43).

Yhteenveto elämänfilosofiasta

Naukkarinen tavoittelee noin 100 vuoden ikää, mutta pitää elinvuosia tärkeämpänä sitä, että elämä on tervettä, toimintakykyistä ja omien (ei muiden) arvojen mukaista (37:50). Peruspilareita (uni, lepo, ravinto, liikunta) ei voi korvata millään pillereillä (33:41).