Merenojan koulusta otettu näytteet

Kalajoen Merenojan koulun homeongelmia on kartoitettu ottamalla näytteitä. Yhteenveto Merenojan koulusta otetuista näytteistä on selostettu alla olevissa kuvissa, jotka saat isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.
Nyt asia etenee siten, että ongelma kartoitetaan vielä tarkemmin ja tehdään korjaussuunnitelma. Sitten pyydetään tarjoukset ja tehdään tarkka kustannusarvio. Määräraha korjausta varten otetaan Kalajoen kaupungin lisätalousarvioon ja aloitetaan korjaustyöt. Korjaustyö edennee niin, että korjataan kohde kerrallaan ja korjauksen ajan luokan oppilaat ovat ns. parakkiluokassa. Korjausoperaatio on varsin mittava operaatio ja se toteutetaan niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksiä helmikuulta 2011

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli 22.02.2011 kokouksessa valtuutettu Hanna Halmeenpään ja kahdeksan muun valtuutetun valtuustoaloitetta Kalajoki reilun kaupan kaupungiksi. Ruokapalvelupäällikkö oli valmistellut asiaa ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että kaupunki ei hae Reilun kaupan kannatusyhdistyksen myöntämää Reilun kaupungin arvonimeä. Perusteluina on, että Kalajoen kaupunki ei täytä Reilun kaupan kaupunki-kriteereitä. Kalajoen kaupungissa ei ole kannatustyöryhmää, joka koordinoisi ja ajaisi hanketta eteenpäin sekä vastaisi raportoinnista Reilun kaupan edistämisyhdistyksille. Kalajoen kaupunki ei ole varannut määrärahoja oheiseen toimintaan. Kaupunginhallitus hyväksyi ruokapalvelupäällikön esityksen ja esitti sen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto äänesti asiasta ja kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 31-25.
Erkin kommentti: Esimerkiksi Oulun kaupunki on Reilun kaupan kaupunki. Asian valmistelija ei ehkä ollut riittävästi perehtynyt asiaan tai sitten hänet oli ohjeistettu tekemään ko. päätösesitys. Kalajoella vastustus asiassa johtui enemmänkin siitä, että esityksen ensimmäinen allekirjoittaja oli vihreiden Hanna Halmeenpää. Halmeenpää teki asiasta välittömästi uuden valtuustoaloitteen, joka allekirjoitti lähes parikymmentä valtuutettua. Itse äänestin valtuustokäsittelyssä Reilun kaupan kaupungin puolesta, mutta äänestyksessä kärsimme tappion äänin 31-25.

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti antaa yksimielisesti omavelkaisen takauksen Junnikkala Oy:n vähemmistöosakkaille ( neljälle yksityiselle henkilölle), kun he olivat päättäneet ostaa Ruukki Group Oyj:ltä 31.1.2011 tekemällään aiesopimuksella 51 prosentin osuuden Junnikkalan Saha Oy:n koko osakekannasta kuudella miljoonalla eurolla. Kalajoen kaupungin takauksen suuruus oli 1,1 miljoonaa euroa. Yrityskauppaa perusteltiin muun muassa sillä, että yritys palautuu takaisin suvun haltuun. Suku ei kuitenkaan laittanut osakesalkkujaan velkojen pantiksi vaan velkojen takaajiksi haettiin veronmaksajat. Kaupunginvaltuutetuille kerrottiin, että tällä tavalla pelastetaan työpaikat ja turvataan lämpölaitoksen toiminta. Valtuutetut eivät ajatelleet sitä, että jos takausta ei olisi annettu, niin saha olisi pysynyt paikallaan ja lämpölaitos olisi jatkanut toimintaansa sekä työpaikat olisivat säilyneet. Valtuutetut vain päättivät, että veronmaksajien riskillä tuetaan yksityisten henkilöiden osakkeiden ostoa, kun suku ei rikkauksiaan pistänyt lainan pantiksi.

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti ostaa jakamattoman kuolinpesän osakkailta kiistellyt Ventelän talot. Nämä taloja eivät ole suojeltuja, mutta eräät tahot haluavat säilyttää ne talot. Päättäjille on annettu ymmärtää, että nyt on helpompi purkaa talot, kun ne ovat kaupungin omistuksessa. On kerrottu jopa sellaista, että jos taloille annetaan purkulupa, niin ympäristökeskus ei valita asiasta ja museovirastolla ei ole valitusoikeutta. Jos yksityiset henkilöt haluavat aikanaan valittaa purkulupapäätökset niin siitä alkaa taas vuosia kestävä prosessissa. Kun olin ympäristölautakunnan puheenjohtajana niin ympäristölautakunta antoi samaan taloryppääseen kuuluvalle Naatuksen talolle purkuluvan, mutta ympäristökeskus valitti asiasta, ja ympäristölautakunnan päätös kumottiin. Kalajoen kaupunki ei kuitenkaan valittanut asiasta KHO:een, vaikka mielestäni niin olisi pitänyt tehdä, jotta olisi saatu asia lopulliseen ratkaisuun. Suojelulle ei yksinkertaisesti ole mitään todellisia perusteita enää olemassa.

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti ostaa Rahjan satama-alueen laajentamista varten 12,6 hehtaarin suuruisen määrä-alan 333 900 eurolla. Hinta tuntui minusta korkealta, mutta kun perehdyin asiaan tarkemmin niin olin valmis hyväksymään muiden mukana kauppahinnan. Taustatiedot kaupasta valaisivat minulle paljon taustoista.

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Kylpylähotelli Sani Oy:n perustettavalle kiinteistöyhtiölle 1 129 m2 tontin kylpylän vierestä. Asia tuotiin aikanaan kiireellisenä Kalajoen kaupunginhallitukseen ohi esityslistan. Silloin sitä ei kukaan esitellyt eikä asiaan kukaan ehtinyt perehtyä. Vuosivuokra tontille on 2.888,00 euroa. Valtuustossa asia herätti keskustelua, koska rakennettava rakennus on yksikerroksinen ja alue on kaavassa varattu kolmikerroksisille rakennuksille. Nyt tämä yksikerroksinen rakennus ”syö” kolmikerroksisten rakennusoikeutta. Kukaan ei tiennyt millainen rakennus on tontille aikomus rakentaa. Hain kaupungilta piirustukset rakennuksesta, että päättäjät näin jälkikäteen näkevät mitä ovat päättäneet. Katso kuva.

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti myydä rakennusliike Nivat & Forss Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tontin virastotalon ( poliisitilat, yrityspalvelukeskuksen tilat) takaa 30 000 eurolla. Tontille todennäköisesti rakennetaan toimistotiloja.

Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksiä

1. Kalajoen kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esityksestä valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä 28.1.2011 n:o 11/0036/2 koskien Kalajoen kaupungin ympäristötarkastajan tehtävää hoitavan henkilön kelpoisuutta.
Erkin kommentti: Uskomaton valitusteksti. Perusteluista puuttui enää Raamatun lauseet. Totuus on se, että ympäristötarkastajaksi valitulla rakennustarkastajalla Osmo Heikkalalla ei ole lain määräämää pätevyyttä. Vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpää savustettiin aikanaan pois tehtävästä ja häntä voidaan pitää ensimmäisenä ydinvoimalauhrina Pohjois-Suomessa. Riku Halmeenpää tapauksessa on syytä epäillä syrjintärikosta, mutta Jokilaaksojen poliisi eikä Oulun poliisikaan tutki asiaa, jos rikostutkintapyynnön tekijänä on Erkki Aho. Kalajoen kaupungin valitus merkitsee sitä, että vastapuolen on myös valitettava asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen jotta totuus tulisi esille. Näin Kalajoen maine ja tunnettavuus kasvaa.

2. Kalajoen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa otettiin aikalisä, koska työryhmän kaupunginhallituksen jäseneksi oli valittu yliopistonopettaja Sirkka Alho-Konu, mutta häntä ei ole kutsuttu yhteenkään kokoukseen. Katso http://www.chydenius.fi/yleinen/yliopistokeskus/yhteystiedot/hlokunta/sirkka-alho-konu

Sirkka Alho-Konu on todellinen alan asiantuntija. Ihmetystä herättää miten näin on voitu menetellä.
Työryhmän suunnitelma oli kuntatekniikan päällikön vetämä. Hän on teknisen puolen asiantuntija. Suunnitelmassa lukee, että ”kunnanvaltuuston hyväksyy hyvinvointisuunnitelman osana kunnan kokonaissuunnitelmaa”. Tavoitteiden toteutumisesta ja seurannasta ei puhuta mitään. Mittaritkaan eivät ole täysin selkeitä.

3. Kaupungin takaus Junnikalan Saha Oy:lle. Junnikkalan Saha Oy:n vähemmistöosakkaat ostavat Ruukki Group Oyj:ltä 51 prosentin osuuden. Katso Ruukki Group Oyj http://www.ruukkigroup.fi/Suomeksi.iw3

Katso myös http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/05/33117

Kokonaisrahoitustarve on 6 miljoonaa euroa. Kalajoen kaupunki haluaa turvata n. 120 työpaikan säilymisen ja lämpölaitostoiminnan takaamalla omistusjärjestelyissä antamalla 1,1 miljoonan euron lainan takauksen. Kaupunki saa takaukselle vastavakuudet. Kokonaisrahoituspaketti on muutoin kasassa, mutta vielä puuttuvat Kalajoen kaupunginvaltuuston ja Oulaisten kaupunginvaltuuston takaus. Oulaisten kaupungin osuus on 0,4 miljoonaa euroa. On huomioitava Junnikkalan Saha Oy:n toiminnan kerrannaisvaikutukset alueelle. Siksi yrityksen saaminen takaisin ”suvun haltuun” on myös veronmaksajien edun mukaista toimintaa.

4. Työterveyspalveluiden kilpailuttaminen. Kalajoen kaupungilla on työterveyspalveluista sopimus Condia Oy:n kanssa. Sopimuksen osapuolet olivat Kalajoen kaupunki ja ODL Terveys Oy. Myöhemmin yritysjärjestelyn seurauksena sopimus on tuottajan puolella siirtynyt Condia Oy:lle, jonka on omistanut puoliksi ODL Terveys Oy ja Oulun kaupunki. Yritysjärjestelyn seurauksena on vuoden 2011 tammikuussa ODL Oy:n osakekannan omistanut Oulun Diakonissalaitos säätiö on myynyt kyseisen omistuksen Terveystalo Oy:lle. Kalajoen kaupungin henkilöstön määrä on 1050 henkeä.
Nyt on koettu, että palvelut eivät toimi, niin kuin ennen ja siksi on päätetty ryhtyä terveyspalveluiden kilpailuttamiseen.
Erkin kommentti: Minun mielestäni työterveysasiat olisi paras hoitaa palkkaamalla oma työterveyslääkäri ja – hoitaja omaan terveyskeskukseen. Samalla työterveyslääkäri voisi palvella myös terveyskeskusta.

5. Kalajoen kaupungin hankekäsikirja hyväksyttiin käyttöönotettavaksi. Siinä on 51 sivua ja siihen perehtyminen vaatii aikaa runsaasti. En itsekään ehtinyt perehtymään siihen riittävästi, mutta se vähäinen perehtymisen perusteella minkä ehdin tekemään, pidän hankekäsikirjaa varsin hyvänä asiakirjana.

6. Hotelli Rantakalla Oy:lle annettiin maanrakennuslain 171 §:n mukainen poikkeaminen. Kysymyksessä dyynin päälle rakennettava kolmikerroksinen loma-asuntokerrostalo (1394 m2).
Erkin kommentti: Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Minun silmissäni suunniteltu rakennus on vähemmän kaunis ja vielä vähemmän maisemaan ja nykyisen Rantakallan rakennuksen viereen sopiva.

7. Ylimääräisiä asioita tuotiin kaupunginhallituksen kokoukseen kokonainen lista eli asiat 21-27. Kukaan ei ehtinyt perehtyä asioihin eikä niitä julistettu kiireelliseksi. Ne vain yksinkertaisesti tuotiin päätettäväksi. Kaikki asiat eivät olleet niin pieniäkään. Muun muassa Aino Auroora Siipolta päätettiin ostaa maata 333 900 eurolla. Maa-alue sijaitsee Rahjan sataman läheisyydessä. Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi.

8. Ylimääräisenä asiana tontin vuokraus/myynti rakennusliike Nivat & Forss Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Yhtiöllä on tarkoitus toteuttaa kohteeseen uusi liike- ja toimistotalo. Tontti sijaitsee virastotalon vieressä eli poliisin tilojen takana oleva tontti n. 1300 m2. Kauppahinta on 30 000 euroa tai vuokratessa 1500 euroa vuosi.

9. Kaupunginhallitus hyväksyi ympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti MRL 137 §:n mukaisen suunnittelutarveratkaisun Anssi Honkelalle. Tämä on kiistaa ja keskustelua herättänyt ratkaisu.

10.
- Hyväksyttiin Raution asemakaavan ajantasaistaminen.
- Hyväksyttiin kiinteistöjen osto Ventelän jakamattoman kuolinpesän osakkailta. Kysymys on kiistellyistä suojelutaloista, mitkä näin siirtyvät kaupungin omistukseen.
- Hyväksyttiin tontinvaraushakemus Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy:lle.

Kalajoen kaupunginhallitus menetteli lainvastaisesti

Oulun hallinto-oikeus on antanut 28.01.2011 päätöksen 11/0036/2 diaarinumero 00906/09/2203 ja 01295/10/2203. Päätöksessään Oulun hallinto-oikeus toteaa, että ”kaupunginhallitus on menetellyt lainvastaisesti määrätessään ympäristösihteerin virkavastuullisten tehtävien hoitajaksi henkilön, jolle ei ole virkaan vaadittua kelpoisuutta.

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ole ollut seuraamassa päätöksen tekoa kaupunginhallituksen kokouksissa, joissa minulla on puheoikeus. Olen selkeästi tuonut tosiasiat esille tässä asiassa kaupunginhallituksen jäsenten tietoisuuteen ja voin sanoa, että kaupunginhallitus on tehnyt tietoisesti vääriä päätöksiä ja on antanut tietoisesti vääriä lausumia Oulun hallinto-oikeudelle.

Kysymys on tästä asiakokonaisuudesta, katso: http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/04/kalajoen-kaupungille-2300-euron.html


Yllä oleva on jatketta näille asioille:

KALAJOEN SYRJINTÄPOLITIIKKA

Sivistystoimen johtajan virkavaali Kalajoella
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/sivistystoimen-virkavaali-kalajoella.html

Kalajoen kaupungille 2300 euron oikeudenkäyntikulut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/04/kalajoen-kaupungille-2300-euron.html

Tapaus Puoskari ja Soukka
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=430

Vastaus Paavolle
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=454

Pahuuden voimat ja vallan varkaat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/pahuuden-voimat-ja-vallanvarkaat.html

Syrjintävuorossa JormaTikkanen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/01/syrjintavuorossa-jorma-tikkanen.html

Syrjinnän kohteena jo lähes 30vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Jotta totuus ei unohtuisi
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/jotta-totuus-ei-unohtuisi.html

Vastine Kalajokiseudulle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/02/vastine-kalajoenseudulle.html

Eronpyyntö kaupunginvaltuuston jäsenyydestä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/01/eronpyynt-kaupunginvaltuuston.html

Ylimääräinen asia
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/ylimaarainen-asia.html

Kalajoella kohdellaan työttömiä kaltoin
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/kalajoella-kohdellaan-tyottomia-kaltoin.html

Työkykypassi ja työtaitoprojekti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/tyokyky-ja-tyotaitopassiprojekti-ja-sen.html

Kalajoen työttömät joutuvat luopumaan toimitiloistaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoen-tyottomat-joutuvat-luopumaan.html

Kalajoen kaikuja
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoen-kaikuja.html

Näin Kalajoella kilpailutetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nin-kalajoella-kilpailutetaan.html

Äänestystulos 20-15
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nestystulos-20-15-valtuuston-1kokous.html

Miten tämä on mahdollista? Poliisi on jättänyt kaikki rikostutukintapyynnöt asioissa tutkimatta tekemättä edes tutkimattajättämispäätöstä. Kysymys on Ylivieskan poliisista Raimo Ollilasta ja Oulun poliisista Tapani Tasannosta sekä osaltaan myös Kalajoen poliisista Harri Rahkolasta.

Konserniyhtiörakenteen kehittäminen

Himangan kunnan ja Kalajoen kaupungin kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen kaupungin konserniin kuuluu yhteensä 15 tytäryhtiötä, joista 8 tuli Himangan kunnalta ja 7 Kalajoen kaupungilta. Himangan kunnalta tulivat seuraavat tytäryhtiöt: Himangan Kehitysyhtiö Oy, Himangan Matkailu Oy, Kannuskylän Liiketalo Oy, Himangan Redi Oy, Koy Himangan Köli Oy, Apu-Invest Oy, Sautinkarin Maretarrio Oy As Oy Himangan kotipesä. Kalajoen kaupungilta tulivat Kalajoen Lämpö Oy, Koy Kalajoen Kalajoentie 5, Koy Marin Park, Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja sen tytäryhtiöt Kalajoen Apartementos Oy ja Koy Kalajoen Kylpylähotelli sekä Koy Kalajoen Vuokra-asunnot.

Himangan Matkailu Oy:n osalta oli vaadittu useamman henkilön suulla eritystilintarkastuksen suorittamista. Kalajoen kaupunginhallitus päätti 3.5.2010 § 153 hyväksyä Oy Audiapro Ab:n tarjouksen ja antaa kaupunginjohtajalle valtuudet sopia tarkemmin kokonaishinnan puitteissa konsulttityön laajuudesta ja sisällöstä.
Hieman epäselväksi jää kenen päätöksellä tarjous yleensäkin pyydettiin ja miksi kaupunginjohtaja halusi itselleen valtuudet sopia konsulttityön laajuudesta ja sisällöstä. Asia selviää hieman myöhemmin.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 1. antaa ohjeen Sautinkarin Maretaario Oy:n, Apu-Invest Oy:n, Himangan Kehitysyhtiö Oy:n ja Himangan Matkailu Oy:n kaupungin yhtiökokousedustajille sekä kaupungin esittämille ja valituille edustajille em. yhtiöiden hallituksissa ryhtyä toimenpiteisiin em. yhtiöiden purkamiseksi.

Himangan Kehitysyhtiön hallituksen muodostavat hallituksen puheenjohtaja Pekka Märsylä. Hän on myös Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hallituksen jäseninä ovat Kalajoen elinkeinojohtaja Miia Himanka, Kensapuu Oy:n johtaja Sauli Kurikkala, Kalajoen kaupunginvaltuutettu Mari Niemelä, Kalajoen kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja Hanna Saari. Yhtiön toimitusjohtaja on Kalajoen elinkeinojohtaja Miia Himanka. Päävastuullinen tilintarkastaja on Audiator Oy:n Risto Hyvönen ja tilintarkastaja Heikki Kajomeri.

Himangan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Esa Siirilä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Juhani Sammallahti ja muut hallituksen jäsenet ovat Hilkka Harju, Niko Jäppinen, Veli Märsylä ja Eero Tuorila.

Sautinkarin Maretario Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Erkki Hirsimäki ja hallituksen jäsenet ovat Arto Hekkala, Jouko Lehikoinen, Juhani Sammallahti ja Veikko Yli-Tokola.

Apu-Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Erkki Hirsimäki ja hallituksen jäsenet ovat Simo Boren, Otso Juvonen, Jonne Sandberg. Tilintarkastajia ovat Kauko Korpi ja Simo Pesola.

Kalajoen kaupunginhallituksen 20.12.2010 tekemän päätöksen toteuttaminen, mikä tarkoittaa Sautinkarin Maretaario Oy:n, Apu-Invest Oy:n, Himangan Kehitysyhtiö Oy:n ja Himangan Matkailu Oy:n alasajamista, maksaa kalajokisille veronmaksajille n. 820 000 – 850 000 euroa. Tällä summalla vältetään Himangan Kehitys Oy:n ja Himangan Matkailu Oy:n konkurssit. Selvyyden vuoksi on todettava, että tappiot eivät ole syntyneet yhtiöiden nykyisten hallitusten aikana.

Miten on jouduttu tähän tilanteeseen? Mikä on tilintarkastajan vastuu? Mikä on toimitusjohtajan vastuu? Mikä on yhtiön hallituksen jäsenen vastuu?

Tilintarkastulaki 51 § määrittelee tilintarkastajan vastuun näin: 51 § Vahingonkorvausvelvollisuus
Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle tai säätiölle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia, yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai yhtiösopimusta rikkomalla on aiheutettu yhteisön osakkaalle, yhtiömiehelle tai jäsenelle taikka muulle henkilölle. Tilintarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Yhtiön hallituksen jäsenen vastuu on määritelty osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:ssä Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus:
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Toimitusjohtajalla on hyvinkin laaja vastuu. Hän saattaa joutua paitsi rikosoikeudelliseen vastuuseen, myös vahingonkorvausvastuuseen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.
Erikoiseksi syntyneen tilanteen tekee se, että Himangan Kehitysyhtiö Oy:n tilintarkastaja on Audiator Oy.

Mitä jäi selvittämättä?

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on päättänyt, ettei Kalajoen konserniyhtiöistä tehdä vastaavaa selvitystä.
Kalajoen kaupunki omistaa Sanifani-kylpylän ja uimahallin. Kalajoen kaupunki maksaa näistä kiinteistöistä ja niiden ylläpitämisestä kuluja noin 800 000 euroa vuodessa veronmaksajien rahoilla. Kiinteistö on vuokrattu Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, josta se maksaa vuokraa kaupungille noin 100 000 euroa vuodessa. Hiekkasärkät Oy ylläpitää Sanifanissa ravintolatoimintaa ja kerää lipputulot kylpylän, uimahallin, keilahallin ja kuntosalin käyttäjiltä. Se on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ainoa liiketoiminta. Koska Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminta on ollut lähes koko olemassaolonsa ajan tappiollista, niin uintilipun hintaa on jouduttu pitämään erittäin korkeana naapurikuntien vastaaviin verrattuna ja ravintolapalveluidenkin hinnat ovat puolta kalliimpia kuin muiden Hiekkasärkkien alueen ravitsemuspisteiden hinnat. Kalajoen Hiekkasärkät Oy toiminnallaan vääristää alueen hintamielikuvaa. Jos kylpylä- ja uintilippujen ja keilahallin, kuntosalin ylläpitäjänä olisi Kalajoen kaupunki, niin lippujen hintoja voitaisiin laskea muiden paikkakuntien vastaavalle tasolle. Jos kylpylän ravitsemustoiminta vuokrattaisiin yksityiselle, niin kilpailutilanne normalisoituisi ja hinnatkin tulisivat kilpailun edellyttämälle tasolle. Jos nämä ratkaisut tehtäisiin, niin kilpailu tervehtyisi ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy voitaisiin ajaa alas. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hengissä pitämisen toimet ovat nykyisin mielestäni kestämättömällä pohjalla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajan palkasta 1/3 kirjataan Kalajoen sivistystoimen piikkiin ja Kalajoen kaupungille kuuluvia vuokratuloja kirjataan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokratuloiksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana on Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä.
Kalajoen kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina 26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja aikaisemmin historiansa aikana.

Pelastava kiinteistökauppa

Kalajoen kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppa tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa?
Miksei kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta?

Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä.
Esityslistassa lukee:
Kaupunginhallitus
18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi. Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille seuraavasti;
1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa (kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja maapohjan osuus 1.152.000 euroa)
2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) = 5.886 euroa
Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin,
3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034 euroa
Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.
Yhteensä = 1.512.920 euroa
Maanmittausteknikko: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä (karttaliite 1:2000). Kauppahinta on miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä (1.512.920,00) euroa.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy maanmittausteknikon esityksen.
ja esittää lisäksi, että valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille edullisemmaksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.
Tapani Ojala ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Konkurssilta pelastaminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n liiketoiminnat on yksityistetty ja jäljelle on jäänyt vain vuokralaisena toimiminen Kalajoen kaupungin omistamassa kylpylä- ja uimahallikiinteistössä. Samalla yhtiön toimitusjohtajan työt ovat vähentyneet siinä määrin, että tehtävää voidaan verrata kesällä opettajan ja talvella sisävesilaivan kapteenin tehtävään.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on velkaa reilusti yli 2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulot eivät riittäneet velkojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun. Siksi oli myytävä omaisuutta, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja konkurssi välttää. Kun Kalajoen kaupunki osti Hiekkasärkät Oy:lta takaisin maa-alueet, jotka se aikanaan lähes lahjoitti yhtiölle, niin Hiekkasärkät Oy:n konkurssi voitiin välttää.
Kalajoen matkailun värikkäät vaiheet ja alati muuttuvat yrityskuviot saattavat sekoittaa monen valtuutetunkin ajatuksenjuoksua. Miten matkailuasiat todellisuudessa ovat? Millaisia yrityksiä siellä toimii ja miten ne toimivat?

Yhteenveto matkailuyrityksistä ja niiden liikesuhteista

Kalajoen kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 90 prosenttia. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Kalajoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tapani Ojala. Yhtiön hallituksen jäsenenä toimi Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Nyt Raili Myllylä on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole kovin paljon tulonmuodostusta, mutta sillä on velkaa reilusti yli kaksi miljoonaa euroa. Velkojen 2 077 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa 80 prosenttia Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa hotellia pyörittävä yritys Kalajoen kylpylähotelli Sani Oy, jossa omistajina ovat 1/3 osalla Minna Kamunen, 1/3 osalla Pekka Kamunen ja 1/3 kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n osakepääoma on 400 000 euroa. Yhtiöllä on lainaa kohtuullisesti ja 1 350 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Ennen nimenmuutosta Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n nimi oli Kalajoki Stocking Estate Oy. Tämän yrityksen nimi oli aikaisemmin Paratiisikylpylä Oy. Yritys jäi paperiyhtiöksi, kun Kalajoen silloinen kunta otti vastattavakseen Paratiisikylpylän 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat ja pelasti näin kylpyläyhtiön ja sen emoyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n konkurssilta. Nykyisin Kalajoen kaupunki omistaa kylpyläkiinteistön ja uimahallin, joissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy toimii vuokralaisena ja maksaa tilojen käytöstä nimellistä vuokraa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy kerää tästä liiketoiminnasta tuotot ja Kalajoen kaupunki maksaa kiinteät ja muut kulut. Liikeidea on tältä osin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kannalta ajateltuna erinomainen, muussa mielessä nurinkurinen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on vuokrannut Kalajoen kaupungilta JukuJukumaan alueen ja on maksanut siitä vuokraa vuodessa 1000 euroa. Kalajoen kaupunki on vuokraamassa Jukujukumaan aluetta Jukupark Oy:lle, mutta vuokratulot menevät Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on perustuslain 6 §:n vastainen, koska menettely asettaa muu kalajokiset yritykset eriarvoiseen asemaan. Olen aivan varma, että moni kalajokinen yritys olisi valmis vastaanottamaan Kalajoen kaupungin maa-alueita lähes ilmaiseksi ja vuokraamaan alueet edelleen ottaen tällaisesta vuokratulot itselleen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa Kalajoen matkailuhotellin, jossa vuokralaisena on ravintola Dyyni, jonka omistavat Hanna Saari ja Aulis Yppärilä. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015. Liiketoimintojen uudelleen järjestely -esityksen mukaan maa-alue ja kiinteistö siirtyvät Kalajoen kaupungille. Dyynin maksamat vuokratulot kuuluvat luonnollisesti silloin Kalajoen kaupungille, eikä Hiekkasärkät Oy:lle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuokratulot menevät edelleen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, vaikka Kalajoen kaupunki omistaa maa-alueet ja kiinteistöt. Näin voidaan turvata johtaville luottamushenkilöille hallituspaikat kunnallisessa matkailuyhtiössä.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n viime vuoden (2009) tulos on reilusti tappiollinen. Yrityksen olisi pitänyt esittää Kalajoen kaupungin päättäjille toimenpidesuunnitelma miten tappiokierre katkaistaan. Tilintarkastajien olisi pitänyt puuttua yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Miksi tilintarkastajat ovat sokeita yhtiön taloudellisen tilan suhteen? Johtuuko asia siitä, että tilitarkastustoimisto on valittu erikoisella tavalla?

Katso myös:
Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastetaan jälleen
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/?content=detail&id=4

Jukujukumaa yksityisille kaupunginvaltuuston päätöksellä
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/?content=detail&id=9

Maaliskuun valtuusto 31.3.2009, siitä kohta: Tilintarkastajayhteisön valinta
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/index.php?content=detail&id=86

Kalajoen sataman toiminta ja laatusertifikaatti

Joulukuun taiteilija Oma Orell

Tapion Tuvan näyttelytiloissa on joulukuun ajan taitelija Oma Orellin taidenäyttely.

Oma Orell
http://www.kotinet.com/oma.orell/