Kalajoen keskustan kaavanmuutoksen suunnittelutyö käynnistettiin 6.11.2006 jolloin asemakaavan muutostyön suorittajaksi valittiin arkkitehti toimisto Rajaniemi & Öhberg Oy. Kaavanlaatijana on toiminut arkkitehti Juho Rajaniemi. Kalajoen valtuusto hyväksyi kaavaesityksen yksimielisesti 28.11.2008 § 100.
Kalajoen keskustan asemakaavan laatiminen on ollut asia, jossa näkemyserot ovat tavallista suurempia. Suunnittelutyön keskeiseksi tavoitteeksi ja sisällöksi määriteltiin työn alkuvaiheessa se, että kaavaprosessin avulla saadaan aikaan hyväksytty ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen ratkaisu keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Tämän vuoksi suunnittelu- ja kaavaprosessissa päätettiin keskittyä ennen muuta kahteen asiaan:
1) saavuttamaan mahdollisimman laaja yhteisymmärrys alueen maankäytöstä, erityisesti rakennussuojelun kohteista ja tavoista sekä
2) luomaan asemakaavalliset edellytykset viihtyisän ja elinkeinoelämältään vilkkaan kaupunkikeskuksen rakentumiselle.
Suojelukysymykset rakennuksittain
Naatuksen ( Soraston) talo on rakennettu ennen vuotta 1869. Tontin rakennukset ovat olleet tyhjillään vuodesta 1990. Tontin omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta on antanut purkuluvan, mutta ympäristökeskus on valittanut asiasta.
Ventelän talo toimi 1800-luvun loppupuolella kyyti- ja kievaritalona. Ventelän talot on rakennettu ennen vuotta 1869. Rakennukset ovat olleet tyhjillään 1980-luvulta lähtien. Oulun lääninhallitus on määrännyt 22.2.1995 rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö on päätöksessään 5.4.2002 kumonnut lääninhallituksen päätöksen. Kaavasuunnittelija esittää rakennusten säilyttämistä. Omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta ei tehnyt päätöstä asiassa, koska kaavan laatiminen on siinä vaiheessa kesken.
Ojalan talo lienee rakennettu 1800-luvun lopulla. Talossa on toiminut muun muassa kauppa, posti ja elokuvateatteri. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio. Sen mukaan alimmaiset hirsikerrat ovat osin lahonneet. Vesikatto vuotaa. Maanomistajat haluavat purkaa rakennuksen.
Kansalaisopiston rakennus (Pohjankylän vanha koulu) on ensimmäinen Kalajoelle rakennettu koulurakennus. Rakentamisvuosi on 1885. Rakennus on kansalaisopiston käytössä ja hyvässä kunnossa. Se on peruskorjattu vuosina 1988-89. Kaupunki omistaa rakennuksen.
Vanha kemikalio on Kalajoen tien varressa pääty tielle päin sijaitseva vanha kemikalio on rakennettu ilmeisesti viime vuosisadan alussa. Kaavanlaatijan silmämääräisen arvion mukaan rakennus on aika huonossa kunnossa.
Vanha apteekki on peräsin 1900-luvun alusta. Vuosina 1917-1958 apteekkari Granlund teki rakennukseen lukuisia muutoksia. Rakennuksen kunto on kuntoarvion mukaan huono ja rakenteiden vauriot voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Korjaustöiden kustannukset ylittävät uudisrakentamisen hinnan. Maanomistaja haluaa purkaa rakennuksen.
Vanha Säästöpankki on valmistunut vuonna 1915 Kalajoen Säästöpankin toimitiloiksi. Talossa on suuri juhlasali, joka oli Petsamon kunnan käytössä 1940-luvulla. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Kaavanlaatija suosittelee rakennuksen edelleen suojelemista.
Vanha osuuskauppa eli niin kutsuttu Kultakala on vuonna 1941 valmistunut kaupparakennus. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 1999 lähtien. Omistaja KPO on halunnut purkaa rakennuksen. Kaavanlaatija Juho Rajaniemi suosittaa rakennuksen suojelun jatkamista. Kaavanlaatija arvelee, että korjaustöihin voi saada valtiolta korjausavustusta muutama tuhat euroa.
Kaavasuunnittelija esitti, että Kansalaisopisto, Vanhan Säästöpankin ja vanhan osuuskaupan eli Kultakalan suojelua jatketaan. Valtuusto hyväksyi tämän esityksen.
Kerrostalojen korkeus herätti keskustelua asian valmistelussa
Kerrostalojen korkeuksista ja rakennusoikeuksien määrästä käytiin runsaasti keskustelua. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari halusi mahdollismman korkeita taloja keskustaan ja mahdollisimman paljon rakennusoikeutta. Hänellä oli omat myötäjuksijansa mielipiteelleen. Useat olisivat tyytyneet pienempiin kerrostaloihin ja pienempiin rakennusoikeuksiin. Kaava on tältä osin eräänlainen kompromissi.
Kaavan rakenne pohjautuu pitkälti nykysiin järjestelyihin. Liikenneverkon keskeinen väylä on edelleen Kalajoentie, johon vanhat tonttikadut ja kaksi uutta liittyvät. Kalajoentien varren tonteille on yleensä suuremmat rakennusoikeudet kuin kauempana. Kalajoentiestä halutaan muodotusvan kaupunkimainen. Kaavassa osoitetaan myös useita paikkoja kerrosrakentamiselle. Näistä Kalajoentien varteen sijoittuvat Naatuksen ja Ventelän tonttien sekä nykyisen Topi-kalustajan tontin rakennusoikeudet IV-kerroksisille rakennuksille. Korkea rakentaminen Naatuksen ja Ventelän tonteille tuo vastaparin kaupungintalon rakennusmassalle ja ohjaa rakennusoikeutta Kalajoentien pohjoispäähän, josta on muodostumassa liike-elämän tärkein keskittymä Kalajoella. Kalajoentien varteen ohjataan II-III-kerroksista rakentamista, joka sopeutuu hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan. Ojalan tontin takaosaan osoitetaan paikka IV-kerroksiselle asuinkerrostalolle.
Nykyisen linja-autovarikon kohdalle on varattu paikka viisi ja puoli.kerroksiselle kerrostalolle. Lisäksi kortteliin kaavoitetaan kaksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen tonttia.
Nelikerroksisia kerrostaloja on osoitettu Kalajoentien varteen kortteliin 1014. Korttelissa sijaitsee niin sanottu Naatuksen talo, jota ei kuitenkaan suojella.
Venteläntien varteen mahdollistetaan kaksikerroksisten palvelukerrostalojenn rakentaminen. Ventelän taloja ei suojella niiden huonon kunnon vuoksi.
Nelikerroksisia kerrostaloja on osoitettu Kalajoentien varteen kortteliin 1014. Korttelissa sijaitsee niin sanottu Naatuksen talo, jota ei kuitenkaan suojella.
Venteläntien varteen mahdollistetaan kaksikerroksisten palvelukerrostalojenn rakentaminen. Ventelän taloja ei suojella niiden huonon kunnon vuoksi.
Puistomuuntajalle osoitetaan toinen paikka. Ojalan taloa ei suojella rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Kortteli muutetaan puistoalueesta asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuueksi ja kerroskorekutta nostetaan osittain kahdesta neljään. Rinnetien ja Kalajoentien kulmaan kaavoitetaan rakennuspaikka nelikerroksiselle kerrostalolle. Puistellinpuiston viereen kaavoitetaan paikka kolmikerroksiselle kerrostalolle. Korttelissa olevaa vanhaa apteekkia ei suojella. Vanhan Säästöpankin suojelua jatketaan.
Kortteli 1043, mikä on nykyisen Osuuspankin takana, muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja suurinta sallittua kerroslukua korotetaan kahdesta ja puolesta neljään. Kalajoentien varressa kerrosluku on kaksi.
Kaavan vaikutukset
Yhdyskuntarakenteen keskeiset elementit pysyvät samana. Kalajoentie on keskeinen raitti, johon tonttikadut yhdistyvät. Kaksi uutta katua rakennetaan parempien tonttiyhteyksien vuoksi. Kevyenliikenteen verkostoon tehdään tarkistuksia turvallisuuden parantamiseksi. Vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, sähkö- ja puhelinlinjat säilytetään pääosin entisillä paikoillaan. Kaava-alueen nimistönä käytetään olemassa olevia nimiä. Uusille kaduille osoitetaan nimiksi Jokitanhua ja Puistotanhua.
On todennäköistä, että kaava toteutuu pitkän ajan kuluessa, mistä aiheutuu välikaisesti mittakaavallisia ongemia suhteessa vanhoihin rakennuksiin. Uuden kaavan perusteella tulee n 210 uutta asuntoa Kalajoen keskustaan.
Erkin kommentti kaavasta: Kaava on mielestäni erittäin tavoitteellinen. Tärkeintä on nyt saavutettu kompromissi suojeltavista rakennuksista. Itse olisin tyytynyt sellaiseenkin ratkaisuun, jossa olisi suojeltu vain kansalaisopiston rakennus sekä Vanha Säästöpankki. Jälkimmäisen osalta suojeluun olisi tullut varata rahoitus ja selvittää myös käyttötarkoitus. Tyydyin kuitenkin valtuustoon päätökseen asiassa, jossa suojeltiin kansalaisopisto, vanha säästöpankki ja vanha osuuskauppa eli Kultakala.
Olisin tyytynyt myös pienempiin kerrostaloihin keskustassa, mutta olin kuitenkin valmis hyväksymään eräänlaisena komprommissina nyt valtuuston hyväksymän kaavan, jossa kerrostalot ovat jopa 4-5,5-kerroksisia. On enemmän kuin todennäköistä, että ympäristöviranomaiset ryhtyvät tässä kaava-asiassa haittaviranomaisiksi.
Kaavan vaikutukset
Yhdyskuntarakenteen keskeiset elementit pysyvät samana. Kalajoentie on keskeinen raitti, johon tonttikadut yhdistyvät. Kaksi uutta katua rakennetaan parempien tonttiyhteyksien vuoksi. Kevyenliikenteen verkostoon tehdään tarkistuksia turvallisuuden parantamiseksi. Vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, sähkö- ja puhelinlinjat säilytetään pääosin entisillä paikoillaan. Kaava-alueen nimistönä käytetään olemassa olevia nimiä. Uusille kaduille osoitetaan nimiksi Jokitanhua ja Puistotanhua.
On todennäköistä, että kaava toteutuu pitkän ajan kuluessa, mistä aiheutuu välikaisesti mittakaavallisia ongemia suhteessa vanhoihin rakennuksiin. Uuden kaavan perusteella tulee n 210 uutta asuntoa Kalajoen keskustaan.
Erkin kommentti kaavasta: Kaava on mielestäni erittäin tavoitteellinen. Tärkeintä on nyt saavutettu kompromissi suojeltavista rakennuksista. Itse olisin tyytynyt sellaiseenkin ratkaisuun, jossa olisi suojeltu vain kansalaisopiston rakennus sekä Vanha Säästöpankki. Jälkimmäisen osalta suojeluun olisi tullut varata rahoitus ja selvittää myös käyttötarkoitus. Tyydyin kuitenkin valtuustoon päätökseen asiassa, jossa suojeltiin kansalaisopisto, vanha säästöpankki ja vanha osuuskauppa eli Kultakala.
Olisin tyytynyt myös pienempiin kerrostaloihin keskustassa, mutta olin kuitenkin valmis hyväksymään eräänlaisena komprommissina nyt valtuuston hyväksymän kaavan, jossa kerrostalot ovat jopa 4-5,5-kerroksisia. On enemmän kuin todennäköistä, että ympäristöviranomaiset ryhtyvät tässä kaava-asiassa haittaviranomaisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti