Veijo Juolan taidenäyttely Tapion Tuvalla

Tapion Tuvan tammikuun taitelijana on kalajokinen taitava akvarellisti Veijo Juola (s.1952). Näyttelyssä on mukana 32 taideteosta.

Kuin kaunis uni

Veijo Juola käyttää akvarellien teossa märkätekniikkaa. Kuvat ovat pehmeitä ja utuisia kuin kauniit unet. Akvarellit ovat pääosin luontokuvia. Niissä on kevään kepeyttä ja syksyn kuulautta. Värit ovat vaaleita osoittaen taiteilijan tunneperäistä näkemystä kuvattavasta aiheesta. Näyttely on mielestäni ehkäpä paras Veijon tähän astisista näyttelyistä.Kalajokinen taiteilijaVeijo Juola aloitti taitelijauransa vuonna 1969 kansalaisopiston piiristä Kälviän kansanopistossa taitelija Tauno Timosaaren ohjauksessa. Vuonna 1983 hän osallistui Kalajoen kansalaisopiston taidepiiriin ja opiskeli öljyvärimaalausta Veijo jatkoi taideharrastustaan öljyvärimaalauksilla. Mainosalan kursseille osallistuessaan hän sai hyvää opetusta Tapani Kiipalta. Akvarellien teko alkoi voimallisemmin Heikki Ulvin johdolla. Veijon ensimmäinen taidenäyttely oli Kalajoen kirjastossa vuonna 1990. Muina opettajina hänellä ovat olleet kalajokiset taitelijat Eugen Forss, Vilho Niemi ja Raimo Ryynänen.

Kuntavaalien tulos ja suunniteltu luottamusmiespaikkajako Kalajoella

Vaalitulos Kalajoella

Kuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 35-paikkaiseen valtuustoon 18 valtuustopaikkaa ja äänistä 48,2 prosenttia (2297), kokoomus 6 paikkaa ja 16.6 prosenttia äänistä (792), Pro Kalajoki 5 paikkaa ja 14,7 prosenttia äänistä (699), vasemmistoliitto 2 paikkaa ja 7,7 prosenttia äänistä (369), kristilliset 2 paikkaa ja 5,2 prosenttia äänistä (250), SDP yhden paikan ja 4,6 prosenttia äänistä (220), vihreät yhden paikan ja 2,9 prosenttia äänistä (140). Äänioikeutettuja oli 7 173. Äänestysprosentti oli 66,7 %.

Vaalinen jälkeen on pidetty eri valtuustoryhmien edustajien kanssa yhteispalaveri ja on sovittu siitä, että pyritään sopimusratkaisuun paikkajaossa. Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset ja Vihreät ovat pitäneet palaverin, jossa he ovat päättäneet toimia yhteistyössä luottamusmiespakkajaossa. Tämä tarkoitta sitä, että heillä on valmius tehdä yhteenliittymä asiassa. SDP ei lähtenyt mukaan liittymään. Liittymäsopimusta ei allekirjoiteta jos jokainen ryhmä saa haluamansa paikat ilman liittymääkin.

Jaettavat paikat

Kalajoella on jaossa seuraavat luottamusmiespaikat: valtuuston puheenjohtaja, valtuuston 1. varapuheenjohtaja ja valtuuston 2. varapuheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja 7 kaupunginhallituksen jäsenen paikkaa. Lisäksi kaupunginhallituksen edustajat nimetään eri lautakuntiin. Tällaisia lautakuntia ovat perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta.

Perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän jäsentä. Ympäristölautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä viisi jäsentä.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä.
Maaseutulautakunta on lakkautettu ja sen sijaan on perustettu maataloustoimikunta, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän jäsentä.
Satamatomikunta on lakkautettu ja elinkein- ja maankäyttötoimikunta toimii myös satamalautakuntana. Näin on saatu valtaa keskitettyä tietyille henkilöille.

Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Suhteellisen vaalin lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Keskusvaalilautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Vaalitoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen.

Henkilöstöjaostossa on ollut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Työsuojelutoimikuntaan nimetään kolme jäsentä.

Kutsuntalautakuntaan nimetään yksi edustaja. Yläasteen ja lukion johtokunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Pohjankylän, Rahjan, Etelänkylän, Mehtäkylän, Tavastin, Tyngän, Käännänkylän, Raution ja Pöllän ala-asteiden johtokunnissa on kussakin ollut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä.

Kaupungin edustajia on seuraavissa yhteisöissä: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto kaksi edustaja, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen yksi jäsenen paikka, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa kolme paikkaa, Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuusto viisi edustajaa, Ylivieskan seutukunta seutuhallitus kolme edustajaa, Ylivieskan seutukuntavaltuusto viisi edustajaa, sosiaali- ja terveydenhuoltotiimi yksi edustaja,sivistystiimi yksi edustaja,nuorisotiimi yksi edustaja,liikuntatiimi yksi edustaja, kultturitiimi yksi edustaja, tekninen tiimi yksi edustaja, elinkeinotiimi yksi edustaja, maaseututiimi yksi edustaja,hallintotiimi yksi edustaja.Kerttu Saalasti säätiöön kaksi edustajaa.
Lisäksi on edustaja vanhusneuvostoon.

Osakeyhtiöissä seuraavat paikat: Jokilaaksojen Jäte Oy yksi, Kalajoen Hiekkasärkät Oy viisi paikkaa,Kalajoen Lämpö Oy yksi paikka, Keski-Pohjanmaan Komposti Oy yksi paikka,
Rahjan Puutavarakuivaamo Oy yksi paikka, MetsäSerla Oyj yksi paikka, Oy Vesikolmio yksi paikka, Vieskan Energia Oy yksi paikka, Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoasema yksi´paikka, Kiinteistö Oy Kalajoen Kalajoentie 5 yksi paikka, Hiekkasärkät Golf Oy yksi paikka, Viihde-Särkät Oy yksi paikka, Kalajoen kylpylähotelli Oy yksi paikka.

Osuuskunnissa seuraavat paikat: Osuuskunta Valkeavesi yksi paikka, Osuuskunta Viexpo yksi paikka, Pohjanmaan Puhelinosuuskunta yksi paikka, Raution Vesiosuuskunta yksi paikka, Kalajoen Osuuspankki yksi paikka.

Muissa yhteisöissä: Kalajokiseudun matkailupalvelu yksi paikka, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiön valtuuskunta yksi paikka, Oulun Kauppakamari yksi paikka, Perämeren satamien neuvosttelukunta yksi paikka, Suomen Polartie yksi paikka, Ylivieskan seudun musiikkiopiston johtokunta yksi paikka, Oulun läänin pelastusliitto yksi paikka, Lomaliitto ry yksi paikka, Suomen Kotiseutuliitto yksi paikka, Kalajoen Kalastusmuseo ry yksi paikka,
Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys yksi paikka, SPR:n Oulun piiri yksi paikka, Oksa-Massary yksi paikka, Pohjan- ja Vasankarin kylien jakokunta yksi paikka, Pohjois-Pohjanmaa kesäyliopistoseura yksi paikka, Oulun läänin alueteattterin alueellinen neuvottelukunta yksi paikka, Pohjanmaan Kalastajainseurojen liitto yksi paikka, Jokilaaksojen eläinklinikka yksi paikka, Pyhäsalmen Seudun Tanssiopiston johtokunta paikka.

Suhteellinen vaalitapa

Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa Suomen lain mukaan sitä, että puolueet saavat kunnallisesta päätösvallasta eli jaettavista luottamusmiespaikoista vaaliessa saamiensa kannatuksen verran valtaa eli luottamusmiespaikkoja. Keskustan valtuutetut saavat näinollen 51,4 % vallasta, Kokoomus17,1 %, Liittouma 28,6 % ja SDP 2,9 %.

Kalajoen keskustan tulkinta suhteellisesta vaalitavasta

Kalajoen keskustan pankinjohtaja Eero Nevalainen on tehnyt oman laintulkintansa vaalilaista. Sen mukaan Kalajoen keskusta saa jokaisesta luottamuselimesta paikkoja seuraavasta: 1. paikka, 2 paikka, 3 paikka, 6. paikka, 7.paikka ja jaettu 9.paikka. Kokoomus saa 4. paikan ja 8. paikan, Pro Kalajoki 5. paikan ja kaikki muut jäisivät ilman paikkoja. Keskusta omien sanojensa mukaan kuitenkin armosta antaisi joitakin lautakuntapaikkoja omista paikoistaan Vasemmistoliitolle, Kristillisille, SDP:lle ja Vihreille. Mielestäni lain tulkinta on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin olla voi.

Miten suhteellisuus lasketaan oikein?

Laitan vertausluvut järjestykseen sen mukaisesti kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Sen mukaisesti eri ryhmät saavat valita luottamumiespaikkoja tässä järjestyksessä:
1. Keskusta 18
2. Liittouma (Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset, Vihreät) 10
3. Keskusta 9
4. Kokoomus 6
5. Liittouma 5
6. Keskusta 4,5
7. Keskusta 3,6
8. Liittouma 3,33
9. Kokoomus 3
10. Keskusta 3
11. Keskusta 2,57
12. Liittouma 2,5
13. Keskusta 2.25
14. Liittouma 2
15. Kokoomus 2
16. Keskusta 2
17. Keskusta 1,8
18. Liittouma 1,67
19. Keskusta 1,64
20. Kokoomus 1,5
21. Keskusta 1,5
22. Liittouma 1,7
23. Keskusta 1,38
24. Liittouma 1,25
25. Kokoomus 1,2
26. Keskusta 1,2
27. Keskusta 1,12
28. Liittouma 1.11
29. Keskusta 1.05
30. SDP 1
31. Liittouma 1
32. Kokoomus 1
33. Keskusta 0,94
34. Liittouma 0,92
35. Keskusta 0,9
36. Kokoomus 0.88
37. Keskusta 0.857
38. Liittouma 0,83
39. Keskusta 0.81
40. Keskusta 0.78
41. Liittouma 0,77
42. Kokoomus 0,75
43. Keskusta 0,75
44. Keskusta 0,72
45. Liittouma 0,71
46. Keskusta 0,69
47. Kokoomus 0,67
48. Keskusta 0,64
49. Keskusta 0,62
50. Kokoomus 0.60
51. Liittouma 0,59
52. Keskusta 0.58
53. Liittouma 0.56
54. Keskusta 0.56
55. Kokomus 0,55
56. Keskusta 0.54
57. Liittouma 0,53
58. Keskusta 0.53
59. Keskusta 0.51
60. SDP 0,50
61. Yhteenliittymä 0,50
62. Kokoomus 0,50
63 Keskusta 0.50

Suunniteltu paikkajako

Keskustan Raili Myllylä ( 81 ääntä) haluaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan. Mikäli liittoumasopimus allekirjoitetaan valtuuston puheenjohtajuus jää liittoumalle. Koska liittoumasopimusta ei ole allekirjoitettu niin keskusta esittää valtuuston puheenjohtajaksi ensimmäisen kauden valtuutettua Miika Heikkilää (59 ääntä). Hän on monelle kalajokiselle uusi tuttavuus, mutta kun kerrotaan, että hän on entisen Kalajoen valtuuston puheenjohtajan Jouni Jyringin vävy, niin asialle löytyy selitys. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi keskusta esittää Juhani Latukkaa (99 ääntä). Valtuuston toinen varapuheenjohtajan paikka tulee Pro Kalajoen Erkki Aholle (105 ääntä).

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi keskusta esittää rautiolaista Kullervo Niemelää (97 ääntä). Keskusta esittää muiksi kaupunginhallituksen jäseniksi varavaltuutettu Mikko Rahjaa (52 ääntä) Rahjankylästä, Tarmo Hihnalaa (59 ääntä) Tyngältä ja Anu Prittistä ( 58 ääntä) Kalajoen keskustasta. Yhden paikkansa keskusta antaa Vasemmistoliitolle. Vasemmistoliitto ehdottaa paikalle Sirkka Alho-Konua (101 ääntä). Pro Kalajoen edustajaksi kaupunginhallitukseen tulee Jorma Untinen (150 ääntä) ja Kokoomuksen edustajiksi ehdotetaan Hanna Saarta (79 ääntä) ja Tomi Reinikaista (201 ääntä).

Perusturvalautakunnan puheenjohtajuus "on sovittu" keskustan johtohenkilöiden toimesta Kokoomuksen Esko Valikaiselle (58 ääntä) Sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi keskusta esittää Juha Nivalaa ( 75 ääntä), teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi keskusta esittää Kaarlo Isokääntää (113 ääntä). Ympäristölautakunnan puheenjohtajuus on vielä avoin, mutta se kuuluu Pro Kalajoelle. Maaseututoimikunnan puheenjohtajuuden haluaa keskusta.
Lisäksi valitaan kaupunginhallituksen edustajat perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan, tekniseen lautakuntaan ja ympäristölautakuntaan Lautakunnille varapuheenjohtajat ja jäsenet.
Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on erittäin tärkeä toimikunta ja siihen nimetään viisi jäsentä. Paikkajako on tällä hetkellä vielä pahasti kesken.

On otettava huomioon, että nämä paikkajaot ovat voimassa eräiltä osin vain vuoden. Hinkan liittyy Kalajokeen 1.1.2010. Himankalaisille on varattava merkittäviä luottamusmiespaikkoja. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Raili Myllylä haluaa siirtyä valtuuston puheenjohtajan paikalta kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi jotta voidaan varata entiselle Himangan kunnanjohtajalle Jorma Tikkaselle vuoden päästä valtuuston puheenjohtajan paikka. On todennäköistä, että Miika Heikkilän valtuuston puheenjohtajuus jää tässä vaiheessa vuoden mittaiseksi. Epäilen, että keskustan valtuustoryhmässä on käyty vilkas keskustelu asiasta.

Kalajoen keskustan kaava

Kalajoen keskustan kaavanmuutoksen suunnittelutyö käynnistettiin 6.11.2006 jolloin asemakaavan muutostyön suorittajaksi valittiin arkkitehti toimisto Rajaniemi & Öhberg Oy. Kaavanlaatijana on toiminut arkkitehti Juho Rajaniemi. Kalajoen valtuusto hyväksyi kaavaesityksen yksimielisesti 28.11.2008 § 100.

Kalajoen keskustan asemakaavan laatiminen on ollut asia, jossa näkemyserot ovat tavallista suurempia. Suunnittelutyön keskeiseksi tavoitteeksi ja sisällöksi määriteltiin työn alkuvaiheessa se, että kaavaprosessin avulla saadaan aikaan hyväksytty ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen ratkaisu keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Tämän vuoksi suunnittelu- ja kaavaprosessissa päätettiin keskittyä ennen muuta kahteen asiaan:

1) saavuttamaan mahdollisimman laaja yhteisymmärrys alueen maankäytöstä, erityisesti rakennussuojelun kohteista ja tavoista sekä
2) luomaan asemakaavalliset edellytykset viihtyisän ja elinkeinoelämältään vilkkaan kaupunkikeskuksen rakentumiselle.

Suojelukysymykset rakennuksittain

Naatuksen ( Soraston) talo on rakennettu ennen vuotta 1869. Tontin rakennukset ovat olleet tyhjillään vuodesta 1990. Tontin omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta on antanut purkuluvan, mutta ympäristökeskus on valittanut asiasta.

Ventelän talo toimi 1800-luvun loppupuolella kyyti- ja kievaritalona. Ventelän talot on rakennettu ennen vuotta 1869. Rakennukset ovat olleet tyhjillään 1980-luvulta lähtien. Oulun lääninhallitus on määrännyt 22.2.1995 rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö on päätöksessään 5.4.2002 kumonnut lääninhallituksen päätöksen. Kaavasuunnittelija esittää rakennusten säilyttämistä. Omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta ei tehnyt päätöstä asiassa, koska kaavan laatiminen on siinä vaiheessa kesken.

Ojalan talo lienee rakennettu 1800-luvun lopulla. Talossa on toiminut muun muassa kauppa, posti ja elokuvateatteri. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio. Sen mukaan alimmaiset hirsikerrat ovat osin lahonneet. Vesikatto vuotaa. Maanomistajat haluavat purkaa rakennuksen.

Kansalaisopiston rakennus (Pohjankylän vanha koulu) on ensimmäinen Kalajoelle rakennettu koulurakennus. Rakentamisvuosi on 1885. Rakennus on kansalaisopiston käytössä ja hyvässä kunnossa. Se on peruskorjattu vuosina 1988-89. Kaupunki omistaa rakennuksen.

Vanha kemikalio on Kalajoen tien varressa pääty tielle päin sijaitseva vanha kemikalio on rakennettu ilmeisesti viime vuosisadan alussa. Kaavanlaatijan silmämääräisen arvion mukaan rakennus on aika huonossa kunnossa.

Vanha apteekki on peräsin 1900-luvun alusta. Vuosina 1917-1958 apteekkari Granlund teki rakennukseen lukuisia muutoksia. Rakennuksen kunto on kuntoarvion mukaan huono ja rakenteiden vauriot voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Korjaustöiden kustannukset ylittävät uudisrakentamisen hinnan. Maanomistaja haluaa purkaa rakennuksen.

Vanha Säästöpankki on valmistunut vuonna 1915 Kalajoen Säästöpankin toimitiloiksi. Talossa on suuri juhlasali, joka oli Petsamon kunnan käytössä 1940-luvulla. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Kaavanlaatija suosittelee rakennuksen edelleen suojelemista.

Vanha osuuskauppa eli niin kutsuttu Kultakala on vuonna 1941 valmistunut kaupparakennus. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 1999 lähtien. Omistaja KPO on halunnut purkaa rakennuksen. Kaavanlaatija Juho Rajaniemi suosittaa rakennuksen suojelun jatkamista. Kaavanlaatija arvelee, että korjaustöihin voi saada valtiolta korjausavustusta muutama tuhat euroa.
Kaavasuunnittelija esitti, että Kansalaisopisto, Vanhan Säästöpankin ja vanhan osuuskaupan eli Kultakalan suojelua jatketaan. Valtuusto hyväksyi tämän esityksen.

Kerrostalojen korkeus herätti keskustelua asian valmistelussa

Kerrostalojen korkeuksista ja rakennusoikeuksien määrästä käytiin runsaasti keskustelua. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari halusi mahdollismman korkeita taloja keskustaan ja mahdollisimman paljon rakennusoikeutta. Hänellä oli omat myötäjuksijansa mielipiteelleen. Useat olisivat tyytyneet pienempiin kerrostaloihin ja pienempiin rakennusoikeuksiin. Kaava on tältä osin eräänlainen kompromissi.

Kaavan rakenne pohjautuu pitkälti nykysiin järjestelyihin. Liikenneverkon keskeinen väylä on edelleen Kalajoentie, johon vanhat tonttikadut ja kaksi uutta liittyvät. Kalajoentien varren tonteille on yleensä suuremmat rakennusoikeudet kuin kauempana. Kalajoentiestä halutaan muodotusvan kaupunkimainen. Kaavassa osoitetaan myös useita paikkoja kerrosrakentamiselle. Näistä Kalajoentien varteen sijoittuvat Naatuksen ja Ventelän tonttien sekä nykyisen Topi-kalustajan tontin rakennusoikeudet IV-kerroksisille rakennuksille. Korkea rakentaminen Naatuksen ja Ventelän tonteille tuo vastaparin kaupungintalon rakennusmassalle ja ohjaa rakennusoikeutta Kalajoentien pohjoispäähän, josta on muodostumassa liike-elämän tärkein keskittymä Kalajoella. Kalajoentien varteen ohjataan II-III-kerroksista rakentamista, joka sopeutuu hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan. Ojalan tontin takaosaan osoitetaan paikka IV-kerroksiselle asuinkerrostalolle.

Nykyisen linja-autovarikon kohdalle on varattu paikka viisi ja puoli.kerroksiselle kerrostalolle. Lisäksi kortteliin kaavoitetaan kaksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen tonttia.
Nelikerroksisia kerrostaloja on osoitettu Kalajoentien varteen kortteliin 1014. Korttelissa sijaitsee niin sanottu Naatuksen talo, jota ei kuitenkaan suojella.
Venteläntien varteen mahdollistetaan kaksikerroksisten palvelukerrostalojenn rakentaminen. Ventelän taloja ei suojella niiden huonon kunnon vuoksi.

Puistomuuntajalle osoitetaan toinen paikka. Ojalan taloa ei suojella rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Kortteli muutetaan puistoalueesta asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuueksi ja kerroskorekutta nostetaan osittain kahdesta neljään. Rinnetien ja Kalajoentien kulmaan kaavoitetaan rakennuspaikka nelikerroksiselle kerrostalolle. Puistellinpuiston viereen kaavoitetaan paikka kolmikerroksiselle kerrostalolle. Korttelissa olevaa vanhaa apteekkia ei suojella. Vanhan Säästöpankin suojelua jatketaan.

Kortteli 1043, mikä on nykyisen Osuuspankin takana, muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja suurinta sallittua kerroslukua korotetaan kahdesta ja puolesta neljään. Kalajoentien varressa kerrosluku on kaksi.

Kaavan vaikutukset

Yhdyskuntarakenteen keskeiset elementit pysyvät samana. Kalajoentie on keskeinen raitti, johon tonttikadut yhdistyvät. Kaksi uutta katua rakennetaan parempien tonttiyhteyksien vuoksi. Kevyenliikenteen verkostoon tehdään tarkistuksia turvallisuuden parantamiseksi. Vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, sähkö- ja puhelinlinjat säilytetään pääosin entisillä paikoillaan. Kaava-alueen nimistönä käytetään olemassa olevia nimiä. Uusille kaduille osoitetaan nimiksi Jokitanhua ja Puistotanhua.
On todennäköistä, että kaava toteutuu pitkän ajan kuluessa, mistä aiheutuu välikaisesti mittakaavallisia ongemia suhteessa vanhoihin rakennuksiin. Uuden kaavan perusteella tulee n 210 uutta asuntoa Kalajoen keskustaan.

Erkin kommentti kaavasta: Kaava on mielestäni erittäin tavoitteellinen. Tärkeintä on nyt saavutettu kompromissi suojeltavista rakennuksista. Itse olisin tyytynyt sellaiseenkin ratkaisuun, jossa olisi suojeltu vain kansalaisopiston rakennus sekä Vanha Säästöpankki. Jälkimmäisen osalta suojeluun olisi tullut varata rahoitus ja selvittää myös käyttötarkoitus. Tyydyin kuitenkin valtuustoon päätökseen asiassa, jossa suojeltiin kansalaisopisto, vanha säästöpankki ja vanha osuuskauppa eli Kultakala.
Olisin tyytynyt myös pienempiin kerrostaloihin keskustassa, mutta olin kuitenkin valmis hyväksymään eräänlaisena komprommissina nyt valtuuston hyväksymän kaavan, jossa kerrostalot ovat jopa 4-5,5-kerroksisia. On enemmän kuin todennäköistä, että ympäristöviranomaiset ryhtyvät tässä kaava-asiassa haittaviranomaisiksi.

Täydellinen joulu - Klaus Korhonen

Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus.
Luuk 2:11

Täydellinen joulu

Mihinkään muuhun juhlaan ei kohdistu niin suuria odotuksia kuin jouluun. Paljon puhutusta kaupallisuudestaan huolimatta jouluun latautuu uskomaton määrä kauniita ajatuksia ja hyviä pyrkimyksiä. Raastavan elämänmenon keskellä on sentään juhla, joka antaa meille mahdollisuuden osoittaa lähimmäisille hyvää tahtoa.

Ehkä juuri alituinen kiire lisääkin jouluun kohdistuvia odotuksia: nyt ei ole aikaa, mutta sitten jouluna…. Jouluna saamme kaikki olla yhdessä. Viemme haudalle kynttilöitä ja käymme kirkossakin. Syömme yhdessä upean jouluaterian. Lämmitämme perinteisen joulusaunan. Rentoudumme, ulkoilemme, keskustelemme, nukumme pois väsymyksen ja pidämme hauskaa… Täydellinen joulun unelma antaa voimaa elämän harmauteen.

Valitettavan usein täydellinen joulu murentuu jo ennen kuin juhla on kunnolla päässyt alkuunkaan. Väsyneet hermot eivät tarvitse paljon sytytysainetta. Ei tarvita muuta kuin että joku ”asiallisesti” huomauttaa yhteisen joulun puutteellisista valmisteluista. Tai joku juhlan avainhenkilöistä antaa kaikkien odottaa itseään. Tai joku sukulaisista tuleekin joukkoon ”suomalaisissa juhlatunnelmissa”. Elämän raadollinen todellisuus voi hetkessä romuttaa täydellisen joulun.

Entä jos emme yrittäisikään luoda täydellistä joulua? Jospa kieltäytyisimme jouluun latautuvista odotuksista ja soisimme itsellemme ja toisillemme olla epätäydellisiä?

Alkuperäisessä joulussa ei ollut mitään ulkoisesti täydellistä. Nuoren naisen epäilyksiä herättänyt raskaus, verottajan vaativa ote muutenkin sorron alaisesta kansasta, haisevan navetan tarjoama kalsea majapaikka, pitkän matkan ja ruuhkan aiheuttama väsymys.

Vain yksi oli täydellinen. Ihmiseksi tullut Jumala lepäsi seimessä, hänkin inhimilliseen heikkouteen verhoutuneena. Hän tuli vapauttamaan meidät synnin ja kuoleman vallasta, mutta myöskin kaikesta paineesta saada ihmisinä aikaa jotakin täydellistä.

Hyvät nettipäiväkirjani lukijat

Ylläoleva teksti on lainaus Klaus Korhosen kirjasta Kuin avara meri kohdasta Todellinen Joulu.

Olen usein todennut, että kotikyläni Raution Alapää ei ole ihan tavallinen kylä. Lähes joka toisesta talosta on kotoisin jonkin alan tohtori ja lähes joka toisesta talosta jonkin alan huippu-urheilija, muuten merkittävä henkilö. Rautiolla on merkitystä Suomen historiassa.

Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua käydessäni 1960-luvun alkupuolella naapurin poika Kauko Korhonen oli pari vuotta ylemmällä luokalla kuin minä. Meillä oli yhteisiä harrastuksia.

Jo kouluaikana Kauko kirjoitti hyviä aineita ja lauloi kauniilla äänellään. Vuosien saatossa yhteydenpitomme hiljeni kunnes koulukaverini vieraili muutama vuosi sitten vaimonsa Satun kanssa luonanamme Kalajoella. Nykyisin Kaukon nimi on Klaus. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri ja toimii seurakuntajohtajana Helsingissä.

Klaus on kirjoittanut kirjan Kuin avara meri. Kirjan on kuvittanut Pertti Lukkarila. Kirja sisältää kokoelman Klausin kirjoituksia rakkauden Jumalasta ja rehellistä itsetutkiskelua ajankohtaisten teemojen äärellä.

Klausin kirjoittamien sanojen avulla toivotan lukijoilleni rauhallista ja antoisaa Joulua.

Lähde ja kansikuva
Klaus Korhonen – Pertti Lukkarila: Kuin avara meri, ISBN 978-951-606-799-8

Kalliita ääniä

Kalajoen kaupungin hyväksyttyyn investointisuunnitelmaan on varattu Tyngän aluekoulun rakentamiseen 2 900 000 euron määräraha. Tästä rakennushankkeesta 1 100 000 euroa ajoittuu vuodelle 2009 ja 1 800 000 euroa vuodelle 2010. Hankkeen poliittinen painoarvo on suuri. Totuus on kuitenkin se, että Kalajoen kaupunki olisi tullut toimeen ilman tuota aluekoulua. Kun Kalajoella päätettiin kouluverkon supistamisesta 19.12.2003 niin keskustan valtuustoryhmälle asia oli erittäin vaikea. Asiasta äänestettiin valtuustossa ja kouluverkon raju supistamispäätös hyväksyttiin parin äänen enemmistöllä.

Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että kaksi valtuutettua saatiin muuttamaan vastustava kantansa sillä, että heidän kylälleen luvattiin uusi koulu, vaikka todellista tarvetta koululle ei ollut. Kahdelle äänelle tuli näin hintaan yhteensä 2 900 000 euroa + tontin hinta päälle eli yksi ääni maksoi n. 1,5 miljoonaa euroa + alikulun hinta päälle.

Kysymys on siis poliittisesta päätöksestä. Kouluverkon supistaminen vietiin läpi valtuustossa keinoja kaihtamatta. Asiaan liittyy varsin värikäs historia.
Sivistystoimenjohtajaksi valittiin sellainen henkilö, joka ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, mutta joka oli valmis toimimaan kaupunginjohdon tahtomalla tavalla. Kun valitun sivistystoimenjohtajan mies oli Kalajoen kaupungin elinkeinojohtaja niin kaupungin johdolla oli kiristysruuvit käsissään.

Sivistystoimen johtajan valinta

Elinkeinojohtajan vaimolle löydettiin työpaikka Kalajoella laittomalla tavalla. Korkein hallinto-oikeus kumosi 15.6.2006 Kalajoen kaupunginvaltuuston ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksen sivistystoimenjohtajan virkavaalissa, joka oli tehty 28.11.2002.

Kalajoen elinkeinojohtaja Kari Niskanen lähti sirkustirehtööriksi ja uudeksi elinkeinojohtajaksi valittiin Haapavedeltä Veijo Rautiainen. On syytä epäillä, että vaimollekin oli luvattu järjestää työpaikka Kalajoelta. Sivistystoimenjohtajan viran vapautuessa nimittäin sitä haki toisella hakukierroksella myös Helvi Rautiainen, Kärsämäen kunnansihteeri.

Valintaprosessi oli erikoinen, sillä valtuustoryhmien kokouksessa suljettujen ovien takana sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilä selosti hakijoista hankittuja tietoja ja kertoi, että ehdolla olevasta kokkolalaisesta hakijasta on saatu sellaisia tietoja, ettei häntä voida valita sivistystoimenjohtajaksi. Kysyin Aila Siirilältä kaikkien läsnäolijoiden kuullen, keneltä tällaisia tietoja on saatu ja mitä nämä tiedot ovat. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kielsi Siirilää kertomasta asiassa lisätietoja. Valtuuston kokouksessa Vasemmistoliiton Pekka Siironen esitti kokkolalaista ehdokasta valittavaksi virkaan. Kannatin valtuutettu Siirosen esitystä. Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys voitti ja elinkeinojohtajan vaimo sai paikan sivistystoimen johtajana. Jätin asiassa kirjallisen eriävän mielipiteen, koska katsoin, että kokkolalainen ehdokas oli pätevin ko. virkaan ja että hän oli joutunut valintamenettelyssä syrjinnän ja mielestäni jopa ihmisoikeusrikoksen kohteeksi.

Kokkolalainen henkilö valitti asiasta Oulun hallinto-oikeuteen ja vaati Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöstä kumottavaksi lainvastaisena. Lisäksi hän vaati asian käsittelyä kiireellisenä asian luonteen, seurannaisvaikutusten ja henkilöön kohdistuneiden perus- ja ihmisoikeusloukkausten johdosta.

Oulun hallinto-oikeudessa esittelijänä asiassa toimi Kaarina Kemppainen. Kokkolalainen oli tehnyt valituksen Oulun hallinto-oikeudelle 2.1.2003. Kalajoen kaupunginhallitus oli antanut vastineensa 28.1.2003 ja virkaan oli valittu Helvi Rautiainen 4.2.2003. Esittelijä Kaarina Kemppainen ei perehtynyt kiireelliseksi vaadittuun asiaan välittömästi, vaan oli vasta joulukuussa 2003 (!) lähettänyt asiakirjat Kalajoen kaupungille. Kokkolalaisen vaatimuksesta esittelijä Kemppainen oli lähettänyt 12.12.2003 kootut selitykset Kokkolan käräjäoikeuteen kokkolalaisen nähtäväksi.

Kaiken tapahtuneen ja kiistattoman todistusaineiston jälkeen on syytä epäillä, että Oulun hallinto-oikeus teki tietoisesti ja tarkoituksellisesti asiassa väärän päätöksen esittelijä Kemppaisen esityksestä. En millään voi uskoa, että hallinto-oikeuden esittelijä ja tuomarit olisivat juridisesti näin tietämättömiä virkavaaliasioissa. Kirjeenvaihto Oulun hallinto-oikeuden esittelijän ja valittajan kesken paljastaa selkeästi totuuden, jota poliisi ei tutkinut eikä syyttäjä syyttänyt. Tehtiin ei anna aihetta päätöksiä.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen

Korkein hallinto-oikeus kumosi 15.6.2006 (dnro1096/3/04) Oulun hallinto-oikeuden ja Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksen. Lähes neljä vuotta kiireellisenä esitetyn valituksen jälkeen. Oikeuskäsittely oli kestänyt melkein neljä vuotta! KHO:n päätöksen mukaan Helvi Rautiainen ei ollut kelpoinen ko. virkaan. Tiedän, että väärän päätöksen johdosta on tehty rikostutkintapyyntöjä niin poliisille kuin valtakunnansyyttäjällekin. Poliisi on tietoisesti jättänyt asiat selvittämättä, ja valtakunnansyyttäjä ei ole myöskään tehnyt tietääkseni yhtään mitään tässä asiassa. On syytä epäillä, että kokkolalainen on joutunut ihmisoikeusrikoksen kohteeksi, ja hänen maineensa on mustattu monella tavalla. Hänelle on aiheutunut väärien päätösten johdosta taloudellista vahinkoa ja erityisesti rahalla mittaamatonta henkistä kärsimystä.

Tarkoitushakuinen kouluverkon supistamisprosessi

Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea. Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahalisäyksen, koska "kouluverkkoa ei ole vielä muutettu". Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat jo sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille ellei valtuutettu itse käynyt budjettikirjan pientä numeroaineistoa lävitse ja sieltä havainnut mitä oli pienen virkamiesryhmän toimesta päätetty tehdä. Koulujen lakkauttamissuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa.

Koulujen lakkauttamissuunnitelman julkistamisen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille, Raili Myllylälle, varsinaisen äänikadon. Työryhmän määräaika päättyi sopivasti eduskuntavaalien jälkeen 31.3.2003. Työryhmän esitys oli käytännössä sama kuin virkamiestyöryhmän.

Työryhmän muistiossa ilmoitettiin, että Erkki Aho on mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minua ei oltu koskaan valittu tuohon työryhmään, enkä siten ollut osallistunut yhteenkään työryhmän kokoukseen. Pidin työryhmän puheenjohtajan menettelyä aika outona, kun minun nimelläni yritettiin markkinoida koulujen sulkemisia. Minä en voinut hyväksyä tuon työryhmän esityksiä, koska selvityksen perustaksi oli otettu ajatus, että 3-opettajainen koulu on paras. Siihen ei löytynyt mitään tosiasioihin perustuvaa pohjaa. Lisäksi valtionosuudet laskelmissa oli laskettu tarkoituksellisesti virheellisesti, eikä koulukohtaisia laskelmia pystytty esittämään. Valtion osuuden laskentakaavan olisi saanut asetuksen 806/1998 3 §:stä. Koulujen kiinteistöjen osalta laskelmat olivat täysin pielessä.

Koulujen sulkemisen jälkeen koulukiinteistöille ei oltu suunniteltu mitään muuta käyttöä ja oli oletettu, että kiinteät kulut loppuvat koulujen sulkemisen jälkeen. Oppilaiden kuljetusten osalta kulut oli laskettu musta tuntuu-menetelmällä. Opettajien palkkakulut oli laskettu väärin. Ei oltu huomioitu kouluavustajatarpeen huomattavaa kasvamistan. Kouluverkkoasiassa selvitys ja kuulemisasiat eivät täyttäneet hyvää hallintotapaa ja hallintomenettelylain henkeä. Valitin Kalajoen valtuustoon päätöksestä Oulun hallinto-oikeuteen ja vaadin myös toimnpidekieltoa asialle. Katsoin, että päätös on syntynyt vastoin lakia ja on siksi väärä. Asiasta tehtiin useita valituksia myös Alpo Murtoniemen ja Jorma ja Kari Untisen toimesta Oulun hallinto-oikeuteen.

Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu 12.7.2004 nro 04/0344/1

Kun soitin Oulun hallinto-oikeuden esittelijälle Kaarina Kemppaiselle, niin hän ei tiennyt, mikä on toimenpidekielto. Hän oli tehnyt asiassa seuraavan päätösesityksen, mikä ei vähäisimmässäkään määrin liittynyt valitukseeni: Valtuusto on kokouksessaan 19.12.2003 hyväksynyt pöytäkirjan 63 §:n kohdalla teknisille palveluille 98 056 euron suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2003 talousarvion investointikohtaan Hiihtokeskus ja Hiekkasärkkien reitistöt. Tulopuolelle on vastaavasti kirjattu avustusten lisäyksensä 53 965 euroa, joten todellinen määrärahan ylitystarve on 44 091 euroa, valtuusto on pöytäkirjan 64 kohdalla hyväksynyt jäteveden käyttömaksun ja perusmaksun suuruuden 1.1.2004 lukien. Valtuusto on pöytäkirjan 65 §:n kohdalla hyväksynyt talousarvion vuodelle 2004 ja talousarviosuunnitelman vuosille 2004-2006. Tässä yhteydessä on hyväksytty muun muassa sosiaalitoimen ja sivistystoimen määrärahat vuodelle 2004. Peruspalvelujen osalta on hyväksytty muun muassa Raution terveyskeskuspalvelujen järjestäminen ja sivistystoimen osalta Kalajoen kouluverkkosuunnitelma.Tämän päätösesitys tuli Oulun hallinto-oikeuden päätökseksi tässä asiassa.

Erkin kommentti: Tyngän aluekoulun investointi on tällä hetkellä tarpeeton, sillä yhteiskunnalle olisi ollut halvempi ratkaisu kehittää nykyistä systeemiä. Nyt on jouduttu hankkimaan koulua varten uusi tontti, vaikka entinen olisi käynyt uuden koulun paikaksi. Nyt joudutaan tekemään vielä alikulku Ylivieskan tielle. Siihen Tielaitos ei ole varannut määrärahoja. Kuka maksaa alikulun tekemisen?
Tulevaisuudessa Tyngän aluekoulu varmasti luo positiivista kuvaa Kalajoesta, mutta nyt investointi ei ole välttämätön muuta kuin poliittisesti. Kalajoen kaupungin investetointiohjelma on nyt niin raskas, että vuoden 2010 tilinpäätös tulee menemään miinukselle. On varauduttava veroprosentin nostamiseen juuri silloin, kun Himangan kunta on liittymässä Kalajoen kaupunkiin eli vuonna 2010. Koulu on kuitenkin rakennettava, koska valtio on jo myöntänyt avustuksen koulun rakentamiseen.

Rahalla strategiaa

Olin tiistaina 9.12.2008 Kylpylähotelli Sani Oy:n Aaltosalissa Finnish Consulting Groupin kutsumana Kalajoen seudun matkailustrategian välitarkastelun keskustelutilaisuudessa. Siellä esitetliin yhteenveto aikaisemmista strategioista ja keskusteltiin siitä, mitä konsulteilta odotetaan uuden strategiapäivityksen osalta. Strategiapäivitys liittyy Kalajoen matkailualueen kasvun turvaaminen ja sähköiset yhteistyökonseptit projektiin. Projektin hyväksytty toteutusaika on 1.12.2007 - 31.5.2010. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 300 000 euroa. Projektin toteuttaa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän Kalajoen ammattiopiston matkailuistituutti ja Kalajoen kaupounki yhteistyönä. Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminnanjohtaja Mia Lahtinen Kalajoen Matkailu ry:stä ja jäseninä rehtori Seppo Tuomainen Kalajoen ammattiopisto Artemasta, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja elinkeinojohtaja Miia Himanka Kalajoen kaupungista sekä yrittäjä Hanna Saari Hiekkadyyni Oy:sta ja seutukuntajohtaja Timo Kiema Ylivieskan seutukunnasta. Pohjois-Pohjanmaan Liitto on nimennyt projektin valvojaksi Auli Suorsan. Projektilla on toimitilat Kalajoen Meriluontokeskuksessa.

Projektisuunnitelma

Projektin tarkoituksena on verkostoida alueen toimijat toimimaan yhteisesti laaditun ja ajantasaisen matkailukeskuksen ja sen vaikutusalueen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman mukaisesti. Matkailutoimijoiden verkoston toimintaan kehitetään käytännöön työkaluja jatkoa silmällä pitäen. Projektissa luodaan matkailustrategian ja sen toimenpideohjelman analysointi-, ylläpito- ja seurantajärjestelmä. Projektin aikana laaditaan matkailukeskuksen lähialueen kohteiden kehittämis-, toiminta- ja investointisuunnitelma sekä Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kokonaisvaltainen sähköinen palvelustrategia. Kalajokimatkailu-sivustoa kehitetään matkailijoita monipuolisesti palvelevaksi portaaliksi, jonne mm. tietonsa ja kosivulinkkinsä saavat kaikki projektiin osallistumismaksulla sitoutuneet kohdealueen matkailuyrittäjät. Näin siis lukee projektisuunnitelmassa.

Kun tarkemmin perehdyin asiaan niin olisin voinut tehdä koko projektin käytännön toteutuksineen 25 000 - 30 000 eurolla. Nyt projekti yhteiskunnan toteuttamana maksaa 300 000 euroa. Haluan tuoda tämän selkeästi julki, koska olen huomannut, että projektien rahoitus ja toteutus sekä seuranta on yhteiskunnan kontrollin ulkopuolella.

Mistä on kysymys?

Kalajoen matkailustrategiassa minun oppini mukaan on selvitettävä

1. Missä olemme?
- voimat
- heikkoudet
- mahdollisuudet
- uhkatekijät
2. Minne aiomme mennä? Tavoitteet
3. Kuinka aiomme päästä perille? Keinot
4. Mitä tulee maksamaan?Rahoitus
5. Kuka ottaa vastuun? Vastuuhenkilöt

Keskeinen asia on matkailun markkinointi ja ennekaikkea sähköisten välineiden kuten internetin ja omien nettisivujen hyödyntäminen markkinoinnissa. Myös Kalajoen tapahtumakalenteri on sisällytettävä omille nettisivuille.
Tällä hetkellä on jo olemassa Kalajoen matkailun perustrategia, jonka käytännön toteutus on jäänyt vähäiseksi. Sieltä kuitenkin voidaan ottaa perusasioita päivitettävään strategiaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä uudestaan. Minä painottaisin uusina asioina seuraavia asioita:

1.Tärkein asia on Kalajoen matkailun nettisivujen täydellinen uudistaminen siten, että kerrotaan eri palveluista, yrityksistä ja tapahtumista myös kuvin ja videoin. Erittäin tärkeää on sivujen helppokäyttöisyys ja se, että kaikille yrityksille ja tapahtumille luodaan samanlaiset markkinointimahdollisuudet.

2. Tapahtumakalenteri ja sen hyödyntäminen kuvin ja videoin

3. Kalajoen matkailua on kehitettävä toiminnallisesta puolelta siten, että kartoitetaan hiihtotunnelin ja palloiluhallin rakentaminen Hiekkasärkille. Katso valtuustoaloitteeni asiasta tästä blogista.

4. Kalajoen pienoismallin rakentaminen
Tavoitteena on rakentaa Kalajoen keskustan pienoismalli mahdollisesti 1900-luvun alun kartan perusteella. Tavoitteena on rakentaa pienoismallit taloista sekä täydentää pienoismallia kalajokisilla merkittävillä henkilöhahmoilla. Pienoismallilla tuotaisiin esille kalajokista rakennusperinettä sekä merkittäviä historiallisia tapahtumia.
Tavoitteena on tehtdä pienoismalli molemmin puolin Kalajokea alkaen entisen Kalajoen meijerin rakennuksesta Plassille päin merenrantaan saakka. Pienoismalli tekisi tunnetuksi kalajokista historiaa ja toimisi niin opetus- kuin matkailuinformaationa. Myös muista pienoismallin peruskohteen ulkopuolista historiallisesti merkittävistä rakennuksista voitaisiin tehdä erillinen osa pienoismallia.

5. Luontomatkailun päivitys ottaen huomioon meriluontokeskuksen ja metsäkeskuksen ohjelmat sekä muu luontoon liittyvä toiminta kuten luontopolut, linturetket, leirikoulut, saaristoretket jne.

6. Voidaan valita eri kohderymiä ja tehdä heille yksityiskohtaiset tarjouspaketit

Keskustan kauppakeskus pihtisynnytyksellä

Kalajoen keskustan kauppakeskushankkeen kaupalliseksi ja toiminnalliseksi konsultiksi Kalajoen kaupunginhallitus valitsi 5.5.2008 § 97 kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esityksestä KTM Lasse Yrjänän. Hänen palkkionsa tehtävästä on 95 euroa tunnilta + alv. Tämän loppuvuoden aikana palkkio on noin 33.250 euroa + alv ja tulevina vuosina vielä enemmän. Hankkeeseen liittyvien työmatkojen kustannukset laskutetaan valtion matkustussäännön mukaisesti. Tämän lisäksi konsultille maksetaan kannustepalkkio 90 000 euroa + alv.

Kaupunginhallituksen kokouksessa minä kauhistelin konsultin, entisen koulukaverini Lasse Yrjänän palkkioita. Sanoin, että minä voin tehdä saman työn neljäsosapalkkioilla Lasse Yrjänän esittämistä palkkioista. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Juhani Latukalla oli niin kiire lopettaa keskustelu asiasta, että kaupunginhallituksen jäsen Vuokko Saari ei saanut pyytämäänsä puheenvuoroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukka totsei, että Vuokko Saari on pyytänyt puheenvuoron, mutta ehdin lyödä nuijan pöytään. Latukka ei siis antanut puheenvuoroa Vuokko Saarelle. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esitys hyväksyttiin näinollen yksimielisesti. Ehkä konsulttipalkkiot säästetään vanhusten vaipoista ja kiinteistöjen korjausmäärärahoista.

Kauppakeskushankkeen infotilaisuus

Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä oli kutsunut 15.12.2008 klo 17.30 Kalajoen kaupungin valtuustosaliin Kalajoen ydinkeskustan kauppakeskushankkeen infotilaisuuteen Kalajoen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenet, elinkeinoneuvottelukunnan jäsenet, kauppakeskushankkeen työryhmän jäsenet ja tiedotusvälineet. Tilaisuudessa kauppakeskusasiantuntija Lasse Yrjänä Kauppatieto Oy:stä esitti kauppakeskushankkeen etenemistä ja lähitulevaisuuden näkymiä. Hänen laskelmiensa mukaan kauppakeskukselle haetaan sijoittajaa ja rakentamistarve on 8203 neliometriä, joista 738 on päivittäistavaraa ja 7465 erikoistavaraa varten. Kauppakeskukseen tulisi neljä muotiin ja vapaa-aikaan liittyvää liikettä ja 13 muuta liiketta, pari ravintolaa ja kahvila sekä kahdeksan toimistoa tai palvelutilaa. Konsultti Lasse Yrjänä ei voinut nimetä yhtään ankkuriyritystä tai sijoittajaa, joka olisi sitoutunut tähän hankkeseen. Konsultin mukaan hanketta on pidetty mielenkiintoisena.

Mikä mättää tässä hankkeessa?

Olen ihmetellyt mikä mättää tässä kauppakeskushankkeessa. Siksi päätin selvittää asian. Minulle on tullut sellainen tunne, että Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on päättänyt estää uuden yritys A:n rakentamisen Kalajoelle. Infotilaisuuden jälkeen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari sanoi minulle, ettei yhdelle yritykselle voida antaa tuollaista liikepaikkaa.
Konsultille maksetaan käsittämättömän suuret palkkiot jotta löydetään sellaisia asioita, joilla uuden yritys A:n rakentaminen Kalajoelle voidaan estää.

Kalajoella on myynniltään yritys A-ketjun viidenneksi suurin myymälä. Sen pinta-ala on 2529 neliömetriä. Yritys A tarvitsee uudet kunnon myyntitilat Kalajoelle. Sillä on myös rahaa ja valmiutta rakentaa ne Kalajoelle. Yritys A on valmis itse rakentamaan uudet 4500 neliön tilat itselleen tuolle suunnitellulle kauppakeskusalueelle. Yritys A on valmis rakentamaan niin näyttävän rakennuksen, että se varmasti pysäyttää ohiajavia ja matkailijoita. Yritys A on valmis rakentamaan myös vuokrattavia tiloje muille yrityksille omaan kiinteistöönsä.

Yritys A ei lähde vuokralaiseksi kauppakeskukseen, koska se ei halua bisneksiinsä välistävetäjiä. Tämän lisäksi nykyisen yritys A:n tooimitiloihin mahtuvat kaikki ne yritykset, joille uudella kauppakeskuksella pyritään rakentamaan kallista vuokrattavaa tilaa. Nykyisistä yritys A:n toimitiloista voitasiin tehdä kiinteistöyhtiö, mikä vuokraa edullista tilaa yrityksille. Kalajoen kaupunki voisi olla kiinteistöyhtiössä mukana uuden yritys A:n tontin hinnalla. Lisäksi tarvittaessa nykyisiä yritys A:n toimitiloja voidaan jatkaa eli rakentaa lisätilaa tarvittaessa takana olevalle tontille, koska se tontti on ostettavissa ko. tarkoitukseen. Näillä ratkaisuilla yrityksille voitaisiin tarjota todella edullista liiketilaa Kalajoelta. Edulliset toimitilat olisivat todella konkreettinen kilpailuetu yrityksille Kalajoella.

Kannattavuus on yrityksen tärkein tavoite. Kannattavuus muodostuu tulojen ja menojen erotuksesta. Siksi vuokrien tulee olla edullisia, koska vuokramenot ovat monen yrityksen kannattavuudelle keskeinen asia. Näin Kalajoen kaupunki voisi olla luomassa toimintaedellytyksiä monelle yritykselle Kalajoella.

Uuden yritys A:n toimitilojen rakentaminen voidaan antaa kalajokiselle rakennusliikkeelle jolloin rakennusaikainen hyöty tulisi kalajokisille henkilöille ja yrityksille sekä myös Kalajoen kaupungille muun muassa verotuloina.

Kauppakeskus pihtisynytyksellä?

Kalajoen kauppakeskushanketta voidaan verrata kivuliaaseen pihtisynnytykseen. Tähän mennessä ei ole tullut vielä lasta eikä paskaa, mutta nyt on jo havaittavissa virtsan karkailua eli konsultin laskutusta tuloksettomasta työstä. Näyttää siltä, että perätilassa oleva sikiö on saatava kääntymään tai on tehtävä puoskarin abortti. Onko epiduraalipuudutus aiheuttanut sekä potilaalle että puoskareille pahoinvointia ja huimausta? Nyt on jo havaittavissa sikiön sydämen lyöntiheyden muutosta. Jos äiti ei jaksa ponnistaa niin tarvitaan imukuppisynnytys. Olisikohan ilokaasusta apua? Ei voi välttyä vaikutelmalta, että nyt tarvitaan lääkäriä eikä puoskareita. Näyttää siltä, että asiat ovat jo nyt menossa anaalin puolelle. On suuri vaara, että veromarkat löytävät tiensä sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon. Ehkäpä asioissa yksi syy on lapsen suuri koko. Mieleeni tulee kysymys, jonka biologi Eero Laukkanen esitti: Kumpi kusettaa enemmän, kalja vai X ?

Kauppakeskusasiassa on nyt otettava järki käteen ja on ryhdyttävä kalajokisten veronmaksajien ja kalajokisten yritysten edun mukaiseen toimintaan. Yritys A:lle on myytävä tontti, jolle se voi rakentaa iso näyttävän kauppakeskuksen Kalajoelle. Muille yritykselle varataan tilat nykyisistä yritys A:n toimitiloista perustamalla takoitusta varten kiinteistöyhtiö. Yritys A on valmis rakentamaan toimitiloja uusien toimitilojensa yhteyteen.

Kuvassa arkkitehtiylioppilaan näkemys kauppakeskuksesta. Valitettavasti arkkitehtiylioppilaalla ei ole riittävää käsitystä kannattavuusasioista. Kauppakeskuskuva on kuitenkin mielenkiintoinen. Tämähän on sanonta, joka voidaan tulkita myönteiseksi kieltäytymiseksi.

Meinalan kaava

Meinalan alue sijaitsee Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien alueen puolivälissä 8-tien eteläpuolella. Alueella toimii 21 yritystä ja muuta toimijaa. Työntekijöitä alueella on noin 145. Teollisuusalueen toiminta käsittää puuteollisuutta, metalliteollisuutta, logistiikkaa ja rakentamista. Muita toimialoja ovat sähköntoimitus, autokatsastus ja tekstiilituotteiden valmistus.

Meinalan teollisuusalueen suunnittelua ohjaavat maakuntakaava, osayleiskaava ja asemakaava. Voimassaoleva asemakaava ei ole toteutunut. Teollisuusalueella on osoitettu vain muutamia suuria teollisuustontteja. Liittyminen valtatie 8:lta on ongelmallinen. Kanavoimaton risteys on vaikea varsinkin keskustan suunnasta tultaessa.

Rakennuskanta alueella herättää myös huomiota. Toteutuksien kirjo on suuri. Teollisuusrakennusten materiaaleina on käytettyä puuta, hirttä, peltiä, betonielementtejä, harkkoja ja tiiltä. Väreinä on käytetty tummanpunaista, vaaleankeltaista, vaaleanharmaata, vaaleansinistä ja murrettua valkoista.

Kaavan laajennus ja kauppakeskus Kippari

Teollisuusalue on tarkoitus laajentaa aivan 8-tien reunaan saakka. Näin yritykset tulevat suuren yleisön tietoisuuteen, kun ne näkyvät 8-tielle. Rakennustapaohjeita on selkeytettävä, eikä 8-tien varteen saa sijoittaa pressuhalleja. Rakennusten värityksellä voidaan samalla tontilla olevat rakennukset yhdistää kokonaisuudeksi. Rakennuspaikat on sijoitettava tontin reunoille. Rakennussijoittamisessa on huomioitava mahdollinen laajentaminen tulevaisuudessa.

Meinalaan suunnitteilla oleva kauppahanke Kippari sisältää halpatavaratalokauppaa, päivittäistavarakauppaa ja tilaa vievää kauppaa. Kaupan rakentamisen toteutuksesta vastaa Skanska Oy. Tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen kaupanalue.

Selvitys Kalajoen kaupasta

Kalajoen kauppojen myynti on noin 53 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä päivittäistavarakaupan osuus on 21 miljoonaa euroa. Kalajoella kaupan myynti on 44 % suurempi kuin kaupungin oma ostovoima. Päivittäistavarakaupassa myynti on noin kolmanneksen ja erikoistavarakaupassa runsaat puolet kaupungin ostovoimaa suurempi. Tilaa vievässä kaupassa myynti on kaksinkertainen kaupan ostovoimaan nähden. Kilpailu ostoeuroista käydään Kokkolan, Ylivieskan ja Raahen kanssa. Merkittävän lisän vähittäiskaupan myyntiin tuovat vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Laskennallinen lisäpinta-alan tarve Kalajoella on vuoteen 2025 mennessä noin 8000 myyntineliötä.

Meinalan hanke on kooltaan noin 12400 neliötä. Kohtuullisella myyntitehokkuudella sen myynti tulisi olemaan arvioiden mukaan noin 34 miljoonaa euroa. Siitä noin 70 prosenttia olisi erikoistavarakauppaa. Suhteutettuna Kalajoen nykyiseen myyntiin (53 miljoonaa euroa) 34 euron myynti on erittäin merkittävä. Meinalan hankkeen toteutuminen merkitsee Kalajoen keskustan yrityksille suuria vaikeuksia. Se merkitsee myös sitä, että keskustaan ei ole mahdollista rakentua edes pienimuotoista kauppakeskusta. Matkaa kauppakeskukseen Kalajoen keskustasta tulee olemaan noin neljä kilometriä ja Hiekkasärkiltä saman verran. Liikennemäärä 8-tiellä Meinalan kohdalla on keskimäärin 6120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matkailumyynnin osuus vähittäiskaupan myynnistä on Kalajoella on runsaat 6 %.

Kauppakeskuksen rakentaminen Meinalaan merkitsee käytännössä Kalajoen keskustan kehityksen pysähtymistä. Uusia toimitiloja Kalajoen keskustaan kaupoille ei tarvita. Päivittäistavarakaupoilla on Kalajoen keskustassa hyvät toimitilat. Niillä ei ole toimitilojen takia tarvetta siirtyä Meinalaan. Kysymys on myös kustannuksista niin yritysten kuin yhteiskunnankin kannalta.

Erikoistavarakaupan tarjonta kasvaa Meinalan kauppakeskuksen myötä. Sinne sijoittuisi huonekalu-, sisutus-, kodinkone- ja vastaavaa tilaa vaativaa kauppaa. Myös halpatavaratalotoimintaa siirtyisi Meinalaan. Kilpailu keskustan liikkeiden kanssa kasvaa ja saattaa merkitä keskustan liikkeille kuoliniskuja. Asukkaiden kannalta tavaroiden saatavuus heikkenee, koska asiointimatkat kasvavat. Meinalan kauppakeskuksen asiakkaista 97 % tulee asioimaan autolla. Toisaalta tavaroiden saatavuus paranee, kun ei tarvitse lähteä hakemaan tavaroita Ylivieskasta, Kokkolasta tai Raahesta.Meinalan hankkeeseen liittyy myös huoltoasema Ylivieskantien risteykseen.

Hankkeen tausta

Kaavaprosessi käynnistyi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan päätöksellä 27.4.2006. Kalajoen kaupunki teki Skanska Oy:n kanssa kehittämissopimuksen loppuvuodesta 2006. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.1.2007. Silloin päätettiin laatia alueelle luontoselvitys ja maisema-analyysi. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa teollisuustontteja suunnittelualueella. Lisäksi pyritään turvaamaan nykyisten yritysten toimintaedellytykset. Arvio kaavan toteutumisesta on noin 15 vuotta. Hanketta viedään nyt eteenpäin kuin yritettäisiin työntää käärmettä pyssyn piippuun. Selvityksissä ei nimittäin nähdä kuin yksi ainoa oikea vaihtoehto eli kauppakeskus Kipparin toteuttaminen Meinalaan. Mielestäni teollisuusalueen kipparoinnissa on puoskaroinnin maku. Minulle on jäänyt epäselväksi se liittyykö Meinalan kaavaan vaalirahoituskuviotoiveita varsinkin tilaavievän kaupan osalta.

Havaintoja kaavassa huomioitavista asioista

Kevyen liikenteen väylä valtatien 8 alta on välttämätön. Meinalan sisäänajokadun vuorokausiliikenne on noin 4200 ajoneuvoa ja oletettavasti 60 % liikenteestä suuntautuu pohjoiseen eli keskustaan päin. Kesäaikana 8-tien liikennemäärät nousevat 11800 ajoneuvoon päivässä, mikä merkitsee päiväsaikaan noin 600 - 700 autoa tunnissa. Liikenneturvallisuuden kannalta tämä edellyttää melkoisia muutoksia liittymien kohdalla. Liittymään on rakennettava kanavointi eli vasemmalle kääntyvien kaista. Meinalan suunnasta tuleville on rakennettava omat kaistansa, niin vasemmalle kuin oikealle kääntyville. Nopeusrajoitus 60 km/h on otettava käyttöön. Lisäksi Tielaitoksen suunnittelua vaikeuttaa se, että alueen pohjoispuolella (meren puolella) sijaitsevaa maata ei ole kaavoitettu. Tielaitos joutuu suunnittelemaan toimintansa tietämättä mitä toimintoja on suunniteltu 8-tien pohjoispuolelle. Kysymys on Hiihtomajan alueesta.Raskaan liikenteen osalta Meinalan alueelle on rakennettava Ylivieskan tieltä yhdystie, jota raskasliikenne voi käyttää. Sillä ratkaisulla parannetaan 8-tien turvallisuutta.

Näin Kalajoella kilpailutetaan

Lauantai-iltana 28.6.2008 sain arvovaltaiselta taholta puhelinsoiton, jossa minulta tiedusteltiin, että tiedänkö minä Kalajoen kaupungin päättäjänä Kalajoen kaupungin omistaman yrityksen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kilpailuttamisesta. Soittajan mukaan Kalajoen Diakonaatti Oy:n toiminta loppuu 31.7.2008 Sanifani-kylpylän yhteydessä. Uudeksi yrittäjäksi on valittu kilpailutuksen perusteella Medirex Oy Kokkolasta. Sanoin soittajalle, että minulle asia on kokonaan uusi, mutta selvitän asian. Soitin jo lauantai-iltana Diakonaatti Oy:n johtajalle Riitta Puumalalle ja sovittiin tapaaminen maanantaiksi 30.6.2008 klo 10.00.

Kaupunginhallituksen päätös 21.4.2008

Kalajoen kaupunginhallitus oli käsitellyt Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välistä vuokrasopimusta. Kalajoen kaupunki oli pättänyt vuokrata ilman kilpailutusta Kalajoen kaupungin omistaman SaniFani Kylpyläkiinteistön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokrasuhde on voimassa toistaiseksi 1.6.2008 alkaen. Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi vuosi. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Vuokra maksetaan kunkin kuukauden 10. päivään mennessä. Vuokran määrää ei ole määritelty ollenkaan.

Vuokrasopimus ja vuokrasopimusmenettely on siis ollut aika erikoinen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tämän elinkeinojohtaja Miia Himangan valmisteleman vuokrasopimuksen 21.4.2008. Tällaisen sopimuksen hyväksyminen on ollut mahdollista, koska keskustan kaupunginhallituksen jäsenet toimivat kumileimasimina. Jos he haluavat olla jatkossakin kultapossukerhon jäseniä heidän on osattava sanoa JOO. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että keskustan kaupunginhallituksen jäsenillä on kloonatut aivot. Se lienee valinnan edellytys.

Vuokrasopimuksen siirtämisen osalta kaupungihallituksen hyväksymään sopimukseen on kirjattu seuraava virke: Vuokralainen voi kuitenkin vuokrata vuokrakohteen tiloja edelleen, josta tulee ilmoittaa etukäteen vuokranantajalle.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt elinkeinojohtaja Miia Himangan valmisteleman esityksen Kalajoen Diakonaatti Oy:n määräaikaisen sopimuksen jatkumaan entisin ehdoin 31.5.2008 saakka. Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt vuokrasopimusten siirron Day Spa Harmonyn ja V.I.P. Valentinon osalta 1.6.2008 alkaen siten, että vuokranantajaksi siirtyy tuolloin Kalajoen Hiekkasärkät Oy.
Näin vuokratulot tulevat Kalajoen kaupungin omistaman kiinteistön osalta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, joka on vuokrannut ne Kalajoen kaupungilta tuntemattomalla vuokrasummalla.

Erikoinen tarjouspyyntö

Kalajoen Hiekkasärkät Oy oli pyytänyt tarjouksia hyvinvointipalvelujen tuottajaksi Kalajoelle. Tarjouspyynnöt tuli jättää 16.6.2008 mennessä. Tarjouspyynnössä esitettiin toivomus, että valittava hyvinvointipalvelujen tarjoaja voi aloittaa toimintansa kylpyläkiinteistön hyvinvointiosastolla 1.8.2008. Tarjouspyynnössä kerrotaan, että toimijan valinnassa palvelujen toteuttamissuunnitelman ja sitoutumisen painoarvo on 70 % ja tarjottavan vuokran 30 %. Lisätietoja antavat Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Harri Vainioniemi puh. 0440 863 518 ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari puh. 044 4691 200.

Mitä tarjouspyynnöstä tulee selvitä?

Yleensä kun tarjousta pyydetään niin, että tarjouspyyntöasiakirjat on laadittava siten, että niistä yksiselitteisesti käy ilmi hankinnan sisältö, laatu, laajuus, hankinnan keskeiset ehdot ja hankintamenettelyn sisältö ja vaiheet. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella yritysten on voitava arvioida kiinnostustaan, soveltuvuuttaan ja mahdollisuuksiaan ehdokkaina tai tarjoajina.
Tarjouspyyntöasiakirjat on laadittava kirjallisina. Näin turvataan ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön tiedonsaanti ja kohtelu.
Tarjouspyynnön tulee olla niin selkeä, että tarjouspyynnön perusteella annettavat tarjoukset ovat yhteismitalliset ja vertailukelpoiset.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tarjouspyyntö ei täytä näitä perusperiaatteita tarjouksen pyytämisen osalta. Siksi on syytä epäillä, että tavoitteena on Kalajoen Diakonaatti Oy:n savustaminen pois kylpyläkiinteistöstä.

Tapaaminen Diakonaatti Oy:ssä

Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja Kalajoen Diakonaatti Oy olivat tehneet 26.5.2008 kahden kuukauden mittaisen vuokrasopimuksen eli 1.6.-31.7.2008. Näin lyhyen vuokrasopimuksen tekeminen on käsittämätöntä, kun ajatellaan yrityksen toiminnan määrää ja laatua, henkilöstön määrää sekä omaisuusmassaa. Tämä sopimus olisi pitänyt Kalajoen kaupunginhallituksen 21.4.2008 päätöksen mukaan saattaa tiedoksi Kalajoen kaupunginhallituselle etukäteen. Näin ei ole toimittu. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on yrityksen savustusoperaatio, mikä varmasti poikkeaa radikaalisti Kalajoen kaupungin yrittäjäystävällisestä politiikasta.

Keskustelun kuluessa kävi selkeästi ilmi se, että yrittäjät tunsivat, että heidät halutaan savustaa ulos keinoja kaihtamatta. Uudeksi yrittäjäksi oli valittu 1.8.2008 kokkolalainen Medirex Oy. Kalajoen Diakonatti Oy:llä on Valtiokonttorin kanssa sopimus kilpailutuksen perusteella hoitaa veteraaneja. Medirex Oy:ltä tällainen sopimus puuttuu. Näin veteraanien kuntoutus Kalajoella loppuu 31.7.2008 jos Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyy 14.7.2008 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin toiminnan, mitä on pidettävä hyvien tapojen vastaisena.

Lupasin Kalajoen Diakonaatti Oy:n toimitusjohtajalle selvittää asian perinpohjin. Minun oikeustajuni mukaan tarjouspyyntö ei täytä lainmukaisia kriteerejä. Menettelyä on kaikin puolin epäiltävä lainvastaiseksi. Kokkolalaisen Medirex Oy:n johtaja on Kokkolan kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen. Onko kysymyksessä epäreilu kilpailu? Näinkö toimii On sovittu- menettely?

Tapaaminen elinkeinojohtajan kanssa

Kävin maanantaiaamuna 30.6.2008 yhdeksän aikoihin tapaamassa Kalajoen kaupungin elinkeinojohtaja Miia Himankaa. Hänelle oli yllätys se, että hänen valmistelemassaan sopimuksessa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Kalajoen kaupungin välillä oli pykälä, jonka mukaan Kalajoen kaupunginhallitukselle on etukäteen ilmoitettava vuokralaisen muutoksesta. Elinkeinojohtaja Miia Himanka lupasi ottaa yhteyttä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tomitusjohtajaan Harri Vainioniemeen jotta tämä toimittaisi tarvittavat tiedot Kalajoen kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. Kokous on 14.7.2008.
Soittelin myös kaupunginhallituksen jäsenille, jotka eivät muistaneet, että he ovat päättäneet Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Diakonaatti Oy:n vuokrasopimuksen päättyvän 31.5.2008.

Tapaaminen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajan kanssa

Tiistaina 1.7.2008 klo 9.40 kävin tapaamassa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajaa Harri Vainioniemeä. Kuntalaki muuttui toukokuussa 2007 ja se mahdollisti myös valtuutettujen tiedonsaannin kunnallisista yhtiöistä. Pyysin Harri Vainioniemeltä yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjaa, jossa on päätetty kilpailuttamisesta. Harri Vainioniemi kertoi, ettei hän ole vielä tehnyt pykälää valmiiksi, koska yhtiön hallituksen kokous oli viime perjantaina eli 27.6.2008. Tarjoukset oli pitänyt toimittaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle jo 16.6.2008 mennessä ja uusi yrittäjäkin oli jo valittu. Kuka muuten teki valinnan, kun yhtiön hallitus päätti kilpailuttamisesta vasta 27.6.2008? Toimitusjohtaja Vainoniemi kertoi, että he ovat hakemassa Diakonaatti Oy:n tiloihin todellista toimijaa. Siksi tiloihin on valittu kokkolalainen Medirex Oy. Vainoniemi lupasi laittaa tarvittavat tiedot Kalajoen kaupunginhallituksen seuraavaan 14.7.2008 kokoukseen.

Erkin kommentti

Koko prosessin takana on Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Se näkyy tarjouspyynnöstä. Kalajoen kaupunki oli vuokrannut kylpylätilat Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle joten Kalajoen kaupunginjohtajalla ei tämän jälkeen ole roolia asiassa, vaan asiassa hyväksynnän tai hylkäyksen tekee Kalajoen kaupunginhallitus, koska sille asiat on saatettava etukäteen tiedoksi.

Vuokratarjouspyyntö ei täytä lain vaatimuksia. Kysymyksessä on selkeä yrityksen savustaminen. Sitä osoittaa tarjouspyynnöt ja koko tarjousmenettely sekä asiasta päättäminen jälkikäteen. On syytä epäillä, että hyvä-veli-järjestelmän avulla löydettiin tiloihin keskustalainen yrittäjä. On syytä muistaa, että tarjouspyynnössä haettiin valittavaa yrittäjää. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tällainen yrittäjä on nyt löytynyt tosin kaikkien hyvien tapojen vastaisesti. Miksi muita yritystiloja ei kilpailutettu? Miksi kilpailuttaminen kohdistettiin vain yhden yrityksen toimitilohin? Onko kysymykessä perustuslain vastainen menettely? Miksi Kalajoen kaupunki ei kilpailuta kylpylä Sanifanin tiloja? Kilpailuttaminen tulee ulottaa myös Sanifanin tiloihin kokonaisuudessaan. Tämä onkin vaikea asia Kalajoen kaupungin johtaville poliitikoille, jotka istuvat Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja nauttivat korkeista kokouspalkkioista. Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki viime vuonna tappiota noin 200 000 euroa. Tämä oli jo kolmas tappiovuosi peräkkäin. Konkurssilta yhtiö pelastettiin siten, että Kalajoen kaupunki osti maata Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä 1,5 miljoonalla eurolla. Saman maa-alueen kunta myi Hiekkasärkät Oy:lle aikoinaan 675 000 markalla. Maan arvonnousu on huikeaa Kalajoella.

Koulu on elävän kylän tunnusmerkki

Kalajokisten veronmaksajien ylivoimainen enemmistö vastusti poikkeuksellisen näyttävästi kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon ajamaa kouluverkon supistamissuunnitelmaa. Suunnitelman mukaan Kalajoen 14 kyläkoulusta lopetetaan puolet lähivuosien aikana. Supistamissuunnitelma juntattiin läpi 19.12.2003 valtuuston kokouksessa.

Elävän kylän tunnusmerkki

Kyläkoulu on osoitus elävästä kylästä. Kyläkoulut muodostavat kovan ytimen toimivalle, omavaraiselle kyläyhteisölle. Koulu on elävän kylän symboli. Koulun sulkeminen on kuolinisku kylän kehitykselle. Koulujen lakkauttamisen vastustamisessa on ollut kysymys maaseudun elinehtojen torjuntataistelusta. Lakkauttamalla koulu lisätään muuttoa kylältä. Koulun lakkauttaminen tappaa kyläyhteisön.

Kalajoella lähikoulujen määrän supistumisessa jätettiin kylien intressit lähes kokonaan huomioonottamatta. Kalajoella virkamies- ja luottamusmiesjohto meni kylille nokka pystyssä ja takki auki kertomaan vähän siihen tyyliin, että minä ja mieheni sekä meidän karjakko on päättänyt, että tämä koulu suljetaan säästösyistä. On selvää, että ylimielisesti ylhäältäpäin organisoidut koulujen lakkauttamistoimet, joissa jätettiin kyläläisten toiveet huomioimatta, aiheutti erittäin suurta katkeruutta.

Kalajoella tehtiin aikanaan suuri virhe kun kyläkoulujen keittolat lopetettiin ja siirryttiin keskuskeittiönsysteemiin. Keittoloiden lopettamisessa ei syntynyt säästöä, vaan päinvastoin kustannukset kasvoivat kunnan kirjanpidosta saatujen tietojen mukaan yli puoli miljoonaa tapettua markkaa. Samalla menetettiin niitä kaivattuja naistyöpaikkoja, jotka elävöittävät koulun ja koko kylän toimintaa. Koulukeittoloilla oli myös positiivinen vaikutus kylän elintarviketuotantoon. Keskittäminen aiheutti suuret vahingot tällekin toiminnalle.

Historia osoittaa selvästi, että koulun lopettaminen kylältä merkitsee elävän kylän kuolemaa ja se on kuolinisku kylälle. Se on kylien tappopolitiikkaa. Olisi pitänyt toimia niin, että olisi tehty ns. haittavaikutusselvitys, jossa olisi kartoitettu etukäteen ne haitat ja vahingot mitä koulun sulkeminen kylälle aiheuttaa. Kalajoella toimittiin erittäin taitamattomasti ja ylimielisesti. Seurannaisvaikutukset näkyivät erittäin selkeästi kunnallisvaaleissa 2004 jolloin sitoutumaton Pro Kalajoki nousi Kalajoen kaupunginvaltuuston toiseksi suurimmaksi ryhmässä kuudella valtuutetullaan.

Mikä on lapsen etu?

Koulujen lakkauttamisessa on unohdettu kokonaan tärkein asia eli lasten etu. Esko Kalaojan tutkimus Kyläkoulutko malli koulujen kehittämiselle antaa selkeät perusteet kyläkoulujen säilymiselle. Pienet maaseutukyläkoulut ja niitä ympäröivät yhteisöt muodostavat ehjän, saumattoman kokonaisuuden. Vanhemmat ovat mukana koulun toiminnassa aktiivisesti erilaisissa projekteissa, retkissä ja tapahtumissa, joissa koulun ja sen ympäristön eristyneisyys poistuu.

Yhdyskuntaluokkaopetus takaa paremman oppimisympäristön erillisluokkaopetukseen verrattuna. Tiedollisissa suorituksissa ei ole eroja, mutta lähes kaiken tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa yhdysluokkien oppilaat ovat edellä. Yksikään tutkimus ei osoita, että opetus kolmiopettajaisessa kouluissa olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa kuin kaksiopettajaisessa koulussa.

Pienelle koululle on ominaista perhemäisyys, kun taas iso koulu on laitosmainen. Tutkimuksissa iso koulu on todettu massatuotantotehtaaksi, jolle on ominaista sulkeutuneisuus, jähmeys ja muodollinen luokkaopetus. Pieni koulu on perhemäinen, epävirallinen, turvallinen, tuttu ja joustava.

Väitöskirjassaan Pienten koulujen opetuksen kehittäminen Taina Peltonen tuo esille samoja asioita. Yhdysluokkaopetuksen eduiksi hän näkee sen, että lapsen sosiaalinen asema voi muuttua joka vuosi. Lapset tottuvat itsenäiseen työskentelyyn ja oma-aloitteisuuteen. Peltosen mukaan yhteistyö ja sosiaalisuus hallitsevat käytöstä. Nuoret oppivat tutkimalla vanhempia ja vanhempien vastuunkanto kehittyy.

Pienillä kouluilla on yleensä monipuolinen, puolivilli ympäristö lapsille pihoineen. Lähistöllä on urheilukenttä, metsää ja peltoa, luonto. Luonnolliset puitteet kehittävät luovuutta ja vahvistavat ympäristösidettä. Etuna on myös maaseudun rauhallinen elämäntapa. Ulkoleikkejä ja liikuntaa voidaan harrastaa paljon enemmän kuin ison koulun pihalla.

Lapsen edun kannalta katsottuna etuna ovat myös lyhyemmät koulumatkat, ei kyydityksiä, ei odottelua. Kouluympäristö on tuttu ja turvallinen ympäristö. Omaan kylään juurtuminen, virikkeellinen kouluympäristö, läheinen suhde opettajaan, yksilöllisen ohjauksen tarve vähenee, ongelmiin puuttuminen on nopeaa. Näihin samoihin asioihin ovat kiinnittäneet huomiota N. Nykänen ja T. Väkeväinen tutkimuksessaan Kyläkoulut – mahdollisuuksien meri sekä T. Hyvönen ja A. Rovansalo tutkimuksessaan Kyläkoulun oppilaan tulevaisuuden kuvat.

Hallitus apuna

Vanhasen hallituksen esityksestä kyläkoulujen valtionapujärjestelmää muutettiin suuria kouluja suosivaksi. Vanhasen hallitus on omilla toimillaan ollut autioittamassa suomalaista maaseutua ja tappamassa kyläyhteisöjä. Tämä on ollut väärää politiikkaa. Saattaa olla, että tällä politiikalla on vaikutusta jopa vaalitulokseen ainakin täällä Oulun vaalipiirissä.

Nunnan nännit ja paavin pallit - kouluverkon supistamisesta Kalajoella

Olen kuullut käytettävän ilmaisua nunnan nännit ja paavin pallit sellaisista asioista, jotka ovat olemassa, mutta millä ei ole mitään käyttöä. Tähän luetteloon voisi kolmanneksi lisätä Oulun hallinto-oikeuden. Selvennän asiaa konkreettisella esimerkillä.

Outoa menettelyä

Monissa kunnissa, varsinkin Kalajoella, on tapana tuoda vuoden viimeiseen kokoukseen kaikki hankalat asiat. Tällainen hankala asia oli kouluverkon supistaminen sekä hotellin ja meriluontokeskuksen takausasia. Asiat tuotiin valtuustokäsittelyyn 19.12.2003.

Kouluasian tausta on seuraava: Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea.

Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahalisäyksen, koska "kouluverkkoa ei ole vielä muutettu". Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat jo sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille ellei valtuutettu itse käynyt budjettikirjan pientä numeroaineistoa lävitse ja sieltä havainnut mitä oli pienen virkamiesryhmän toimesta päätetty tehdä. Koulujen lakkauttamissuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa.

Koulujen lakkauttamissuunnitelman julkistamisen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille, Raili Myllylälle, varsinaisen äänikadon. Työryhmän määräaika päättyi sopivasti eduskuntavaalien jälkeen 31.3.2003. Työryhmän esitys oli käytännössä sama kuin virkamiestyöryhmän.

Työryhmän muistiossa ilmoitettiin, että Erkki Aho on mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minua ei oltu koskaan valittu tuohon työryhmään, enkä siten ollut osallistunut yhteenkään työryhmän kokoukseen. Pidin työryhmän puheenjohtajan Aila Siirilän menettelyä aika outona, kun minun nimelläni yritettiin markkinoida koulujen sulkemisia. Minä en voinut hyväksyä tuon työryhmän esityksiä, koska selvityksen perustaksi oli otettu ajatus, että 3-opettajainen koulu on paras. Siihen ei löytynyt mitään tosiasioihin perustuvaa pohjaa. Lisäksi valtionosuudet laskelmissa oli laskettu tarkoituksellisesti virheellisesti, eikä koulukohtaisia laskelmia pystytty esittämään. Valtion osuuden laskentakaavan olisi saanut asetuksen 806/1998 3 §:stä. Koulujen kiinteistöjen osalta laskelmat olivat täysin pielessä.

Koulujen sulkemisen jälkeen koulukiinteistöille ei oltu suunniteltu mitään muuta käyttöä ja oli oletettu, että kiinteät kulut loppuvat koulujen sulkemisen jälkeen. Oppilaiden kuljetusten osalta kulut oli laskettu "minusta tuntuu"-menetelmällä. Opettajien palkkakulut oli laskettu väärin. Kouluverkkoasiassa selvitys ja kuulemisasiat eivät täyttäneet hyvää hallintotapaa ja hallintomenettelylain henkeä.

Valtuuston kokous 19.12.2003

Kalajoen valtuusto käsittely kouluverkkoasiaa 19.12.2003 § 63. Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen kouluverkon supistamisesta. Valitin kuten useat muutkin henkilöt tuosta päätöksestä. Katsoin, että päätös oli syntynyt laittomasti, sillä päätöksenteossa oli muotovirhe. Yksi valtuutettu oli poissa kokouksesta ilman pätevää syytä. Tämä sama valtuutettu osallistui koko vaalikauden aikana vain pariin kokoukseen, mutta ei ollut ilmoittanut hyväksyttävää syytä poissaololleen. Hän vain yksinkertaisesti oli päättänyt olla hoitamatta kaupunginvaltuutetun ja teknisen lautakunnan jäsenen tehtäviä. Valtuuston päätös ei ollut syntynyt kunnallisvaalien mukaisen äänestystuloksen edellyttämässä kokoonpanossa. Valtuutettu ei ollut pyytänyt eroa, eikä ollut ilmoittanut poissaolonsa syytä etukäteen valtuuston puheenjohtajalle, kuten valtuuston ohjesääntö edellyttää. Valtuutettu oli perusteettomasti kieltäytynyt vastoin lakia hoitamasta luottamustehtäviään, joihin hänet oli valittu hänen annettuaan sitoumuksensa ko. tehtävän hoitamisesta. Kävin juuri ennen tätä valtuuston kokousta kävelylenkillä ja kiersin ko. valtuutetun kodin ohi ja saatoin todeta, että hän oli kotona pihalla, eikä hänellä ollut mitään laillista syytä olla osallistumatta valtuuston kokoukseen.Kuntalain mukaan valtuutetun on hoidettava tehtävänsä niin kauan kuin toimikausi kestää. Valtuutettu ei voi kieltäytyä hoitamasta tehtäviään ilman perusteltua ja hyväksyttävää syytä eikä ilman, että valtuusto päättää erikseen asiasta.

Kuntalain 39 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu. Kirjassa Hannus – Hallberg Kuntalaki 2.laitos 1997 sivu 247: Valtuutettu tai varavaltuutettu ei voi peruuttaa sitä suostumustaan, mikä on säädetty edellytykseksi hänen asettamiselleen ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Hänellä, suostumuksensa ehdokkaaksi antamiseen kerran annettuaan, ei ole sen parempaa oikeutta kieltäytyä kesken toimestaan kuin muillakaan luottamushenkilöillä.

Kuntalain 32 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta eli toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Kuntalain 40 §:n mukaan jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selvitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle.Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös oli minun oikeustajuni mukaan kuntalain 11 §:n, 32 §:n , 39 §:n ja 40 §:n vastainen.

Valtuusto ei ollut lainmukaisessa kokoonpanossa, eikä valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki ollut valvonut, että poissaollut valtuutettu olisi toimittanut lain mukaisen esteen poissaolostaan ko. valtuuston kokoukseen. Koska ko. valtuutettu oli pysyvästi poissa kokouksista ilman pätevää syytä, niin kysymyksessä on muotovirhe. Vastaavista tapauksista on KHO:n päätöksiä. 22.11.1991 T 4231, 4.4.1985 T 1291, 1979 II 21, 1979 II 23.

Kalajoen valtuuston työjärjestys on hyväksytty 29.9.1995 §60. Se on tullut voimaan 1.10.1995. Valtuuston työjärjestyksen 1 § :n mukaan valtuutettu, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Näin ei ollut tapahtunut. Varavaltuutettu oli tullut kokoukseen varsinaisen valtuutetun sijaan ilman erillistä kutsua valtuuston työjärjestyksen vastaisesti. Esteestä ei oltu tehty ilmoitusta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajan olisi pitänyt saattaa valtuutetun poissaolon syy valtuuston ratkaistavaksi.

Toinen peruste valtuuston päätöksen kumoamiseksi oli se, että Kalajoen ja Raution kuntaliitos-sopimus oli edelleen voimassa, joten Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös oli kuntaliitossopimuksen vastainen. Raution kunnanvaltuusto oli 27.3.1972 ja Kalajoen kunnanvaltuusto 28.3.1972 hyväksynyt kuntaliitossopimuksen. Sopimuksen 1 C kohdan mukaan koulutoimen osalta ei tapahdu tilanteen huonontumista ja että yhteistoiminta toistaiseksi Alavieskan kunnan kanssa voi jatkua. Kunnilla oli siis sopimusvapaus eli niillä oli oikeus tehdä sellainen sopimus, minkä valtuustot hyväksyvät. Rautiolaiset onnistuivat neuvottelemaan hyvän sopimuksen. Koska valtuustot hyväksyivät sopimuksen, niin valtuustojen päätös on voimassa niin kauan kunnes se uudella päätöksellä puretaan. Kalajoen ja Raution kuntaliitossopimusta ei ole koskaan purettu. Se on edelleen voimassa. Näin ollen oli kuntaliitossopimuksen vastaista sulkea Kärkisen koulu. Kaiken lisäksi kunta on rakentanut koulun kyläläisten omistamalle tontille, joten kunta ei voi myydä koulua ilman tontinomistajien suostumusta.

Kolmas peruste valtuuston päätöksen purkamiselle oli se, että kunnallisen hotellin ja meriluontokeskuksen valmistelussa oli esteellisiä henkilöitä ja että kunnallinen hotelli on kuntalain 2 §:n vastainen, koska hotellitoiminta ei kuulu kunnan toimialaan ainakaan silloin kuin paikkakunnalla on kilpailevaa yksityistä hotellitoimintaa. Kunnallisen hotellin rakentaminen on kuntalain vastaista hallitsematonta riskinottoa, mikä ei kuulu kunnan toimialaan. Lisäksi kunnallinen hotelli on perustuslain 6 §:n vastainen, koska se kohtelee eriarvoisesti kunnan muita yrityksiä. Heikki Harjula – Kari Prättälä kirjassaan Kuntalaki kirjan sivulla 20 toteaa, että viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia – harkintavaltaa ei saa käyttää väärin.Keskeiset taustavaikuttajat hotellin rakentamisoperaatiossa ovat olleet kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja nykyinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Kummankaan vahvuutena eivät ole yritystaloudelliset asiat.

Kunnallinen hotelli on ilman muuta kilpailulainsäädännön vastainen. Tässä yhteydessä en käy selvittämään yksityiskohtaisesti näitä perusteita.Neljäntenä perusteena minulla oli kirjattuna ne lainvastaisuudet, mitä tehtiin koulujen lakkauttamisprosessissa. Vaadin Oulun hallinto-oikeutta asettamaan Kalajoen kunnanvaltuuston toimenpidekieltoon kuntalain 17.3.1995 § 98 perusteella.

Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu 12.7.2004 nro 04/0344/1

Kun soitin Oulun hallinto-oikeuden esittelijälle Kaarina Kemppaiselle, niin hän ei tiennyt, mikä on toimenpidekielto. Hän oli tehnyt asiassa seuraavan päätösesityksen, mikä ei vähäisimmässäkään määrin liittynyt valitukseeni: Valtuusto on kokouksessaan 19.12.2003 hyväksynyt pöytäkirjan 63 §:n kohdalla teknisille palveluille 98 056 euron suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2003 talousarvion investointikohtaan Hiihtokeskus ja Hiekkasärkkien reitistöt. Tulopuolelle on vastaavasti kirjattu avustusten lisäyksensä 53 965 euroa, joten todellinen määrärahan ylitystarve on 44 091 euroa, valtuusto on pöytäkirjan 64 kohdalla hyväksynyt jäteveden käyttömaksun ja perusmaksun suuruuden 1.1.2004 lukien. Valtuusto on pöytäkirjan 65 §:n kohdalla hyväksynyt talousarvion vuodelle 2004 ja talousarviosuunnitelman vuosille 2004-2006. Tässä yhteydessä on hyväksytty muun muassa sosiaalitoimen ja sivistystoimen määrärahat vuodelle 2004. Peruspalvelujen osalta on hyväksytty muun muassa Raution terveyskeskuspalvelujen järjestäminen ja sivistystoimen osalta Kalajoen kouluverkkosuunnitelma.Tämän päätösesitys tuli Oulun hallinto-oikeuden päätökseksi tässä asiassa.

Päätöksentekijät olivat hallinto-oikeuden jäsenet Marja Mattila, Senja Kuopus ja Pirjo Jalonen. Tätä päätöstä ei myöskään KHO muuttanut. Minä en saanut päätöstä valitukseeni, vaan oikeusistuimet tekivät päätöksen kokonaan toisesta asiasta mistä oli valitettu. Tämä on oikeusvaltio Suomi. Tämä todistaa sen, että hallinto-oikeuksilla on hyvin vähän tekemistä oikeuden kanssa. Näin kansalaisten verovaroja käytetään törkeästi väärin ja toimitaan oikeudenkäymiskaaren vastaisesti.

Äänestystulos 20-15 - Valtuuston 1.kokous 2007

Kalajoen kaupunginvaltuutetut saivat vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 30.1.2007 käsiteltäväkseen ennätysmäisen pitkän esityslistan, johon oli kerätty paljon perehtymistä vaativia asioita. Kun esityslista on tällainen, niin kokemuksesta tiedän, että jollakin on ollut jotakin salattavaa. Toiminta on ollut epäoikeudenmukaista tai epärehellistä. Voidaan sanoa, että pahuuden voimat ovat olleet liikkeellä. Elämä on taistelua hyvän ja pahan välillä. Sellaista on politiikkakin. Pahuuden voimilla tarkoitan sellaisia henkilöitä, jotka eivät toimi avoimesti, rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Vallanryöstö epäonnistui

Valtuuston kokouksen kaksi ensimmäistä tuntia meni vallanryöstöyritykseen. Pahuuden voimat yrittivät viedä Pro Kalajoelta valtuuston toisen varapuheenjohtajan paikan. Tuo paikka kuuluu suhteellisuuden perusteella Pro Kalajoelle, eikä siitä olisi tarvinnut käydä laajaa äänestysoperaatiota. jos olisi haluttu toimia oikein. Pahuuden voimien tukemana SDP:n Timo Suni esitti valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi SDP:n Pirkko Nygårdia. Häntä kannatti pahuuden voimien edustaja kokoomuslainen valtuutettu Juha Rahkola, joka itse pääsi valtuustoon arvan avulla. Pahuuden voimien taakse oli ryhmittynyt koko keskustan valtuustoryhmä. Suoritettiin monia äänestyksiä, joiden menettelytavoista voidaan olla monta mieltä. Vihdoin päädyttiin suhteelliseen vaaliin.

Pahuuden voimien listalla olivat Keskustan Raili Myllylä, Keskustan Kaarlo Isokääntä ja SDP:n Pirkko Nygård. Oikeudenpuolustajien listalla oli Pro Kalajoen Kari Untinen. Suoritetussa vaalissa Raili Myllylä sai suhdeluvuksi 25, Kaarlo Isokääntä 12,5, Kari Untinen 9 ja Pirkko Nygård 8,33. Näin Pro Kalajoen Kari Untinen tuli valituksi valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. Selvyyden vuoksi totean, että minun mielestäni oikeudenpuolustajat toimivat avoimesti, rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Jouduin antamaan paikkani naiselle

Kuntavaalien jälkeen kaksi vuotta sitten Pro Kalajoen ehdokkaita kaupunginhallitukseen olivat kaksi eniten ääniä saanutta Jorma Untinen ja Erkki Aho. Tasa-arvolain toteutumiseksi kaupunginhallituksessa Pro Kalajoen Erkki Aho antoi paikkansa Vuokko Hillille. Pro Kalajoen palavereissa sovittiin, että Jorma ja Vuokko ovat kaupunginhallituksessa vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta ja sitten vaihdetaan henkilöitä, jotta vastuu jakaantuu useammalle henkilölle. Silloin ei pidetty ryhmän kokouksesta pöytäkirjaa. Minulle jäi silloin sellainen muistikuva, että kaksi seuraavaa vuotta olisi kaupunginhallituksessa Erkki Aho ja Vuokko Saari. Nyt kun ryhdyttiin jakamaan Pro Kalajoen luottamusmiespaikkoja niin joko minun tai jonkun muun muisti oli huonontunut.

Pro Kalajoki lähti siitä, että kaupunginhallitukseen esitetään Jorma Untista ja Erkki Ahoa.Tällä kertaa vuoro tasa-arvolain toteutumisesta kuului kokoomukselle. Kokoomuksen neuvottelija Tapani Ojala oli sitä mieltä, ettei kokoomuksella ole naisvaltuutettua, joka voisi toimi kaupunginhallituksen jäsenenä. Totta on ettei ole, koska nainen ei päässyt valtuustoon, kun hävisi arvalla paikkansa. Kysymys oli kuitenkin siitä, että kokoomuksen Tapani Ojala oli niin vallankipeä, ettei halunnut luovuttaa paikkaansa naiselle. Hän katsoi tärkeimmäksi asiaksi oman edun ja vääryyden toteutumisen. Tämä kuvastaa selkeästi sitä käytännön politiikkaa miten kokoomus suhtautuu naisiin. Tapani Ojalan varamiehenä on silloinen kansanedustajaehdokas Tomi Reinikainen, joka näin käytännön toiminnallaan osoittaa äänestäjille miten naisia kohdellaan. Koska katson olevani oikeudenpuolustajien johtohahmo, niin en halunnut ryhtyä taisteluttamaan pahuuden voimia ja oikeudenpuolustajia, vaan annoin oman paikkani Vuokko Saarelle. Näin uhrauduin jo toisen kerran naisten hyväksi luovuttamalla oman paikkani naiselle tasa-arvolain toteutumiseksi.

Keskusta valitsi entiset kaupunginhallituksen jäsenet jatkamaan. Näin Metsäkylä ei saanut edustajaansa kaupunginhallitukseen. Metsäkylästä edustajana olisi voinut olla Seppo Sorvari. Hän on mies. Hän olisi tullut Vasankarin edustajan Leila Juolan tilalle. Tasa-arvolain perusteella Keskusta olisi joutunut valitsemaan naisen miehen paikalle. Tällöin Käännänkylän edustaja Simo Isokääntä olisi menettänyt paikkansa. Kaupunginhallitukseen olisi pitänyt valita nainen, joko Aila Siirilä tai Leena Isopahkala. Muutokset eivät sopineet pahuuden voimille. Siksi entiset jatkavat ja lisäksi vasemmistoliitto saa istua vielä seuraavatkin kaksi vuotta keskustan tuolilla vasemmistoliittoa edustaen.

Ihmetystä herättäviä maakauppoja

Eniten ihmetystä herätti maa-alueen osto Mauno ja Moonika Rahkolalta. Ihmetyksensä asiasta esittivät Kristillisten Veli Ainali, Pro Kalajoen Iivari Järvinen ja Vasemmistoliiton Väinö Hietala. Pyysin ryhmätoveriani Iivari Järvistä käyttämään asiassa puheenvuoron, koska hän on juristi.Ihmetyksen syy oli se, että Mauno ja Moonika Rahkolalta ostetaan 3,54 ha:n suuruinen alue hintaan 100 000 euroa. Hinta on lähes kaksinkertainen viereiseen vastaavaan maa-alueeseen, josta kaupat tehtiin vajaa kaksi kuukautta sitten. Suomen perustuslain 6 §:n mukaan kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. On luonnollista, että sopimusoikeudellisesti voidaan tehdä minkälaisia sopimuksia tahansa, mutta kun kaupunki on toisena osapuolena, niin siihen pitää voida luottaa, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Mauno Rahkola on Kalajoen MTK:n johtohenkilöitä. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa istuu Jouni Jyrinki, joka on Keski-Pohjanmaan MTK:n johtohenkilöitä. Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä on elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäsen ja edustaa Kalajoen MTK:tä. Mielestäni jälleen pahuuden voimat olivat liikkeellä. Uskon, että tällainen toiminta ei nosta keskustan kannatusta Kalajoella.

Kalajoen Teollisuuseristys Oy:lle vuokrattiin kolmeksikymmeneksi vuodeksi 4.158 m2:n ala ja vuokra on 245 euroa vuodessa. Vuokrahinta sidotaan indeksiin. Tontin hinta on 4900 euroa. Joka ymmärtää liiketoimintaa osaa päätellä näillä tiedoilla jotakin. Katson, että minun ei ole viisasta kommentoida asiaa, vaan on parempi jättää asia lukijan ratkaistavaksi.

Paskaputki rakennetaan äänin 20-15

Keskustan Seppo Sorvari esitti Keskustan Markku Isopahkalan kannattamana, että kaupunginhallituksen esitystä ei hyväksytä. Häntä kannattivat useat valtuutetut erittäin asiantuntevin perustein.Kaupunginhallituksen esityksessähän Kalajoen vedenpuhdistamot luovutetaan apporttiomaisuutena Vesikolmio Oy:lle. Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsen Jouni Jyrinki käytti tyylilleen uskollisen puheenvuoron, jossa hän mollasi vastustajat mm. nimittäen heitä katuinsinööreiksi. Kalajoen valtuustossa on vain yksi insinööri, joten tämä halventava nimitys oli tarkoitettu Pro Kalajoen Jorma Untiselle. Valtuuston kokoukseen ei osallistunut teknisen lautakunnan puheenjohtaja Simo Kärjä, joka on suhtautunut asioihin asiallisesti ja kriittisesti. Hänen tilalleen ilmestyi Leila Juola, joka on pahuuden voimille mieluisampi henkilö. Äänestyksen tulos oli 20-15. Jostain syystä äänestystaulu pimeni juuri tuon äänestyksen ajaksi, eikä voitu tietää miten kukin valtuutettu äänesti.

Erikoista oli Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsen Jouni Jyringin osallistuminen äänestykseen ja asian käsittelyyn. Minun oikeustajuni mukaan Jouni Jyrinki on selvästi jäävi eli esteellinen asiassa. Olen aikanaan tehnyt valituksen Oulun hallinto-oikeuteen Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta, joka kunnanjohtajana toimi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja esitteli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:tä koskevan asian kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tällöin Oulun hallinto-oikeus kumosi päätöksen, koska Kalliokoski katsottiin esteelliseksi. Mielestäni tilanne on nyt täysin sama Jouni Jyringin suhteen. Minun oikeustajuni mukaan voidaan selvästi osoittaa, että Jouni Jyrinki hyötyy monella tavalla tästä kaupunginvaltuuston päätöksestä, koska hän on Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsen.

Toiseksi esteelliseksi tässä prosessissa on syytä epäillä Ylivieskan teknistä johtajaa Kari Kentalaa, joka on myös Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsen. Tämä riittää esteellisyysperusteeksi valituksen tekijöille täydentävin tiedoin.

Välistävetoyritys

Pahuuden voimien Jouni Jyrinki yritti tehdä välistävedon ympäristösuojelumääräyksissä. Juuri ennen valtuuston kokousta hän toimitti valtuutetuille "korjatut" ympäristösuojelumääräykset. Niissä oli merkitty punaisella ne kohdat, mitkä piti poistaa ja vihreällä ne kohdat, mitkä piti lisätä. On täysin selvää, ettei yksikään valtuutettu ehdi perehtyä aineistoon parissa minuutissa, sillä aineisto on monelle vierasta ja vaatii perehtyneisyyttä asiaan. Asiasta käytiin keskustelua ja kaikki ryhmät esittivät asian palauttamista ympäristölautakuntaan uudelleen valmistelua varten. Myös Keskustan ryhmänjohtaja Aila Siirilä oli siihen valmis. Tästä Keskustan Jouni Jyrinki nosti metelin ja Keskusta poistui kesken valtuuston kokouksen omaan ryhmäkokoukseensa. Aika erikoista menettelyä.

Ryhmäkokous oli päätynyt puheenjohtajansa Aila Siirilän ilmoittamaan kantaan.Katsoin näitä muutosesityksiä, joissa haluttiin poistaa rantavyöhykkeen määritelmä, mikä perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lisäykseksi oli esitetty taajama-alueen määritelmää, jolla tarkoitetaan kaupungin ydinkeskustaa. Lisäys on todella tökerö, sillä miten määritellään ydinkeskusta? Minun mielestäni taajama-sana voidaan korvat asemakaava-alue-sanalla, koska silloin alue on tarkasti määrätty.

Jyrinki halusi poistaa määräyksistä myös lauseet: Pellonraivauksesta tai perustamisesta pohjavesialueelle on aina etukäteen pyydettävä kunnan ympäristösuojeluviranomaiselta lausunto. Pohjavesialueilla saadaan käyttää vain virallisesti pohjavesialueille hyväksyttyjä torjunta-aineita. Mielestäni näitä lauseita ei tule poistaa.Jyrinki olisi halunnut poistaa koko nitraattiasetuksen tiedot. Nitraattiasetus on eduskunnan säätämä. Mielestäni kansalaisille tulee kertoa, mitä nitraattiasetus sanoo. Jyringin toimet ympäristönsuojelumääräysasiassa joutuvat nyt naurunalaiseksi. Jouni Jyringillä olisi ollut aikaa kaksi kuukautta tehdä muistutuksia ympäristömääräyksistä. Nyt hän halusi tuhota kerralla koko ympäristönsuojelumääräykset. Pahuuden voimat olivat liikkeellä.

Ennen kun joku lapsista käyttäytyi huonosti, niin sanottiin, että vanha Aatami riivaa henkilöä. Käviköhän tässä asiassa niin, että vanha Aatami riivasi Jounia vai onko Jouni itse vanha Aatami?

Valtuustoaloitteiden erikoinen käsittely

On todennäköistä, että hallintojohtaja Pekka Ollila on tehnyt vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka kaupunginhallitus esitti tiedoksi valtuustolle. Seitsemäs aloite oli Pro Kalajoen Iivari Järvisen aloite uuden tasa-arvoryhmän perustamisesta päivittämään tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvonsuunnitelman arkkitehti oli juuri hallintojohtaja Pekka Ollila. Varatuomari Iivari Järvinen oli tehnyt aikanaan gradutyönsä tasa-arvosuunnitelmasta ja huomasi Pekka Ollilan versiossa runsaasti puutteita. Nyt Pekka Ollila halusi pelastaa kasvonsa ja teki vastauksen valtuustoaloitteeseen ettei tasa-arvosuunnitelmaa aleta päivittää. Menettely kummastutti varatuomari Iivari Järvistä. Jälleen voidaan sanoa, että pahuuden voimat olivat liikkeellä, kun estettiin tasa-arvosuunnitelman päivittäminen. Joulukuussahan Keskusta runnoi runsaasti puutteita sisältävän tasa-arvosuunnitelman lävitse. Pahuuden voimat olivat silloinkin liikkeellä. Keskustalaiset eivät voineet hyväksyä silloin, eikä nyt sitä, että viisautta löytyy keskustan ulkopuolelta runsain mitoin. Kalajoen Keskustan johtohenkilöistä mieleeni jostain syystä tulee entisen Neuvostoliiton johtajat. Tosin Neuvostoliitossa johdossa ei ollut naisia.Valtuustokokous päättyi noin kello 23.00