Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli 22.02.2011 kokouksessa valtuutettu Hanna Halmeenpään ja kahdeksan muun valtuutetun valtuustoaloitetta Kalajoki reilun kaupan kaupungiksi. Ruokapalvelupäällikkö oli valmistellut asiaa ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että kaupunki ei hae Reilun kaupan kannatusyhdistyksen myöntämää Reilun kaupungin arvonimeä. Perusteluina on, että Kalajoen kaupunki ei täytä Reilun kaupan kaupunki-kriteereitä. Kalajoen kaupungissa ei ole kannatustyöryhmää, joka koordinoisi ja ajaisi hanketta eteenpäin sekä vastaisi raportoinnista Reilun kaupan edistämisyhdistyksille. Kalajoen kaupunki ei ole varannut määrärahoja oheiseen toimintaan. Kaupunginhallitus hyväksyi ruokapalvelupäällikön esityksen ja esitti sen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto äänesti asiasta ja kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 31-25.
Erkin kommentti: Esimerkiksi Oulun kaupunki on Reilun kaupan kaupunki. Asian valmistelija ei ehkä ollut riittävästi perehtynyt asiaan tai sitten hänet oli ohjeistettu tekemään ko. päätösesitys. Kalajoella vastustus asiassa johtui enemmänkin siitä, että esityksen ensimmäinen allekirjoittaja oli vihreiden Hanna Halmeenpää. Halmeenpää teki asiasta välittömästi uuden valtuustoaloitteen, joka allekirjoitti lähes parikymmentä valtuutettua. Itse äänestin valtuustokäsittelyssä Reilun kaupan kaupungin puolesta, mutta äänestyksessä kärsimme tappion äänin 31-25.
Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti antaa yksimielisesti omavelkaisen takauksen Junnikkala Oy:n vähemmistöosakkaille ( neljälle yksityiselle henkilölle), kun he olivat päättäneet ostaa Ruukki Group Oyj:ltä 31.1.2011 tekemällään aiesopimuksella 51 prosentin osuuden Junnikkalan Saha Oy:n koko osakekannasta kuudella miljoonalla eurolla. Kalajoen kaupungin takauksen suuruus oli 1,1 miljoonaa euroa. Yrityskauppaa perusteltiin muun muassa sillä, että yritys palautuu takaisin suvun haltuun. Suku ei kuitenkaan laittanut osakesalkkujaan velkojen pantiksi vaan velkojen takaajiksi haettiin veronmaksajat. Kaupunginvaltuutetuille kerrottiin, että tällä tavalla pelastetaan työpaikat ja turvataan lämpölaitoksen toiminta. Valtuutetut eivät ajatelleet sitä, että jos takausta ei olisi annettu, niin saha olisi pysynyt paikallaan ja lämpölaitos olisi jatkanut toimintaansa sekä työpaikat olisivat säilyneet. Valtuutetut vain päättivät, että veronmaksajien riskillä tuetaan yksityisten henkilöiden osakkeiden ostoa, kun suku ei rikkauksiaan pistänyt lainan pantiksi.
Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti ostaa jakamattoman kuolinpesän osakkailta kiistellyt Ventelän talot. Nämä taloja eivät ole suojeltuja, mutta eräät tahot haluavat säilyttää ne talot. Päättäjille on annettu ymmärtää, että nyt on helpompi purkaa talot, kun ne ovat kaupungin omistuksessa. On kerrottu jopa sellaista, että jos taloille annetaan purkulupa, niin ympäristökeskus ei valita asiasta ja museovirastolla ei ole valitusoikeutta. Jos yksityiset henkilöt haluavat aikanaan valittaa purkulupapäätökset niin siitä alkaa taas vuosia kestävä prosessissa. Kun olin ympäristölautakunnan puheenjohtajana niin ympäristölautakunta antoi samaan taloryppääseen kuuluvalle Naatuksen talolle purkuluvan, mutta ympäristökeskus valitti asiasta, ja ympäristölautakunnan päätös kumottiin. Kalajoen kaupunki ei kuitenkaan valittanut asiasta KHO:een, vaikka mielestäni niin olisi pitänyt tehdä, jotta olisi saatu asia lopulliseen ratkaisuun. Suojelulle ei yksinkertaisesti ole mitään todellisia perusteita enää olemassa.
Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti ostaa Rahjan satama-alueen laajentamista varten 12,6 hehtaarin suuruisen määrä-alan 333 900 eurolla. Hinta tuntui minusta korkealta, mutta kun perehdyin asiaan tarkemmin niin olin valmis hyväksymään muiden mukana kauppahinnan. Taustatiedot kaupasta valaisivat minulle paljon taustoista.
Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Kylpylähotelli Sani Oy:n perustettavalle kiinteistöyhtiölle 1 129 m2 tontin kylpylän vierestä. Asia tuotiin aikanaan kiireellisenä Kalajoen kaupunginhallitukseen ohi esityslistan. Silloin sitä ei kukaan esitellyt eikä asiaan kukaan ehtinyt perehtyä. Vuosivuokra tontille on 2.888,00 euroa. Valtuustossa asia herätti keskustelua, koska rakennettava rakennus on yksikerroksinen ja alue on kaavassa varattu kolmikerroksisille rakennuksille. Nyt tämä yksikerroksinen rakennus ”syö” kolmikerroksisten rakennusoikeutta. Kukaan ei tiennyt millainen rakennus on tontille aikomus rakentaa. Hain kaupungilta piirustukset rakennuksesta, että päättäjät näin jälkikäteen näkevät mitä ovat päättäneet. Katso kuva.
Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti myydä rakennusliike Nivat & Forss Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tontin virastotalon ( poliisitilat, yrityspalvelukeskuksen tilat) takaa 30 000 eurolla. Tontille todennäköisesti rakennetaan toimistotiloja.
