Strategiapuheeni Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.12.2016

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kalajoen kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi kaksi erilaista kaupungin konsernstrategiaa. Toinen kaupunkistrategia vaikuttaa talousjohtajan tekemältä, koska se on asiallinen, virkamiestyylinen ja vähemmän luovuutta sisältävä strategia. Toinen strategia on valtuuston esityslistan liitteenä ja talousarvion yhteydessä oleva konsernistrategia,mikä on tällainen strategia, jossa vastuu jää lukijalle.

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpaililijoihin. Strategia on pitkäntähtäyksen kehityssuunta. Straegiaprosessin aikana analysoidaan kilpailuympäristön uhkia ja mahdollisuuksia sekä omia voimia ja heikkouksia.

Strategian laatimisen tekee vaikeammaksi nyt sote-uudistus ja maakuntahallintojen perustaminen sekä Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoelle. Näistä meillä ei ole tarpeeksi tietoa.

Meillä on kuitenkin varmuus siitä, että koulupalvelut säilyvät kuntien vastuulla. Tällä sektorilla meidän tulee olla parempia suhteessa kilpailijoihin. Strategiastamme puuttuu mainita siitä, että straginen tavoiteemme on se, että Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Esitän, tämä maininta lisätään kaupunkistrategiaan.

Strategiassa on mainittu tavoitteeksi, että kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta urheiluopiston tasoiseksi. Merenojanalue on vertaansa vailla oleva urheilualue Suomessa. Siksi Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasalista on tehtävä mitat täyttävä sekä liikunnanopettajia, urheiluseuroja ja liikunta-aktiiveja tyydyttävä liikuntasali. Siitä on jo luonnospiirustukset olemassa. Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasalista yhdessä Merenojan urheilualueen kanssa voidaan kehittää urheiluopistotasoinen paikka. Sinne voidaan palkata osaavia valmentajia. Tämä on mahdollista, jos Kalajoella toteutetaan ympärivuotinen urheilukoulu yhdessä koulujen, urheiluseurojen ja huippuvalmentajien kanssa. Tähän urheilukouluun voisivat osallistua myös matkailijat. Urheiluopistoista tasoista toimintaa pyörittäisi juridiselta pohjalta Kalajoki-Akatemia.

Ihminen on sitä mitä hän syö ja miten hän elää. Kalajoella tulee panostaa liikuntaan ja terveisiin elintapoihin koko ihmisen eliniän ajan eli tehdään ohjelmat vauvasta vaariin. Merenojan mitat täyttävä urheilusali vapauttaisi muita paikkakunnan liikuntapaikkoja muille toimijoille. Näin saataisiin liikuntilojen puute hoidettua pois päiväjärjestyksestä.

Uuden koulun rakentaminen Rautioon edellyttää sitä, että Rautioon tehdään elinkeinojen kehittämisohjelma, sillä jos palveluja rakennetaan, niin niille täytyy olla käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Raution koulu tulee olemaan myös ekologinen palvelukeskus. Mielestäni elinkeinopoliittiset ohjelmat tarvitaan niin Rautioon kuin Himangallekin. Himanka tarvitsee myös työpaikkoja ja palveluja.

Kaupan palveluja on Kalajoella yritetty epätoivoisesti parantaa jo yli 10 vuoden ajan. Noin kymmenen vuotta sitten laadittiin Meinalan kaava, jossa oli varattu tilaa tilaavievälle kaupalle. Tuohon aikaan Sukari ja Kaksonen olivat Kehittyvien maakuntien Suomen rahanlähteinä. Kalajoelle ei saatu kauppakeskusta eikä vaalirahaa.

Vieläkään kauppakeskusasiassa ei ole positiivista tulosta näköpiirissä. Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja antaa markkinavoimien ratkaista asia. Halpa-Hallin syrjintä on lopetettava. Tuontitukulle myydään tai vuokrataan paloaseman tontti rakennuksineen ja kaupunki rakentaa uuden paloaseman Ylivieskan tien varteen. Näin mahdollistetaan paikkakunnan yrityksen laajentuminen. Yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Halpa-Hallille on mahdollistettava laajentumismahdollisuus ns. kauppakeskuksen tontille. Tontti on pistettävä vapaaseen kilpailuun ja se rakentaa jolla on rahaa ja tahtoa. Mielestän Halpa-Hallia on Kalajoella kohdeltu lainvastaisesti kun ei ole otettu sen lähettämiä asiapapereita kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt on vihellettävä peli poikki ja annettava tontti vapaan kilpailun ratkaistavaksi.

Matkailun strategisena tavoitteena tulee olla ympärivuotisen matkailun lisääminen. Strateginen tavoite voidaan toteuttaa edistämällä hiihtotunnelin rakentamista Kalajoelle. Hiihtotunneli sisältää hiihtoputken ja sen lisäksi kävely- ja juoksutunnelin hiihtoputken ulkopuolella mutta tunnelin sisällä. Hiihtotunneli tulisi vaikuttamaan matkailun lisääntymiseen ja Kalajoen lukion vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Matkailun markkinoinnin tulee olla asiakaslähtöistä. Perusasiat tulee olla kunnossa eli mitä, kenelle ja miten sekä tuote, hinta ja saatavuus kunnossa. Markkinoinnin opettajana ja liikkeenjohdon konsulttina pidän Kalajoen matkailun markkinointia Kalajoen matkailun suurimpana ongelmana.

Kansainvälistymisessä olemme valinneet oman linjamme. Kalajoella on jo nyt enemmän maahanmuuttajia kuin naapurikunnissa. Kalajoki tulee olemaan pakolaisten koulutuspaikkakunta. Kalajoen kristillinen opisto tullee kouluttamaan 20 turvapaikan hakijaa vuodessa. Näille on järjestettävä jatko-opiskelupaikka Arteman koulutuksiin. On kehitettävä kisälli-mestari-systeemi yritysten kanssa yhdekssä turvapaikan hakijoiden sopeuttamiseksi ja työllistämiseksi. Kalajoen elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin naapurikuntien ja se mahdollistaa pakolaisten työllistämisen ja tarjoaa mahdollisuuden palkallisesti kilpailukykyiseen työvoimaan. Tämä mahdollistaa paremmat kilpailuedellytykset kalajokisille yrityksille.

Sote-uudistus ja maakuntahallinto tarjoavat mahdollisuuksia. Kalajoki voi olla aluetuotantopaikka. Kalajoen on säilytettävä ja tehostettava tarpeita vastaavat palvelutuotannot. Ennakoidaan tilanne ja tehdään tarvitavat muutokset ajoissa, myös kaupungin hallinnossa.

Kalajoki on tunnettu tarkasta taloudenpidosta ja siitä pidetään edelleen kiinni, vaikka joskus näyttää siltä, että mopo on karkaamassa.

Uudistan vielä vaatimukseni ja esitykseni kaupunkitrategiaan: Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. 

Kalajoen konsernistrategia ja kaupunginvaltuutettu Erkki Ahon näkemys

Kalajoen kaupungin yhteiset strategiet tavoitteet

Väestönkehitys

• Työikäisen väestön määrä säilyy vähintääkin vuoden 2015 tasolla seuraavan 10 vuoden ajan.
• Kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, Väkilukutavoite 2021 on vähintääm 13 095 asukasta. Tavoitteen toteutumisen painopisteenä on ydinvoimahankkeen laajin rakennusvaihe.

Erkin komentti

Kalajoki on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 12660 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kalajoki sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Ylivieska, Kannus ja Kokkola.

Kalajoen alueella työskentelee 4828 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kalajoen työllisen työvoiman määrä on 5101 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60 prosenttia. Kalajoella toimi 1120 yritystä vuonna 2012. Kalajoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1317 henkilöä ja Kalajoen työttömyysaste oli 10.4 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 64.6 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 19.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kalajoella on 5255 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3533. Kesämökkejä kunnassa on 1910 ja asuntokunnista 14.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 93 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19.3 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.9 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.7 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.5 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Työllisiä	69,1 % 66,6
Työttömiä	13,5 % 14,3
Taloudellinen huoltosuhde	157,3 164,1
Väestönlisäys 2010–2015	0,5 % -3
Väestöllisen huoltosuhteen ennuste	-19,8 % -22,3
Väestöennuste 2015–2030	0,7 % -6
Kuntalaisten koulutustaso	290 283
Työpaikkaomavaraisuus	93,1 % 89
Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden	77,4 72,6
Verotettavat tulot	13 016 €/asukas 13 648
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Talous

✭✭✭✭✭

Kunnan verotulot	3 047 €/asukas 3 417,8
Yhteisöverotulot	232 €/asukas 211,6
Lainaa	2 655,3 €/asukas 2 355
Toiminnan ja investointien rahavirta	119 €/asukas -70,4
Valtionosuus	2 333 €/asukas 2 532,4
Tuloveroprosentti	20 % 20,8
Omavaraisuusaste	59,5 % 51,9
Velkaantuneisuus	52 % 48
Kulujen ja tuottojen välinen erotus	-4 869 €/asukas -5 620,5
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Terveys

✭✭✭✭✭

Menetetyt elinvuodet 100 000 asukasta kohden	5 627 6 772
Sairastavuus mielenterveysongelmiin	92 102,7
Sairastavuus sepelvaltimotautiin	126,6 110,7
Työkyvyttömyyseläkkeellä, tuki- ja liikuntaelinsairaat	2 % 2,1
8.–9.-luokkalaisista kokee terveysongelmia	15,2 % 16,2
8.–9.-luokkalaisista tupakoi	14,2 % 14,2
Työikäisistä toimeentulotuen varassa	0,6 % 1,3
Koulutuksen ulkopuolella 17–24-vuotiaista	6 % 8,2
Väestöllinen huoltosuhde	70,4 71,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Äänestysaktiivisuus	63,5 % 62,4
Yhdistysten määrä tuhatta asukasta kohden	25,4 29,9
Kunnan rahankäyttö kulttuuriin	72,7 €/asukas 92,6
Kunnan rahankäyttö perusopetukseen	735,4 €/asukas958,1
Koulutustarjonta	3 2
Kunnan rahankäyttö liikuntaan	23,4 €/asukas 75,1
Väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohden	4,9 5,6
Kesämökkejä	1 973 1 180
Vähän liikuntaa harrastavia 8.–9.-luokkalaisia	27,9 % 33,2
Vakavasti päihdeongelmaisia tuhatta asukasta kohden	2,7 3,3
Muuttovoitto/tappio	-0,3 %/v -4,4
Suluissa kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.

Miten naapureilla menee

Kalajoki, 12 621

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Kannus, 5 590

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Kokkola, 47 570

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Sievi, 5 124

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Alavieska, 2 687

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Ylivieska, 15 039

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Merijärvi, 1 134

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

ei laskettavissa

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

Pyhäjoki, 3 211

SIIRRY KUNTASIVULLE

Elinvoima

✭✭✭✭✭

Talous

✭✭✭✭✭

Terveys

✭✭✭✭✭

Ilmapiiri

✭✭✭✭✭

MERIJÄRVI

Merijärvi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 1152 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Merijärvi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Pyhäjoki, ja Ylivieska.

Merijärven alueella pinta-ala on 231.63 km2, josta maata on 229.83 km2, sisävesiä 1.8 km2 ja merta 0 km2. Merijärven väestöstä miehiä on 633 (54,9 prosenttia) ja naisia 519 (45,1 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 5 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 40.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Merijärven alueella työskentelee 242 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Merijärven työllisen työvoiman määrä on 411 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 56 prosenttia. Merijärvellä toimi 89 yritystä vuonna 2012. Merijärvellä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 151 henkilöä ja Merijärven työttömyysaste oli 13.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 56.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 11.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Merijärvellä on 448 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 287. Kesämökkejä kunnassa on 153 ja asuntokunnista 17.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 98.4 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 23.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.4 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

PYHÄJOKI

Pyhäjoen alueella työskentelee 808 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Pyhäjoen työllisen työvoiman määrä on 1249 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 55.8 prosenttia. Pyhäjoella toimi 215 yritystä vuonna 2012. Pyhäjoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 337 henkilöä ja Pyhäjoen työttömyysaste oli 10.1 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 65.7 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 17.6 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Pyhäjoella on 1421 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 913. Kesämökkejä kunnassa on 731 ja asuntokunnista 15.1 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 96.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 18.4 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 58.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 23.3 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 29.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

ALAVIESKA

Alavieska on Suomen kunta, jonka väkiluku on 2719 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Alavieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieskan alueella pinta-ala on 253.02 km2, josta maata on 251.36 km2, sisävesiä 1.66 km2 ja merta 0 km2. Alavieskan väestöstä miehiä on 1405 (51,7 prosenttia) ja naisia 1314 (48,3 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 10.8 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 51.4 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Alavieskan alueella työskentelee 807 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Alavieskan työllisen työvoiman määrä on 1041 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 58.8 prosenttia. Alavieskassa toimi 238 yritystä vuonna 2012. Alavieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 332 henkilöä ja Alavieskan työttömyysaste oli 12.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 62.5 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Alavieskassa on 1126 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 700. Kesämökkejä kunnassa on 93 ja asuntokunnista 17.4 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.8 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19.9 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 59.4 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 26.1 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

SIEVI

Sievi on Suomen kunta, jonka väkiluku on 5221 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Sievi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Reisjärvi, Ylivieska, Kannus, Lestijärvi ja Toholampi.

Sievin alueella pinta-ala on 800.88 km2, josta maata on 787.33 km2, sisävesiä 13.55 km2 ja merta 0 km2. Sievin väestöstä miehiä on 2678 (51,3 prosenttia) ja naisia 2543 (48,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 6.6 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 52.8 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Sievin alueella työskentelee 2377 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Sievin työllisen työvoiman määrä on 1850 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 59.1 prosenttia. Sievissä toimi 384 yritystä vuonna 2012. Sievissä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 574 henkilöä ja Sievin työttömyysaste oli 11 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 61 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Sievissä on 1867 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1224. Kesämökkejä kunnassa on 273 ja asuntokunnista 18.7 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.1 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 27 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 22.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.2 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.4 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KANNUS

Kannus on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 5681 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kannus sijaitsee maakunnassa Keski-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Sievi, Kokkola ja Toholampi.

Kannuksen alueella pinta-ala on 470.65 km2, josta maata on 468.24 km2, sisävesiä 2.41 km2 ja merta 0 km2. Kannuksen väestöstä miehiä on 2803 (49,3 prosenttia) ja naisia 2878 (50,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 12.1 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 72.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Kannuksen alueella työskentelee 2278 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kannuksen työllisen työvoiman määrä on 2348 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.7 prosenttia. Kannuksessa toimi 478 yritystä vuonna 2012. Kannuksessa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 528 henkilöä ja Kannuksen työttömyysaste oli 9.3 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 63.1 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 18.8 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kannuksessa on 2426 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1550. Kesämökkejä kunnassa on 124 ja asuntokunnista 18.2 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 89.2 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 19 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 61.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.7 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.2 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.3 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

YLIVIESKA

Ylivieska on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 14794 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Ylivieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen ja Sievi.

Ylivieskan alueella pinta-ala on 573.13 km2, josta maata on 568.57 km2, sisävesiä 4.56 km2 ja merta 0 km2. Ylivieskan väestöstä miehiä on 7431 (50,2 prosenttia) ja naisia 7363 (49,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 26 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 85.5 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Ylivieskan alueella työskentelee 6442 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Ylivieskan työllisen työvoiman määrä on 6034 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 61 prosenttia. Ylivieskassa toimi 938 yritystä vuonna 2012. Ylivieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 1553 henkilöä ja Ylivieskan työttömyysaste oli 10.5 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 71 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 24.4 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Ylivieskassa on 6477 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3852. Kesämökkejä kunnassa on 256 ja asuntokunnista 25.6 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 73.5 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 21.2 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.6 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 21.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

KOKKOLA

Kokkola (ruotsiksi Karleby) on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 47158 (Väestörekisterikeskus 4/2014). Kokkola sijaitsee maakunnassa Keski-pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Kruunupuyy ja Luoto.

Kokkolan alueella pinta-ala on 2730.8 km2, josta maata on 1444.19 km2, sisävesiä 41.73 km2 ja merta 1244.88 km2. Kokkolan väestöstä miehiä on 23207 (49,2 prosenttia) ja naisia 23951 (50,8 prosenttia) (Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 32.7 asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 86.9 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).

Kokkolan alueella työskentelee 20778 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kokkolan työllisen työvoiman määrä on 19677 henkilöä ja työllisten osuus työvoimasta on 60.6 prosenttia. Kokkolassa toimi 2882 yritystä vuonna 2012. Kokkolassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 4339 henkilöä ja Kokkolan työttömyysaste oli 9.2 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)

Vähintään keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 67.4 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 25.2 prosenttia (Tilastokeskus 2012).

Asuntokuntia Kokkolassa on 20486 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 13067. Kesämökkejä kunnassa on 2216 ja asuntokunnista 26.9 prosenttia asuu vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 67.3 prosenttia kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)

Asukkaista 18.8 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.1 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 24 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 13.1 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 2.1 prosenttia. (Tilastokeskus 12/2013)

Kalajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			11 984
1985			12 532
1990			12 728
1995			12 814
2000			12 376
2005			12 282
2010			12 562
2015			12 634
Lähde: Tilastokeskus.[14] Väestötietojärjestelmä[15]

Tietoa ydinvoimalan rakentamisesta

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tyomaalla-tapahtuu

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1

http://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tyollisyysvaikutukset

http://www.fennovoima.fi/fennovoima/talousvaikutukset

Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkistrategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä miten strategia toteutetaan. Strategiassa on mainittu, että kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa. Mitkä ovat keinot jotta väkimäärä kasvaa 10 vuodessa 800 henkilöllä?

Näkemykseni on, että Kalajoen kristillisellä opistolla jatketaan maahanmuuttajien koulusta n. 20 oppilasta vuodessa. Lisäksi valmistaudutaan siihen, että he voivat jatkaa opistojaan Kalajoen Artemassa. Jotta maahanmuuttajat kotiutuvat Kalajoelle niin heille on järjestettävä kielikoulutusta Kalajoen kristillisellä opistolla. Olen ollut jo yhteydessä opiston rehtoriin, Ely-keskukseen ja Kalajoen kaupungin elinkeinotoimistoon jotta tällainen kielikoulutus saadaa jatkuvaksi toiminnaksi Kalajoen kristilliselle opistolle. Lisäksi jokaiselle maahanmuuttajalle on tehtävä ma kotouttamisohjelma, jossa hänelle määritellän koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet sekä mahdollinen kummi tai kummiyritys. Lisäksi kotouttamiseen liittyy kolmannen sektorin toiminta maahanmuuttajien keskuudessa. Heidät on saatava mukaan urheilu- ja/tai kulttuuritoimintaan. Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne takaa sen, että maahanmuuttajille löytyy töitä Kalajoelta. Maahanmuuttajien kautta Kalajoen väkiluku mahdollisesti kasvaa vuosittain n. 15-20 henkilöllä vuodessa.

Kalajoen kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti miten Pyhäjoen ydinvoimalan rakentajia ja heidän perheitään saadaan Kalajoelle asumaan. Tärkeässä roolissa on Kalajoen markkinointi Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle tuleville henkilöille. Kalajoen kaupunki on palkannut kaksi henkilöä tätä silmällä pitäen. Toinen vastaa henkilöstöstä ja toinen yrityksistä. Erittäin tärkeää on se, että on perheille ja yrityksille voidaan tarjota heidän tarvitsemiaan palveluita. Keskeinen asia on koulupalveluiden tarjoaminen heidän omalla kielellään. Ehkä olemme löytäneet ratkaisun asiaan.

Ajattelen, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoen väkilukuun ovat

2017 10 henkilöä

2018 30 henkilöä

2019 60 henkilöä

2020 120 henkilöä

2021 150 henkilöä

2022 150 henkilöä

Yhteensä Pyhäjoen ydinvoimalan vaiktukset Kalajoen väkimäärään ovat näkemykseni mukaan 520 henkilöä

Kalajoen matkailun kehittäminen tuo lisää työpaikkoja. On erittäin tärkeää, että Kesärannan kaava saa lainvoiman, koska kaava sisältää 150 loma-asuntotonttia ja toinen tärkeä kaava on Tapionportin kaava eli alue Tapion Tuvalta Hiihtomajalle, mikä sisältää muistaakseni noin 84 tonttia. Lomarakentaminen työllistää kalajokisia henkilöitä ja yrityksiä. Jos rakentaminen on vilkasta niin kerrannaisvaikutukset Kalajoen elinkeinoelämään ja työllisyyteen on arvioni mukaan vähintäänkin 10-20 työpaikkaa vuodessa vuosina 2017-2022

2017 10 työpaikkaa

2018 15 työpaikkaa

2019 20 työpaikkaa

2020 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa

Tapionportin kaavaluonnos

https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2015/10/KLL_Tapionportin_alue_luonnos_160523.pdf

Kesärannan kaava

http://docplayer.fi/9582579-Kansikuva-nakyma-sonninnokasta-kaava-alueen-sijainti-asemakaavanmuutoksen-sijainti-esitetty-sivulla-4-sisallysluettelo.html

Työpaikkakehitys

• työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain
• työpaikkojen määrä vuonna 2014 oli 4569
• naisilla ja miehillä on yhtäläiset työnsaantimahdollisuudet
• Kalajoella työssäkäyvistä vuonna 2014 oli miehiä 56 %:a ja naisia 44 %:a.

Jos Kalajoen vetovoimaisuutta ajatellaan niin Kalajoen kaupunkistrategiasta puuttuu tärkein asia. Minun mielestäni tavoitteena tulee olla, että Kalajoki tunnetaan tervellisistä ja turvallisista kouluista. Tulen esittämään tämän asian valtuuston kokouksessa lisättäväksi kaupunkistrategiaan. Ne valtuutetut, jotka eivät hyväksy lisäysesitystäni eivät sitten halua terveellisiä ja turvallisia kouluja Kalajoelle. Kunnallisvaalit ovat keväällä ja äänestäjät varmasti muistavat ketkä ovat niitä ehdokkaita, jotka eivät halua Kalajoelle turvallisia ja terveellisiä kouluja.

Koulu on rakennuksena olennainen asuinalueen identiteettiä muodostava rakennus. Koulu edustaa pysyvyyttä ja kulttuurista jatkuvuutta. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan tiedon hankinnan taitoja, kommunikaatiotaitoja, yhteistyö-taitoja ja aktiivista osallistumista. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, syrjäytymisuhka, muuttoliike sekä kotikasvatuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita oppimisympäristölle. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta suuri osa tapahtuu koulutiloissa. Oppilashuoltopalvelut ovat lisääntyneet. Koulun henkilökunta koostuu monen eri ammattialan edustajista. Työyhteisö ei toimi enää perinteisesti opettajainhuonekeskeisesti, vaan tarvitaan tiloja toimia yksin ja yhdessä ja myös kotien ja eri viranomaistahojen kanssa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskeinen tulevaisuuden haasteemme koulutyöskentelyn ja oppimisen kannalta on kouluviihtyvyyden parantaminen.

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu

http://www.localfinland.fi/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2015/turvallinen-koulu/Documents/Turvallinen%20ja%20hyvinvoiva%20koulu_Hietanen-Peltola_Kuntamarkkinat%2010092015.pdf

Maailman suurin hirsirakennus valmistumaisillaan – puukoulu kiinnostaa Australiaa myöten

http://yle.fi/uutiset/3-8464707

KAUHAVALLE RAKENNETAAN TERVEELLINEN KOULU SELKEILLÄ SUUNNITELMILLA

http://www.paremmanlaadunpuolesta.fi/tarinat-piloteista/kauhavalle-rakennetaan-terveellinen-koulu-selkeilla-suunnitelmilla

Pudasjärven hirsikoulu

http://sisailmayhdistys.fi/content/download/2561/15056/version/1/file/Mikko

Pudasjärven hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin

http://www.rakennuslehti.fi/2016/08/pudasjarven-hirsikoulu-on-ylpeasti-maailman-suurin/

Hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – "Be­to­ni­ra­ken­nus­ten takia jouduimme hirteen"

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/hirsikoulu-avasi-ovensa-pudasjarvella-betonirakennusten-takia-jouduimme-hirteen/735222/

Maailman suurin hirsikoulu aloitti Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915282.html

Maailman suurin hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915336.html

Onko tässä ratkaisu sisäilmaongelmiin? Pudasjärvelle nousi maailman suurin hirsikoulu!

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001242125.html

Maailman suurin hirsikoulu käyttöön Pudasjärvellä

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/maailman-suurin-hirsikoulu-kayttoon-pudasjarvella/

Kuhmo rakentaa uuden puukoulun

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/kuhmo-rakentaa-uuden-puukoulun/

Iisalmeen rakennetaan hirsikoulu

http://www.savonsanomat.fi/savo/Iisalmeen-rakennetaan-hirsikoulu/733951

Hirsikoulu tuo helpotusta sisäilmaongelmiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hirsikoulu-tuo-helpotusta-sis%C3%A4ilmaongelmiin-1.74860

Kalajoella on korkeatasoiset opetuspalvelut, jotka sisältävät ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjyyskasvatuksen laadukkaissa oppimisympäristöissä.

-monipuolistetaan ja parannetaan urheilu- ja kulttuuritarjontaa

-laajennetaan kielikoulutustarjontaa

-lisätään englanninkielistä koulutusta ja mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen englanninkielellä

-annetaan yrittäjyyskasvatusta koko koulutuksen läpileikkaavana

rakennetaan kansainvälinen kumppanuusverkost hyödyntäen matkailua

turvataan jatko-opintomahdollisuudet alueella

Johtopäätökset

Kalajoen kaupunkstrategiassa tulee olla teksti, että Kalajoki on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Tämä merkitse sitä, että Merenojan yhtenäiskoulun tulee olla terveellinen ja turvallinen. Siksi tulee rakentaa kokoonaan uusi koulu alusta lähtien hirrestä. On turha pyrkiä korjaamaan homevaurioista nykyistä Merenojan koulua, koska siitä ei varmuudella saada terveellistä ja turvallista. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö takaa oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä opettajien hyvinvoinnin. Uusi hirsikoulu on varmasti terveellinen ja turvallinen.

Kalajoella on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan monimuotoisin ja aktiivisin tapahtuma-, urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoiminta

• kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta laajuudeltaan urheiluopiston tasoiseksi
• panostetaan kAlajoki Akatemian osalta ylikunnallisesti vetovoimaisiin toimenpiteisiin
• lisätään ympärivuotista tapahtumatuotantoa

Mielestäni Kalajoen kaupunkistrategian tärkein asia tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Merenojan yhtenäskoulu tulee rakentaa hirrestä samoin kuin Raution uusi koulu. Jos ja kun Rautioon rakennetaan hirsikoulu niin se tarvitsee tuekseen elinkeinojen kehittämisohjelman Rautioon. Näen sieluni silmillä, että Rautioon hirsikoulu rakennetaan nykyisen Raution Nuorisoseuran paikalle ja hirsikouluun tulee myös palvelukeskus. Siitä tulee Raution sydän. Koulusta tulee tehdä ekologinen koulu,  mikä tuottaa oman lämmön ja sähkön. On siis energiatehokas. Elinkeinojen puolella Raution keskustaan tulee rakentaa Kalajoen Lämmön hakevoimala, mikä tuottaa lämmön ja sähkön Raution keskustan kiinnteistöille koulun lisäksi. Rautioon on perustettava hakeosuuskunta, mikä hankkii hakkeen lämpölaitokselle. Lämpölaitoksen viereen rakennetaan hakevarasto koko Kalajoen tarpeita varten. Uskon, että hakebisnes työllistää useita henkilöitä, ehkä 5-8 henkilöä. Rautioon kouluun tehdään keittiö, joka tuottaa lähiruuasta ateroita koulun oppilaille ja muille rautiolaisille. Lähiruoka tuotetaan pääasiallisesti Rautiossa. Raution palvelukeskukseen tulee myös sairaanhoitajan vastaanotto ja etälääkäärin vastaanotto.Raution palvelukeskuksesta tulee kotihoidon tukipiste sekä kuntouspaikka. Suunnitelmat tarkentuvat ajan kanssa.

Merenojan hirsisen yhtenäsikoulun yhteyteen rakennetaan mitat täyttävä ja Kalajoen urheiluseurojen vaatimukset sekä liikunannan opettajien vaatimukset sekä urheiluaktiivien vaatimukset täyttävä liikuntasali, josta tulee Merenojan urheilupuisto keskeinen liikuntapaikka. Tästä on jo urheiluväellä esittää oman piirustukset. Tämä liikunasali mahdollistaa laajudeltaa urheiluopistoisen palvelujen tarjonaan yhdessä Merenojan muiden liikuntapalvelujen kanssa. Samalla se mahdollistaa yhdessä terveellisen ja turvallisen hirsikoulun kanssa Kalajoen lukiosta entistä vetvoimaisemman lukion tekemisen. Minä hieman epäilen käyttää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjäkasvatuksen käyttöä kaupunkistrategiassa, koska niitä ei pystytä kertomaan mitä sillä tarkoitetaan. Mitat täyttävä liikuntasali muiden Merenojan urheilualueen paikkojen kanssa mahdollistaa eri liikuntalinjojen pitämisen korkealla tasolla, koska hyvät valmentajat olisivat myös muiden urheiliijoiden käytsössä. Lisäksi mitat täyttävä urheilusali mahdollistaa aktiivisen seuratoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämisen Kalajoella. Nämä tapahtumat tuovat väkeä Kalajoelle ja tuovat yrityksiin rahaa ja työpaikkoja.

Kalajoelle tarvitaan myös sellaisia liikuntapaikkoja jotka ovat kalajokisten ja matkailijoiden käytössä ympäri vuoden. Kalajoella tulisi kaavoittaa hiihtotunnelille paikka Tapionportin kaavaan. Kysymyksessä on siis hiihtotunneli eikä hiihtoputki. Hiihtoputken molemmille puolille rakennetaan tunnelit joissa voi juosta, kävellä ja sauvakävellä ympäri vuoden. Nyt on tehtävä selvitys hiihtotunnelin kannattavuudesta, rakentamiskustannuksista ja kiinnostuneista tahoista. Aikaan tein asiasta valtuustoaloitteen. Tein aloitten kymmenen vuotta sitten.

http://www.erkkiaho.com/blogarchive/101.htm

Minua häiritsee kaupunkistrategiassa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Itse olen yritystalouden opettaja, olen vetänyt Raahen Porvari- ja kauppakoulun pitkät yrittäjäkurssit kahdeksan vuoden ajan, olen toiminut Pohjois-Suomen Toimituskoulun johtajana. Olen toiminut itsenäisenä yrittäjänä, olen toiminut Raahen Porvari- ja kauppakoulun konsultit Oy:n toimitusjohtajana, olen toiminut useissa suurissa kaupallisissa yrityksissä johtajana ja myös suurissa teollisuuslaitoksissa johtajana. Olen perustanut oppilaideni kanssa n. 100 yritystä. Minä kysyn, mitä tarkoittaa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Tämä on mielstäni höpöhöpö-hommaa ellei sitä pystytä selkeästi kristallisoimaan. Asialla näyttää olevan sellaiset ihmiset jotka eivät tiedä ritystoiminnasta enempää kuin sika tuulimyllystä.

Kalajoen tulo- ja menoarviossa on varattu kirjasto- ja kulttuuritalon rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kauppakeskusta ei ole edes näköppiirissä. Nyt vihdoinkin tulee puhaltaa poikki kauppakeskushaihatus. Kauppakeskus tontti on palautettava kaupungille, jos se on jo vuokrattu gryndereille. Kauppakeskus tontti tule ratkaista vapaalla kilpailulla. Siihen rakentaa sellainen yritys kauppoja, jolla on rahaa rakentaa. Mielestäni on ollut lain vastaista estää Kalajoen Halpa-Hallia rakentamasta uutta Halpa-Hallia Kalajoelle. Esteenä on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Halpa-Halli varmasti ostaa tontin ja maksaa siitä pyydetyn hinnan. Tällä tavalla saadaan kymmeniä vuosia jatkunut puliveivaus loppumaan. Halpa-Halli rakentaa tontille oman kauppakeskuksen ja nykyiset Halpa-Hallin tilat jäävät muuhun käyttöön, esimerkiksi yrityksille ja kirjasto - ja kulttuuritalolle. Näin Kalajoelle saadaan elämään, työtä ja työpaikkoja.

Kalajoki-Akatemia voi pyörittää Merenojan urheilukeskuksen toimintaa mukaanluettuna liikuntahalli. Näin Kalajoki-Akatemiasta tulee juridinen yksikkö ja se tulee toimimaan liiketaloudelisin periaatteen. Kalajoki-Akatemiassa on suoritettava henkilövalinnat uudelleen julistamalla kaikk paikat haettavaksi.