Piiri pieni pyörii – lainvastainen kaavan laadinta, josta syyttömät joutuvat kärsimään

Leirikuja 

Leirintäalueelle rakennetut mökit, joille kulku osoitettiin Leirikujan asukkaisen yllätykseksi Leirikujan kautta. 

Tässä oli ennen Leirintäalueen ja Leirikujan välinen raja. Uudet mökit erotettiin leirintäalueesta ja liikkenne ohjattiin Leirikujan kautta tekemättä kaavanmuutoksen vaatimaan selvitystä ympäristöön, elinoloihin ja liikenteeseen.

Kalajoen kaupunki ja Etelänkylän jakokunta ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Niiden yhteneväiset edut ohittavat ykistyisten edut ja ylittävät lain. Etelänkylän jakokunta on Suomen suosituimman leirintäalueen pääasiallinen maanomistaja ja siinä vuokralaisena on ollut Kalajoen Hiekkasärkät Oy, mikä on lähes yksinomaan Kalajoen kaupunginomistuksessa. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on eräänlainen epävirallinen salaseura, joka käyttää lähes rajatonta valtaa Kalajoella. Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaa valintaan vain sopivia henkilöitä.

Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt 5.8.2004 § 85 Leirintäalueen asemakaavan muutosta. Kaavanmuutosta varten on tehty osallistusmis- ja arviontisuunnitelma. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että leirintäalueen asemaan muutos saatetaan virelle osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 16.8.2004 § 182. Kaupunginjohtajan esityksestä kaupunginhallitus hyväksyi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan ehdotuksen.

Leirintäalueen kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.8.-17.9.2004 välisen ajan. Viranomaisneuvottelu on pidettu 26.10.2004. Leirintäalueen laajennus on merkitty maastoon.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta käsitteli asiaa 19.1.2005. Silloin on toivotto Leirikuan liikennettä rauhoitettavaksi. Lisäksi alueen käyttäjiltä ja asukkailta tuli useita ympäristön, tiestön hoitoon ja kunnallistekniikaan liittyviä toivomuksia.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt asiaa 22.3.2006 § 23. Leirintäalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aienisto oli nähtävllä kaupungintalolla, pääkirjastossa ja kaupungin kotisivuilla 17.2.-15.3.2005.

Uudesta tilanteesta johtuvat seuraavat kaavan valmisteluperiaatteet:

• Leirialueen mökkialue erotetaan leirintäalueesta.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt asiaa 2.6.2006 § 44. Leirintäalueella toimivan yhtiön ( Juha Laitalan yhtiö) kanssa on neuvoteltu. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittäää kaupunginhallitukselle, että leirintäalueen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 12.6.2006 § 153. Kaupunginhallitus hyväksyy elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan esityksen.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt aisaa 1.8.2006 § 49. Leirintäalueen asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 21.6.-21.7.2006 välisen ajan. Kaavaehdotukseen on jätetty kaksi muistutusta.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 7.8.2006 § 192. Kaupunginhallitus hyväksyy elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan esityksen.

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 29.8.2006 § 81.

Asian juridinen puoli

Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristöministerin esittelystä säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttöja rakennuslain (132/1999) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. Miten on menetelty? Kaavanmuutoksen arkkitehteinä ovat olleet Kalajoen kaupunki ( kaupunginjohtaja Jukka Puoskari) ja leirintäalueen silloinen yrittäjä Juha Laitala. He ovat halunneet muuttaa liikenteen kulkemaan ns. leirintäalueen arvokkaimmille mökeille muuta kautta kuin leirintäalueen portinkautta. Tällöin niitä on parempi vuokrata ja omistaja-asikkaatkin pääsevät mökeilleen milloin heille sopii. Koska mökit ovat vuokrattavia mökkejä suurimmaksi osaksi niin siellä asukkaat vaihtuvat varsinkin kesäaikana tiheään. Liikenne mökeille päätettiin järjestää Leirikujan kautta. Valitettavasti kaavan laadinnassa unohtui liikenneselvityksen tekeminen sekä Leirikujan asukkaiden, jotka eivät ole rajanaapureita kuulumeinen. Vaikka henkilöt eivät olleet rajanaapureita niin heidän tilanteensa tien uusien käyttäjien määrän ja laadun takia muuttui jopa katastrofaalisen paljon. Ennen suljetusta Leirikujasta tuli ympärivuorokautinen rallirata. Heiltä ei edes kysytty mitä mieltä he ovat asiasta. Menettely on selkeästi maankäyttö- ja rakennusasetuksen vastainen, koska kaavanlaadinnassa on selvitettävä asetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutus ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä vaikutus liikenteeseen. Nämä kaikki asiat jätettiin selvittämättä, koska se oli Etelänkylän jakokunnan ja Hiekkasärkkien leirintäalueen silloisen yrittäjän edun mukaista. Leirikujan asukas, joka katsoo, että kaavoitus on ollut virheellinen, on tehnyt asemakaavan muutosesityksen. Hänen mukaansa Leirikujan kautta osoitettu kulku on aiheuttanut kotuutonta haittaa jo vuosia kohtuuttoman autoilun johdosta. Leirikujan asukas katsoo, että Leirikujan tontit ovat pieni ja asukkaiden terassit ja autot lähellä tietä, mistä syystä näin suuren automaarän sallinmienn Lieirukjalla on kaavoituks tontit§§§ ovat p

Tontit ovat pieniä ja asukkaiden terassit ja autot lähellä tietä, mistä syystä näin suuren automäärän salliminen Leirikujalla on ollut kaavoituksellinen virhe. Leirikujan asukas vaatii liikennejärjestelyiden muuttamista nnin, että Leirikuja suljetaan läpiajoliikenteeltä.

Maanmittausteknikko esittää, että elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kuusikkonokan alueen liikennejärjestelyjen muuttamista ei tarkastella kaavallisesti. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta käsitteli asiaa 10.03.2011 § 38.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 23.05.2011 § 157 ja hyväksyi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan esityksen.

Leirikujan asukas teki asiasta oikaisuvaatimuksen. Leirikujan asukas toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että oletteko todella sitä mieltä, että on oikein kun 40 autoa rallaa aamuyöhän tätä ahdasta kujaa? Jakokunnan mökit leirintäalueen sisään, vaati Leirikujan asukat.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä jos 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Kaupunginhallitus on käsittelyt oikaisuvaatimusta ja todennut, että Leirikujan jakokunnan maalla sijaitsevia mökkejä ei voida enää liittää leirintäalueeseen, koska mökit ovat yksityisessä omistuksessa. Kulku mökeille on osoitettava joko Lieirkujan tai Kallenkujan kautta. Kulun osoittaminen Kallenkujan kautta siirtäisi runsaasta liikenteestä ohtuvan ongelman toiseen paikkaan, ei ratkaisisi sitä. Lisäksi Kallenkuja liittyy Keskuskarintiehen paikassa, jossa näkemä on tien mutkaisuuden ja mäkisyden vuoksi huono. Leirikujalla on mökkien katiivisen vuokrauksen vuoksi paljon liikennettä. Kaupunginhalllitus päätti hylätä Leirikujan asukkaan oikaisuvaatimuksen 27.06.2011 § 194.

Leirikujan asukas valitti asiasta Oulun hallinto-oikeuteen. Hän vaati, että Leirikujan läpiajoa muutetaan siten, että Leirikuja suljetaan kääntöpaikan jälkeiseltä osalta. Leirikujan asukkaan mukaan virheellisen kaavapäätöksen johdosta on aiheutunut kohtuutonta haittaa jo useita vuosia. Leirikujan vilkas ja usein aamuyöhön jatkuvat autoliikkenee häiritsee mainitun kujan vapaa-ajan asunnon omistavien vapaa-ajan käyttöä. Kulku Leirintäalueen mökeille olisi pitänyt järjestää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti leirintäalueen kautta. Leirikujan asukat on vaatinut, että kaupunginhallituksen päätökset on kumottava ja Leirikuja on suljettava alkuperäiseen tilaan. Leirikujan alkupaan tonttien (18 kpl) myyntihetkellä vuonna 2001 Leirikuja oli mekritty päättyväksi kääntöpaikalle, eikä tiellä ollut läpiajoa.

Oulun hallinto-oikeudelle Kalajoen kaupunginhallitus on todennut, että asemakaavassa leirintäalueen sisään rakennetut mökit erotettiin omistajien, maanomistajien ja leirintäalueen yrittäjän toiveesta ja kulku niille osoitettiin Leirikujan kautta.

Oulun hallinto-oikeus hylkäsi Leirikujan asukkaan valituksen. Oulun hallinto-oikeuden mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 51 §: mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Oulun hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että lausunnon hankkiminen kaavoitusteknikolta ei ole tarpeen.

Oulun hallinto-oikeus ei ottanut siihen kantaa, että kaava olin alunperinkin laadittu lainvastaisesti ja jätetty lain vastaisesti asianosaiset kuulematta niistä vaikutuksista, mitä kaavan muutos aiheutta elinoloihin, ympäristöön ja liikenteeseen.

Taas kerran tuli osoitettua se, että Oulun hallinto-oikeus on pelkkä hallinnon jatke. Oulun hallinto-oikeuden lakkauttaminen olisi mielestäni vakavasti harkittava asia, koska Oulun hallinto-oikeuden päätöksillä on lain ja oikeuden kanssa kovin vähän yhtymäkohtia. Oulun hallinto-oikeuden päätös 11.1.2013 päätösnumero 13/0007/1 Diaarinumero 00698/11/2299. Esittelijä Renne Pulkkinen. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Pirjo Jalonen ja Anne-Mari Keskitalo.

Hyvät kalajokiset

Kalajoen päättäjät ovat suurten päätösten edessä vuonna 2014 johtuen yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Maaltapaon myötä myös maaseudun ikärakenne on muuttunut: nuoret muuttavat työ- ja opiskelupaikkojen perässä ns. kasvukeskuksiin, ja jäljelle jäävät tarvitsevat enemmän yhteiskunnan palveluita. Kalajoella yli 65-vuotiaita on kahdeksan vuoden kuluttua n. 700 enemmän kuin tänä päivänä. Kalajoen on valmistaudutta tähän muutokseen. Miten muut kunnat pystyvät hoitamaan ikääntuvän väestön asiat? Voisiko tämä asia olla Kalajoen vahvuus? Voidaanko Kalajoesta kehittää eläkeläisten paratiisi, koska Kalajoki on hyvä ja miellyttävä paikka elää ja asua.

Pienissä kunnissa kehitys on johtanut ylitsepääsemättömään tilanteeseen; samalla kun terveys-ja sosiaalimenot ovat kasvaneet, ovat verotulot vähentyneet. Liitosalueet vajoavat helposti uuden kunnan periferiaksi, kun palvelut keskittyvät keskustaajamiin ja maakuntien keskuskaupunkeihin. Kun kylät ja kulmakunnat menettävät viimeisetkin palvelunsa – koulut, postikonttorit, kyläkaupat, julkisen liikenteen – jäljelle jäänyt väestö joutuu entistä riippuvaisemmaksi yhteiskunnan tuesta. Tämä puolestaan kiihdyttää reuna-aluiden tyhjentymistä entisestään. Kuntauudistushankkeen päämääränä ovat vakavaraiset kunnat, jotka kykenevät tarjoamaan asukkailleen lakisääteiset palvelut ja suoriutuvat omin voimin niille määrätyistä velvoitteista. Kokonaisuuten sisältyväät kuntien tehtävien kartoitus ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.

Kalajoki on esittänyt oman näkemyksensä sote-hankkeen toteuttamiseksi. Meidän tavoitteenamme on se, , että Kalajoki toimii isäntäkuntana Merijärvelle, Pyhäjolle ja Alavieskalle. Myöskään Kannus ei ole poissuljettu mahdollisuus. Tällä tavalla voisimme varmistaa Kalajoen tehokkaiden ja laadukkaiden sote-palvelusten jatkumisen. Mikäli kalajokiset veronmaksajat joutuvat Jokilaakson kuntien sotepalveluiden maksajiksi, niin se merkitsee taloudellista katastrofia Kalajoen kaupungille. Nyt vuodenvaihteen jälkeen yksitäiset kansalaise näissä kunnissa voivat valita terveyskeskuksekseen Kalajoen kaupungin terveyskeskuksen. Tämä on ns. luonnollista valintaa eli terveyskeskus voidaan valita läheisyyden, edullisuuden ja palvelukyvyn perusteella, vaikka asuisikin toisessa kunnassa.

Opetuspalveluiden uudelleenorganisoiti on Kalajoen päättäjille haasteellien tehtävä. Suomesta tulee poistumaan noin 100 lukioa johtuen valtion toimenpiteistä. Tilanne on Kalajoen lukiolle haasteellinen. Kalajoen on voimistettava entisestään lukion kilpailukykyä. Uusi lukio Arteman kanssa samaan koulukompleksiin on erinomainen vahvuus- ja vetovoimatekijä niin lukiolle kuin Artemallekin. Suomessa vähennetään myös ammattisella puolella koulutuspaikkoja ja Kalajoen on turvattava myös Arteman asema tulevaisuudessa. Kalajoki tarvitsee myös täysimittaisen liikuntasalin jotta voidaan tarjota parhaat mahdolliset toimintamahdollisuudet Kalajoella opiskeleville sekä urheiluseuroille. Kalajoen urheiluseurojen toiminta on erittäin monipuolista ja tuloksellista. Toivottavasti Kalajoki-Akatemian toiminta saadaan vihdoinkin käyntiin tarvetta vaativalla tavalla.

Sivukylien koulujen lakkauttaminen on päättäjille vaikea asia, koska säästöt syntyvät vasta vuosien kuluttua. Koulu on elävän kylän tunnusmerkki. Varsinkin Vuorenkallion osalta koulun lopettaminen on vaikeasti perusteltava asia. Myös Raution osalla kouluratkaisu on vaikea asia. Juha Sipilä esitti Rautioviikolla 1998 Rautiosta ekologista kehittämiskeskusta. Ajatus on erinomainen, mutta rautiolaisten on yhdessä Kalajoen kaupungin maatalouspuolen kanssa kartoitettava ekologisen kehittämiskeskuksen toteuttamistapa. Bioenergia on tulevaisuuden energiamuoto. Biokaasu vahvistaa energiateollisuuttamme. Kotimaisen bioenergian käyttö vahvistaa maaseudun yrittäjyyttä. Bioenergia vahvistaa yrittäjyyttä ja tukee sahateollisuutta. Bioenergia on tulevaisuutta. Bioenergiaan liittyy myös Raution kouluratkaisu ja odotan rautiolaisilta järkevää ja konkreettista toteusratkaisua helmikuun aikana. Jokaiselle kylälle olisi saatava aikaa oma kylästrategia. Kylät eivät saa autioitua.

Kalajoen kauppakeskusasiat ovat olleet lievästi sanoen hakoteillä. Järkevällä toiminnalla asiat olisivat jo paljon pitemmällä. Valitettavasti ammattitaito ei ole ollut rasitteena Kalajoen kauppakeskusvouhotuksessa. Toivottavasti asioissa palataaan maan pinnalle mahdollisimman pian.

Kalajoen kaupungin talous on pysynyt tasapainossa tarkan taloudenpidon johdosta. Tarkkaa taloutta on pystytty pitäämään johtuen Kalajoen monipuolisesta elinkeinorakenteesta johtuen. Valitettavasti kielteisiltäkään asioilta ei ole voitu välttyä. Kalajoen kaupunki lähetti vuosi sitten kalajokisille turkistrhaajille ja peruna-alan yrittäjille paimenkirjeen ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelusta. Valitettavasti asiat eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla eikä tehtyjä virheitä ole korjattu.

Toivotan kaikille kalajokisille hyvää uutta vuotta 2014. Pidetään huolta toisistamme.

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu , ps