Valtuuston kokous 28.02 2012 – päätökset ja niiden taustat

Kalajoen kaupunginvaltuustolle saatettiin tiedoksi valtuutoaloiteet ja niiden käsittely vuonna 2011. Hallintosäännön 55 §:n mukaan ”Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa
aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.”
Kaupungin virkamiehet eivät ole vaivautuneet pitämään yhteyttä valtuustoaloitteiden tekijöihin eikä voi välttyä vaikutelmalta, että aloitteet, mitkä on löydetty, on kaivettu ”naftaliinista” ja annettu niihin puolihuolimattomasti edes jonkilainen vastauksen tekele. Tällainen toiminta loukkaa syvästi valtuutettuja. Virkamiehet kokevat valtuustoaloitteet kiusallisiksi normaalirutinien häiriötekijöiksi.
Yhden valtuustoaloitteen osalta pyydettiin käynnistämään etsintäprosessi, koska siihen ei ollut vastausta annettu.

Kaupunki savuttomaksi aloite on kuitenkin edennyt melkoisen ”potkimisen” jälkeen siihen pisteeseen, että Kalajoen kaupunki julistautuu savuttomaksi 1.4.2012 alkaen. Tämä luonnollisesti merkitsee sitä, että asia on myös ohjeistettava, mitä savuttomuus merkitsee. Sitä menettelyä ei valtuutetuille esitelty eli valtuutetuille jäi epäselväksi miten asia toteutetaan käytännössä.

Aloite potilastietojärjestelmien parantamisesta kirvoitti valtuutettu Eija Pahkalan kielen. Hän on alan ammattilainen ja antoi yksityiskohtaista palautetta järjestelmän puutteista ja niistä aiheutuvista haitoista. Ongelma on valtakunnallinen ja siksi Kalajoen osallakin edistyminen on vähintäänkin hidasta ja ongelmallista.

Valtuustoaloite selvitystyöryhmän nimeämisestä Raution monipalvelukeskukselle sai tyrmäyksen sivistystoimenjohtajalta. Hänen vastuksensa mukaan erillistä selvitystyöryhmää ei ole nimetty yhden kaupunginosa-alueen palvelujen selvittämiseksi. On syytä epäillä, että sivistystoimenjohtajaa on konsultoitu asiassa tietyltä taholta vastauksen antamisessa. Rautiolaiset eivät olleet tyytyväisiä vastaukseen, enkä minäkään ole. Kouluverkkotyöryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja kouluverkkotyöryhmää on valtuuston päätöksellä täydennetty kaikkien puolueiden edustajilla. Näyttää siltä, ettei kouluverkkotyöryhmä jatka toimintaansa valtuuston tahdon edellyttämällä tavalla, vaan kouluverkkoratkaisua pyritään kaupunignhallituksen ja kaupunginjohtajan toimesta siirtämään kunnallisvaalien jälkeen jolloin koulujen sulkemiset on helmpompi suorittaa. Sinne siis siirretään rytinöiden aloittaminen. Tämä on syytä äänestäjien muistaa. Kuka kantaa vastuuta vaalien jälkeen? Kenelle annatte äänenne? Valtustoaloite selvitystyöryhmän nimeämisestä uusittiin. Asian taustalla on tapahtunut muutakin mikä jätettiin kertomatta.

Lähiruokavaltuustoaloite herätti edelleenkin keskustelua. Valtuutetut haluavat aidosti sitä, että kalajokiset elintarvikeyrittäjät voivat olla kilpailussa mukana ja tarjota omia tuotteitaan esim. kouluruokailuun. On käynyt ilmi, että kalajokisilta yrityksiltä ei ole edes pyydetty tarjousta. Hankintarenkaan toiminta halutaan ottaa nyt valtuutettujen tarkempaan kontrolliin. Tämä asia näyttää olevan eräänlainen kunnia-asia tietyille henkilöille, jotka haluavat estää valtuutettujen tiedonjanon asiassa.

Valtuutettu Jouni Jyrinki on esittänyt valtuustoaloitteessaan, että sähkön siirtoverkkojen ostaminen selvitetään. Kaupunginjohtaja on vastannut aloitteeseen, että kuntatalous asettaa omat rajoituksensa. Näinhän se on. Kalajoki ei ole niin rikas, että se voisi ostaa sähkön siirtoverkkoja, koska rahaa tarvitaan muuhunkin toimintaan.

Teknisen johtajan virkaan valittiin Marko Raiman. Hän sai äänestyksessä 33 ääntä, Kari Nuutinen 19 ääntäja Ilkka Harju 1 äänen. Kesksutelua herätti valintaprosessi ja pätevyysvaatimukset. Pätevyysvaatimukset on laskettu niin alas, että pätevyysvaatimuksiin olisi voitu lisätä vielä ”tai muuten sopiva henkilö”, niin silloin asiasta ei olisi voinut valittaa. Marko Raimanin osalta keskusteltiin ja tivattiin sitä, täyttääkö Marko Raimanin koulutus alennetun pätevyysvaatimuksen. Valtuustossa on koulutuksen ammattilaisia ja he eivät olleet samoilla linjoilla asiasta kaupunginhallituksen esityksen kanssa. Henkilöstöjohtaja oli pyytänyt opetushallituksesta lausunnon asiassa. Lausunto tuki sitä, että Marko Raimanin koulutus on riittävä. Asia tietenkin ratkeaa vasta silloin jos joku valittaa ja pyytää oikeutta ratkaisemaan asian. Teknisen johtajan valintaprosessi on ollut todellinen farssi Kalajoella. Aikaisemmilla hakukierroksilla on ollut päteviä hakijoita, mutta ei joidenkin mielestä sopivia. Jotta sopivat voivat tulla valituksi, alennettiin pätevyysvaatimusta. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevin jätettiin valitsematta ja laitettiin paikka uudelleen auki. Kalajoen kaupungin maine edellytti, että kolmannella kerralla on riittävästi hakijoita. Siksi palkattiin konsulttitoimisto etsimään halukkaita ja hakijoita oli nyt 19. Hakijoiden joukossa oli tohtori ja peruskoulun käyneitä. Haastattelijat päätyivät peruskoulun suorittaneeseen. Jos olisi valittu konsuttitoimiston esittämä hakija, niin se olisi tullut maksamaan Kalajoen kaupungille 12000 euroa. Valtuutetuille ei edes kerrottu, että kolmannella hakukierroksella käytettiin konsulttitoimiston apua. Asiasta ei muuten ole olemassa edes virallista päätöstä, että konsulttitoimistoa käytetään tässä prosessissa.

Minä äänestin ja käytin puheenvuorot Marko Raimanin valinnan puolesta, koska tunnen miehen ja hänen taustansa. Katsoin, että hän sopii erittäin hyvin työyhteisöön ja on kehityskykyinen. Hänellä on hyvä paikallistuntemus ja hän tuntee kalajokisen toimintakulttuurin. Tein kannatukseni siinä uskossa, että Marko Raimanin pätevyys riittää tehtävään. Luotin henkilöstöjohtajan toimintaan asiassa, vaikka en ole aina hänen toimintaansa luottanut.

Henkilöstöjohtajan viran täyttäminen oli myös asialistalla. Kysymys ei kuitenkaan ollut henkilön viran täyttämisestä, vaan pätevyysvaatimusten laskemisesta niin, että virkaan voi hakea lähes kuka tahansa. Silloin voidaan valita sopiva, koska silloin pätevyysvaatimyksista ei voi valittaa. Tämä menettely on luonnollista heijastusta teknisen johtajan valintaprosessista. Kysymys on linjavalinnasta. Kalajoella ei arvosteta koulutusta ja pätevyyttä, vaan sopivuutta nykyisen vallitsevan suuntauksen ilmapiirissä. Vaikka nyt on pätevyysvaatimuksessa rima asetettu alhaalle, niin tulen toimimaan niin, että koulutus ja ammattitaito asetetaan etusijalle. Se, että pätevyysvaatimus on alhaalla, ei estä korkeasti koulutettujen ja ammattitaitoisten henkilöiden hakemista virkaan ja valituksi tulemista. Näin ainakin toivon.

Kun minulla oli oma yritys, niin valitsin yritykseeni lähes poikkeuksetta henkilöitä, jotka olivat minua koulutukseltaan parempia tai todellisia alan ammattilaisia. Kunnallisena päättäjänä tunnen tuskaa siitä, että joudun toimaan toisin kuin omat periaatteeni ovat. Mielstäni tehtäviin on valittava parhaat mahdolliset henkilöt, mutta nykyinen systeemi Kalajoen kaupungissa mahdollistaa tehtäviin sopivien valinnan. Mikä on Kalajoen kaupungin edun mukaista toimintaa?

Maakauppojen osalla eräässä maakaupassa oli vähän kyseenalainen hinta. En puuttunut asiaan, koska kukaan mukaan ei siihen puuttunut tai ehkä ei edes huomannut. Katsoin, että jos olisin puuttunut asiaan, niin sillä ei olisi ollut mitään vaikutusta lopulliseen ratkaisuun. Näyttää siltä, että eläkkeelle jäävä maanmittausteknikko on puhdistamassa pöytäänsä.

OULUN HALLINTO-OIKEUS
PL 189
90101 Oulu

ASIA Valitus Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksestä

MUUTOKSENHAKIJA Erkki Aho

YHTEYSTEYSTIEDOT osoite: Lankilantie 25 B 5, 85100 Kalajoki
puhelin: 044-3025948

ASUINKUNTA Kalajoki

VIITE Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 ja 20 päätös ”Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen” ja ”Yhteisen jätelautakunnan perustaminen Vestia Oy:n toiminta-alueella” Pyydän Oulun hallinto-oikeutta kumoamaan liitteenä nro 1 olevan Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 pöytäkirjan pykälän 21 kohdalla olevan päätöksen lainvastaisena ja myös siksi, että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Sekä sen takia, että Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 pykälän 21 kohdalla hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta puuttuu Vestia Oy:n osakkaana oleva Kokkolan kaupunki, joka Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksentekopäivänä 31.1.2012 edelleen oli Vestia Oy:n osakas. Koska kyseessä on osakassopimuksen muuttaminen, muutoksesta päättämisessä tulee olla kaikki osakaskunnat mukana. Nyt puuttuu Kokkola, jota ei edes mainita.

(valituksen liite nro 1, Kalajoen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 31.1.2012 § 21 ja 20 valitusosoituksineen)(valituksen liite nro 2, Kokkolan teknisen johtajan ja kaupungin lakimiehen 20.2.2012 päivätty vahvistus, että Kokkolan kaupunki omistaa 52 kappaletta Vestia Oy:n osakkeita)

PERUSTELUNI VALITUKSELLE:
1. Kuntaa ja/tai kuntien yhteistä lautakuntaa ei sopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa ja sitoa sopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymään Vestia Oy:n osakassopimukseen sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys.
”Osakaskunnat sitoutuvat siihen, että yhtiön toimialueella jätteenkuljetus
järjestetään jätelain 36 §:n mukaisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena
koskien kaikkia jätelain 32 §:n mukaan kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä lukuunottamatta sako- ja umpikaivolietettä.” (Kalajoki k.valt. 31.1.2012 § 21 hyväksymä Vestia Oy:n osakassopimus – sopimuskohta 2. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN –
alakohta 2.5 Osakaskunnille kuuluvat tehtävät, alleviivaus lisätty tässä)

Osakassopimus ei ole osakeyhtiölain säätelemä instrumentti. Osakassopimus on yksityisoikeudellinen sopimus. Kunnat eivät voi sitovasti sopia jätteenkuljetuksensa toimintamallia yksityisoikeudellisella osakassopimuksella. Kuntien julkisoikeudellinen päätöksenteko ei kuulu osakassopimuksella sitovasti sovittavien asioiden piiriin. Kuntia ei voi osakassopimuksen perusteella laillisesti velvoittaa ja sitoa osakassopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen ja tai osakassopimuksen sopimussäännöksessä määrättyyn jätteenkuljetuksen toimintamalliin.

Vuoden 2012 toukokuun ensimmäiseen päivään voimassa olevan vuoden 1993 jätelain 10 §:n mukaan, ja sitä edeltäneen vanhan jätehuoltolain mukaan, ja myös 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain mukaan jätteenkuljetuksen toimintamallia koskeva päätösvalta on kunnilla. Yleensä päättävä toimielin on valtuusto, jollei valtaa ole delegoitu kunnan muulle toimielimelle tai kuntien yhteiselle jätelautakunnalle, jotka kaikki ovat julkista valtaa käyttäviä kunnallisia toimielimiä.

Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 ei voi Vestia Oy:n osakassopimuksella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua ja sitoa Kalajoen kaupunkia ja kuntien yhteistä jätelautakuntaa Vestia Oy:n osakassopimuksessa määrättyyn jätteenkuljetusjärjestelmään, tässä tapauksessa ns. kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (uusi jätelaki 646/2011 § 36). Kalajoen kaupunki ja kuntien yhteinen jätelautakunta eivät voi osakassopimuksen perusteella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua myöskään siihen, että ne eivät muuta jätteenkuljetusjärjestelmän toimintamallia toisenlaiseksi kuin mitä Vestia Oy:n osakassopimuksen sopimusmääräyksessä on säädetty ja määrätty.

Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on edellä sanotuilla perusteilla lainvastainen ja valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.

2. Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta korostaa osakassopimuksen velvoittavuutta

Päätös jätteenkuljetuksen toimintamallista voidaan tehdä vain sellaisessa julkista valtaa käyttävässä kunnan tai kuntien toimielimessä, joka on täysin puolueeton ja riippumaton eikä ole millään tavalla sidoksissa kunnille jätehuoltopalveluja tuottavaan yhtiöön. Yhteisellä lautakunnalla
tulee olla vapaus lain suoman toimivaltansa nojalla vapaasti ilman etukäteissopimusta (osakassopimus) päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä.

Vestia Oy:n osakaskuntien alueella tämäkään vaatimus ei kuitenkaan toteudu edes nyt perusteilla olevassa kuntien yhteisessä jätelautakunnassa, koska Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 20 kohdalla hyväksymään sopimukseen kuntien yhteisestä jätelautakunnasta (lyhennettynä jätelautakuntasopimus) sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys, joka velvoittaa myös kuntien yhteisen jätelautakunnan noudattamaan Vestia Oy:n osakaskuntien voimassaolevaa osakassopimusta.

”Lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan
johtosääntöä ja Vestia Oy:n osakaskuntien voimassa olevaa osakassopimusta.”
(Kalajoki k.valt. 31.1.2012 § 20 / SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA –
sopimuskohta 1. Sopimuksen soveltamisala, alleviivaus lisätty tässä)

Huomautan vielä: Sekä nykyisen jätelain (1702/1993) ja 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain (646/2011) mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa on kaksi vaihtoehtoista toimintamallia. Vuoden 1993 jätelaissa vaihtoehtoina ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus (10 § 1 momentti) ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus (10 § 2 momentti). Uudessa 1.5.2012 voimaan tulevassa jätelaissa vaihtoehtoina ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus (§ 36) ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (§ 37), eikä niistä toista voi rajata pois osakeyhtiön osakassopimuksella.

Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 hyväksyi osakassopimuksen, jonka perusteella kunnille jätelaissa annettu valta valita jätteenkuljetusjärjestelmänsä toimintamalli kahdesta eri vaihtoehdosta rajautuu vain yhteen vaihtoehtoon. Hyväksymällään osakassopimuksella Kalajoen kaupunginvaltuusto sitoo Kalajoen kaupungin ja kuntien yhteisen jätelautakunnan 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetusmalliin (jätelaki 646/2011 § 36) ja sulkee sopimuksen perusteella kokonaan pois jätelaissa olevan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusmallin (jätelaki 646/2011 § 37). Se ei siten ole lainmukaista.

Kuntaa ja/tai kuntien yhteistä jätelautakuntaa ei yksityisoikeudellisen osakassopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa ja sitoa osakassopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen, eikä kuntaa ja/tai kuntien yhteistä jätelautakuntaa voida osakassopimuksella laillisesti velvoittaa ja sitoa vain yhteen jätteenkuljetusmalliin, kun sekä vuoden 1993 jätelain että uuden jätelain mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän toimintamallissa vaihtoehtoja on kaksi. Julkisen vallan jätelaissa säännellyn käytön edellytykseksi ei voida asettaa sitä, että kunta ja/tai kuntien yhteinen jätelautakunta lakia alemman asteisella osakassopimuksen sopimusmääräyksellä sitoutuu laissa säädettyä kapeampaan ja pienempään päätösvaltaan ja päätöksenteko-oikeuteen.

Tiivistän vielä: Kunnan ja/tai kuntien yhteisen lautakunnan julkisoikeudellinen päätöksenteko ei kuulu yksityisoikeudellisella osakassopimuksella sitovasti sovittavien asioiden piiriin. Kunta ja/tai kuntien yhteinen lautakunta ei voi osakassopimuksella julkisoikeudellisesti sitovalla tavalla sitoutua osakassopimuksessa sovittuihin asioihin.

Kaiken lisäksi Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 20 kohdalla hyväksymän jätelautakuntasopimuksen edellä siteerattu sopimusmääräys (SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA – Sopimuskohta 1.) vielä korostaa kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymän Vestia Oy:n osakassopimuksen sitovuutta ja velvoittavuutta.

Oikeuskäytännössä ei ilmeisesti ole käsitelty tapauksia, joissa olisi riitautettu osakassopimukseen sisällytetty julkisoikeudellinen sopimusehto. Oikeuskäytännössä sopimuksella sitoutumista on käsitelty lähinnä maankäyttösopimuksia koskevissa valitusasioissa. Niissä kunnat ovat
sopimuksella sitoutuneet hyväksymään myöhemmin sopimuksen mukaisen kaavan. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei kunta tuollaisella päätöksellä ole sitoutunut eikä voinutkaan sitoutua hyväksymään myöhemmin tietyn sisältöistä kaavaa (esim. KHO 15.9.1995 dnro 995/1/93 taltio 3640, KHO 9.4.1999 dnro 952/1/97 taltio 732, KHO 28.3.2006 dnro 3188/1/05 taltio 714). Kuntaa ei sopimuksen perusteella voida laillisesti velvoittaa sopimuksen mukaisen päätöksen tekemiseen.

Edellä sanotuilla perusteilla tällainen sopimusehto on lainvastainen ja pätemätön myös Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymän Vestia Oy:n osakassopimuksen kohdalla.

Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 käytti harkintavaltaansa väärin ja muuhun käyttötarkoitukseen kuin se oli lain mukaan ollut käytettävissä ja siten ylitti toimivaltansa.

3. Velvollisuus valmistella jätehuoltomääräykset osakeyhtiön kanssa

Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymään Vestia Oy:n osakassopimukseen sisältyy seuraavansisältöinen sopimusmääräys.

”Yhtiö laatii yhdessä osakaskuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa
jätelautakunnalle ehdotuksen jätehuoltomääräyksistä.” (Kalajoki k.valt. 31.1.2012 §
21 hyväksymä Vestia Oy:n osakassopimus – sopimuskohta 2. JÄTEHUOLLON
JÄRJESTÄMINEN – alakohta 2.3 Jätehuollon hallinnolliset tehtävät, allev. lisätty tässä)
Velvollisuus laatia ja valmistella jätehuoltomääräykset yhdessä yksittäisen jätealan palvelutehtävissä toimivan osakeyhtiön, tässä tapauksessa jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa, on selvästi ristiriidassa sen hallintolain 31:ssä kirjatun peruslähtökohdan kanssa, jonka mukaan viranomaisen on huolehdittava asian valmistelusta.

Jätehuoltomääräysten kaltaisten oikeussääntöjen laatimis- ja valmistelutehtäviä ei voida osaksikaan siirtää yksittäisen osakeyhtiön tehtäväksi varsinkin, kun kyseinen osakeyhtiö Vestia Oy tässä tapauksessa nimenomaan kuuluu näiden määräysten soveltamisalaan.

Kuntalain osalta haluan vielä tuoda esiin seuraavat seikat: Kuntien yhteistyötä osakeyhtiön kanssa, tässä tapauksessa jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa, rajoittaa kuntalain 44 §:ään perustuva vaatimus viranomaistehtävien hoitamisesta virkasuhteessa. Tehtävää, jossa käytetään vain vähäisessäkin määrin julkista valtaa, voidaan hoitaa vain virkasuhteessa.

Julkisen vallan käyttöä tulee arvioida kulloinkin kyseessä olevien viranomaistehtävien kokonaisuuden kannalta. Nyt puheena olevat jätehuoltomääräysten laatimis- ja valmistelutehtävät pitävät sisällään julkisen vallan käyttöä ja ovat julkisen vallan käyttöä, koska laatimis- ja
valmistelutehtävillä on merkittävä ja ratkaisevan tärkeä vaikutus päätöksentekoon.

Osakassopimuksen mukaisesti jäteyhtiö Vestia Oy:n kanssa ja jopa sen johdolla (”yhtiö laatii yhdessä … ”/sitaatti sopimusmääräyksestä) laadittu ehdotus jätehuoltomääräyksistä tosiasiallisesti määrää jätehuoltomääräysten sisällön ja jätehuoltomääräyksiä koskevien päätösten sisällön.

Kalajoen kaupunginvaltuustoon 31.1.2012 § 21 päätös on myös edellä sanotuilla perusteilla lain vastainen ja valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.

4. Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21 hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta puuttuu Vestia Oy:n osakkaana oleva Kokkolan kaupunki

Kalajoen kaupunginvaltuuston em. päätöksessä on kyse entisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n, nykyisen Vestia Oy:n, alkuperäisen osakassopimuksen muuttamisesta (myöhemmin vanha osakassopimus). Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymässä tämän päivän tarpeisiin päivitetyssä ja muutetussa Vestia Oy:n osakassopimuksessa luetellaan Vestia Oy:n osakaskunnat ja omistusosuudet. Kokkolan kaupunki on jätetty pois osakaskuntien listauksesta, vaikka Kokkolan kaupunki omistaa Vestia Oy:n osakkeita liitoskunta Ullavan osuuden verran.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymässä Vestia Oy:n osakassopimuksessa ilmoitetaan sopimuksessa lueteltujen osakaskuntien yhteiseksi omistusprosentiksi 100 prosenttia, vaikka Vestia Oy:n osakkaana 31.1.2012 oleva Kokkola puuttuu. Kokkolan kaupungin omistuksessa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöspäivänä 31.1.2012 olleita entisen Ullavan kunnan osakkeita ei ilmoiteta lainkaan, eikä niistä ole mitään mainintaa asian esittelytekstissä. Mihin nämä osakkeet on häivytetty?
Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyinen Vestia Oy) vanhan osakassopimuksen mukaan ”Uuden osakkeenomistajan tulee merkitessään uudet osakkeet myös allekirjoittaa tämä sopimus”. (Vanha osakassopimus – sopimuskohta 3. YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA)
Ullavan kunta on 11.10.2001 allekirjoittanut silloisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyinen Vestia Oy) osakassopimuksen, on merkinnyt uudet osakkeet, ja on saanut asukaslukunsa perusteella omistukseensa 52 kpl silloisen Jokilaaksojen Jäte Oy:n (nykyisen Vestia Oy:n) osakkeita. Ullavan kunnan omistukseen tulleet 52 osaketta ovat Ullavan ja Kokkolan kuntaliitoksessa siirtyneet Kokkolan kaupungin omistukseen ja olivat Kalajoen valtuuston päätöspäivänä 31.1.2012 edelleen Kokkolan kaupungin omistuksessa.
Tästä huolimatta Vestia Oy:n muut osakaskunnat ja niiden päättävät toimielimet, mukaan luettuna tämän valituksen kohteena oleva Kalajoen kaupunginvaltuusto 31.1.2012 § 21, jättävät 52 osaketta omistavan Kokkolan kaupungin pois osakaskuntien listauksesta (luettelo osakaskunnista ja omistusosuuksista) ja siten näin toimiessaan sulkevat yhden osakaskunnan Kokkolan kokonaan pois Vestia Oy:n muutetun osakassopimuksen hyväksymismenettelystä.
Menettely on ristiriidassa vanhan osakassopimuksen kanssa. Vanhan osakassopimuksen mukaan
”Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä ja kirjallisesti”. (Vanha osakassopimus – sopimuskohta 9. SOPIMUSMUUTOKSET)

Näin ollen jäteyhtiön vanhaan osakassopimukseen kirjattu sopimuksen muuttamista koskeva edellä siteerattu määräys kaikkien sopijapuolten kirjallisesta yksimielisestä päätöksestä ei toteudu. Kokkolan kaupungin asianomainen toimielin ei pysty käsittelemään Vestia Oy:n muutettua osakassopimusta. Vestia Oy:n osakaskunta Kokkola ei pysty tekemään valituskelpoista päätöstä Vestia Oy:n muutetusta osakassopimuksesta. Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 hyväksymä Vestia Oy:n muutettu osakassopimus ei tule voimaan, ellei 52 osaketta omistava Kokkolan kaupunki sitä käsittele ja hyväksy.

Tilanne on lainvastainen ja hyvän hallintomenettelyn vastainen. Kokkolan kaupungin asukkailla ja muilla asianosaisilla ei ole mahdollisuutta hakea muutosta muissa osakaskunnissa, muun muassa Kalajoen kaupunginvaltuustossa 31.1.2012 § 21, hyväksyttyyn Vestia Oy:n virheelliseen ja Kokkolaa kaltoin kohtelevaan osakassopimukseen.

Perustuslain 21 §:ssä taattu jokaisen oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ei siten toteudu Kokkolan kaupungissa.
Tässä yhteydessä viittaan eduskunnan oikeusasiamiehen 27.11.2008 antamaan päätökseen diaarinumero 588/4/08. Oikeusasiamies perustelee päätöstään perustuslain 21 §:llä ja edellyttää valituskelpoisen päätöksen tekemistä. Oikeusasiamiehen päätöksestä käy hyvin selkeästi ilmi, että jätteenhaltijoilla ja muilla asianosaisilla on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Nyt näin ei tapahdu Kokkolassa, koska Vestia Oy:n muut osakaskunnat sulkevat Vestia Oy:n osakkaana olevan 52 osaketta omistavan Kokkolan kaupungin Vestia Oy:n muutetun osakassopimuksen hyväksymismenettelyn ulkopuolelle sillä seurauksella, että Kokkolan kaupunki ei pysty tekemään valituskelpoista päätöstä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on edellä sanotuilla perusteilla hyvän hallintomenettelyn vastainen ja lainvastainen. Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.

5. Virheellinen järjestys
Jäteyhtiö Vestia Oy:n asianomaisen toimielimen ja jäteyhtiön muiden osakaskuntien olisi pitänyt ostaa/lunastaa Kokkolan kaupungilta pois sen omistamat Ullavalta periytyneet osakkeet (52 kpl) ja tuoda osakassopimus vasta sen jälkeen osakaskuntien valtuustoihin hyväksyttäväksi nykyisessä muodossaan, missä Kokkolaa ei ole merkitty osakkaaksi. Niin ei ole kuitenkaan tehty, koska Kokkola oli Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöspäivänä 31.1.2012 edelleen Vestia Oy:n osakas ja omisti 52 osaketta.
Edellä sanotulla perusteella Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

6. Olli Mäenpään lausunto
Muun ohella viittaan ja täydennän valitustani myös oikeustieteen tohtori, hallinto-oikeuden professori, Olli Mäenpään asiasta antamalla 2.11.2011 päivätyllä lausunnolla. Olli Mäenpää on lausunnossaan todennut osakassopimuksen, jätelautakuntasopimuksen ja jätelautakunnan johtosäännön puutteet. Asetan Olli Mäenpään lausunnon valitukseni liitteeksi. Pyydän, että hallinto-oikeus ottaa huomioon Olli Mäenpään 2.11.2011 lausunnon asiasta annettuna asiantuntijalausuntona, selvityksenä ja tosiasiana. (valituksen liite nro 3, Olli Mäenpään 2.11.2011 lausunto)

7. Vestia Oy:n esitys alueellisen jätelautakunnan jäsenistä
Vestia Oy on nimennyt työryhmän valmistelemaan jätelautakunnan jäsenten valintaa. Ei ole käynyt selväksi millä valtuuksilla ko. valmisteluryhmä on toiminut ja kenen toimeksiannosta. Valmistelutyöryhmä on jakanut alueellisen jätelautakunnan paikat puolueittain ja sukupuolen perusteella. Ensinnäkään Vestia Oy:llä ei ole mitään oikeutta jakaa tai edes esittää jaettavaksi alueellisen jätelautakunnan paikkajakoa. Toiseksi jokaisessa kunnassa on oma suhteellinen vaalitulos. Paikkajaot on aloitettu jakamaan suhteellisen vaalituloksen perusteella heti vaalien jälkeen. Suhteellisen vaalin tulosta kunnittain ei voida aloittaa alusta, vaan on jatkettava siitä mihin jokaisessa kunnassa on siihen mennessä päästy suhteellisen vaalin antaman vaalituloksen mukaisessa paikkajaossa. Vestia Oy:n esittämä kunnittainen paikkajako ei todellisuudessa noudata suhteellista vaalitapaa. Liitteenä n:o 4 Vestia Oy:n valmistelutyöryhmän muistio ja liitteenä n:o 5 suhteellisen vaalitavan laskemisesta kunnittain konkreettinen esimerkkilaskelma.

8. Vestia Oy:n toiminta, jossa osakkaina ovat alueen kunnat on toiminut kilpailulinsäädännön vastaisesti. Vestia Oy on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin. Vestia Oy:n toiminta on myös EY:n kilpailulainsäännön vastaista.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Kilpailunrajoituslain 1 luvun 3 §:ssa sanotaan näin:
Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

Kilpailunrajoituslain 2 luvun 4 §:ssä sanotaan näin:
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.

Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

Kilpailun rajoituslain 2 luvun 6 §:ssä sanotaan näin:
Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

Kilpailun rajoituslain 2 luvun 7 §:ssä sanotaan näin:
Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana

EY:n perustamissopimuksen artiklassa 81 kielletään laajasti yritysten kilpailua vääristävä yhteistyö. Artiklaa sovelletaan sekä horisontaalisiin kilpailunrajoituksiin (kartelleihin) että vertikaalisiin sopimuksiin kuten jakelusopimuksiin liittyviin kilpailunrajoituksiin. Artiklassa 82 kielletään puolestaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

9. Lopuksi
Viittaan kaikkeen valituksessa ja sen liitteissä esitettyyn.
Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksentekopäivänä 31.1.2012 Vestia Oy:n osakkaana ollut Kokkolan kaupunki puuttuu Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 §:n 21 kohdalla hyväksymästä Vestia Oy:n osakassopimuksesta.
Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 21 päätös on lainvastainen. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätöksen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa.
Pyydän kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioittaen, että Oulun hallinto-oikeus hyväksyy valitukseni ja kumoaa Kalajoen kaupunginvaltuuston 31.1.2012 § 20 ja 21 päätöksen.
Muutoksenhakijana varaan itselleni oikeuden täydentää ja täsmentää valitusta, ja varaan tilaisuuden vastineen antamiseen.

Kalajoella 27 päivänä helmikuuta 2012
________________________________________
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Kaupunginhallituksen kokous 20.02.2012

Teknisen johtajan virkaa Kalajoen kaupunginhallitus esittää valittavaksi Marko Raimania. Hän Kalajoelta kotoisin ja tunnen miehen siltä ajalta kun pelasi JHT Kalajoen joukkueessa jääkiekkoa. Mielestäni hänestä tulee hyvä tekninen johtaja, joka tulee henkilöstön kanssa hyvin toimeen.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2011 valtuustoaloitteet läpihuutojuttuna. On todennäköistä, että valtuustokäsittelyssä aloitteista syntyy keskustelua. Valtuustoaloite Kalajoen julistautuminen savuttomaksi on toteutumassa 1.4.2012 alkaen. Kalajoki Reilun kaupan kaupungiksi sai tyrmäyksen ruokapalvelupäälliköltä. Olikohan kysymys tiedon puutteesta vai mistä. Asiasta on tehty uusi aloite, mitä ei ole vielä käsitelty. Aloite selvitystyöryhmän nimeämisestä Raution monipalvelukeskukselle on saanut sivistystoimenjohtajalta tyrmäyksen. Minulla on sellainen tuntuma, että asiasta käytetään valtuustossa puheenvuoroja. Näyttää siltä, että sivistystoimenjohtajan asema heikkenee koko ajan. Hankkeen taustalla on ollut erikoista kähmintää, josta en vielä tässä yhteydessä kirjoita, koska olen selvittänyt asian ja olen luvannut olla kirjoittamatta asiasta vielä toistaiseksi. Pidän kuitenkin tiettyjen henkilöiden menettelyä asiassa pöyristyttävänä. Ruokapalvelupäällikön lähiruoka-aloiteen tyrmäys herättään varmasti keskustelua valtuustossa. Vaaltuustoaloite riittävien vanhusten laitospaikkjen turvaamiseksi on saanut lähinnä vain tiedoksi käsittelyn. Kokonaisuutena ottaen voidaan sanoa, että valtuustoaloitteet on käsiteltyä rimaa hipoen ja suureksi osaksi rima pudottaen. Mielestäni tällainen valtuustoaloitteiden käsittely on valtuutettujen työn törkeää aliarvioimista.

Biologi Eero Laukkanen on valittanut Santaholman asemakaavasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian taustalla saattaa olla enemmänkin henkilökohtaisia asioita koko kaava- ja valitusprosessin osalla. Kysymys on tahdon puutteesta ja neuvottelutaidon puutteesta. Tällainen toiminta tulee kalliiksi kaikille. Erikoista tässä prosessissa on se, että museovirasto on antanut lausuman kaavan laatimisvaiheessa eikä ole silloin reagoinut asioihin. Kun kaavasta on valitettu, niin Oulun hallinto-oikeus ei ole katsonut tarpeelliseksi pyytää museoviraston lausuntoa asiassa. Biologin Laukkanen on pyytänyt ja saanut lausunnon, jollaista museovirasto ei ole viranomaismenettelyssä antanut. Nyt tämä lausunto on biologi Eero Laukkasella pohjana valituksessa KHO:lle. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on kahden eri hyvä-veli-verkoston kamppailusta, jonka tuomarina on KHO.

Lastaus Heikki Kärjä Oy:n on hakenut ympäristölupaa olemassa olevan maa-ainesluvan yhteydessä toimivalle kallion louhinta- ja murskausasemalle Kalajoelle valtatie 8 läheisyyteen. Kaavoituspäällikkö on antanut asiasta lausuntonsa ja elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt asian. Asian käsittelytapa herättää kysymyksiä, koska ympäristölautakunta ei ole käsitellyt asiaa. Myöskään naapurien kuulemisia ei ainakaan kaupunginhallitukselle esitetty. Herää kysymys, miksi oikaistaan asioiden käsittelyssä? Onko syynä se, että asia on tärkeä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, joka ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn. Louhinta- ja murskausaseman suorittamat räjäytykset ovat minulle esitetyn mukaan aiheuttaneet rakennuksissa vaurioita.

Henkilöstöjohtaja Pekka Ollila jää eläkkeelle kevään kuluessa ja siksi henkilöstöpäällikön paikka tulee avoimeksi. Pekka Ollila on ollut värikäs ura Kalajoen kaupungin palveluksessa.

Matkailukuume riivaa kuntia
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Yrittäjäpalkintojen saajat valittiin samoin kuin matkailumajakan saaja.

Kokouksessa keskusteltiin hallitukselle annettavasta lausunnosta kuntauudistuksesta. Sitä varten perustettiin työryhmä. Minä en kuulu työryhmään joten minä voin lausua oman mielipiteeni asioista nyt:

Kuntaliitoksilla ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä. Tärkeää olisi selvittää valtion ja kuntien työn ja kustannusten jako uudella tavalla. Samoin aluehallinnon kokonaisuudistus tulee kytkeä meneillään olevaan prosessiin jotta säästöjä saadaan aikaan. Hallituksen esittämä kunta, mihin kuuluisivat Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Merijärvi, Oulainen ja mahdollisesti Nivala ei sovi Kalajoen suunnitelmiin. Kalajoki kehittää mieluummin mallia, jossa Kalajoki toimisi isäntäkuntana Kannukselle, Alavieskalle, Merijärvelle ja Pyhäjoelle. Kuntaliitoksia ei tarvita, mutta kunnat laittavat taloutensa kuntoon tukeutumalla isäntäkunta Kalajoen palveluihin. Kunnat siis vähentävät kustannuksia ja ostavat tarvittavat palvelut isäntäkunnasta. Samalla ne laittavat taloutensa kuntoon. Näin alueellinen demokratia toimisi ja päätösvalta säilyisi alueen asukkailla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa yhteistyön ensisijainen suunta on Raahe ja tarvittaessa ostetaan palveluja Kokkolasta.

Kalajoen kunnallisvaaliehdokkaan perehdystämisohjelma osa 3 - Ketkä päättävät nyt, mistä ja mitä päättävät?

Kalajoen kaupungin strategian mukaisesti kuntatalouden toiminta-ajatuksena on että kunnan talous on selkänoja kaikelle toiminnalle. Talous pidetään tasapainossa, mikä mahdollistaa riittävät resurssit myös pitkällä aikavälillä. Visio on että tasapainoinen kuntatalous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien palvelujen ja toimistojen järjestämisen ja tuottamisen.
Vuoden 2011 tuloveroprosentti on 19,5%. Vuoden 2011 kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat:vakituiset asuinrakennukset 0,35,muut asuinrakennukset 0,90 ja yleinen 0,75.

Kalajoen kaupungin strategia
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=69

Johtosäännöt löytyvät tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=517&menupath=53,60,516,517#517

Kuntaliitossopimus löytyy tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=367

Kalajoen kaupungin organisaatiokaavio löytyy tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=70

Muuta tietoa Kalajoesta löytyy tämän linkin kautta
http://www.kalajoki.fi/index.asp?menu_id=52&menupath=52#52


Kalajoen kaupungin talousarviot löytyvät tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=67

Kalajoen kaupungin tilinpäätökset löytyvät tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=68

Kalajoen kaupungin tiedotteet löytyvät tästä osoitteesta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=533


Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenet ovat tässä
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=75

He ovat päättäneet näistä asioista eli tästä löytyy kaupunginvaltuuston pöytökirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Kalajoen kaupunginhallitus on tässä
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=72

He ovat päättäneet näistä asioista eli tästä löytyy kaupunginhallituksen pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames


Perusturvalautakunta on tässä
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=81

He ovat päättäneet näistä asioista eliperusturvalautakunnan pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames


Sivistyslautakunta on tässä
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=82

He ovat päättäneet näistä asioista eli sivistyslautakunnan pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames


Tekninen lautakunta on tässä
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=83

He ovat päättäneet näistä asioista eli teknisen lautakunnan pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames


Ympäristölautakunta on tässä
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=84

He ovat päättäneet näistä asioista eli ympäristölautakunnan pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Keskusvaalilautakunta
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=80

Tarkastuslautakunta
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=85

He ovat päättännet näistä asioista eli tarkastuslautakunnan pöytäkirjat
http://dynasty.kalajoki.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=89

Maaseututoimikunta
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=90

Henkilöstöjaosto
http://www.kalajoki.fi/menu_description.asp?menu_id=78

Olen tehnyt valtuustoaloitteen ja vaatinut, että kaikkien elinten esityslistat julkistetaan samanaikaisesti kun ao. elimen jäsenet saavat ne tiedoksi. Haluan, että kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon jo asioiden valmisteluvaiheessa. Luonnollisesti myös tiedotusvälineet voisivat paremmin palvella asiakkaittaan, jos esim, toimittajilla olisi etukäteen tiedossa mitä Kalajoen kaupungin päättävissä elimissä käsitellään ja mitä sitten päätetään.

Kunnallisvaaliehdokkaan perehdyttäminen osa 2 - Suhteellinen vaalitapa

Ketkä ovat Kalajoen uuden valtuuston jäseniä? Asia selviää syksyn kunnallisvaalien jälkeen.

Kalajoen valtuustossa on nyt 56 valtuutettua. Valtuustossa on nyt yhden vajaus eli nyt on 55 valtuutettua. Kristillisten Vesa Rauha erosi valtuuston jäsenyydestä ja kristillisillä ei ollut varavaltuutettua ja näin paikka jäi täyttämättä. Uudessa valtuustossa tulee olemaan 35 valtuutettua. Jos tarkastelemme viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella kunnanvaltuustopaikkajen jakautumista niin se olisi seuraava:

Keskusta 3356 ääntä, paikkoja 19
Perussuomalaiset 1094 ääntä, paikkoja 6
Vasemmistoliitto 560 ääntä, paikkoja 3
Vihreät 502 ääntä, paikkoja 2
SDP 487 ääntä, paikkoja 2
Kokoomus 474 ääntä, paikkoja 2
Kristilliset 293 ääntä, pakkoja 1

Miten tämä tulos on laskettu? Kuntavaaleissa noudatetaan suhteelisuusperiaatetta eli vaalin tulos on suhteellinen. Suhteellisuuslaskennassa ehdokkaiden saaat äänimäärät laitetaan puolueittain paremmusjärjestykseen ja eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen koko puolueen äänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen puolueen äänimäärän jaettuna kahdella ja kolmanneksi eniten ääniä saanut saa suhdeluvukseen puolueen äänimäärän jaettuna kolmella. Näin tehdään jokaisen puolueen osalla ja valtuutetuiksi Kalajoella pääsee 35 ehdokasta saamansa vertausluvun perusteella.

Keskustan vertailuluvut
1. 3356
2. 1678
3. 1118.6667
15. 223.7333
16. 209.75
17. 197.411
18. 186.444
19. 176.631
20. 167.8

Perussuomalaisten vertailuluvut
1. 1094
5. 218.8
6. 182.3333
7. 156.28

Vasemmistoliitto
1. 560
3. 186.666
4. 140.00

Vihreät
1. 502
2. 251
3.167.333

SDP
1. 487
3.162.333

Kok
1. 474
3.158

KD
1. 293
2. 146.5



Ketkä ovat vaarassa pudota uudesta valtuustosta?

Kristillisten toinen edustaja oli valtuustosta eronnut Vesa Rauha. Hän ei selviytyisi eduskuntavaaleissa puolueen saamalla kannatuksella kuntavaaleissa kunnanvaltuutetuksi. Kristillisten paikkamäärä uudessa valtuustossa tullee olemaan vain yksi eli todennäköisestiVeli Ainali. Henkilöt, jotka lähtevät kristillisten listoille ehdokkaaksi, varmistavat todennäköisesti vain jatkopestin Veli Ainalille.

Keskustan riveistä jäisi valitsematta seuraavat:
Miika Heikkilä, Juhani Tolonen, Tarmo Hihnala, Anu Prittinen, Kimmo Mäkelä, Heikki Oja, Maria Pentinmikko, Tommi Sinko, Juha Anttila, Niko Jäppinen, Matti Pöntiö, Sami Hänninen, Laura Kaattari ja Arto Hekkala. Keskustassa tarvitaan valituksi tulemiseen vähintään 60 ääntä.
Keskustassa säilyttäsivät valtuustopaikkansa: Jorma Tikkanen, Terttu Myllylahti, Kaarlo Isokääntä, Riitta Tilus, Juhani Latukka, Kullervo Niemelä, Raili Myllylä, Pekka Märsylä, Jouni Jyrinki, Alpo Murtoniemi, Eero Piippo, Juha Nivala, Aila Siirilä, Heikki Nikula, Eija Pakkala, Simo Isokääntä, Eeva-Liisa Heikkilä, Pasi Rajala, ja Sanna-Leena Pahikainen. On todennäköistä, että kaikki näistä ei asetu ehdokkaaksi joten uusille tulee tilaa tai paikat menevät muille nykyisille valtuutetuille.

Vasemmistoliiton riveistä jäisi valitsematta seuraavat:
Paula Hakkarainen, Juha Tuliniemi ja Pentti Yli-Parkas. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä puolittuu uudessa valtuustossa, jos vaalitulos on eduskuntavaalien mukainen. Valtuutetun paikansa säilyttävisivät Sirkka Alho-Konu, Eero Tuorila ja Väinö Hietala.

Vihreät saisivat kaksi valtuutettua, joista toinen ilmeisesti on nykyinen valtuutettu Hanna Halmeenpää.

SDP:n valtuuttettujen määrä pysyy kahtena eli Timo Suni ja Mikko Lauri säilyttänevät paikkansa.

Kokoomus saisi uuteen valtuustoon vain kaksi paikkaa ja vaarassa pudota olisivat Tapani Ojala, Riitta Lehto, Pia Anttiroiko ja Esko Valikainen.

Perussuomalaiset eivät ole edustettuna nykyisessä valtuustossa ja saavuttaakseen eduskuntavaalien mukaisen tuloksen kuntavaaleissa, niin ehdokkaiden määrän tulee olla syksyn kuntavaaleissa n. 25.
Mitä enemmän puolueella on ehdokkaita sitä pienemmällä äänimäärällä ehdokas pääsee valtuustoon. On todennäköistä perussuomalaisten listaltä pääsee pienemmällä äänimäärällä valtuustoon kuin keskustan listalta.

Kuntavaalit on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin eduskuntavaalit ja siksi tämän jutun keskeinen asia onkin selventää lukijalle suhteellinen vaalitapa ja se miten vaalitulos lasketaan. On otettava huomioon myös se ketkä ovat ehdokkaana jne. Kalajoen kuntavaalin tulosta on tässä vaiheessa mahdoton ennustaa tarkasti.

Kalajokisen kunnallisvaaliehdokkaan perehdyttämisohjelma osa 1

Kalajoella keskusta on johtava puolue, jota johtaa pieni ydinryhmä ja rivivaltuutetut ovat ns. joo-miehiä eli joo-naisia tai kuvaannollisesti sanottuna he toimivat aisankannattajia. Keskustalla on omat sääntönsä ja kyltymätön vallanhalu sekä valtava määräämistarve. Tyypillistä keskustajohtoiselle politiikalle on salailu ja syrjintä.

Otan esimerkin mainitsemistani asiasta:

Pahuudenvoimat ja vallanvarkaat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/pahuuden-voimat-ja-vallanvarkaat.html

Yhteisvaltuusto kokoontui – taustat ja tunnot
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/yhteisvaltuusto-kokoontui-taustat-ja.html

Itse kyllästyin viime vaalien jälkeen keskustan vallankähmintää ja jätin eroanomukseni valtuustosta. Sen johdosta minulle keksittiin uusi ennennäkemätön ja ennenkuulumaton vakanssi: 3. valtuuston varapuheenjohtaja

Eronpyyntö kaupunginvaltuuston jäsenyydestä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/01/eronpyynt-kaupunginvaltuuston.html

Kalajoella arkoja ja salattuja aiheita ovat kunnalliset matkailuyritykset. Niihin ja niiden toimintaan voit perehtyä seuraavien linkkien kautta

Vastaus Torstille
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/05/vastaus-torstille-jotta-totuus-ei.html

Vastine Kalajoenseudulle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/02/vastine-kalajoenseudulle.html

Jotta totuus ei unohtuisi
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/jotta-totuus-ei-unohtuisi.html

Konserniyhtiörakenteen muuttaminen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/12/konserniyhtiorakenteen-kehittaminen.html

Näin Kalajoella kilpailutetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nin-kalajoella-kilpailutetaan.html

Syrjintään liittyen otan esimerkkinä sivistystoimenjohtajan valinnan. Katso

Sivistystoimen virkavaali Kalajoella – KHO kumosi valtuuston päätöksen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/sivistystoimen-virkavaali-kalajoella.html

Vt. ympäristötarkastajan työsuhteen päättäminen on vielä KHO:n käsittelyssä. Tässä taustatietoja asialle:

Ympäristötarkastajan työsuhteen päättäminen oudolla tavalla
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/05/ymparistotarkastajan-maaraaikaisen.html

Ympäristölautakunnan puheenjohtajan lausunto
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/06/ymparistolautakunnan-puheenjohtajan.html

Oikaisupyyntö ja kyselytunti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/oikaisupyynto-ja-kyselytunti.html

Kalajoen kaupunginhallitus menetteli lainvastaisesti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/02/kalajoen-kaupunginhallitus-menetteli.html

Kuin kusi lumeen...
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/08/kuin-kusi-lumeen.html

Kalajoen kaupungille oikeudenkäyntikulut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/04/kalajoen-kaupungille-2300-euron.html

Putoaako pallilta – heiluuko häkki
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/putoaako-pallilta-heiluuko-hakki.html

Oikaisuvaatimuksista äänestystulos
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/oikaisuvaatimuksista-aanestystulos.html

Ylimäääräinen asia
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/ylimaarainen-asia.html


Tein aikanaan valtuustoaloitteen hiihtotunnelista ja hiihtoputkesta. Tavoitteenani oli selvityttää hankkeen kannattavuus ja toimintaedellytykset.

Hiihtotunneli ja palloiluhalli Kalajoelle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/hiihtotunneli-ja-palloiluhalli.html

Koska valtuustoaloitteen tekijä ei ollut keskustan valtuustoryhmästä, niin aloite piti eliminoida ja laittaa vain tiedoksi valtuutetuille. Tilalle kehiteltiin mullistava Sun Arena-projekti, jonka käsittely on nyt Oulun hallinto-oikeudessa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Oulun hallinto-oikeudella on erittäin suuria vaikeuksia tehdä oikea päätös. Päätös asiassa luvattiin jo ennen joulua, mutta nyt todennäköisesti pyritään etsimään keinoja väärän päätöksen tekemiseen. Muuta selitystä en keksi päätöksen viivästymiselle.

Keskustelunvahvistus Renne Pulkkiselle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/10/keskustelun-vahvistus-esittelija-renne.html

Lausunto Oulun hallinto-oikeudelle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/10/lausunto-oulun-hallinto-oikeudelle.html

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/arvoisa-puheenjohtaja-hyva-valtuutetut.html

Loppuraportti on valmis
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/loppuraportti-on-valmis.html

Loppuraportti Sun Areena projektista kiinnostaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/loppuraportti-sun-arena-projektista.html

Mun vai Sun Areena?
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/mun-vai-sun-areena.html

Kouluasiat kouhuttavat kalajokisten mieliä, lähinnä kouluasioiden valmistelu ja niiden toteuttaminen.

Mistä oppilaat Tyngän aluekouluun?
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/mista-oppilaat-tyngan-aluekouluun.html

Kallita ääniä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kalliita-ni.html

Kouluverkko kuohuttaa mieliä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkoasia-kuohuttaa-mielia.html

Kalajoen kouluverkko ratkaistiin investointiohjelmalla
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 1 osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/12/kalajoen-kaupunginvaltuuston-kokous.html

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 2 osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/12/kalajoen-kaupunginvaltuuston-kokous_13.html

Kalajoen kaupungivanltuuston kokouus 3 osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/12/kalajoen-kaupunginvaltuuston-kokous_9174.html

Tulevina vuosina Kalajoella tullaan keskustelemaan ja päättäjät joutuvat perehtymään myös seuraaviin asioihin

Äänestystulos 20-15 paskaputki rakennetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nestystulos-20-15-valtuuston-1kokous.html

Vesihuolto on loistavaa bsnestä – jouluruoka valmiiksi tilattuna
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/vesihuolto-on-loistavaa-bisnest.html

Kalajoen keskuspuhdistamo ja Vesikolmio Oy
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-keskuspuhdistamo-ja-vesikolmio.html

Vestia Oy:n toiminta – on sovittu politiikka
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2012/02/vestia-oyn-toimintaa-nain-on-sovittu.html

Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2012/01/vestia-oyn-osakassopimuksen-muuttaminen.html

Pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus riidan aiheena
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/pelastuslaitoksen-yhteistoimintasopimus.html

Ambulanssikeskustelu kärsii tiedon puutteesta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/ambulanssikeskustelu-karsii-tiedon.html

Raution ja Merijärven paloasemat lakkautusuhan alaisena
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/raution-ja-merijarven-paloasemat.html

Kaavoitusasiat on elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan, eräänlaisen salaseuran hanskan alla. Elinkeino- ja maankäyttöasiat ovat niin salaisia, että esimerkiksi Erkki Ahoa ei voida valita elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäseneksi. Kysymys on kiistattomasta syrjintnästä, jonka Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi kieltäytyvät tutkimasta.

Keskustan kauppakeskus pihtisynnytyksellä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/keskustan-kauppakeskus.html

Meinalan kaava
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/meinalan-kaava.html

Projektiasiat ja niiden rahoituksen hyväksyminen on Kalajoella päättäjän moraalia ja omaatuntoa koetteleva asia.

Työkyky- ja työtaitoprojekti ja sen taustat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/tyokyky-ja-tyotaitopassiprojekti-ja-sen.html

Kalajoella kohdellaan työttömiä kaltoin
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/kalajoella-kohdellaan-tyottomia-kaltoin.html

Kunta on voimallisesti mukana eri asioissa, jos on lähellä kalajokisen vallankäytön ydinryhmää.

Kuntavetoinen Golf Kalajoen tapaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kuntavetoinen-golf-kalajoen-tapaan.html

Kalajoki-Akatermia ei ole juridisesti olemassa, mutta se on uskon asia ja sen nimissä käytetään rahaa melkeinpä kontrolloimattomasti projektien muodossa.

Kalajoki-Akatemia ja sen taustat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoki-akatemia-ja-sen-taustat.html

Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverosta Raili Myllylä ei ole valmis luopumaan, koska hän haluaa rasitteita vapaaehtoistyölle.

Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/yleishyodyllisten-yhteisojen.html

Sataman kehittäminen ja taloudellisen tuloksen varmistaminen on tärkeä asia. Sataman yhtiöittäminen on tulevien vuosien asia.

Kalajoen satamassa myönteinenkehityssuunta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kalajoen-satamassa-mynteinen.html

Tässä rautaisannos tietoa jota ei ole muualta saatavissa ja tieto perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen kuuden valtuustokauden ajalta eli yli 20 vuoden kokemukseen kalajokisesta päätöksenteosta.

Ylivieskan seutukunnan tuloslaskelma ja eräitä tunnuslukuja

Helmikuun tapahtumia Kalajoella

KE 01.02.
Näyttely – kirveen historia Tapion Tuvan näyttelytilat , Alnus ry

Dyynin tapahtumat
http://www.hiekkadyyni.fi/

Merisärkkä tanssit
http://www.merisarkka.fi/tpl_site_01.asp?sua=1&lang=1&s=25

Rantakallan tanssikalenteri
http://www.rantakalla.fi/tanssikalenteri.16.48.html

Hiihtotapahtumat
http://www.kalajoki.fi/general/Uploads_files/HIIHTOTAPAHTUMAT.pdf

Kalajoen kristillinen opisto kurssikalenteri
http://www.kkro.fi/kurssit/kurssikalenteri

PE 03.02.
klo 18.30 Suomissarjan jääkiekko-ottelu JHT – VG-62

LA 04.02.
klo 13.30 -15.10 JHT E2 -PaKa jääkiekko-ottelu
klo 15.20 -16.50 JHT D1 – K-Oulu jääkiekko-ottelu
Elokuvat Merenojan sali
KLO.13.00.HERRA HEINÄMÄKI JA LEIJONATUULIVIIRI.K7/5.LIP.7.€
KLO.15.00.HILJAISUUS.K13/11.LIP.8.€
KLO.17.00.VARASTO.K7/5.LIP.8.€
KLO.19.00.VARES KAIDANTIEN KULKIJAT.K16/14.LIP.8.E

SU 05.02.
klo 13.30 – 15.40 JHT/Hermes -KKP B2 1-divisioonan jääkiekko-ottelu
klo 16.00 – 17.30 JHT D1 – HKiilat jääkiekko-ottelu
klo 17.40 – 19.00 JHT D2 -KKP jääkiekko-ottelu

MA 06.02
klo 18.00 Kalajoen kaupunginhallitus
klo 18.00 Pohjankylänkoulu Ukrainalainen Kansanmusiikkiyhtye Jaroslavna ja solisti Valentina Mahnik konseroivat
Liput 10 euroa / 5 euroa
Klo 18.00 Hopeasompahiihdot Himangalla Pernussa

KE 08.02.
klo 18.00 Kalajoen pääkirjastossa kirjailijavieraana on dekkaristi ja tietokirjailija, kouluttaja Leila Simonen. Hän puhuu downsiftaamisesta eli "tyylikkäästä köyhäilystä ja valitusta vaatimattomuudesta". Tilaisuus on kello 18.00 - 19.30.

TO 09.02.
klo 18.00 Lasten hiihdot Hiihtomaja

LA 11.02.
klo 13.20 – 14.50 JHT D2 -Hermes jääkiekko-ottelu
klo 15.30 – 17.40 JHT/Hermes – RJK B2 1-divisoonan jääkiekko-ottelu
klo 18.30 HU-Kalajoki – SURVO, Liperi Ykkössarjan lentopallo-ottelu

11.-12.2. klo 9 JÄÄNVEISTON ALUETAPAHTUMA
Kaksipäiväinen tapahtuma Tapion Tuvan pihapiirissä.
Lumenveistotapahtuma lapsille järjestetään jäänveistotapahtuman yhteydessä.
Alkaen lauantaina klo 9.00 ja päättyen sunnuntaina klo 13.00. Jää- säävaraus.

SU 12.02.
klo 11.00 Hirvenhiihdot Hiihtomajan maasto
klo 12.30 – 14.45 YJK/JHT – Blues-T C-junioreiden I-divisioonan jääkiekko-ottelu
klo 17.20 – 19.30 JHT/Hermes – IKK B2 1-divisionan jääkiekko-ottelu

MA 13.02.
klo 18.00 Hopeasompahiihdot Himangan urheiluhallilla

KE 15.02.
klo 18.00 Lasten hiihdot Rautiossa

TO 16.02.
Penkkarit Dyynissä

LA 18.02.
klo 12.00 – 14.10 JHT C2 – Kiekko-Ketut jääkiekko-ottelu
klo 14.20 – 15.50 JHT E1 – SoKi jääkiekko-ottelu
klo 17.00 -19.15 JHT- FPS Suomisarjan jääkiekko-ottelu

SU 19.02.
klo 9.40 – 12.50 Leijonaliigaa F2-junnut
klo 14.10 JHT/Hermes – Pelikaanit B2 1-divisioonan jääkiekko-ottelu
klo 17.30 JHTC2 – K-jokilaakso jääkiekko-ottelu
klo 10.00 Pahanjärven pyyhällys järj. Raution Kisailijat
Ampumahiihdon PM-kisat Pernussa
klo 13.00 Elokuvat Merenojan sali Risto Räppääjä, lippu 8 euroa

MA 20.02.
klo 18.00 Kalajoen kaupunginhallituksen kokous

TI 21.02.
klo 18.00 Lasten hiihdot Hiihtomaja Andament sponsorina

LA 25.02.
klo 10.50 – 12.20 JHT E2 – K-Oulu jääkiekko-ottelu
klo 12.50 – 15.00 YJK/JHT – RoKi ykkösdivisioonan jääkiekko-ottelu
klo 15.10 – 16.40 JHT D2 – K-Laser jääkiekko-ottelu
klo 18.00 – 20.10 JHC2 – Kärpät jääkiekko-ottelu
klo 12.00 Hippohiihdot Hiihtomajalla OP/Srk
klo 18.00 Hippohiihdot Pernussa

SU 26.02.
klo 11.50 – 13.20 JHT E1 - RJK-red jääkiekko-ottelu
klo 13.30 -15.00 JHT D2 – Hokki jääkiekko-ottelu
klo 16.00 – 18.15 JHT – HC Satakunta Suomisarjan jääkiekko-ottelu
Laturetki
Lähtöpaikka: Hiihtomaja
Matka/sarjat: Kuntosarjat: Miehet 40 km, 20 km Naiset 40 km, 20 km
Hinnat ja liput: aikuiset 10€, perhe 20€ alle 12v. ilmaiseksi
Maksuun sisältyy: huoltoasemapalvelut, mitali, kunniakirja, sauna

MA 27.02.
klo 18.00 Himangan urheiluhallilla kisat (yleisurheilu)

KE 29.02.
klo 11.00 Kalajoen koulujen hiihtokista Hiihtomajalla
klo 17.00 Puistohiihdot Rautiossa järj. Raution Kisailijat

Vestia Oy:n toimintaa: Näin on sovittu-politiikka

Kalajoen kaupunginvaltuuston esityslistan liitteenä oli Vestia Oy:n valmisteluryhmän työryhmän paperi jätelautakunnan paikajaoksi. Tämä paperi on toimitettu Vestia Oy:n alueen päättäjille ns. on sovittu paperina päätettäväksi. Vestia Oy:n paperissa alueellisen jätelautakunnan 16 henkilön paikkajaot on määritelty poliittisesti eri puolueiden kesken ja jaettu paikat kunnittain, puolueittain ja sukupuolen mukaan. Asiapaperista ei käy ilmi millä valtuuksilla allekirjoittajat Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä ja Vestia Oy:n toimitusjohtaja Antero Isokoski asiassa toimivat. Allekirjoituksessa lukee työryhmän puolesta, mutta asiapaperista ei käy selville, ketä työryhmässä on. Kalajoella on kuitenkin tullut tietoon, että Kalajokea tuossa ryhmässä on edustanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja työryhmä on esittänyt Kalajoelta jätelautakuntaan keskustalaista naista. Herää kysymys, kuka on Kalajoelta valinnut Raili Myllylän tällaiseen työryhmään ja millä valtuuksilla työryhmä toimii.

Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että paikat jaetaan kaikki luottumumiespaikat suhteellisesti vaalituloksen mukaan. Kalajoella niinkuin muissakin kunnissa on luottamusmiespaikkoja jo jaettu ja nyt uudet luottamusmiespaikat tulee jakaa sen järjestelmän mukaan mikä kunnissa on jo käytetty. Ei voida alusta aloittaa luottausmiespaikkajakoja vaalitulokseen vedoten, koska se vääristää vaalitulosta.

Kalajoella kunnallisvaalien tulos oli seuraava

http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_kalajoki.html

http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/kalajokival.htm


Himangalla kunnallisvaalien tulos oli seruaava

http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_himanka.html

http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/himankaval.htm


Kuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 35-paikkaiseen valtuustoon 18 valtuustopaikkaa ja äänistä 48,2 prosenttia (2297), kokoomus 6 paikkaa ja 16.6 prosenttia äänistä (792), Pro Kalajoki 5 paikkaa ja 14,7 prosenttia äänistä (699), vasemmistoliitto 2 paikkaa ja 7,7 prosenttia äänistä (369), kristilliset 2 paikkaa ja 5,2 prosenttia äänistä (250), SDP yhden paikan ja 4,6 prosenttia äänistä (220), vihreät yhden paikan ja 2,9 prosenttia äänistä (140). Äänioikeutettuja oli 7 173. Äänestysprosentti oli 66,7 %.

Himangan osuus on kuntaliitoksessa huomioitu 1/3 osana, kun paikkoja uudellen järjesteltiin kuntaliitoksen jälkeen. Suhteellisen vaalitavan mukaan paikkajako etenee esim. näin:

Laitan vertausluvut järjestykseen sen mukaisesti kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Sen mukaisesti eri ryhmät saavat valita luottamumiespaikkoja tässä järjestyksessä:
1. Keskusta 18
2. Liittouma (Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset, Vihreät) 10
3. Keskusta 9
4. Kokoomus 6
5. Liittouma 5
6. Keskusta 4,5
7. Keskusta 3,6
8. Liittouma 3,33
9. Kokoomus 3
10. Keskusta 3
11. Keskusta 2,57
12. Liittouma 2,5
13. Keskusta 2.25
14. Liittouma 2
15. Kokoomus 2
16. Keskusta 2
17. Keskusta 1,8
18. Liittouma 1,67
19. Keskusta 1,64
20. Kokoomus 1,5
21. Keskusta 1,5

Tämä oli vain teoreettinen esimerkki miten paikkajako toteutetaan lain mukaisesti.

Nyt joka kunnassa paikat pitää jakaa vertausluvun mukaisessa järjestyksessä jotta suhteellisuus toteutuu. Nyt Vestia Oy:n ”On sovittu-politiikka” on vastoin kuntalakia, koska se vääristää vaalitulosta. Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja vakuutti, että Vestia Oy:n työryhmässä on huomiotu alueellisen jätelautakunnan kokoonpanoa määriteltäessä suhteellinen vaalitapa. Minä kysyin, että minkä kuntalain pykälän mukaan Vestia Oy:n työryhmä on toiminut, mutta en saanut vastausta. Vestia Oy:n ns. työryhmän muistiossa ei suhteellinen vaalitapa toteudu, koska se ei mene kuntien vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

Minun oikeustajuni mukaan Vestia Oy:llä ei ole oikeutta edes esittää alueellisen jätelautakunnan kokoonpanoa. Vestia Oy:n työryhmän, jos sellainen on ollut olemassa, on todella härskiä ja vastoin lakia. Näin suhteellista vaalitapaa ei voi toteuttaa kuten ns. työryhmän muistiossa on paikat alueellisen jätelautakunnan osalta jaettu. Tässä menettelyssä on käytännössä otettu valta pois paikallisilta päättäjiltä on sovittu-politiikalla. Jälleen joutuu kysymyään onko Ylivieskan kaupunginjohtaja käyttänyt virka-asemaansa väärin? Onko toiminta moitittaavaa vai joka lainvastaista?

Selostus ja taustat Kalajoen valtuustonkokouksesta 31.01.2012

Kalajoen kaupunginvaltuuston myönsi eron Kristillisen Liiton valtuutettu Vesa Rauhalle eron kaupunginvaltuuston ja perusturvalautakunnan jäsenyydestä. Ero myönnettiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Kaupunginjohtaja oli esittänyt kaupunginhallitukselle, että ero myönnetään pätevästä syystä, mutta päätösesityksessä ei kerrottu, mikä tuo pätevä syy on. Vesa Rauhan tilalle ei voitu valita ketään, koska Kristillisen liiton ainoa varavaltuutettu oli jo aikaisemmin muuttanut pois paikkakunnalta. Perusturvalautakuntaan valittiin Eila Peltola Vesa Rauhan tilalle.

Kunnallisista ilmotuksista kaupunginvaltuusto päätti, että Kalajokiseutu-lehdessä ilmoitetaan lakisääteiset sekä kaupungin harkinnassa olevat ilmoitukset asianomaisen toimielimen/viranhaltijan harkinnan mukaan.
Kaupunginvaltuustolle tämä päätös oli helppo, koska nyt ei tarvinnut miettiä, missä lehdessä ilmoitukset julkistetaan. Kalajokiseutu-lehti on nyt Kalajoen kaupungin ilmoistuslehti pääsääntöisesti.

Tahkokorvan asemakaavan muutos ja laajennus herätti keskustelua. Kaavanlaatija Juho Rajaniemi oli esittelemässä kaavaa valtuutetuille. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Perämeren rannalla, Kalajoen Hiekkasärkkien Tahkokorvien alueella, noin kuusi kilometriä kaupngin keskustasta lounaaseen. Kaava-allue on kooltaan 29,7 hehtaaria. Alue on suurelta osin rakennettua loma-asuntoaluetta. Alueen pohjoisosassa on venevalkama. Alueella sijaitsee 97 loma-asunnon rakentamispaikka ja yksi matkailua palveleva rakennusten korttelialue. Alueelle on rakennettu hieman yli 100 loma-asuntoa. Viranomaisten näkemyksen mukaan luo-merkintä tulee osoittaa alueen pohjoiselle rannalle ja rakennusoikeus osoittaa niin, että yksittäisen rakennuksen kerrosala ei saa olla suurempi kuin 40 k-m2. Kaavaesityksessä rakennusoikeus on kuitenkin määritelty 60 k-m2. Kaavaesityksessä ei ollut luo-merkintää.
Valtuustokäsittelyssä Vihreiden valtuutettu Hanna Halmeenpää tivasi miksi luo-merkintää ei ole ja mitä haittaa siitä olisi ollut jos luo-merkintä olisi kaavaan merkitty. Valtuutettu Hanna Halmeenpää ei saanut vastausta kysymykseensä, mutta hän sai paljon muita vastauksia asioihin, joita hän ei kysynyt. Monille valtuutetuille luo-merkintä näytti olevan tuntematon asia. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä valtuutettu Jouni Jyrinki eivät kiitelleet ELY-keskuksen toimintaa kaava-asiassa. Hanna Halmeenpää esitti yksinäisenä valuutettu esitti ryhmäpuheenvuorossaan luo-merkintää kaavaan sekä rakennusoikeuden sälyttämistä 40 k-m2. Äänestyksessä hän jäi yksin. Jos valtuutettu Hanna Halmeenpää olisi esittänyt vain luo-merkinnän lisäämistä kaavaan, niin todennäköisesti hän olisi saanut tuekseen myös muita valtuutettuja. Kaava hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Valittaako ELY-keskus kaavasta?

Kaavamrkinnät selviävät asetuksesta
http://www.finlex.fi/data/normit/5133-.pdf


KHO:n päätös luo-merkinnästä
http://www.kho.fi/paatokset/40248.htm


Kaavan laadinnasta – vuorovaikutus
http://arkisto.sll.fi/vaikuta/Vuorovaikutus.html


Minun oikeustajuni mukaan valitusperuste kaavassa on olemassa koska, että rakennusoikeutta on nostettu ja luo-merkintää ei ole käytetty. Minun oikeustajuni mukaan nämä yhdessä muodostavat valitusperusteen. Yksistään rakennusoikeuden nostaminen ei ole minun oikeustajuni mukaan riitä valitusperusteeksi. Mielestäni luo-merkintä ei olisi tuonut sellaisia rasitteita ja uhkakuvia kuin siitä valtuuston kokouksessa maalailtiin. Jos ELY-keskus valittaa asiasta niin on mahdollista, että luo-merkintä tulee kaavaan.
Kauppajengin ja koppelin asemakaavamuutos meni läpihuutojuttuna. Olin aikanaan mukana kun kauppajengiä rakennettiin ja elementtejä tilattiin. Nyt kauppajengiin annettiin kauppajengissä mahdollisuus rakentaa kahteen kerrokseen. On kuitenkin huomattava, että toisen kerroksen rakentaminen nykyisen elementtirakennuksen päälle on haasteellinen tehtävä, koska elementit eivät välttämättä kestä toisen kerroksen rakentamista.

Pohjanpään ranta-asemankaavan muutos ja laajennus Ohlassa meni valtuustossa läpihuutojuttuna.
Maa-aluieden vaihto Kalajoen kaupunki/Marko Tapani Ojala herätti kysymyksen valtuutettu Väino Hietalan mielestä poikkeuksellisen korkeasta hinnasta. Kaupunginjohtaja esitti perusttelut normaalia korkeammalle hinnalle.

Tonttien hinnoittelu 2012/Asuin-, liike- ja teollisuustonttien osalta meni läpihuutojuttuna samoinkuin kiinteistön osto Tapani ja Lenni Korvelta.

Kuivatelakka Ämmän satamaan aiheutti keskustelun jääviydestä. Plassin kyäyhdistyksen tavoitteena on rakentaa kuivatelakka Ämmän satama-altaan yhteyteen veneiden nostoluiskan ja aallonmurtajan väliselle alueelle. Varsinainen telakka olisi non 25 metriä pitkä, 8 metriä leveä a 3 metriä syvä betniallas. Altaan päätyyn rakennetaan nostamalla avattava portti.
Valtuutetut Jorma ja Kari Untinen, jotka ovat olleet rakentamassa Ansio-laivaa, jolle kuivatelakka on tarkoitus rakentaa jääväsivät itsensä asian käsittelystä. Katso kaljaasi Ansio http://www.plassi.fi/

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan yritti estää valtuutettuja jäämäämästä itseään, mutta Untisen veljekset pitivät päänsä ja jääväsivät itsensä. Samoin tekivät Plassin kyläyhdistyksen aktiivii valtuutetut Niemelä ja Alho. Mielestäni henkilöt tekivät aivan oikein jäävätessään itsensä, koska ovat olleet rakentamassa laivaa laivaa parin vuoden ajan käytännössä oman kyläyhdistyksensä ja osaksi myös sen myötä samalla omaan käyttöönsä.

Maa-alueiden vaihto Kalajoen kaupunki Terhi ja Pekka Hietala meni valtuustossa läpihuutojuttuna samoin maanvuokraussopimusten uusiminen Ukonahon taimiston kanssa.

Tuulivoimalatonttien vuokraus Infinergies Finland Oy.lle aiheutti kysymyksen, johon hän olisi saanut vastauksen, jos olisi lukenut tarkasti sopimusluonnoksen. Kalajoen kaupungin vesi- ja jätevesitaksat meni valtuustossa läpihuutojuttuna. Hintojen nousu oli huomattava, mutta valtuutetut eivät sitä ”huomanneet”, koska asia ei aiheuttanut keskustelua vai oliko asialistalla liian paljon asioita, koska tämä tärkeä asia ei aiheutanut keskustelua.

Ympäristöviranomaisten taksojen tarkistaminen meni myös läpihuutojuttuna, vaikka keskustelun aihetta olisi ollut ympäristöasioiden hoidon tilasta ja siitä miten korotukset olivat aikaisemmilta vuosilta jäänyt tekemättä. Johtuukokan asia siitä, että Kalajoen ympäristäasioiden hoito on ollut vähän retureperällä sen jälkeen vt. ympäristötarkastajan Riku Halmeenpään savustus Kalajoen kaupunginpalveluksesta aiheutti järjestelyjä asioiden hoidossa. Asia ovat edelleen KHO:n käsittelyssä.

Yhteisen jätelautakunnan perustaminen Vestia Oy:n toiminta-alueella oli asia numero 20. Kaupungihallitus käsitteli asiaa 07.11.2011 ja 09.01.2011. Kaupunginhallitukselle oli lähetetty Vestian Oy:n alueen Ympäristöalan yritttäjien kirje ja muuta materiaalia pääöksenteon pohjaksi. Tarkistin asian kaupunginsihteeri Otso Juvoselta ennen kokousta. Hän ei kuitenkaan ollut monista aineistoa kaupungihallitukselle jäsenille jaettavaksi eikä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä halunnut, että kaupunginhallituksen jäsenille tarkoitettu aineisto olisi tullut päättäjien tietoon ennen päätöksentekemistä. Asiasta oli myös hallinto-oikeuden professorin, oikeustieteen tohtorin Olli Mäenpään lausunto, mikä osoittaa lainvastaisuudet. Kaikki nämä jätettiin jakamatta kaupungihallituksen jäsenille. Asiaa oli valmisteltu Vestia Oy:n valmistelutyöryhmässä, jossa Kalajoen kaupunkia edusti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Työryhmä oli päättynyt siihen ratkaisuun, että Kalajokea uudessa jätelautakunnassa edustaa keskustalainen nainen. Voidaan perustellusti kysyä kuuluuko alueellisen jätelautakunnan jäsenten valitseminen Vestia Oy:n tehtäviin? Toinen asia on se, että valintamenettely ei noudata suhteellisuutta eli se on kuntalain vastainen menettely. Jokaisessa kunnassa valtuusto valitsee oman suhteellisuutensa perusteella jäsenet eri luottamustehtäviin. Keskusta on jo tähän mennessä oli runsaasti yliedustettu kannatukseensa nähden eri luottamustehtävissä. Kalajoen suhteellisen vaalituloksen perusteella paikka ei kuulu missään tapauksessa keskustalle. Kun tuli esille Raili Myllylän toiminta Vestia Oy:n valmistelevassa työryhmässä ja siitä, että työryhmä esittää alueelliseen jätelautakuntaan keskustalaista naista, niin Raili Myllylää alkoi varmaan hävettämään oma röyhkeytensä ja siksi keskusta vaihtoi henkilö Vestia Oy:n hallituksen jäsenen vävypoikaan Miika Heikkilään. Tällä tuli todistettua se väite vääräksi, että tasa-arvolain mukaan Kalajoelta olisi pitänyt olla keskustalainen nainen.

Maantai-iltana jätelautakunta-asiaa ja Vestian osakassopimusta olivat Kalajoen valtuutetuille esittelemässä Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä ja Vestia Oy:n Antero Isokoski. Valtuutetuille oli jaettu esityslistan mukana kaikki asiassa tullut materiaali, jota ei esimerkiksi kaupunginhallituksella ollut käytettävissään, kun se teki päätöstä asiassa. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on koulutukseltaan juristi ja hän varmasti oli tietoinen alueellisen jätelautakunnan sopimuksen lainvastaisuuksista. Siitä huolimatta hän oli sitä mieltä, että Kalajoen kaupungin tulee hyväksyä lainvastaisuuksia sopimukseen, koska muutkin kunnat ovat niin tehneet. Onko menettely vähintäänkin moitittavaa? Valtuutetuille oli jaettu myös Ylivieskan kaupunginjohtajan Terho Ojanperän Suomen kuntaliitolta pyytämä lausunto asiassa. Lausunnon oli tehnyt ympäristölakimies Leena Eränkö ja allekirjoittajana oli myös johtaja Leena Karessuo. Olen pitkän luottamusmiesurani aikana huomannut, että kuntaliitosta saa sellaisen lausuman kuin haluaa. Siksi pyysin lakimies Leena Erängöltä sitä aineistoa, jolla lausuma on pyydetty. Lakimies eränkö vastasi minulle seuraavasti:

From: Eränkö Leena
Sent: Tuesday, January 31, 2012 12:34 PM
To: E.Aho
Cc: Karessuo Leena ; Rontu Kirsi
Subject: VS: kiireellinen asia/Kuntaliiton lausunto Ylivieskaan/lausuntopyyntöaineisto

Hei!
Olen sairaslomalla potemassa flunssaa.
Laitan tiedustelun edelleen yksikköömme, jossa selvitetään asia.
terveisin
Leena e
Leena Eränkö
Ympäristölakimies - Legal Councellor, Enviromental Issues
+358 9 771 2554, +358 50 563 59 67, fax +358 9 771 2569
firstname.surname@kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto - The Association of Finnish Local and Regional Authorities
Toinen linja 14, FI-00530 HELSINKI /PL 200, FI-00101 HELSINKI

Sen jälkeen johtaja Leena Karessuo lähetti minulle sähköpostia

From: Karessuo Leena
Sent: Tuesday, January 31, 2012 1:29 PM
To: E.Aho
Cc: Rontu Kirsi ; Eränkö Leena
Subject: VS: kiireellinen asia/Kuntaliiton lausunto Ylivieskaan/lausuntopyyntöaineisto

Kuten alla olevasta viestistä ilmenee, Leena Eränkö on sairaana eikä pysty löytämään aineistoa. Olin yhteydessä Ylivieskaan ja pyysin, että he toimittavat tiedot, elleivät ole sitä tehneet.
yst terveisin
Leena Karessuo
johtaja
Suomen Kuntaliitto
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
puh. (09) 771 2571, 050 66738, fax (09) 771 2569
E-mail: leena.karessuo@kuntaliitto.fi

Ylivieskan kaupunki ei ole minulle toimittanut aineistoa joten asia saa mielestäni aika erikoisia piirteitä. Minä haluan ainoastaan sen aineiston, jonka perusteella Suomen kuntaliitto on antanut lausuntonsa. Minä nimittäin epäilen, että Kalajoen kaupunginvaltuustoa on tietoisesti johdettu harhaan kuntaliiton lakimiesten lausunnon perusteella. Onko Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperällä puhtaat jauhot pussissa?

Kun valtuustossa asiaa 20 käsittelemään eli Yhteisen jätelautakunnan perustaminen Vestia Oy:n toiminta-alueella, niin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Märssylä ilmoitti, että keskustelu asiasta alkaa ja löi nuijan pöytään ja sanoi keskustelu päättynyt. Valtuutettu Mari Niemelällä ja minulla on pyydetyt puheenvuorot asiasta ja valtuuston puheenjohtaja meidän ”äläkän” jälkeen perui päätöksensä ja asian käsittelyä jatkettiin lain mukaisesti. Valtuutettu Mari Niemelä käytti asiassa puheenvuoron, toi esille mahdolliset ongelmakohdat ja laittomuudet sekä esitti oman esityksensä asiassa. Minä selvensin valtuutettu Mari Niemelän esittämiä yksityiskohtia ja toin selkeästi esille hallinto-oikeuden professorin, oikeustieteen tohtorin Olli Mäenpään lausumassaan tuomat lainvastaisuudet asiassa. Kannatin valtuutettu Mari Niemelän esitystä. Myös valtuutettu Riitta Tilus, joka on siviiliammatiltaan kunnanjohtaja, ihmetteli sopimuksen laittomuuksia ja esitti ponsiesityksen laittomuuksien korjaamiseksi. Riitta Tilusta painostettiin Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän toimesta vetämään pois ponsiestyksenä. Tilus ei vetänyt pois ponsiesitystään, mutta valtuutettu Hanna Halmeenpää veti pois kannatuksensa joten ponsiesitys raukesi, mutta joudutaan kirjaanmaan Kalajoen valtuuston pöytäkirjaan. Käyttikö kaupunginjohtaja Jukka Puoskari virka-asemaansa väärin, kun ikäänkuin painosti valtuutettuja hyväksymään sopimuksen, mikä asiantuntijoiden mukaan on lainvastainen? Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari vetosi siihen, että kun kaikki muutkin kunnat ovat hyväksyneet sopimuksen. Samaan asiaan vetosi kaupunginahallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Syyllistyikö Raili Myllylä luottamusaseman väärinkäyttöön asissa? Asiasta äänestettiin Mari Niemelän tekemä muutosesitys, jota minä kannatin sai valtuustossa vain kolme ääntä puolelleen eli valtuutettu Vuokko Saari kannatti muutosesitystä.
Keskustelun päätyttyä jätin yhdessä valtuutettu Mari Niemlän kanssa allekirjoittamani 16-sivuisen eriävän mielipiteen asiassa.

Seuraava asia oli Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen. Asiasta käytiin samanlainen keskustelu ja tuotiin selkeästi esille sopimuksen lainvastaisuudet. Asiasta käytiin jälleen vilkasta keskustelua ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä painostivat valtuutettuja hyväksymään asiantuntijoiden mielestä laittoman sopimuksen. Onko kysymyksessä virka-aseman väärinkäyttö, koska kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on juristi joten hänen olisi pitänyt asia koulutuksensa puolesa ymmärtää. Onko Raili Myllylän osalla kysymys luottamusaseman väärinkäyttämisestä, koska vedotaan siihen, että sopimus on hyväksyttävä, koska muutkin kunnat ovat hyväksyneet. Raili Myllylä varmasti tiesi, että kysymys on sopimuksesta, mikä asiantuntijoiden mukaan ei täytä lain vaatimuksia. Keskustelun aikana ilmoitin, että en tule hyväksymään esitettyä osakassopimusta. Valtuuston puheenjohtaja lopetti keskustelun ja totesi, että valtuusto hyväksyy yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen. Minä nostin taas ”äläkän” asiasta, koska olin keskustelun aikana ilmoittanut, että en voi hyväksyä sopimusta, niin se tarkoittaa sitä että en hyväksy kaupunginhalliuksen esitystä. Puheenjohtaja Pekka Märsylä perui päätöksen ja sain esittään erittävän 19-sivuisen mielipiteen, jonka oli allekirjoittanut myös Mari Niemelä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sai kehuja monelta taholta ja toivottiin, että siihen kirjatut asiat otetaan huomioon myös budejtin laadinnassa.

Valtuustoaloite kotimaisen tuuan käytön puolesta sai aikaan vilkkaan keskustelun, vaikka sen ensimmäinen allekirjoittaja Eija Pahkala ei sairastumisen takia pääsytkään valtuuston kokoukseen. Ruokahuoltopäällikkö oli aikanaan kiusaantunut moisesta aloitteesta ja esitti Kalajoen kaupunginahallitukselle, että valtuustolle saatetaan tiedoksi, että 44 valtuutettua on tehnyt tällaisen aloitteen. Keskustelu kotimaisesta ruuasta meni kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimesta aivan väärille raiteille. He kokivat, että valtuustoaloitteella olisi painostettu ja loukattu henkilöstöä. Siitähän ei ollut kysymys vaan kotimaisen ruuan mahdollisimman tehokkaasta hyväksikäytöstä Kalajoen kaupungissa. On pakko tunnustaa, että ruokahuoltopäällikön vastaus oli todella loukkaava ja aliarvioiva päättäjiä kohtaan. Ruokahuoltopäällikö, joka oli tuon vastauksen tehnyt, ei ole enää Kalajoen kaupungin palveluksessa.

Tein valtuustoaloitteen, jossa esitin ja vaadin, että Kalajoen kaupungin lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistat saateen tiedoksi kuntalaisille samanaikaisesti Kalajoen kaupungin nettisivuilla kuin asianomaisen elimen jäsenet saavat tiedokseen. Tavoitteena on avoimuuden, rehellisyyden ja kansalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuukisen parantaminen asioiden käsittelyssä.

Laitan tähän vielä linkin kuntaliiton suosituksesta
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointi-laatu/ajankohtaista/tietoiskut/Documents/Salme%20Sundquist.pdf