Kouluverkkoasia kuohuttaa mieliä

Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 28.11. klo 17.00 kaupunginhalliuksen kokoukseen käsittelemään muun muassa ensi vuoden talousarviota. Talousarvion yhteydessä nämä allolevat seuraavat sivut Kouluverkkotarkastelu ja sen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitteluun.






















Kouluverkkotyöryhmän piti saada oma selvityksensä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Tuota selvitystä ei silloin saatu. Selvitys oli erikoisen salainen monilta osin. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana pyysi tehtyjä laskelmia itselleni, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kielsi virkamiehiä antamasta niitä minulle. Pyysin virkamieheltä kirjallisen todistuksen siitä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä on kieltänyt antamasta laskelmia valtuutetuille. Sain tuon paperin ja pyysin virka-apua poliisilta jotta olisin saanut minulle lain mukaan kuuluvat laskelmat. Jokilaaksojen poliisi Ilkka Piispanen teki asiassa kielteisen päätöksen. Samalla hän teki toisenkin väärän päätöksen, mikä minun oikeustajuni mukaan on virkarikos, sillä hän totesi päätöksessään, että Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa ei ole syyllistynyt rikokseen, kun Oulasmaa oli nostanut syytteen minua vastaan Meripankin nimissä Meritapankin lainan myöntäneen pankinjohtajan tietämättä asiassa, jossa APR:n konkurssipesä oli purkanut kaupat ja takaukset olivat rauenneet eikä velkaa todellisuudessa ollut olemassa. En siis ollut voinut syyllistyä velallisen epärehellisyyteen, koska velkaa ei ollut olemassa. Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaa oli siis syyllistynyt kiistattomaan virkarikokseen nostaessaan syytteen väärillä tiedoilla. Kysymys on vakavasta virkarikoksesta ja poliisi Ilkka Piispanen syyllistyi vakavien rikosten suojeluun ja peittelyyn. Nyt hän minun oikeustajuni mukaan syyllistyi uuteen virkarikokseen, kun hän kieltäytyi antamasta virka-apua, kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Rali Myllylä ylitti toimivaltuutensa ja käytti luottamusasemaansa väärin.

Koska luottamushenkilöistä koottu kouluverkkotyöryhmä ei saanut kouluverkkoasiaa ratkaistuksi, niin turvauduttiin erikoiseen ratkaisuun. Virkamiehet ratkaisivat kaupunginhallituksen puheenjohtajan myötävaikutuksella asian budjetin yhteydessä. Tämä ratkaisu kirvoitti kielet ja mielet ja muun muassa Vuorenkallion alueella on jo kerätty nimilistoja ja pidetty kokouksia sekä otettu yhteyksiä päättäjiin. Tämän päivän (ke 30.11.2011) Kalajoenseutu ja Kalajokilaakso uutisoivat asioista.

Minun oma henkilökohtainen kantani on se, että kouluverkkoasian valmistelua olisi pitänyt jatkaa, koska tehtävänannon mukaan tarkoitus oli selvittää myös päiväkotiasiat, vanhusten tila-asiat, liikuntapaikka-asiat, ruokahuoltoasiat ja kouluverkkoasia. Nyt kaikki muut asiat jäivät selvittämättä kaupunginhallituksen puheenjohtajan vetämältä kouluverkkotyöryhmältä. Tavallaan kaikki muutkin asiat kuin kouluverkkoasia ratkaistiin budjetilla. Mielestäni tämä on törkeää luottamushenkilöiden aliarviointia ja todella härskiä toimintaa.
Minä en kannata suurta yhtenäiskoulua Merenojan koululle. Minä katson, että suuri koulu lisää rauhattomuutta, oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kuluja. Mielestäni suurin mahdollinen yhtenäiskoulu voi olla 300-350 oppilasta. Jos oppilaita on esim. n. 1000 niin se on liian suuri koulu. Lisäksi Merenojan koulu on ollut homekoulu ja ei ole mitenkään varmaa, että kaikki home on saatu koulusta korjattua pois, vaikka remonttiin käytetään rahaa 3,25 miljoonaa euroa.
Minun mielestäni Raution koulusuunnitelmaa ei saa löydä alas näin törkeällä tavalla. Tällä menettellä tukahdutetaan kansalaisten aktiivisuus ja toiminta muuttaa toisenlaiseksi, mikä ei ole kalajokisten edun mukaista.










Toinen keskustelua aiheuttava asia on teknisen johtajan valinta. Haastatteluun kaupungihallitus päätti kutsua viisi henkilöä. Yhteenvetoon hakijoista oli sattunut pieni ikävä virhe. Erään hakijan nimi oli vaihtunut toiseksi. Asia kyllä huomattiin kokouksessa.

Teknisen johtajan paikka oli nyt toista kertaa avoinna. Viisi hakijaa kutsuttiin haastatteluun ja paikka laitetaan kolmanen kerran auki. Nyt teknisen johtajan kelpoisuusehtoja muutetaan ja paikka laitetaan kolmannen kerran avoimeksi. Menettely ei voi aiheuttaa ihmettelyä. Menettelyyn täytyy olla jokin syy. Syy on tietenkin se, että kaikki haikjat eivät täytä kelpoisuusehtoja ja nyt ”kelvottomat hakijat” saavat kelpoisuuden kun kelpoisuusehtoja muutetaan. Tämän jälkeen voidaan valita tehtävään henkilö, joka täyttää uudet ja alemmat kelpoisuusehdot. Tällä varmistetaan se, että toiminta näyttää lailliselta ja tällä tavalla estetään mahdolliset valitukset. Mielenkiintoinen asia on kuitenkin se, että syyllistytäänkö tällä menettelyllä pätevämpien hakijoiden syrjintään eli saako Kalajoen syrjintätoiminta jatkua, koska Jokilaaksojen poliisi ja Oulun poliisi kieltäytyvät tutkimasta Kalajoen mielestäni kiistattomia syrjintätapauksia.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli rakentamis- ja investointiohjelman 2012-2016

Honkarin talo halutaan purkaa

Kalajoen kaupunginhallitus kokoontui 21.11.2011 klo 17.00. Kokouksessa esiteltiin Kalajoen kaupunginhallituksen rakentamis- ja investontiohjelma 2012-2016. Tällä ohjelmaesityksellä on ratkaistu Kalajoen kouluverkkoasia. Katso
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Rakentamis- ja investointiohjelmaa lehtiuutiset eivät ole käsitelleet johtuen siitä, etteivät toimittajat perehdy asioihin, vaan uutisoivat vain sen mitä heille informoidaan. Suurimpina investointeina Kalajoella ensi vuonna ovat
Merenojan koulu, johon on budjetoitu rahaa 2,2 miljoonaa euroa,
Bloomitin hallin rakentaminen 540 000 euroa,
Himangan vuodeosaston ja palvelukeskukseen 20 000 euroa,
Mäntyrinteeseen 230 000 euroa, josta suurin osa seniorikeskuksen muutostöihin 200 000 euroa,
Reimari/Ankuri 50 000 euroa,
Kotitipuiston infran rakentaminen 150 000 euroa,
yrityspuistojen kehittämishanke 1,2 miljoonaa euroa,
matkailualueiden kehittäminen 770 000 euroa,
tievalaistukseen 90 000 euroa,
kevyenliikenteen väylä Pohjoisen satamatien viereen Himangalla 240 000 euroa,
lentokentän kunnostamiseen 50 000 euroa,
kaupungin sadevesiviemärijärjestelmiin 65 000 euroa,
Merenojan urheilukentän peruskorjaukseen 65 000 euroa,
Himangan liikuntapuiston rakentaminen 20 000 euroa (Keskipohjanmaan maakuntaviesti on Himangalla ensi vuonna)
puistojen ja leikkikenttien rakentamiseen ja peruskorjaukseen 30 000 euroa,
Kalajokisuun kehittämishankkeet, veneväylän rakentaminen 50 000 euroa.
Kalajoen sataman kehittämiseen 870 000 euroa,
viemärilaitokseen 530 000 euroa,
vesilaitokseen 70 000 euroa.

Jäähallin pukutilojen laajennus on ajoitettu vuodelle 2013. Mielestäni tämä investointi olisi voitu ajoittaa jo vuonna 2012. Erilaisilla henkerahoituksilla rahoitetaan normaaleja kunnallisteknisiä töitä. Tätä samaa menetelmää käyttävät muut suurimmat hankerahoituksen käyttäjät kuten Oulu ja Kuusamo. Mielestäni kysymys on yhteiskunnan heikkouksien hyväksikäyttämisestä ja moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, kun yhteiskunnan projektirahoitusta käytetään normaaleihin investointeihin. Mielestäni kehittämisrahat kuuluvat sellaiseen kehittämiseen mitä normaaleilla, tavanomaisilla toimilla ei tehdä.

Kalajoen kaupunki on mukana jäsenenä erilaisissa järjestöissä ja liitoissa. Ylivieskan seutukuntayhdistykselle maksetaan 143 000 euroa. Voidaan perustellusti kysyä, tuleeko Kalajoen kaupunki toimeen ilman Ylivieskan seutukuntayhdistystä. Minun mielestäni tulee ja siksi tuo 143 000 euron jäsenmaksu on otettava kriittiseen tarkasteluun. Kalajoen kaupunki maksaa jäsenmaksun kahteen maakuntaliittoon: Keski-Pohjanmaan maakuntaliittoon 44 400 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittoon 84 400 euroa. Voidaan perustellusti kysyä onko järkevää kuulua kahteen maakuntaliittoon. Mielestäni ei. Suomen Kuntaliittoon Kalajoen kaupunki maksaa 36 300 jäsenmaksun. Onko tällainen jäsenmaksu kohtuuton? Kerttu Saalasti säätiölle maksetaan 5300 euroa. Miksi?

Kalajoen väestön ikärakenteen muutos on otettava huomioon palveluja suunniteltaessa. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee viidessätoista vuodessa 2896:sta 4001:een. Vanhusten määrä lisääntyy reilulla tuhannella seuraavan 15 vuoden aikana. Kalajoen elinkeinorakenne tulee muuttumaan. Maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus pienee ja palveluelinkeinojen osuus kasvaa.

Kaupunginhallitus käsitteli myös taousarvion 2011 muutosten yleisperusteluita. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Ne ylittyvät 2,3 miljoonaa euroa talousarviossa olevaan tuloveroarioon nähden. Väestönsuojan rakentaminen Himangalle ei ollut talousarviossa huomioitu ja nyt se joudutaan rakentamaan siihen varataan 64 000 euroa. Erikoissairaanhoidon määrä on yhteensä 13,8 miljoonaa euroa ja suhteellisen pienikin muutos voi aiheuttaa merkittävän euromääräisen muutoksen. Tuloslaskelma osoittaa 6,2 miljoonan euron vuosikatetta. Ylijäämää kertyneen 2,1 miljoonaa euroa. Toiminnan ja invesntointirahan rahavirta on negatiivinen 1,1 miljoonaa euroa ja lainaa otetaan arvion mukaan 0,6 miljoonaa euroa. Kassatilanteesta johtuen on myös mahdollista, ettei talousarvion muutosten perusteella tarvitse ottaa uutta lainaa.

Valtuuston kokouksessa 25.1.2011 on tehty 30 valtuutetun allkeirjoittama aloite: ”Me allekirjoittaneet esitämme, että Kalajoen kaupunki julistautuu savuttomaksi kuten kymmenet kunnat ja kaupungit esim Oulu – ovat jo tehneet”. Suomessa on nykyisin 106 savuntonta kuntaa. Asian valmistelu on kuulunut henkilöstöjohtaja Pekka Ollilan vastuualueeseen. Ollilan esitys, mikä oli myös kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esitys oli, että valtuusto merkitsee aloitteen tietoon saatetuksi. SIIS: Valtuustolle tiedotetaan, 30 valtuutettua 54 on allekirjoitanut tällaisen aloitteen. Aika järkyttävää, mutta ei sinänsä ylllättävää toimintaan henkilöstöjohtaja Pekka Ollilalta. Mielstäni tuollaiselle asioiden valmistelulle nauraa jo aidan seipäätkin.

Teknisen johtajan virkaa hakeneista viisi kutsutaan haastatteluun.
PPO-yhtiöt Oy:lle annettiin myönteinen päätös 42 metriä korkean vapaastiseisovan maston rakentamiseen Pitkäsenkylälle. Asialle tarvitaan vielä rakennuslupa.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti antaa purkuluvan Kalajoen kristillisen opisotn kannatusyhdisksen hakemuksesta suojelulle Honkakarin talolle. Asian ratkaisee lopullisesti ELY-keskus. Kalajoen kaupunginhallitus päätti näin ymäristölautakunnan toisenlaisesta näkemyksestä huolimatta ja halusi näin osoittaa tahtonsa Kalajoen kaupunkikuvan siistimisestä ympäristöä rumentavista taloista.

Kalajoen kaupunginhallitukselle jaettiin tiedoksi Oulun aluehallintoviraston valvontapäätös PSAVI/1444/05.07.2011. Päätös on annettu 31.10.2011. Kysymys on hoidon jrjestämisestä kolmen kuukauden kuluessa ja hoidon saatavuuden odotusajoista tiedottamisesta Kalajoen terveyskeskuksessa. Ouun aluehallintovirasto on ratkaisut asian näin:
Saamansa selvityksen perusteella Pohjois-suomen aluehallintovirasto katsoo, että Kalajoen terveyskeskuksessa potilaan pääsy lääkärin vastaanotolle, kun hoidon tarve on todettu, toteutuu pääosin lain mukaisesti. Aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että selvityksen mukaan terveydenhuollon joidon saatavuuden odotusajoista on tiedotettu kuntalaisia, mutta selvityksen valossa epäselväksi jää, kuin usein ko. asiasta on tiedotettu.

Päätöksen on allekirjoittanut oikeusturva- ja valvontayksikön päällikkö, lakimies Heli Kajava ja terveydenhuollon ylitarkastaja Marja-Leena Arffman.

Totuus on kuitenkin se, että aluehallintoviraston päätös on mikä on, eli niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin vain olla voi. Kalajoen kaupungilla on ollut suuria ongelmia lääkäripalvelujen järjestämisessä. Mielestäni kysymys on poliittinen asia Kalajoella. Liian pitkään samat henkilöt ovat olleet poliittisessa vastuussa näissä asioissa. Mielestäni perusturvalautakunnan puheenjohtajalla ja kaupunginahallituksen puheenjohtajalla on suuri vastuu näissä asioissa vielä toistaiseksi.

Kalajoen kouluverkko ratkaistiin investointiohjelmalla

Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa vuosille 2012-2016 on talonrakennuksen osalla perusopetuksen rakennuksiin varattu kuvan osoittamat euromäärät. Etelänkylän koulua peruskorjataan 300 000 eurolla ja korjaustyöt on ajoitettu vuodelle 2014. Pohjankylän koulun laajennus on investointisuunnitelmassa jaettu siten, että vuonna 2012 käytetään 75 000 euroa ja vuonna 2015 käytetään rahaa 700 000 euroa. Merenojan koulua peruskorjataan 3 100 000 eurolla vuosien 2012 ja 2013 aikana. Rahjan koulun laajennus on otettu investointisuunnitelmaan vain nimenä ilman rahallista panosta. Ehkä se on katsottava sielunhoidoksi ja palkkioksi johtavalle opettajalle Merenojan yhtenäiskouluideasta.

Mitä johtopäätöksiä investointiohjelman perusteella voidaan tehdä? Raution koulu tullaan ennen pitkää sulkemaan ja oppilaat siirretään Pöllän koululle. Oppilaat Typöstä ja Kärkisistä kuljetetaan Tyngän koululle, koska siellä on vajausta oppilaista. Rautioon ei rakenneta uutta koulua. Pahkalan koulu lakkautetaan ennen pitkää ja oppilaat kuljetetaan Raumankarin koululle. Vuorenkalliolle ei rakenneta uutta koulua, vaan koulu lopetetaan ja oppilaat siirretään muille kouluille. Rahjan koulun ja Metsäkylän koulun lopettamisen aika hoitaa muutamassa vuodessa. Pohjankylän koulua laajennetaan ja Merenojan koulusta kehitetään mammutti yhteinäiskoulu.

Minulla on sellainen tuntuma, että jotkut kalajokelaiset saattavat olla erimieltä investointiohjelmalla määritellystä kouluverkkoratkaisusta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että keskustan tavoite on kylät eläväksi ja koulut kiinni.

Kouluverkkotyöryhmän selvitys on täydellinen fiasko

Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän kouluverkkotyöryhmän selvitys on täydellinen fiasko. Työryhmän piti saada selvityksensä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Jostain syystä selvitystä salattiin ja selvitys saatiin vasta marraskuussa. Laskelmat on tehty niin, ettei niitä voi tarkistaa, koska laskentaperusteita ei ole esitetty. Järkyttävää toimintaa.

Kouluverkkoselvityksessä esitettiin seitsemän eri vaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1
Nykyinen koulluverkko, Vuorenkalliolle uusi 1-sarjainen koulu. Muilla kouluilla peruskorjauksia ja piha-alueiden kunnostuksia ja pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 2
Rautiossa ykis koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä ja Kärkisestä. Vuorenkalliolle uusi koulu, Pahkalassa ei koulua. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia ja laajennuksia.

Vaihtoehto 3
Rautiossa yksi koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaita myös Typöstä, Kärkisestä ja Etelänkylältä. Etelänkylälle päiväkoti, esiopetus ja muskari. Vuorenkalliolle uusi koulu. Pahkalassa ei koulua. Pohjankylän laajennus (kolme luokkaa lisää).

Vahtoehto 4
Vuorenkalliolle uusi koulu. Rautiossa koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä. Pahkalan koululle oppilaat myös Kärkisestä. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia, pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 5
Uusi 2-sarjainen koulu hiihtokeskuksen alueelle. Raution koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Typöstä. Rahjassa ei koulua. Etelänkylällä ei koulua. Pahkalassa oppilaat myös Kärkisistä,

Vaihtoehto 6
Rautioon ja Vuorenkalliolle uusi koulu. Peruskorjauksia, piha-alueiden kunnostuksia, pieniä laajennuksia.

Vaihtoehto 7
Merenojalle yhtenöiskoulu. Etelänkylällä ja Vuorenkalliolla ei koulua. Rautiossa koulu Pöllässä. Tyngän aluekoululle oppilaat myös Kärkisistä ja Typöstä.

Kouluverkkoselvitysryhmä esitys uudeksi kouluverkoksi:

Merenojan koulu peruskorjataan ja laajennetaan yhtenäiskouluksi. Etelänkylän alueelta kaikki oppilaat, joilla koulumatka on yli 5 km Merenojan koululle , muut oppilaat Pohjankylän koululle. Vuorenkallion oppilatt Pohjankylän koululle paitsi Hiekkasärkillä asuvat oppilaat Merenojan koululle. Nykyiset Pohjankylän koulun koulun oppilaat, jotka asuvat Phjankyläntien pohjoispuolella sekä 8-tien merenpuolella menevät Merenojan koululle. 0-2 luokkien oppilaat, joilla koulumatka on yli 3 km, mutta alle 5 km menvät Pohjankylän koululle (Pitkänen, Etelänkylä, Holmanperä).

Vuorenkalliolle 1-1,5-sarjainen alakoullu. Koulun laajentamiseen varaus ja mahdollisuus. Vuorenkallion nykyistä koulua ei kannata saneerata, koska peruskorjaus maksaa arvion mukaan 80 % uude hinnasta. Tyngän aluekooulu on uusi ja mittava kouluinvestointi ja kouluun mahtuvat tällä hetkellä hyvin Kärkisen ja Typön alueen oppilaat.

Pöllän koulun kunto on parempi ja suurin osa Raution alueen oppilaista asuu lähempnä Pöllän koulua. Rautioon rakennetaan uus koulu tai koulua laajennetaan jos oppilasmäärä kasvaa niin, ettei tila enää riitä ja kun koulurakennus on käytetty loppuun.

Erkin kommentti: Kouluverkkotyöryhmän selvitys on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin vain olla voi. Pirukaan ei ota selvää, mikä on kouluverkkotyöryhmän selvityksen todellinen esitys kouluverkoksi Kalajoelle. Pakko on kysyä, ovatko asian valmistelijat tehtäviensä tasalla. On todennäköistä, että seuraavat kuntavaalit ovat Kalajoella kouluvaalit.

Ambulanssikeskustelu kärsii tiedon puutteesta

Terveydenhuoltolaissa (1326/30.12.2010) § 39 määrätään ensihoidon järjestämisestä: ”Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu, terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhooitiopiirin kuntayhtymän kanssa taika hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelupäätöksen. Peruspalvelupäätöksessä määritellän ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisält, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palveupäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisest ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet.”

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on siis järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu 1.1.2013 alkaen ja tehtävä alueellaan ensihoidon palvelutasopäätös. Palvelutaospäätökseen määritellään ensihoitopalvelun sisältö sairaanhoitipiirin alueella.

Sairaanhotiopiirin palvelutasopäätösluonnoksessa todetaan, että uusi terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalveluista aiheuttavat korkeampaa valmius- ja palvelutasoa ja että kustannukset tulevat nousemaan. Tavoitteena on luoda kattava, tasapuoliinen ja asianmukainen ensihoitojärjestelmä koko maahan sitne, ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden ja saumatan palveluketjun sairaaloiden päivystystoimintojen kanssa. Nykyistä suurempi väestöphja ja maantieteellinen alue muodostaisivat toiminnan ohjauksen ja konkonaisvaltaisen suunnittelun tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kalajoen kaupungilla on tällä hetkellä ensivastesopimus Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa kattavasti eri kaupunginosissa ja Merijärvellä, jonka sotepalvelut Kalajoki järjestää. Nyt sairaanhoitopiirin tarkoituksena on järjestää ensihoidon palvelut pelastuslaitoksen kanssa. Kalajoki ei tule hyväksymään sitä, että Kalajoen jo hyvät ja taloudelliset toimet ja käytännöt romutetaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen toimesta. Kalajoella nykyisessä järjestelmässä yrittäjät ovat osa sairaankuljetushenkilöstöä. Välittömän valmiuden aikana klo 8-16 välillä sairaankuljettajat ovat toimineet terveyskeskuksessa ja sen työnjohdon alla. Kalajoella asiat ovat järkevästi ja taloudellisesti hoidettu ja palvelut ovat suurelta osin hyvällä tasolla. Kalajoki ei näe hyvänä sitä asiaa, että palvelujen tuottaminen siirrettäisiin Jokilaaksojen pelastuslaitokselle, jolla ei ole todellista taloudellista vastuuta asioissa. Kalajoki haluaa järjestää omat palvelunsa taloudellisesti ja hyvin pitkälle oman harkintansa, tarpeidensa ja taloudellisen suorituskykynsä mukaisesti. On luonnollista, että Jokilaaksojen pelastuslaitos nähdään hyvänä yhteistyökumppanina, mutta ei niin, että päätösvalta menee pelastuslaitokselle ja taloudellinen vastuu jää kunnille. Vallan ja vastuun tulee kulkea käsikädessä.

Pidän ikävänä asiana Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sanomalehtikampanjaa omien etujen ajamisessa. Kansalaisten on syytä tietää totuus myös kustannuksista ja niiden kontrollointimahdollisuuksista. Pidän Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kampanjaa häikäilemättömänä toimintana ja kansalaisten sumutuksena. Valitettavasti Keskipohjanmaa-lehtikin on mennyt tähän lankaan.

Kalajoen keskuspuhdistamo ja Vesikolmio Oy

Vesikolmio Oy:stä löydät tietoa tästä linkistä
http://www.vesikolmio.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=43

Vesikolmio Oy rakentaa Kalajoen keskuspuhdistamon. Keskuspuhdistamon I vaiheen rakennuskustannukset ovat 8 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus vamistua vuonna 2014. Ensimmäisessä vaiheessa Keskuspuhdistamolla käsitellään Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan ja Sievin kuntien jätevedet. Puhdistamon laajennus, että siellä käsitellään myös Haapajärven ja Nivalan kaupunkien jätevedet tapahtunee 2020-luvun alussa. Laajennuksen toteutuskustannukset ovat 2-4 miljoonaa euroa riippuen puhdistusprosessin tehotustarpeesta. Keskuspuhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keskimäärin seuraavat:
I-vaihe 6600 m3 vuorokaudessa
II-vaihe 8100 m3 vuorokaudessa.
Suurimmillan puhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat keväällä lumien sulamisen aikaan ja kesällä rankkasateiden jälkeen jopa 13000 m3 vuorokaudessa. Tämä johtuu kaupunkien ja kuntien viemäriverkkoihin pääsevästä runsaista vuotovesistä.

Puhdistamoiden jätevedenkäsittelyn tehokkuusvaatimusten kiristyessä sekä toisaalta myös energiakustannusten kasvaessa on vuoto- ja hulevesien vähentäminen noussut varsin keskeiselle sijalle viemärilaitostoiminnassa. Viemärilaitokset seuraavat viemäriverkostoon joutuvia vuoto- ja hulevesiä, jotta niiden aiheuttamaa haittaa voidaan vähentää.

Vuotovedellä tarkoitetaan pinta- tai pohjavettä, joka pääsee viemäri- putkissa ja viemärikaivoissa olevien rakojen, halkeamien, liitosten ja viallisten kohtien kautta jätevesiviemäriin ja edelleen jäteveden- puhdistamolle. Hulevedellä tarkoitetaan sitä osaa sadevedestä, joka virtaa valumapintoja myöten viemäreihin. Myös lumen sulamisvesi on hulevettä.

Puhdistetut jätevedet puretaan mereen 1,5 km päässä rannasta. Purkupaikalla on vesisyvyyttä noin 5 metriä. Puhdistetut jätevedet ovat kesälläkin kylmiä, koksa ne jäähtyvät pitkissä siirtoviemäreissä. Virtausmallin mukaan jätevedet kulkeutuvat pohjoiseen lähes kaikilla tuulilla sekoittuen ensin lähellä pohjaa oleviin vesimassoihin johtuen jätevesien matalasta lämpötilasta. Typpi jätetään pudistamatta korkeiden puhdistuskustannusten takia. Tämä on erikoista sen vuoksi, että Kalajoen merialue on koko Pohjanlahden typpipitoisinta aluetta jo ennestään. Erikoista on myös se, että typpi jätetään puhdistamatta, vaikka kysymyksessä on nimenomaan keskuspuhdistamo. Onko puhdistamon nimi oikea kun typpi jätetään puhdistamatta. Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Pitäisikö puhua paskan läpijuoksutuspaikasta?
Katso
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaPohjanmaanELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Katsaukset_ja_tilastot/Ympristn%20tila%202011/Ymp%C3%A4rist%C3%B6n%20tila%20I%202011.pdf

Jätevesiliettee kompostoidaan puhdistamon viereen rakennettavalla 2 ha tiiviillä asfalttikentällä. Jätevesiä syntyy 5000 m3 vuodessa. Ennen kompostin tekoa koneellisesti kuivattuun lietteeseen sekoitetaan haketta ja turvetta sisätiloissa. Turve lisäaineena Vesikolmio Oy:n mukaan estää hajujen muodostumisen. Kompostoitunut liete joko levitetään sellaisenaan pellolle lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi tai siihen sekoitetaan hiekkaa ym. ja tehdään kompostituotteita viherrakentamiseen.
Kalajoella on kesäaikana runsaasti lokkeja, ehkä noin 8000 -10 000, jotka varmasti huomaavat 2 h asfaltoidun kompostikentän. On käsittämätöntä, jos asfalttikenttä jätetään avoimeksi. Kun väitetään, että komposti on hajutonta, niin vastuu asiassa siirtyy kuulijalle.

Siirtoviemärit ovat koko hankkeen kallein investointi. Nämä viemärit rakennetaan siten, että mahdollisimman suuri osa haja-asutusalueiden kiinteistöistä voi johtaa jätevetensä niihin. Siirtoviemärit toteutetaan seuraavasti:
Sievi – Ylivieska v. 2004 20 km
Alavieska – Kalajoki v.2010 32 km
Haapajärvi – Nivala v. 2012 26 km kustannusarvio 4 miljoonaa euroa
Ylivieska-Keskuspuhdistamo v. 2014 38 km kustannusarvio 8 miljoonaa euroa
Kalajoki-Keskuspuhdistamo v. 2014 5 km kustannusarvio 1 miljoonaa euroa
Puhdistamon purkuviemari v. 2014 4 km kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa
Nivala-Ylivieska v. 2019, 31 km, kustannusarvio 6 miljoonaa euroa

Nykyiset puhdistamot, Kalajoen puhdistamoa lukuun ottamatta, muutetaan jätevesien tasausaltaiksi. Tasausaltaat ovat suljettuja rakenteita. Niiden avulla tasataan jätevesien vuorokaudenaikaisia virtaamisvaihteluja. Jätevesiä voidaan koota tasausaltaaseen, jos virtaus siirtoviemärissä jostain syystä pysähtyy.

Ympäristölupaa Vesikolmio Oy:llä ei vielä onneksi ole. Vesikolmio Oy esittää jätevesien käsittelylle seuraavia raja-arvoja:
-BOD7, korkeintaan 15 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
-Fosfori korkeintaan 0,5 mg/l ja puhdistustaso yli 90 %
Lisäksi Vesikolmio Oy esitti, että jätevesien typenpoistolle ei aseteta kiinteää rajaa, koska typen poisto jätevesin ollessa kylmiä on erittäin hankalaa ja kallista.

Miten Vesikolmio Oy rahoittaa toimintansa? Sen huomaa kansalainen kukkarossaan.

Lähdeaineisto: Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja isto Bergbackan esitys Kalajoen valtuustolle

Kalajoen kaikuja

Kalajoella on paljon keskustelua herättänyt outo kuolemantapaus, josta poliisi uutisoi seuraavasti:

Kalajoella valtatie 8:lla tapahtui sunnuntai aamuyöstä klo 00.40 aikaan kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Tarkempi tapahtumapaikka on muutama kilometri Himangan kylästä Kalajoen keskustan suuntaan. Kalajokinen mieshenkilö ajoi henkilöautoa vt 8:aa pitkin etelän suuntaan, kun pimeällä tieosuudella yllättäen havaitsi keskellä käyttämäänsä ajokaistaa makaavan miehen tiellä. Auto ajautui miehen yli, ja mies menehtyi välittömästi yliajon seurauksena. Auton kuljettaja puhalsi nollat poliisin alkometriin.Jokilaaksojen poliisi ja -tutkijalautakunta tutkivat onnettomuutta.

Mistä on oikein kysymys?

Paikallinen maanviljelijä, merkittivä perunantuottaja, kaupunginvaltuutettu, nuori isäntä ja kolmen pienen lapsen isä, joka oli lähimenneisyydessä saanut sukupolvenvaihdoksella tilan haltuunsa, oli satokauden päätteksi päättänyt juhlia tapahtumaa. Hän oli mennyt paikalliseen ravintolaan pitämään hauskaa. Kaikesta päätellen asiat olivat menneet ns. vähän överiksi ja minulle kerrotun mukaan henkilö oli poistettu ravintolasta. Ravintolalla on luonnollisesti oikeus ja velvollisuus poistaa häiriötä tuottava henkilö, mutta tähän toimenpiteeseen liittyy myös ravintolan vastuu päihtyneestä henkilöstä.

Päihtyneen henkilön arvostelukyky on voimakkaasti heikentynyt. Tämän vuoksi hän on arvaamaton eikä hänen seuraavaa aikomustaan voi ennakoida. Päihtynyt saa helposti aikaiseksi häiriötilanteen esimerkiksi siinä tilanteessa, kun hän on ottanut toisen asiakkaan alkoholijuoma-annoksen. Kaikenlaisten haittojen ja häiriöiden välttämiseksi päihtynyt henkilö on poistettava anniskelupaikasta heti, kun päihtymys on hänessä selvästi havaittavissa. Poistaminen tulee hoitaahienovaraisesti, mutta päättävästi. Jos asiakas on vahvasti päihtynyt eikä kykene huolehtimaan itsestään, anniskelupaikan tulee varmistaa asiakkaalle kyyditys niin, että hän pääseeturvallisesti esimerkiksi asunnolleen. Asiakasturvallisuudesta huolehtiminen voipoistamistilanteessa joskus edellyttää polii sin puoleen kääntymistä. Heitteillepanosta on säädetty rangaistus rikoslaissa (RL 21:14 §):

Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Nyt tilanne on vielä se, että joku on ottanut ravintolan edestä ko. henkilön kyytiinsä ja jättänyt hänet metsätaipaleelle. Kyytiinottajalla on näinollen erittäin suuri vastuu tapahtumasta. Hänen olisi syytä ilmoittautua vapaaehtoisesti poliisille.

Mitä ravintolalle voi seurata?

Käytännössä yksittäisistä ja vähäisiksi katsottavista rikkomuksista seuraa yleensä kirjallinen huomautus tai varoitus. Toistuvat ja räikeät rikkomukset johtavat yleensä määräaikaiseen anniskeluluvan peruuttamiseen. Vakavissa rikkomus- ja väärinkäytöstapauksissa anniskelulupa voidaan peruuttaa pysyvästi. Ennen seuraamuksen määräämistä luvanhaltijalta pyydetään vastine, mikä voi tapahtua myös valvontaviranomaisen käynnin yhteydessä annettavalla tarkastuslomakkeella. Järjestyshäiriöt ja anniskelurikkomukset voivat johtaa myös jatkoaikaluvan peruuttamiseen. Poliisi voi alkoholilain nojalla sakottaa anniskelusäännöksiä rikkonutta luvanhaltijaa tai henkilökuntaa.

Toimiiko valvonta?

Sen palautteen perusteella mitä minä olen saanut, niin ravintoloiden toiminnan valvonnassa on puutteita. Ainakin kahden kalajokisen ravintolan osalta on saanut palautetta siitä, että siellä juotetaan henkilöitä umpihumalaan, siis niin kauan kuin rahat riittää. Toinen ravintoloista on nuorison suosima paikka. Oulun ELY-keskuksen on syytä aktivoitua valvonta-asioissa toimialueellaan. Ei tämä ongelma ole yksistään kalajokinen asia. Mielestäni kysymys on siitä, että valvonta asiassa on laiminlyöty viranomaisten toimesta. He saavat saman palkan, vaikka ottavat vähän löysemmin, koska he toimivat kuukausipalkalla.

Minulle on kerrottu myös ongelmasta, mikä liittyy alaikäisten alkoholin hankkimiseen. Minulle väitettiin, että nuori polkupyöräilevä mies oli hakenut Alkosta alaikäisille nuorille alkoholijuomia. Alaikäiset nuoret olivat odottaneet liikkeen ulkopuolella ja kaupassa käynnin jälkeen rahat ja juomat olivat vaihtaneet omistajaa. Mielestäni yksi tehokas keino valvoa asiaa on se, että kansalaiset, jotka huomaavat tällaisia tapauksia, ilmoittavat niistä välittämästi poliisille. Tuntomerkit muistiin ja ilmoitus poliisille. Myös poliisi voisi Kalajoella valvoa tilannetta tarkemmin perjantai-iltapäivisin. Myös vanhemmat voisivat seurata lastensa alkoholin käyttö tarkemmin.

Esimerkki laiminlyönnistä

Kalajoen jäähallissa oli minun ja monen muunkin yllätykseksi alkoholin myyntipiste juoksusuoran päässä. Pari valtuutettua otti minuun yhteyttä ja he ihmettelivät asiaa. Kalajoen kaupunki ei ole vuokrannut jäähallia urheiluseuralle alkoholin myyntiä varten. Valvova viranomainen on laiminlyönyt tehtävänsä, koska ei ole pyytänyt urheiluseuralta vuokrasopimusta tiloista anniskeluluvan hakemisen yhteydessä. Kysymyksessä on Kalajoen kaupungin tilat, jotka urheiluseura on vuokrannut ominaan yrittäjälle alkoholin myyntiä varten. Toinen minuun ottaneista valtuutetuista oli tarkistanut asian asianomaiselta viranomaiselta, joka oli tunnustanut, ettei ole pyytänyt tilosta vuokrasopimusta nähtäväkseen anniskeluluvan myöntämisen yhteydessä.

Alkoholilaki asettaa anniskeluluvan myöntämiselle seuraavat edellytykset, jotka koskevat myös omistajanvaihdoksia (AlkoL 21 a - d §):

• luvanhakijalla on oltava anniskeluun vaadittava luotettavuus sekä tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset;
• anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön.

Anniskelupaikan tiloineen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka niiden käytölle ravitsemisliiketarkoitukseen on lainsäädännössä asetettu; Anniskelupaikan tilojen hyväksymiseen ja käyttämiseen liittyviä säännöksiä on erityisesti elintarvikelaissa ja rakentamista sekä palo- ja pelastustointa koskevassa lainsäädännössä. Ravitsemisliikkeen harjoittajan on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä päätöksen (ElintarvikeL 14 ja 15 §).
Luvanhakijan tulee liittää lupahakemukseen selvitys elintarvikehuoneiston hyväksymisestä.

Jos anniskeluluvan saaneen yhtiön tai muun yhteisön omistussuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia tai, jos määräysvalta niissä huomattavassa määrin muuttuu, muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahdessa viikossa anniskeluluvan myöntäneelle viranomaiselle (STMp 162/98, 6 § 3 mom.).