Lokakuun tapahtumat Kalajoella

Kalajoki-valssi
http://www.youtube.com/watch?v=1HZL4jSJohk

PE 2.10.
PE-LA 2.-3.20. klo 9.00 Hiihtomajalla Hiihdon ohjaajan kurssin kesäjakso, kouluttaja Juha Vähämetsä, jäsenseurat 40 €/hlö, muut 50 €. Sis. koulutuksen ja materiaalit

Rantakalla Oulun Seudun karaokekuningas ja -kuningatar kilpailun alkukarsinta
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Wesku

LA 3.10.
klo 12.10 - 13.40 Jääkiekko-ottelu E-juniorit JHT99 Sininen - Kärpät
klo 11.00 – 14.00 Plassilla Koko perheelle tarkoitettu eläintapahtuma. Paikalla esim; koiria, rottia, akaattikotiloita, kaneja, hämähäkki, kissa ja poniratsastusta. Pehmolelulääkäri tutkii lasten omia pehmoja ja määrää tarvittaessa lääkkeen vaivaan kuin vaivaan. Paikalla myös kasvomaalausta, TOPI- karhu, onnenpyörä kahvio ja tuotemyyntiä. Järjestää Kalajoki-Raution 4H –yhdistys

klo 12.00 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali, Liikuntatapahtuma, puhujana maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Tilaisuus on Kalajoen Yrittäjien jäsenille maksuton ja muille 10 €/hlö.

Merisärkkä Eija Kantola & Omega sekä Ilkka Hakala & Sonetti
Rantakalla Tanssiorkesteri Elixir
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Mikko P, DJ Jones

SU 4.10.
klo 11.00 - 13.10 JHT99 - PyPo
klo 16.00 - 18.20 Jääkiekko-ottelu B-juniorit JHT – RoKi

MA 5.10.
klo 18.00 Kalajoen kaupunginhallitus/yhteishallitus

KE 7.10.
Rantakalla Naistentansseissa Humppakuningatar 2008 Terhi Matikainen & Haavemaa

TO 8.10.
klo 19.00 Pohjankylän koulu, Ylivieskan seudun musiikkiopiston oppilaita esiintymässä.

PE 9.10.
PE-LA 9.-10.10. Kalajoen markkinat, Plassin kyläyhdistys. Nahkiaismarkkinat pidetäään Kalajoen Markkinoiden yhteydessä.
PE-SU 9.-11.10. Kalajoen kristillinen kansanopisto Naisten viikonloppu - Ilon lähteillä

Rantakalla Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 Mikko P

LA 10.10.
klo 9.40 - 11.10 jääkiekko-ottelu E-juniorit JHT98 - YJK
klo 11.20 - 12.50 JHT97 - OuHa
klo 13.10 - 14.40 JHT95 - SoKi
klo 16.00 - 18.30 Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT –Jeppis
klo 19.00 - 21.20 jääkiekko-ottelu B-juniorit JHT – Ahmat

Merisärkkä Markus Törmälä & F.B.I.Beat
Rantakalla Tanssiorkesteri Kinset
Ravintola Dyyni 22-04 Frederik + DJ Mikko P

SU 11.10.
klo 13.00 - 14.30 Jääkiekko-ottelu D-juniorit JHT96 – YJK

MA 12.10.
klo 18.00 Kalajoen kaupunginhallitus/yhteishallitus

KE 14.10.
Rantakalla Naistentansseissa Melodi Group Duo

PE 16.10.
PE-SU Kalajoen kristillinen kansanopisto Nuorten Gospel-leiri, Lue lisää: http://www.merisarkka.fi/, http://www.spahotelsani.fi/, http://www.hiekkadyyni.fi/, http://www.hiekkasarkat.com/, www.fontana.fi/rantakalla

Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Sacce

LA 17.10.
klo 12.00 - 13.30 JHT99 - Laser
klo 13.40 - 15.10 Jääkiekko-ottelu E-juniorit JHT99 - TeKi

Merisärkkä Antti Huovila & Satakitaraa sekä Mira & Brainless
Rantakalla Tähtiartisti-karaokekisan aluefinaali
Ravintola Dyyni DJ Wesku ja DJ Tomi

SU 18.10.
klo 11.00 - 12.30 JHT99 - Cowboys
klo 16.00 - 18.30 Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT - TIHC
16:00 Himangan urheiluhalli HU-Kalajoki - Kalevala Sport

KE 21.10.
Rantakalla Naistentansseissa Pekka Parsola Solo

PE 23.10.
Rantakalla Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni 22-04 DJ Mikko P

LA 24.10.
klo 12.10 - 13.40 JHT97 - PyPo

Merisärkkä La CHARLIES, HALLOWEEN TANSSIAISISSA
Tarja Lunnas & Rosso sekä Sami Hakala & ELOKUU
Rantakalla Tarmo Malila & Täysikuu
Ravintola Dyyni 22-04 FAKTA BEAT feat. SAMI SAARI + DJ Mikko P

SU 25.10.
klo 12.00 - 13.30 Jääkiekko-ottelu D-juniorit JHT96 – Kärpät M
klo 16.00 - 18.30 Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT-EtPo-72

TI 27.10.
klo 18.30 Kalajoen kaupunginvaltuusto/yhteisvaltuusto

KE 28.10.
Rantakalla Naistentansseissa Tangokuningas Jouni Raitio Duo

PE 30.10.
klo 19.10 Jääkiekko-ottelu D-juniorit JHT – Kärpät V

Rantakalla Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyyni Haalloween juhlat , kissabileet Catz-show + DJ Wesku

LA 31.10.
klo 9.40 - 11.10 JHT99 - PJK
klo 11.20 - 12.50 Jääkiekko-ottelu E-juniorit JHT 98– Kärpät keltainen
klo 13.00 - 14.30 JHT95 - Laser
klo 16.00 Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT – K-Laser

Merisärkkä Epussa painaa Jouni Järvelä FEAT
Rantakalla Tanssiorkesteri Dolores
Ravintola Dyyni 22-04 Piru & enkelibileet + DJ Wesku

Tukkilaisfilmifestivaali elokuussa 2010 Kalajoella

Emeritus professori Matti Palo ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarninen

Tukkilaisfilmifestivaalin järjestäminen Kalajoella elokuussa 2010 liittyy elimellisesti Metsäkeskus Alnuksen toimintaan Tapion Tuvalla Kalajoella. Metsäkeskus tähtää sekä henkisen että aineellisen metsäkulttuurin vaalimiseen ja metsien merkityksen tunnetuksi tekemiseen.

Metsään perustuva talouskehitys on ollut Suomessa ainutlaatuisen voimakasta koko maailman mitassa. Suomi on edelleen Euroopan metsäisin maa, joten suomalaiset ovat aina myös asuneet metsässä. Metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys on sitten heijastunut monipuolisesti kulttuuriin ja eteenkin elokuviin. Tukkilaisfilmifestivaalien tarkoituksena on analysoida tätä ilmiötä ja julkistaa sitä koko kansalle ja ulkomaille.

Metsäteollisuuden vaikutukset kulttuurin ovat esiintyneet lähes kaikilla kulttuurin osa-alueilla: kirjallisuudessa, runoudessa, kuvataiteissa ja sävellystaiteessa sekä myös elokuvataiteessa. Festivaalin tarkoituksena on valottaa metsätalouden merkityksen heijastumista nimenomaan elokuvien aiheisiin, sisältöihin ja miljöövalintoihin.

Hanna Snellman kuvaa väitöskirjassaan ”Tukkilaisten tulo ja lähtö” tukkilaisfilmejä suomalaisten kansallisena erityissymbolina. Niissä sankarit usein tulevat tuntemattomina jostain kaukaiselta seudulta ja tekevät urotöitään kylämiljöössä kylän neitoja hurmaten. Papit ja opettajat sen sijaan näkivät tukkilaiselämän kyläläisten moraalia heikentävänä. Snellman vertaa tukkilaisfilmejä lännenelokuviin Yhdysvalloissa, joissa sankarit myös usein saapuvat ”jostain tuntemattomasta kaukaa”.

Elokuvafestivaaleissa on tarkoitus katsoa tukkilaisfilmejä ja näyttelytiloihin tulee esille tukkilaisfilmien julisteita. Myös tukkilaismusiikki on kuvioissa mukana. Varhaisimmat tukkilaiselokuvat Suomessa tehtiin jo mykän filmin aikana. Ensimmäinen tukkilaiselokuva Koskenlaskijan morsian kuvattiin vuonna 1923. Tukkilaiset olivat ennen sota-aikaa Suomessa vakavien elokuvien aiheena. Kansannäytelmässä Tukkijoella (filmattu 1928, 1937, 1951) oli tosin koomisia elementtejä, mutta kaikki muut filmit käsittelivät vakavasti aihettaan. Ennen sotavuosia valmistuneiden elokuvien aiheet perustuivat useimmiten kirjallisuuteen. Vain Tukkipojan morsian oli ohjaaja Erkki Karun käsikirjoittama. Se oli ensimmäinen 100-prosenttinen äänielokuva Suomessa. Vuonna 1939 kuvattiin elokuva Tukkipojan morsian, mikä perustui Hella Wuolijoen teksteihin.

Toisen maailmansodan jälkeen valmistui useita tukkilaisia kuvaavia melodraamoja. Suomalaisen melodraaman mestari Teuvo Tulio käsitteli tukkilaisia useissa elokuvissa, joista tunnetuin on Laulu tulipunaisesta kukasta vuodelta 1937. Lähes kaikki 1950-luvulla valmistetut tukkilaiselokuvat olivat komedioita tai farsseja. Niihin aikoihin liittyi romanttisia tarinoita ja elämän vakavampien puolien pohdintaa, mutta silti ne olivat hauskoja ajanviete-elokuvia. Vuonna 1949 filmattiin elokuva Hornankoski ja vuonna 1948 F.E. Sillanpään romaanin pohjalta filmattu Ihmisiä suviyössä. Vuonna 1950 filmattiin 35 minuutin mittainen Brita Wreden ohjaama Tukkijoella tapahtuu elokuva. 1950-luvun alku oli Reino Helismaan kirjoittamien elokuvien aikaan kuten Me tulemme taas ja Rovaniemen markkinoilla. Toivo Kärki on säveltänyt useiden tukkilaiselokuvien musiikin. Vuosikymmenen ainoa tukkilaismelodraama Kahden ladun poikki (1958) kertoi metsätyöläisistä eikä uittotyöläisistä. Pääosissa oli Tapio Rautavaara.

Television valtakaudella 1960-luvulta lähtien tukkilaiset eivät enää olleet suomalaisen elokuvan sankareita, vaikka aiheeseen on aina ajoittain palattu. Tukkilaiselokuvissa on ollut 1970-luvulta lähtien realistista metsätyön kuvausta, mitä vanhemmissa elokuvissa ei ollut. Kalle Päätalon kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat olivat siitä hyvä osoitus. Mikko Niskanen on kuvannut oman aikansa metsätöitä elokuvassa Kahdeksan surmanluotia, joka kuitenkin kertoi pienviljelijän elämän ahdingosta Keski-Suomessa 1960-luvulla. Matti Kassilan ohjaama komedia Meiltähän tämä käy (1973) kuvasi enemmän metsäteollisuutta kuin metsätyötä.

Vuonna 1977 filmattiin Kalle Päätalon kirjan mukaan tehty Viimeinen savotta, jonka on ohjannut Edvin Laine. Kalle Päätalon teksteihin perustuvat myös elokuvat Elämän vonkamies ja Nuoruuteni Savotta.

Uusin tukkilaiselokuva Markku Pölösen ohjaama Kuningasjätkä (1998) ei kelvannut valmistumisaikaansa, vaan lähimenneisyyttä 1950-lukua. Toiveissa on että Markku Pölönen on myös mukana Kalajoen filmifestivaaleilla. Mukaan pyritään saamaan tukkilaismusiikkia ja mahdollisesti Mari Kätkän toimesta. Kalajokinen laulaja Pekka Himanka on levyttänyt laulun Viimeinen tukkilainen.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarninen Tampereelta tekee festivaalien esisuunnittelua. Hänellä on valmisteilla väitöskirja aiheesta Turun yliopistoon. Professori Matti Leikola Helsingistä toimii tukkilaisfilmifestivaalien suunnittelun asiantuntijana ja emeritus professori ja Alnus ry:n puheenjohtaja Matti Palo festivaalihankkeen vastuullisena johtajana.

Katso

Tukkijoella – Siiponjoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/11/tukkijoella-siiponjoella.html

Tukkijätkiä Viialassa
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=508&a=5719

Rovaniemen markkinoilla ja rillumarei
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=22&t=140&a=1661

Eduskunta mottimetsässä
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=2708

Perusturvakeskuksen avajaiset

Perjantaina 18.9.2009 vietettiin Kalajoen uuden perusturvakeskuksen avajaisia. Hankkeen suunnittelu aloitettiin jo kesällä 2005. Rakentamaan päästiin vuoden 2008 keväällä. Tiloja peruskorjattiin kaikkiaan 3 150 neliötä. Uutta tilaa rakennettiin noin 1 700 neliötä.
Hanke toteutettiin kaupungin omana työnä ilman avustuksia ja tukia. Hankeen kustannukset olivat 5,7 miljoonaa euroa. Sellaisena se on kaupungin suurin rakennushanke. Saneerattuihin tiloihin sijoittuvat muun muassa vanha vuodeosasto, tarvike- ja apuvälinevarastot, laboratorio ja röntgen,. neuvola, perheneuvola ja mielenterveystyö sekä sosiaalitoimisto ja perusturvan hallinto. Uudisosiin tulevat infektioiden hoitoon tarvittavat tilat, hammashuolto, lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot sekä toimenpide-, ensiapu- ja tarkkailutilat.

Kun Himangan ja Kalajoen kuntaliitos astuu voimaan ensi vuoden alusta, perusturvakeskus palvelee kaikkiaan 14 000 asukasta. Se antaa palvelujaan myös merijärvisille. Henkilökuntaa talossa on noin sata.
Terveyskeskuksessa on vuodepaikkoja 40. Vanhan vuodeosaston suuret, neljän hengen huoneet ovat saaneet omat wc- ja suihkutilansa.
Vuodeosastolla on mahdollisuus eristää omia osastoja infektiopotilaille. Uudisosassa on kahdeksan kahden hengen huonetta. Potilasviihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota tilaratkaisuilla.
Kuudesta terveyskeskuslääkärin virasta kaksi on täyttämättä. Kahden lääkärin tehtävät hoidetaan ostopalveluna.
Hammashoitolassa työskentelee viisi hammaslääkäriä, joista yksi käy Merijärvelllä 2-3 päivänä viikossa, kaksi suuhygienistiä ja viisi hammashoitajaa
Talo on aikaisemmin ollut pelkkä terveyskeskus. Nyt peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen on koottu lisäksi lähes koko sosiaali- ja terveystoimi. Vain lasten päivähoito, vanhusten palvelut ja kehitysvammahuolto toimivat omina kokonaisuuksinaan

Terveyden- ja sairaanhoidon kehitys Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/terveyden-ja-sairaanhoidon-kehitys.html

Untamo Sorasto – lääkäri ja kunnallispoliitikko
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/untamo-sorasto-lkri-ja.html

JHT Kalajoki ry:n erityisasema

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli 7.9.2009 § 226 JHT Kalajoki ry:n anomusta mainossopimuksen uusimisesta. Kaupunginsihteeri Hei Huttunen esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää tehdä JHT Kalajoki ry:n kanssa 5000 + 2000 euron suuruisen yhteistyösopimuksen. Kalajoen kaupungille tulee mainostilaa peliasuun ja jäähallissa olevalle mainospaikalle. JHT ry tuo toiminnassaan esille Kalajoen hyvänä opiskelu-, asuin- ja työntekopaikkakuntana., Sopimuksesta 2000 euroa maksetaan, mikäli seura pelaa kauden lopussa ylempää loppusarjaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginsihteerin esityksen.

Päätöksen taustaa: Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari katsoi itsensä esteelliseksi asiassa, koska hänen poikansa pelaa JHT Kalajoen joukkueessa.
En muista koskaan nähneeni kaupunginsihteeri Heli Huttusta jäähallilla. Kaupunginsihteeri Heli Huttunen ei tietääkseni ole kiinnostunut jääkiekosta. On enemmän kuin todennäköistä, että päätösesityksen on todellisuudessa laatinut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

JHT Kalajoelle on maksettu Kalajoen kaupunginhallituksen käyttövaroista jo noin kymmenen vuoden ajan tätä erityisavustusta. Muut seurat eivät pääse osalliseksi tällaisesta erityiskohtelusta ja siksi tämä menettely asettaa eri urheiluseurat eriarvoiseen asemaan. JHT Kalajoen saama mainossopimukseksi naamioitu avustus on ollut elintärkeä JHT Kalajoelle ja sen toiminnan pyörittämiselle.

Käytin kaupunginhallituksen kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin oman mielipiteeni. Toivoin, että avustussumma olisi ollut 10 000 euroa ilman kannusterajoja. Mielestäni korotettu avustus olisi ollut perustelua, koska JHT Kalajoki on alueen ykkösseura, kun Ylivieskan Jää-Karhut putosi kakkossarjaan ja Kokkolan Hermes meni konkurssiin. Korotetulla avustuksella olisi ollut tarvetta, koska taloudellinen lama saattaa pienentää muita mainostuloja. Lisäksi selkeä päättäjien kannanotto asiassa olisi luonut positiivisempaa kuvaa päättäjien toiminnasta ja olisi mahdollisesti vaikuttanut positiivisesti myös Kalajoen lukioon ja sen jääkiekon suuntautumisvaihtoehdon vetovoimaan.

Katsoin, että kunnan toimintaan ei kuulu kilpailutoimintaan osallistuminen. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä toiminnalle. En sen takia nähnyt tarvetta kannusterahaan sopimuksessa.
Lisäksi katsoin, että kaikkia urheiluseuroja on kohdeltava yhdenvertaisesti ja siksi kaikki tällaiset avustukset on keskitettävä yhteen paikkaa. Kaupunginhallituksen kokouksessa minulla valtuuston varapuheenjohtajana on vain puheoikeus, ei esitysoikeutta. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen eikä valtuuston puheenjohtajisto reagoinut asiaan lain edellyttämällä tavalla.

On turha yrittää perustella kaupunginhallituksen päätöstä vastikkeellisuudella, koska myös muilla urheiluseuroilla on samanlaiset vastikkeet tarjolla. Kalajoen Junkkarit täyttää ensi vuonna 80 vuotta ja Junkkarit on maan johtavia yleisurheiluseuroja ja hiihtoseuroja sekä painonnostossa yksi Suomen kärkiseuroista. HU-Kalajoen lentopallojoukkue pelaa ykkössarjaa jne. Miksi JHT Kalajoki ry saa erityiskohtelun?

Mielestäni tämä erikoislaatuinen JHT Kalajoki ry rahoitusmuoto asettaa selkeästi jääkiekkoilijat eriarvoiseen asemaan verrattuna muiden urheilulajien harrastajiin. Mielestäni tämä menettely on selkeää puoskarointia.

Tyngän maalaismarkkinat

Tyngän maalaismarkkinat kokosi lauantaina 12.9.2009 ennätysmäärän myyjiä, n.45. Markkinat kasvavat vuosi vuodelta suuremmiksi ja nyt markkinoilla oli ennätysmäärä asiakkaita. Markkinoiden järjestäjänä toimii Tyngän kyläyhdistys. Tyngän kyläyhdistyksen toinen suuri tapahtuma kesän aikana on Tynkä-maraton. Myös sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Nämä isot tapahtumat vaativat melkoisen määrän talkootyötä. Tyngän kylätoimikunnassakin vetovastuu jää 3-4 henkilön harteille ja siksi toimintaan halutaan lisää aktiiveja. Tyngälle valmistuu uusi koulu ja senkin odotetaan tuovan lisää mahdollisuuksia Tyngän kylälle. Tyngän kylätapahtumat tekevät kylää tunnetuksi ja ovat selkeä osoitus kylän elinvoimaisuudesta ja aktiivisesta toiminnasta.

Kalajoella tapahtuu 7.9. – 30.9.2009

KE 9.9.
klo 18.30 Jääkiekon harjoitusottelu JHT-Kalajoki – K-Laser Oulu
Rantakallassa naistentansseissa Humppakuningatar 2009 Sari Hellsten & Fermaatti

PE 11.9.
Rantakallassa Iloiset karaoketanssit

Ravintola Dyynissä DJ Mikko P

LA 12.9.
Klo 9.00 -15.00 Maalaismarkkinat Tyngän Myllyllä
Kalajoen kristillinen kansanopisto syysseurat 12-13.9 Löytäjän ilo

Merisärkällä Helmenkalastajat sekä Virpi & Kuutamo

Rantakallassa Tarmo Malila & Täysikuu

Ravintola Dyynissä EROTIIKKABILEET!Ohjelmassa mm:- 2 x Miesstripparishow- 2 x Naisstripteaseshow- Tyttörakkautta- Drinkkejä tarjoileva puputyttöYleisökilpailuja:- Ruoskintakisa- Märkä t-paitakisa- StrippauskisaErotiikkavälineitä, nahkatuotteita, parfyymejä, tatuointeja/lävistyksiäDJ Pommi ja DJ Junkle
SU 13.9.
Elokuvat Merenojan salilla
klo 13.00 Ice Age 3 k7/5

klo 15.00 Slummien miljonääri k15/13

klo 17.00 Miehet jotka vihaavat naisia k15/13
klo 16.00 jääkiekko-ottelu JHTB-K-laser

KE 16.9.
Rantakallassa Naistentansseissa Martti Mäkiturja

PE 18.9.
Kalajoen kristillinen kansanopisto, tukiviittomakoulutus, katso http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/tukiviittoma.html

Rantakallassa Iloiset karaoketanssit
Ravintola Dyynissä Anne Vihelä ja DJ Mikko P

LA 19.9.
Painonnoston 20-23-vuotiaiden SM-kilpailut Hiihtomajalla

klo 15.00 suunnistuskilpailut Vasankarissa Metsästysmaja, erikoispitkät matkat

klo 15.00 IV-sarjan jalkapallo-ottelu K-Pallo – IK Myran
klo 16.00 Kalajoen jäähalli Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT Kalajoki – K-Laser Oulu

Merisärkällä Maarit Peltoniemi & Federal sekä Feeniks

Rantakallassa Kilu Hietalan yhtye

Ravintola Dyynissä Sinkku bileet
DJ Mikko P ja DJ Tomi

SU 20.9.
klo 9.00 Tapion Tupa XXII Keskipohjanmaan ruskavaellus

MA 21.9.

klo 18.00 Kalajoen kaupunginhallituksen kokous

klo 19.00 Kalajoen ja Himangan yhteishallituksen kokous

KE 23.9.
Rantakallassa Naistentansseissa Päivi Kautto-Niemi Duo

TO 24.9.
klo 18.00 torstairastit Pernussa

PE 25.9.
Kalajoen kristillinen kansanopisto, tukiviittomakoulutus, katso http://www.kkro.fi/kurssit/tulevaa/kurssitiedot/tukiviittoma.html

klo 19.10 jääkiekko-ottelu E99-HK

Rantakallassa . Tähtiartisti-karaokekisan alkukarsinta

Ravintola Dyynissä DJ Wesku

LA 26.9.
klo 11.10 jääkiekko-ottelu D96-Kärpät
klo 13.00 jääkiekko-ottelu C95-PyPo
klo 16.00 Kalajoen jäähalli Suomi-sarjan jääkiekko-ottelu JHT-Kalajoki – R-Kiekko Raahe

klo 19.00 Merenojan sali Kalajoki Kabaree2 Jussi Kurikkalan varjo

Merisäkällä Simo Silmu & Yölintu sekä Susanna Sakko & Onnenpotku

Rantakallassa Tanssiorkesteri Rainfox

Ravintola Dyynissä DJ Mikko P ja DJ Pepe

Su 27.9.
klo 12.00 Kalajoki-hölkkä Sanifani

klo 15.00 Merenojan sali Kalajoki kabaree 2 Jussi Kurikkalan varjo
klo 19.00 Merenojan sali Kalajoki kabaree 2 Jussi Kurikkalan varjo

TI 29.9.

klo 18.00 Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous

klo 19.00 Kalajoen ja Himangan yhteisvaltuuston kokous

KE 30.9.
Rantakallassa naistentansseissa Ari Salo

Tapio Myllykangas - syyskuun taitelija

Tapio Myllykangas Ylivieskasta on Tapion Tuvan syyskuun taitelilija. Katso tarkemmin

http://www.tapiomyllykangas.com/

Topi-Kalustaja Oy 70 vuotta

Kuvassa vasemmalla Toivo Ojala ja oikealla Matti Ojala

Toivo Ojala syntyi 26. marraskuuta 1902 Kalajoen Tyngällä, jossa Sefanias Kallenpoika Ojala tuolloin perheineen asui. Tyngältä perhe muutti jonkin ajan kuluttua muutamia kilometrejä Kalajokivartta alaspäin Pitkäsenkylälle, mistä oli hankittu Ala-Himangan tila (RNo 2:3). Perheeseen syntyi vajaan seitsemäntoista vuoden aikana yhdeksän lasta – neljä tyttöä ja viisi poikaa. Sefanias Ojala kuoli lähes 88 vuoden ikäisenä 10.joulukuuta 1955. Hänen puolisonsa Sofia kuoli 81 vuoden ikäisenä 17. helmikuuta 1951 eli lähes viisi vuotta miestään aiemmin.

Kansakouluun

Kansakoulun Toivo Ojala on aloittanut paria kuukautta vaille kahdentoista vuoden ikäisenä 30. syyskuuta 1914 Pitkäsenkylän aivan uudessa kansakoulussa. Pitkäsenkylän koulun toiminta alkoi omassa koulutalossa 20. elokuuta 1914. ja tämä koulu oli vasta kuudes kansakoulu Kalajoen kunnassa. Oppilasmäärä oli noin 70. Toukokuun 26. päivänä 1916 Toivo Ojala sai päästötodistuksen.
Kolmisen vuotta Toivon kansakoulusta pääsyn jälkeen tuli Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran kiertävä veistokoulu syksyllä 1919 Pitkäsenkylälle. Veistokoulu sijoittui Toivon kotitalon pirttiin ja näin oli ilman muuta selvää, että myös Toivo kirjoitettiin veistokoulun oppilaaksi. ” Suutari kai minustakin olisi tullut, ellei tämä veistokoulu olisi silloin tullut Pitkäsenkylälle”, on Toivo Ojala yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin 1960-luvun alussa sanonut erään lehtijutun mukaan.
Pari vuotta veistokoulun päättymisen jälkeen Toivo suoritti asevelvollisuuden 1922-23 Kellomäellä Karjalassa ja palasi sieltä kotiinsa.

Maalarista maalarimestariksi

Toivo Ojalalle näyttää maalaustyö muodostuneen jo 1920-luvun loppupuolella päätyöksi. Hän teki puusepäntöiden ohella maalaus- ja tapettitöitä vuodesta 1927 lähtien muun muassa Kalajoen Osuuskaupan myymälöissä, Kalajoen apteekissa, Jokisuun, Vuorenkallion ja Tyngän kansakouluilla sekä kunnansairaalassa, lääkäritalolla ja nuorisoseuran talolla.
1930-luvulla lienee yksi suurimpia Ojalan hoitamia urakoita ollut Raution kirkon sisämaalaus, jonka hän apulaisineen on tehnyt kesällä 1938.

Ennen talvisotaa Toivo Ojala oli jo vuokrannut Sanfrid Laurilalta Kalajoen keskustasta autotallin. Tässä Laurilalta vuokratussa automaalaamo-verstaassa Ojalan pojista ainakin Matti ja vanhimmat tyttäret Raili ja Liisa opettelivat hiomaan vesihiontapaperilla sekä siviili- että niin sanottuja ”sota-autoja”. Vuonna 1939 Toivo Ojala aloitti oman verstaanrakentamisen ”Alakylään” eli Kalajoen keskustaan aivan joen partaalle.

Talvisota toi omat lisäkuvionsa suunnitelmiin ja rakenteilla olleen talon kaikki asuinhuoneet jouduttiin luovuttamaan Kalajoelle sijoitetuille evakkoperheille. Evakkojen lähdettyä Kalajoelta oli Toivo Ojalan työtilannekin jälleen muuttunut ja siihen saakka asuinkäytössä olleet huoneet muutettiin nyt kaikki verstastiloiksi. Evakkoaika kosketti Ojalan perhettä toisellakin tavalla, Perheen vanhin poika Matti löysi elämäntoverikseen kaukaa Lapista tulleen perheen Aino-tyttären, jonka hän vei papin eteen muutamia vuosia evakkoajan päättymisen jälkeen.

Vuonna 1946 Ojalan perhe muutti Pitkäsenkylältä keskustaan, mistä oli ostettu osuuskaupan takaa ja aivan läheltä verstasta perheen kodiksi toinen talo, ”Puistola”. Autojen maalauksia tehtiin tämänkin talon autotallissa aina 1950-luvulle saakka ja loppuaikoina niistä vastasivat Mikko ja Pentti. Hiontatöissä auttoivat perheen nuoremmat lapset aina kukin vuorollaan.

Toivo Ojalan huonekalukauppiaan ura alkoi talvisodan syttymisen aikoihin. Kaikki huonekalut tulivat Ojalan verstaalle käsittelemättöminä, puuvalmiina, ja saivat maali- tai lakkapinnan. Alkuun huonekalujen toimittajina olivat muun muassa Asko Tehtaat Oy Lahdesta ja Pohjanmaan Puusepät Lapualta. 1940-luvun puolivälissä Toivo Ojalan yritys on asioinut huonekalukaupan merkeissä monien muidenkin alan yritysten kanssa. Tuon ajan papereissa esiintyvät muun muassa nimet Aarne Isokangas Kälviä, Lappilan Puusepät Kärkölä, Oy Puukalusto Lahti, Oy Veljekset Tähkä Helsinki, Oy Grönblom Helsinki, Lahden Puunjalostus Oy, Huonekalutehdas Häkli Oy Lahti ja Suomen Väri ja Vernissatehdas Oy. Työssä tarvittu pikkutavara on hankittu lähes kokonaan Oy Albert Björklundin rautakaupasta Kokkolasta. 1940-luvun liikekumppaneina ovat olleet myös Lauri Helle Oy, Puutavara ja tehdas Oy, Kokkola Oy, A. Santaholma Oy, Alavieskan Saha ja Mylly, Kristiinan Puu, Janne Nikula ja Tiikkainen ja Särkisalmi Oy.

Toivo Ojalan huonekaluliike

Vuoden 1942 lopulla Ojala ”virallisti” yritystoimintansa jättämällä kaupparekisteriin 18. joulukuuta 1942 ilmoituksen yrityksestään. Maalaustöistä ei liikkeen nimessä nyt mainittu mitään, vaan yrityksen nimeksi otettiin Toivo Ojalan Huonekaluliike. Kohta sodan loputtua ja jälleenrakennustöiden päästyä tosivauhtiin tulivat maalauksetkin uudelleen kuvaan. Liikkeen nimenä olikin 1940-luvun lopulla T. Ojalan Maalaus- ja Huonekaluliike. Kevättalvella 1943 Toivo Ojala hankki verstaalleen ensimmäiset ”nykyaikaiset” puutyökoneet, kun hän osti Helsingistä E. Karilta 20 000 markan hinnalla yhdistetyn suoristus- ja tasohöylän, jyrsinkoneen ja sirkkelin sekä niiden käyttäjäksi viisihevosvoimaisen sähkömoottorin.
Vuoden 1945 loppuun mennessä Ojalan yrityksen koneistus ja kalusto oli lisääntynyt jo melkoisesti.

Ensimmäiset omat kuljetusvälineet saatiin vuoden 1947 aikana, kun Toivo Ojala osti Kalajoen Osuuskaupalta sen ajoihin ”vanhaksi” käyneen Fargo-merkkisen kuorma-auton ja sille peräkärryn. Kalajoen Osuuskaupalta ostettiin vielä toinenkin vanha kuorma-auto, pahoin kolaroitu Bedford eli ”Petteri”, joka kunnostettiin. 1950-luvulla hankittu ensimmäinen aivan uusi kuorma-auto oli sekin merkiltään Bedford – sen ajan yleisin kuljetusväline. Toivo Ojalalla itsellään ei ollut ajokorttia.

Sefanias ja Sofia Ojalan kolme vanhinta poikaa – Toivo, Kalle ja Eemil – omistivat myöhemmin aikuisiässä yhteisesti Alavieskan Ylikäännänkylässä toimineen saha- ja myllylaitoksen, jonka he ostivat 2. marraskuuta 1950 tehdyllä kauppakirjalla Alavieskan Saha ja Mylly Osakeyhtiöltä. Tämän Haapakosken sahan toiminta kosketti sittemmin ainakin puolenkymmenen vuoden ajan myös Topi-Kalustajaa, sillä siellä valmistettin Toivo Ojalan lukuun muun muassa elementtirakenteisia, koottavia kesämökkejä, ja sahattiin Ojalan yritykselleen hankkimaa puutavaraa.

Laivanvarustajana

Sotavuosien jälkeen elettiin elpymisen aikaa ja yritettiin löytää uudenlaisia tulolähteitä. Toivo Ojalasta tuli laivanvarustaja vuonna 1947, kun hän lähti kolmentoista muun miehen kanssa mukaan Himangan Laiva Osakeyhtiöön. Laivanvarustajakausi kesti vuoden 1951 lopulle eli nelisenvuotta ja päättyi 13. marraskuuta 1951 yhtiön omistaman aluksen takavarikointiin ja pakkohuutokauppaan Oulussa.

Laivayhtiö osti vuoden 1947 aikana puolivalmiin puualuksen, jonka rakentaminen oli aloitettu Vehkalahden kuntaa kuuluvassa Neuvottoman kylässä lähellä Haminaa. Kauppahinta oli 20 miljoonaa markkaa ja aluksen loppuunrakentaminen jäi ostajien huoleksi. Rakennustyöt saatiin päätökseen 2. lokakuuta 1948, jolloin alukseen oli jo lastattu ensi matkalle Puolan Gdanskiin vietäväksi 184,5 standarttia puutavaraa.
Moottorialus Merihaukalla oli ollut jo ensimatkoista lähtien pieniä vastoinkäymisiä. Kun alus oli tulossa 10. marraskuuta 1949 Helsinkiin, se ajoi Harmajan lähistöllä karille ja upposi muutamassa minuutissa. Uppoamispaikan lähellä ollut merivartioalus näki hätäraketit ja pelasti miehistön turvaan.

Uponnut Merihaukka nostettiin ylös, vietiin väliaikaiskorjausta varten Helsinkiin ja siirrettiin sitten lopullista korjausta varten Mathildedahlin telakalle Perniön Teijoon. Korjaustyö maksoi yhtiölle paljon ja toiminta alkoikin ”nilkuttaa” pahasti. Onnettomuuden johdosta aluksen nimikin vaihdettiin Merihaukasta Kainuksi. Huono onni seurasi kuitenkin yhä edelleen ja vuoden 1951 lopulla laiva takavarikoitiin ja pakkohuutokaupattiin.

Pulpeteista myymäläkalusteisiin

Huonekalujen valmistusta ja verhoilua tehtiin 1950-luvun puoliväliin saakka. 1950-luvun alusta lähtien yrityksen valmistusohjelmaan olivat kuuluneet kokopuiset koulukalusteet. Ojalan yrityksen valmistamien tuotteiden melko laaja valikoima osoittaa miehen olleen tuottelias ideoija ja omine sekä muiden ajatusten toteuttaja. Myymäläkalusteiden rinnalle tulivat tuotanto-ohjelmaan metalli- ja putkirakenteiset kevyemmät myymälätelineet ja erilaiset jakkarat ja tuolit sekä lankatyöt. Niitä ryhdyttiin valmistamaan vanhalla verstaalla, joka oli vuonna 1957 muutettu yksinomaan metallipajaksi puupuolen siirryttyä Pitkäsenkylälle.

Automyymälöiden nopea yleistyminen 1950-luvun aikana huomioitiin Ojalan yrityksessä. Myymäläautojen korit olivatkin täysin yrityksen tuotevalikoimasta poikkeavia, mutta niitä ryhdyttiin vuonna 1958 tekemään Kalajoella. Ensimmäinen Ojalan ja hänen miestensä valmistama myymäläauto jäi kotipitäjään, sillä sen osti Kalajoen Osuuskauppa.

Pitkäsenkylälle

Kalajoen kunnalla ei ollut 1950-luvun puolivälissä tarjota Ojalalle hänen kysymäänsä pienteollisuustonttia ja siksi miehen katseet suuntautuivat takaisin lähtöpaikalle Pitkäsenkylään. Ojalan peltosaroista pyykitettiin tehtaalle tontti ja rakentaminen aloitettiin vuoden 1955 aikana.
Uuden tehdashallin pohja-ala oli entiseen verstaaseen verrattuna liki kaksinkertainen, noin 700 neliömetriä. Entinen verstas oli puurakenteinen, mutta uusi tehtiin kivestä. Rakennusmateriaalina olivat paikalla valmistetut käsinlyödyt sementtitiilet. Muuttokuntoon uusi, osin kaksikerroksinen tehdashalli valmistui 1956. Tuolloin Ojalan yritys työllisti kaikkiaan 24 kalajokista ja toimi kahdessa vuorossa.

Ensimmäiset laajennukset tehtiin Pitkäsenkylällä vuosina 1959-60. Silloin laajennettiin koneistamoa ja rakennettiin autokorihalli. Noin 180 nelimetrin suuruiset tilat maksoivat koneineen 3,4 miljoonaa markkaa.
Pitkäsenkylän tehtaan kolmas rakennusvaihe 1965-66 oli laajuudeltaan 1 335 neliömetriä eli uusia tiloja rakennettiin puolitoistakertainen määrä siihenastiseen verratuna. Nyt tomitilojen yhteismäärä oli 2 200 neliömetriä.

Vuosina 1970-71 toteutettu neljäs rakennusvaihe käsitti 741 neliömetriä ja se maksoi vähän yli 300 000 markkaa. Siinä saatiin lisätiloja koneistamolle sekä uudet tilat metalliosastolle, korjaamolle ja välivarastoinnille sekä uudet toimisto- ja sosiaalitilat. Viides vaihe toteutettiin 1974-75 ja se maksoi lähes 2,4 miljoonaa markkaa. Laajennus sisälsi kuivaustunnelin sekä uuden levyvarastoon ja lähettämön sekä erillisen lämpökeskus-kuivaamorakennuksen. Topi-Kalustaja Oy:n tuotantotilojen kokonaisala oli tässä vaiheessa 4 069 neliömetriä. Teollisuusrakennusten tonttiakin oli vuosien varrella jouduttu ostamaan lisää.

1970-luvun jälkipuoliskolla Topi-Kalustaja Oy on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi keittiökalusteiden valmistajaksi. Vuosina 1976-78 toteutettiin tuotannon saneerausta uusimalla koneistusta yli 850 000 markalla. Vuosikymmenen lopulla olivat tuotannossa pullonkauloina lähinnä maalaamo ja listoituspuoli sekä yleisesti ottaen verraten vähäinen automaatioaste.

Vuonna 1979 käynnistyi lisärakennusvaihe, kun ryhdyttiin toteuttamaan kalusteiden runko-osien valmistukseen tarkoitetun täysin automatisoidun linjan rakentamista. Pohjapinta-alaltaan 2 596 neliömetrin laajuisen teollisuushallin rakentamiseen päästiin syksyllä 1981. Tämän suurhankkeen osalta kustannukset olivat 7,7 miljoonaa markkaa. Vuosina 1985-86 toteutettiin suuret rakennuslaajennukset sekä kone- ja laiteinvestoinnit, mitkä käsittivät erikoisovien tuotantolinjan ja pinnoituslinjan rakentamisen sekä metalli- ja korjaamorakennuksen ja levyvaraston laajennukset. Näiden laajennusten kustannukset olivat 7,6 miljoonaa markkaa.

Toivo Ojala toimi yrityksensä vetäjänä 1939 lähtien. Matti Ojala oli Topi-Kalustaja Oy:n johdossa 1968-87. Topi-Kalustaja Oy on laajentanut toimintaansa edelleen viime vuosina merkittävästi. Topi-Kalustaja Oy:n toimitusjohtajana toimii nykyisin Tapio Ojala.

Katso Topi-keittiöt
http://www.topi-keittiot.fi/etusivu

Lähdeaineisto: Aarre Aunola Topi kalustaa, Topi-Kalustaja Oy 1939-1989