Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 25.01.2016

Kalajoen kaupunginvaltuuston esityslistalla oli lausuntopyyntö sote-uudistuksestaa ja itsehallintoalueista. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta.

Lausuntopyyntö löytyy täältä

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/1900587/Lausuntopyynt%C3%B6.pdf/59a0315d-d397-459c-aa6b-da8d98495c16

Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön.

Keskustelua Kalajoen kaupunginvaltuustossa herätti se, että voiko valtuusto ottaa kantaa Kalajoen kaupungin vastauksessa muuhun kuin kohtaan 3, joka oli osoitettu valtuuston vastattavaksi. Minun näkemykseni mukaan Kalajoen kaupunginvaltuusto on korkein päättävä elin ja se voi ottaa kantaa siihen mitä kaupunginhallitus on päättänyt asiassa, koska se oli tuotu kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Kohdassa 1 kysyttiin Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kalajoki kuuluu nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kalajoen kaupunginhallitus oli vastannut KYLLÄ. Muut vastausvaihtoehdot olivat Ei ja Ei kantaa. Valtuutettu Jouni Jyrinki esitti, että Kalajoen kaupunginhallituksen olisi pitänyt vastauksessaan päättää, että Ei kantaa. Olin valtuutettu Jouni Jyringin kanssa samaa mieltä. Kalajoen kaupunginhallitus on ottanut kannan siihen, että Kalajoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja se on oikea lähtökohta itsehallintoalueiden perustamiseen. Nähdäkseni Kalajoen kaupunginhallituksen KYLLÄ kanta sulkee pois sen mahdollisuuden, että Kalajoki kuuluisi Keski-Pohjanmaan itsehallintoalueeseen, mutta Pohjois-Pohjanmaan Sote-alueeseen. Mielestäni Kalajoen kuuluminen Keski-Pohjanmaan itsehallintoalueeseen vahvistaisi Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja pienemmässä maakunnallisessa itsehallintoalueessa Kalajoen painoarvo ja vaikutusvalta olisi suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan itsehallintoalueessa. Valitettavasti mielstäni suuri osa Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenistä ja Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenistä ei ole ollut paikalla kun järkeä on jaettu.

Toinen keskustelua herättänyt asia oli Jokilaaksojen Kuituverko-osuuskunnan perustamissopimus. Minä käytin kriittisen puheenvuoron asiassa eläkkeelläolevana yritystalouden opettajana, koska katsoin, että liikeidea ei ole kannattava. Katsoin, että organisaattorien molemmat kädet ovat kyynärpäitä myöten yhteiskunnan taskuissa. Liikeidea ei ole kannattava. Kysyinkin, että mitä merkitsee esityksessä sanat, kun kaupalliset edellytykset toteutuvat. Valitettavasti en saanut vastausta kysymykseeni. Eläkkelläolevana markkinoinnin opettajana kysyin, että miksi markkitutkimusta ja tarvekartoitusta ei oltu tehyt asiassa. Lisäksi ihmettelin elääkkeelläolevana markkinoinninopettajana, että miksi kilpailu- ja riskianalyysiä ei oltu tehty. Lisäksi ihmettelin, että miksi Ylivieska ja Raahe eivät olleet mukana hankkeessa ja miksi jo useiden kilometrien mittaiset valokuituverkot ovat nyt jo vanhentuneita vaikka ne rakennettu vain pari vuotta sitten. Mielestäni tilanne muisttuttaa tapausta, jossa turisti eksyi afrikkalaiseen kylään ja huomasi, että ihmisillä ei ollut kenkiä. Siksi turisti innoissaan ilmoitti kotimaahan, että täällä on suuret markkinat kengille. Olen sitä mieltä, että taloudelliset riskit ovat todella suuret ja hankkeen puuhamiehillä on enemmän intoa kuin taloudellista kuntoa. Lähes kaikki muut valtuutetut olivat hiljaa kuin susi kukassa. Siitäkin saa kokouspalkkion.