Tututusmismatka yhtenäiskouluihin – johtopäätökset

Kalajokiset Merenojan yhtenäiskoulua suunnittelevat henkilöt tekivät tutustumismatkan oululaisiin yhtenäiskouluihin. Ensimmäisenä kohteena oli Talvikankankaan yhtenäiskoulun rakennustyömää, jota esittlei ansiokkaasti rehtori Markku Veteläinen, joka kertoi, että koulun tavoitteena on olla Euroopan paras koulu. Kalajokiset saattoiva oppia tästä projektista vain teoriassa asioita, koska kysymys oli keskeisen eräisestä rakenustyömaasta ja toisaalta Merenojan koulu Kalajoella on jo rakennettu kokonaisuus, josta on tarkoitus tehdä toimiva yhtenäiskoulu ja lukio.

Luonnollisesti Markku Veteläisen ajatukset olivat kuulemisen arvoisia ja ehkä niitä voidaan Kalajoella hyödyntääkin.

Seuraava kohde Kastellin monitoimitalo, yhtenäiskoulu ja lukio. Tämä kohde oli sellainen, josta kalajokiset voivat ottaa monessa kohdin mallia. Ruokailut siellä oli järjestettu porrastaen niin , että ensimmäiset eli alakoulun oppilaat ruokailivat klo 10.15 yläastelaiset 11.15 ja lukiolaiset kello 12.15. Kalajoella ruokailu voisi olla vielä porrastetumpi eli 1-2 luokat klo 10.15, 3-4 luokat 10.30, 5-6 luokat 10.45, 7-luokat 11.00, 8-luokka 11.15, 9-luokka 11.30, lukion ensimmäinen luokka 11.45, toinen luokka 12.00 ja kolmas luokka 12.15. Ruokailutilojen osalta Kalajoella Merenojan koululla on tehtävä toimivat tilat ja ruokailun jälkeen tiloille on kehitettävä muuta käyttöä. Siis eräänlaiset monitoimitilat.

Talvikankaalla on liikuntapäiväkoti. Tämä oli mielestäni hyvä idea. Kastellissa oli ala-asteen luokilla ja samoin yläasteen luokilla liikuntaluokka. Tämän idean kalajokiset voisivat kopioida ja lisäksi mielestäni Kalajoella voisi liikuntaluokan lisäksi olla taideluokka. Kastellin lukio oli myös urheilulukio ja tämä me voimme mielestäni toteuttaa myös Kalajoella entistä voimallisemmin samoin kuin taidelukion.

Urheilulukion osalla tulee panostaa erittäin voimakkaasti valmennukselliseen puoleen.

Merenojan yhtenäiskoulusta on kehitettävä urheiluopistoa vastaava laitos, joka toimii myös kesällä ja tukee näin Kalajoen matkailuelinkeinoa. Urheiluluokat ja urheilulukio varmistaa kalajokisille nuorille mahdollisuudeen kilpailutoimintaan kalajokisten urheiluseurojen edustajina. Merenojalle on rakennettava täysimittäinen urheiluhalli eli tarkoittaa sitä, että pukuhuone- ym tiloineen tilaa tarvitaan uudelle hallille noin 1200 neliötä. Tämä voitaisiin rakentaa nykyisen kirjaston paikalle ja siitä eteenpäin. Uutta täysimittaista liikuntasalia voitaisiin käyttää iltatoiminnnoissa ja lisäksi viikonloppuina täysimääräisesti.

Halpa-Hallin tilat lukion tiloiksi olisi Kalajoen kaupungin talouden kannalta todella edullinen ratkaisu muihin ratkaisuihin verrattuna. Lukio ja kirjasto voitaisiin siirtää nykyisiin Halpa-Hallin tiloihin. Näin voitaisiin toteuttaa lukio uudenaikaisesti ja turvata lukion laajeneminen aina 500 oppilaan lukioksi. Kirjatotilojen lisäksi rakennuksessa voisi olla myös nuorisotilat ja iltapäiväkerhot.

Halpa-hallin saaminen koulutiloiksi merkitsisi huomattavaa liiketurvallisuuden kasvua, kun lukiolaiset omilla autoillaan voisivat tulla tulevan lukion pihalle. Liikennemäärät vähenesivät huomattavasti nykyiseltä Merenojan koulun alueelta.

Halpa-Hallille voitaisiin myydä kauppakeskukselle varattu tontti. Näin nopeutettaisiin asioiden kulunkua ja tällä ratkaisulla oli kaikkein vähiten vaikutusta Kalajoen kilpailutilanteen muutokseen ja näin aiheutettaisiin taloudellisia ongelmia kalajokisille yrityksille mahdollisimman vähän.

Ritaharjun yhtenäsikoulusta voisimme ottaa mallia miten toiminnallisuus ja opetuksen rentous toteutettaan mallikelpoisesti. Nyt siihen olisi mahdollisuus Merenojan koulullakin kun lukion tilat vapautuvat yhtenäiskoulun tiloiksi. Kalajokisilla opettajilla on erittäin paljon ammattitaitoa ja innokkuutta toteuttaa erinomainen yhtenäiskoulu ja siksi opettajien ammattitaito on otettava tehokkaasti suunnittelussa käyttöön. Olen sanonut valtuustossa, että minä olen syntipukki, jota voi syyttää, jos Mereojan yhtenäiskoulusta ei tule toimivaa. Uskoni on siis vahva samonkuin tahto Kalajoen lukion menestykseen ja Kalajoen kaupallisten ratkaisujen suhteen.

Raution uusi koulu- ja palvelukeskus

Kansanedustaja Hanna Halmeenpää

Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Raution uuden koulun suunnittelu aloitetaan viimeistään vuonna 2019. Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt että Kalajoella on neljä koulukeskusta eli Raumankari, Rautio, Tynkä ja Merenoja. Kalajoella sosiaali- ja sivistyspalvelut ovat yhdistetty. Nyt on jo tiedossa, että Tyngän koululla tulee oppilaspula, kun Typpön ja Kärkisen oppilaat siirtyvät uuteen Raution kouluun. Siksi Tyngän koulun tiloja tullaan käyttämään entistä enemmän sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Merenojalle suunnitellaan yhtenäiskoulua. Se on haasteellinen tehtävä ainakin turvallisten liikennejärjestelyjen osalta, liikuntatilojen osalta sekä ruokailutilojen osalta.

Raution koulun suunnittelu voidaan aloittaa jo nyt, koska valtuuston päätös oli, että viimeistään vuonna 2019. Suunnittelun aikaistamista puoltaa Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun aikataulu ja sote-ratkaisun toteuttaminen. Sote on tarkoitus saada toteutusasteelle vuonna 2019. Tämä merkitsee sitä, että Kalajoen kaupungin tuloista menee enemmän kuin puolet valtiolle. Siksi Kalajoen tulevaisuuden kouluverkon tulee olla valmiiksi suunniteltu hyvissä ajoin ja Rautionkin osalta suunnitelmat on hyvä olla valmiina jo toukokuussa 2016.

Raution uuden koulun paikka on urheilukentä vieressä. Siksi on selvitettävä alueen tonttiasia. Raution entinen monitoooimitalo on saanut purkutuomion. Se siis tulee häviämään koulun tieltä. Lisäksi on selvitettävä Rautioen entisen kunnantalon ja nykyisen juttutuvan kohtalo. Onko Kalajoen Osuuspankki valmis luopumaan ko. rakennuksesta ja tontista uuden koulun hyväksi. Lisäksi Raution Nuorisoseura on elinkaarensa päässä. Seurantalo on tehtävänsä hoitanut. Nykyisellä seuran toiminnalla on vaikea kattaa edes kiinteistöveroa. Raution Nuorisoseuran talo voidaan purkaa uuden koulu- ja palvelukeskuksen tieltä. Kaavalliset asiat on viipymättä hoidettava kuntoon.

Raution koulu- ja palvelukeskus voisi olla energiaomavarainen, ekologinen ja terveellinen ratkaisu. Käytännössä se merkitsee sitä, että rakennus rakennetaan hirrestä. Energiaratkaisuna on hakelämmistys eli Volter 30-laite, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin. Lisäksi katolle asennetaan aurinkopaneelit ja lisäksi voisi eräänlaisena huomion herättäjänä ja opetuksellisena asiana olla pieni tuulivoimala tuottamassa sähköä kokonaisuuteen. Volter 30 on erittäin tehokaslaite ja sen avulla voidaan tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon.

Tämä ratkaisu merkitsee sitä, että Rautiossa voidaan tuottaa haketta koulu- ja palvelukeskuksen tarpeisiin sekä koko muun Kalajoen tarpeisiin. Rautioon voidaan rakentaa hakevarasto tätä tarkoitusta varten. Hakkeen tuottaminen työllistää useamman henkilön Rautiossa.

Mielestäni toinen tärkeä asia on Raution koulu- ja palvelukeskuksessa tulee olla lähiruokakeittiö. Ihminen on sitä mitä se ja miten se elää. Keittiön tulee käyttää vain Rautiossa ja lähialueella tuotettuja tuotteita. Ne ovat terveellisiä ja lisäaineettomia. Näitä terveellisiä tuotteita ovat metsämarjat mustikka ja puolukka, karpalo, tyrni, viinimarjat. Rautiossa voidaan tuottaa perunat, porkkanat, punajuuret, vihersalaatit, lantut, nauriit, omenat, leipomotuotteet ja mehut sekä kananmunat. Näiden ja muiden keittiössä käytettävien tuotteiden tuottaminen työllistää rautiolaisia. Tärkeää on se, että lähiruokakeittiön tuotteet ovat terveellisempiä kuin muulla tavalla valmistetut tuotteet eikä niissä ole haitallisia lisäaineita. Koululaisten lisäksi lähiruokakeittiö voi palvella vanhuksia, jotka käyvät syömässä palvelukeskuksessa sekä kotipalvelua, jonka keskuspisteenä palvelukeskus toimii.

Raution palvelukeskussa tulee olla terveydenhoitaja, joka samalla voisi olla sairaanhoitaja ja toimia Raution alueen sairaanhoitajana. Sairaanhoitajan palvelut voisivat sisältää myös etälääkäritoiminnan, jollon tarvittaessa voidaan kääntyä lääkärin puoleen etäpalvelun kautta jos tarve vaatii. Palvelukeskuksen terveydenhoitopiste sisältää myös neuvolapalvelut. Kokenut sairaanhoitaja korvaa pitkälle lääkärin palvelut. Terveydenhoitopisteessä tulee olla tärkeimmät ensiapuun tarvittavat laitteet ja välineet eli käytännössä vähintäänkin ambulanssivarustus.

Raution palvelukeskuksessa voisi olla koontumistilat vanhuksille ja muille ryhmille, jossa he voivat ruokailla, lukea lehtiä, katsoa televisioa ja vain keskustelua ja suorittaa sosiaalista kanssakäymistä. Kokoontumistilaa voidaan tarvittaessa käyttää kokoustilana ja pienen tilaisuuksien järjestämistilana.

Koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla Erkki Ahon Kalajoki-näyttely, jossa on noin sata taulua Kalajoen historiasta, rakennuksista ja henkilöisen muotokuvia. Lisäksi on n. 300 selostustaulua, joissa historiikit tapahtumista ja henkiläistä. Näyttelyyn kuuluu myös 30-40 pienoismallia merkittävistä rakennuksista ja niiden historiikit. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvanäyttely, jossa on noin 100 -150 valokuvaa Raution ja Kalajoen historiasta. Näyttelytilassa voisi olla myös kuukausittain vaihtuva näyttely.

Raution palvelukeskuksessa tulee olla kuntosali, jossa voidaan kuntouttaa vanhuksia ja jota kyläläiset voivat käyttää. Kuntosalissa tulee olla kunnontestausasema sekä keskeiset liikuntasalilaitteet ja välineet. Kuntosalissa tulee olla erillinen tila voimaharjoitteluun aj siihen soveltuvat välineet ja laitteet. Lihaskunto on kaikille tärkeä asia ja hyvällä lihaskunnolla voidaan terveyshaittoja ehkäistä ja sitä kautta vähentää sairauskuluja.

Koulun liikuntasalin tulee olla sellainen, että siellä voidaan harrastaa lentopalloa, koripalloa ja sählyä, voimistelua , jumppaa ja muuta liikuntaa ja että tilaa voidaan käyttää suurempien tilaisuuksien pitopaikkana. Siis monitoimiliikuntasali.

Ympärivuotinen urheilukoulu voidaan toteuttaa siten, että urheilukoulu vedetään kouluvuoden aikana koulun liikuntatunteihin yhdistettynä ja muuna aikana eli kesä ja loma-aikoina palkatun vetäjän toimesta. Näin varmistetaan urheilukoulun toiminnan taso. Paikalliset urheiluaktiivit voisivat olla toteutuksessa mukana.

Liikuntasali voisi olla jopa täysimittainen liikuntasali.

Koska lämpö- ja sähkö tuotetaan omasta takaa niin koulu- ja palvelukeskuksessa voisi olla myös 15 metrin uima-allas, jossa olisi kuusi rataa, joista neljä olisi uimareiden käytössä ja kaksi vesijuoksijoiden käytössä. Saunat olisivat olennainen osa uimahallia sekä parit porealtaat vesihierontaa varten.

Uimahallissa voisi olla jopa 25 metrin uima-altaat.

Koulussa luonnollisesti tulee olla tarvittavat opetustilat jotka ovat vastavaa tasoa kuin Merenojan yhtenäiskoulussa. Samoin esikoulun tarvitsemat tilat sekä perhepäiväkoti.

Rautiosuunnitelmaani kuuluu lisäksi se, että Kalajoen Osuuskaupan entiseen Rautioon myymälään voitaisiin sijoittaa kirjasto ja siihen yhteyteen voitaisiin laittaa teetupa ja salaattibaari. Lisäksi konemuseolle on tarvittavat tilat myymälän takana. Myös kotiseutumuseoa voitaisiin kohentaa ja toimintaa tehostaa. Kirjastosta voitaisiin tehdä nykyaikainen monipuolinen kirjasto, joka tarvittaessa voi toimi itsepalveluperiaatteella. Kirjastossa voisi olla myös lehtien lukupister, musiikin kuuntelupisteet, tietokoneen käyttömahdollisuus, elokuvien katselupiste, lasten leikkihuone jne.

Helena Petäsistön Kalajoen Vanha apteekkirakennus täydentää kokonaisuutta ja on merkittävä lisä Raution imagoon. Tärkeää on saada rakennus pystyy rautiolaisten ja muidenkin ihmisten ihasteltavaksi.

Pöllän koulun rooli kokonaisuudessa mielestäni painottuu tulevaisuudessa sosiaalipuolen alalle eli vanhusten huollossa sen asema on keskeinen.

Raution koulun rooli kokonaisuudessa on mielestäni toiminnallisella puolella eli se on Raution toimintakeskus, jossa rautiolaiset voivat harrastaa ja toimia. Se voi toimia myös elinkeinokeskuksena.

Kärkisen koulun osalta tonttiasia tulee saada selväksi jotta Kalajoen kaupunki voi lahjoittaa koulun tontinomistajille. Kärkisen koulun tulee jatkossa toimia Kärkisen ihmisten toimintakeskuksena.

Nämä kaikki voidaan toteuttaa, jos Kalajoen kaupunki korvaa minulle aiheuttamansa vahingot. Kalajoen kaupunki on harjoittanut syrjintäpolitiikkaani jo yli 30 vuoden ajan. Lisäksi Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi minulta vuonna 2007 selvityksen luottamustoimen ulkopuolella tehdyistä rikoksista. Tein 1879 sivun selvityksen, mutta silloinen valtuustonpuheenjohtaja Raili Myllylä esti selvityksen esittämisen valtuustolle. En usko, että Raili Myllylä oli yksin teon takana vaan epäilen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari osasyylliseksi asiassa. Kun en saanut esittää totuutta, niin minulle aiheutui laskelmieni mukaan 8 miljoonan euron vahingot. Rikos ei ole vanhentunut, koska Lindorff perii saatavaa minulta ja se pitää tämänkin rikoksen avoimena.

Raili Myllylän ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin menettely

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/08/kaupunginjohtaja-jukka-puoskarin-ja.html

1879-sivun selvitys jonka ole tehnyt Kalajoen kaupuginvaltuustolle

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella

http://www.erkkiaho.com/blogarchive/278.htm

Valtuustoaloite

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.fi/2012/05/valtuustoaloite-poliisiasiain.html

Rautiolaiset ja muutkin kansalaiset voivar vedota kansanedustaja Hanna Halmeenpäähän jotta hän Oulun läänin kansanedustajien kokoonkutsujana toimii asianmukaisella tavalla ja vetoaa eduskunnan oikeusasiamieheen jotta asiani ratkaistaan mahdollisimman nopeasti oikeudenmukaisella tavalla.

Kiitos Hanna viestistäsi

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2016/03/kiitos-hanna-viestistasi-ymmararan.html

Olen vamis käyttämään osan valtion vahinkorvauksista sekä Kalajoen kaupungille tuomittavat vahingonkorvaukset Raution koulu- ja palvelukeskuksen rakentamiseen sekä täysimittaisen liikuntahallin ja uimahallin rakentamiseen Rautioon. Nyt on rautiolaisten vuoro toimia.